Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Sisällysluettelo Erilaisia kokemuksia kasvamisesta Suomessa vähemmistön jäsenenä 4 Kokemukseni työpajalta
10
Suomalainen alkoholikulttuuri absolutistin silmin
11
Miksi pikaruoka on niin koukuttavaa?
12
Elokuva-arvostelu: Ma
14
Elokuva-arvostelu: The Grudge
16
Vaeltaja 18 Resepti: Cannellonit
19
Saran opiskelijanurkkaus
20
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
2
ntppori
NTP Tuotanto
Pajan blogi Pelinurkkaus
Presspaja Pori Porin työpajat
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Pääkirjoitus Kesäkuu päättyy ja heinäkuu saapuu. Kesäkuussa olemme päässeet juhlistamaan Prideä, nauttimaan lämmöstä ja rentoutumaan (kaikkien kiireiden lomassa!). Tämän kuun lehden teemoina näkyvätkin vähemmistöt, ruoka ja elokuvat. Tässä lehdessä erikoista on se, että taittajia on normaalista poiketen kaksi. Ensi kuussa Milla pääsee hoitamaan homman kotiin yksin, jäämme siis odottamaan innolla millaiselta seuraava lehti tulee näyttämään! Hyviä menneitä ja tulevia kesälomia kaikille, toivottavasti säät suosivat!
PÄÄTOIMITTAJA Sara Soronen TAITTAJA Milla Vehkalahti, Sara Soronen KANSI Emma S. KIRJOITTAJAT Milla Vehkalahti, Sara Soronen, Juuso H., Melissa, Emma S. KUVITTAJAT Emma S., Milla Vehkalahti, Sara Soronen
Päätoimitus
3
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-kesäkuu 2021
Erilaisia kokemuksia kasvamisesta Suomessa vähemmistön jäsenenä
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
4
Pajakunnan kansa Touko-kesäkuu 2021
Kesäkuussa vietettiin jälleen jokavuotista Pride -kuukautta, jonka aikana LGBTQA+ -yhteisön olemassaoloa ja yhä tänä päivänä jatkuvaa erivertaisuutta tuotiin esille. Oman kokemukseni kannalta Suomessa on erilaista kasvaa vähemmistön jäsenenä, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa suuria Pride -kulkueita järjestetään joka kesä ympäri maata, kun taas Suomessa kulkueet ovat jääneet melko pieniksi ja esiintyvät vain suurimmissa kaupungeissa kuten Helsingissä. Oma olo on melko pienessä kuplassa asumista, kun lähiympäristöstä ei juurikaan löydy yhteisöitä, tapahtumia tai kokoontumispaikkoja. Päätin kysyä neljältä LGBTQA+ yhteisön jäseneltä, miten he ovat kokeneet lapsuutensa ja nykypäivän Suomessa. Aamu, 26 sytääks sitä vai ei. Se on vitun rohkeeta ja mä nostan hattuu joka ikiselle ihmiselle joka niin tekee. Se ei varmasti oo helppoo.
”Oon iloinen siitä, että ihmiset uskaltaa olla enemmän sitä mitä ne on nykyään.” Oon Aamu ja täytän tänä vuonna 26.
Must asiast täytys viel enemmä keskustella, koska vielki löytyy niit ihmisii jotka ei sitä ymmärrä. Tosi usein kuulee sitä et ”no pitäskö heteroillekki järjestää oma pride”. Et ei oikee ihmiset ymmärrä et minkä takia sitä järjestetään. Ja sit tosi usein myös oon kuullu sitä et ”ei mua haittaa jos on lesbo/homo, kunhan ei tuu mua iskee”. Ei se automaattisesti tarkota sitä et olisit jonkun homoseksuaalin mielestä viehättävä koska satut edustaa sitä sukupuolta mikä kiinnostaa.
Oon paljasjalkane porilaine ja täl hetkel kuuluu ihan sillee hyvää, ois paljo asioit käsiteltävän kyllä, mut kyl tää täst lutviutuu vielä. Kesää odotellessa. Mul ei oo oikee lapsuudest mitää sellasii muistoi et olisin jotenki pohtinu sen syvemmi homoutta tai lesboutta tms. Mun serkku oli homo eikä mul oikee koskaa ollu siit mitää mielipidet sillee ja se ei muuttanu mun suhtautumistani häneen mitenkään. Myös mun sisko joka on mua vuoden vanhempi on lesbo. Ite tajusin joskus murrosiässä oman suuntautumiseni ja se ahdisti mua ku en tienny mite ihmiset siihe suhtautuis, mut kaikki otti sen hyvin ja oon ain tuntenu itteni tärkeeks perhee ja kavereiden kesken ja kukaan ei oo ikin sanonu siit mul mitää pahaa.
Mut oon kyl ilonen siit et ihmiset uskaltaa olla enemmän sitä mitä ne on nykyään. Mut viel olis parantamisen varaa. Ite en oo sillee koskaa oikee huudellu täst asiast tai ollu ihan ääripäänä mukana kaikessa, koska mulla on hyvä olla just näin ja mä oon enemmän semmonen tukija siellä taustajoukoissa ja jätän ne kovemmat hommat sit ihmisille jotka ne osaa paremmin!
Mä oon saanu elää ihan normaalisti ja iha samal taval ku muutki, mua ei oo koskaa asiast kiusattu tai muutakaa et siin mieles oon kyl tosi onnekkaas asemassa. Et mul on niin valtavan hyvä support team mun ympärillä.
Ja haluisin viel sanoo sen et oot sä sit ihan mitä vaan, jos susta joku asia tuntuu omalta niin oo sitä, tee asiot mitkä kiinnostaa, oo just se mikskä sä oot syntyny. Tärkeintä on olla onnellinen. Sä oot just hyvä ku sä oot sä, etkä kukaa muu.
Must on hyvä et täst asiast on ruvettu puhuu enemmän ja ihmiset uskaltaa olla nykyää enemmän sitä mitä ne oikeesti on huolimat siit et hyväk-
Rakkautta ja hyvää tulevaa kesää! 5
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Helena, 43 ”Kirjoitin (vanhemmille) pitkät kirjeet asiasta.” Eli, mun nimi on Helena, 43 v. lähihoitaja Rajamäeltä. Mun perheeseen kuuluu naisystäväni Maija, hänen 3 tytärtä, joista kaksi asuu vielä kotona, ja kaksi karvakaveria eli koiraa. Työkseni hoitelen kehitysvammaisia asumisyksikössä. Elämä on mallillaan, töitä riittää ja parisuhteessa kaikki mallillaan. Silloin kun olin lapsi/nuori, en oikein tiennyt näistä jutuista mitään, olin itsekin hieman hämmentynyt siitä miksi haluan olla erilainen tyttö kuin muut, minua ei mekot eikä meikit kiinnostanut ja halusin tehdä niitä ”poikien juttuja”. Viihdyin paljon kotona, joten siksi asiat oli mulle jotenkin pimennossa. Olin varmaan 19 v., kun tajusin, että tykkäänkin tytöistä, toki oli mulla peruskoulussa poikaystävä, mut mun mielestä se oli enemmän kaverillista menoa. Vanhemmat suhtautui asioihin ihan ok. Kirjoitin heille pitkät kirjeet asiasta, ja myöhemmin kysyin mielipidettä. Äiti sanoi että hän ei tule koskaan hyväksymään asiaa, tai pakko hänen on hyväksyä mutta ei pidä siitä, isä otti asian paremmin. Ajansaatossa äitikin on hyväksynyt asian. Hyväksyminen sai sinetin mun ja mun nykyään ex-puolison hääjuhlassa, jossa äiti kertoi hyväksyneensä täysin asian, nykyään kaikki on hyvin.
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
6
Nykyään kaikki ystävät ja sukulaiset on sujut suuntautumiseni kanssa, ja huomannut että asiasta uskaltaa avoimemmin puhua esimerkiksi töissä, mielestäni tässä suhteessa on maailma mennyt parempaan suuntaan. Onhan toki maailmassa myös niitä, jotka pitää meitä ns. epänormaaleina. Mutta ainaki ne ihmiset joille olen asiasta sanonut pitää asiaa ihan normaalina, ja mua ihan samanlaisena ihmisenä kuin muitakin. Joskus nuorempana kävin eri tapahtumissa, leimareissa, lepakkojuhannuksessa yms. mutta nyt ollaan sellaisia kotona viihtyviä jurmuja, ettei olla innostuttu lähteen mihinkään missä on paljon ihmisiä. Esimerkiksi Facebookissa seuraan aiheeseen liittyviä sivuja. Itse en pahemmin ole ennakkoluuloja tai -käsityksiä lähtenyt muuttamaan, jokainen saa olla sitä mieltä kun on. Kaapissa oleville nuorille haluan sanoa, että rohkeasti ulos vaan, ja olkaa omia itsejänne ja eläkää sitä elämää kun haluatte, antakaa muiden ajatella mitä ajattelevat. Te olette mahtavia juuri sellaisena kun olette. Kerran se vaan kirpasee kertoa se mitä oikeasti olette, jos joku siitä herneen nenukkaan vetää, niin se on hänen tappio. Sä elät omaa elämää, ja he omaansa.
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Ilo, 21
paremmin. Isäni sanoi tietäneensä koko ajan, että sukupuoli-identiteettini on ollut minulle mietinnän aihe, ja kuinka lapsiensa vuoksi hän pyrkii olemaan aina avarakatseinen ja ymmärtävä. Hän tuki minua, otti asioista selvää, ja puolusti minua jos joku ei hyväksynyt minua sellaisena kuin olen. Hänen kannustavan asenteensa vuoksi uskalsin kertoa asiasta myös muille läheisilleni.
”Väärinsukupuolittaminen ahdisti minua todella paljon.” Olen Ilo, entinen pajalainen ja tuleva lähihoitaja. Minulle kuuluu hyvää sillä olen aivan ihanassa paikassa harjoittelussa, pääsen kesätöihin myös kivaan paikkaan, olen pystynyt tapaamaan läheisiäni ja tekemään minulle tärkeitä juttuja maailman tilanteesta huolimatta.
LGBTQIA+ -yhteisö on tänä päivänä parempi kuin koskaan ennen, muttei edelleenkään vielä valmis. Somen kautta olen saanut aivan älyttömästi tietoa ja vertaistukea, mitä en olisi nuorempana kuvitellutkaan saavani. Nykyään sukupuolen moninaisuudesta puhutaan paljon enemmän, ja myös seksuaalivähemmistöt otetaan paremmin huomioon.
Olen 21v, ja olin lapsuudessani todella ujo. Tiedostin jo silloin muunsukupuolisuuteni (en toki tiennyt sille olevan termiä) mutta silloin kaikki jaettiin todella vahvasti sukupuolen mukaan tyttöihin tai poikiin. Liikuntatunnit, istumispaikat luokassa, lelut sekä vaatteet olivat todella sukupuolitettuja, ja väärinsukupuolittaminen ahdisti minua todella paljon. Koulussa ei biologian tunnilla opetettu binäärisen sukupuolijakauman ulkopuolelta yhtään mitään ja seksuaalivähemmistöistä mainittiin kerran jossain sivulauseessa. Somea silloin ei vielä oikein ollut, joten samankaltaisia kokemuksia omaavia ihmisiä ei kohdannut missään. Tuntui todella yksinäiseltä painia kehodysforian ja identiteetin kanssa, kun tuntui ettei ketään ymmärtänyt. Kun asuu pienellä paikkakunnalla jossa erilaisuutta ei arvosteta, ei asioista uskaltanut puhua kellekkään ja tunsi olevansa aivan vääränlainen. Silloin homo oli haukkumasana, pukeutumistyylistä tehtiin oletuksia toisen seksuaalisuudesta, ja jos oli itsevarmasti ja näkyvästi erilainen niin sai kuulla huutelua ja haukkumista.
Translaki on murrosvaiheessa, ja asiat toivottavasti paranevat ajan myötä. Tasa-arvosta ollaan kuitenkin vielä kaukana ja ennakkoluulot ovat edelleen tiukassa, ja ulkonäön tai sukuelinten perusteella ihmisiä lokeroidaan aivan liian usein.
Kun somet alkoivat yleistyä ja ensimmäiset uutiset sukupuolen moninaisuudesta tai seksuaalivähemmistöistä tulivat päivänvaloon myös Suomessa, niin kommentit niissä olivat aivan hirveitä. Niissä naureskeltiin, vähäteltiin, haukuttiin ja suoraan toivottiin toisen kuolemaa, ja tämä sai minut raivostumaan. Olen aina pitänyt itsevarmoista ihmisistä, jotka uskaltavat olla omia itsejään muiden mielipiteistä huolimatta, ja halusin itseni lisäksi puolustaa myös muita.
Opiskelen tällä hetkellä sote-alalla, ja olen kouluympäristössä pyrkinyt aktiivisesti purkamaan ihmisten ennakkoluuloja, ottamaan vähemmistöt paremmin huomioon, sekä kertonut avoimesti omia kokemuksiani muille. Seuraavaksi aion ottaa koulun henkilökunnan kanssa puheeksi sukupuolineutraalien vessojen puutteen koulumme tiloissa.
Tahdon2013 -kampanjan aikaan aloin ensimmäistä kertaa puolustaa kunnolla ihmisoikeuksia sekä tasa-arvoista avioliittolakia näkyvästi somessa ja koulussa. Minua kiusattiin peruskoulussa todella paljon, ja näkyvän someaktivismin myötä haukkuminen vain paheni. Onneksi kotona sain aina olla oma itseni, ja varsinkin isäni on aina tukenut minua. Hän on uskovainen ja monet sukulaiseni ovat todella konservatiivisia, jonka takia minua jännitti kertoa hänelle muunsukupuolisuudestani ja panseksuaalisuudestani, mutta hän ei olisi voinut suhtautua
Yksi isoimmista asioista, josta olen tyytyväinen itseeni, onkin keskustelun herättäminen ihmisten kanssa ja tasa-arvoisemman yhteisön luominen ympärilläni. Koen, että läheisteni ennakkoluulot ovat vähentyneet ja inklusiivisuus keskusteluissa ja teoissa on lisääntynyt paljon. Monesti ennakkoluulot johtuvat tietämättömyydestä tai kotona opituista asenteista, ja niistä voi aina oppia pois ja muuttua henkisesti. 7
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-kesäkuu 2021 Osallistuin ensi kertaa Helsinki Prideille 2017, viikonloppuna jolloin täytin 18 vuotta. Tunnelma tapahtumassa oli aivan ihana. Tuntui, kuin kaikki olisivat yhtä suurta perhettä, ja että olen turvassa kaikelta väheksynnältä ja haukkumiselta. Ylpeys yhteisöä ja omaa identiteettiä kohtaan oli korkeammalla kuin koskaan. Itse en pelkää tuoda julki omia näkemyksiäni tai asioita, joihin vaaditaan muutosta, mutta edelleen jännitän, jos joudun keskustelussa korjaamaan väärinsukupuolittamistani. En pelkää väkivaltaa, mutta vuosien kiusaamisen jälkeen väheksynnän kohtaaminen väsyttää. Kaikki taisteluhelikopteri-vitsit on tullut kuultua, ja vihastuttaa, kun sukupuoltani pidetään vitsinä tai mielenhäiriönä. On vain biologinen fakta, että sukupuoli on muuttuva, moninainen käsite, mutta entisaikojen harhaluuloista ei ole päästetty irti. Elämme tällä hetkellä murrosvaiheessa, sillä nuoremmat sukupolvet kohtaavat sukupuolten, seksuaalisuuden ja ihmisyyden moninaisuutta yhä enemmän, ja tasa-arvo paranee päivä päivältä. Uskon, että tulevaisuus on vähemmistöille valoisampi kuin koskaan ennen, ja asiat menevät parempaan suuntaan. On niin paljon asioita, joiden tulisi muuttua pikimmiten. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen adoptiot ovat edelleen huolestuttavan vaikeita, ja monet lapset jäävät tämän vuoksi ilman rakastavaa perhettä, ja aikuiset ilman haaveilemaansa perheenlisäystä. Suomessa toimii tällä hetkellä vain kaksi transpolia, joka luo suurta eriarvoisuutta kauempana asuvien asiakkaiden kannalta ja tämän vuoksi myös jonot hoitoihin ovat todella pitkiä. Myös kolmannen juridisen sukupuolen puuttuminen on valtava vääryys, sillä kenenkään ei tulisi joutua pitämään tiedoissaan väärää sukupuolta. Sinulle, vielä kaapissa oleva nuori, haluan sanoa, että uskalla olla oma itsesi. Ymmärrän pelon, joka liittyy läheisten reaktioon, ymmärtämättömyyteen tai hylkäämiseen, mutta elämme tätä elämää vain itseämme varten. Älä esitä olevasi jotain sellaista mitä et ole vain muiden mieliksi. Se kuluttaa sinua sisältä päin aivan liikaa, eikä johda ikinä mihinkään hyvään. Ne ihmiset, jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet, ovat niitä joiden kuuluukin elämässäsi olla. Jos joku ei hyväksy sukupuoltasi tai seksuaalisuuttasi, se ei ole sinun häviösi vaan hänen. Olet juuri oikeanlainen omana upeana itsenäsi, ja asiat joita nyt pelkäät, ovat upeassa tulevaisuudessasi vain kaukainen muisto. Rakasta itseäsi, ja ota ensimmäinen askel omannäköiseen elämääsi. Minä uskon sinuun!
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
8
Sitten taas sinulle, joka väheksyt, naurat, ignoraat tai kiusaat vähemmistöjä heidän identiteettinsä vuoksi; mitä vittua sä luulet tekeväsi? Miten se, että ihminen on oma itsensä, seurustelee jonkun kanssa tai on seurustelematta, harrastaa seksiä tai on harrastamatta, tekee asioita jotka tekevät juuri hänet onnelliseksi vaikuttaa mitenkään sinun elämääsi? Jos ihminen ei satuta henkisesti tai fyysisesti toiminnallaan muita, ei hänen tekemisensä pitäisi olla mitenkään sinun asiasi. Kannattaa hankkia elämäänsä jotain sisältöä tai miettiä mitä itsessä on vialla, jos toisten haukkuminen ja väheksyminen on ainoa asia mitä keksii tehdä. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä, ja tehdä juuri niitä asioita joista nauttii, MUTTA toisten ihmisten loukkaaminen ei ole sellainen asia. Sananvapaus ei tarkoita oikeutta haukkua muita, sillä sanomisistaan tulee kantaa vastuu ja miettiä seurauksia. Kiusaaminen on yksi suurimpia nuorten mielenterveysongelmien aiheuttajia, eikä kenenkään tulisi tuntea itsemurhan olevan ainoa ratkaisu kaiken kiusaamisen vuoksi. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta jokaista tulisi arvostaa sen verran, ettei alennu fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan yhtään ketään kohtaan. Tällaista toimintaa harrastaa niin lapset, nuoret, aikuiset kuin vanhuksetkin, ja jokaiselta tämä on yhtä väärin. Älä vieritä vastuuta omasta käytöksestäsi muille, vaan mene itseesi ja mieti mikä saa sinut toimimaan näin. Näin nettiaikana meille on tarjolla aivan valtavasti tietoa, joten jos tunnet ettet ymmärrä jotain asiaa, älä pilkkaa toista vaan ota selvää! Älä oleta, älä väheksy, älä kiusaa. Kuuntele, pyri ymmärtämään, tue ja hyväksy. Jos haluat elää maailmassa, jossa uskaltaa olla oma itsensä, jossa ei kiusata ja jokaisella on turvallinen tila kasvaa, kehittyä ja elää, aloita toimimalla itse sellaisella tavalla. Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia, vaan jokaisen onnellisen elämän edellytys. Elä ja anna muidenkin elää, itsensä näköistä, hyvää elämää.
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Saara, 29
että mitä puhuu perheestä ja itsestään. Usein multa kysytään, että onko mulla aviomies ku kerran oon naimisissa. Mitä siihen voi vastata, ku ei tiedä miten toinen reagoi. Voiko vaan myötäillä ja valehdella, että pääsis helpomalla. Koskaan ei tiedä, että joutuuko totuuden vuoksi työelämässä ongelmiin. Tää on musta henkilökohtaisesti todella kamala ajatus, että sun pitää kieltää sun rakkaat ihmiset sen vuoksi että sulle täysin tuntemattomalla ihmisellä olis mukavampi olo.
”On kamala ajatus, että sun pitää kieltää sun rakkaat, jotta tuntemattomalla olis mukavampi olo.” Olen Saara, 29-vuotias sairaanhoitaja. Perheeseeni kuuluu vaimo, 3-vuotias uhmaikäinen ja kaksi koiraa. Mulle kuuluu hyvää. Arki kuluu lähinnä töissä ja perhe-elämän parissa. Ystäviä näen tietty aina kun johonkin väliin mahtuu. Uskoisin, että tajusin pitäväni omasta sukupuolestani ala-asteiässä. Minulla oli muutamia ihastuksia, mutta en vielä siinä kohtaa juurikaan ajatellut asiaa sen enempää. Uskon, että pidin luokallani olevasta pojasta koska se oli niin sanotusti ”normaalia”. Täytin niin sanotusti odotuksia.
Mun kokemukset näistä uudestaan ja uudestaan kaapista tulemisista on melko neutraaleja. Usein ihmiset on ollu kiinnostuneita ja kyselleet miten homma toimii, en pidä sitä itse mitenkään pahana. Näissä tilanteissa silti mietityttää usein, että miksi aina tarvii olettaa asioita. Joillekin se voi tietty olla epämukavaa, eikä kenenkään kuuluis selitellä omaa elämäänsä. Oon oppinu jo tunnistamaan vähän, että kenelle voin puhua mistäkin elämäni osa-alueesta ja kenet kannattaa suosiolla jättää tietyistä asioista tietämättömäksi.
Yläasteella tiedostin tunteeni paremmin ja tapasinkin nykyisen puolisoni ollessani 15-vuotias. Koen, että mun kanssa samaa sukupolvea olevat eivät juurikaan kyseenalaistaneet seksuaalisuuttani. Mä koen, että mun ikäiset ihmiset ymmärsi paremmin sen, että kaikki ovat erilaisia. Mä sain olla oma itseni.
Mä haluisin sanoa vaan kaikille, että olkaa avoimin mielin. Kenenkään seksuaalinen- tai sukupuolinen suuntautuminen ei tee kenestäkään huonompaa tai vähäpätöisempää. Jokainen meistä kuitenkin tavoittelee onnea ja tyytyväisyyttä. Jokaisella meistä on oikeus olla sitä mitä on. Jos sulla on epäilyksiä LGBT-ihmisiä kohtaan, ni ajattele vastavuoroisesti sitä, että sun elämänvalintoja kyseenalaistetaan tai ei hyväksytä ollenkaan. Tai leikittele ajatuksella, että sun tarvis valehdella sulle rakkaasta ihmisestä sen vuoksi, että et aiheuta omalla onnella muille epämukavuutta. Ajattele, että sun pitää tuntea epävarmuutta itsestäsi sen vuoksi mitä olet.P
Vanhempieni silmissä koin jollain tapaa olevani pettymys. Tätä tunnetta jatkui vuosia. Mä luulen, että he käsittelivät asiaa omalla tavallaan. Tajuamatta kuitenkaan sitä että niiden käytös pahoitti mun mielen moneen kertaan. Tavallaan mää koin, että mä oon epäonnistunut. Miten epäonnistunut, ku mulla on ihminen rinnalla, joka on mulle äärettömän rakas ja jonka kanssa haluan elämäni jakaa. Eiks jokainen vanhempi halua lapselleen onnea ja rakkautta. Työelämässä on tarvinnu olla aika varovainen,
9
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-kesäkuu 2021
Kokemukseni työpajalta Ennen lähtöäni Piia pyysi (pakotti) tekemään kirjoituksen ajastani pajalla. Olen aikaisemminkin työskennellyt Pressin puolella, tämä kerta oli tietenkin erilainen, koska lähes koko porukka oli vaihtunut. Uusista ihmisistä huolimatta kokemukseni oli taas yhtä hyvä. Porukkaan pääsee helposti mukaan eikä ketään haluta jättää ulkopuolelle. Uutta pajan toiminnassa on ollut pelipäivät, paikan päällä tai kotona Discordin välityksellä, Martta-kerho (kokataan yhdessä) ja erilaiset ulkoilutoiminnat.
niin täältä löytyy aina juttelukaveri ja osalle olen saanut kerrottua myös vaikeampia asioita. Jos jokin päivä pää on lahonnut, enkä ole pystynyt lähtemään kotoa niin olen saanut pelkkää ymmärrystä ja tsemppiä. Kaikki asiat on aina ollut sovittavissa ja mietitään yhdessä. Hyväksyvän ilmapiirin myötä olen oppinut olemaan vähän armollisempi myös itselleni. Toivoisin että jokaisella työpaikalla ja yleisesti ihmisryhmissä olisi vastaava dynamiikka, silloin kaikki olisi huomattavasti helpompaa ja kevyempää, eikä työpäivä veisi kaikkea energiaa, vaan toisi lisää jaksamista.
Henkilökohtaisesti olen kokenut aikani täällä todella hyödylliseksi ja positiiviseksi, vaikka olisi yksinäistä
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
10
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Suomalainen alkoholikulttuuri absolutistin silmin Suomalaisten alkoholinkäyttö on minun (eli absolutistin) silmiin jokseenkin paistava puheenaihe. Koska itselläni ei ole kokemusta alkoholin käytöstä/kännibileistä/illanvietoista, puhun asiasta muiden ihmisten kertomuksien kannalta. Olen sen myös itsekin huomannut, että suurin osa suomalaisista aloittaa alkoholin juomisen jo nuoressa iässä.
Jonka jälkeen myös itketään siitä, kun raha ei riitä ruokaan. (Anteeksi nyt mutta se on totuus, jonka olen ystäviltäni kuullut). Ei kai raha riitä ruokaan, kun sitä valuu tupakkaan ja alkoholiin niin helvetisti. Ennen kuin tämä artikkeli muuttuu kauhean aggressiiviseksi omalta osaltani, on ehkä parempi aloittaa omien mietteiden kirjoittaminen.
Haluan absolutistina ymmärtää miksi alkoholin juominen on nuorien mielestä se parhain idea? Miksi juoda alkoholia, kun sille on korvaaviakin tuotteita? Miksi suomalaiset kuluttavat alkoholia niin paljon?
Ymmärrän sen, että alkoholin juonti on joillekin ihmisille tapa sosiaalisoitua bileissä, joillekin se on tapa unohtaa elämän paskat tapaukset. En kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi alkoholia pitää päivässä kuluttaa litrakaupalla. Tulenko sitä koskaan ymmärtämäänkään? Sitä en osaa sanoa.
Olen useampaan otteeseen kuullut omilta ystäviltäni, jotka juovat alkoholia ja pitävät jonkin sortin kännibileitä omien kavereidensa kesken, kuinka kovaksi meininki on näissä bileissä kasvanut – minua itseäni ei ole näihin bileisiin kutsuttu, mitä ilmeisemmin juurikin siksi, että olen absolutisti.
Kuitenkin, jos joku joka minut tuntee ja käyttää alkoholia, haluaa kertoa minulle miksi juuri alkoholi on sinulle tapa paeta todellisuutta? Olet tervetullut jakamaan omat tuntemuksesi minun kanssani.
Kun nyt kerran puhutaan alkoholista, haluan sanoa oman mielipiteeni siitä. En tajua miksi suomalaiset käyttävät alkoholia huvikseen ilman mitään aihetta juhlintaan. Ymmärrän sen, että saunan jälkeen/valmistujaisjuhlissa/ häissä ja myös täysikäisen syntymäpäiväjuhlissa voi juoda alkoholia jonkin verran. Mutta miksi jokapäiväinen käyttö?
- Milla
Alkoholi on tupakan lisäksi yksi niistä kalleimmista paheista, joita Suomessa käytetään. Haluan ymmärtää miksi alkoholi on tupakan kanssa yksi niistä suuremmista paheista, joihin nykysuomalainen käyttää rahansa?
11
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Miksi pikaruo koukuttavaa?
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
12
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
oka on niin ? Suomessa pikaruuan rooli kasvaa kovaa vauhtia, varsinkin koronaviruksen aiheuttamien sulkujen ansiosta. Ihmiset tekevät töitä etänä, kauppaan ei jaksa tai viitsi lähteä ja kaikissa ruokapaikoissa on kuitenkin kotiinkuljetus. Kotipizzakin teki 2020 toukokuussa koko 33-vuotisen historiansa suurimmat myynnit.
Mikä pikaruuassa houkuttaa? Pikaruoka on halpa ja nopea vaihtoehto kotona kokkaamiselle. Voit tilata ruuat odottamaan ja voit vain hakea ne mukaasi, tai ostat kaiken luukulta etkä joudu nousemaan autostasi. Pieniltäkin paikkakunnilta löytyy pikaruokaloita useampaan makuun, joten ketään ei jää ilman. Vähemmän tunnettuja syitä pikaruuan koukuttavuuteen ovat itse ruuan sisältö ja aivojen toiminta. Pikaruuassa on yleisesti paljon rasvaa, hiilihydraatteja, sokeria, suolaa, kofeiinia ja kaloreita. Näitä syödessä aivoissa aktivoituu palkitsemisjärjestelmä ja aivot vapauttavat dopamiinia, eli hyvän olon hormonia. On myös havaittu, että aivot kykenevät erottamaan kaloririkkaamman ruuan vähäkalorisesta. Eli mitä enemmän kaloreita, sitä enemmän dopamiinia. Myös muistot ja opitut tavat vaikuttavat pikaruuan houkuttavuuteen. Perheet menevät kiireisen päivän päätteeksi pikaruokalaan, viettävät yhdessä aikaa ja lapset pääsevät ruokalan leikkipaikkaan. Samalla aivot oppivat yhdistämään korkeakalorisen ruuan mukaviin hetkiin, yhdessäoloon ja päivän päätteeksi rauhoittumiseen. Toistuvan kaavan jälkeen kiinnyt kyseisiin ruokiin ja jo ruuan näkemisestä aivot muistavat siitä aiheutuvan dopamiiniryöpyn.
käsitelläkseen stressiä tai mielialoja ovat alttiita riippuvaisuudelle, kun taas nuorena rasvaisille ruuille ylialtistuneet lapset ovat vielä pahemmassa tilanteessa. Myös ihmisten geenit määrittelevät kuinka helposti koukutut esimerkiksi roskaruokaan tai vaikkapa huumeisiin.
Missä kohtaa tietää, että kyseessä on ongelma? - Jatkuvat mieliteot tiettyyn ruokaan, vaikka olisit kylläinen ja juuri syönyt - Syöt himoittua ruokaa useammin kuin olet alun perin suunnitellut - Syöt ruokaa siihen pisteeseen, että olet aivan täynnä ja voit huonosti - Koet syyllisyyttä syömästäsi ruuasta, mutta syöt sitä kuitenkin uudestaan - Piilottelet muilta sitä, kuinka paljon todellisuudessa syöt epäterveellistä ruokaa - Et pysty hallitsemaan epäterveellisen ruuan syömistä, vaikka tiedät että voit sen jälkeen huonosti tai painosi nousee Kuitenkaan ruoka-addiktio ei ole kiinni ihmisen tahdonlujuudesta, vaan kuten edellä mainittu, kyse on aivojen reaktiosta tiettyihin aineisiin ja osa ihmisistä on geneettisesti alttiimpia riippuvaisuuksille.
Pikaruoka = addiktio? Pikaruoka on myös aiheuttanut ihmisille todella paljon ruokaan liittyviä riippuvuuksia ja muita ongelmia. Ihmiset jotka käyttävät ruokaa 13
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Elokuva-arv
Ma on toukokuun 31. päivä vuonna 2019 (USA) julkaistu psykologinen kauhuelokuva. Elokuva kestää 99 minuuttia. Budjetti 5 miljoonaa dollaria.
Tytöt spekuloivat, että Sue Ann on se, joka on varastanut heidän koruja ja he menevät tutkimaan Sue Annin asunnon. He ovat yllättyneitä nähdessään Genien, Sue Annin tytär epäonnistuneesta avioliitosta, Maggie on yllättynyt nähdessään hänen kävelevän, sillä hän käyttää pyörätuolia koulussa. Maggie ja Haley pakenevat ennen kuin Sue Ann pääsee kotiin.
Juoni Teini-ikäinen Maggie Thompson muuttaa hänen äitinsä Erican kanssa Erican kotikaupunkiin Ohioon sen jälkeen, kun Erican aviomies jättää hänet. Maggien uudessa lukiossa hän tutustuu hänen uusiin kavereihinsa Haley, Darrell, Chaz ja Andy, ja Andy ihastuu Maggieen heti. He yrittävät suostutella Sue Ann ’’Ma’’ Ellington, eläinlääkärin, että hän suostuisi hakemaan heille alkoholia. Sue Ann anonyymisti raportoi heidän aktiviteeteistaan, mutta he pääsevät vapaaksi, koska poliisin historia Andyn isän kanssa, Benin. Seuraavana päivänä, Sue Ann kutsuu teini-ikäiset juomaan hänen kellariinsa. Ajan myötä, monta muuta teini-ikäistä näyttäytyy hänen taloonsa juhlimaan, tehden hänestä suositun opiskelijoiden joukossa.
Ben, joka kävi luokiota Sue Annin kanssa, näyttäytyy Sue Annin työpaikalle tuomaan hänen kissansa ja kutsuu Sue Annin drinkeille töiden jälkeen. Baarissa, Ben kysyy Sue Annilta mukanaan GBS, että miksi hänen poikansa Andy on ollut hänen talossaan viime aikoina. Ben varoittaa Sue Annia pysymään poissa Andystä. Flashback paljastaa, että Sue Ann, joka oli ihastunut Beniin, huijattiin antamaan oraaliseksiä, ketä Sue Ann luuli Beniksi kaapissa. Ben oli saanut koulun todistamaan tämän hyväksikäytön, mukaan lukien hänen tyttöystävä Mercedes ja nuoren Erican. Sue Ann kärsi traumasta ja nöyryytyksestä, mistä hän ei ikinä toipunut.
Tästä huolimatta Maggien kaveriporukkaa alkaa ärsyttää Sue Annin jatkuva ahdistelu, että heidän pitäisi viettää hänen kanssaan aikaa. Yhtenä yönä, hän huumaa Maggien ja varastaan tämän korvakorut. Seuraavana aamuna, Maggie löytää viiltoja ja mustelmia hänen vartalostaan ja että hänen korvakorut ovat hukassa. Peloissaan, Maggie kertoo Andylle, että hän ei halua mennä enää Sue Annin talolle ja että Maggie ei halua, että Andy menisi myöskään. Saadakseen kaveriporukan luoton takaisin, Sue Ann valehtelee, että hän sairastaisi haimasyöpää. Haley huomaa hänen pitävänsä rannekorua, joka kuuluu Haleyn ystävälle. ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Sue Ann ajaa Mercedeksen yli hänen autollaan, tappaen hänet. Hän tappaa hänen pomonsa, viiltää Maggien koiran Louien, ja houkuttelee Benin hänen talolleen, missä hän lyö Benin tajuttomaksi. Ben herää alasti ja sidottuna sänkyyn. Sue Ann pitää kädessään isoa veitseä uhkaillen leikata Benin genitaalin, mutta muuttaa mielensä, ja peittää sen takaisin pyyhkeellä. Sue Ann kertoo Benille, kuinka hän pystyy vertaamaan Beniä koiraan. Hän siirtää Louisen verta Beniin, viiltää hänen ranteen ja antaa hänen vuotaa kuiviin ja kuolla. Maggie kertoo totuuden Sue Annista, ja Erica lyhyesti haastaa riitaa Sue Annin kanssa. Sue Ann 14
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
vostelu: Ma houkuttelee Maggien kuvalla, missä on Maggie Andyn kanssa Sue Annin kellarissa Chazin syntymäpäivä juhlassa. Silloin, kun hän saapuu, hän huomaa kaikkien lähteneen mutta alkuperäinen kaveriporukka on jäljellä. Hän yrittää saada Andyn lähtemään mutta tajuaa tämän olleen huumattu. Kun Maggie yrittää hakea apua, hän löytää Benin ruumiin, ja Sue Ann huumaa hänet. Maggie herää kahleissa kellarissa. Sue Ann polttaa Chazin vatsan silitysraudalla, neuloo Haleyn suun kiinni ja maalaa Darrellin naaman valkoiseksi. Andy herää, ja yrittää vietellä Sue Annin. Suudelman jälkeen, Sue Ann puukottaa Andyä väittäen, että valehtelee. Poliisi saapuu, mutta Sue Ann ampuu tämän sen jälkeen, kun Maggie huutaa apua. Sue Ann pakottaa Maggieta kerätä hänen kaverit kokoon ja ottaa kuvia. Sue Ann yrittää hirttää Maggien, mutta Genie tulee väliin, aiheuttaen tulipalon. Kaikki muut heräävät ja yrittävät etsiä pakoreittiä samalla kun tulipalo pahenee. Erica, tietäen missä Maggie on, ja hänen työkaverinsa pelastavat teinit. Sue Ann yrittää heittää Genien tuleen ja syyttää Ericaa, kun ei yrittänyt lopettaa Sue Annin seksuaalista hyväksikäyttöä. Erica artikuloi hänen katumustaan ja Maggie puukottaa Sue Annia, Pelastaen Genien. Ryhmä juoksee ulos samalla kun Sue Ann kävelee yläkertaan ja halailee Benin ruumista samalla, kun talo palaa.
Oma mielipide Omasta mielestä elokuva oli hyvä, ei ollut yleinen ’’talossa kummittelee/perhe muuttaa uuteen kotiin’’ eli oli jotain erilaista, tyk15
käsin ideasta, näyttelijät olivat hyviä, tarina oli hyvä. Tykkään tämän kaltaisista ’’kosto’’ elokuvista. Olisin kyllä lopettanut sen erilaisesti. Koska Sue Ann oli niin rakastunut Beniin, niin siitä syntyi pakkomielle, ja Sue Annin traumojen ja nöyryytys toi vain lisää bensaa liekkeihin, jos Sue Ann olisi saanut apua hänen traumoihinsa, niin uskoisin, että hän olisi pystynyt elämään normaalia elämää, mutta koska apua ei saanut/ollut, niin jossain kohtaa hän napsahti. Käsittelemätön trauma ei tee kenellekään pitkän päälle hyvää. Olisin lopettanut elokuvan niin, että siinä kohtaa, kun nuoret alkavat huomata Sue Annin käyttäytyä oudosti, niin nuoret yrittäisivät saada selville, että miksi. Ja varsinkin ihan lopussa, kun Erica sanoo hänen olevansa pahoillansa, niin Sue Ann olisi uskonut, tai edes yrittänyt, ja Erica jatkaisi siten, että Sue Annin pitäisi päästä terapiaan, että hän voisi elää normaalia elämää ja päästä käsittelemään tämän traumoja. Olisin pitänyt idesta, että oltaisiin näytetty Sue Ann hänen terapia käynnillään ja sitä, että hän voisi paljon paremmin. Mutta koska Sue Ann tappoi ja pahoinpiteli monta ihmistä, niin uskon, että hän joutui vankilaan.
Lopputulos Katsoisinko uudestaan? Kyllä, leffa on katsomisen arvoinen, jos tykkää psykologisista kauhuleffoista. Arvosana 1-10 antaisin ehkä 8.5 arvosanaksi. - Melissa ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Elokuva-a The G naan Toshion haamu. Shokissa, hän lähtee talosta ja tekee itsemurhan seuraavana päivänä. Saeki perheen jäännös jää kummittelemaan kirouksen takia, varsinkin Kayako, kenestä ilmestyy ’’Onryō’’ (kostonhaluinen henki).
Elokuva perustuu japanilaiseen elokuvaan Ju-On: The Grudge (2003). Elokuvalle ollaan tehty jatko-osaa, Kauna 2 (2006) ja Kauna 3 (2009). Elokuva julkaistiin 22. lokakuuta 2004 (USA), Suomessa se julkaistiin 7. tammikuuta 2005. Elokuva kestää 91min. Budjetti 10 miljoonaa dollaria.
Vuonna 2004, amerikkalainen Williams perhe muuttaa Saeki taloon. Kun taas Matt on jännittynyt talosta, hänen vaimonsa Jennifer ja dementiaa sairastava äiti Emma tuntevat epämukavuutta. Matt ja Jennifer ovat pian kirouksen vallassa. Yoko, hoitotyöläinen, saapuu talolle löytäessään Emman yksin ennen kuin hän kohtaa Kayakon, kenet hän raahaa ullakkoon.
Juoni: The Grudge kuvailee kirousta, joka syntyy, kun joku kuolee tuntien kovaa vihaa tai surua. Kirous syntyy siellä, missä ihminen on kuollut. Ne, jotka kohtaavat tämän supernaturaalin voiman kuolevat, ja kirous uudelleen syntyy jatkuvasti, kulkien uhrista uhriin loputtomana kauhuketjuna. Seuraavat tapahtumat ovat kerrottu aikajärjestyksessä.
Huolissaan Yokon katoamisesta, hänen työnantaja lähettää toisen hoitotyöläisen, Karen Davis, joka saa huolehtia Emmasta. Talossa, Karen löytää Toshion vaatekaapissa ja myöhemmin todistaa Kayakon hengen laskiessaan alas katolta valtaen Emman.
Vuonna 2001, Kayako Saeki, kotivaimo asuu esikaupungissa Tokiossa, hän on rakastunut yliopisto opettajaan Peter Kirkiin, kirjottaen hänestä pakkomieleisesti hänen päiväkirjaan. Hänen aviomiehensä Takeo tulee mustasukkaiseksi hänen löytäessään Kayakon päiväkirjan ja uskoo hänen pettävän toisen miehen kanssa. Takeo brutaalisesti murhaa hänet, heidän nuoren poikansa Toshion ja heidän lemmikkikissansa ’’Mar’’ raivokohtauksen vallassa. Sen jälkeen, kun Takeo on piilottanut ruumiit taloon, Kayakon haamu hirttää hänet.
Alex saapuu taloon ja löytää Emman kuolleena ja Karenin shokissa. Alex soittaa poliisille, etsivän Nakagawan läsnäollessa. Ullakolla, Nagawara ja hänen partnerinsa Igarashi löytävät Mattin ja Jenniferin ruumiit, löytäessään myös ihmisen alaleuan. Sillä välin, Mattin sisko, Susan, on Kayakon jahtaamana ympäri hänen toimistorakennuksessa. Kotona, Kayako hyökkää häneen ja hän katoaa. Lähtiessään töistä, Alex kohtaa Yokon, Yoko, jolla ei ole leukaa, tappaa Alexin.
Sen jälkeen, kun Peter sai kirjeen Kayakolta, Peter käy heidän talolla löytääkseen Kayakon ja Takeon ruumiit muka©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Kayako alkaa kummitella Karenia, ketä kertoo hänen poikaystävälle Dougille ti16
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
arvostelu: Grudge lanteesta. Karen kiertää talon uudelleen, lopulta kohtaa Nagawaran, ketä kertoo, että hänen kolme kollegaansa, jotka ovat tutkineet Saeki kuolemisia, ovat kuolleet kirouksen takia. Sinä yönä, Nagawara kantaa bensaa taloon yrittäen polttaa talon, mutta kuolee, kun Takeo tappaa hänet. Kuullessaan tämän, Doug uskaltautuu mennä Saekien taloon etsiessään häntä, Karen juoksee sinne. Hän löytää Dougin halvaantuneena ja yrittää paeta hänen kanssaan. Kayako ryömii portaita ja Doug kuolee shokkiin. Kayakon lähestyessä, Karen huomaa bensakanisterin ja sytyttää sen.
Lopputulos: Legendaarinen leffa, kaikki jatko-osat ovat mun lemppareita (paitsi se mikä julkaistiin 2020, se oli huono) oon kattonu kaikki Kaunat moneen kertaan enkä kyllästy, hyvin näytelty, hyvä tarina, enkä muuttaisi mitään kyseisestä leffasta, siitä huolimatta, että on ollut traumat joskus lapsena. Katsoisin uudestaan kaikki. 10/10. - Melissa
Karen selviytyy sairaalassa, hän kuulee talon myös selvinneensä tulipalosta. Karen käy katsomassa Dougin ruumista, Karen tajuaa hänen olleensa silti Kayakon kummittelemana.
17
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Vaeltaja Teollisuuskadut jatkuivat loputtomiin hänen silmissään, sireenien ja muiden hälytysten soidessa hänen ympärillä. Ne kertoivat joillekin heidän työvuoronsa loppumisesta, joillekin sen alkamisesta, ja jotkut tiesivät sen tarkoittavan lounastaukoa. Hän ei tiennyt mitä ne tarkoittivat hänelle, vaeltajalle näissä labyrinttimäisissä kaduissa ja kujissa, orvolle jolle ei ikinä tunnusnumeroa ja työpaikkaa annettu. Miten hän oli jäänyt tämän tehtaan byrokratian silmien näkemättömäksi hän ei tiennyt, eikä välittänyt. Muutkaan tehtaan työläis-asukkaat eivät välittäneet hänestä, vain siitä, että he tekivät työnsä, seurasivat annettuja ohjeita, ja pitivät tehtaan koko ajan käynnissä. Hän vain käveli eteenpäin, etsien ruokaa ja romua jota voisi käyttää itsensä hyväksi, ei tehtaan. Hän katsoi niitä, jotka keräsivät roskaa hänen läheltä, ja mitä he keräsivät. Jos se oli hyödyllistä hänelle, hän otti ne itsellensä heidän kärrystä. Hän ei välittänyt siitä, jos he huomasivat hänet, eivät hekään nähtävästi välittäneet. Ja niin hänen matkansa jatkui, ohi lukemattomien ihmisjoukkojen, läpi kaikuvien hälytysten, ahtaiden kujien, ja suurten savua yskivien piippujen. Niin jatkoi matkaan nimetön mies suuressa tehtaassa, joka oli kaikki mitä kukaan tiesi.
Juuso H.
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
18
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Resepti: Cannellonit 400g jauhelihaa pkt tuorejuustoa (oma maku) prk ruokakermaa tai kuohukermaa pari sipulia ja valkosipulinkynttä muutama maustekurkku prk tomaattipyrettä pkt cannelloneja ps juustoraastetta Lisää tilkka öljyä ja kuullota sipuleita hetki paistinpannulla. Lisää pannulle jauheliha ja ruskista. Lisää tuorejuusto ja mausteet, sekoita tasaiseksi. Anna hetki jäähtyä ja lisää hieman juustoraastetta. Voitele vuoka ja täytä cannellonit juuri tekemälläsi täytteellä. Sekoita kerma ja tomaattipyre hyvin keskenään, mausta. Kaada sekoitus täyttetyjen cannellonien päälle. Lisää vielä hieman juustoraastetta ja paista uunissa 30 min 200 asteessa.
19
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Saran opiskelijanurkkaus Touko-kesäkuu on ollut Presspajalla kiireistä aikaa. Minun kalenterini on kahdelta viime kuukaudelta täynnä erivärisiä muistutuksia: on ollut palaveria, kokousta, iltapajaa, kuvauksia, tapahtumia ja milloin mitäkin! Molemmat kuukaudet ollaan pyöritty aktiivisesti kulttuuritalo Anniksella - mukana on myös ollut Nakkilan nuorten työpaja. Meillä on jännittävä projekti tiedossa, mutta vielä toistaiseksi ollaan siitä ihan hys hys! Ehkäpä seuraavassa lehdessä jo selviää hieman lisää... Järjestettiin myös ohjaajaopiskelijoiden voimin kokonainen kuntavaalipaneeli, joka tapahtui verkossa. Oli mielenkiintoista olla tekemässä noinkin kuivalta kuulostavaa tapahtumaa, josta toivottavasti tuli mielenkiintoinen kokemus niin nuorille kuin itse vaalipanelisteille. Itselleni se ainakin oli sitä, kun työpuhelin soi vielä kotonakin ja ongelmanratkaisu tuntui olevan joka toisen palaverin kantava teema. Muut ohjaajaopiskelijat seikkailivat myös Martoilla Arki sujuvaksi -kurssin merkeissä. Niin nuoret kuin ohjaajatkin pääsivät valmistamaan ja (mikä tärkeintä) nauttimaan herkullisesta ruoasta. Allekirjoittanut pyöri myös Nuori kulttuuri -digifestivaalin kuliseissa. Tapahtumatuottamiseen tutustuminen on aina ollut haaveeni, joka nyt vahingossa toteutui työpaikan kautta. Ramppikuume meinasi iskeä siinä vaiheessa, kun lupauduin puhujaksi livestreamiin. Aihe itsessään oli tuttu (harrastamisen tärkeys ja hyvinvointivaikutukset) ja kameratkin olivat tuttuja kavereita, olin vain niiden väärällä puolella. Siitäkin selvittiin onneksi kunnialla. Mainitsinko jo monet, monet eri kuvaukset? NTP-tuotanto on tuottanut ja tehnyt videota videon perään, ja suurin osa on vielä valmistumisvaiheessa. Kiirettä on siis pitänyt ihan jokaisella! Eikä me olla pelkästään töitä tehty! Nuoret ovat päässeet heittelemään kiekkoja, pelaamaan koko päivän muiden Satakunnan pajojen nuorten kanssa ja heitä vastaan, minigolfin pariin ja Kirjuriin seikkailemaan. Eli paljon on tapahtunut sitten viime lehden, ja paljon tulee tapahtumaan jatkossakin. Muistetaan siis kaikki lomailla lomamme, ja rentoutua! - Sara Soronen ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
20
Pajakunnan kansa Touko-kesäkuu 2021 Hanna Koivunen
21
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Polku Porin nuo Polkuja nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). Alkuhaastattelussa yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. Nuorten työpajan eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia. Tervetuloa Nuorten työpajalle!
Yhteystiedot Aukioloajat Ma-Ke 8:00-16:00 To 8:00-15:45 Pe 8:00-15:00 Osoite Veturitallinkatu 7, 28120 Pori
Sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi Www Pori.fi Työpajapäällikkö Janne Suomala 044 701 1296 Yksilövalmentaja Maarit Salokangas 044 701 1295 Yksilövalmentaja Johanna Setälä 044 701 1385
Työpajat Somessa Facebook Porin Työpajat Instagram ntppori Youtube NTP Tuotanto
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan Kansa Issuu.com NTP blogi porinpajalla.blogspot.fi Peliblogi porinpajanpelinurkka.blogspot.fi
22
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
rten työpajalle AUTOPAJA Autopaja on työpajojen autokorjaamo, jossa korjataan ja kunnostetaan ajoneuvoja. Lisäinfo
NTP-TUOTANTO NTP-Tuotanto on audiovisuaalista mediaa tuottava paja, joka toimii yhteistyössä muiden paikkakuntien työpajojen kanssa. Youtube LUONTOPAJA Porin Luontopajalla tehdään monimuotoista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä. Lisäinfo // Facebook
BÄNDIPAJA Bändipajalla tuotetaan musiikkia monella eri tavalla ja käydään esiintymässä tapahtumissa. Lisäinfo
PRESSPAJA PRESSpajalla tehdään monenlaisia mediaan liittyviä projekteja ja tilaustöitä ja pyöritetään Pajakunnan Kansa– lehteä. Lisäinfo // Facebook
CAFÉ NUOKKARI Café Nuokkari on Nuorisotalolla toimiva nuorisokahvila. Lisäinfo // Lounaspori
EKOPAJA Lavian Ekopaja toimii sähkö– ja elektroniikkaromun vastaanottopisteenä. Lisäinfo
KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalvelut suorittavat tilaus– ja sopimuskuljetuksia ja toimittavat lämpimät ateriat päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin. Lisäinfo
RAKSAPAJA Raksapajalla keskitytään erilaisiin rakennustehtäviin sekä puutöihin, pintakäsittelyyn ja huonekalujen entisöintiin. Lisäinfo TAIDEPAJA Taidepajalla tehdään taidetta. Pajan taiteilijat maalaavat ja piirtävät sekä itsenäisesti että tilauksesta. Lisäinfo TYPA-PAJA TYPA-Pajalla toimitaan pienrakentamisen, muutto– ja tavaroiden siirtotöiden ja raskas– ja tavarakuljetuksen tehtäväalueilla. Lisäinfo
KÄDENTAIDOT Kädentaidoissa suunnitellaan ja toteutetaan tekstiilitöitä hyödyntämällä ompelua, virkkaamista, neulomista ja muita kädentaitoja. Lisäinfo METALLIPAJA Metallipajalla suoritetaan tavallisia metallialan käsittelytöitä ammattilaisten kanssa. Lisäinfo
VARAOSAPANKKI Varaosapankki on satakuntalainen rakennusmateriaalien kierrätyskeskus. Lisäinfo // Facebook
YYTERIN PUHTAANAPITO Kesäisin toimiva Yyterin Puhtaanapito ryhmä vastaa nimensä mukaisesti Yyterin ranta-alueen puhtaanapidosta. Lisäinfo
23
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
Pajakunnan kansa Touko-Kesäkuu 2021
Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun tarpeessa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat erityisnuorisotyöntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongelmien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää. Etsivä Sadun ja Miran löydät Porin Nuokkarilta, osoitteesta Isolinnankatu 12. Etsivät Tiina ja Miia taas löytyvät Nuorten Työpajalta osoitteesta Veturitallinkatu 7. Facebook etpori Etsivien henkilökohtaiset facebook profiilit Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Satu Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Mira Etsivä Nuorisotyö Tiina Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Anu
Snapchat Etsivasatu Etsivamira tiinaet-pori etsivaanu
Instagram porinetsivat
Puhelinluettelo Työpajapäällikko Janne Suomala
044 701 1296
Ekopaja
044 701 8572
Toimistosihteeri Mari Mettälä
044 712 7277
Starttivalmentaja
044 701 1387
Toimistosihteeri Anne Heino-Kulmala
044 701 1916
Presspaja
044 701 7647
Yksilövalmentaja Maarit Salokangas
044 701 1295
Luontopaja
044 701 1037
Yksilövalmentaja Johanna Setälä
044 701 1385
TYPA-paja
ET-Pori Tiina Aydin
044 701 1302
Vastaava työnjohtaja
044 701 9245
ET-Pori Anu Lindfors
044 701 4186
Muuttotilaukset
044-701 1239
ET-Pori Satu Sirviö
044 701 1386
044 701 1916
ET-Pori Mira Salokangas
044 701 4185
Kiinteistöhuolto
044 701 7645
Raksapaja
044 701 8260
Vaatepankki
044 701 1292
Pajakuljetukset
044 701 9385
Autopaja
044 701 9385
K ädentaidot
044 701 7074
Metallipaja
044 701 9245
Taidepaja
044 701 1438
Yyterin ulkoalueiden hoitotyöt
044 701 1296
044 701 1387
Kuljetukset
044 701 9385
Café Nuokkari
044 701 1434
NTP-Tuotanto
044 701 1395
Varaosapankki
044 701 7645
Bänditoiminta
ma-ke
044 701 1387
To-pe
044 701 1438
©Presspaja Porin Nuorten Työpaja
24
Toimistosihteeri
