Page 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2013 NRO 16

12 Museoiden verkostot 10 Elämysteknologiaa 22 Tapahtumia

M.A.Numminen dägäilee radion parissa s. 4

Tutustu uuden verkkokauppamme valikoimiin s.

26

Trafiikki valmistautuu Liikkeelle-näyttelyyn s.

19

TRAFIIKKI 14• 1


PÄÄTOIMITTAJA HELENA PÄRSSINEN

Terveisiä Tampereelta! Olen viime ajat ollut poikkeuksellisen paljon liikkeellä. Matkustan junalla lähes päivittäin Helsingistä Tampereelle, jonne Postimuseo on asettunut. Museon kokoelmia pakataan vielä eteläisessä Suomessa ja siirretään uusiin varastotiloihin Tampereen suunnalla. Uusi Postimuseo avautuu Vapriikissa syksyllä 2014. Museon muutto liikuttaa ihmisiä ja tavaroita, se synnyttää massiivisia logistisia projektisuunnitelmia. Muutto ja sen tuoma muutos vaatii meiltä kaikilta tottumista, niin asiakkailta kuin työntekijöiltäkin. Liikkeelläolossa on jotain inhimillistä, mutta aina myös jotain vaikeaa. Pohtiaksemme tätä aihetta laajemmin, Trafiikki-museot ovat aloittaneet yhteisen Liikkeelle-hankkeen, josta kerromme ensimmäisiä terveisiä jo tässä lehdessä. Sivulta 18 alkaen pääset tutustumaan siihen, miltä tuntuu lähteä liikkeelle omasta kotimaasta. Keväällä 2015 tulee kuluneeksi 70 vuotta sotatoimien päättymisestä Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt avautuvat samanaikaisesti kaikissa yhdeksässä jäsenmuseossa. Museot esittelevät jälleenrakennusaikaa erityyppisistä näkökulmista. Tänä vuonna juhlitaan radiotoiminnan käynnistymistä 90 vuotta sitten Suomessa ja Tampereella. Sen kunniaksi haastattelimme lehteemme armoitettua visionääriä ja äänipersoonaa M.A. NUMMISTA mediamuseo Rupriikissa. Hänessä on samaa kokeilunhalua ja ennakkoluulottomuutta kuin radiotoiminnan käynnistäneessä Arvi Hauvosessakin. Näistä herroista lisää sivulta neljä! Nautinnollisia lukuhetkiä!

Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Trafiikki-museot ry:n jäsenet ovat liikenteen ja viestinnänalan museoita. Yhdistykseen kuuluvat Forum Marinum, Mediamuseo Rupriikki, Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tvmuseo, Suomen Ilmailumuseo, Suomen merimuseo, Suomen Rautatiemuseo ja Tekniikan museo. Päätoimittaja: Helena Pärssinen Toimitussihteerit: Tiina Jantunen Ilona Kangas Avustajat: Johanna Aartomaa Inka Alén Otto Holmborg Elina Ijäs Rami Kangas Elina Kytölä Riina Linna Tuomas Myllylä Niklas Nylund Outi Penninkangas Tiia Tiainen Henri Äijälä Toimitus: DQ Communications Oy Ulkoasu: Nina Kannisto

SISÄLTÖ

2013 NRO 16

s. 17 Kelloista kiskoille

s. 4 Radion lähteillä

Tiina Lehtinen on Suomen Rautatiemuseon uusi johtaja.

Suomen ensimmäinen säännöllistä ohjelmaa lähettänyt yleisradioasema aloitti toimintansa Tampereella 90 vuotta sitten, marraskuussa 1923. Sen kunniaksi saimme M.A. Nummisen vierailulle Tampereelle mediamuseo Rupriikkiin. Puhuimme mm. innostavasta lapsuudesta Suomen Summerhillissä, eli Somerolla ja rakkaudesta radioon.

s. 18 Muutto ja muutos Evakkoperheen poika kee

erilaiset

elämyk-

set myös muse-

Karjalan

edelleen tärkeänä,

s. 10 Nykyteknologia mahdollistaa

Erkki

Pärssinen ko-

burmalainen

Mi Mi Po Hti ikävöi kotimaataan. Näiden kahden erilaisen muuttajan tarinoiden kautta virittäydytään jo nyt vuonna 2015 avautuvaan

Trafiikki-museoiden

Liik-

keelle-verkostonäyttelyyn.

ossa. Simulaattorit nostavat lentoon tai vievät meren pohjaan. Tekniikan museossa iPadit ovat jo käytössä,

Toimituksen yhteystiedot: info@trafiikki.fi www.trafiikki.fi

mutta samalla myös kehitellään lisää kä-

Julkaisija: Trafiikki-museot ry Painos: 9 000 kpl Painopaikka: Euraprint 10. vuosikerta. Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1796-0304 (painettu) ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

vainnollinen käyttöliittymä. Se on käytös-

vijä- ja museolähtöisiä tapoja hyödyntää tabletteja museossa. Myös ääni on hasä esimerkiksi mediamuseo Rupriikin tekemässä Äänimuseossa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella.

s. 12 Museon kumppanit

s. 22 Tervetuloa tapahtumiin Monipuolinen katsaus Trafiikkimuseoiden tapahtumiin.

s. 26 Uniikit joululahjat Tervetuloa ostoksille uuteen verkkokauppaamme, osoite on webshop.trafiikki.fi. Löydät sieltä varmasti mm. mainioita joululahjavinkkejä!

Menneen esittely museoissa on menneisyyttä. Nykypäivän museo on aktiivisesti verkottunut ja tuottaa kumppaneidensa kanssa kokemuksia yleisölle.

2 • TRAFIIKKI 16

TRAFIIKKI 16 • 3


Radio kiehtoi edelläkävijöitä Suomessa jo 90 vuotta sitten. Myös avantgardisti M. A. Nummisen suuri rakkaus on ollut radio. Ensimmäisen radionsa hän rakensi kymmenvuotiaana. Edelleen hän tekee kunnian­ himoisia radio-ohjelmia – mikäli keikkailultaan ehtii.

T

äällä.” Taiteilija Mauri Antero Num­ minen nauraa ääneen ja lukee paikallisradion yleisöpalautetta vuodelta 1925 mediamuseo Rupriikissa Tampereella. ”Muistan tuon sanan lapsuudesta. Paikalliskirjeiden alkuun kirjoitettiin aina täällä.” Haapamäeltä tulleessa palautekirjeessä kerrotaan, kuinka radio kuului niin hyvin, että lähinaapurin piiat olivat telkeytyneet aittaan. He olivat pelästyneet kirjeen kirjoittajan kovapuhujaa (eli radiota) ja luulleet kuulevansa juopuneen köörin tulevan… M. A. Nummisen nuoruudessa, 40-50-lukujen Somerolla, radiolla oli suuri rooli. ”Isäni oli E-liikkeen toimitusjohtaja, ja hänen piti tietää kaikki asiat”, Numminen kertoo. 4 • TRAFIIKKI 16

Ääntä, ohjelmaa ja dägää Teksti: Rami Kangas Kuvat: Kai Kuusisto

Perheessä kuunneltiin rutiinin mukaisesti uutiset ja muutkin ohjelmat. M. A. itse kuunteli kaikkea mahdollista. Jo kymmenvuotiaana hän oli rakentanut ensimmäisen radiovastaanottimensa. ”Tein sen Fazerin vanerisesta marmeladilaatikosta, muistaakseni

se oli kaksiputkinen”, hän kuvailee. Sitten isommat pojat opettivat, että jazz on hienoa. Sen jälkeen ei Ylen vähäinen jazz-tarjonta enää riittänyt. ”Tuumin, että nyt oli haettava Voice of American lyhytaaltolähetykset jostakin.” Jazz-innostuksen syventyessä

nuori Mauri Antero rakensi kolmeputkisen radion. ”Siinä oli kunnon maadoituskin.” Lukiolaisaikana vaatimukset kasvoivat entisestään. ”Silloin tein pianistiystäväni Kul­ lervo Auran kanssa oikein kunnon liikennevastaanottimen. Sen olen

lahjoittanut Tekniikan Museoon”, Numminen sanoo.

Suomen Summerhill

Nummisen Tekniikan museolle lahjoittama radio on kasattu ja yhdistelty italialaisista, saksalasista ja amerikkalaisista osista.

Somerolta ponnistanut M. A. Numminen ei ole paikkakunnan ainoa poikkeusyksilö. Sieltä olivat lähtöisin myös esimerkiksi Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki. TRAFIIKKI 16 • 5 www.facebook.com/trafiikki


Suomen Summerhill näkyy ja kuuluu edelleen Nummisen ennakkoluulottomassa ja kokeilunhaluisessa tuotannossa.

Somerolaiseen erikoislaatuisuuteen on Nummisella selitys. ”Meidän aikamme rehtori Joel Vilkki oli tässä arkkitehtina. Somero oli summerhilliläinen keidas siihen aikaan.” Vapaampi kasvatus takasi ilmaisun vapauden, minkä useimmat opettajat myös omaksuivat. ”Me pojankoltiaisetkin viihdyimme koulussa.” M. A. Nummisen oma lahjakkuus ei heti kanavoitunut selvästi, ei edes radioon. ”Moni luulee, että olen jo nuoresta asti läväyttänyt maailmalle kaiken, mitä olen keksinyt, mutta näin en tehnyt. Kuulun pikemminkin siihen osaan, joka opiskeli mahdollisimman paljon”, Numminen pohjustaa. Hän halusi valmistautua siihen, että hänellä todella oli sanottavaa. Numminen opiskeli myös puhetaitoa isänsä johdolla. Hän kehittyikin niin, että voitti lukioaikoina aina koulujen väliset puhekilpailut. ”Vuonna 1962 huomasin lehdestä, että Yleisradioon haetaan kuuluttajaa. Empimättä hain ja tarjouduin kreivi Creutzille”, Numminen muistelee orastanutta kuuluttajan uraansa, joka

tosin jäi kokeiluksi. Someron Summerhill on kuitenkin tehtävänsä tehnyt ja Nummisen avantgardismi ja ilmaisun kirjo oli kylvetty.

Numminen alkaa näkyä ja kuulua Parina vuonna Numminen opiskeli Tampereen kesäyliopistossa 1960-luvun alkupuoliskolla. Silloin hän tutustui Tamvisioon ja seurasi kiinnostuneena lähetyksiä. Tuli myös aika perustaa ensimmäinen jazz-orkesteri. ”Koska avantgarde oli muotia, perustimme avantgardistisen big bandin. Sen kutsumanimi oli Nalle Puh Big Band. Ja tällä orkesterilla pääsimme Tesvision vappulähetykseen”, Numminen hihittelee. ”Laittomat temput kuuluivat ohjelmistooni jo varhain.” Numminen kertoo, kuinka hän lapsuudentoverinsa Kullervo Auran kanssa lainasivat salaa tämän isältä kaksi venäläistä vaihtuvajaksolukuista radiolähetinvastaanotinta. ”Näillä me tietysti leikimme kes-

kellä Helsinkiä radioamatöörien kauhuksi. Saimme aikaiseksi kaikenlaisia kamalia ääniä”, Numminen virnuilee. Radioamatööriyskin kiinnosti titaamisen eli sähköttämisen hallitsevaa Nummista, mutta jazz otti kuitenkin yliotteen. Vankkumattomana toimitetun radiosisällön ystävänä M. A. Numminen alkoi myös tehdä omia ohjelmiaan. ”Omat radio-ohjelmani olivat aluksi ihan asiapitoisia puheohjelmia.”

Ensimmäinen radioasema oli koko kaupungin hanke

Aikana ennen Yleisradiota paikalli-

takeinoksi keksittiin valtakunnalliset ra-

set radioyhdistykset ottivat hoitoonsa ra-

dioarpajaiset, joissa myytiin 200 000

Teksti: Jouni Keskinen

diotoiminnan, jota valtio ei ollut vielä

arpaa.

6 • TRAFIIKKI 16

Suomen ensimmäinen säännöllistä ohjelmaa lä-

kiinnostunut eikä kykenevä hoitamaan.

Radion läpimurtona tamperelais­

hettänyt yleisradioasema aloitti toimintansa Tam-

Tampereen Radio oli varhaisista ase-

koteihin voidaan pitää helmikuun alus-

pereella 90 vuotta sitten 1. marraskuuta 1923. Ra-

mista menestyksekkäin, sillä Tampereel-

sa 1925 Tuomiokirkosta aloitettuja

diotoiminnan pioneereja Suomessa olivat insinöörit,

la voimavarat saatiin keskitettyä yhden

jumalanpalvelusten radiointeja. Tam-

sotilaat ja nuoret radioamatöörit. Tampereen Radion

aseman taakse. Samaan aikaan Hel-

pereen Radion oma ohjelmatoimin-

perustaja Arvi Hauvonen oli kaikkea näistä. Hau-

singissä kilpailevat hankkeet ja kysymys

Tampereen radioyhdistyksen hallitus 1923.

vonen sai kokeiluihinsa nopeasti mukaan tampere-

valtakunnallisesta suurasemasta hidasti-

löytyi tamperelaisia asiantuntijoita. Kun

syystalvella 1926. Uuden radiolain

laisia sähkölaitoksen ja puhelinlaitoksen insinööre-

vat radiotoiminnan käynnistymistä.

ta jatkui Yleisradion aloittamiseen asti

Radioyhdistyksen suurhanke Tammer-

myötä 1927 radiolupien myöntäminen

jä. Vuoden 1923 lopulla perustettuun Tampereen

Apua ohjelmien tekoon Tampe-

kosken radioasema aloitti joulukuussa

siirtyi valtiolle ja niistä saadut rahat tu-

Radioyhdistykseen tuli mukaan myös tamperelaisia

reen Radio sai monelta taholta. Ensim-

1924 lähetyksensä, saatiin sen raken-

loutettiin Yleisradiolle. Näin paikallisten

vaikuttajia, joiden kautta asemahanke sai myönteis-

mäinen radio-orkesteri löytyi aseman

tamiseen apua monilta tamperelaisilta

asemien toimintaedellytykset kävivät

tä julkisuutta.

alakerran

teattereiden

yrityksiltä ja myös kaupungilta. Radio-

mahdottomiksi ja 21.9.1927 solmitulla

Suomen ensimmäinen yleisradiolähetin, asema 3 NB ja aseman konstruktööri Hauvonen syksyllä 1923.

näyttelijät pääsivät ääneen laulu- ja

aseman ylläpito oli kuitenkin kallista ja

sopimuksella Tampereen Radion mää-

lausuntaesityksissä ja esitelmän pitäjiksi

Radioyhdistys velkaantui. Varainhankin-

räysvalta siirtyi Yleisradiolle.

ravintolasta,

TRAFIIKKI 16 • 7 www.trafiikki.fi


yleISRAdIOASeMA lAhTeeN

– ISÄNNÄKSI ARvI hAUvONeN Vuonna 1927 Suomeen ryhdyttiin

den ajan Lahden asemaa kuunnel-

rakentamaan jättimäistä suuryleis-

tiin vähitellen lähes koko Suomes-

radioasemaa.

valikoitui

sa. Vuonna 1935 valmistui Lahteen

Lahti. Salpausselän harjulle nou-

entistä voimakkaampi suurasema.

si kaksi 150 m korkeaa radiomas-

Hauvosen johdolla asemat syntyi-

toa, 286 m merenpinnan yläpuo-

vät myös Poriin, Tampereelle ja Ou-

lelle. Paikkaa ryhdyttiin kutsumaan

luun. Lahti oli lähetystoiminnan kes-

Radiomäeksi.

kus.

Paikaksi

Tampereella

radiotoimintan-

Aktiivisena radioamatöörinä tun-

sa aloittanut Arvi Hauvonen siir-

netun Hauvosen ansioihin laske-

tyi myös Lahteen. Hän toimi uuden

taan myös Salpausselän kisojen

yleisradioaseman

ensimmäisenä

saaminen radio- ja televisiokatse-

mekaanikkona ja käyttöinsinööri-

lijoiden ulottuville. Lisäksi hän oli

nä. Vuonna 1929 hänet nimitettiin

aktiivinen vaikuttaja Radiomuseon

Lahden suuraseman päälliköksi, vir-

perustamisessa. Museo avattiin ylei-

kaan jossa toimi liki 40 vuotta.

sölle vuonna 1968.

Numminen haaveilee saksalaisen mesenaatin tarjoamasta taiteellisesta vapaudesta.

Seuraavan parinkymmenen vuo-

Mastonrakentaja Erkki Hänninen vuonna 1927. Kuvaarkisto, Lahden museot.

Itäisen maston huipussa Kaarlo Syrjänen. Kuvaaja: Erkki Halme. Kuva-arkisto, Lahden museot.

Lahden uusi yleisradioasema vuonna 1928. Rappusilla Radiomäen isäntä Arvi Hauvonen (vas.) sekä Erkki Liuksiala ja konemestari Norovuo. Kuva-arkisto, Lahden museot.

8 • TRAFIIKKI 16

Numminen kiinnostui kuitenkin juonnetuista musiikkiohjelmista. ”Tietysti piti tehdä kaikenlaista piilotettua jekkua. Keskipäivällä Radio Suomessa tuli puolen tunnin Venttiili-ohjelma, johon sai tehdä mitä vain. Ja minä tein”, hän sanoo. ”Kerran toimitin puolen tunnin ohjelman polttohautauksesta. Kävin krematoriossa haastattelemassa alan ammattilaisia ja kyselin heidän tuntemuksistaan. Musiikkina soitin kiihkeitä argentiinalaisia tangoja ja vastapainona Chopinin Luurankoetydin ja Camille Saint-Saënsin Kuolemantanssin.” Nummiskonsepti oli jo täydessä vauhdissa 60-luvun puolessa välissä!

AvANTgARde JA ÄÄNI Vanhan Turuntien varressa sijaitsee parikin kohdetta, jotka saavat Nummisen muistot heräämään. Jossakin Hiidenveden kieppeillä on nimittäin

talo, jossa on ainakin kymmenmetrinen radiomasto. ”Se on ollut siellä pikkupoikavuosistani lähtien.” Nummelan ulkomaanpuheluiden keskus saa myös tunteet heräämään. ”Se oli oikea unelmien paikka, jota tuijottelimme hartaasti”, Numminen muistelee. Näistä paikoista ääntä lähetettiin ja vastaanotettiin mitä moninaisimmilla tavoilla. Eikä tietoisuus siitä vähentänyt kuhinaa Nummisen päässä. ”Olen kokenut avantgardismin muodon, jossa nimenomaan äänitaide tuli suurempaan tietoisuuteen”, hän kertoo. Ensimmäiset uraauurtavat kokeilut ovat Marinettin 30-luvun alun radiofonisia teoksia, jotka Nummisen mukaan olisivat edelleen moderneja elämyksiä millä tahansa uuden musiikin festivaalilla. ”Aikuisiältä en muista mitään,

mikä olisi jäänyt vaikuttamaan tajuntaan. Mutta suomalaisen radioinsinööri Bengt Johanssonin elektroniset sävellykset, joita kuuntelin lukiolaispoikana, ovat jääneet syvästi mieleen.” Nummisen radioelämyksiin kuuluivat lisäksi kuunnelmat, joita hän on myös itse kirjoittanut. ”Muutamia undergroundohjelmiani pelastinkin. Kun Yle muutti Pasilaan, tyhjennettiin sähkötykillä valtava määrä 2-raitanauhoja.” Ideoita Nummisella on edelleen paljon. Viime kesänä Yleltä kuultu ja kiitetty klassisen musiikin ohjelmasarja saisi jatkoakin, mutta aika on esiintyjälle rajallinen. ”Tarvitsisin saksalaisen mesenaatin, joka sanoisi että; Bitte Numminen, haluaisitteko olla vapaa mies”, taiteilija hekottaa. Hillittömyyksissä keksitty ”dägä” on tunnetuin sana, joka kuvaa M. A.

Nummisen runoutta, taidetta ja sanomaa. Sen äärelle voimme viritellä oikean taajuuden. Dägä dägä.

RAdIO 90 vUOTTA SUOMeSSA JA TAMPe­ ReellA ­JUhlASeMINAARI Suomalaisen

yleisradiotoiminnan

90-vuotispäivää vietettiin yleisölle avoimen ja maksuttoman juhlaseminaarin merkeissä perjantaina 1.11.2013 Tampereen yliopistossa. Seminaarin järjestelyistä vastasivat

yhteistyössä

Tampereen

yliopiston Viestinnän, median ja teatterin sekä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköt, Mediamuseo Rupriikki ja Yle Tampere. Tutustu seminaarin ohjelmaan osoitteessa www.uta.fi/cmt/radio90.

TRAFIIKKI 16• 9 www.facebook.com/trafiikki


Simuloitu todellisuus havainnollistaa ja voimistaa tarinan parhaimmillaan jopa elämyksellisesti. Kuvassa MD-11 matkustajalentokoneen simulaattori. Kuva: Ilmailumuseo

Tekniikan museon henkilökunta testaamassa iPadin käyttöä opastuksella. Kuva: Tekniikan museo

sinki-Vantaan lentokentän kupeessa voi kuka tahansa käydä lentämässä MD-11:lla. Simulaattorin ohjaamoon mahtuu kouluttajan lisäksi neljä henkeä. Koulutus ja lento kestävät yhteensä kaksi tuntia. Suomen merimuseoon alun perin rakennetun Vrouw Maria -hylyn 3D-virtuaalisimulaation avulla pääsee kuka tahansa tarkkailemaan ajan kulumista Vrouw Marian uppoamisesta vuonna 1771 nykypäi-

Teknologia

syventää museokokemuksen Teksti: Rami Kangas

Uusin teknologia tarjoaa museoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia historian ja esineistön elävöittämiseksi. Simulaattorit vievät museokokemuksen elämyksen tasoille ja moderneilla käyttöliittymillä museon sisältöihin pääsee käsiksi ennen kokemattomilla tavoilla. 10 • TRAFIIKKI 16

K

un virtuaaliset 270 000 kiloa rautaa nousee taivaalle mittarivalojen hehkuessa, voi kokemus olla suorastaan hengästyttävä. ”Kyllä siinä hiki tuli, mutta tunne oli mahtava”, kuvailee Ilmailumuseon Henri Äijälä ensimmäistä 3D-simulaattorilentoaan. ”Kun moottorit jylisevät, radio­ liikenne kuulokkeissa kiihtyy ja 3Dtaivas lähes vyöryy syliin, sitä ihan unohtaa olevansa simulaattorissa”, Äijälä hehkuttelee. Suomen Ilmailumuseossa Hel-

Amanuenssi Erik Tirkkonen testaa Vrouw Marian simulaatiota. Kuva: Markku Haverinen

vään asti. Simulaation avulla käyttäjä pääsee lisäksi tekemään vedenalaisen retken maisemaan, jota ei tosielämässä pystyisi havaitsemaan rajoitetusta näkyvyysolosuhteista johtuen. Liikkuminen Vrouw Marian simulaatiossa on kuin tieteiselokuvasta: Kinect-sensori seuraa ja toteuttaa halutut käden liikkeet. ”Simulaatioiden mahdollisuus on ylipäätään sitoa menneisyys merkityksellisellä tavalla, niin että

kävijä voi paremmin ymmärtää historian esineiden ja nykytodellisuuden kontekstin”, tutkija Aaro Sahari Kymenlaakson museosta selvittää. ”Simulaation tehtävä on ennen muuta korostaa tarinaa”, hän tiivistää. Tällä hetkellä 3D-Vrouw Mariaan pääsee tutustumaan Turun Forum Marinumissa.

tue museokäyntiä parhaalla mahdollisella tavalla”, Juurola kertoo. Syksyllä käynnistyneessä MediaMetkaa Museossa -hankkeessa Mediakasvatuskeskus Metka ry ja Tekniikan museo kehittävätkin yhdessä uusia, aiempaa museo- ja kävijälähtöisempiä tapoja hyödyntää tablettitietokoneita museossa. Mutta voisiko museo toimia pelkällä äänellä? ”Tervetuloa käyttämään Äänimuseota”, kajahtaa puisen pöydän uumenista. Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella äänimuseo on ollut todellisuutta jo pitkään. ”Rupriikki ja kulttuurikasvatusyksikkö TAITE toteuttavat Koukkuniemeen jo kolmatta Äänimuseota tänä

Ohjausta käsin ja äänin Tekniikan museo otti iPadit käyttöönsä yhtenä ensimmäistä museoista. iPad onkin ihanteellinen apuväline: se on riittävän pieni, mutta siitä löytyy tehokkaat multimediaominaisuudet. Samalla se toimii kaksisuuntaisesti, sillä voi jakaa ja tuottaa sisältöä sekä antaa palautetta. Ja niinhän nykyaikainen museokävijä toimii. ”Museossa on luontevaa käyttää samaa teknologiaa mitä kotona, koulussa tai työpaikallakin käytetään”, sanoo Tekniikan museon kehittämispäällikkö Leenu Juurola. Tekniikan museossa esiteltäviä ilmiöitä voi tarkastella uuden teknologian keinoin ja kävijä voi oppia ja oivaltaa jotain, jota ei muilla keinoin pystyisi oppimaan. Tablettitietokoneiden käyttömahdollisuuksista ei museoissa kuitenkaan vielä tiedetä tarpeeksi. ”Testasime erilaisia iPad-ohjelmia ja huomasimme, että käyttämämme valmiit appsit eli sovellukset eivät

Puiset esineet symboloivat ääntä. Esineiden nostaminen pöydän korokkeelle käynnistää äänen. Kuva: Rupriikki

vuonna”, tarkentaa Outi Penninkangas Mediamuseo Rupriikista. Osastoja kiertävä puinen pöytä kätkee sisäänsä tekniikkaa, joka mahdollistaa muistelun ja tarinoiden kertomisen. Erilaisia tuttuja ja muistoja herättäviä ääniä pöydässä on nelisenkymmentä kirjoituskoneen naputuksesta sepän takomiseen ja vaikkapa Teivon raveihin. Näkymättömissä oleva käyttöliittymä perustuu paitsi ääneen, myös esineiden siirtelyyn ja RFID-teknologiaan. Äänimuseo on Koukkuniemessä pysyvästi. Ensi vuonna Äänimuseosta tarjotaan matkamallia erilaisten palvelukeskusten, muistiyhdistysten tai vaikkapa yksittäisten asiakkaiden lainattavaksi. TRAFIIKKI 16• 11 www.trafiikki.fi


Vuonna 1967 pidettiin ensimmäiset Pohjoismaiset Karavaanaripäivät Tampereella Härmälän leirintäalueella. SF-Caravan ry:n kuva-arkisto Mobilia

Moderni museo

verkos-

toituu Teksti: Rami Kangas Kuvat: Museoiden arkistot

Trafiikki-museoiden toiminta kumoaa perinteiset käsitykset museoiden tavasta esitellä menneisyyttä. Hyvänä esimerkkinä on museoiden verkostoituminen ja jalkautuminen erilaisten sidosryhmien pariin.

A

ktiivinen ja eläväinen museo toimii parhaiten verkostojen eli erilaisten ihmisten avulla. Tämän ovat huomanneet Trafiikki-verkostoon kuuluvat museot. Ne tekevät paljon yhteistyötä erilaisten harrasteryhmien, vapaaehtoisjärjestöjen, tukiryhmien ja taustajärjestöjen sekä kaupunkien ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kesken. Mahdollisen rahoituksen lisäksi yhteisessä tekemisessä konkretisoituu intohimo erilaisten asioiden äärellä. Rakkaudella ja arvostuksella tehty työ näkyy mitä erilaisimmin tavoin; tapahtumissa, julkaisuissa, liikennöintitoiminnassa ja avustustoiminnassa. Seuraavassa esittelemme esimerkkejä verkostotoiminnasta.

12 • TRAFIIKKI 16

MOBILIA JA KARAVAANARIT SAMASSA VANKKURISSA

tisesti liikkeelle pari vuotta sitten. Kirjoit-

men Taksiliitolle.

tajiksi valikoituivat alan asiantuntijat Ta-

Kokonaisuudessaan Mobilian ver-

pani Mauranen ja Silja Partanen. Noin

kostoihin kuuluu perustajataustayhteisöjä

Tieliikenteen alan valtakunnallisen

teisöistä on SF-Caravan ry, jonka

300-sivuinen teos on osuvasti nimel-

ja ammatillisia sekä harrastajataustayh-

erikoismuseo Mobilian taustayhtei-

kanssa Mobilia tekee tällä hetkel-

tään Loma edessä, mökki takana. Ala-

teisöjä. Erityisesti ammatilliset taustayh-

söihin kuuluu 30 eri toimijaa, jot-

lä tiivistä yhteistyötä mm. näyttely-

otsikoltaan Suomalaisen leirintämatkai-

teisöt ovat tottuneet käyttämään arkis-

ka tekevät yhteistyötä museon kans-

toiminnan ja historiantutkimuksen

lun viisi vuosikymmentä.

tointia ja muuta historiaosaamista, josta

sa mitä erilaisimmin tavoin. Moni

muodossa.

SF Caravan ry halusi historialleen

ovat myös valmiit maksamaan. Kaikki

Marraskuussa julkaistaan SF-Caravan ry:n historia.

ostaa Mobilialta kokoelman säily-

Ajankohtaiseksi yhteistyön tekee

objektiiviset vaatimukset. Mobilia pystyy-

taustayhteisöt eivät toki osta palveluita

jen avulla on ennen muuta mahdollista

tyspalveluita ja haluavat esineistöl-

tämän vuoden marraskuussa ilmes-

kin tarjoamaan kaikille kumppaneilleen

ja lisäksi on enemmistö asiakkaita, jot-

tutkia mielenkiintoista liikenteen alaa ja

leen, kuvilleen ja kaikelle mahdolli-

tyvä SF-Caravan ry:n historia, jonka

ammattitason puolueetonta historiantut-

ka taas eivät ole taustayhteisöjä. Liiketoi-

välittää siitä monipuolisesti tietoa.

selle materiaaleilleen asianmukaista

Mobilian tutkijat ovat kirjoittaneet.

kimusta ja –kirjoittamista. Vastaavaa his-

minta ei ole kuitenkaan säätiön alaisen

toriaa tehdään parhaillaan esim. Suo-

Mobilian keskiössä, vaan palvelutuotto-

arkistointia. Yksi tällaisista taustayh-

Historiankirjoitus lähti konkreet-

www.mobilia.fi

TRAFIIKKI 16• 13 www.facebook.com/trafiikki


FORUM MARINUM ON LÄHITOIMINNAN KESKUS

Forum Marinumin verkosto on kuin monimutkainen, mutta hyvin hallittu köysistö. Kuva: Veikko Wahlroos

Turun Aurajoen rannasta löytyvä Forum Marinum

Muusta yhteiskunnallisesta yhteistyöstä esi-

on merellisen toiminnan keskus, merenkulun val- merkkinä on W46 ry:n kerhotoiminta, jonka tartakunnallinen erikoismuseo ja Suomen Laivasto- koituksena on lujittaa Wärtsilä Finland Oy:n Turun museo. Mutta myös aktiivisen lähiverkostotoimin- yksiköstä ja muista yrityksistä irtisanottujen yhteennan keskus.

kuuluvuutta.

Forum Marinumissa voi tavata ammattikoulu-

Forum Marinumin toimintaan liittyy muun mu-

ja korkeakouluharjoittelijoita sekä erilaisia tuki- seotoiminnan lisäksi moottorirakennukseen liittytyöllistettyjä. Monissa näyttelyissä nähtäviä venei- vän perinnetiedon keräämistä ja dokumentointia tä on kunnostanut Turun kaupungin nuorisopaja jälkipolville. Haukka I:n pyrstöä asennetaan paikoilleen.

ja monet alan harrastajat. Verkostoituminen op-

“Siihen liittyviä kumppaneitamme ovat esimer-

pilaitosten välillä on tiivistä. Esimerkiksi Merenkul- kiksi Turun Seudun Mobilistitit ja Vetäjä V:n kan-

TIISTAIKERHO JA SUOMEN ILMAILUMUSEO

kuoppilaitoksen kanssa tehty yhteistyö poiki lopul- natusyhdistys ry, joka toimii Forum Marinumin kota näyttelyn. Opinahjoyhteyksistä esiin nousevat koelmiin kuuluvan, vuonna 1891 valmistuneen

Vapaaehtoistyö on tärkeä ja jopa vält-

telykokoelmaan tulevien lentokoneiden

lisäksi yliopistoluennot ja tutkijoiden väliset asian- höyryhinaajan korjaus- ja harrastustoiminnan

tämätön osa Suomen Ilmailumuseon ja

tai lentämiseen liittyvien laitteiden huol-

tuntijaverkostot.

muidenkin Suomessa toimivien ilmailu-

taminen, korjaaminen, entisöinti ja kon-

museoiden toimintaa. Merkittävin val-

servointi.

puolesta”, kertoo Holmborg.

Sekalainen joukko ei kuitenkaan rajoitu tä-

Uudenlaista verkostoitumista edustaa Minun

hän. Osa Forum Marinumin lähiverkostosta suo- merimuseoni –hanke, jonka kärkenä on yleisön

takunnallinen ilmailumuseoalalla toi-

”Tarvittaessa kerholaiset voivat ra-

rittaa jopa vankeustuomiotaan merikeskuksen aktiivinen ideointi ja osallistaminen perusnäyttelyn

miva vapaaehtoistyön voimavara on

kentaa myös romutettujen, mutta Suo-

puitteissa. Vankien työtä on ollut esimerkiksi mu- uudistusprosessiin. Myös useat yleisötapahtumat

1300-jäseninen Ilmailumuseoyhdistys ry.

men ilmailuhistorian näkökulmasta ar-

seolaivojen kunnossapito.

Yhdistyksen vapaaehtoistyö on lento-

vokkaiden lentokoneiden kopioita eli

koneiden konservointi- ja entisöintitoi-

replikoita”, Karivalo selvittää.

mintaa, arkisto- ja tutkimustyötä sekä

Nimensä mukaisesti Tiistaikerho ko-

julkaisu- ja simulaattoritoimintaa. Va-

koontuu tiistaisin Suomen Ilmailumuse-

paaehtoistyö on voittopuolisesti kohdis-

on entisöintiverstaalle. Kerhon jäsen-

tunut Suomen Ilmailumuseoon, johon

kunta koostuu pääasiassa eläkkeellä

yhdistyksellä on historiansa kautta eri-

olevista ilmailualan ammattilaisista ja

tyissuhde.

harrastajista.

tetun työn kautta on mahdollista oppia

Tekniikan museo on mukana mu-

kysymykset, joita ei julkaista, tallentuvat

uusia taitoja”, Karivalo rohkaisee liitty-

seoalan verkostossa ja kehitystyössä,

vastauksineen tietokantaan, josta niitä

mään mukaan.

joka yhdistää voimavaroja, luo uutta

on haettavissa eikä samoihin kysymyk-

ja jakaa uusia käytäntöjä kyselykon-

siin tarvitse vastata montaa kertaa.

nostunut ilmailusta. Työkohteissa riittää

taikerho-niminen

”Kerho antaa Suomen Ilmailumuseolle museolentokoneiden konservointiin ja entisöintiin liittyvää asiantuntemusta ja työpanosta. Työkohteista sovitaan Suomen Ilmailumuseon kanssa”, selvittää Lassi Karivalo Tiistaikerhosta. Tiistaikerhon päätyönä on Suomen Ilmailumuseossa olevien tai sen näyt-

numista selvittää.

tekemistä varmasti jokaiselle ja opas-

la toimii Ilmailumuseoyhdistyksen Tiisjöiden ryhmä.

teita”, suunnittelija Otto Holmborg Forum Mari-

lentuvat”, Linna avaa konseptia.

”Riittää, että on innostunut ja kiin-

vapaaehtoistyönteki-

omaisesti ja tukee molempien osapuolien tavoit-

KYSY TEKNIIKAN MUSEOLTA

Suomen Ilmailumuseossa Vantaal-

Lisätietoja kerhosta, yhdistyksestä ja ilmailumuseotoiminnasta löytyy osoitteesta www.imy.fi www.ilmailumuseo.fi

lisinä sähköposteina. Nyt myös sellaiset

Tekniikan museossa Kysy museolta – konsepti on siis mainio keino toteuttaa

kehitti alunperin Suomen valokuva-

tietopalvelua, mutta palvelun käyttö on

taiteen museo. Kokemus palvelusta

samalla erinomainen tapa luoda, kehit-

oli niin hyvä, että sitä haluttiin laa-

tää ja ylläpitää museon omia verkostoja.

jentaa. Mukaan lähti kuusi muutakin

”Kaikki tekniikan asiantuntemus ei

museota, Tekniikan museo mukaan

ole täällä Tekniikan museossa vaan hyö-

laskettuna.

dynnämme omia verkostojamme kysy-

”Järjestelmään voidaan luoda erita-

myksiin vastatessa,” Riina Linna selvit-

soisia käyttäjätunnuksia, joten palvelus-

tää.

ta hoitamisesta voi tulla museoammat-

helppokäyttöinen ja käyttöliittymänä kaunis.

14 • TRAFIIKKI 16

mykset hoidetaan kahden ihmisen vä-

velusta nimeltään Kysy museolta. Sen

mukaan tietopalvelu on asiakkaille

www.forum-marinum.fi

Usein museoissa tietopalvelukysy-

septin avulla. Kyse on verkkotietopal-

Tekniikan museon Riina Linnan

Tiistaikerholaiset siirtävät Smelakia. Kuvat: Ilmailumuseo

sukellusnäytöksistä lasten puuhapäiviin ja ympä-

”Yhteistyö rikosseuraamusviraston toimii erin- ristötapahtumiin syntyvät verkostoitumisen kautta.

Kysy museolta –palvelun tietopalvelukysymyksiin vastaaminen oman erityis-

“Museoille tärkeämpää on kui-

alan ja erityistuntemuksen mukaan on-

tenkin itse tietokanta, johon asiak-

kin tulevaisuudessa esimerkki museon

kaiden kysymykset ja vastaukset tal-

vapaaehtoistyön muodosta.

tilaisten ja harrastajien ja talkoolaisten yhteinen projekti”, Linna visioi.

Jousipihtien arvoitus ratkesi museon verkostoon kuuluvien asiantuntijoiden avulla. Amanuenssi Eeva Siltala ja työkaluasiantuntija Pertti Nurmela tarkastelevat esinettä.

www.tekniikanmuseo.fi kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo

TRAFIIKKI 16• 15 www.trafiikki.fi


MERIMUSEO KUULUU KAIKILLE

Suomen Rautatiemuseon tuore museonjohtaja Tiina Lehtinen katsoo museojunan ikkunasta luottavaisena tulevaisuuteen.

Kansallisena merimuseona Suomen merimuseon tehtävänä on tallentaa Suomen merenkulun historiaa ja välittää siitä tietoa. Museon laajan yhteistyöverkoston yksi uusi jäsen on Club Renata, jonka toiminta tukee erityisesti museon jälkimmäistä tehtävää, tiedon välittämistä – merellisyyden, aitojen kohtaamisten ja yhteisvastuullisuuden avulla. Club Renata on tämän vuoden alussa perustettu rekisteröity yhdistys, jonka ideana on paitsi entisöidä historiallisesti merkittävä 6mR Renata –kilpapursi, myös tarjota syrjäytymisuhassa oleville nuorille innostavia merellisiä kokemuksia muiden lasten ja nuorten parissa toimivien organisaatioiden ja yhdistysten, kuten Pienperheyhdistyksen kanssa. Club Renata sai Suomen merimuseolta käyttöönsä Pitkäpaasi-luotsikutterin, jolla se toteutti kesän aikana noin 20 purjehdustapahtumaa. ”Pitkäpaadella on hyvä tarina, se kiinnos-

Rautatiemuseon yhteistyökumppanin Haapamäen museoveturiyhdistyksen toimintaa ohjaa kotimaisen rautatiekulttuurin säilyttäminen ja rakkaus lajiin. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Vuorinen muistuttaakin, että museotoiminta on parhaimmillaan elävää ja sitä tehdään yhdessä isolla joukolla. Kuvassa konduktööri Jari Auvinen ja junasuorittaja Sakari K Salo. Höyryveturi Tk3 1136 ”Pikku-Jumbolla” on junassaan ensimmäisenä vihreä konduktöörivaunu F 3525. Kuva: Juha Vuorinen.

MUSEO RADALLA JA RAITEILLA Hyvinkäällä toimiva Suomen Rauta-

kesän Rautatiemuseopäivänä arvo-

tyksemme missiota menestyksekkäästi”, arvioi

tiemuseo on paitsi alansa erikoismu-

kas osa tapahtuman yleisöelämys-

Antti Etelämäki Club Renatasta.

seo myös muistiorganisaatio, joka

tä”, sanoo Tuomas Myllylä Rauta-

Yhteistyöhön on ollut tyytyväinen myös

tallentaa ja tutkii suomalaista rau-

tiemuseosta.

museonjohtaja Tiina Mertanen. Merimuseon

tatieliikenteen historiaa. Museota yl-

Vierailevat näytteilleasettajat ovat

ja itse purren näkökulmista Pitkäpaasi onkin

läpitää yksityinen Rautatiemuseon

museolle tärkeitä. Porvoon seudun

mitä parhaimmassa tehtävässä.

Säätiö. Museoon kuuluu kymmen-

rautatieharrastajat on yhtenä näytteil-

kunta työntekijää ja joukko kesä- ja

leasettajana toukokuisessa Pienoisju-

tuntityöläisiä.

natreffit-tapahtumassa. Viikonloppu-

taa ja sen avulla olemme toteuttaneet yhdis-

”Historialliset alukset säilyvät ja pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää”, kiittää Mertanen. ”Samalla ne muuttuvat eläväksi elämäk-

Tärkeässä roolissa Rautatiemu-

tapahtuma esittelee pienoisrautateitä

si ja niillä on annettavaa nykyajassa”, Etelä-

seolle ovat erilaiset sidosryhmät, ver-

ja kokoaa samalla pienoisrautateihin

mäki täydentää.

kostot ja vapaaehtoiset joiden apu

vihkiytyneitä yhdistyksiä ja yhteisöjä Suomen Rautatiemuseoon.

Pitkäpaasi on isännöinyt toista sataa

painottuu erityisesti tapahtumiin sekä

nuorta purjehtijaa, vieraillut monissa sata-

museo- ja nostalgialiikenteeseen.

Hyvinkään jokavuotisen kaupun-

missa ja herättänyt mielenkiintoa. Lisäsyvyyt-

Erityisesti tapahtumat ovat monen

kitapahtuman Yhden Päivän Jutun

tä alukselle on tuonut Pitkäpaasi neljänlipun

joukon yhteispeliä järjestyksenval-

aikaan museolle on perinteisesti tul-

alla -kirja, Neljä elämää seitsemällä merel-

vonnasta kunnossapitoon.

lut Suomen Saab-klubi ry:n kavalka-

lä -dokumenttielokuva ja satamissa kerrotut tarinat.

Ja mikä olisi elävämpää historiaa kuin museojunalla matkailu. Suo-

di vanhoja Saab-autoja, jotka ihastuttavat yleisöä.

”Monelle nuorelle kynnys purjehtimiseen

men Rautatiemuseo ei voi kuiten-

”Eri yhteisöjen lisäksi Rautatie-

on korkea. Haluamme toiminnallamme ja-

kaan toimia viranomaisvaatimusten

museo saa vuosittain talkooapua lu-

kaa rakkautta mereen, joka kuuluu mieles-

mukaisena museoliikenneoperaatto-

kuisilta yksityishenkilöiltä, joita ilman

tämme kaikille. Pitkäpaaden avulla olemme

rina yleisellä rataverkolla.

tapahtumavuosi ei onnistuisi”, Mylly-

onnistuneet todistamaan, että konsepti toimii”, Etelämäki kertoo. www.merimuseo.fi ja www.clubrenata.fi

16 • TRAFIIKKI 16

”Siksi esimerkiksi VR:n ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen järjestämä nostalgialiikenne oli viime

lä kiittelee. www.rautatiemuseo.fi

kiskot toivat Hyvinkäälle

T

iina Lehtinen aloitti elokuun alus-

sa Hyvinkäällä Suomen Rautatie museonjohtajana. Aiempi työpaikka oli Espoossa Suomen Kellomuseossa. Vaikka esineiden kokoluokka heilahti kerralla toiseen äärilaitaan, Lehtinen sanoo yllättyneensä siitä, kuinka tuttua työ on uudessa ympäristössä. Tilannetta helpotti myös toimiva organisaatio, joka oli ottamassa uutta johtajaa vastaan. Aloitin Kellomuseossa noin seitsemän vuotta sitten, sitä ennen olin Nurmijärven museossa. Olen opiskellut taidehistoriaa ja museologiaa ja valmistunut filosofian lisensiaatiksi, hän kertoo. Lehtisen mukaan uudella ja vanhalla työpaikalla on paljon yhtäläisyyksiä. – Molemmat ovat teknisiä museoita, joiden esineistössä korostuvat koneet ja laitteet. Teknisyydestä huolimatta kokoelmia tulkitaan

museopedagogian keinoin kaikille kävijöille mielenkiintoisiksi. Työhön tottumista on auttanut se, että molemmat ovat säätiöpohjaisia museoita, joilla on samantyyppinen rakenne. Suomen Rautatiemuseota ylläpitää yksityinen Rautatiemuseon Säätiö, jonka suurimmat rahoittajat ovat valtio, VR ja Hyvinkään kaupunki. Lehtisen työhön vaikuttaa kuitenkin erityisesti muutos työympäristössä: Rautatiemuseossa on paljon ammattilaisia työtä tekemässä.

Aika rauhoittua Suomen Rautatiemuseo on elänyt suuren muutoksen kourissa viime vuodet. Merkittävä rakennushanke, näyttelyhallin laajennusosa, on loppusuoralla. Lehtinen uskoo, että uutena johtajana hänen ensisijainen tehtävänsä on vakauttaa toiminta. - Nyt keskitymme tekemään rau-

hassa töitä ja määrittelemään toiminnan painopisteitä ja työnkuvia. Kamppailemme tietenkin koko ajan myös yleisten haasteiden parissa, tunnettuutta on lisättävä ja kilpailu muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa on jatkuvaa. Museoalan sisällä keskustellaan paljon tallennusvastuusta ja kokoelmapolitiikasta. Uuden teknologian avulla museon voi kohdata myös verkossa ja esineisiin tutustua muuallakin kuin tyypillisessä museorakennuksessa. Johtajana Lehtinen luottaa kuitenkin perinteisiin. ”Toivon olevani helposti lähestyttävä ja kuunteleva johtaja, joka voi tukea alaisiaan työssä”, hän sanoo. Mieluinen osa uutta tointa ovat esimerkiksi hyvien suhteiden luominen laajaan harrastajakenttään ja verkostoihin, kuten Trafiikkiin, Liikennevirastoon ja VR:ään.

TRAFIIKKI 16• 17 www.facebook.com/trafiikki


lapsuuttaan. ”Eihän se oikeastaan muuta ollut kuin Karjalan muistelua.” Pärssisen suku on kotoisin Viipurin maalaiskunnasta, Viipurinlahden rannalta Samolan kylästä. Ensimmäinen lähtö perheelle tuli talvisodan alussa. He kuitenkin palasivat omiin taloihinsa välittömästi sodan päätyttyä. ”Paluu oli helppoa, koska isäni ja isoisäni taloja ei oltu jostain syystä poltettu, vaikka kaikki muut talot olivat”, Pärssinen sanoo. Lopullinen ja traumaattinen lähtö kuitenkin seurasi. ”Samolassa en ole koskaan käynyt. Neuvostovallan aikana sinne ei edes päässyt ilmeisesti sotilaallisista syistä. Meren rannassa kun oli”, hän kertoo.

”Siellä he pitivät puhelinkeskusta, kuten olivat pitäneet jo Samolassakin.” Parhaiten Erikille ovat jääneet Karjalasta mieleen kalastusjutut. Saaliit olivat olleet satumaisia, mutta sinne ne jäivät. Sitten oli vielä yksi tarina luonnonilmiöstä: ”Kovalla länsituulella merivesi nousi talon portaille. Pikkupojalle se oli mieluisa ajatus, hypätä uimaan suoraan kotiovelta”, Erkki kuvailee.

LIIKKEELLE! Trafiikki-verkoston

yhteinen

näyttely-

projekti ”Liikkeelle – Suomi sodan jälkeen” aukeaa vuonna 2015. Projekti tarkastelee jälleenrakennusaikaa ja sii-

Siirtokarjalaisperheeseen syntynyt Erkki Pärssinen kokee karjalaisuuden ennen muuta muistoissa, tarinoissa ja tavoissa. Kuva: Kai Kuusisto

LIIKKEELLE VAIKKA PAKOLLA Teksti: Rami Kangas Kuvat: Kai Kuusisto ja Rami Kangas

Evakkoperheen poika ei enää kaipaa Karjalaan, mutta perimästä pidetään kiinni. Burmasta Suomeen tullut pakolaisnainen ikävöi kotimaataan ja toivoisi sinne rauhaa. Ihmisten liikkuessa liikkuvat myös tavat ja kulttuurit. Ja syntyy jotain uutta. 18 • TRAFIIKKI 16

S

yitä ihmisten liikkumiseen on useita. Liikkuminen muuttuu maastamuutoksi kun työt vievät toiseen maahan. Siirtolaisuudeksi se muuttuu, kun henkilö rakentaa uudessa maassa itselleen uuden elämän. Pakolaisuus on jo astetta vakavampi liikkumisen muoto. Silloin henkilö on joutunut jättämään kotimaansa joko sodan, vainotuksi tulemisen tai poliittisen mielipiteen takia. Pakolaisuutta voi ilmetä myös oman maan sisällä. Toiseen maailmansotaan liittyy suomalainen pakolaisuuden muo-

to, evakkous. Evakkoja kutsuttiin myös siirtokarjalaisiksi. Heitä sijoitettiin pitkin Suomea. Suurimpiin kaupunkeihin hakeutui eniten väkeä ja se aiheutti kovan asuntopulan. Mäntyharjulla syntyi 1951 siirtokarjalaisperheeseen Erkki Pärssinen. Hän oli karjalaisten ympäröimä, vanhempiensa, isovanhempiensa, kulttuurin ja perinteen, vaikka oikeastaan elettiin Etelä-Savossa. ”Asuimme kaikki samassa pihapiirissä, mummo ja vaari olivat jatkuvasti läsnä kun vanhemmat kävivät töissä,” Pärssinen muistelee

Karjala muistoissa

tä syntynyttä Suomea yhdeksän muse-

Erkki Pärssinen varttui Mäntyharjulla aina 25-vuotiaaksi asti. Tosin sittemmin hän on helsinkiläistynyt. ”En osaa itseäni pitää sen kummemmin karjalaisena. Nuorempi polvi saattaa olla jopa kiinnostuneempi murteesta ja muusta”, hän tuumii. ”Karjalasta ja karjalaisuudesta puhutaan kuin se olisi jokin Suomesta irrotettu kummallinen ja jopa eksoottinen asia. Olivathan karjalaiset lähteneet sieltä muualle töihin jo ennen sotiakin.” Myös Viipuriin oli muuttanut paljon ihmisiä muualta. Se oli yksi Suomen kansainvälisimpiä kaupunkeja. Pärssisten ensimmäinen sijoituskohde oli Maksmaalla Vaasan lähellä. ”Siellä he eivät tykänneet olla”, hän sanoo. Mäntyharju valikoitui osin sattumalta. Erkin vaarin veli on nimittäin puhelinmestari, joka oli ollut lennättimen palveluksessa jo Viipurissa, ja saanut siirron Mäntyharjulle. Kaikille järjestyi asunto, vaikka Suomessa oli valtava asuntopula.

on valitsemista näkökulmista, evakoista Helsingin olympialaisiin ja sotakorvauksiin. Näyttelyprojektissa menneisyyden ja nykypäivän tapahtumia rinnastetaan keskenään. Lisäksi kerrotaan maailmanlaajuisten yhteyksien avautumisesta ja infrastruktuurin kehityksestä sekä tiedon ja ihmisten levittäytymisestä. Postimuseo ja Rupriikki käsittelevät Liikkeelle-näyttelyssään evakkoutta kotinsa jättäneiden karjalaisten näkökulmasta jälleenrakennusaikana. Sodan jälkeen lähes 400 000 suomalaisen pakolaisen eli evakon asutus oli suomalaiselta yhteiskunnalta valtava ponnistus. Syyt pakolaisuuteen ovat kenties erilaisia, mutta yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla muutto omilta kotiseuduilta vieraaseen ympäristöön on yhtä järisyttävä kokemus edelleen. Oman elämän jälleenrakennus on valtava urakka. Suomalaiset liikenne- ja viestintämuseot ovat myös digitoineet merkittävän määrän jälleenrakennuskauden aineistoa, mm. kuvia ja filmimateriaalia. Digitointityö on osa Liikkeelle-näyttelyhanketta.

TRAFIIKKI 16 • 19 www.trafiikki.fi


Suurta hinkua takaisin ei kuitenkaan ole. Ei Erkillä, eikä kenelläkään hänen tuntemistaan sukulaisista. ”Kun sieltä on kerran lähdetty, niin takaisin ei mennä. Revanssihenkeä ei ollut kellään”, Erkki tunnustaa. Liekö jonkinlaista aktiivista unohtamista, hän ajattelee ääneen.

rillä. Mieheni sanoi, ettei voi tulla enää takaisin”, Mi Mi Po Hti kertoo. Niinpä seuraavat viisi vuotta perhe eli maansisäisessä pakolaisuudessa. Käytännössä metsäleirissä, ilman kunnollista ruokaa ja lääkkeitä. Villieläinten ja hallituksen joukkojen uhkaamina. ”Metsässä syntyi myös perheen toinen lapsi, joka sairastui vakavasti. Ajattelimme, että nyt emme enää jaksa”, muistelee Mi Mi Po Hti päätöstään hakeutua pakolaiseksi. Perhe pääsi muuttamaan Thaimaahan pakolaisleirille, jossa he asuivat seuraavan vuoden. YK:n kiintiöpakolaisohjelman kautta ovet avautuivat yllättävään maahan, Suomeen. Joulukuussa 2000 perhe saapui Kuopioon. Pakkasasteita oli 30. Vastassa oli kylmän ilman lisäksi uusi kulttuuri.

Iloa kulttuurista Karjalaisten ja ns. kantasuomalaisten eroja pohditaan usein. Silloin kaikki muistavat mainita karjalaisten vilkkauden ja tunneherkän luonteenlaadun, joka pitää myös Pärssisen mielestä paikkansa. ”Sukurakkaus on myös erilaista ja voimakkaampaa. Yhteydenpito on päivittäistä”, hän tuumii. Lisäksi tulevat erikoisemmat ­ruuat, joita ei muualta saanut, kuten ­hapanlohko. ”Ruisleipää kun paistettiin, taikinan juuri elävöitettiin velliksi. Juurivellistä ja ruisjauhoista tehtiin paksumpi puuro, jossa keitettiin kuorittuja perunalohkoja. Kokonaisuus nautittiin runsaan voisilmän ja maidon kera”, kuvailee Erkki karjalaisherkkua. Muukin kulttuuri seurasi perässä. Pääsiäisen vietto oli juhlavampaa ja merkityksellisempää. Iloisiin muistoihin liittyivät kuitenkin raaka todellisuus ja sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennus. Se ei ollut Erkki Pärssisen muistikuvissa pelkkää yhteen hiileen puhaltamista, pikemminkin päinvastoin. Sota oli tehnyt kaikista suomalaismiehistä siirtolaisia. ”Toimeliasta aikaa se kuitenkin oli.” Pärssisen perheen muutettua aikoinaan Helsingin Käpylään he päätyivät sattumalta siirtokarjalaisten asuttamaan taloyhtiöön. ”Karjalaismummot ja papat jututtivat ja syöttivät poikiamme, ja heille se oli yhtä juhlaa”, Erkki Pärssinen muistelee iloista elämänjaksoa. 20 • TRAFIIKKI 16

Kovia kokenut Mi Mi Po Hti löysi Suomesta rauhan. Kotimaahan on kuitenkin ikävä. Kuva: Rami Kangas

Viidakosta Kuopioon Vuoden 2013 pakolaisnaiseksi valittu burmalaislähtöinen Mi Mi Po Hti työskentelee lastenhoitajana pääkaupunkiseudulla. Entisessä kotimaassaan hän voisi koulutuksensa perusteella olla myös historianopettaja ylä- tai ala-asteella. Nykyinen sotilasjohtoinen Myanmar (myös Burma-nimeä käytetään) ei kuitenkaan ole sellainen maa, jossa hän tuntisi olevansa turvassa.

Erityisen tukala tilanne oli 1980-luvun lopussa, jolloin Mi Mi Po Htin mielenosoituksiin osallistunut

Mi Mi Po Hti työskentelee lasten parissa.

mies joutui pakenemaan. ”Esikoisemme oli vain muutaman kuukauden ikäinen kun mieheni hävisi. Vuosiin en kuullut hänestä mitään”, muistelee Mi Mi Po Hti tuskaista aikaa. Äiti ja poika asuivat kuusi vuotta pienessä kaupungissa ja odottivat lapsen kysellessä, missä isä on. Lopulta tieto saapui: hän elää ja asuu piilossa Thaimaan ja Burman rajalla. ”Tapasimme viimein pakolaislei-

rauhaa opitaan munkeilta, joita Suomessa ei tällä hetkellä ole. Suomessa hänellä on kuitenkin työ ja perhe. ”Elintaso on hyvä, mutta kaipaan kaikenlaisia asioita, kuten yhteisiä ruokahetkiä sukulaisten kanssa”, Mi Mi Po Hti huokaa. Lohtua koti-ikävään tarjoaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva burmalainen yhdistys, joka ylläpitää kieltä ja kulttuuria. Jos tilanne muuttuisi paremmaksi Burmassa, Mi Mi Po Hti olisi valmis palamaan. ”Suomesta me burmalaiset saimme kuitenkin rauhan ja turvan.”

TAKAISIN KARJALAAN

Uusi elämä, uusi mahdollisuus, uusi rauha

Oletko käynyt Karjalassa? Olet-

Suomessa asiat olivat kuitenkin paremmin. Mi Mi Po Hti kehuu järjestelyitä, kieli- ja kulttuuriopintoja unohtamatta. Uusi elämä alkoi hahmottua. ”Suomen kielellä koin opettajan työn liian vaikeaksi. Halusin kuitenkin tehdä töitä ja tykkään lapsista. Niinpä työksi valikoitui lastenhoito”, Mi Mi Po Hti perustelee valintojaan. Entisen kotimaan asiat kuitenkin jäytävät mielessä: ”Uusi hallitus on luvannut kansalle demokratiaa. Burman kansalaiset eivät sitä oikeasti saa”, hän kertoo. Opetus ja terveydenhuolto ovat Mi Mi Po Htin mukaan huonossa jamassa ja kansalaisia vaivaa krooninen rahattomuus. Toivonsa hän asettaa vuoden 2015 vaaleille. ”Kotiin on ikävä. Ikäiseni naiset harjoittavat Burmassa enemmän uskontoa. Olen buddhalainen ja Suomessa se on vaikeaa.” Mi Mi Po Hti viittaa buddhalaisuuden käytännön oppeihin, jossa

vanhoille kotikunnaille, luovutetul-

ko matkustanut omalle tai sukusi la alueella? Mobilia kerää vuoden 2015 Liikkeelle-näyttelyä ja julkaisua varten tietoa kotiseuturetkistä Karjalaan. Haluatko kertoa matkastasi meille? Onko sinulla kuvia matkaltasi? Toki voit myös kertoa sen, miksi et halua mennä takaisi Karjalaan. Olisitko valmis kertomaan itsestäsi: Oletko itse lähtenyt evakkoon? Oletko evakkovanhempien lapsi? Koska kävit ensimmäisen kerran luovutetulla alueella? Mikä alueella oli tuttua? Mikä sinusta retkessä oli hienointa tai ikävintä? Palaa kanssamme Karjalaan ja ota yhteyttä Mobiliaan ja kysy lisää! Voit myös lähettää postia: Mobilia/Kirsti Lehtomäki Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala kirsti.lehtomaki@mobilia.fi puh. 040 900 6671

TRAFIIKKI 16• 21 www.facebook.com/trafiikki


TRAFIIKKIu u ti s ia

Suomen Rautatiemuseon uusi näyttelyhalli avautui

Retropelaamista ja videotyöpajoja

Museovieraat ovat päässeet tutustu-

strömin salonkivaunun sekä 1940-,

Tekniikan museossa

maan Suomen Rautatiemuseon uu-

1950- ja 1970-lukujen asuun enti-

”Giana Sisters on mun mielest kiva ja äiti on ollut hyvä

teen näyttelyhalliin elokuusta alka-

söidyt matkustajavaunut.

siinä pienenä.” Tyttö 8 v. Pongista pleikkaan -näytte-

en. Rakennus on ainoa Suomessa

Uuden näyttelyrakennuksen myö-

vuonna 2013 toteutettu erikoismuse-

tä myös Suomen Rautatiemuseon pe-

on laajennus. Pääosan uudesta ra-

rusnäyttely on kokemassa muodon-

Tekniikan museo järjestää pelivii-

kennuksesta täyttää vuosina 2010–

muutoksen. Kolmeen osaan jaettu

konlopun kansallisen pelipäivän sekä

2012 entisöity perinnejuna Valtteri,

näyttelykokonaisuus on jaoteltu esi-

isänpäivän kunniaksi 9.–10.11. Pon-

joka on läpileikkaus koko kansan ju-

neistönsä puolesta Keisarin ajaksi,

gista pleikkaan -näyttelyn yhteydessä

namatkustuksesta

menneiden

Tasavallan ajaksi ja Kohti nykyaikaa

on pelitila, jossa voi pelata Super Ma-

vuosikymmenten. Eri aikakausien tyy-

-näyttelyksi. Uusi, energiatehokas va-

riota 8-bittisellä Nintendolla sekä Gia-

liä peilaavan junan vaunusto käsit-

laistus luo näyttelytiloihin tunnelmaa

na Sistersiä, Bubble Bobblea ja muita

tää vuonna 1927 valmistuneen Ahl-

ja parantaa kokoelmien säilyvyyttä.

nostalgisia peliklassikoita Commodo-

läpi

lyn yleisöseinältä napattu viesti

re 64:lla. Tarjolla on näiden klassisten kotipelikoneiden lisäksi näyttelyssä pelattavia huoltoasemilta ja pelihalleista tuttuja pelejä, kuten Tetris, SegaRally ja Phoenix. Tapahtumaviikonloppu tuo yhteen perheet tai ystävät pelaamaan yhdessä ja jakamaan pelikokemuksia. Viikonloppuna on tarjolla myös koko perheen videotyöpaja, jossa tehdään oma peliaiheinen video iPadin iMovie-ohjelmalla – tuo omasi tai lainaa museon iPadiä!

Mereen menetetyt nyt Turussa Vrouw Maria ja St. Mikael lähtivät mat-

Tarina etenee hylkyjen löytymiseen, jol-

kaan Amsterdamista ja purjehtivat kohti

loin kävijä pääsee sukeltamaan Vrouw

ren vedenalaista kulttuuriperintöä. Hankkeen keskeinen tavoite on hy-

Huhtikuun lopussa avattu pelihistoriaa avaava Pongista pleikkaan -näyt-

Yleisöopastuksia Valtteri-junassa

Pietaria. Molemmat upposivat arvokkai-

Marian hylyn luokse 3D-virtuaalisimu-

lyn tuominen jokaisen saavutettavaksi,

Suomen Rautatiemuseon uuteen tu-

ne lasteineen Nauvon vesillä, St. Mika-

laation välityksellä. Näyttelyssä kerro-

ja siinä ”Mereen menetetyt” -näyttelyl-

lokkaaseen,

el vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771.

taan taidelastin innoittamissa ja hyl-

lä on keskeinen rooli. Näyttelyssä esitel-

pääsee tutustumaan opastetuilla kier-

Suomen merimuseon näyttely ”Mereen

kylöydöistä rakennetuissa asetelmissa

lään uusi näkökulma hylkytutkimukseen

roksilla viikonloppuisin marraskuun

menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mika-

1700–luvun ilmiöistä.

perinnejuna

Valtteriin

ja kulttuuriperinnön saavutettavuuteen

alusta alkaen.

elin tarina” kertoo näiden suuria tuntei-

Näyttely on Museoviraston johdol-

3D-virtuaalisimulaation avulla, joka vi-

opastukset pidetään lauantaisin ja

Noin puolen tunnin

ta herättäneiden hylkyjen tarinaa niistä

la tehdyn monitieteellisen ja kansain-

sualisoi vedenalaista kulttuuriperintöä

sunnuntaisin klo 13. Yleisöopastuk-

nostettujen esineiden ja ainutlaatuisen

välisen tutkimusyhteistyön tulosta. Vii-

ennen näkemättömällä tavalla.

selle pääsee mukaan sisäänpääsy-

virtuaalisukelluksen välityksellä. Jos et

meisimpänä panostuksena on vuonna

Aalto-yliopiston taiteiden ja suun-

ehtinyt tutustua näyttelyyn Kotkassa, nyt

2009 käynnistynyt kajoamattomiin tut-

nittelun korkeakoulun Median laitoksen

se on mahdollista Turussa Forum Mari-

kimusmenetelmiin ja saavutettavuuteen

kanssa yhteistyössä tehty virtuaalisimu-

numissa.

keskittyvä ”Vrouw Maria veden alla”

laatio esittelee Vrouw Marian vedenalai-

maksun hinnalla. Ryhmien kohdalla kierrokselle osallistuminen edellyttää ennakkovarausta. Lisätietoa Suomen Rautatiemuseon tapahtumista: www.rautatiemuseo.fi/ tapahtumat

Näyttelyssä kuljetaan St. Mikaelin ja

-hanke. Se edustaa modernia meriar-

sessa maisemassa. Kuka tahansa pääsee

Vrouw Marian mukana 1700-luvun lo-

keologista tutkimusta, jossa hylkyä tut-

sukeltamaan hylyllä sekä tarkkailemaan

Tammikuun neljännellä viikolla 20.-

Vellamossa on merikaupunki Kotkaa

pun Amsterdamista laivojen haaksirik-

kitaan ja esitellään osana vedenalaista

maisemaa, jota yksikään ihminen ei ole

24.1.2014 Merikeskus Vellamossa

esittäviä teoksia neljältä taidemaala-

koihin ja niiden jälkeisiin tapahtumiin.

ympäristöään ja kaikille yhteistä Itäme-

nähnyt kokonaisuudessaan.

puunataan ja puhdistetaan sekä näyt-

rilta. Eino Heinon, Olavi Heinon, Eino

telyitä että huolletaan taloa. Sen jäl-

Kukkosen ja Päiviö Pyöttiälän teoksiin

keen Vellamo on taas entistä ehom-

on tallentunut muuttunutta kaupunki-

pana valmis vastaanottamaan kävijät.

ympäristöä.

22 • TRAFIIKKI 16

pelaamisesta kiinnostuneille ”entisille nuorille” kuin nykyisille lapsille ja nuorille vanhempineen. Pongista pleikkaan -tapahtumaviikonloppu järjestetään marraskuun lisäksi näyttelyn viimeisenä aukiolovii-

Huoltotauko Valon luotsit Kotkassa Merikeskus Vellamossa 10.1.- 30.3.2014 20.-24.1.2014 Valon luotsit -näyttelyssä Merikeskus

Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina” Turussa Forum Marinum merikeskuksessa 6.4.2014 saakka.

tely on ollut erittäin suosittu niin retro-

konloppuna 25. - 26.1.2014. Pongista pleikkaan -näyttely avoinna Tekniikan museossa 26.1.2014 saakka. Peliviikonloput 9.-10.11. ja 25.-26.1.2014

TRAFIIKKI 16 • 23 www.trafiikki.fi


T R A F II K K Iu u ti s ia

Postimuseossa pakataan ja puretaan Postimuseo on aloittanut toimintansa Tampereella. Museon toimisto, kirjasto-, kokoelma- ja kuvapalvelut toimivat Vapriikin lähellä osoitteessa Häkiläpolku 3 ja Lapintie 1. Kirjasto- ja kokoelmapalvelut ovat jo asiakkaiden käytössä sopimuksen mukaan. Uusi Postimuseo avautuu Vapriikissa syyskuussa 2014. Postimuseo on pakannut kokoelmiaan koko tämän vuoden ja pienesineiden pakkaaminen jatkuu vielä ensi vuoden puolelle. Kymmeniä rekkalastillisia materiaalia on kulkenut ensin Häkiläpolulle, sitten välivarastoon Toijalaan ja nyt uusiin varastotiloihin Ylöjärvelle. Logistiikka on vaatinut huolellista etukäteissuunnittelua sekä projektinhallintaa. Materiaalin asettelu takaisin paikalleen Tampereen päässä on puolestaan ollut mittava urakka ja jatkuu vielä ensi vuoden puolella. Samaan aikaan Postimuseossa suunnitellaan näyttelyä, jossa pääosassa ovat ihmisen kokoiset tarinat. Uuden perusnäyttelyn kanssa samaan aikaan on avautumassa teemanäyttely, jonka aihe herättää varmasti kiinnostusta ja keskustelua. Postimuseo on mukana Suomen Postikorttiyhdistys Apollon järjestämässä Joulukortin päivässä Vapriikissa 23.11.2013 kello 10–15 ja samana päivänä kello 10–16 Tampere-talossa lasten oikeuksien päivässä.

Ilmailumuseossa joulunalus soi • Gunnar Lihr Seminaari- Suomen lentoliikenteen alkuajoista 30.11.2013. Seminaarilippu 30 €. • Ilmailumuseon joulumyyjäisissä 14.12. mukana mm. Finnairin Mieskuoro ja Saksalainen Hävittäjä- ässä Wolfgang Wollenweber. • Musiikkia on luvassa myös 21.12., jolloin Finnair Pilots Big Band musisoi museolla. Liput 15 €. 24 • TRAFIIKKI 16

Miinan ja Manun joulu näytellään Mobiliassa 30.11. Korvatunturilta kuuluu kummia. Jou-

Minun merimuseoni!

lupukki on hukannut muistitikkunsa,

kutsumalla kaikki kiinnostuneet mu-

”Tämä vaatii myös henkilökun-

kä Joonaksen ja yleisön kanssa. Saa-

Lapset Saareen Vellamossa

kaan arvioimaan nykyistä näyttelyä ja

nalta halua ajatella uudella taval-

vatko lapset lahjansa? Perinteinen

Suomen merimuseossa Merikeskus Vel-

ideoimaan uutta. Minun merimuseo-

la. Yleensä museoissa ammattilaiset

kaunis joulutarina koko perheel-

lamossa on esillä Saareen-näyttely, joka

ni! -osallisuushankkeen tarkoituksena

suunnittelevat näyttelyiden sisällön ja

le järjestetään Mobilian Autokylässä

on lapsille suunnattu näyttely vedestä,

on antaa yleisölle mahdollisuus vai-

odottavat yleisöä osallistumaan val-

lauantaina 30.11.2013 klo 13.00.

maasta, sanoista, tunteista ja tarinois-

kuttaa tulevaan perusnäyttelyyn mah-

miiseen näyttelyyn. Me olemme val-

Lippuja voi ostaa Mobilian nettikau-

ta. Näyttely on moniaistinen taideseik-

dollisimman varhaisessa vaiheessa.

miita

pasta.

kailu, joka alkaa veneestä, vie veden

johon oli tallennettu kaikkien lasten

Forum Marinum -merikeskuksessa

min näyttelyiden suunnitteluvaihe ei

lahjatoiveet ja kiltteystiedot! Pukkia

aloitetaan perusnäyttelyn uudistustyö

ole ollut avoin.

auttavat Miina ja Manu yhdessä Jän-

kertomaan

ajatuksistamme

Hanke koostuu neljästä vaihees-

etukäteen sekä perustelemaan va-

ta, joissa keskitytään eri asioihin. En-

lintamme”, kertoo Forum Marinumin

sin arvioidaan nykyistä näyttelyä, sen

yleisötyöstä vastaava tutkija Anna

jälkeen päästetään ideat virtaamaan

Mikola.

ja lopuksi karsitaan ajatuksista parhaimmat jatkotyöskentelyyn. Aiem-

www.facebook.com/ MinunMerimuseoni

Lahden Radio- ja tv-museon toimintaa halutaan jatkaa

alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen.

Silliä ja silakkaa!

Näyttely tuo suomalaisten kirjailijoiden saarikertomukset ja tarinat merestä elämyksellisesti koettaviksi.

Silakkaa on kalastettu Pohjois-Euroo-

merellistä kulttuuria. Myös silakasta

Näyttelyn keskiössä ovat 32 suoma-

passa yli tuhat vuotta. Silakka on yh-

tehdyt ruoat ovat yllättävän saman-

laisen kirjailijan saariaiheiset kirjat, jois-

distänyt Itämeren maiden ihmisiä. Si-

laisia eri Itämeren alueen maissa.

ta eri taiteenalojen ammattilaiset ovat

lakan kalastus, valmistus ja myynti on

Näyttelyssä esitellään myös meri-

luoneet kokonaisvaltaisen maailman.

tuonut yhteen suuren joukon ihmisiä

en saastumiseen liittyviä ongelmia,

Näyttelytilassa satujen ja tarinoiden pai-

eri maista ja lisännyt ihmisten välis-

EU:n kalastuskiintiöpolitiikkaa sekä

kat, esineet ja ilmiöt ovat konkreettisesti olemassa.

tä kanssakäymistä varsinkin 1500-lu-

silakkaan liittyvää kansanperinnettä

Lahden Radio- ja tv-museo jouduttiin

radio- ja tv-museotoiminnan käytös-

vulta lähtien. Silakka on ollut tärkeä

ja juhlia. Näyttelyssä sivutaan myös

Suomalainen lasten- ja nuortenkir-

sulkemaan syksyllä 2012. Museotoi-

sä myös tulevina vuosikymmeninä.

kauppatavara Itämeren alueella ja lii-

Suomen valtamerikalastuksen aikaa

jallisuus on tulvillaan ikimuistoisia meri-

museon

ketoiminnan perusta monissa maissa.

noin 1930-luvulta 1960-luvulle, jol-

matkoja ja saariseikkailuja. Muumiperhe

ryhmä on sen jälkeen etsinyt keinoja

näyttelyissä voitaisiin jatkossa tuo-

Silakan runsas saatavuus mahdollisti

loin suomalaisia uivia kalatehtai-

matkaa majakkasaareen, Uppo-Nalle

radio- ja tv-museotoiminnan sisällölli-

da nykyistä enemmän esille radion

laajan markkina-alueen kehittymisen.

ta oli joukoittain Islannissa. Kuului-

seikkailee sukelluskellolla pitkin suurta

seen kehittämiseen ja matkailukäytön

ja television ohjelmasisältöjä mm.

Suomen merimuseossa Vellamos-

sin näistä oli s/s Petsamo, jossa oli

merta, mutta Heinähatun ja Vilttitossun

edistämiseen. Työryhmän puheenjoh-

Yleisradion digitalisoitujen arkisto-

sa 30.3.2014 asti esillä olevassa Sil-

mukana myös ns. sillipiikoja - naisia,

vene on pian airojakin vailla.

tajana toimi Lahden kaupungin sivis-

jen hyödyntämisellä. Lisäksi yleisöl-

liä ja silakkaa! Kalastuskulttuuria Itä-

jotka käsittelivät kalat laivalla heti

tystoimialan toimialajohtaja Maritta

le tehtäisiin mahdolliseksi Kansalli-

ja Pohjanmerellä -julistenäyttelyssä

pyytämisen jälkeen.

Vuorinen ja jäseninä museonjohtaja

sen audiovisuaalisen arkiston KAVAn

korostetaan Itämeren maiden yhteis-

Timo Simanainen, tv-lähetystoimin-

tallentamien radio- ja tv-ohjelmien

tä historiaa ja esitellään yhtenäistä

nan päällikkö Mika Lavonen Yleisra-

nettipohjainen kuuntelu ja katselu.

diosta sekä Radio- ja tv-museosääti-

Yhteistyön pohjalta Yleisradio luo-

ön asiamies Lasse Vihonen.

minnan kehittämistä selvittänyt työ-

Työryhmän

mukaan

Näyttely liittyy vuonna 2014 vietettävään Suomenlahti-vuoteen.

Kirjojen saarilta löytyy mm. öljynmustat Aavelinnut ja Suomenlahden upeat Majakat, ohoi! Kirjojen meri on arvaamaton. Sari Vuoriston novelleissa meri vie sunnuntaipurjehtijat kepeään kesä-

Silliä ja silakkaa! Julistenäyttely 30.3.2014 asti Vellamossa

saaristoon, upottaa sankkaan sumuun-

vuttaisi Radio- ja tv-museon näytte-

sa sekä erottaa ja yhdistää kaksi ihmistä.

He esittävät, että Radio- ja tv-mu-

lytoiminnan käyttöön omaa ohjel-

Sumun kouriin joutuvat myös pikkupo-

seosäätiö myy omistamansa museo-

ma-aineistoaan sekä jossain määrin

jat Joni Skiftesvikin novellissa Matkalla

rakennuksen sadan euron muodol-

suunnitteluresurssejaan.

Maluriin.

lisella kauppahinnalla ja vuokraa

Työryhmä luovutti raporttinsa lo-

Näyttelyyn liittyy lapsille suunnattu-

rakennukseen liittyvän maa-alueen

kakuussa Lahden kaupunginjohta-

ja yleisöopastuksia (esim. isänpäivänä

Lahden kaupungille. Tilakeskus sitou-

jalle Jyrki Myllyvirralle sekä Radio- ja

10.11. klo 12), syntymäpäiväpaketti ja

tuisi korjaamaan museorakennukses-

tv-museosäätiön hallituksen puheen-

muuta ohjelmaa.

sa todetut vauriot sekä vastaamaan

johtajalle Reijo Mäki-Korvelalle.

Lisätietoja: www.merikeskusvellamo.fi

myös jatkossa sen kunnosta. Tällöin

Raportti löytyy osoitteesta www.

Lahden kaupunki ja kaupunginmuseo

lahdenmuseot.fi/museot/fi/radio-ja-

pystyvät säilyttämään rakennuksen

tv-museo/

Saareen-näyttely lapsille 8.12.2013 asti Vellamossa TRAFIIKKI 16 • 25 www.facebook.com/trafiikki


w e b s h o p. trafiikki .fi

Tervetuloa ostoksille uudistuneeseen verkkokauppaamme!

Virkistä muistia Kolorcoolkitillä muistat ystävää tai autat itseäsi muistamaan. Kuva-aiheita on kolme: kaksikerrosbussi, taksi ja rallimini. Tauluissa on englanninkieliset kuukaudet ja viikonpäivät. Mukana kuusi liikennemerkkimagneettia, kaksi taululiitua sekä ripustuskoukut. Metallisia tauluja on kahta eri kokoa: 250 x 500 cm tai 400 x 500 mm. Hinta: pienempi 46 €, isompi 59 €

TILAA TRAFIIKKILEHTI ILMAISEKSI! Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2014. Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi: 1

Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla

samat tiedot postikorttiin 2 Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla info@trafiikki.fi Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai

Kuppi kuumaa

Näyttelystä käyttöön Uniikkien kassien kierrätysmateriaalina ovat aikaisempina vuosina Mobilian näyttelyssä käytetyt suurkuvat (PVC). Suurkuvat ovat alkuperäiseltä kooltaan 10–40 neliömetriä, ja niiden kuva-aiheena on esimerkiksi Peltitähdet-näyttelyn autoaiheisia elokuvia. Jokainen kassi on erilainen, koska sitä varten leikattu materiaali on satunnaisesta kohtaa suurkuvaa. Tuotteet on valmistettu käsityönä Vanajan vankilan työpajalla. Työpajan tarkoitus on auttaa vankeja pysymään kiinni työelämässä. Kauppakassi on korkeudeltaan n. 37,5 cm, pohja n. 32 x 20 cm, halkokassin vastaavat mitat n. 40 cm ja n. 39 x 41 cm Hinta: kauppakassi 16 €, halkokassi 19 €

tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen

Bensamittari-muki reagoi lampoon: kun mukiin kaataa kuumaa nestettä, mittari muuttuu punaiseksi. Kun nesteen pinta laskee ja muki jäähtyy, mittari muuttuu jälleen mustaksi. Muki on valkoista posliinia, korkeus 9,2 cm ja halkaisija 7,8 cm. Mikroaaltouunin kestävä. Ei kestä konepesua tai hankaavia pesuaineita. Hinta 12,50 €

myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikkilehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi

Oman elämäsi tähtimalli

myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.

Ikuista elämäsi tähtihetket kotisi paraatipaikalle Rupriikin laadukkailla, lasisilla filmivalokuvakehyksillä. Yhden kuvan kehys: 4 € Kahden kuvan kehys: 3,50 € Kolmen kuvan kehys: 6,50 €

Sisustuksen valopilkku Suomen merimuseon kaupan valikoimasta löytyy mm. näköispainoksia majakoiden piirustuksista ja merikartoista. Kartongille painettujen näköispainosten koko vaihtelee postikorttikoosta suuriin julisteisiin. Näköispainos Utön majakan piirustuksista vuodelta 1864 maksaa 6,5 €.

Vastaanottaja:

Tuttuja korvissa Keisarillista kuosia ”On heinäkuu vuonna 1876. Keisarillinen juna on valmistunut. Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II matkustaa ylellisellä junallaan Helsingin teollisuusnäyttelyyn. Keisarinna Maria Aleksandrovna vierailee Suomen kamaralla ensimmäisen kerran. On heleä sää. Suomen rautateiden johtokunnan ”keisarin omaa korkeaa tarvetta varten” kustantamat vaunut ovat liikkeellä. Veturi viheltää. Helsinki ottaa vastaan arvokkaat vieraat runsain seppelein ja kukkasin. Hurraa, huutaa kansa.” Keisarilliset tuotteet on valmistettu tummasta käsinpainetusta denimistä, teollisuuden ylijäämäkankaasta. Vuori on yksiväristä puuvillakangasta, joka on jokaisessa uniikkikappaleessa erisävyinen. Tuotteen yläreunassa on musta vetoketju. Tuotteen on suunnitellut ja toteuttanut Pisama Design. Myynnissä ainoastaan Suomen Rautatiemuseossa. Kukkaro, koko 11 x 12cm. Hinta 14,50 €. Meikkilaukku, koko 7 x 18 x 19 cm. Hinta 29 €.

26 • TRAFIIKKI 16

Pekka ja pätkä, Justiina ja Pekka Puupää, Peppi Pitkätossu, Hinku ja Vinku, Tauno ja Ansa... Radio- ja tv-museon uutuuskorvakoruissa seikkailee teeveestä tuttuja hahmoja. Korut on tehty lasista. Hinnat: korvakorut 20 €, kaulakoru 14 €

Trafiikki-museot ry c/o Tekniikan museo Viikintie 1 00560 Helsinki uusi tilaus

osoitteenmuutos

Nimi Osoite

Sähköposti Minulle voi lähettää myös muuta Trafiikki-museoiden postia

Liimaa postimerkki

tilauksen peruutus


www.rautatiemuseo.fi

Trafiikki-lehti nro 16 (2/2013)  

Trafiikki on Trafiikki-museoiden asiakaslehti.

Trafiikki-lehti nro 16 (2/2013)  

Trafiikki on Trafiikki-museoiden asiakaslehti.

Advertisement