Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Kotikäynti KESÄ 2021
Asiakasraati tuo asiakkaan näkökulman esille Miltä kuulostaisi potilaan oma manageri? Keuhkotähystyksiä ja botuliinitoksiinipistoksia
Valohoidosta arjen pelastaja Pietarsaaressa
TÄSSÄ NUMEROSSA
3
PÄÄKIRJOITUS
4
AJANKOHTAISTA
6
ASIAKASRAATI
Vaasan sairaanhoitopiiri jää historiaan
Sujuvammat palvelut H-talossa
Asiakasraati tuo asiakkaan näkökulman esille
8
11
12
POTILASTARINA
TURVALLINEN HOITO
Valohoidosta arjen pelastaja Pietarsaaressa
Jokainen on oman elämänsä paras kokemusasiantuntija
14
16
SAIRAALASSA
Miltä kuulostaisi potilaan oma manageri?
2
HYVÄSSÄ HOIDOSSA
Keuhkotähystyksiä ja botuliinitoksiinipistoksia
MEIDÄN VÄKI
Rimat on tehty ylitettäviksi
18
LUKIJAKILPAILU
Voita design-koti linnuille!
Kotikäynti on Vaasan keskussairaalan oma lehti, joka jaetaan jokaiseen kotiin sairaanhoitopiirin alueella. Vaasan keskussairaalassa työskentelee noin 2 200 eri alan asiantuntijaa. Sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, jotka ovat: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.
PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Vaasan keskussairaala PÄÄTOIMITTAJA Hanna Hattar 040 184 3388 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petra Fager 040 183 9961
Vaasan sairaanhoitopiiri jää historiaan
TOIMITUS Hanna Hattar, Heidi Kurvinen, Päivi Ristimäki, Ulla Kalliokoski AVUSTAJAT Hannele Puutio, Heini Orell, Satu Rajamäki KANNEN KUVA Christoffer Björklund TOIMITUSNEUVOSTO Marina Kinnunen, Juha Post, Peter Nieminen, Arja Tuomaala SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@vshp.fi ULKOASU JA TAITTO Designer Helsinki / Anssi Muurimäki PAINO Waasa Graphics Oy PAINOSMÄÄRÄ 93 891 JAKELU Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet P.S. Koronaepidemian aikana Vaasan keskussairaalan henkilökunta ja kaikki sairaalassa asioivat henkilöt käyttävät kasvomaskia. Osassa lehden kuvitusta kasvomaski on käytössä ja osassa se on jätetty tietoisesti pois kuvauksellisista syistä. ISSN 2323-7058
TÄMÄN VUODEN ALUSSA käynnistyi Vaasan sairaanhoitopiirin viimeinen toimintavuosi. Kuluneet viime vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita. Piirin historian suurimmat hankkeet ovat olleet käynnissä samanaikaisesti. Viime vuonna saimme omistajakuntien päätöksen toteuttaa Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vapaaehtoiselta pohjalta. Tuolloin Pohjanmaan hyvinvointialue perustettiin. Kokonaan uusi organisaatio tulee tarjoamaan alueella perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut vuodesta 2022 alkaen. Samanaikaisesti meillä on käynnissä kaikkien aikojen suurin potilas- ja asiakastietojärjestelmän hankinta ja olemme myös tekemässä suurinta uudisrakennusta, jota piirin historiassa on koskaan tehty. Kaikki nämä ratkaisut tukevat kuitenkin toisiaan ja askel askeleelta helpottavat meitä toimimaan yhdistetyssä mallissa. Sairaanhoitopiirissä on kyetty ottamaan suuria askeleita, joiden tavoitteena on varmistaa alueen väestölle toimivat palvelut myös tulevaisuudessa. Elämme siis viimeistä toimintavuotta vanhassa mallissa. Mitä sinulle jää päällimmäisenä mieleen Vaasan sairaanhoitopiiristä? Pohjanmaan asukkaana olen itse kokenut sairaanhoitopiirissä yhtäältä elämäni onnellisimmat hetket, kun lapset syntyivät ja toisaalta kokenut myös surullisimpia hetkiäni, kun kaksi isovanhemmistani on menehtynyt. Olen kokenut myös pelottavia hetkiä, kun olen ollut potilaana ja toisaalta myös helpotuksen tunteita, kun pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan usein ihmisten elämässä isojen kysymysten äärellä. Siksi muutokset, jotka koskettavat näitä palveluita, herättävät paljon kysymyksiä ja huolia ihmisissä ja päätöksentekijöissä. Olemme tehneet uudistusta tiiviissä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja strategiaa tehtäessä kysyimme myös sekä henkilökunnan että väestön mielipiteitä. Uskon vahvasti, että yhdessä saamme tehtyä vielä paremmat palvelut Pohjanmaalle. Vaikka sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta, jatkuu keskussairaalan toiminta myös uudessa organisaatiossa. Tulevaisuudessa pyrimme vielä paremmin ihmisten näkökulmasta tuottamaan palveluita, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin ilman, että tarvitaan monia käyntejä eri paikoissa. Jotta saamme historiankirjoihin tämän tarinan varrelta muistoja, olemme avanneet sairaalan verkkosivuille linkin, johon voi halutessaan käydä jättämässä muistoja Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnasta, niin iloisia kuin surullisia. Tämä on myös minulle viimeinen vuosi Vaasan sairaanhoitopiirin johtajana. Olen kuitenkin etuoikeutettu, sillä 1.1.2022 alkaen saan luoda uutta historiaa Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajana. Tahdon, että meidät tunnetaan yhteisestä tahtotilastamme ja asenteestamme ”Hei, kuinka voin auttaa?”. Tavoitteena on tehdä Pohjanmaan hyvinvointialueesta tasa-arvoinen, eteenpäin katsova ja ihmiseltä ihmiselle -arvoperustalla toimiva organisaatio. Ensi vuoden alussa käynnistyy siis uusi tarina, jota teemme yhdessä Pohjanmaalla. Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja
3
AJANKOHTAISTA
Kuulumisia ajankohtaisista hankkeista Seuraavien viiden vuoden aikana Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnassa tapahtuu historiallisia muutoksia. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ei enää ole vuoden 2021 jälkeen. Vuoden 2022 alusta alkaen uusi hyvinvointialueen kuntayhtymä vastaa sairaanhoitopiirin nykyisistä palveluista ja lisäksi myös tällä hetkellä kuntien tarjoamista sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista. Uuden palveluntarjoajan lisäksi Vaasan keskussairaalan Hietalahden alueelle valmistuu myös uusi rakennus, H-talo, johon siirtyy muun muassa Huutoniemen alueen psykiatrian yksikkö. TEKSTIT HANNELE PUUTIO, SATU RAJAMÄKI JA HEINI ORELL
4 Sujuvammat palvelut H-talossa VUONNA 2022 VALMISTUVA H-talo sujuvoittaa potilaiden ja asiakkaiden hoitoketjua. Toimintoja keskittämällä ja yhdistämällä tavoitellaan asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluja. Asiakasta voidaan palvella aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja eri sairaudet voidaan hoitaa paremmin yhtenäisenä kokonaisuutena. H-taloon sijoittuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen avohoidon kokonaisuus, jossa toteutuu arviolta 326 000 asiakaskäyntiä vuodessa. Kokonaisuuteen yhdistetään myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintoja, kuten mielenterveys- ja
päihdeavohoitoa. H-taloon keskitetään myös suurin osa erikoissairaanhoidon somaattisista vuodeosastoista sekä psykiatrian kaikki vuodeosastot. H-talon endoskopiayksikköön yhdistetään kaikki tähystyksen toimenpiteet. RAKENTAMINEN EDISTYY AIKATAULUSSA Tulevan H-talon rakennustöitä tehdään vaiheittain. Kun yhdessä osassa työstetään vielä raakapintoja, on toisessa osassa jo viimeistelty lopulliset seinäpinnat. Ensimmäisessä osassa rakennusta talotekniset laitteet ja kalusteet valokatkaisimia myöten on asennettu paikoilleen
kevään 2021 kuluessa. Sen jälkeen rakennuksessa päästään aloittamaan loppusiivous ja tiloissa aloitetaan järjestelmien toimintakokeet. Kokeissa testataan miten talotekniset laitteet ja järjestelmät toimivat yhdessä ja tulosten myötä niitä säädetään. H-talon muissa osissa sisätilojen valmistustyöt jatkuvat. Tiloissa asennetaan alakattojen runkoja ja tehdään runkotöitä talotekniikalle sekä aloitetaan kalusteiden asennukset. Tiloissa myös viimeistellään maalaustöitä. H-talon pihasuunnittelu on valmistunut ja osa pihatöistä tehdään tänä kesänä. Lue lisää tulevasta H-talosta ja seuraa sen edistymistä Bothnia High 5 -allianssin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Pohjanmaan rannikko -teeman mukaiset valokuvatapetit tulevat koristamaan uuden H-talon valikoitujen tilojen seinäpintoja. Kuvahakuun saatiin yhteensä 933 valokuvaa. Yksi valituista kuvista on maalahtelaisen valokuvaaja Christoffer Björklundin luontoaiheinen kuva, joka tullaan näkemään tapettina jossakin H-talon tiloista.
5 Paikalliset maisemat luovat tunnelmaa H-talossa VAASAN KESKUSSAIRAALAN ALUEELLE rakennettavan uuden H-talon valikoiduissa tiloissa seinäpintoja tulevat koristamaan Pohjanmaan rannikko -teeman mukaiset valokuvatapetit. Tapeteissa käytettäviä luontovalokuvia haettiin kaikille avoinna olleella kuvahaulla, jonka kautta saatiin yhteensä 933 valokuvaa. Saapuneiden kuvien taso oli todella korkea, ja taidetyöryhmällä oli haastava työ valita
noin 30 kuvaa, joista tapetit toteutetaan. Ehdotusten joukossa oli erityisen paljon kuvia Mustasaaren ja Maalahden kunnista. Jokaiselle valitulle valokuvalle valitaan rakennuksesta parhaiten sopiva paikka. – Tavoitteena oli löytää kuvia, jotka ilmentävät erityisesti alueen ominaispiirteitä, ovat tunnistettavia ja sisältävät mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kuvien toivottiin myös sopivan sairaalan värimaailmaan ja luovan rauhoittavaa tunnelmaa, kertoo taidekoordinaattori Heini Orell Frei Zimmer Oy:stä. Kuvien valinnassa oli tärkeää huomioida kaikki maakunnan kolmetoista kuntaa, joista kaikista on valittu vähintään
LUE LISÄÄ VERKOSSA BOTHNIAHIGH5.FI VAASANKESKUSSAIRAALA.FI/HYVINVOINTIALUE
yksi valokuva. Toive luontoaiheisista valokuvatapeteista on noussut esille erityisesti tiloja käyttävän sairaalan henkilöstön puolelta ja tähän toiveeseen haluttiin vastata. Tavoitteena on, että kauniit luontokuvat ilahduttavat tulevaisuudessa sekä talossa työskentelevää henkilöstöä että asiakkaita. Valokuvatapettien toteutus on osa H-uudisrakennuksen taidekokonaisuutta. Taidetta tulee lisäksi muun muassa rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteyteen, hissiauloihin sekä valittuihin potilas-, päiväsali- ja odotustiloihin. Taidekokonaisuus valmistuu samanaikaisesti koko H-rakennuksen kanssa.
ASIAKASRAATI
Asiakas avainpaikalle – Asiakasraati tuo asiakkaan näkökulman esille TEKSTI PÄIVI RISTIMÄKI KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Ovatko odotustilat toimivat? Miten kertoa asiakkaalle huonoja uutisia? Kuinka löytää helposti oikealle osastolle? Muun muassa tällaisia asioita pohditaan keskussairaalan asiakasraadissa. KUN ASIAKASRAATI vuonna 2013 perustettiin, se oli ensimmäinen laatuaan keskussairaalatasolla Suomessa. Vaasan sairaanhoitopiirissä haluttiin vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden osallistumista toiminnan kehittämiseen, ja asiakasraati nähtiin siinä yhteydessä yhtenä keinona. Raadin vetäjäksi tuli Sari West, Vaasan keskussairaalan asiakaspalvelupäällikkö.
6
– Raati on löytänyt vuosien kuluessa paikkansa ja muodostanut kanavan, jolla saadaan asiakasnäkökulmaa esille. JÄSENILLÄ ERILAISET TAUSTAT
pi. Asiakasraatiin oli hakijoita enemmän kuin mitä voitiin ottaa. Raatiin osallistuminen on vapaaehtoistyötä. Raatilaisilta ei vaadita kokemusta sairaalamaailmasta tai hoidosta, mutta nykyisillä jäsenillä on jonkinlainen kosketuspinta sairaalaan, joko omalta kohdalta tai omaisen kautta.
Raadin jäsenen tärkein ominaisuus on kehittämismyönteisyys.
Asiakasraatiin haluttiin eri-ikäisiä ihmisiä, naisia ja miehiä, suomen- ja ruotsinkielisiä sekä asukkaita piirin eri alueilta. Nämä kriteerit ovat toteutuneet hyvin, tosin nuoria jäseniä sekä jäseniä alueen etelä- ja pohjoisosista voisi olla useam-
Raati kokoontuu nelisen kertaa vuodessa. Kokoukseen tulee yleensä joku sairaalan johdosta kertomaan ajankohtaisista asioista. Lisäksi keskustellaan vilkkaasti muista esillä olevista asioista. Toisinaan raatilaiset käyvät tutustumassa johonkin sairaalan yksiköistä ja arvioivat tiloja ja palveluita asiakkaan näkökulmasta. – Raadin jäsenen tärkein ominaisuus on kehittämismyönteisyys. Vaikka mahdolliset omat kokemukset sairaalamaailmasta sävyttävät ajattelutapaa, niitä ei jäädä vatvomaan. Jäsenet ovat erittäin sitoutuneita ryhmän toimintaan ja sairaalan kehittämiseen, West kehuu. RAADISSA ON VOIMAA!
Yksi raadin kymmenestä jäsenestä, Antti Heikkilä, teki työuransa aikana työtä muun muassa kehittämisen ja asiakkaiden parissa ABB:llä. – Asiakkuuden ymmärtämisessä on sairaalamaailmassa enemmän haasteita kuin yritysmaailmassa, mutta siinä on menty paljon eteenpäin, jo sinä aikana, kun minä olen ollut raadin jäsen. Asiakaspalvelupäällikkö Sari West kertoo asiakasraadin tuoneen sairaalan toimintaan uusia oivalluksia ja ideoita.
Kokouksissa käsitellyistä aiheista laaditaan julkilausuma, joka toimitetaan sille taholle, jota julkilausuma koskettaa.
7
Antti Heikkilän ja Petra Bengsin mielestä raadin kokoonpano on toimiva ja erilaiset kokemukset ja taustat rikastuttavat sitä.
Lisäksi julkilausuma käsitellään sairaanhoitopiirin hallituksessa. – Prosessi ja vastavuoroisuus johdon kanssa toimivat hyvin, Heikkilä sanoo. Toinen raatilainen, Petra Bengs, on valtakunnallisen potilasyhdistyksen, Suomen chiari- ja syringomyeliayhdistys ry:n puheenjohtaja ja kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten asioista. Hänen mielestään sairaalassa on asiakasraadin ansiosta kehitetty viime vuosina laatua ja työprosesseja. – Vaikka aika on kortilla, haluan olla mukana asiakasraadissa, sillä se antaa niin paljon. Saan tietoa ja pystyn vaikuttamaan asioihin. Kun sairaalaan liittyvistä asioista keskustellaan kotona tai työpaikalla, pystyn tietojeni avulla perustelemaan monia asioita.
Asiakasraati on ollut mukana vaikuttamassa lukuisiin asioihin, joista esimerkkeinä voidaan mainita sairaala-alueen liikennejärjestelyt, H-uudisrakennuksen suunnittelu ja potilasohjeiden ymmärrettävyys. Raadin ansiosta on parannettu esimerkiksi opasteita, sairaalan verkkosivuja ja tiedon kulkua leikkauksen jälkeen. Asiakasraadin julkilausumat löytyvät keskussairaalan verkkosivulta. UUSI RAATI SUUNNITTEILLA Pohjanmaan hyvinvointialueelle perustetaan uusi asiakasraati, jonka muotoa ja toimintaa vielä suunnitellaan. Uusien jäsenten hausta ilmoitetaan lehdissä ja sairaalan verkkosivuilla, kun asia on ajankohtainen.
POTILASTARINA
Valohoidosta arjen pelastaja Pietarsaaressa TEKSTI HANNA HATTAR KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Vaasan keskussairaala aloitti marraskuussa 2020 valohoitotoiminnan Pietarsaaressa Malmin sairaalan tiloissa. Ihotautien lääkehoitoja täydentävää valohoitoa on jo pitkään annettu Vaasassa ja myös sairaanhoitopiirin alueen eteläisimmässä kärjessä Kristiinankaupungissa. Löfsin perheen arkea Pietarsaaressa annettava valohoito on parantanut merkittävästi.
8
Noomi Löfs asettaa suojalasit pehmolelunallen silmille ja astuu tottuneesti sisään suihkukaappia muistuttavaan valokaappiin. Äiti Åsa Löfs tarkistaa vielä Noomin omat suojalasit, sulkee kaapin oven ja laittaa parin minuutin mittaisen lastenlaulun soimaan puhelimestaan samalla kun sinertävät valot kaapissa syttyvät. Valohoidolla täydennetään 4-vuotiaan tyttären ihon vaikean yliherkkyyden hoitoa. Yliherkkyyttä aiheuttavat erilaiset allergiat, ruoka-aineet ja ilmassa olevat hiukkaset. Noomi saa vuodessa kaksi valohoitojaksoa, joista yksi jakso koostuu 15–20 käynnistä valohoitajan vastaanotolla. – Tulin valtavan iloiseksi, kun luin loppuvuodesta lehdestä, että valohoidon antaminen aloitetaan Pietarsaaressa. Kävimme aikaisemmin hoidoissa Kokkolassa, jonne ajaminen ja hoitoon valmistautuminen vei meiltä yli tunnin aikaa. Nyt tarvitsemme 10 minuuttia aikaa matkaan ja valmisteluun ja olemme takaisin kotona jo puolen tunnin kuluttua lähdöstä. Hoitojen antaminen Pietarsaaressa muutti arkeamme merkittävästi, kertoo Åsa, joka käy Noomin kanssa jakson aikana kolme kertaa viikossa valohoidossa.
sairaanhoitaja Lotta Vikström. Hän on tiiviissä yhteydessä Vaasan keskussairaalan ihotautien poliklinikkaan, jonka apulaisosastonhoitaja Mia Hjerpe vastaa toiminnan sujuvuudesta niin Vaasassa kuin Pietarsaaressa. – Pietarsaaressa on mahdollisuus antaa sekä UVB- että PUVA-hoitoa, josta PUVA-hoito on valolle herkistävän lääkkeen ja pitkäaaltoisen ultraviolettisäteily A:n yhteisvaikutusta hyväksi käyttävä hoitomuoto, Lotta Vikström kertoo.
Iho rauhoittuu hoidoilla ja kestää paremmin kosketusta ulkoilman kanssa. Hoitojen aikana voimme vähentää lääkevoiteiden käyttöä.
Kaapin valoputkien kautta Noomin ihoa hoidetaan UVB-valolla, joka on lyhytaaltoista ultraviolettisäteilyä. Säteily vaikuttaa ihon solujen aineenvaihduntaan ja hillitsee tulehdusta. – Valohoidosta on selkeästi hyötyä Noomin iholle. Iho rauhoittuu hoidoilla ja kestää paremmin kosketusta ulkoilman kanssa. Hoitojen aikana voimme vähentää lääkevoiteiden käyttöä, Åsa kuvailee. UVB- JA PUVA-HOITOA PIETARSAARESSA Pietarsaaressa valohoidon tilat sijaitsevat Malmin sairaala-alueella samassa rakennuksessa diabetesvastaanoton kanssa. Valohoidon kansliassa potilaat vastaanottaa
PUVA-hoidossa lääke annostellaan kylpyveteen, jossa potilas kylpee noin 15 minuuttia ennen valohoitoa. Pienelle ihoalueelle lääke voidaan annostella myös voiteena. TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET VALOHOITOIHIN
Valohoitotoiminnan valmistelut aloitettiin Pietarsaaressa lähes kolme vuotta sitten. Aluksi haasteita toi sopivien tilojen löytäminen. Tilat koostuvat pukuhuoneesta, kansliasta, kylpyammeelle tehdystä nurkkauksesta sekä erillisestä ovella suljettavasta huoneesta, jossa valokaappi sijaitsee. Tilojen selvittyä hoitojen aloittamista hidasti keväällä 2020 alkanut koronavirusepidemia, joka toi omat hankaluutensa valokaapin toimitukseen Yhdysvalloista. Vaasan keskussairaalan ihotautien poliklinikan ylilääkäri Johanna Hagman iloitsikin toiminnan päästyä todella käyntiin loppuvuodesta 2020. – Valohoidon tarjoaminen Pietarsaaressa tuo tasavertaiset mahdollisuudet hoitoihin koko sairaanhoitopiirin alueella. Toiminta on merkittävä säästö potilaille, jotka ovat joutuneet etenkin alueen pohjoisosassa ajamaan pitkiä matkoja päästäkseen hoitoon useita kertoja viikossa. Valohoitoa on annettu jo pitkään sekä Vaasassa keskussairaalan tiloissa että Kristiinankaupungissa Selkämeren
LYHYESTI Maailman tupakaton päivä näkyy myös sairaalassa MAAILMAN TUPAKATTOMAN PÄIVÄN kampanjaviikko 31.5.–6.6.2021 kannustaa hakemaan tukea tupakoinnin lopettamiseen. Päivä näkyy Vaasan keskussairaalassa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koordinoivalla OLKA-pisteellä ja useilla eri poliklinikoilla. Saatavilla on muun muassa tietoa vieroituksen tueksi. Kampanja huomioi koko väestön. Vaikka itse ei käyttäisikään nikotiinituotteita, on jokaisella joku, jota kannustaa lopettamisessa. Nikotiiniton Pohjanmaa – Nikotinfritt Österbotten on sairaalan, terveydenhuollon, terveysjärjestöjen ja kuntien ehkäisevän päihdetyön tekijöistä koottu verkosto, joka tukee kuntia terveyden edistämisessä ja terveydelle haitallisten nikotiinituotteiden käytön ennaltaehkäisyssä. Verkosto vahvistaa väestön myönteistä asennoitumista nikotiinittomuuteen ja kannustaa tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Tietoa nikotiinituotteiden haitoista ja tukea vieroitukseen tarjoavat terveysasemat, työterveysasemat, järjestöt ja verkossa muun muassa Stumppi.fi, 28paivaailman.fi ja Fressis.fi. Maailman tupakatonta päivää vietetään 31.5.2021. Suomessa päivää koordinoivat Suomen ASH, joka on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija sekä Savuton Suomi -verkosto.
Silmäyksikössä hoitajia koulutettu pistoshoidon antajiksi VAASAN KESKUSSAIRAALAN SILMÄYKSIKÖSSÄ on koulutettu kolme sairaanhoitajaa antamaan silmän lasiaispistoshoitoa. Näin lääkäreille vapautuu aikaa muuhun työhön ja potilaille voidaan tarjota vuodessa 880 vastaanottokäyntiä enemmän. Sairaanhoitajat Annika Österholm, Henna Purhonen ja Jutta Tuisku-Salo ovat antaneet potilaille silmäpistoksia helmikuun alusta lähtien. Hoitajat ovat mielissään uuden oppimisesta.
Potilaan uusi hoitojakso aloitetaan aina pienellä valoannoksella, jotta iho tottuu valoon eikä pääse palamaan. Jakson edetessä valoannosta nostetaan. Neljävuotias Noomi Löfs saa valohoitoa yhtäjaksoisesti enimmillään viisi minuuttia.
Silmäyksikössä hoidetaan viikoittain noin 60 potilasta, jotka tarvitsevat silmään pistettävää lääkehoitoa. Eniten pistoksia annetaan kosteasta ikärappeumasta kärsiville. – Pistoshoitoa saavia potilaita on vuodessa reilut 2000 ja määrä vain kasvaa väestön ikääntyessä. Ilman lääkepistoksia silmän tarkka näkökyky menetetään, kertoo silmätautien ylilääkäri Janne Järvenpää Vaasan keskussairaalasta.
9
Sairaanhoitaja Lotta Vikström on päivittäin yhteydessä Vaasan keskussairaalan ihotautien poliklinikkaan, joka vastaa valohoidon toiminnasta Pietarsaaressa. Valokanslian toiminnasta Lotalla on kokemusta jo aikaisemmilta työvuosiltaan Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
10
sairaalassa. Ylilääkäri Hagman vastaa kaikista valohoidon yksiköistä Vaasan sairaanhoitopiirissä. Pietarsaaren alueen asukkaita Hagman muistuttaa siirtolähetteestä, jonka avulla toisessa sairaanhoitopiirissä toteutettavat hoidot voidaan siirtää takaisin oman piirin alueelle, nyt Pietarsaaressa tehtäviksi. Siirtolähetteen määrää sairaanhoitopiirin ihotautien erikoislääkäri. Lähetteen avulla siirtyminen on mahdollista myös kesken hoitojakson ilman taukoja. VAASASSA EDISTYKSELLISTÄ TOIMINTAA Vaasan keskussairaalassa ihotautien poliklinikan toiminta on maan edistyksellisintä. Sairaalassa avattiin vuonna 2018 Suomen ensimmäinen fotodynaamisen valohoidon huone, jossa hoidetaan ihosyövän esiasteita.
– Ihosyöpä on yleistä Pohjanmaan rannikolla, jossa aikaa vietetään paljon ulkona meren läheisyydessä ja altistutaan auringonvalolle. Tämä näkyy tilastoissa. Toisaalta meren läheisyys myös hillitsee tiettyjä ihosairauksia, kuten psoriasista, jota rannikolla esiintyy sisämaata vähemmän, kertoo Hagman. Ihosairauksien kohdalla säällä on suuri merkitys ihon hyvinvoinnille. Atooppinen iho voi hyvin, jos kesä on aurinkoinen ja kuiva, mutta viileä. Pahinta iholle ovat kosteat pitkät syksyt. Valohoidolla ihosairauksien hoitoa täydennetään etenkin talvisin.
TIETOA VALOHOIDOSTA Valohoito täydentää lääkehoitoja monissa pitkäaikaisissa ihotaudeissa, kuten atooppisessa ihottumassa, psoriasiksessa ja punajäkälässä. Hoitoa annetaan myös ihon lymfooman hoitoon, valoyliherkkyyteen, nokkosihottumaan ja ihon kutinaan. Valohoito on erinomainen hoitomuoto ihon kutinaan myös raskaana oleville, joilla kutinaa ei voida hoitaa lääkkeillä.
Valohoidon määrää erikoislääkäri, jonka vastaanotolla käydään ennen hoidon aloitusta ja tarvittaessa annetun sarjan loputtua. Lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle määrää oman terveysaseman lääkäri. Siirryttäessä toisesta sairaanhoitopiiristä siirtolähetteen määrää ihotautien erikoislääkäri.
TURVALLINEN HOITO
Jokainen on oman elämänsä paras kokemusasiantuntija TEKSTI ULLA KALLIOKOSKI KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Tarja Pajusen sydämenasia on potilaiden ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen. Hän työskentelee erityisasiantuntijana Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa. – Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että hän saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annettuna ja hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Tässä on potilaalla itselläänkin oma tärkeä roolinsa, Tarja Pajunen painottaa. Pajusen mukaan meistä jokainen on oman elämänsä asiantuntija ja erityisesti pitkäaikaissairauden ollessa kyseessä usein myös sairautensa hyvä kokemusasiantuntija. – Olemme omassa hoidossamme ja siihen liittyvässä päätöksenteossa osallisia ja kykyjemme mukaan vastuullisia. Pajunen muistuttaa, että oleellista on saada tietoa omasta hoidosta. – Meidän pitää saada riittävästi tietoa, ohjausta ja opastusta, jotta voimme olla osallisena ja sitoutua omaan hoitoomme. Tiedon tulee olla oikea-aikaista, ymmärrettävää ja olla saatavilla eri muo-
doissa. Tieto pitäisi käydä läpi yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Tärkeää on, että potilasta kuullaan ja kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä muista mieltä askarruttavista asioista tai epäkohdista. USKALLA KYSYÄ Joskus potilas ei ymmärrä hoitoalan ammattilaisen käyttämiä termejä, eikä arkuuttaan uskalla kysyä mitä ne tarkoittavat. Pajunen rohkaisee kysymään, jos asia jää epäselväksi. – Thorax, EKG ja CRP ovat selkeitä termejä ammattilaiselle, mutta eivät välttämättä potilaalle. Keuhkokuvaus, sydänfilmi ja verinäyte tulehdusarvon selvittämiseksi on selkeämpää kieltä potilaan näkökulmasta. Pajunen kannustaa ottamaan vastaanotolle mukaan omaisen tai läheisen, jolloin on useampi korva kuuntelemassa esimerkiksi hoito-ohjeita ja useampi suu kysymässä.
11
– Näin kotona on helpompi käydä ohjeita läpi ja keskustella asioista. Sairaus tulee tällä tavalla helpommin osaksi perheen arkea. Vaasan keskussairaalan verkkosivuilta vaasankeskussairaala.fi löytyy Sairaalaopas-osio, jossa on kerrottu hyviä vinkkejä turvalliseen hoitoon. Sieltä löytyy esimerkiksi tietoa siitä, miksi on tärkeää pitää itse ajantasaista listaa käyttämistään lääkkeistä.
Potilaiden ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen on Tarja Pajusen sydämenasia. On tärkeää, että potilasta kuullaan ja kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan.
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISKESKUS • Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö, joka perustettiin marraskuussa 2019. • Sai toukokuussa 2020 kolmivuotisen valtionavustuksen toiminnan käynnistämiseen sekä kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian toimeenpanon tukemiseen ja koordinointiin. • Hoitaa valtioneuvoston sairaanhoitopiirille 15.1.2021 vahvistamat erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät.
SAIRAALASSA
Vaasan keskussairaalassa case managereina työskentelevät EevaKaisa Hannelin ja Maria Lindholm kertovat, että potilas voi soittaa heille esimerkiksi silloin, kun hänen on vaikea tulkita lääkärin tekstejä tai laboratoriovastauksia, lääkityksessä on epäselvyyksiä tai hän on saanut kutsun tutkimuksiin eikä tiedä miten toimia.
12
Miltä kuulostaisi potilaan oma manageri? TEKSTI HEIDI KURVINEN KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
KOKONAISTILANTEEN ARVIOINTIA TARVITAAN esimerkiksi silloin, kun iäkäs ihminen joutuu toistuvasti päivystykseen kaatumisten takia. Kun case manager selvittää, millä tavoin kaatumisia voitaisiin vähentää, hän voi olla yhteydessä esimerkiksi kotiutushoitajaan ja potilaan kotikuntaan.
Case managerilla on aikaa kuunnella potilasta ja selvittää tämän hoidon tarve ja kokonaistilanne. Case manager toimii linkkinä eri erikoisalojen välillä. Sujuvalla yhteistyöllä potilas pystytään huomioimaan paremmin kokonaisuutena.
– Potilas saattaa tarvita kotiin apuvälineitä tai kodin tiloihin tulee tehdä muutoksia. Yhdessä kotiutushoitajan kanssa voimme järjestää potilaalle intervalli- tai tehostetun palveluasumisen paikan tai lisätä palveluja potilaan kotiin, Eeva-Kaisa Hannelin kertoo. Hannelin on toinen Vaasan keskussairaalassa työskentelevistä case managereista. Hänen apuaan tarvitsevat potilaat voivat olla miltä tahansa poliklinikalta tai vuodeosastolta. Usein potilaat ohjataan hänen luokseen päivystyspoliklinikalta. Kuntoutuksessa case managerina työskentelevän
Maria Lindholmin potilaat tulevat pääasiassa fysiatrian sekä kipupoliklinikan kautta. – Potilaalla ei tarvitse olla valmiiksi hoitokontaktia sairaalaan saadakseen apua case managerilta. Tämä on ehdottomasti matalan kynnyksen palvelu, Lindholm huomauttaa. KETÄÄN EI AUTETA ILMAN LUPAA
Haasteena Lindholmin ja Hannelinin työssä on se, miten he löytävät potilaat ja löytävätkö potilaat heidät. Uuden tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen case managerin avusta hyötyviä potilaita ei saa poimia potilastietojärjestelmän kautta. – Jokaiseen hoitokontaktiin pyydetään potilaalta lupa. Käytännössä eniten potilaita meille ohjaavat päivystyspoliklinikan hoitajat ja koordinoivat hoitajat, Hannelin kertoo.
Usein hoitava henkilökunta huomaa potilaat, jotka voisivat hyötyä case managerin avusta. – Esimerkkinä voi olla tilanne, jossa potilas on käynyt usein päivystyksessä ja hänen hoitonsa jakautuu usealle erikoisalalle ja poliklinikalle. Tällöin on vaikea hahmottaa, kenellä on päähoitovastuu. Potilas ei aina itsekään pysy mukana, Lindholm sanoo. – Sosiaali- ja terveyspalvelujen verkosto on laaja ja potilas hukkuu sinne helposti. Jos vaikka sairastaa pitkään, ei välttämättä tiedä mitä kaikkea hoitoon kuuluu ja millaista apua olisi saatavilla, Hannelin lisää. POTILAAN HOITOA YHTEEN KOKOAVA TOIMINTAMALLI Case managerin avulla potilaalle luodaan hoitosuunnitelma yhdessä potilaan ja moniammatillisen ryhmän kanssa. Tavoitteena on saada potilas sitoutumaan hoitoon suunnitelman mukaisesti. Case manager seuraa hoidon toteutumista ja tarvittaessa tukee potilasta hoidon aikana.
– Työhömme kuuluu esimerkiksi jatkohoidon varmistus, hoitovastuiden sopiminen, lääkityksen ja voinnin seuranta sekä yhteyshenkilönä eri poliklinikoille toimiminen. Tehtävämme on varmistaa, että potilaan hoidossa olisivat mukana oikeat osatekijät ja potilas saisi palvelut oikeaan aikaan, Hannelin ja Lindholm listaavat.
Joskus potilaan asian ratkeamiseen riittää yksi tapaaminen, joskus potilas tarvitsee tukea pidempään. Kotikäyntejä case managerit eivät ole korona-aikana tehneet, mutta tarvittaessa potilas MIKÄ CASE MANAGER? voi tulla tapaamaan heitä sairaalaan. • Vaasan keskussairaalan case manager -toimintamallilla parannetaan hoidon suunnitelmallisuutta, Case managerit kokevat yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta. onnistuneensa työssään, • Case manager toimii yhteyshenkilönä potilaan ja eri hoitavien tahojen välillä. Apu on potilaalle maksutonta, eikä siihen tarvita lähetettä. • Apua annetaan kaikenikäisille potilaille. • Toiminnan tukena ovat laajat verkostot kuntien ja kolmannen sektorin kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi fysioterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden kanssa. • Vaasan keskussairaalassa työskentelee täysipäiväisesti kaksi case manageria. Heidät tavoittaa arkisin numeroista 040 183 4951 ja 040 630 5466.
kun joku on heidän avullaan esimerkiksi päässyt irti päihteistä tai palannut työelämään vaikean sairauden puhkeamisen tai onnettomuuden jälkeen. – On hienoa, kun pystymme helpottamaan vakavasti sairaan ihmisen arkea. Usein se helpottaa välillisesti myös potilaan läheisiä, jotka voivat olla uupuneita.
13
HYVÄSSÄ HOIDOSSA
Keuhkotähystyksiä ja botuliinitoksiinipistoksia TEKSTI HEIDI KURVINEN KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Neurologisilla ja keuhkosairauksilla on paljon yhteistä. Esimerkiksi lihaksia surkastuttava ALS-tauti on neurologinen sairaus, mutta edetessään se johtaa hengitysvaikeuksiin. Unenaikaisia hengityskatkoksia aiheuttava uniapnea taas altistaa aivoverenkiertohäiriöille.
14
VAASAN KESKUSSAIRAALAN keuhko- ja neurologian poliklinikalla hoidetaan potilaita, joilla on esimerkiksi MS-tauti, astma, keuhkoahtauma, tuberkuloosi tai epilepsia. – Keuhkosyöpäpotilaiden kontrollikäynnit hoidetaan myös täällä siinä vaiheessa, kun säde- ja sytostaattihoidot ovat päättyneet, osastonhoitaja Ann-Katrin Store kertoo. Jotta potilas pääsee poliklinikalle hoitoon, hän tarvitsee lähetteen. – Lähete ei automaattisesti tarkoita, että potilas saa poliklinikalle ajan. Lähetteen vastaanottava erikoislääkäri voi myös antaa neuvoja potilasta hoitavalle lääkärille tai määrätä tutkimuksia, joista potilas saa vastauksen kirjeenä kotiin, Store sanoo. Keskussairaalan U-rakennuksessa sijaitsevalla poliklinikalla asioi päivittäin noin 30–50 potilasta. Potilaita käy paljon erityisesti niinä päivinä, kun dystoniapotilaille annetaan botuliinitoksiinipistoksia.
Poliklinikalla tehdään keuhkoputken tähystyksiä sekä keuhkoputkien ultraäänitähystyksiä eli EBUS-tutkimuksia. Ultraäänitähystyksellä voidaan tutkia muun muassa, onko kasvain levinnyt keuhkojen imusolmukkeisiin. Samalla voidaan ottaa koepaloja.
Vaasan keskussairaalassa uniapneahoidosta vastaa apulaisosastonhoitaja Eva Lerstrand. Potilas saa poliklinikalta lainaksi ylipainehoitolaitteen, joka estää hengityskatkoksia pitämällä hengitystiet avoinna nukkuessa.
– Dystonian oireet ilmenevät minkä tahansa lihaksen tai lihasryhmän poikkeavina asentoina ja nykivinä liikkeinä. Oireita pyritään lievittämään botuliinitoksiinilla, Store selvittää. Poliklinikalla työskentelee sekä neurologian että keuhkosairauksien erikoislääkäreitä. Sairaanhoitajista osa on erikoistunut neurologisiin ja osa keuhkosairauksiin. Lisäksi poliklinikalla työskentelee lähihoitaja, kolme sihteeriä ja kliininen erityissairaanhoitaja, jonka vastaanotolla osa kontrolliin tulevista potilaista käy. Tiimiin kuuluu lisäksi neuropsykologi, psykologi ja puheterapeutti. – Poliklinikkamme lähivastaanotto toimii myös Pietarsaaressa, kertoo neurologian ylilääkäri Jukka Saarinen. PAREMPI TOIMINTAKYKY NEUROPSYKOLOGISELLA KUNTOUTUKSELLA
suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, joten hän voi hoitaa myös potilaiden välikontrollikäyntejä. Lääkäri päättää, ketkä potilaista sopivat Skinnarsin vastaanotolle. – En voi määrätä tai muuttaa lääkitystä, mutta teen yhteistyötä lääkäreiden kanssa, jotta potilas saa samalla käynnillä hoidettua lääkitykseen liittyvät asiat, Skinnars kertoo. Jos potilaalla ilmenee uusia oireita, hän saa yleensä nopeammin ajan hoitajalle kuin lääkärille. – Olen paljon yhteydessä potilaisiin puhelimitse, mutta antoisinta on, kun kohtaan ihmiset kasvotusten. Moni kokee, että on helpompi puhua hoitajan kuin lääkärin kanssa, hän sanoo. Skinnarsin mukaan potilaat kokevat myös, että hoitajalla on heille enemmän aikaa. Onkin totta, että sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat pitkiä, jolloin potilaaseen ehtii keskittyä rauhassa.
Potilaan on mahdollista saada neuropsykologista kuntoutusta, mikäli hänellä on jonkin neurologisen sairauden, kuten MS-taudin aiheuttamia tiedonkäsittelyn tai käyttäytymisen muutoksia, jotka haittaavat arkea tai työkykyä. UNENAIKAISET HENGITYSKATKOT YLEISTYNEET – Kuntoutuksen tarvetta arvioidaan neuropsykologisessa tutkimuksessa, johon neurologi tekee lähetteen. Kuntoutuksen avulla pyritään kohentamaan potilaan toimintakykyä harjaannuttamalla tiedonkäsittelytaitoja sekä tukemalla potilaan sopeutumista muuttuneeseen toimintakykyyn, neuropsykologi Taija Nortunen kertoo. Suomessa on käytössä MS-taudin laaturekisteri, joka on osa myös Vaasan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmää. Rekisterin avulla pystytään selkeämmin arvioimaan taudin kulkua ja lääkehoidon vastetta. AINA EI TARVITA LÄÄKÄRIAIKAA Poliklinikalla työskentelevä kliininen erityissairaanhoitaja Monica Skinnars on
Keuhko- ja neurologian poliklinikan suurin potilasryhmä ovat unenaikaisista hengityskatkoksista kärsivät eli uniapneapotilaat, joita on kirjoilla yli 3000. Hengityskatkokset stressaavat kehoa, jolloin verenpaine nousee. Tämä on riski aivoverenkiertohäiriölle ja sydänoireille. Uniapnean oireita ovat väsymys, päänsärky erityisesti aamuisin ja keskittymisvaikeudet. Ylipainehoitolaitteen avulla ihminen nukkuu paremmin ja on pirteämpi. Kun potilas saa uniapneadiagnoosin, hän tapaa ensin lääkärin ja aloittaa ylipainelaitehoidon hoitajan kanssa. Sen jälkeen vastaanottokäyntejä on vain tarvittaessa. Hoitaja on yleensä yhteydessä potilaaseen puhelimitse. Potilaan tulee käyttää laitetta öisin vähintään neljä tuntia. Laite rekisteröi käytön ja ensimmäisen kolmen kuukauden ajan hoitaja seuraa etänä tietokoneeltaan, kuinka paljon laite on käytössä. Hoitaja voi myös säätää laitteen painetta etäyhteydellä.
15
MEIDÄN VÄKI
16
Kokonaisvaltainen laji toimii hyvänä vastapainona vaativalle työlle. Johanna Rajamäki oli 38-vuotias, kun hän aloitti tankotanssin harjoittelun. Hänellä ei ollut kilpaurheilu- tai voimistelutaustaa. Kunnosta huolta pitäminen oli kuitenkin tuttua hänelle, sillä läpi elämänsä hän on tarttunut rivakasti myös fyysisiin töihin.
Rimat on tehty ylitettäviksi TEKSTI HANNA HATTAR KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND
Mustasaaressa perheineen asuva Johanna Rajamäki kuvaa luonnettaan perin juurin eteläpohjalaiseksi. Terve määrä periksiantamattomuutta on kannustanut elämässä eteenpäin. Samaa oppia hän jakaa neljälle lapselleen. Kerrasta ei kannata lannistua. KÄDET PURISTUVAT LUJASTI tangon ympärille ja muutamalla liikkeellä notkea nainen ojentuu vaakatasossa ilmaan noin metrin korkeudessa tanssisalin tangossa. Atleettisen kehon toteuttamina liikkeet näyttävät helpoilta ja hyppy alas tangolta on höyhenen keveä. Johanna Rajamäki on hallitseva Suomen mestari sporttisen tankotanssin yli 40-vuotiaiden sarjassa. Päivisin hän toimii Vaasan keskussairaalan kunnossapitopäällikkönä. – Rajat on tehty ylitettäviksi. Niitä saa ja pitääkin kokeilla, Johanna kuvailee asennettaan, joka on ohjannut monia hänen elämänsä valintoja. Johanna valmistui 2000-luvun taitteessa sähkö- ja automaatioinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. Ennen valmistumistaan hänen tiensä kulki Kuoreveden Halliin ja sitä myötä Kauhavalle puolustusvoimien palvelukseen. Kauhavalta hän valmistui tekniseksi aliupseeriksi lentokonemekaanikkolinjalta. Puolustusvoimille hän teki myös vuoden mittaisen työkomennuksen ennen kuin palasi Vaasaan ja suoritti opintonsa valmiiksi. Valmistumisensa jälkeen Johanna siirtyi töihin Vaasan Sähköverkolle, missä hän oli työskennellyt jo opintojen ohessa. Kaiken kaikkiaan työura paikallisen sähköverkon palveluksessa kesti noin 20 vuotta. LASTENHOITAJAKSI VAI LÄÄKÄRIKSI?
helpompi korjata koneita kuin ihmisiä, hän nauraa heleästi. Vaasan keskussairaalan kunnossapitopäällikkönä Johanna on toiminut 2,5 vuotta. Työyksikössä hoidetaan kunnossapidon työt sairaalan sähkö-, lvi-, kiinteistö- ja ulkotekniikasta. Alaisia päälliköllä on 31. – Yksikkööni kuuluu laaja joukko erilaisia ammattilaisia, minun ”miehiäni”, hän hymyilee ja viittaa joukon miesvaltaisuuteen. Yksikössä on ainoastaan muutama nainen. – Enemmänkin saisi olla, se tasapainottaisi yhteisöä. Johanna kannustaa naisia hakeutumaan alalle, vaikka päällikköasema alalla vaatii edelleen naiselta kovaa työtä aseman lunastamiseksi. – Asenteen huomaa edelleen. Osittain kyse on ikäpolvien erosta. Päälliköltä tarvitaan luonteenlujuutta ja ihmistuntemusta, sukupuolesta huolimatta. Keskustelemalla on tilanteista aina selvitty, hän kertoo. MONIPUOLISUUS VEI MUKANAAN
Vaasan keskussairaalassa kunnossapitopäällikön yksikössä työtä tehdään sairaalan sähkö-, lvi-, kiinteistö- ja ulkotekniikan parissa. Vaikka Johanna Rajamäen oma työ on pitkälti hallinnollista, on kokemus käytännön työn tekemisestä alalla arvokasta.
Vaikka Johanna on aina ollut luonteeltaan määrätietoinen, ei ammatinvalinta ollut hänelle päivänselvä. Nuoruudenkodissaan Ilmajoella hän mietti vaihtoehtoja lääkäristä lastenhoitajaan. – Maaseudulta kodin ympyröistä sain mallin tekemiseen. Perheelläni oli metallialan yritys ja tekniikkaa oli aina ympärillä. Minulla oli kipinä käsillä tekemiseen. Kun pohdin vaihtoehtoja, tulin lopulta siihen tulokseen, että minun on
Työpäivän jälkeen 14-, 12-, 10- ja 8-vuotiaiden lasten äidillä ei ole turhaa luppoaikaa. Perheen toimet ja harrastukset vievät ajan kutakuinkin kokonaan. Oman harrastuksensa tankotanssin Johanna aloitti kuusi vuotta sitten. Harjoitteluun hän käyttää 4–5 tuntia viikossa.
– Ihastuin lajin kokonaisvaltaisuuteen, sillä se vaatii vartalon koordinaatiota, voimaa ja hallintaa. Monipuolisuus vei mukaan. Tässä lajissa voi aina oppia uutta ja asettaa itselleen uusia tavoitteita. Suomenmestaruuden voitto syksyllä 2020 oli hieno palkinto vuosien harjoittelulle. Johannan seuraava tavoite on uusia mestaruus.
17
Vaasan keskussairaalan koronanäytteenotto parkkipaikalla päivystyksen edustalla
Leikkaa talteen
LUKIJAKILPAILU
Mitä mieltä olit lehden artikkeleista? Anna palautetta lehdestä ja auta meitä kehittämään sisältöä tuleviin lehtiin. Vastanneiden kesken arvomme kolme (3) kotimaista Loihe Oy:n koivuvanerista valmistettua design-koristelinnunpönttöä. Arvonta suoritetaan 30.7.2021. Voit osallistua kilpailuun myös osoitteessa vaasankeskussairaala.fi/kotikaynti
Vaasan sairaanhoitopiiri maksaa postimaksun
erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä en huomioinut VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6
Pääkirjoitus Ajankohtaista
TUNNUS 5005967
Asiakas avainpaikalle – Asiakasraati tuo asiakkaan näkökulman esille
65003 VASTAUSLÄHETYS
Valohoidosta arjen pelastaja Pietarsaaressa Jokainen on oman elämänsä paras kokemusasiantuntija Miltä kuulostaisi potilaan oma manageri? Keuhkotähystyksiä ja botuliinitoksiinipistoksia Rimat on tehty ylitettäviksi –20 21–30 31–40 41–50 51–60 61–70 71– Vastaajan ikä Anna ruusuja tai risuja sekä juttutoiveita lehden toimitukselle
Nimi Osoite Annettuja henkilötietoja käytetään vain arvonnassa, ja ne hävitetään arvonnan suorittamisen jälkeen.
