Page 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2014 NRO 18

4 Elämyksiä 17 Draamaa 23 On the Road

Kirsi Alm-Siira on urheilullinen uutisankkuri s. 14

Valon ja voiman kuvat s.

8

Robotit tulevat taas! s.

20

TRAFIIKKI 14• 1


PÄÄTOIMITTAJA HELENA PÄRSSINEN

Liikkuva Suomemme Ihmiset ja tavarat liikkuvat enemmän kuin koskaan. Myös uutiset, ideat ja tunteet siirtyvät silmänräpäyksessä sosiaalisen median ja internetin välityksellä. Liike ja vapaus ovat muodostuneet toisilleen synonyymeiksi. Ymmärtääksemme nykyistä liikkuvaa maailmaamme on mielenkiintoista palata ajassa taaksepäin. Keväällä 2015 Trafiikki-verkoston museoiden ”Liikkeelle! –Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt palaavat aikaan, jolloin Suomi lähti monin eri tavoin liikkeelle. Ihmiset liikkuivat kaupunkeihin ja ulkomaille, tieto liikkui uuden television tai perinteikkäämmän postin välityksellä, ulkomaankaupan merkitys korostui entisestään. Uusi maailma rakentui renkaiden, kiskojen, siipien, laivaväylien ja kaapeleiden varaan. Median murrokseen pääsemme tutustumaan televisiosta tutun Kirsi AlmSiiran kanssa. Uutisankkuri istutetaan Suomen Ilmailumuseon simulaattoriin sivulta 14 alkaen. Sivulta neljä perehdymme postin kehitykseen laulaja Heikki Salon kanssa. Liikkeellelähtöön kuuluu usein teknologia. Trafiikki-museoiden näyttelyissä voimme havaita, kuinka teknologia mahdollistaa liikkumisen, mutta kuinka kasvava tarve liikkumiselle myös ruokkii teknologian kehittymistä. Onpa kyse sitten jäänmurtajateollisuudesta (s. 10–11) tai robotiikasta (s. 20– 22). Liikkuminen edellyttää myös moninaisempaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ajatukset liikkuvat ja eri näkökulmat rikastuttavat. Museoiden ja draaman yhteistyöstä voimme lukea sivulta 17.

Lähde siis kanssamme liikkeelle!

2 • TRAFIIKKI 18


Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Trafiikki-museot ry:n jäsenet ovat liikenteen ja viestinnän alan museoita. Yhdistykseen kuuluvat Forum Marinum, Mediamuseo Rupriikki, Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tvmuseo, Suomen Ilmailumuseo, Suomen merimuseo, Suomen Rautatiemuseo ja Tekniikan museo. Päätoimittaja: Helena Pärssinen Toimitussihteerit: Tiina Jantunen Laura Ruippo Avustajat: Johanna Aartomaa Inka Alén Otto Holmborg Elina Ijäs Anna Iso-Ahola Ilona Kangas Rami Kangas Petra Kotro Elina Kytölä Riina Linna Outi Penninkangas Valeri Saltikoff Teemu Siltanen Tiia Tiainen Henri Äijälä Toimitus: Drama Queen Communications Oy Ulkoasu: Nina Kannisto Kannen kuva: Kai Kuusisto Toimituksen yhteystiedot: info@trafiikki.fi www.trafiikki.fi Julkaisija: Trafiikki-museot ry Painos: 9 000 kpl Painopaikka: Euraprint 10. vuosikerta. Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1796-0304 (painettu) ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

SISÄLTÖ

2014 NRO 18

s. 14 TV-tähti, joka tippui tuolilta

s. 4 Uusi upea Postimuseo

Kirsi Alm-Siira lensi Ilmailumuseon vierai-

Uusi

lulla Pariisiin. Simulaatto-

Postimuseo

Tampereella Vapriikissa on edeltäjiään

rilennon tuoksinassa

elämyksellisempi. Museon on tarkoitus

juttelimme median

vedota kävijän tunteisiin, muistoihin ja

murroksesta ja

mielikuvitukseen. Biisinikkari

Heikki Salo

sen vaikutuksis-

vieraili Postimuseossa ja totesi, että uusi

ta uutisankku-

museo on laulun arvoinen.

rin työhön.

s. 8 Valon ja voiman tekijät

s. 17 Valtava määrä tarinoita!

Tekniikan museossa keväällä yleisölle avautuva Liikkeelle!-verkostonäyttely

esitte-

lee Suomen sotien jälkeisessä ilmastossa otettuja teollisuusvalokuvia. Esimakua tulevasta näyttelystä antavat Strömbergin valokuvat, joihin on sommiteltu uskoa työhön, teollisuuteen ja uuden teknologian antamiin mahdollisuuksiin.

Museo taipuu draamaan. Tutustuimme Trafiikki-museoiden kokemuksiin draaman yhdistämisestä näyttelyihin yhdessä Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtajan

Helena Rytin kanssa.

s. 23 Uusimmat uutiset museoista Mobiilipeli, uusia näyttelytiloja ja työpajoja. Trafiikki-museoissa tapahtuu – lue mitä, missä ja milloin!

s. 12 Selkoa museoammatteihin Millaisia tekijöitä museoalan ammattinimikkeiden takaa paljastuu? Esittelemme neljä museoalan osaajaa kuvin, sanoin ja selkokielellä.

TRAFIIKKI 18 • 3


Uusi Postimuseo on laulun arvoinen Veimme biisinikkari Heikki Salon uudistuneeseen Postimuseoon. ”Museoiden museo” paljastui pintaa syvemmässä tarkastelussa lyyrikon aarreaitaksi. Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Postimuseo/Juha Valkeajoki

1600-luvun postitalonpoikien hirsiasumukset toivottavat museovieraan tervetulleeksi Postimuseon Viestinviejät-näyttelyyn. Hämärä miljöö tempaa kävijän menneiden vuosisatojen tunnelmaan. 1600-lu4 • TRAFIIKKI 18

vulla postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat yhdessä renkiensä kanssa aluksi jalan, myöhemmin hevosten avustamana. Posti kulki myös merellä. Postia kuljetettiin 6-8 hengen venekunnissa. Turun ja Tukholman välisen Ahvenanmeren ylitys oli aikansa vaarallisin postireitti. Arvoposti suljettiin kelluviin tynnyreihin kaiken varalta, sillä posti oli ihmishenkeä arvokkaampi. ”Näin dramaattisen tarinan haluaisin kirjoittaa lauluksi. Näen mielessäni postitynnyrin kelluvan yksinään syksyisessä meressä”, Salo

innostuu.

Muistoja, tunteita ja tarinoita Uusi Postimuseo on edeltäjiään elämyksellisempi. Lyhytelokuvat, asiantuntijoiden videopuheenvuorot ja pelit rytmittävät näyttelyä antaen vieraalle mahdollisuuden keskittyä juuri itseään kiinnostaviin aihealueisiin. Museon on tarkoitus vedota tunteisiin, muistoihin ja mielikuvitukseen. Heikki Salon kohdalla tarkoitus käy toteen, sillä monet esillä olevista esineistä ja ilmiöistä tuovat mieleen muistoja lapsuudesta ja nuoruudes-


1600-luvun postitalonpoikien hirsiasumuksia Postimuseossa.

hän sai ihailijaltaan kirjeen, joka löysi perille pelkän mustavalkoisen valokuvan ansiosta. Ihailija ei siis edes tiennyt hänen nimeään, mutta liimasi osoitteen paikalle kuvan ja kysymyksen, josko posteljooni sattuisi tuntemaan kuvan tytön.”

Kirjeenvaihdolla estradeille

ta. Eri aikakausien postisinetit muistuttavat jo unohtuneesta rakkaudesta vuosikymmenten takaa. ”Kirjoitin 70-luvulla silloiselle ihastukselleni rakkauskirjeen. Verhosin rakkaudentunnustuksen tarinaksi, jonka kirjoitin vanhalle kellastuneelle paperille. Tunnelmaa lisätäkseni poltin paperin reunat ja sinetöin itse tekemäni kirjekuoren. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta rakkautemme ei kestänyt.” Samoihin aikoihin Salon vaimo sai niinikään mielenkiintoista postia, ei kylläkään tulevalta mieheltään. ”Vaimoni kertoman mukaan

Viestinviejät-näyttely kuljettaa kävijän postinjakajien matkassa 1600-luvulta aina nykypäivään. Matkan varrelta löytyy muun muassa merkittävä postimerkkikokoelma. Myös Salolla on omakohtaista kokemusta postimerkkeilystä. ”Sain 60-luvulla veljeltäni postimerkkikokoelman, joka oli mielestäni erittäin kiehtova. Muistan toivoneeni, että joku kokoelman merkeistä olisi miljoonan markan arvoinen. Kirjeet lukuisine tarinoineen ovat kuitenkin aina olleet lähempänä sydäntäni. Teini-iässä minulla olikin kymmeniä kirjekavereita”, Salo kertoo. Postimerkeistä löytyy kuitenkin merkittävä side myös Salon nykyelämään, sillä hänen tämänhetkinen kotinsa komeilee Pispala-aiheisessa postimerkissä. ”Veljeni lähetti minulle kortin ja kehotti kiinnittämään huomion postimerkkiin. Hetken aikaa ihmeteltyäni huomasin, että siihen oli ikuistettu kotini.” Salon koti ei olekaan mikä tahansa talo, vaan Suomen sodanjälkeisen historian merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluvan Lauri Viidan synnyin­koti. Vuonna 2016 Viidan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Salo kirjoittaa Tampereen Työväenteatteriin esitystä, joka

Monet Postimuseon esineistä muistuttavat Heikki Saloa lapsuudesta.

pohjautuu Viidan talvi- ja jatkosodassa Kerttu-vaimon kanssa käymään kirjeenvaihtoon. Esitys saa ensi-iltansa vuoden 2016 syksyllä. ”Ennen julkaisemattomia kirjeitä on kymmeniä, ja ne sisältävät äärimmäisen mielenkiintoisen kuvauksen sota-ajan elämästä. Sotilaat eivät esimerkiksi saaneet paljastaa kotirintamalle sijoituspaikkaansa. Kerttu-vaimo on kuitenkin koko ajan tiennyt miehensä olinpaikan yhdistämällä lauseiden alkukirjaimet tiettyyn järjestykseen”, Salo paljastaa. Kirjeenvaihto oli sota-aikana erittäin vilkasta, ja postilähetysten määrä viisinkertaistui sotaa edeltäneeseen aikaan nähden. Kirjeestä tuli perheet, yhteisöt ja koko kansan yhdistävä tekijä, joka edesauttoi yhteisen taisteluhengen luomisessa. Postimuseossa on mahdollista tutustua sota-ajan elämään niin kirjeenvaihdon kuin esineistönkin kautta. TRAFIIKKI 18 • 5 www.facebook.com/trafiikki


Tiesitkö, että...

...Heikki Salo kirjoittaa laulu-

Lyhytelokuvat, asiantuntijoiden videopuheenvuorot ja pelit rytmittävät Viestinviejät-näyttelyä.

ja paitsi itselleen, myös lukuisille muille artisteille? ...hän toimii myös opettajana biisinteko- ja lyriikkakursseilla? ...vuonna 2015 Salo järjestää kaksi lyriikkakurssia Kreetalla? ...Miljoonasade aloittaa keväällä 2015 keikkailun vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen? ...Apilatien aapisen lorut ja laulutekstit ovat Heikki Salon käsialaa? ...vuonna 2015 Salo alkaa kirjoittaa Apilatien lukukirjaa, joka on jatkoa aapiselle?

Postipoika, joka näkee kaiken 70-luvulle tultaessa kansainväliset ilmiöt, kuten tv-sarjat, elokuvat ja musiikki, rantautuivat toden teolla Suomeen. Myös postin määrä kasvoi, mikä edellytti toiminnan tehostamista. Postinumeroiden käyttöönotto ja lajittelukeskusten perustaminen toivat kaivattua ripeyttä viestien välittämiseen. 80-luvun hittituote oli Postin äänikirje eli c-kasetti, jolle saattoi nauhoittaa tervehdyksensä. Postimuseossakin esillä oleville viiden minuutin kaseteille eli äänikirjeille oli muusikkopiireissä toisenlaista käyttöä. Miljoonasateessa kaseteille nauhoitettiin demoja, jotka sitten postitettiin bändikavereiden kuultavaksi. ”80-luvulla päätimme bändimme kesken, että kaikki alkavat tehdä biisejä. Ostimme laatikollisen c-kasetteja, joille nauhoitimme uudet laulut. Posti kuljetti kasetteja Miljoonasateen jäseneltä toiselle”, Salo kertoo. Viestiliikenteen kehittymisellä on ollut suuri merkitys myös musiikin tekemiseen. Vielä 80- ja 90-luvuilla lauluja tehtiin pääasiassa yksin. Tänä päivänä on melko tavallista, että biisien tekemiseen osallistuu useita ihmisiä verkon yli jopa eri puolilta maailmaa. Vaikka tekniikka on muuttanut 6 • TRAFIIKKI 18

biisien tekotapaa, löytyvät laulun aiheet kuitenkin yhä samoista asioista kuin menneillä vuosikymmenillä. ”Sanoitukset syntyvät arkipäiväisistä asioista ja ilmiöistä. Rakkaus on tietenkin ikivihreä laulun aihe. Itse vierastan suoria rakkaudentunnus-

tuksia, ja lähestykin teemaa jonkin kulman kautta. Esimerkkinä mainittakoon Hiili-levyn Postipoika-kappale, jossa postinjakaja toimii kertojana riipivässä rakkaustarinassa”, Salo sanoo. Postipoika kertoo koskettavasti

80-luvun hittituote, Postin äänikirje, on Heikki Salollekin tuttu tuote.


Kokoelmahotellista kadulle Postimuseon kokoelmiin kuuluu kaikkiaan 26 ajoneuvoa, joista yksi, vuoden 1911 Adler, on esillä uudessa Viestinviejät-näyttelyssä. Loput 25 ajokkia viettävät eläkepäiviään Mobilian kokoelmahotellissa yhdessä satojen muiden ajopelien kanssa. Aika ajoin myös muut Postimuseon menopelit pääsevät ulos herättämään henkiin ihmisten postimuistoja. Uuden Postimuseon avajaisissa Vapriikissa paikalla oli kaksi Mobiliassa kunnostettua postiautoa, Volvo P-445 vuodelta 1957 sekä vuoden 1968 Vanaja-bussi. Volvo

oli

yleisön

ihasteltavana,

kun taas bussin kyydissä saattoi nauttia myös vauhdin hurmasta. Museovie-

Tommi Aromaa Mobiliasta. ”Monet museovieraat

raita kyyditsi museomestari

muistivat vuosikymmenten takaiset postibussikyydit, ja sattuipa paikalle myös yksi entinen postibussin kuljettaja.” Postimuseon Vanaja-bussi teki elämäntyönsä Kajaanissa, jossa se ajoi viimeisen reittinsä 19.7.1981. Postibussien reitit suunniteltiin postinkuljetuksen ehdoilla. Kyydissä oli kuljettajan lisäksi autopostimies, joka heitti postit liikkuvasta bussista avomallisiin postilaatikoihin.

postipojan tuntemasta saavuttamattomasta rakkaudesta. Laulun kertoja kokee ja näkee asioita, mutta on valmis säilyttämään salaisuuden ja luopumaan rakkaudesta nöyryytensä ja tietynlaisen palvelijanluonteensa takia. Museokierros on lopussa, ja on yhteenvedon aika. Millaisia ajatuksia ensivierailu uudessa Postimuseossa herätti? ”Mielikuvissani Postimuseo on ollut eräänlainen museoiden museo, jossa on esillä hyllykaupalla esineistöä. Käytännön kokemus oli jotain aivan muuta. Kierros muistutti postitoiminnan tärkeydestä ja erityisyydestä. Usein se unohtuu, ja pidämme postin luotettavaa kulkemista itsestäänselvyytenä”, Salo toteaa ja

jatkaa ”museo myös herätti muistoja, antoi ideoita ja inspiraatiota uusiin biiseihin ja jopa musiikkivideon toteutukseen.”

Molemmille autoille tehtiin Mobiliassa lukuisia huoltotoimenpiteitä ennen Postimuseon avajaisia. ”Kunnostimme autoja noin kaksi viikkoa. Molemmat kulkupelit olivat

Uudistunut Postimuseo

ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, jo-

.. sijaitsee museokeskus Vapriikis-

ten keskityimme lähinnä jarrujen ja jou-

sa Tampereella.

situsten korjaamiseen sekä öljynvaih-

... on suunnattu koko perheelle –

toon”, Aromaa kertoo.

lapsille löytyy paljon kokeiltavaa ja opittavaa. ...pitää sisällään myös vanhoja suosikkeja, kuten puhuvan postihevosen Ahto-Kustaan ja ensimmäisen postiauto Adlerin. ...jakautuu Viestinviejät-perusnäyttelyyn ja vaihtuviin näyttelyihin. 29.3.2015 asti vaihtuvana näyttelynä on Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland -näyttely.

Kuva: Timo Lehtonen.

TRAFIIKKI 18 • 7 www.trafiikki.fi


Valon ja voiman kuvia

Teollinen valokuvaus on kuva­kerrontaa ja dokumentarismin yksi muoto. Työhön liittyvillä historiallisilla kuvilla on paitsi lähdearvoa, myös esteettisiä ulottuvuuksia.

Teksti: Rami Kangas Kuvat: Tekniikan museon kuva-arkisto ja ABB:n kuvaarkisto.

A

jan kuvina teolliset valokuvat kertovat teollistumisen vaiheista, työntekijöistä ja työolosuhteista. Ne heijastelevat ympäröivän yhteiskunnan ihanteita ja pyrkimyksiä – samalla ne itsessään rakentavat niitä. Strömbergin valokuvat ovat luultavasti syntyneet mainontaa ja sisäistä viestintää silmällä pitäen: niihin on sommiteltu uskoa työhön, teollisuuteen ja uuden teknologian antamiin mahdollisuuksiin. Valokuvat osaltaan rakensivat Strömbergin brändiä. Samalla ne ovat laajemmin liittyneet Suomen rakentamiseen mielikuvina ja fyysisiä laitteita esitelevinä kuvina. Teollisia valokuvia voi katsoa myös kauniina ja estetisoituina kuvina, sillä ne eivät ole puhtaasti dokumentaarisia kuvia teollisuudesta. Valokuvat on nähtävillä Tekniikan museossa 24.4. yleisölle avattavassa

Liikkeelle!-verkostonäytte-

lyssä, joka esittelee Suomen sotien jälkeisessä ilmastossa otettuja teollisuusvalokuvia. Näyttelyn nimi Valon ja voiman tekijät viittaa

valokuviin

taltioituneeseen

sähkövoimatekniikkaan eli laitteisiin ja koneisiin sekä ihmisiin niiden tekijöinä.

8 • TRAFIIKKI 18

Valo yössä. Strömbergin myymälän näyte­ikkuna. Kuvaaja: Per Olov Jansson 1953. Tekniikan museon kuva-arkisto.


Teollista virkkuuta. Naiset tekevät käämivyyhtejä Pitäjänmäen tehtaan pienmoottoriosastolla. Kuvaaja: Mansner 1945. Tekniikan museon kuva-arkisto.

Ilotulitus. Mies hitsaa valokaarihitsausmuuttajaa. Kuvaaja: Kalle Kultala 1949. Tekniikan museon kuva-arkisto.

Sotaa korvaamassa. Tikkailla seisova mies viimeistelee Neuvostoliitolle valmistettavaa generaattoria. Kuvaaja: Unto Tapio Marttila 1948. Tekniikan museon kuva-arkisto.

HZ, HZ, HZ. Vaasan moottoritehtaassa valmistettiin HZ-moottoreita. Ne olivat sotakorvausten päätuotteita Strömbergillä. Kuvaaja: Aarne Pietinen 1940-luku. ABB:n kuva-arkisto.

TRAFIIKKI 18• 9 www.facebook.com/trafiikki


Voima avasi väylän maailmalle Teksti: Teemu Siltanen Kuvat: Suomen merimuseon kuvakokoelmat

Jäänmurtaja Voima uudisti suomalaisen jäänmurtajateollisuuden ja siivitti Wärtsilän maailmanmaineeseen. Voimalla on myös paikkansa kansallisessa historiassa.

H

uhtikuisena iltana vuonna 1959 jäänmurtaja Voima saapui Kemin satamaan ja avasi laivaväylän kaupunkiin. Vastassa oli satoja kaupunkilaisia, ja torvisoittokunta toivotti odotetun vieraan tervetulleeksi. Merenkulku on elinehto Suomelle. Talviset luonnonolot saartavat Suomen rannikkokaupungit, mistä johtuen jäänmurtajien rooli on kasvanut merkittäväksi. Laivaliikenteen mahdollistuminen talvisin oli merkittävää niin kaupunkien

10 • TRAFIIKKI 18

elinkeinoelämälle ja kuin kaupunkilaisillekin. Jäänmurtajien saapumiselle muodostui vahva symbolinen merkitys. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli tukalassa tilanteessa, koska Neuvostoliiton vaatimat sotakorvaukset oli maksettava. Ongelmat konkretisoituivat merenkulussa, sillä Suomi joutui luovuttamaan itänaapurilleen 104 alusta, joista kaksi oli jäänmurtajia. Merikuljetukset piti varmistaa myös talvisin, mikä oli vallitsevissa olosuhteissa

erityisen haastava tehtävä. ”Jäljelle jäänyt jäänmurtajakalusto oli auttamattoman vanhanaikainen. Se ei vastannut ajan vaatimuksia liikenteen lisääntyessä ja aluskoon jatkuvasti kasvaessa. Käytössä oli vielä Suomen ensimmäinen jäänmurtaja Murtaja, joka oli laskettu vesille jo vuonna 1889”, kertoo merimuseon intendentti Timo Kunttu. ”Tilanne helpottui vasta uuden jäämurtaja Voiman myötä.” Vuonna 1948 kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoitti sopimuksen Wärtsilä-yhtymän kanssa. Voima laskettiin vesille vuonna 1952, mutta otettiin käyttöön lopulta vasta vuonna 1954.


Jäänmurtaja Voima alkuperäisessä asussaan.

miota. Wärtsilä valmisti Neuvostoliitolle kolme Voiman sisaralusta ja Ruotsille yhden. Voiman jälkeen myös Suomen jäänmurtajakapasiteetti lisääntyi vuosina 1958–1963. Tänä aikana rakennettiin murtajat Karhu, Murtaja, Sampo ja Pohjoismaiden suurin jäänmurtaja Tarmo.

Poliittinen kiistanaihe ja työpaikka monille Sen lisäksi, että telakkateollisuus työllisti suomalaisia, myös Voima toimi vesillelaskunsa jälkeen työmaana 73 miehistön jäsenelle. Alkuun työnteko oli ongelmallista, sillä Voiman ympärillä käytiin valtakunnallista työtaistelua. ”Jäänmurtajasaarrolla uhkaaminen oli erittäin tehokas ja taajaan käytetty keino saada valtiovalta taipumaan erilaisten vaatimusten edessä”, Kunttu kertoo. Näin Voiman tarina kytkeytyy osaksi Suomen työtaisteluiden värittämää aikakautta.

Voiman paluu

Jäänmurtotekniikan edelläkävijä Karl Albin Johanssonin suunnittelema

”Voima olkoon nimesi! Olkoon tämä nimi tunnuksena toiminnallesi merenkulkumme talvisten jääesteiden murtamisessa.” Voiman vesillelasku tapahtui Sylvi Kekkosen sanojen saattelemana Helsingissä 27.11.1952.

”Pitkä aika laivan tilauksen ja käyttöönoton välillä johtui siitä, että telakoiden kapasiteetti käytettiin sotakorvaustuotteiden rakentamiseen”, Kunttu selventää.

Voima oli jäänmurtajatekniikkaa uudistava ja aikansa kehittynein murtaja. Maailman ensimmäinen kahdella etupotkurilla varustettu murtaja oli myös erittäin ketterä: Yhteensä neljän potkurin avulla Voima pystyi kääntymään paikallaan ja liikkumaan sivuttain. ”Voiman rakentaminen aloitti työn, jossa elintärkeä jäänmurtajalaivasto ajanmukaistettiin vastaamaan sodanjälkeisen meriliikenteen vaatimuksia. Tästä alkoi Suomen kehitys jäänmurtajateollisuuden huippumaaksi”, Kunttu kertoo. Voima herätti kansainvälistä huo-

Keväällä 2015 Voima palaa parrasvaloihin aluksen näytellessä pääosaa merimuseon Voimalla liikkeelle! -näyttelyssä. Siinä jälleenrakennusvuosia lähestytään jäänmurtajan näkökulmasta ja tarjotaan uutta tietoa niin laivan suunnittelijasta Johanssonista, työskentelystä murtajalla ja Voiman yleisestä merkityksestä. Mielenkiintoisen lisänsä näyttelyyn tuo sotakorvauksena Neuvostoliitolle luovutetun ja vuonna 2004 takaisin hankitun satamajäänsärkijän s/s Turson tarina. Helsingin yliopiston opiskelijat ovat dokumentoineet Voimalla tehtävää työtä. Lisäksi syksyn mittaan he haastattelevat vanhoja ja nykyisiä työntekijöitä. ”On hienoa tuoda inhimillistä näkökulmaa jäänmurtajien historiaan, mutta sitoa elintärkeä jäänmurtajatoiminta myös laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen”, Timo Kunttu iloitsee. TRAFIIKKI 18 • 11 www.trafiikki.fi


SELKOA MUSEOAMMATTEIHIN Selkokielinen teksti: Ari Sainio/Selkokeskus

Piirrokset: Timo Kokkila

Museonäyttely on usean ammattilaisen yhteistyön tulos, mutta minkälaisia tekijöitä ammattinimikkeiden takaa paljastuu? esittelemme tässä jutussa neljä museoalan osaajaa kuvin ja sanoin. Pyysimme lisäksi Selkokeskusta selkokielistämään ammattikuvaukset, sillä selkokieleen kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös museomaailmassa. MUSeOMeSTARI Museomestaria ei turhaan kutsuta mestariksi – vastaahan hän näyttelyiden järjestelystä ja pystyttämisestä sekä näyttelyesineiden matkasta läpi näyttelyn elinkaaren. Hän toimii museon teknisenä maestrona halliten AV- ja reprolaitteet sekä IT-jär-

jestelmät. Mestarilla on menestyksekkäästi monta rautaa tulessa, sillä myös esineturvallisuus, valaistus- ja olosuhdejärjestelmät, laitehankinnat ja LVI-valvonta kuuluvat museomestarin työnkuvaan.

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää kieltä. Yleiskieli puolestaan on yleisesti käyttämäämme kieltä. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin luettavaa ja ymmärrettävää kieltä.

SAMA SelKOKIelellÄ

Se on tarkoitettu henkilöille,

Museomestari on käytännön mies tai nainen. Museomestari vastaa näyttelyiden rakentamisesta. Hänen vastuullaan ovat myös näyttelyesineiden siirtäminen, kuljettaminen, pakkaaminen ja varastointi. Museomestari vastaa museon teknisistä laitteista. Hän hallitsee valaistustekniikan sekä laitteet, joita käytetään kuvan- ja äänentoistossa. Hän osaa myös käyttää tietokoneohjelmia, joilla eri teknisiä laitteita ohjataan. Museomestarille kuuluvat lisäksi teknisten laitteiden hankinta sekä lämmityksen ja ilmastoinnin valvonta.

12 • TRAFIIKKI 18

joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa). Selkokielen määritelmä: Selkokeskus.

AMANUeNSSI

SAMA SelKOKIelellÄ

Amanuenssi on museon moniottelija, jonka tehtäviin kuuluu julkaisutoiminta, tietopalvelutyö kuten luettelointi ja arkistointi, sekä asiakaspalvelu. Museomaailman organisaattori vie näyttelytyön lähdöstä maaliin ja palkintopallille saakka, sillä hän suunnittelee näyttelyitä ja huolehtii niiden esillepanosta ja markkinoinnista. Kokoelmien kunnossapito, varastointi ja tutkimus kuuluvat amanuenssin vastuualueisiin.

Amanuenssi on monessa mukana. Hän osallistuu museon näyttelyiden suunnitteluun ja esillepanoon alusta loppuun. Hän on myös mukana hankkimassa esineitä, joita museon näyttelyihin tulee. Amanuenssin tehtäviä ovat usein myös museon esineiden luettelointi ja arkistointi, julkaisut, markkinointi, asiakaspalvelu sekä museossa tapahtuva opetus. Tutkimus on osa amanuenssin työtä.


INTeNdeNTTI Intendentti on museoalan erikoisosaaja, joka toimii usein esimiestehtävissä esimerkiksi kokoelma- tai tutkimusosastolla. Työnkuvan laajuudesta johtuen jotkut saattavat epäillä, onko intendentti kenties kyennyt kloonaamaan itsensä. Tehtävä edellyt-

tää jatkuvan kiireensietokyvyn lisäksi monipuolista osaamista hallinto-, työnjohto- ja asiantuntijatehtävistä. Intendentin työ liittyy usein kokoelmahallintaan ja kokoelmiin kohdistuvaan tutkimustyöhön eli niin erilaisten hankkeiden taloudellisten ja

toiminnallisten voimavarojen pähkäilyyn kuin sisällön tuotantoonkin. Kokoelmat muodostavat valtakunnallisessa erikoismuseossa materiaalisen kulttuurin lähdeaineiston, jonka sisältämän tiedon pitää kestää akateemisen lähdekritiikin valvova silmä.

SAMA SelKOKIelellÄ Intendentti on museoalan erikoisosaaja. Museon kokoelmat ovat usein hänen vastuullaan. Intendentti valitsee uusia esineitä museon kokoelmiin, tutkii niitä ja on mukana suunnittelemassa näyttelyiden sisältöä. Intendentin työhön voi kuulua myös museon hallintoon liittyviä asioita, kustannuslaskelmia, esimiehen tehtäviä, tiedottamista ja asiantuntijatehtäviä.

KONSeRVAATTORI Konservaattori on pitkäpinnainen ja taitava entisöinnin erikoisasiantuntija, joka vastaa esineiden, rakennusten, tekstiilien ja vaikkapa ajoneuvojen konservoinnista. Hän ennaltaehkäisee esineistön tuhoutu-

mista tutkimalla alkuperäismateriaaleja, rakennetta ja materiaalimuutoksia. Prosessin dokumentoiminen edellyttää teoreettista perehtyneisyyttä ja alan viimeisinten tutkimusten, yhtä lailla kuin näyttelytoimin-

nankin, tuntemusta. Konservoinnin lisäksi konservaattorin työpanosta tarvitaan näyttely- ja säilytystilojen suunnittelussa ja seurannassa sekä esineiden pakkaamisen ja kuljetusten suunnittelussa ja valvonnassa.

SAMA SelKOKIelellÄ Konservaattorin työn tavoite on, että museoesineet säilyvät. Hänen tehtävänsä on pysäyttää museoesineiden hajoaminen. Konservaattorin työ on käsityötä, joka vaatii monipuolista tietoa ja taitoa. Konservaattori voi erikoistua esimerkiksi esineisiin, rakennuksiin, tekstiileihin, taideteoksiin tai vaikkapa ajoneuvoihin. Hän tutkii alkuperäisiä materiaaleja, rakennetta sekä vanhoja työtapoja, joilla esineet on tehty. Konservaattori osallistuu osaltaan näyttelyiden, kuljetusten ja varastoinnin suunnitteluun.

TRAFIIKKI 18 • 13 www.trafiikki.fi


Convair 440 Metropolitan palveli Finnairia ennätykselliset 27 vuotta. Ilmailumuseossa pääsee tutustumaan myös 1953-1980 sinivalkoisin siivin lentäneen koneen sisätiloihin.

14 • TRAFIIKKI 18


Hyvää iltaa tv:stä ja Twitteristä! Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Kai Kuusisto

Moni muistaa lapsuudestaan Rosvo-Rudolfin, Pelle Hermannin ja Kylli-tädin. Televisio herättää meissä muistoja ja tunteita, mutta vain harva esiintyy itse ruudussa lähes päivittäin. Vielä harvempi tipahtaa tuolilta kesken uutislähetyksen.

Y

ksi näistä harvoista, ellei ainoa, on Ilmailumuseossa vieraillut uutisankkuri Kirsi Alm-Siira. ”En oikein tiennyt, mitä esimieheni ajattelivat tuoliepisodin jälkeen. En niinkään ollut huolissani putoamisesta vaan siitä, etten saanut naurua loppumaan”, Alm-Siira kertoo. Kuuluisa tapaus sai onnellisen lopun. Siihen suhtauduttiin huumorilla, eikä iloinen ankkuri loukannut itseään. Ja saipa suomalainen ruutukasvo maailmanlaajuista mainettakin, sillä video on kerännyt YouTubessa miljoonia katsomiskertoja. Tarina kertoo paitsi tapauksen hauskuudesta myös siitä, miten sosiaalinen media on muuttanut tapaamme tarkastella maailmaa. Poikkeuksellinen tapahtuma kerää hetkessä miljoonayleisön. ”Uutistyö on muuttunut merkittävästi. Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä osa uutisankkurin työtä. Emme enää vain lue uutisia, vaan tuotamme sisältöä sekä tele­ visioon että sosiaalisen median kanaviin”, Alm-Siira kertoo.

Pariisin yllä Teksti: Henri Äijälä Kirsi Alm-Siira pääsi kaksimoottorisen DA42 Twin Starin puikkoihin Ilmailumuseon uusimmassa simulaattorissa.

Lennonvalmisteluissa

puhelias uutisankkuri hukutti opet-

Hiihtoloma kisakatsomossa

tajan kysymystulvaan, mutta ilmaan

Miten Alm-Siira sitten päätyi koko kansan tuntemaksi ruutukasvoksi? Pikkutyttönä Pelle Hermannia ja Rosvo-Rudolfia katsellessaan hän ei haaveillut työstä ruudun takana. ”Olin hyvä ainekirjoittaja ja opettajat rohkaisivat minua kirjoittamaan. Viestintää opiskellessani pääsin Satakunnan Kansaan urheilutoimittajaksi, mikä oli ensimmäinen media-alan työpaikkani”, AlmSiira kertoo.

päästiin ilman suurempia kommelluksia maanopeuden oltua rullatessa parhaimmillaan 50 solmua. Lasiohjaamon mittaripaljous ei huimapäätä hämännyt, sillä pian alla vilisivät Pariisin maisemat. Seinen mutka, riemukaari ja hetken kuluttua horisontissa näkyikin jo päämäärä,

Eiffel-torni.

Muutaman

tiukan kaarron jälkeen alkoi lähestyminen kohti Charles De Gaullen kenttää. Koneen ohjaaminen lähestymisja kiitotien linjalla sujui ensikertalaiselta moitteettomasti. Sovitut lähestymisnopeudetkin löytyivät helposti, ja Alm-Siira saatteli koneen onnistuneeseen laskuun suunnitelmien mukaisesti. Elämyslento DA42-simulaattorilla maksaa 120 euroa opettajan kanssa.

1960-luvulla lentokentällä työskennelleiden palomiesten suojavarustus oli vakuuttava.

Ilmailuelämyksiä voi varata osoitteesta simulaattorit@ ilmailumuseo.fi tai klo 9-17 p. 044 754 2930 (joka päivä).

TRAFIIKKI 18 • 15 www.facebook.com/trafiikki


”Olin jo nuorena intohimoinen urheilun ystävä. Muistan lapsuuteni hiihtolomat ja sen, kuinka mukavaa oli katsella tv:stä urheilun arvokisoja. Ensimmäiset tv-muistoni liittyvät 1980 Moskovan olympialaisiin. Urheilulähetykset ovat edelleen ohjelmalistani kärkipäässä,” Alm-Siira sanoo. Vaikka kirjoittamisen ja urheilun yhdistäminen sopi lahjakkaalle kynäilijälle ja innokkaalle aerobiccaajalle enemmän kuin hyvin, tie vei televisioon. ”Äitini kertoman mukaan katsoimme yhdessä Maikkarin uutisia ja Pirjo Nuotiota katsellessani olin todennut, että haluan tehdä samaa työtä kuin hän.” Nuotion lisäksi Alm-Siira tunnustaa suosikkijuontajakseen Leena Kaskelan. Muita tv-suosikkeja ovat olleet Kylli-täti, yleisurheilutähti Carl Lewis sekä keihäänheittäjä Tiina Lillak.

Pikku Kakkonen iPadilta Urheilukilpailut ovat niitä harvoja tv-ohjelmia, joita nykyisin katsotaan yhdessä. Television alkuaikoina oli tavallista, että useampi perhe kokoontui yhteen seuraamaan televisiota. ”Olen kisakatsomojen ystävä. Toisaalta yhteisöllisyyttä voi kokea myös sosiaalisessa mediassa, sillä twiittaan usein samalla kun seuraan urheilua tv:stä. Twiittaajat luovat yhteisön, jonka kanssakäyminen muistuttaa kisakatsomoiden näkemysten

vaihtamista”, Alm-Siira toteaa. Sosiaalisen median ohessa myös erilaiset mobiililaitteet ovat muuttaneet tv:n katselua. Alm-Siira kertoo kuusivuotiaan lapsensa katsovan lastenohjelmia iPadilta. ”Uusien laitteiden tuleminen on muuttanut arkirutiineja. Siinä missä aikaisemmin kiirehdittiin kotiin viideksi, voi Pikku Kakkosen katsoa mihin aikaan tahansa.” Sukupolvien väliset erot tv:n katselutottumuksissa ovat huomattavia. ”Välillä kehityksen huumassa unohtuu, että merkittävä osa suomalaisista seuraa edelleen tv:tä perinteisellä tavalla. Vanhemmille sukupolville televisio on yhä ainoa oikea tiedonvälityskanava”, muistuttaa Kirsi Alm-Siira. ”Uskon, että taustoittaville tv-uutisille löytyy tilaus vielä pitkälle tulevaisuuteen.”

”Tasavallan presidentti puhuu, republikens president talar”

joten usein ne hankittiin osamaksukau-

Radio- ja tv-museon keväällä 2015

uusi viestin aiheutti kansassa kummas-

luttajat ja juontajat. Etenkin naiskuu-

avautuva pop-up-näyttely Kuva liikkeel-

tusta ja ihastusta. Usein uutta ihmettä

luttajat olivat suosiossa. Tunnetuin oli

le! – televisio tuo kuvat kotiin käsittelee

keräännyttiin katsomaan koko naapu-

vuonna 1953 Suomen Neidoksikin va-

television alkuvaiheita Suomessa. Tek-

ruston voimin. Televisiot olivat kalliita,

littu Sopanen. Lauantai-iltaisin kansa-

palla. Silti ne yleistyivät nopeasti. Vuonna 1964 televisiolupia oli yli miljoona. TV:n alkuvuosien tähtiä olivat kuu-

Lenita Airiston ja Niilo

nillisen korkeakoulun lähettämän Suo-

laiset seurasivat

men ensimmäisen tv-lähetyksen katso-

Tarvajärven

jamäärä vuonna 1955 oli vaatimaton,

Lapsille suunnattua ohjelmaa tehtiin te-

sillä koko maassa oli vain 15 vastaan-

levision alkuvuosista lähtien. Kylli-täti

otinta.

piirsi ja kertoi tarinaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 ohjelmassa nimel-

Suomen Television (nyk. YLE) ensimmäisessä

virallisessa

juontamaa Laatikkoleikkiä.

tä Kärpänen.

tv-lähetyksessä

vuonna 1958 presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheen. Suorassa lähetyksessä kuuluttajana toimi Teija Sopanen. ”Tasavallan presidentti puhuu,

Kuva liikkeelle! – televisio tuo kuvat kotiin -näyttely on osa Trafiikki-museoiden yhteistä Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen -verkostonäyttelyhanketta.

republikens president talar”, 25-vuotias

Näyttelyissä kerrotaan jälleenrakennus-

kuuluttaja sanoi suoran lähetyksen al-

kauden Suomesta museoiden valitse-

kaessa. Ohjelmaa lähetettiin aluksi viitenä päivänä viikossa. Näköradioksi kutsuttu 16 • TRAFIIKKI 18

Kuuluttaja Teija Sopanen ja kuvaaja Pentti Valkeala vuonna 1959. Kuva: YLE Kuvapalvelu.

mista temaattisista näkökulmista. Lisätietoja Radio- ja tv-museon näyttelystä: www.lahdenmuseot.fi.


Näyttely ilman ramppia on yksi hienoimpia tapoja tehdä tätä työtä. Draaman ammattilainen Helena Ryti (oik.) toimii matkaoppaana draaman ja museoiden maailmassa. Kuva Rytin ja Juhani Haukan draamakierrokselta Merikeskus Vellamosta. Kuva: Merikeskus Vellamo.

Draama tulee museoon Draama tarjoaa museoille valtavasti mahdollisuuksia. Parhaimmillaan näyttelyn tieto syventyy, ja vierailijat saavat unohtamattomia kokemuksia. Teksti: Teemu Siltanen

N

iin valtava määrä tarinoita!” ­Helena Rytin silmät loistavat, kun häneltä kysyy mikä museoissa sytyttää näyttelijän. Näyttelijäliitonpu­ heenjohtajan, teatteripedagogin ja museofaniksi tunnustautuvan Rytin osaavassa seurassa tutustuimme Trafiikki-museoiden kokemuk­siin draaman yhdistämisestä näyt­

telyihin. ”Museoissa lavasteet ja tieto ­löytyvät omasta takaa, ja niiden päälle voi rakentaa mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Näyttely ilman ramppia on yksi hienoimpia tapoja tehdä tätä työtä,” Ryti intoilee. ”Teatteri ei toki ole ainoa draaman muoto. Yhdistän omiin draamakierroksiini usein musiikkia. TRAFIIKKI 18 • 17 www.facebook.com/trafiikki


Hegy Tuusvuoren näyttelemä maatalon emäntä purkaa tunteensa kirjepaperille. Kuva: Elina Eerola / Postimuseo.

Kahvimuija kertoilee satamatyöstä Merikeskus Vellamon vieraille. Kuva: Merikeskus Vellamo.

Tanssia tulisi hyödyntää enemmän, museoympäristössä se on todella kaunista ja avaa aivan uudenlaisen näkökulman historiaan”, Ryti kertoo.

että museossa käyminen voi olla monimuotoista”, Utriainen kertoo elämyskahvi-ideasta. Utriaisen mielestä museoelämys on mahdollista uudistaa ilman, että historiatieto kärsii. “Kannustaisin kaikkia museoita yhteistyöhön eri alojen ammattilaisten kanssa. Mielestäni on kutkuttava ajatus yhdistää eri kulttuurialoja. Tuore näkökulma auttaa näkemään, mitä kaikkea museosta voikaan saada irti”, hän sanoo. Myös Ryti uskoo yhteisen tekemisen voimaan. ”Ryhmät mahdollistavat valmistautumisen ja esityksen räätälöinnin paremmin kuin avoimet tilaisuudet”, hän toteaa.

Kahvimuijan kestittävänä elämyskahveilla Puinen proomu täyttyy kahvintuoksusta. Lasinen maitopullo löytyy villasukan sisältä, sokeripalat peltipurkista. Merikeskus Vellamon vieraat nauttivat voileipäpaperiin käärittyjä eväitä ja juovat kahvia peltimukeista, samalla kestityksestä vastaava kahvimuija tarinoi elämästään. ”Ahtaajien joukossa työskenteli aina 1960-luvulle asti paljon naisia. Yhden vastuulla oli kahvimuijana toimiminen. Työ hoidettiin lastaustyön ohessa, joten kiire oli kova”, tapahtumatuottaja Annika Utriainen taustoittaa. Vellamo järjestää ryhmille suunnattuja elämyskahveja yhdessä Kotkan matkailuoppaiden ja Ravintola Laakongin kanssa. “Kehitimme Elämyskahvit, jotta saisimme kokousporukoita museoon. Historiaa ei lähestytä raskaan faktan merkeissä, vaan viestimme, 18 • TRAFIIKKI 18

Postia rintamalta Toisen maailmansodan aikana postinkulku oli suuressa merkityksessä. Kirjeiden liuskoilla purettiin ikäväntunteet ja jaettiin kotipaikkakunnan uutiset. Postimuseon sota-ajasta kertovassa näyttelyssä kotirintama herää hetkeksi eloon, kun Hegy Tuusvuoren näyttelemä maatalon emäntä kiinnittää huomion itseensä reippaalla eteläpohjalaisella murteella. ”Yleisö on ottanut uuden kon-

septin avoimesti vastaan. Osa heittäytyy mukaan ja kysyy näyttelijältä, missä päin rintamaa emännän mies palvelee”, Postimuseon museolehtori Elina Eerola kertoo. Kuluvan syksyn aikana kaksi Tampereen yliopiston teatterityön opiskelijaa tarjoaa museovieraille draamaa yhteensä neljänä viikonloppuna. “Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on meillä koettu antoisaksi. Se on auttanut myös opiskelijoita hahmottamaan tulevaisuuden työmahdollisuuksia”, Eerola sanoo. Helena Ryti on osallistavasta tekemisestä innoissaan. ”Tämänkaltainen tekeminen vaatii aivan toisenlaista otetta! Tässä korostuu reaktionopeus ja improvisaatio, kun yleisön koostumusta ei tiedä etukäteen”, hän analysoi.

Seikkailukierroksia ja nukketeatteria lapsille Hiihtolomaviikolla 2015 draama saapuu Suomen Rautatiemuseoon yhteistyössä Teatteri Vuohen kanssa. Suunnitelmissa on tarjota dramatisoituja seikkailukierroksia, joissa lapset ratkovat näyttelijä-ryhmänvetäjän johdolla pulmia


Teatteri Vuohi vie lapset seikkailuun Rautatiemuseolla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Juha Laukkasen nuket tutustuttavat lapset postikorttien maailmaan. Kuva: Elina Eerola / Postimuseo.

ympäri museota. ”Tarkoituksena on hypätä Rautatiemuseon maailmaan täysillä. Pääasia, että lapsilla on hauskaa ja että museovierailusta jää hyvä muisto”, sanoo Teatteri Vuohen Maria Krestjanoff. Rautatiemuseon suunnitelmat saavat draama-ammattilaisen ilahtumaan. ”Etsiminen, oivaltaminen ja toiminta: mikä ihana tapa antaa lapsille tehtäväksi etsiä jotakin museosta”, sanoo Helena Ryti. Myös Suomen Rautatiemuseon museolehtori Inka Alén on draamakierroksesta innoissaan. ”Se on meillä Rautatiemuseossa aivan uu-

denlaista toimintaa! Tulevaisuuden haaveenani on, että pystyisimme tarjoamaan draamakierroksia eriikäisille museokävijöille, lasten lisäksi myös aikuisille”, hän visioi. Postimuseo ja Nukketeatteri Sytkyt tarjoavat elämyksiä lapsille. Postimuseon avajaisviikolla nukketeatterin Juha Laukkanen järjesti esikouluikäisille suunnatun Postikortti-seikkailun, jossa lapset kiersivät Laukkasen kanssa museon näyttelyn. Sen jälkeen nukketeatteri siivitti lapset postikorttien ihmeelliseen maailmaan. Palautteen perusteella lapset nauttivat draamasta ja jatkoivat oppimansa käsittelyä esikoulussa ja kotona. ”Näytelmän kortit tarinoineen tulivat eri puolilta maailmaa, ja yleisö sai osallistua kysymällä ja kommentoimalla. Esityksen jälkeen lapset saivat mukaansa postikortit, postin historiasta kertovan värityskirjan ja mahdollisuuden jatkaa näyttelyyn tutustumista”, Postimuseon Eerola valaisee projektin pedagogista tausta-ajatusta. Mobilian lapsiasiakkaat ovat nauttineet draamakierroksista jo usean vuoden ajan. Museokoirat Molle ja Moppe, joiksi museon oma

Mobilian museokoirat Molla ja Moppe opastavat lapsiyleisöä. Kuva: Mobilia.

henkilökunta muuntautuu tarpeen mukaan, järjestävät opastuskierroksia päiväkotiryhmille ja 1–2-luokkalaisille. Myös käsinukkeja, Aatu-ja Eetu-museohiirtä, käytetään draamaopastuksiin.

Museon tulee herättää mielenkiinto ”Kun lapsi toteaa kierroksen lopuksi tuovansa vanhempansakin museoon, ollaan onnistuttu. Kokemus on lopulta se tärkein”, Ryti summaa. Hän pitää lahjan antamisesta myös aikuisyleisölle: ”Teatterinlavalla kumarretaan lopuksi, museossa kiitoksen voi osoittaa eri tavalla. Jos museosta löytyy piano tai flyygeli, minähän käytän sitä ehdottomasti ja kiitän musiikilla yleisö­äni!”

Helena Rytin teesit museonäyttelijälle

- Tee kunnon taustatyö - Käytä tilaa ja lahjojasi luovasti - Älä kerro sellaista, mikä lukee jo vitriinissä - Nauti vapaudesta käsikirjoittaa oma hahmosi!

TRAFIIKKI 18 • 19 www.trafiikki.fi


Robotit tulevat taas! Teollisen vallankumouksen myötä koneet löivät itsensä läpi. Teollisilla koneilla oli niin suuri vaikutus, että tiettyjen ihmisten kerrotaan jopa rikkoneen niitä. Jälleen on pelko, että tekoäly ja robotit ottavat vallan ja vievät työpaikat. On siis aika päivittää robottitietoutta. Teksti: Rami Kangas Kuvat: Tekniikan museo ja Shutterstock

K

oneet ovat mukana nykyajan rakennemuutoksissa. Tämän päivän kehruu-Jennyt ovat robotteja tai muita ihmisen valmiiksi ohjelmoimia koneita. Suomessa on vuodesta 2000 asti otettu käyttöön n. 300500 teollisuusrobottia. Määrällinen kulminaatio Suomessa oli vuonna 2009, jolloin robottikanta oli 4719 kpl. Sen jälkeen se on ollut laskussa, vaikka kansainvälisesti robottitiheys jatkaa voimakasta kasvua. Eniten robotteja löytyy Etelä-Koreasta, Japanista ja Saksasta. Robotit tulevat, halusimme sitä tai emme. Teollisuusrobotit ovat vain osa koko robotisaatiota. Esimerkiksi palvelurobottien määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti jo vuoteen 2018 mennessä. Kyse

20 • TRAFIIKKI 18

on megatrendistä. Siksi robottien merkitys pitäisi ymmärtää niin tulevaisuuden kuin menneisyydenkin kannalta. Ymmärryksen laajentamisessa museolla on tärkeä rooli.

Orjasta kumppaniksi Robotin etymologia viittaa koneeseen, joka on jotenkin ihmisen kaltainen ja osaa toimia fyysisessä maailmassa. Miten robotteihin tulisi suhtautua? Mikä olisi helpoin tapa lähestyä niitä? ”Robotteja suunnitellaan, tutkitaan ja valmistetaan yhteiskuntamme sisällä eikä ulkopuolella. Olisikin parempi kysyä, mitä voimme tai haluamme niillä tehdä”, ehdottaa projektitutkija Jari Kettunen Tekniikan museosta. Hän muistuttaa, että roboteilla on pidempi historia kuin


leet yhteisiä nimittäjiä. “Näyttääkin siltä, että ihminen suhtautuu kaikkeen uuteen teknologiaan ristiriitojen kautta, jonka jälkeen teknologia hiljalleen arkipäiväistyy”, Kettunen analysoi.

Museo katsoo tulevaisuuteen

yleisesti ehkä ajatellaan. Sitä paitsi ne ovat jo täällä: “Ajamme robottien valmistamilla autoilla, syömme robottien valmistamaa ruokaa ja luemme netistä robottien koostamia twiittejä”, hän listaa. Kyse on siis automaation pidemmästä asteesta ja siitä, että siirretään ihmisen työtehtäviä ja ominaisuuksia teknologialle. Pelko työpaikkojen menetyksestä tai siirtymisestä koneiden tehtäviksi ei ole uusi sekään. Kehruu-Jennystä 1900-luvun alun robotti-keskusteluihin uutuuden pelko ja ennakkoluulot ovat ol-

Tekniikan museo tallentaa, tulkitsee ja välittää tekniikan ja teollisuuden menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Myös robotisaation osalta museo pitää silmiä ja korvia auki. ”Yhteistyö Robottiviikon järjestäjien ja tulevan Robottilaakson toimijoiden kanssa on mainio esimerkki siitä, miten museo täydentää strategista toimintaansa”, museonjohtaja Marjo Mikkola väläyttää. Tekniikan museon kokoelmissa on jo muutama robotti, esimerkiksi ABB:n tutkimuskäytössä ollut robotti ja Robotiikkayhdistyksen lahjoittama Nokia NS-16. ”Tulevan yhteistyön tavoitteena on luoda malli, jolla robotisaatio ilmiönä ja alan keksinnöt tallennetaan museon kokoelmiin”, Mikkola kertoo. ”Samalla kehitämme Robottilaakso-toimijoiden kanssa yhteistoiminnan eri muotoja hankkeen kolmivuotisen pilotointikauden aikana.” Mikkolan mukaan on hienoa olla mukana lähietäisyydeltä näkemässä ja kokemassa teknisen ilmiön marssia arkeemme. ”Ilahduttavaa on ollut, että robotiikka-alan toimijat ovat alusta alkaen oivaltaneet tekevänsä historiaa ja haluavat olla tallentamassa teknologiaperintöään museon kokoelmiin jälkipolvien tutkittavaksi”, Mikkola kehuu.

Kohti inhimillisyyttä ja vuorovaikutusta Mutta entäpä ne riskit ja eettiset asiat? Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä tutkija Katri Saarikivi ei ole huolestunut tekoälyn vallankaappauksesta. Hänen mielestään on mielenkiintoisempaa nähdä, miten ihmisen tekemät tehtävät ja työnkuvat muuttuvat. ”Robotiikan tuoma mullistus on vielä kaukana, mutta keinoälyn nopea kehitys tarkoittaa muutosta työelämässä”, tutkija sanoo. Kehityksen myötä hän näkee ihmisen roolin mahdollisuuksina keskittyä kiinnostaviin asioihin. ”Ihmisaivot ovat upea kokonaisuus. Ja aivot tykkäävät siitä, että niitä käytetään. Ihmiset ovat myös vuorovaikutustaidoiltaan ylivertaisia. Voim-

Experimental ”Elephant” vuodelta 1969. General Electric Company, USA. Kuva: Tekniikan museo.

me siis jatkossa keskittyä siihen, missä olemme hyviä”, Saarikivi visioi. Työnteon historian muuttumattomista ominaisuuksista nousee vuorovaikutus. Robotisaation myötä ihmisten tekemä työ muuttuu kognitiivisesti kuormittavammaksi ja vaikeammaksi. ”Jos ihmisten tehtäväksi jää se, mihin koneet eivät pysty, muuttuu työelämä inhimillisemmäksi”, väittää Saarikivi.

TRAFIIKKI 18 • 21 www.trafiikki.fi


Cristina Andersson on perehtynyt laajasti robotisaatioon. Takana on jo toinen onnistunut Robottiviikko-tapahtuma Suomessa. Taustalla ABB:n teollisuusrobotti. Kuva: Jari Koskinen

Käy Robottilaaksoon! Kun Venäjällä esitellään verisuonia

nostuneita roboteista ja automaatiosta.

too.

puhdistavia nanorobotteja ja Tanskas-

Täällä kohtaavat yritykset ja startupit.

oma robottituote, joka veisi alaa eteen-

sa iloitaan omasta Universal-robotis-

Suomalainen ja kansainvälinen robotti-

päin”, hän esittää.

ta, meillä ainoana kehittyneenä maana

teollisuus voi esittäytyä ja synnyttää uut-

uidaan vastavirtaan. Yrittäjä, tietokir-

ta liiketoimintaa”, Andersson luettelee.

jailija ja konsultti

Cristina Andersson on

päättänyt muuttaa suunnan.

Robottilaakso on elävä oppimisympäristö, jossa voi aidosti opiskella ro-

”Tärkeää olisi kuitenkin saada

Osaamisen puute ehkäisee kehitystä. Sillä on vaikutuksia tuottavuuteen. Samanaikaisesti robottikeskustelua leimaa uhka työpaikkojen menetyksistä.

Hän huomasi robottien ja automaa-

botiikkaa ja perehtyä vaikkapa robotii-

”Palkkatyö on puheen keskiössä.

tion merkityksen valmistellessaan Bo-

kan historiaan. Sijoittuuhan se fyysisesti

Puolueiden on vaikea sitoutua pää-

hobusiness-kirjaansa. Hämmästyttävin-

Tekniikan museon tiloihin.

töksiin, jotka voisivat aidosti mullistaa

tä oli löytää kansainvälinen ilmiö, joka

”Erityisen tärkeää olisi saada päät-

on meillä käytännössä sivuutettu. Hän

täjät mukaan ja ymmärtämään robot-

päätti tehdä asialle jotain konkreettis-

tien tärkeys”, Andersson sanoo.

ta ja perusti Robotics Finland -yhteisön.

Suomi onkin eriskummallisessa ti-

Robotics Finland on järjestänyt kak-

lanteessa. Meiltä löytyy paljon auto-

si

menestyksekästä

koko työmarkkinan”, Andersson muistuttaa. Informaatioyhteiskunnasta on jo nyt siirrytty automaatioyhteiskuntaan, jota robotitkin edustavat.

Robottiviikko-ta-

maatiotekniikkaa, mutta robottipuolella

”Pankkipalvelut, veropalvelut ynnä

pahtumaa, joista jälkimmäisen Teknii-

ollaan jääty jälkeen. Edes Työ- ja elin-

muut palvelut on vaivihkaa automati-

kan museossa 24.-30.11. Seuraavaksi

keinoministeriön Tiekartta 2050 -selvi-

soitu ja hyväksytty, koska ne ovat pa-

Robotics Finlandin tärkein tehtävä on

tyksessä ei puhuta robotiikasta.

rantaneet elämää”, Andresson analy-

käynnistää alan tärkein foorumi: Robottilaakso.

”Keinoäly tekee robotista modernin. Esimerkiksi suomalainen Zen-robotics

”Robottilaakso on kohtaamispaikka

tekee uraauurtavaa työtä ohjelmoimal-

ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat kiin-

la valmiita robotteja”, Andersson ker-

22 • TRAFIIKKI 18

soi. www.roboticsfinland.fi


TRAFIIKKIuuTIsIA

On the Road -peli on ladattavissa ilmaiseksi Google Play -sovelluskaupasta. Peli löytyy hakusanoilla ”mobilia autopeli”. Android-käyttöjärjestelmille tarkoitettua peliä voi pelata älypuhelimella tai tabletilla suomen, ruotsin ja englannin kielisenä.

PelAA ITSeSI AUTOIlUN HISTORIAAN Mobilia on julkaissut ensimmäisenä

toritiellä. Pelissä voi ajaa kolmella eri

si 1980-luvulla turvavyön käyttö on jo

museona Suomessa älypuhelimille tar-

autolla, joiden ajo-ominaisuudet eroa-

pakollista ja 2000-luvulla pelaajan kes-

koitetun pelin Google Play-sovellus-

vat toisistaan. Valittavana on Ford Ang-

kittymistä voi häiritä yllättäen saapuva

kaupassa. On the Road -autopelissä

lia, Volkswagen Golf ja Toyota Corolla,

tekstiviesti. Mobilian autopeli on toteu-

seikkaillaan eri vuosikymmenien tieym-

jotka ovat aikakausilleen tyypillisiä koko

tettu opiskelijatyönä yhteistyössä Tam-

päristöissä. Pelissä voi väistellä kuoppia

kansan suosikkiautoja.

pereella

1960-luvun hiekkatiellä, kurvailla wun-

Peli kertoo hauskalla tavalla tie-

derbaumit heiluen 1980-luvun maise-

liikenteen historiasta ja liikennetur-

missa tai hurjastella 2000-luvun moot-

vallisuuden kehittymisestä. Esimerkik-

UUSI TOIMITUSJOHTAJA JA UUdeT AUKIOlOAJAT FORUM MARINUMISSA

toimivan

innovaatiokeskus

Demolan kanssa. Pelihanketta on rahoittanut Museovirasto.

Forum Marinum laajentaa aukioloaan

tusjohtaja Jaakko Tikan määräaikainen

IlMAIlUMUSeO HelSINKIVANTAAllA

talvikuukausina.

2015

työsopimus päättyy 30.6.2015, ja hän

Ilmailumuseo on avannut PopUp-mu-

alkaen näyttelyt ovat avoinna tiistaista

jää eläkkeelle. Forum Marinum -säätiön

seon ja museokaupan Helsinki-Vantaan

sunnuntaihin klo 11-19 (maanantaisin

hallitus on valinnut uudeksi toimitusjoh-

lentoaseman T2-terminaaliin. Helsinki-

suljettu). Museolaivat ovat avoinna ke-

tajaksi ja museonjohtajaksi 1.7.2015

Vantaan tarjoaa Ilmailumuseolle luon-

säkuukausina, jolloin kaikki kohteet ovat

alkaen kommodori (evp) Tapio Maijalan

taisen ympäristön museon kokoelmien

avoinna päivittäin klo 11-19.

viiden vuoden määräajaksi.

esille tuomiseen ja uusien asiakkuuksi-

Tammikuusta

Toimi-

en luomiseen. PopUp-museo on avoinna joka päivä kello 10-20 vuoden loppuun asti.

TRAFIIKKI 18 • 23 www.trafiikki.fi


T R A F II K K Iu u ti s ia Lapsille oma leikkitila Rautatiemuseoon Suomen

Rautatiemuseon

veturitallin

päätyyn on avattu lasten oma työpajaja leikkitila. Pöytien äärellä voi piirtää, askarrella tai vaikka koota palapelejä. Leikkitilasta löytyy muun muassa satavuotias sininen kapearaideveturi sekä veturimiesten takkeja ja lakkeja, joita pienet veturinkuljettajat ja -lämmittäjät voivat hyödyntää leikeissään. Tutustumisen arvoinen on myös napin painalluk-

Vauvoja Vellamossa nattaa ottaa omakseen pienestä pitäen.

sella henkiin heräävä Linnanmäen pie-

Merikeskus Vellamo ja Kymenlaakson

noisrautatie.

keskussairaalan synnytysosasto toivot-

Synnytysosastolta saatujen viestien

tavat vauvaperheet tervetulleiksi mu-

mukaan kampanja on otettu vastaan

seoon. Vuoden 2015 loppuun saakka

myönteisesti, ja Vellamossa onkin ensim-

jatkuvassa kampanjassa Vellamon mu-

mäisen kampanjavuoden aikana nähty

seot muistavat jokaisen uuden kymen-

useita pikkunyyttejä perheineen. Opas-

laaksolaisen perhettä kahdella vapaa-

tuksia Vellamosta löytyy noin kolmivuo-

lipulla. Kampanjalla halutaan viestittää,

tiaasta lähtien aina palvelutalojen muis-

että museot ovat kaikkien kansalaisten

teluopastuksiin asti. Alle 18-vuotiaat

yhteistä kulttuuriperintöä. Siksi ne kan-

vierailevat Vellamossa aina maksutta.

Mobilian Keskustalon laajennus ja vanhan näyttelyosan peruskorjaus on alkanut. Näyttelyhallissa kunnostetaan näyttelytilaa ja henkilöstön työtiloja sekä rakennetaan tila opetuskäyttöön. Laajennuksessa vanhojen näyttelytilojen yhteyteen rakennetaan uutta näyttelytilaa lähes 1000 m2. Teemanäyttelytila on suljettu noin puoli vuotta. Tilat valmistuvat Mobilian Liikkeelle-näyttelyyn, joka avautuu kesäkuussa 2015. Mobilian Autoglym Galleryn klassikkoautonäyttely, Rally Hall of Fame sekä kahvilaja museomyymälä ovat rakennustöiden ajan avoinna normaalisti.

Kuva: Maija Joro

Mobilian näyttelytilat laajentuvat

Gangut-Rilax-Riilahti 1714 Forum Marinumin uudessa erikoisnäyt-

Gangut-Rilax-Riilahti 1714. 300 vuotta

telyssä kerrotaan 300 vuotta sitten Han-

Riilahden meritaistelusta -näyttely teh-

koniemen edustalla käydystä kahakas-

tiin yhteistyössä Hangon museon kans-

ta Venäjän ja Ruotsin välillä. Tapahtuma

sa. Esineistö on peräisin ruotsalaisista

oli historiallisesti merkittävä, sillä Venä-

ja suomalaisista museoista. Näyttely Fo-

jän laivasto onnistui voittonsa ansios-

rum Marinumissa 29.3.2015 saakka.

ta etenemään Suomenlahdelta länteen. 24 • TRAFIIKKI 18


Rupriikki sulkeutui vuodeksi, uusi näyttely suunnataan diginatiiveille

Kädentaitajien tuotteet Mobilian museokaupasta

Tampereella Finlaysonin alueella toi-

Mobilian museokaupan yhteyteen ra-

minut Mediamuseo Rupriikki sul-

kennetaan Kangasalan Kädentaitajien

keutui lokakuussa. Museon toimin-

myyntinäyttely. Isänpäiväksi rakennetta-

ta jatkuu syksyllä 2015 museokeskus

va näyttely on avoinna joulukuun 19.

Vapriikissa Postimuseon läheisyydes-

päivään asti. Tuotevalikoimassa on run-

sä. Uusi Jokapäiväinen mediamme

saasti erilaisia koruja, koriste-esineitä,

-näyttely suunnataan nuorille aikui-

tekstiilejä, lahjatavaroita, käsinsidottuja

sille, eli 1980-2000-luvuilla kasva-

kirjoja sekä Tikkerperin hauskoja heijas-

neille, kaikkialle levittäytyvän peli- ja

tavia tuotteita.

pop-kulttuurin sekä internetin vaiku-

va ihminen ja Pirkanmaalaisia vies-

Varoitusmerkit tutuiksi

tejä – kautta. Kaikki kolme näyttelyn

Tekniikan museo lanseerasi pelin, jos-

osa-aluetta kertovat eri näkökulmista

sa tutustutaan 1.6.2015 mennessä

läpeensä medioituneen älypuhelinyh-

EU-alueella käyttöön otettaviin uusiin

teiskunnan synnystä.

puna-valko-mustiin kemikaalien varoi-

tuspiirissä eläneille. Näyttely kertoo median muutoksista kolmen eri osion – Verkottunut ihmiskunta, Pelaa-

tusmerkkeihin ja kemikaalien turvalli-

Lähetä lusikka näyttelyyn

seen käyttöön. Mökki kuntoon -pelin tapahtumat esitetään digitaalisesti, mutta käyttöliittymä on mekaaninen. Esineitä

Suomen merimuseo tekee yhdessä

Näyttelyyn kootaan 500 l­usikkaa ku-

siirtelemällä pelaaja ohjaa tapahtumia,

pohjoissaksalaisen Schloss Gottorf

vastamaan eri maista tulleita meriso-

tunnistaa varoitusmerkkejä ja valitsee

-museon kanssa Suureen Pohjan so-

tilaita.

kemikaalien turvallisen käsittelytavan.

taan liittyvää näyttelyä. Näyttelyn kes-

Haluatko osallistua lusikkainstal-

Peli on suunnattu yli 12-vuotiaille ja

keinen osa on Ruotsin laivaston lip-

laatioon ja lähettää oman lusikkasi

sitä voi pelata suomen, ruotsin ja eng-

pulaivan Prinsessan Hedvig Sofian

näyttelyyn? Laita lusikka ja yhteystieto-

lannin kielellä. Varoitusmerkit vaihtoon

hylky, josta nostetun esineistön jou-

si postitse osoitteeseen Suomen me-

-näyttelykohteessa kävijä voi tutustua

kossa on runsaasti lusikoita. Jokaisel-

rimuseo, Tornatorintie 99 A, 48100

uusien varoitusmerkkien lisäksi kemi-

la aluksen 500 hengen miehistöstä

Kotka tai tuo museoon aukioloaikoi-

kaalien ja varoitusmerkkien historiaan

oli oma lusikkansa ruokailua varten.

na 31.1.2015 mennessä.

ja taustoihin.

Askartele oma jouluvalo!

Ilmailumuseossa tapahtuu

Tekniikan museossa järjestetään jou-

13.12.2014 Kello 10-17 Joulumyyjäiset ja Finnairin mieskuoron konsertti (vapaa pääsy)

luvalopaja 29.11. ja 13.12. kello 14. Noin tunnin kestävässä pajassa tutustutaan sähkönkulkuun ja askarellaan oma pieni jouluvalo led-lampuista ja softis-muovista. Ikäsuositus 8-vuotiaasta ylöspäin tai vanhem­ pien seurassa. Hinta ­4 €. Lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi

20.12.2014 Kello 17-19 Finnair Pilot`s Big Band -konsertti (liput 15 €, ennakkomyynti: info@ilmailumuseo.fi tai 09 8700 870)

Radio- ja tv-museo avautuu keväällä 2016 uusin näyttelyin Radio- ja tv-museo sulki ovensa yleisöltä syksyllä 2014. Museon suljettujen ovien sisällä puretaan paraikaa näyttelyitä. Vuonna 1935 rakennetun yleisradioasemarakennuksen sisätilat remontoidaan kokonaisuudessaan. Samalla museon näyttelyt uusitaan. Alkuvuodesta 2016 avautuu kokonaan uudistettu Radio- ja tv-museo. TRAFIIKKI 18 • 25


w e b s h o p. trafiikki .fi

Ilmailijan seinäkello Mikä korkeus, näkyykö kello? Näyttävästä lentokoneen korkeusmittari -seinäkellosta kelpaa seurata ajan kulkua. Kellon halkaisija on noin 16,5 cm. Toimii AA-paristolla (ei mukana). Hinta 39,50 €

Linjaautokalenteri vuodelle 2015 Linja-autoja ja tunnelmaa, no varmasti! Kimmo Pyrhösen suomalaiskuvista kootussa seinäkalenterissa on jokaiselle kuukaudelle oma linjaautoaiheinen kuva. Koko 29,7 x 42,0 cm. Hinta 11 €.

Piirrä muotin avulla Lue tarina, kuvita itse! Pikku kuorma-auto -kirja on uuden­ lainen puuhakirja, jonka tukevien muottien avulla lapsen on helppo opetella piirtämistä ja värien käyttöä. Kirjan mukana on kuusi puuvärikynää. Hinta 6,90 €.

Ihanaa postinostalgiaa! Vuosisadan kirje on Pisama Designin suunnittelema kuosi, jonka kuvamaailma on vanhoista tamperelaisista postileimoista. Tuotteet ovat suomalaista käsityötä tekstiiliteollisuuden hukkamateriaaleista. Kadulla vastaan ei tule samanlaista, sillä jokainen tuote on uniikki! Denim lady -laukku, säädettävä, irrotettava olkahihna. Koko 23 x 20 cm. Hinta 65 € Miss Denim -laukku, säädettävä, irrotettava olkahihna. Koko 19 x 19 cm. Hinta 42 € S kukkaro, koko 17 x 12 cm. Hinta 21 € XS kukkaro, koko 13 x 12 cm. Hinta 13 €

26 • TRAFIIKKI 18

Maan mies Marsissasarjakuvakirja Maan mies Marsista, upea scifi-harvinaisuus 1940-luvulta! Reino Helismaa ja Olavi Kanervan käsikirjoittama ja Ami Hauhion piirtämä art deco –henkinen scifi-sarhakuvan klassikko. Sarjakuva-albumi ilmestyi pahasti pätkittynä ja kuvajaoltaan omituisena vuonna 1947. Tämä juhlajulkaisu julkaistaan alku­peräisistä ­Isku-lehdistä kuvattuna, oikeassa sivutaitossaan. Koko 21,5x25,5cm, 64 s., kovakan­tinen, piirrokset sekä v­ ärillisiä että musta­ valkoisia. Hinta: 24 €


Tähdet, tähdet! Suomalaisten iskelmätähtien kuvin koristellut lasinaluset ovat oiva lahja mm. Laila Kinnusta, Olavi Virtaa tai Irwin Goodmania fanittavalle. Kotelossa 6 lasialusta, joiden koko 9x9cm. Kaksi erilaista, mustavalkoinen ja värillinen sarja. Hinta 26 €

TILAA TRAFIIKKILEHTI ILMAISEKSI! Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2015. Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi: 1

Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla

samat tiedot postikorttiin 2 Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla info@trafiikki.fi Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikkilehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.

Punaisen Paronin Fokker kaksitasokone -metallimalli Onko se lintu? Onko se lentokone? Kyllä, muttei mikä tahansa leija, vaan vapaaherra Manfred von Richthofenin punainen klassikko. Yksityiskohtainen metallimalli klassisesta Punaisen Paronin Fokker -kaksitasolentokoneesta. Koneen pituus on noin 15 cm, mittakaava 1:24. Hinta: 26 €

Vastaanottaja:

Trafiikki-museot ry c/o Tekniikan museo Viikintie 1 00560 Helsinki uusi tilaus

osoitteenmuutos

Pehmeä matkakaveri Automatkat sujuvat mukavasti, kun kainalossa on pehmoinen matkakaveri. Aasi on korkeu­ deltaan noin 25 cm ja pupu noin 21 cm. Hinta 15,90 €/kpl.

Nimi Osoite

Sähköposti Minulle voi lähettää myös muuta Trafiikki-museoiden postia

Liimaa postimerkki

tilauksen peruutus


TEKNIIKAN MUSEO Viikintie 1 • Helsinki

www.tekniikanmuseo.fi

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI

RADIO- JA TV-MUSEO

POSTIMUSEO

SUOMEN MERIMUSEO

Rupriikki avautuu syksyllä 2015 museokeskus Vapriikissa Tampereella

Radio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016

Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 • Tampere

Merikeskus Vellamo • Tornatorintie 99 • Kotka

www.tampere.fi/mediamuseo

www.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo

SUOMEN ILMAILUMUSEO

FORUM MARIUM

Tietotie 3 • Vantaa

Linnakatu 72 • Turku

www.postimuseo.fi

SUOMEN RAUTATIEMUSEO Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää

www.suomenilmailumuseo.fi

www.forum-marinum.fi www.forum-marinum.fi

WWW.TRAFIIKKI.FI

www.rautatiemuseo.fi

www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi

MOBILIA Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala

www.mobilia.fi

Profile for Trafiikki

Trafiikki-lehti nro 18 (2/2014)  

Trafiikki on Trafiikki-museot ry:n julkaisema lehti täynnä mielenkiintoisia artikkeleja ja uutisia. Tutustu ja ihastu!

Trafiikki-lehti nro 18 (2/2014)  

Trafiikki on Trafiikki-museot ry:n julkaisema lehti täynnä mielenkiintoisia artikkeleja ja uutisia. Tutustu ja ihastu!

Profile for trafiikki
Advertisement