Suomen Summerhill näkyy ja kuuluu edelleen Nummisen ennakkoluulottomassa ja kokeilunhaluisessa tuotannossa.
Somerolaiseen erikoislaatuisuuteen on Nummisella selitys. ”Meidän aikamme rehtori Joel Vilkki oli tässä arkkitehtina. Somero oli summerhilliläinen keidas siihen aikaan.” Vapaampi kasvatus takasi ilmaisun vapauden, minkä useimmat opettajat myös omaksuivat. ”Me pojankoltiaisetkin viihdyimme koulussa.” M. A. Nummisen oma lahjakkuus ei heti kanavoitunut selvästi, ei edes radioon. ”Moni luulee, että olen jo nuoresta asti läväyttänyt maailmalle kaiken, mitä olen keksinyt, mutta näin en tehnyt. Kuulun pikemminkin siihen osaan, joka opiskeli mahdollisimman paljon”, Numminen pohjustaa. Hän halusi valmistautua siihen, että hänellä todella oli sanottavaa. Numminen opiskeli myös puhetaitoa isänsä johdolla. Hän kehittyikin niin, että voitti lukioaikoina aina koulujen väliset puhekilpailut. ”Vuonna 1962 huomasin lehdestä, että Yleisradioon haetaan kuuluttajaa. Empimättä hain ja tarjouduin kreivi Creutzille”, Numminen muistelee orastanutta kuuluttajan uraansa, joka
tosin jäi kokeiluksi. Someron Summerhill on kuitenkin tehtävänsä tehnyt ja Nummisen avantgardismi ja ilmaisun kirjo oli kylvetty.
Numminen alkaa näkyä ja kuulua Parina vuonna Numminen opiskeli Tampereen kesäyliopistossa 1960-luvun alkupuoliskolla. Silloin hän tutustui Tamvisioon ja seurasi kiinnostuneena lähetyksiä. Tuli myös aika perustaa ensimmäinen jazz-orkesteri. ”Koska avantgarde oli muotia, perustimme avantgardistisen big bandin. Sen kutsumanimi oli Nalle Puh Big Band. Ja tällä orkesterilla pääsimme Tesvision vappulähetykseen”, Numminen hihittelee. ”Laittomat temput kuuluivat ohjelmistooni jo varhain.” Numminen kertoo, kuinka hän lapsuudentoverinsa Kullervo Auran kanssa lainasivat salaa tämän isältä kaksi venäläistä vaihtuvajaksolukuista radiolähetinvastaanotinta. ”Näillä me tietysti leikimme kes-
kellä Helsinkiä radioamatöörien kauhuksi. Saimme aikaiseksi kaikenlaisia kamalia ääniä”, Numminen virnuilee. Radioamatööriyskin kiinnosti titaamisen eli sähköttämisen hallitsevaa Nummista, mutta jazz otti kuitenkin yliotteen. Vankkumattomana toimitetun radiosisällön ystävänä M. A. Numminen alkoi myös tehdä omia ohjelmiaan. ”Omat radio-ohjelmani olivat aluksi ihan asiapitoisia puheohjelmia.”
Ensimmäinen radioasema oli koko kaupungin hanke
Aikana ennen Yleisradiota paikalli-
takeinoksi keksittiin valtakunnalliset ra-
set radioyhdistykset ottivat hoitoonsa ra-
dioarpajaiset, joissa myytiin 200 000
Teksti: Jouni Keskinen
diotoiminnan, jota valtio ei ollut vielä
arpaa.
6 • TRAFIIKKI 16
Suomen ensimmäinen säännöllistä ohjelmaa lä-
kiinnostunut eikä kykenevä hoitamaan.
Radion läpimurtona tamperelais
hettänyt yleisradioasema aloitti toimintansa Tam-
Tampereen Radio oli varhaisista ase-
koteihin voidaan pitää helmikuun alus-
pereella 90 vuotta sitten 1. marraskuuta 1923. Ra-
mista menestyksekkäin, sillä Tampereel-
sa 1925 Tuomiokirkosta aloitettuja
diotoiminnan pioneereja Suomessa olivat insinöörit,
la voimavarat saatiin keskitettyä yhden
jumalanpalvelusten radiointeja. Tam-
sotilaat ja nuoret radioamatöörit. Tampereen Radion
aseman taakse. Samaan aikaan Hel-
pereen Radion oma ohjelmatoimin-
perustaja Arvi Hauvonen oli kaikkea näistä. Hau-
singissä kilpailevat hankkeet ja kysymys
Tampereen radioyhdistyksen hallitus 1923.
vonen sai kokeiluihinsa nopeasti mukaan tampere-
valtakunnallisesta suurasemasta hidasti-
löytyi tamperelaisia asiantuntijoita. Kun
syystalvella 1926. Uuden radiolain
laisia sähkölaitoksen ja puhelinlaitoksen insinööre-
vat radiotoiminnan käynnistymistä.
ta jatkui Yleisradion aloittamiseen asti
Radioyhdistyksen suurhanke Tammer-
myötä 1927 radiolupien myöntäminen
jä. Vuoden 1923 lopulla perustettuun Tampereen
Apua ohjelmien tekoon Tampe-
kosken radioasema aloitti joulukuussa
siirtyi valtiolle ja niistä saadut rahat tu-
Radioyhdistykseen tuli mukaan myös tamperelaisia
reen Radio sai monelta taholta. Ensim-
1924 lähetyksensä, saatiin sen raken-
loutettiin Yleisradiolle. Näin paikallisten
vaikuttajia, joiden kautta asemahanke sai myönteis-
mäinen radio-orkesteri löytyi aseman
tamiseen apua monilta tamperelaisilta
asemien toimintaedellytykset kävivät
tä julkisuutta.
alakerran
teattereiden
yrityksiltä ja myös kaupungilta. Radio-
mahdottomiksi ja 21.9.1927 solmitulla
Suomen ensimmäinen yleisradiolähetin, asema 3 NB ja aseman konstruktööri Hauvonen syksyllä 1923.
näyttelijät pääsivät ääneen laulu- ja
aseman ylläpito oli kuitenkin kallista ja
sopimuksella Tampereen Radion mää-
lausuntaesityksissä ja esitelmän pitäjiksi
Radioyhdistys velkaantui. Varainhankin-
räysvalta siirtyi Yleisradiolle.
ravintolasta,
TRAFIIKKI 16 • 7 www.trafiikki.fi