KARHULINNA muistuttaa ensimmäisestä maailmansodasta Raumalla

Teksti: Kari Riikilä

Kuvat: Kari Riikilä, Jari Sjölund ja Rauman museon arkisto

Meriraumassa, Järvikadun päässä kohoavalla kalliolla sijaitsee Venäjän keisarikunnan rakennuttama Karhulinna-linnoitus. Se on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana osaksi pidempää puolustusketjua, jonka oli tarkoitus suojata rannikkoa sekä erityisesti Suomenlahtea, ja sen itärannalla sijaitsevaa Pietaria. Pietari oli silloisen Venäjän keisarikunnan pääkaupunki.

Pääosan suojauksesta muodosti Pietari Suuren merilinnoitus, joka puolusti Suomenlahden kapeimpia kohtia Suomen ja Viron rannikoilta. Saksalaisten maihinnousun varalle pohjoisemmas pitkin Suomen rannikkoa rakennettiin tärkeiden kohteiden läheisyyteen kevyempiä puolusteita, jotka koostuivat suurimmaksi osaksi juoksuhaudoista ja tykkiasemista. Rannikkoa linnoitettiin kattavasti, koska niin haluttiin korvata keisarikunnan puutteellista laivastovoimaa. Venäjä oli menettänyt Itämeren laivastonsa lähes kokonaan 1904–1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan aikana.

Raumalle linnoitteita rakennettiin, koska ensimmäisen maailmansodan alussa Rauma julistettiin Pohjanlahden ainoaksi satamaksi. Ainut satama toi Raumalle myös runsain joukoin sotaa pakenevia ihmisiä. Vilkkaimpina aikoina Raumalla saatettiin vastaanottaa jopa 2000 pakolaista päivässä. Kaupungissa oli tällöin asukkaita noin 7000. Sodan myötä Raumalle tuli myös venäläisiä sotilasjoukkoja.

– Sotasensuurin vuoksi venäläisten saapumisesta ja tekemisistä ei viestitty julkisesti, minkä vuoksi kirjallista tietoa venäläisten Raumalla oloajasta ja linnoitusten rakentamisesta on vain vähän. Linnoitustyöt olivat salaisia, museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo.

Linnoitustyöt olivat aikanaan Pohjoismaiden suurin työmaa. Eri puolilla Suomea niihin osallistui arviolta 100 000 miestä. Työmiehiä houkuttelivat tavallista palkkaa korkeammat päiväansiot. Muuta työtä ei ollut juuri tarjolla, sillä sota oli tyrehdyttänyt sahateollisuuden ja siihen liittyvän ulkomaankaupan ja -liikennöinnin. Suomalaiset eivät myöskään joutuneet asepalvelukseen Venäjälle, joten työvoimaa oli saatavissa. Töitä johtivat ja valvoivat venäläiset upseerit sekä sotilasosastot. Vuonna 1916 linnoitustöissä olevien miesten määrä todettiin kuitenkin riittämättömäksi, ja Venäjä aloitti työvoiman, hevosten sekä työkalujen pakko-oton.

Karhulinna on Rauman parhaiten säilynyt linnoitus

Karhulinnassa on kalliojuoksuhautoja noin 160 metrin pituudelta sekä kaksi louhittua tykkiasemaa. Syvimmillään haudat ovat noin kaksi metriä syvät. Seinämät on vahvistettu kiilakivillä ja sementtilaastilla. Tykkiasemat oli lisäksi hirsivuorattu. Vastaavanlaisia kallioon louhittuja juoksuhautoja löytyy Raumalta muun muassa Järviluodosta, Petäjäksestä ja Nurmeksesta. Karhulinna valmistui vuonna 1916, mutta tykkejä ei ehditty tuomaan asemiin ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 ja saman vuoden joulukuussa solmittua aselepoa.

Karhulinna on Rauman alueen varustuksista mantereen pohjoisin ja parhaiten säilynyt. Raumalla oli yhteensä 18 puolustusvarustusta, joista kaksi sijaitsi maalaiskunnan puolella.

Alue on määritelty muinaismuistolain nojalla muinaisjäännökseksi, jota ei saa hävittää tai turmella. Rakennelma muodostaa kuitenkin mielenkiintoisen retkeilykohteen, johon voi tutustua vapaasti. Linnoitteelle johtaa polku suoraan Järvikadulta. Asemakaavaan alue on merkitty puistoksi.

Rauman ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset

1. Karhulinna (Merirauma)

2. Syväraumanlahdenranta (Otanlahti)

3. Ensimmäinen Petäjäs (I)

4. Ensimmäinen Petäjäs (II)

5. Toinen Petäjäs

6. Kolmas Petäjäs

7. Puomkallio (Tarvonsaari)

8. Ruokluodonnokka (telakan alue)

9. Patterimäki (telakan alue)

10. Järviluoto (I)

11. Järviluoto (II)

12. Neulustennokka (paperitehtaan alue)

13. Nurmeksennokka

14. Korkeakari (sataman alue)

15. Martinlahti (Lonsi)

16. Sonnihaka (Otanlahti)

Linnoitukset Rauman maalaiskunnan puolella

1. Tenhonkallio (Kortela)

2. Kyttävuori (Unaja)