HYVÄSSÄ HOIDOSSA

Keuhkotähystyksiä ja botuliinitoksiinipistoksia

TEKSTI HEIDI KURVINEN KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND VAASAN KESKUSSAIRAALAN keuhko- ja neurologian poli-

Neurologisilla ja keuhkosairauksilla on paljon yhteistä. Esimerkiksi lihaksia surkastuttava ALS-tauti on neurologinen sairaus, mutta edetessään se johtaa hengitysvaikeuksiin. Unenaikaisia hengityskatkoksia aiheuttava uniapnea taas altistaa aivoverenkiertohäiriöille.

klinikalla hoidetaan potilaita, joilla on esimerkiksi MS-tauti, astma, keuhkoahtauma, tuberkuloosi tai epilepsia. – Keuhkosyöpäpotilaiden kontrollikäynnit hoidetaan myös täällä siinä vaiheessa, kun säde- ja sytostaattihoidot ovat päättyneet, osastonhoitaja Ann-Katrin Store kertoo. Jotta potilas pääsee poliklinikalle hoitoon, hän tarvitsee lähetteen.

– Lähete ei automaattisesti tarkoita, että potilas saa poliklinikalle ajan. Lähetteen vastaanottava erikoislääkäri voi myös antaa neuvoja potilasta hoitavalle lääkärille tai määrätä tutkimuksia, joista potilas saa vastauksen kirjeenä kotiin, Store sanoo. Keskussairaalan U-rakennuksessa sijaitsevalla poliklinikalla asioi päivittäin noin 30–50 potilasta. Potilaita käy paljon erityisesti niinä päivinä, kun dystoniapotilaille annetaan botuliinitoksiinipistoksia.

Poliklinikalla tehdään keuhkoputken tähystyksiä sekä keuhkoputkien ultraäänitähystyksiä eli EBUS-tutkimuksia. Ultraäänitähystyksellä voidaan tutkia muun muassa, onko kasvain levinnyt keuhkojen imusolmukkeisiin. Samalla voidaan ottaa koepaloja.

Vaasan keskussairaalassa uniapneahoidosta vastaa apulaisosastonhoitaja Eva Lerstrand. Potilas saa poliklinikalta lainaksi ylipainehoitolaitteen, joka estää hengityskatkoksia pitämällä hengitystiet avoinna nukkuessa.

– Dystonian oireet ilmenevät minkä tahansa lihaksen tai lihasryhmän poikkeavina asentoina ja nykivinä liikkeinä. Oireita pyritään lievittämään botuliinitoksiinilla, Store selvittää.

Poliklinikalla työskentelee sekä neurologian että keuhko- sairauksien erikoislääkäreitä. Sairaanhoitajista osa on erikoistunut neurologisiin ja osa keuhkosairauksiin. Lisäksi poliklinikalla työskentelee lähihoitaja, kolme sihteeriä ja kliininen erityissairaanhoitaja, jonka vastaanotolla osa kontrolliin tulevista potilaista käy. Tiimiin kuuluu lisäksi neuro- psykologi, psykologi ja puheterapeutti. – Poliklinikkamme lähivastaanotto toimii myös Pietarsaaressa, kertoo neurologian ylilääkäri Jukka Saarinen.

PAREMPI TOIMINTAKYKY NEUROPSYKOLOGISELLA KUNTOUTUKSELLA

Potilaan on mahdollista saada neuropsykologista kuntoutusta, mikäli hänellä on jonkin neurologisen sairauden, kuten MS-taudin aiheuttamia tiedonkäsittelyn tai käyttäytymisen muutoksia, jotka haittaavat arkea tai työkykyä. – Kuntoutuksen tarvetta arvioidaan neuro- psykologisessa tutkimuksessa, johon neurologi tekee lähetteen. Kuntoutuksen avulla pyritään kohentamaan potilaan toimintakykyä harjaannuttamalla tiedonkäsittelytaitoja sekä tukemalla potilaan sopeutumista muuttuneeseen toimintakykyyn, neuropsykologi Taija Nortunen kertoo. Suomessa on käytössä MS-taudin laaturekisteri, joka on osa myös Vaasan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmää. Rekisterin avulla pystytään selkeämmin arvioimaan taudin kulkua ja lääkehoidon vastetta. suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, joten hän voi hoitaa myös potilaiden välikontrollikäyntejä. Lääkäri päättää, ketkä potilaista sopivat Skinnarsin vastaanotolle. – En voi määrätä tai muuttaa lääkitystä, mutta teen yhteistyötä lääkäreiden kanssa, jotta potilas saa samalla käynnillä hoidettua lääkitykseen liittyvät asiat, Skinnars kertoo. Jos potilaalla ilmenee uusia oireita, hän saa yleensä nopeammin ajan hoitajalle kuin lääkärille. – Olen paljon yhteydessä potilaisiin puhelimitse, mutta antoisinta on, kun kohtaan ihmiset kasvotusten. Moni kokee, että on helpompi puhua hoitajan kuin lääkärin kanssa, hän sanoo.

Skinnarsin mukaan potilaat kokevat myös, että hoitajalla on heille enemmän aikaa. Onkin totta, että sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat pitkiä, jolloin potilaaseen ehtii keskittyä rauhassa.

UNENAIKAISET HENGITYSKATKOT YLEISTYNEET Keuhko- ja neurologian poliklinikan suurin potilasryhmä ovat unen aikaisista hengityskatkoksista kärsivät eli uniapneapotilaat, joita on kirjoilla yli 3000. Hengityskatkokset stressaavat kehoa, jolloin verenpaine nousee. Tämä on riski aivoverenkiertohäiriölle ja sydänoireille. Uniapnean oireita ovat väsymys, päänsärky erityisesti aamuisin ja keskittymisvaikeudet. Ylipainehoitolaitteen avulla ihminen nukkuu paremmin ja on pirteämpi. Kun potilas saa uniapneadiagnoosin, hän tapaa ensin lääkärin ja aloittaa ylipainelaitehoidon hoitajan kanssa. Sen jälkeen vastaanottokäyntejä on vain tarvittaessa. Hoitaja on yleensä yhteydessä potilaaseen puhelimitse. Potilaan tulee käyttää laitetta öisin vähintään neljä tuntia. Laite AINA EI TARVITA LÄÄKÄRIAIKAA rekisteröi käytön ja ensimmäisen kolmen kuukauden ajan hoitaja

Poliklinikalla työskentelevä kliininen seuraa etänä tietokoneeltaan, kuinka paljon laite on käytössä. erityissairaanhoitaja Monica Skinnars on Hoitaja voi myös säätää laitteen painetta etäyhteydellä.