Pajakunnan kansa by Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Sisällysluettelo Yyterin lemmikkihoitolassa 4 Leirielämää 6 Ajatusputous 10 Uhka 12 Miksi nuoret eivät puhu sodasta?

Liputuspäivät 14 Miksi en saisi olla onnellinen

Millan reseptinurkkaus 20 5 helppohoitoista viherkasvia 22

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

ntppori

NTP Tuotanto

Pajan blogi Pelinurkkaus

Presspaja Pori Porin työpajat

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Pääkirjoitus Saappaisiin on nyt hypätty ja vedetty työrukkaset käteen. Lehden taiton opettelu ja opettaminen hieman yli kuukaudessa on jokseenkin haastava projekti varsinkin jos tarkoituksena on samalla kehittää ja kehittyä. Onnistumisen kokemus siitä kuitenkin jossain määrin syntyi sekä minulle, että toivottavasti oppilaalleni. Aion jatkaa lehden kehitystyötä ja sen salojen opettelua loppuopiskeluni ajan ja toivon, että pääsisin siirtämään soihdun seuraajalleni turvallisin mielin. Itsestänihän se vain on kiinni?

Päätoimitus

PÄÄTOIMITTAJA Aku Lammela TAITTAJA Aku Lammela, Anni Häkli KANSI juho, reno KIRJOITTAJAT milla, t, juho, riitu, kristian, sami KUVITTAJAT

reno, t, juho, aku, riitu, anni, juuso, julia

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Yyterin lemmikkihoitolassa

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

Yyterin lemmikkihoitola

sijaitsee nimensä mukaisesti Yyterissä. Sinne voi viedä koiria sekä kissoja hoitoon. Koiria varten lemmikkihoitolassa on huoneita joissa ne voivat majoittua, aidattu alue ulkona sekä tekonurmella vuorattu ”leikkihuone” sisällä. Kissoille on oma alueensa, jossa merinäköala luo tunnelmaa kissojen kiipeilypuiden ja piilopaikkojen täyttämiin huoneisiin. Lemmikkihoitolan lähimaastosta löytyy yyterin koiraranta. Lemmikkihoitolan palveluihin kuuluu myös paljon muutakin kuin eläinhotellitoiminta. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät lemmikkihoitolan nettisivuilta kätevästi.

KOIRAT Täysihoito: 28€/vrk (1-10 vrk) 24€/vrk (seuraavat vrk:t) Päivähoito: 20€/päivä 160€/10-kortti

KISSAT Täysihoito: 15€/vrk (1-10 vrk) 10€/vrk (seuraavat vrk:t)

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Se oli kylmä,

Tämän syrjäytymisen aikana pelasin Pokemon Go:ta (addiktoitunut much?) ja tutkailin aulassa olevia pokaaleita, erilaisista kilpailuista. Vähän tuntui siltä, että mut ja Jumppis unohdettiin sinne aulaan, mutta kyllä meidät sitten päästettiin takaisin kun koirat olivat poistuneet, juuri sopivasti siihen aikaan, kun meille alettiin näyttämään yläkerran kenneleitä ja kissalaa.

mutta aurinkoinen helmikuinen päivä noin puolen päivän paikkeilla, kun pressin porukka jakautui kahteen autoon; tuttuun herra hiaceen ja Piian avaruussukkula Irmaan. Näin sai matkamme kohti Yyterin Lemmikkihoitolaa alkaa. Määränpäämme oli siis tietenkin osoite Merisatamantie 13. Pitkän ja hiljaisen (ainakin hiacessa olleille) matkan jälkeen meitä odotti majesteettiset, mutta ehkä hieman jäiset merinäkymät.

Tiivistääkseni omat mielipiteeni tästä reissusta, oon onnellinen, että meillä oli tällaiseen reissuun mahdollisuus. Mahtavuutta oli myös se, että meidän äänekäs porukka otettiin avoimin käsin vastaan. All-in-all oli mukava reissu ja voisin käydä tutustumassa paikkaan toistekin (ehkä sillon ku siellä on kissoja :P)

Päästyämme sisälle hoitolan tiluksiin, parkkeerasimme itsemme treenitilaan, jossa saimme tutustua kolmeen vierailevaan tähteen. Ensimmäisenä saimme tutustua pienempään mustaan karvapalloon, joka suosi erityisen paljon yhtä pressiläistä. Seuraavat kaksi koiraa olivat sen verran isohkoja/energisiä, joten minä itse poistuin tilasta siksi aikaa. ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

- Milla

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

Vieraillessamme

vaikka olisi seisaltaan vieressäni ollut melkeinpä itseni pituinen. Viimeisessä erässä tuli kaksi koirakaveria samaan aikaan. He olivat innoissaan palloista, sekä muista leluista, mitä sieltä löytyi.

Yyterin lemmikkihoitolassa saimme tutustua neljään eri koiraan, joista kaikki olivat aivan ihania. Koirat tulivat kolmessa erässä. Ensimmäisenä luoksemme tuli pieni musta karvapallero, joka ei aristellut yhtään tulla syliin moikkaamaan, kun istuin sohvalla huoneen reunassa ottamassa valokuvia.

Kävimme myös katsastamassa kissahotellin, mutta siellä ei kissoja ollut harmiksi hoidossa lainkaan sillä hetkellä.

Seuraavaksi tuli iso koira, joka oli alle vuoden vanha. Hänkään ei empinyt hypätä sohvalle syliini,

-T

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Maanantaiaamuna 7. maaliskuuta olimme valmiina lähtemään kahdeksan hengen voimin Nuotta-valmennusleirille kohti Marttisen nuorisokeskusta, joka sijaitsee Virroilla Pirkanmaalla. Keli oli suosiollinen: kevätaurinko paistoi jo aamusta lähtien tunnelman ollessa rauhallisen odottava. Edessämme oli neljän päivän leiri erilaisine aktiviteetteineen ja uusine kokemuksineen. Auto starttasi Porin keskustan nuorisotalon parkkipaikalta yhdeksältä, ja matka oli alkanut.

pirttipöytineen ja tummine hirsiseinineen. Leirimme Nuotta-valmentaja Timo Haaksluodon kanssa kävimme jo laatimaamme ohjelmaa läpi ja keskustelimme mahdollisista muutoksista, sekä leirin tavoitteista. Alkuhöpinöiden jälkeen jouduimme heikoille jäille – kirjaimellisesti. Ohjelman tulikaste (tai tässä tapauksessa jääkaste) oli pelastuspukukellunta Marttisenalaisella, joka on järvi nuorisokeskuksen lounaispuolella. Pääsimme harjoittelemaan valvotusti ja turvallisesti jäistä pelastautumista vesitiiviissä kellumispuvuissa. Turvallisista olosuhteista huolimatta jään rätinä jalkojen alla ei tehnyt etenemisestä kovin helppoa. Kun jää vihdoin petti ja vedestä yritti päästä pois, tuli tajuttua, miksi heikoista jäistä varoitellaan. Jopa kelluttavan puvun ja naskalien kanssa itsensä jäistä vetäminen oli haasteellista – varsinkin allekirjoittaneelle, jolla elopaino huitelee 100 kilon tienoilla: vaikka pääsin melko helpostikin takaisin jäälle, se petti silti todella helposti uudestaan.Jäissä pulikoimisen jälkeen oli päivällisen vuoro, mistä tie kävi hirsimökkiin sulattelemaan ja rauhoittumaan päivän menosta. Unen päästä ei ollut illemmalla ollenkaan vaikea saada kiinni, vaikka ensimmäinen päivä ei täynnä ohjelmaa ollutkaan.

Menomatka hoitui kätevästi yhden pysähdyksen taktiikalla ja saavuimme määränpäähän parin tunnin ajon jälkeen. Matkan aikana ilma muuttui aurinkoisesta puolipilviseksi, mutta perillä aurinkoinen sää jatkui. Ilmakin tuntui raikkaammalta; kuusten oksilta roikkuva naava antoi hiljaisen varmistuksen luuloilleni. Kävimme pikimmiten tutustumassa majoitukseen: saimme käyttöömme kaksi hyvin varusteltua neljän huoneen hirsimökkiä - kukin meistä sai oman huoneen käyttöönsä. Mökkikierroksen jälkeen suuntasimme lounaalle, jonka jälkeen olikin vuorossa ohjelman ensimmäinen osa. Kokoonnuimme lounaan jälkeen Marttisen Vanhan Pappilan Väentuvan takkahuoneessa, jossa oli 1900-luvun alun havinaa

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22 Tiistaina ohjelmassa oli maastopyöräily sähköavusteisilla fatbike- tai maastopyörillä, avaruuspallo eli ihmisgyroskooppi, sekä jousiammunta tarkkuuden ja pienen taistelun muodossa.

löydetty ammuntojen aikana, mutta intoa riitti yllin kyllin. Tarkkuusammunnan jälkeen suuntasimme liikuntasalinpuolelle, jossa oli vuorossa jousihippa. Noin nyrkinkokoisin kärkipehmusteiden kera varustetut nuolet toimivat tällä kertaa turvallisina ammuksina, ja varustuksen täyttivät suojamaskit. Pääsimme harjoittelemaan ampumista ja väistämistä eri näköisissä harjoituksissa, ja session kruunasi lopulta pieni leikkimielinen taistelu neljällä neljää vastaan. Taiston tauottua päivän suunniteltu ohjelma oli jotakuinkin pulkassa; enää oli vuorossa päivällinen.

Isorenkaisilla ”fatbikeillä” matka taittui vaivattomasti 504 wattitunnin akun avustuksella maastossa kuin maastossa; olo oli kuin motocrossaajalla kumpareisella metsäpolulla viilettäessä. Ärhäkkä boost-vaihde antoi sen verran tehoa, että paikaltaan lähtiessä olisi ilman lunta ja jäätä saattanut keulia itsensä helposti nurin. Alun lumisten metsäpolkujen jälkeen löysimme itsemme paikalliselta jäätieltä, jonka toisesta päästä kävimme löytämässä umpikujan. Jäätien alkuvaiheessa kävi pienoinen läheltä piti –tilanne yhden meistä löytäessä tien urasta heikon kohdan: loppu hyvin, kaikki hyvin kuitenkin. Pyörän renkaat upposivat noin metrin matkalta jäähän, mutta tilanteesta selvittiin kuivin nahoin. Noin parin tunnin pyöräretki tuntui ehkä vartilta, kun loppuviimein saavuimme takaisin leirikeskukseen ja siitä edelleen lounaalle.

Päivällisen jälkeen pidimme pienen lepotauon ja illaksi suuntasimme boulderoimaan, joka käytännössä on seinäkiipeilyä. Boulderoinnissa kiipeillään ilman varmistusvälineitä matalilla korkeuksilla, tällä kertaa paikallisessa boulderointiluolassa sisätiloissa. Patjoilla varustettuun lattiaan uskalsi mätkähtää vähä isommallakin ruholla, vaikka meikäläiseltä kiipeily ei tällä kertaan lähtenytkään. Muilla vauhtia ja energiaa kuitenkin riitti ja olihan sitä ilo sivusta seurata! Päivä kaksi alkoi olla pulkassa.

Seuraavana vuorossa oli avaruuspallo tai ihmisgyroskooppi, jossa on kolme pyörivää rengasta ja ihminen keskellä. Keskivartalonhallintaa vaativan laitteen renkaista kaksi pyörii vaaka-akselin ja yksi pystyakselin ympäri. Aluksi saimme yrittää, miten pystyssä pysyminen hoituu ensimmäisen vaakarenkaan vapauduttua: tasapainottelu pystyasennossa oli vielä suhteellisen helppoa, mutta voltin suorittaminen ja sen jälkeen takaisin lähtöasentoon pääseminen oli helpommin sanottu kuin tehty – varsinkin meikäläisen ruholla! Yksi alaselän rusauttanut keikautus riitti allekirjoittaneelle, ja katseeni kohdistuivat jo jousiammuntaan. Avaruuspallo oli aikamoinen karuselli osalle, mutta lounas pysyi itse kullakin edelleen sulatuksen puolella siitä huolimatta. Jousiammuntaa olinkin vähän odottanut. Montaa kertaa en ole moista päässyt yrittämään varsinkaan niin hyvällä varustuksella kuin nyt. Sisätiloissa pääsimme ampunaan nuolia vastakaarijousella maalitauluun n. 7-8 metrin etäisyydeltä. Pieneltä kuulostavasta etäisyydestä huolimatta napakymppiä ei kovin montaa kertaa 9

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

… Ja kolmantena päivänä hän nousi – pitkin jääseinää. Aamun ohjelmassa oli siis jääkiipeily noin 10 metrin korkuista jääseinää pitkin. Varusteina oli kypärä, hakut ja laskettelumonoja muistuttavat kengät, joissa oli jos jonkinmoista terää. Kiipeilykenkien kärjessä sijaitsevat terät ovat avainasemassa jääkiipeilyssä. Alle kymmensenttimetriset terät isketään kohtisuorassa jäähän, jonka jälkeen ne kestävät ihmispainon mainiosti niin kauan, kun jalka pysyy vakaasti kohtisuorassa jäähän nähden. Kiipeily oli raskasta fyysisesti, mutta sanoisin, että maltti on enemmän valttia tässä lajissa. Mitä tarkemmin miettii seuraavan siirron, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pääsee etenemään voimavarojaan tuhlaamatta; kiire ei saa olla. Oma suoritukseni meni verkkaisesti metrin minuuttivauhtia, mutta virheet jäivät yllätyksekseni vähiin ja löysin lopulta itseni huipulta. Sen verran koitos otti voimille, että annoin kolmen varmistajamme hilata minut pikkuhiljaa alaspäin. Jääseinä oli valloitettu. Lounastauolta suuntasimme fatbikeillä kohti lähistöllä sijaitsevaa käytöstä poistettua Keiturinsalmen rautatiesiltaa. Siellä meitä odotti siltakeinu ja siltakävely. Keiturinsalmen ylittävä silta oli noin 12 metrin korkeudella vedenpinnasta, mutta nyt on pakko sanoa, että kyllä se tuntui aika paljonkin korkeammalta yläilmoista katsottuna. Hyppyjen lomassa tunnelmaa nostatti muutaman joutsenen ylilento muodostelmassa; luontonäytöstä parhaimmillaan! Siltakeinuun lähdettäessä hypätään siis kirjaimellisesti sillalta alas ollessa valjaissa ja kiinnitettynä köyteen, joka on sidottu siltarakenteisiin. Alaspäin ei kannata paljon katsella ennen hyppyä, sillä muuten itsesuojeluvaisto saattaa nostaa kynnyksen hypätä melko korkealle. Ensimmäisissä heiluriliikkeissä painottomuuden tunne oli todella vahva, mutta aika pian vauhti siitä hiipui. Sillan alla rannassa odotti hinauspalvelu ja kun ylhäältä oli tarpeeksi laskettu keinujan korkeutta, heitettiin rannasta köysi ja hyppääjä vedettiin turvallisesti kuivalle maalle. Adrenaliinipitoisen suorituksen jälkeen ei kylminyt yhtään lähteä siltaa pitkin kulkevalle siltakävelyradalle. Siltakävelyssä turvallisuus kulminoitui kahteen lukittuvaan turvakoukkuun, joista ainoastaan yhden sai avattua kerralla. Siltaa pitkin meni paksu metallivaijeri, joka oli kiinnitetty siltaan muutaman metrin välein. Edetäkseen koukut piti irrottaa ja kiinnittää uudelleen yksi kerrallaan vaijerin kiinnityskohdissa päästäkseen etenemään. Matalien siltarakenteiden alta lähtenyt rata oli yli 180-senttiselle yllättävän haastava, kunnes pääsi takaisin taivasalle, missä oli tilaa pitää selkä jälleen suoristettuna. Radassa oli varaa valita kaksi reittiä, joista toinen päättyi parinkymmenen metrin vapaaseen liukuun vaijeria pitkin toisella puolelle jokea. Korkealta lähtenyt liuku vaati vähän itsensä keräilyä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

Keskiviikon kruunasi saunatuokio illansuussa. Pääsin samalla myös ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan kylmänsietokykyä avantoon. Pari noin minuutin pulahdusta illan aikana riitti, mutta olipahan virkistävä kokemus! Saunasta siirryimme oleskelutilaan rentoutumaan ja syömään. Ei mennyt kauaakaan, kun väsymys alkoi painaa ja päätimme suunnata takaisin mökeillemme nukkumaan. Kolme päivää oli takana ja viimeinen vielä edessä. Torstain ohjelmaan kuului ainoastaan pakohuone-peli ja loppupuheet. Pakohuoneeseen käytimme tunnin enimmäisajasta noin 40 minuuttia. Sopivan haastavia pähkinöitä

sisältänyt peli ei missään nimessä ollut helppo, mutta fiksuista ja tarkkaavaisista yksilöistä koostuneelta ryhmältämme se sujui kuin tanssi. Sitten olikin loppupuheiden vuoro. Ne pidettiin samassa takkahuoneessa, mistä reissu alkoikin. Neljän päivän aikana oli tullut koettua ja kokeiltua, mutta silti loppu tuntui tulleen turhan äkkiä. Hölinät hölistiin, minkä jälkeen matka kävi valmiiksi pakatulle autolle ja siitä kohti Poria. Kerta kaikkiaan upea reissu uusine ja jännittävine kokemuksineen hyvässä seurassa! - Sami

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

”En minä keksi mitään, ei mulla tule mitään mieleen, ei tästä aiheesta saa kirjoitusta aikaan.” Nämä lausahdukset kuuluvat ainakin omasta suustani useasti. Ehkä ongelmana on yliajattelu, ja se että ei luota itseensä, ja taitoihin pätkän vertaa. Kirjoittaminen on kuitenkin ainakin itselläni asia, joka vaatii vain sen, että menee ja vain aloittaa kirjoittamisen. Ensimmäisten rivien jälkeen alkaa usein kuitenkin juttua tulemaan.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

AJATUSPUTOUS Ajatusten virtaa. Viime viikko oli kettumainen viikko. Loska lensi, ja sukat olivat märät 24/7. Tietenkin kenkävalintani oli mitä parhain, kesälenkkarit. Sää on kuin fyysinen olento, joka ottaa minusta vallan sen mukaan onko sää ”hyvällä tuulella, vai huonolla tuulella.” Olen usein miettinyt, että miksi OI miksi maapallon pitää olla vähän kallellaan, josta vuodenajat johtuvat. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla aiheeseen avaruus. Avaruus, jos jokin saa pään pyörälle, kun sitä oikeasti alkaa ajattelemaan. Esimerkkinä vaikka se, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä vauhdilla nopeammin kuin valo, mikä tarkoittaa sitä, että emme tule koskaan tietämään mitä tämän ”rajan” toisella puolella on, koska valo ei tule koskaan pääsemään sieltä maapallolle. MINDBLOWN Avaruus on yksi mielenkiintoisimmista asioista maailmassa. Joskus kun oikein vituttaa, ahdistaa ja masentaa, on yksi juttu mikä kuitenkin lohduttaa. Leijumme äärettömässä tyhjiössä, kivenmurikalla, mikä liikkuu 1600km/h, kiertäen isoa ydinreaktoria nimeltä aurinko. Joten kun oikein alkaa miettimään, onko missään mitään järkeä?. Ehkä olen vain liian tyhmä ymmärtääkseni kaiken tämän tarkoitusta, tai ehkä meidän ei kuulukaan ymmärtää. Tästä taas aasinsillalla aiheeseen elämä. Kuvitellaan hetki, että elämä on vain peliä,

ja ainoa sääntö tässä pelissä on se, että et saa tietää pelaavasi. Miksi tämä on ainoa sääntö? Jos tietäisit pelaavasi, mikä saisi sinut jatkamaan peliä? Esimerkiksi jos pelaat shakkia, ja vastustaja saa shakkimatin, eikö silloin siivota nappulat, ja aloiteta uusi peli? Isoin ongelma tässä on se, että miten voit liittyä peliin, jossa päätarkoituksena on se, että et tiedä pelaavasi? Eikö se, että suostut pelaamaan, paljastaisi sen, että pelaat peliä? No tietenkään et saa ikinä tietää, että peli on alkanut.

sinun ajatuksiasi, jos kuvittelet ajavasi hienolla urheiluautolla, tiedostat täysin, että se on vain sinun oma ajatuksesi, ja sinä olet ainoa kuka voi subjektiivisesti nähdä ajatuksesi. Kukaan muu ei voi nähdä ajatuksiasi, koska ne ovat subjektiivisia. Eli mitä me pidämme todellisuutena, on objektiivinen todellisuus, se on kaikki mitä voimme yhdessä kokea.

Mutta miten voit suostua pelaamaan, jos et ikinä tiennyt, että peli on alkanut? Vastaus on, että sinun on oltava vakuuttunut, että pelin alkaminen ei ollut sinun kontrolloitavissasi. Jos olet vakuuttunut, että sinulla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa osallistuitko peliin vai et, Näin voit uskoa, että tämä on totta. Eikö tämä kuulostakin aivan syntymiseltä?

Esimerkiksi voimme yhdessä katsoa tietokonetta, jolla kirjoitan tätä tekstiä, tai ainakin oletan, että sinä kuka tätä tekstiä luet, oletat että kirjoitan tätä tietokoneella, Joten tietokone on objektiivinen. Jos kuvittelen, että minulla on paljon hienompi, ja tehokkaampi tietokone, tämä jää minun mielikuvitukseeni, en voi vain mielikuvitukseni avulla muuttaa tietokonettani hienoksi, ja tehokkaammaksi, koska todellisuus ei toimi näin, en voi muokata todellisuutta mielikuvituksellani.

Et sinä suostunut syntymään, sinä vain tulit ulos äidistäsi isossa verisotkussa. Joten jos olet vakuuttunut, että et suostunut liittymään peliin, silloin olet myös vakuuttunut, että et edes ole missään pelissä, vaan koet tätä asiaa, mitä me kutsumme elämäksi. Koska mitä muuta tämä voisi olla? todellisuus on olemassa, olit sinä siinä tai et ja todellisuus ei voi olla sinun kontrollissasi, koska silloin se ei olisi todellisuutta. Mistä tietää että se ei olisi todellisuutta?. Mietitään

Miten määritellään todellinen, täytyy myös tietää mitä ei todellinen on. Koska sinulla on mielikuvitus, sinä voit verrata mikä on todellista, ja mikä ei. Tämä on samanlaista kuin kaksijakoisuus kaikkialla universumissa. Eli siis et tietäisi mitä valo on, ellet tietäisi mitä pimeys on, et tietäisi mitä on mennä ylöspäin, jos et tietäisi myös mitä on mennä alaspäin jne. Kaikilla asioilla on vastakohtansa. Eli jos sinulla ei olisi mielikuvitusta, miten tietäisit mikä on totta, ja mikä ei?

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Vuonna 2019 Veikkauksen peleihin hävittiin noin 1700 miljoonaa euroa. Niistä arviolta noin puolet tuli 2,5% suomalaisista eli noin 125 000 ihmiseltä. Suomessa on uhkapeleissä Veikkauksella monopoli eli ulkomaisilta sivustoilta ei ole tarkkaa tietoa paljonko pelataan. H2 Gambling Capital on yhtiö joka analysoi uhkapelimarkkinoita ja heidän arvioin mukaan ulkomaisille uhkapelisivustoille suomalaiset hävisivät 300 miljoona euroa.

Voiton epävarmuus on myös iso tekijä ja vapauttaa aivoissa dopamiinia, vaikka voittoa ei tulisikaan.Dopamiini on aivojen hyvää oloa tuottava palkinto, jota vapautuu muun muassa syödessä ja seksiä harrastaessa. Uhkapelaamisen on tutkittu vapauttavan dopamiinia samalla tavalla, kun ihmisillä jolla on päihdeongelma. Uhkapelaaminen ja päihteiden ongelmakäyttö jättävät aivoihin samankaltaisia pysyviä muutoksia.

Suomessa tehdyn väestökyselyn mukaan 78% on uhkapelannut viimeisen vuoden aikana ja 17% uhkapelaa viikoittain. Kyselyyn osallistui 3994 henkilöä. Suosituin uhkapeli on lotto johon vastanneista 64% oli tuhlannut rahojaan.

Pitkään uhkapelaamisongelmasta kärsineellä ei rahan häviäminen ole ongelma vaan henkilö tuntee olevansa aina askeleen lähempänä suurta voittoa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä ”chasing losses” eli hävityn rahan jahtaamiseksi. Rahapelien ylläpitäjät jäävät aina voitolle, vaikka satunnaisesti on ihmisiä jotka jäävät voitolle, mutta pitkällä aika välillä ja usein pelaten jokainen tulee jäämään lopulta häviölle. Kasino- ja automaattipelit suunnitellaan koukuttaviksi. Kun iso voitto on lähellä, niin musiikki muuttuu kiivaammaksi ja näytöllä alkaa tapahtua normaalia enemmän. Myös saadaan huijattua panostusta isommaksi lisäämällä voittorivejä, mutta jokaisella rivillä on oma panos. Joten 10 sentin pyöräytys voikin kahdellakymmenellä panostetulla rivillä muuttua 2 euron pyöräytykseksi. Sitten on vielä mahdollisuus jo voitetun rahan yrittää tuplata joko kolikkoa heittämällä tai muulla valo- ja ääniefekteillä varustellulla dopamiinia tuottavalla animaatiolla.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

Miksi nuoret vaikenevat sodasta? Otsikoksi sopisi myös “miksi kaikki vaikenevat sodasta?”. Suurimmat syyt tähän ovat varmasti pelko ja tietämättömyys. Tietämättömyys siksi, koska meillä ei ole paljon tietoa sodasta ja siitä, kuinka sodan osapuolet saattavat reagoida. Pelko on myös isona osana tietämättömyyden selitystä, pelkäämme sitä, mitä saattaa tapahtua, jos puhumme sodasta liikaa ja toinen osapuoli päättää, että muutkin maat ovat hyviä hyökkäyksen kohteita.

Näiden viikkojen aikana, jona tätä konfliktia ollaan käyty, on ollut mahtava huomata se, että suuri osa Ukrainan/Venäjän lähellä olevista maista on yhdistänyt voimansa, ja ovat päättäneet auttaa Ukrainaa kaikin voimin. Näitä maita ovat ainakin Puola, Romania, Moldova, Unkari, Slovakia, Tsekki, Suomi, Iso-Britannia, Slovenia ja kuten myös Yhdysvallat. Olen seurannut tätä sotimista jo muutaman viikon ja voin sanoa, että se vetää sanattomaksi. Kuinka moraalittomia venäläisten pitää olla, että he suorastaan valehtelevat joukkohautojen olemassaolosta ja siitä, että ukrainalaisia siviilejä ei ole näissä haudoissa ole. Totuus on tullut näistä haudoista jo ilmi ja silti venäläisillä ei ole halua kertoa totuutta.

Itse olen sitä mieltä, että Venäjän provosoiminen sodan vastaisissa mielenosoituksissa on väärin, sillä me emme voi koskaan tietää, mitä naapurimme Venäjä päättää tehdä seuraavaksi. Omalta osaltani haluan vain ymmärtää miksi Putinille ja myöhemmin Valko-Venäjän osuuden tässä sodassa. Vaikkakin Valko-Venäjältä ei ole tähän mennessä lähtenyt sotilaita Venäjän avuksi, on presidentti Alexander Lukashenko antanut Venäjälle luvan tulla maan rajalle ohjuksien - joita käytetään Ukrainan pommitukseen - kanssa.

Muutaman päivän aikana olen myös huomannut puhetta ihmisoikeuksista ja siitä, miten ukrainalaisten ihmisoikeuksia ollaan rikottu. Olen erityisen paljon samaa mieltä tästä. Ukrainalaisillakin on oikeus elämään ja tätä oikeutta Venäjä on rikkonut pahasti.

Vaikkakin ihmiset vaikenevat sodasta julkisesti, eikä siitä oikein ystäväpiireissä puhuta, olen nähnyt sosiaalisen median mobiilisovellus Tiktokissa videoita siitä, miten ihmiset ovat alkaneet ihannoida Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy’tä ja Vladimir Putinin trollaaminen on taas alkanut. Näistä trolleista yksi, jonka haluan ainakin mainita on tämä www.loser.com. Linkki vie Vladimir Putinin englanninkieliselle Wikipedia sivulle.

Jokseenkin en haluaisi kirjoittaa tästä aiheesta yhtään sen enempää, sillä olen huomannut joidenkin ihmisten käyttäytymisen tätä sotaa kohtaan olevan erityisen lapsellista (enimmäkseen netissä). Lopuksi toivon, että tämä konflikti saadaan nopeasti käsiteltyä, sillä ei tätä kykene kauan katsomaan.

Vaikka Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta ei sosiaalisessa mediassa paljon puhuta julkisesti omien mielipiteiden avulla, ovat monet ainakin yllämainitussa Tiktokissa vaihtaneet profiilikuvansa Ukrainan lipun väreihin, ja joissakin kuvissa on mukana myös teksti “I stand with Ukraine”

-Milla

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Mikael Agricola Agricola loi suomen kirjakielen muun muassa kirjoittamalla Abckirian (1543) ja suomentamalla Uuden testamentin (Se wsi Testamenti, 1548) Agricolan päivää vietetään Suomessa 9. huhtikuuta. Tämä on hänen kuolinpäivänsä (9. huhtikuuta on myös Kalevalan koonneen Elias Lönnrotin syntymäpäivä) Mikael Agricola keksi Suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä, esimerkiksi; hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2400 sivua, vain kymmenessä vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse Agricola opiskeli 1530-luvulla Wittenbergin yliopistossa reformaatiokauden molempien johtohahmojen Philip Melanchthonin ja Martti Lutherin oppilaana

-Milla

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

Minna Canth Minna Canth, syntyjään Ulrika Wilhelmina Johnson, syntyi Tampereella 19. maaliskuuta 1844 Miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1880, Minna Canth otti perheensä ja muutti takaisin Kuopioon Tasa-arvon päivää vietetään 19.3. sillä se on suomalaiskirjailija Minna Canthin syntymäpäivä. Canth oli aikansa Suomessa merkittävä

mielipidevaikuttaja ja eurooppalaisten aatteiden välittäjä. Ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen. Canth edisti naisten asemaaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.” Canth kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja

Canthin kirjoitustyyli oli realistinen: hän kertoi miten asiat olivat

Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen

Viimeisiin vuosiinsa asti Minna Canth puhui tasa-arvosta, liittyi se sitten avioliittoon tai yhteiskuntaan. Hänen silmissään köyhät ja rikkaat, koulutetut ja kouluttamattomat, miehet ja naiset olivat kaikki tasavertaisia

Suurin osa Minna Canthin teoksista herätti aikanaan paljon keskustelua, puolesta ja vastaan. 17

-Milla

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Miksi en saisi

Nyt kerron teille, kuinka vaikeaa elämästä voi tulla ja kuinka vaikeaa on taistella itseään ja elämää vastaan. Kerron myös miten selvitä, kun elämästä tulee vaikeaa. Kaikki alkoi siitä kun ala-aste loppui ja yläaste alkoi. Kaveriporukka hylkäsi minut ja ystäväni. Jäimme kahdestaan. Oli vaikeaa olla samalla luokalla ihmisten kanssa, jotka heittivät meidät porukasta pois. He katsoivat meitä niin kuin me olisimme olleet jotenkin ala-arvoisempia kuin he. He saivat minut uskomaan, että olen huonompi ihminen. Aloin järjestellä tavaroita huoneessani. Ennen nukkumaanmenoa minun piti koskea tavaroihin, jotka olivat huoneeni hyllyillä ja pöydillä. Pian huoneeni pöydillä ja hyllyillä ei ollut mitään. Perheeni ja ystäväni kyselivät missä kaikki sisustustavarani ovat. Sanoin vain, että ne olivat tiellä. Kahdeksannen luokan puolessa välissä minulle alkoi tulemaan nuhaa, pahoinvointia, huimausta ja väsymystä. Näiden oireiden takia ravasin ©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

olla onnellinen sairaalassa kaikenlaisissa tutkimuksissa. Olin todella vähän koulussa ja pelkäsin, että en pääse syksyllä yhdeksännelle luokalle. Puolen vuoden jälkeen oikeastaan ei vieläkään tiedetty mistä oireet johtuvat. Kävin koulussa usein terveydenhoitajalla. Hän epäili, että oireeni voivat johtua psyykkisestä pahasta olosta. En uskonut, koska mietin vain, että en ole hullu. Lastenlääkärikin oli sitä mieltä, että pitäisi tehdä lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Kesä lähestyi ja koulu loppui. Pääsin yhdeksännelle luokalle, vaikka moni todistuksen numero laski. Kesäloman alussa lähete oli tehty nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Mietin vain, että turhaa sinne on mennä. Menin kuitenkin ja tapasin hoitajan. Hän kyseli kaikkia oireita ja vastasin kieltävästi. Kuitenkin kun käynti loppui, aloin miettimään oireita, joista hän puhui. Ne alkoivat kuulostamaan liiankin tutuilta. Seuraavalla käynnillä kerroin oivalluksestani. Käynnit jatkuivat ja jo kuukauden päästä minulle aloitettiin mielialalääke. 19

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

Miksi en saisi Syksyllä en pystynyt menemään kouluun, kun koulu alkoi. Pelkästään koulun näkeminen laukaisi paniikkikohtauksen. Aloin satuttamaan itseäni viiltelyllä. Onneksi pääsin sairaalakouluun. Vähän ajan päästä minusta tehtiin lähete nuorisopsykiatrian päiväosastolle. Tapasin siellä uuden ystävän ja nähtiin myös vapaa-ajalla. Olin päiväosastolla pari kuukautta. Sitten aloitin psykoterapian yksityisellä terapeutilla. Oireet pysyivät samoina kevääseen asti. Keväällä oloni huononi niin paljon, että jouduin suljetulle osastolle. Osastojakson jälkeen jatkoin samalla terapeutilla. Hain yhteishaussa valmaan eli valmentavaan koulutukseen. Kävin yhdeksännen luokan kokonaan sairaalakoulussa.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Aloitin valmassa. Kävin siellä harvoin ja olin enintään kaksi tuntia päivässä. olin niin väsynyt ja ahdistunut. Kävin siellä helmikuuhun asti. Silloin jouduin lopettamaan huonon olon vuoksi. Olin kuukauden vain kotona, eikä minulla ollut mitään suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Sitten jouduin taas suljetulle osastolle, sieltä minut siirrettiin päiväosastolle. Olin päiväosastolla muutaman kuukauden. Elokuussa muutin nuorisopsykiatrian kuntoutumisyksikköön. Lokakuussa kuntoutumisyksikössä ollessani, aloin voimaan todella huonosti. Olin niin toivoton, että otin kaksi kertaa yliannostuksen lääkkeitä. Jouduin taas suljetulle osastolle.

Siellä ollessani, valoa alkoi näkyä tunnelin päässä. Ajattelin, että miksi en saisi voida hyvin ja olla onnellinen. Osastolta siirryin takaisin kuntoutumisyksikköön. Aloin tekemään töitä toipumiseni eteen. Uskalsin ja opin nauramaan sydämmestäni. Ajattelin, että mikään ei enää pysäytä minua, eikä pysäyttänytkään. Olen oppinut rakastamaan itseäni ja elämää. Vaikka viime vuodet ovat olleet kamalia, en vaihtaisi päivääkään pois. En olisi näin vahva, jos en olisi kokenut kovia alamäkiä. Haluan vielä sanoa. Jos sinä tai läheisesi voi huonosti, muista hakea apua. Se on tärkeää. En olisi täällä enää ilman sitä.

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

olla onnellinen NUORTEN VASTAANOTTO https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/nuorten-vastaanotto Yrjönkatu 20, 3. krs 28100 Pori puh. 044 701 8296 Ajanvaraus ja tiedustelut ma-pe klo 12.00–13.30. Ajanvaraukseton vastaanotto torstaisin klo 12.00–15.00 Nuorten vastaanotossa. Työntekijöillä on puhelinaika arkisin klo 12.00 -12.30. Nuorten vastaanotto kiinni 27.5.

SEKASIN247 https://sekasin247.fi/ Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille. Keskustelulle on aikaa noin 45 min. Pahoittelemme pitkiä odotusaikoja chatin ruuhkautuessa erityisesti iltaisin/kesäisin. Chat on avoinna: Arkisin 9–24 Viikonloppuisin 15–24.

The sun will©P rise and we’ll try again. resspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Millan reseptinurkkaus Paahdettu kukkakaalikeitto 1 kpl

Kukkakaali

3 rkl

Neitsytoliiviöljyä

½ tl

Suolaa

2 kpl

Salottisipulia

1 kpl

Valkosipulinkynsi

2 rkl

Neitsytoliiviöljyä

1 dl

Alkoholitonta kuivaa valkoviiniä

8 dl

Vettä

1 tl

Suolaa

1 tlk

Ruokakermaa

3 rkl

Ruohosipulia hienonnettuna

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Millan reseptinurkkaus Valmistusohje -Poista kukkakaalin kantalehdet ja pese kaali huolellisesti. Leikkaa kukinnot irti varresta ja viipaloi ne ohuiksi siivuiksi. Viipaloi myös kanta. -Levitä kaalit pellille leivinpaperin päälle, valuta päälle öljyä ja mausta suolalla. Paahda 200 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes kukkakaalit ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä. -Hienonna sillä välin sipulit. Kuullota niitä kattilassa öljyssä noin 5 minuuttia. Kaada kattilaan viini ja keitä toiset 5 minuuttia. -Kun kaalit ovat valmiit, ota sivuun muutamia kukkakaaliviipaleita koristelua varten. Kumoa loput kaalit kattilaan ja kaada päälle vesi. Lisää suola ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä muutama minuutti ja siirrä kattila liedeltä. -Soseuta keitto tasaiseksi ja kuohkeaksi sauvasekoittimella. Lisää keittoon kaurakerma, kuumenna ja kuohkeuta uudelleen. Tarkista maku. Annostele keitto lautasille ja viimeistele annokset paahdetuilla kukkakaalipaloilla sekä hienonnetulla ruohosipulilla.

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis - huhti 22

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis- huhti 22

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Polku Porin nuo Polkuja nuorten työpajalle on monia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi työpajan toiminnasta kiinnostunut nuori itse, hänen vanhempansa tai jokin lähettävä taso (TE-toimisto, Etsivä nuorisotyö jne.). Alkuhaastattelussa yksilövalmentaja selvittää nuoren kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja muut pajajaksoon vaikuttavat tekijät. Haastattelujen ja keskustelujen kautta nuorelle valikoituu pajalta jokin osasto, johon hänet ryhmäytetään. Yksilövalmentaja ja työvalmentaja laativat nuoren kanssa henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka tarkoitus on auttaa saavuttamaan tavoitteet. Pajajakson pituus suunnitellaan alkuhaastattelussa, yhdessä aloittavan nuoren kanssa. Jakson pituus räätälöidään nuoren tavoitteiden mukaisesti ja nuorta tuetaan saavuttamaan halutut tavoitteet, koko pajajakson ajan. Valmennussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti valmennuspäiväkirjan avulla. Nuorten työpajan eri osastoilla työskentelee työvalmentajia, jotka vastaavat pajan työtoiminnasta. He ovat oman alansa ammattilaisia, joiden perustehtävänä on edistää nuoren työkykyä ja osaamista. Työvalmentaja opastaa nuoren työpajan työtehtäviin, sekä jakaa tietonsa ja kokemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmentajan avulla nuorella on mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista, sekä kokea onnistumisen kokemuksia. Tervetuloa Nuorten työpajalle!

Yhteystiedot Aukioloajat Ma-Ke 8:00-16:00 To 8:00-15:45 Pe 8:00-15:00 Osoite Veturitallinkatu 7, 28120 Pori

Sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi Www Pori.fi Työpajapäällikkö Janne Suomala 044 701 1296 Yksilövalmentaja Maarit Salokangas 044 701 1295 Yksilövalmentaja Johanna Setälä 044 701 1385

Työpajat Somessa Facebook Porin Työpajat Instagram ntppori Youtube NTP Tuotanto

©Presspaja Porin Nuorten Työpaja

Pajakunnan Kansa Issuu.com NTP blogi porinpajalla.blogspot.fi Peliblogi porinpajanpelinurkka.blogspot.fi

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

rten työpajalle AUTOPAJA Autopaja on työpajojen autokorjaamo, jossa korjataan ja kunnostetaan ajoneuvoja. Lisäinfo

NTP-TUOTANTO NTP-Tuotanto on audiovisuaalista mediaa tuottava paja, joka toimii yhteistyössä muiden paikkakuntien työpajojen kanssa. Youtube LUONTOPAJA Porin Luontopajalla tehdään monimuotoista luontorakentamista ja ympäristönhoitoa luonnossa ja vihreissä ympäristöissä. Lisäinfo // Facebook

BÄNDIPAJA Bändipajalla tuotetaan musiikkia monella eri tavalla ja käydään esiintymässä tapahtumissa. Lisäinfo

PRESSPAJA PRESSpajalla tehdään monenlaisia mediaan liittyviä projekteja ja tilaustöitä ja pyöritetään Pajakunnan Kansa– lehteä. Lisäinfo // Facebook

CAFÉ NUOKKARI Café Nuokkari on Nuorisotalolla toimiva nuorisokahvila. Lisäinfo // Lounaspori

EKOPAJA Lavian Ekopaja toimii sähkö– ja elektroniikkaromun vastaanottopisteenä. Lisäinfo

KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalvelut suorittavat tilaus– ja sopimuskuljetuksia ja toimittavat lämpimät ateriat päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin. Lisäinfo

RAKSAPAJA Raksapajalla keskitytään erilaisiin rakennustehtäviin sekä puutöihin, pintakäsittelyyn ja huonekalujen entisöintiin. Lisäinfo TAIDEPAJA Taidepajalla tehdään taidetta. Pajan taiteilijat maalaavat ja piirtävät sekä itsenäisesti että tilauksesta. Lisäinfo TYPA-PAJA TYPA-Pajalla toimitaan pienrakentamisen, muutto– ja tavaroiden siirtotöiden ja raskas– ja tavarakuljetuksen tehtäväalueilla. Lisäinfo

KÄDENTAIDOT Kädentaidoissa suunnitellaan ja toteutetaan tekstiilitöitä hyödyntämällä ompelua, virkkaamista, neulomista ja muita kädentaitoja. Lisäinfo METALLIPAJA Metallipajalla suoritetaan tavallisia metallialan käsittelytöitä ammattilaisten kanssa. Lisäinfo

VARAOSAPANKKI Varaosapankki on satakuntalainen rakennusmateriaalien kierrätyskeskus. Lisäinfo // Facebook

YYTERIN PUHTAANAPITO Kesäisin toimiva Yyterin Puhtaanapito ryhmä vastaa nimensä mukaisesti Yyterin ranta-alueen puhtaanapidosta. Lisäinfo

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022

Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat hankalassa elämäntilanteessa, vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuten avun tarpeessa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat erityisnuorisotyöntekijöitä, joiden tavoitteena on olla läsnä nuorten elämässä ja tarjota paljon tukea ja apua. Yhdessä nuoren kanssa etsivät nimensä mukaisesti etsivät apuvälineitä nuoren ongelmien selvittämiseen. Etsiviin voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, kaverit, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Kuitenkin kuka tahansa voi ilmoittaa Etsiville nuoresta, mikäli hänen tilanteensa mietityttää. Etsivät löytyvät Nuorten Työpajalta osoitteesta Veturitallinkatu 7. Facebook etpori Etsivien henkilökohtaiset facebook profiilit Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Satu Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Mira Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Aleksi Porin Etsivä Nuorisotyöntekijä Anu

Instagram porinetsivat Youtube Etsivä nuorisotyö Pori

Puhelinluettelo Työpajapäällikko Janne Suomala

044 701 1296

Starttivalmentaja

044 701 1387

Toimistosihteeri Mari Mettälä

044 712 7277

Presspaja

044 701 7647

Toimistosihteeri Anne Heino-Kulmala

044 701 1916

Luontopaja

044 701 1037

Yksilövalmentaja Maarit Salokangas

044 701 1295

TYPA-paja

Yksilövalmentaja Johanna Setälä

044 701 1385

Vastaava työnjohtaja

044 701 9245

ET-Pori Aleksi Nordlund

044 701 1302

Muuttotilaukset

044-701 1239

ET-Pori Anu Lindfors

044 701 4186

Toimistosihteeri

044 701 1916

ET-Pori Satu Sirviö

044 701 1386

Kiinteistöhuolto

044 701 7645

ET-Pori Mira Salokangas

044 701 4185

Vaatepankki

044 701 1292

Raksapaja

044 701 8260

Autopaja

044 701 9385

Pajakuljetukset

044 701 9385

Metallipaja

044 701 9245

K ädentaidot

044 701 2489

Yyterin ulkoalueiden hoitotyöt

044 701 3145

Taidepaja

044 701 1438

Kuljetukset

044 701 9385

044 701 9384

NTP-Tuotanto

044 701 1395

Café Nuokkari

044 701 1434

Varaosapankki

044 701 7645

Bänditoiminta

044 701 0303

Ekopaja

044 701 8572

Pajakunnan kansa Maalis-huhti 2022