Hyvinvointialue tulee – miten käy raumalaisten?

Teksti: Virpi Adamsson Kuva: Saija Laaksovirta

Palveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta Satakunnan hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa on valtava tapahtuma. Tällä hetkellä töitä tehdään vain ja ainoastaan sen eteen, ettei silloin syntyisi kaaosta. – Tärkeintä on asukkaiden palvelujen jatkuminen häiriöttä. Siellä on hoitoketjuja ja -prosesseja meneillään, ja niiden täytyy ihan oikeasti jatkua. Uudistusten aika ei ole heti, Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila vakuuttaa.

Satakunnan valmius lähteä hyvinvointialueeksi on hänen mukaansa heikompi kuin monella muulla alueella.

Taustalla on muun muassa Satakunnan sirpaleinen sote-rakenne. Kun valmiina ei ole yhtä maakunnallista kuntayhtymää, nykyisten organisaatioiden toimintaa viedään ensimmäistä kertaa yhteen. Pelastustoimi on hieman helpommassa tilanteessa, koska sillä on jo ollut maakunnallinen organisaatio.

Henkilöstö turvaa palvelut

Kirsi Varhila luottaa siirtymisen hyvinvointialueeksi onnistuvan sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ammattilaisten turvin. – He osaavat työnsä ja ovat erittäin luotettavia. Henkilöstön työn edellytyksistä huolehtiminen on oleellista, jotta he pystyvät antamaan asukkaiden tarvitsemaa palvelua ilman katkoja.

Yksityiskohtia on lukuisia: Heti vuodenvaihteen jälkeen tulee tietojärjestelmien, kulkulupien ja salasanojen toimia sekä ovien aueta. Tammikuun 13. päivä perjantaina on ensimmäinen palkanmaksupäivä ja senkin tulee sujua. – Työntekijöiltä vaaditaan vuodenvaihteessa ja jo nyt äärettömän paljon epämääräisyyden sietoa. Tarvitaan malttia, sillä kaikki ei tule olemaan valmiina. Esimiesten on oltava vahvasti läsnä, jotta työntekijät saavat apua ongelmiin.

Varhila kertoo Rauman olleen aktiivinen sote-uudistuksen alla, ja hän on syksyn mittaan ollut erittäin paljon tekemisissä raumalaisten päättäjien kanssa.

– Hyvinvoinnin edistäminen vaatii myös kunnan tahtotilaa. Rauma on esimerkillisesti lähtenyt tekemään asioita ajoissa ja nostanut hyvinvoinnin kuntastrategiansa keskiöön. Se tukee hyvinvointialueen toimintaa.

Palvelut säilyvät alussa

Hyvinvointialue on jalkautunut kertomaan asioiden etenemisestä kuntakierroksilla. Raumalla keskusteluissa nousi esille nimenomaan se, säilyvätkö palvelut entisellään. Varhilan vastaus kuuluu, että ne pysyvät alussa ennallaan. Tilanne on toinen, kun kaikkien 16 kunnan käytäntöjä aletaan viedä yhteen. – Meillä pitää olla yhdenvertaiset palvelut kaikkialla. Pyrimme siihen, että jokaisella on nopea hoitoon ja hoivaan pääsy. Se tuo haastetta, kun budjettikehys on aleneva.

Varhilan mukaan vallitsee kaunis yksimielisyys siitä, että perustason palveluihin pitää panostaa. – Miten me ihan aidosti saamme perustason niin toimivaksi, ettei raumalaistenkaan tarvitsisi lähteä päivystykseen Poriin, hän pohtii.

Keinoja on näkyvissä. Se edellyttää ilta- ja viikonloppuvastaanottoja ja alueelta löytyvien hyvien käytäntöjen lanseeramista joka puolelle. Sellainen voi olla esimerkiksi Huittisten malli, jossa asiakas tulee palvelluksi heti ensikontaktissa. Myös digipalveluja tarjotaan entistä enemmän.

Satakunnan hyvinvointialue starttaa vuodenvaihteessa. Raumalaisilla on sotepeuudistukseen hyvät lähtökohdat. Kaupungin omassa strategiassa ja hyvinvointiohjelmassa on jo tehty hyvinvointialueen toimintaa tukevaa työtä.

Muutoksista aletaan keskustella ensi vuoden aikana. Ensin pitää tehdä strategia ja palveluverkkoselvitys, minkä jälkeen pystytään vasta tekemään järjestämissuunnitelma.

Elinvoima yhteisenä intressinä

Kirsi Varhila kuvailee työnsä olevan sukkuloimista eri tahojen, kuten Satakunnan maakuntaliiton, yritysten, järjestöjen ja kuntien välillä. Kaikkien yhteinen intressi on Satakunnan elinvoima ja hyvinvointi. – Teen eräänlaista yhdysupseerin työtä. Varmistelen, että tavoitteet olisivat yhtenäiset ja puhaltaisimme samaan hiileen, vaikka toimivallat eroavatkin toisistaan.

Satakunnassa yritys- ja järjestökenttä on huomioitu hyvinvointialueen organisaatiossa muodostamalla elinvoima- ja järjestöneuvottelukunta. – Se on luova ratkaisu. Tämän tyyppistä neuvottelukuntaa ei ole muualla. Sinne on tulossa kuusi jäsentä yrityspuolelta, kuusi järjestöistä ja myös edustus seurakunnista. Hyvinvointialueet ovat isoja palvelunhankkijoita. Varhila on vieraillut Satakunnan Yrittäjien tilaisuuksissa kertomassa, millä tavalla yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tehdään. – Varsinkin isoissa hankinnoissa sen tulee olla sellaista, että myös pk-yritykset pystyvät olemaan mukana. Tämä on selkeästi meidän poliittisten päätöksentekijöiden tahto.

Kansalaisille korona-aikana tutuksi tullut Varhila uskoo hyvinvointialueen järjestämisvastuun johtamisen olevan periaatteessa samanlaista kuin koronajohtamisen. Tilannekuvan riskit ja puutteet pitää olla koko ajan selvillä, ja niihin pitää aktiivisesti puuttua. – Koronassa ei tiedetty tulevasta. Nyt tietoa ei puutu, mutta asioiden määrä ja volyymi on niin iso, että suurimmaksi haasteeksi nousee kokonaisuuden hallinta.

SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE

• Järjestää 1.1.2023 alkaen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon • Yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta • Palvelee noin 215 500 asukasta 16 kunnassa • Pääosin valtiolta tuleva vuosiliikevaihto on noin 1 miljardia euroa • Alueen palvelukseen siirtyy n. 10 000 työntekijää • Kunnat järjestävät edelleen esim. päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut

Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila pitää tärkeänä yhdenvertaisten palvelujen turvaamista koko hyvinvointialueella.