Page 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2016 NRO 20

4 MUSEON YSTÄVIÄ  10 JOUKKORAHOITUSTA 17 KOTI-IKÄVÄÄ

SIMO LAMPINEN SUOJELEE UUTTA RALLIMUSEOTA S.

19

TUNTEET NOUSEVAT PINTAAN VANHOISSA MERIMIESTATUOINNEISSA S.

12

Koulua voi käydä myös museossa TRAFIIKKI 14• 1


TRAFIIKKI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA HELENA PÄRSSINEN

MUSEO ON LOISTOHARRASTUS Museot ovat alkaneet huomioida toiminnassaan yhä enemmän kävijöidensä toiveita ja saaneet mukaan keräilijöitä sekä muita innokkaita alan harrastajia. Trafiikki-museoissa on hyödynnetty harrastajien vahvuuksia ja ammattitaitoa monin tavoin. Asiakkaita on siis otettu mukaan palveluiden tuottamiseen, kuten omissa 2000-luvun alun markkinointiopinnoissanikin neuvottiin.

Esimerkkejä on useita. Valtion Rautateiltä eläköitynyt Gunnar Anttalainen kuljettaa museojunia ja omistaa ison osan vapaa-ajastaan Suomen Rautatiemuseolle. Pirkko Hassinen johtaa jo seitsemättä vuotta Postimuseon ystäväyhdistystä. Forum Marinum taas on kuunnellut asiakasraadin mielipiteitä suunnitellessaan uutta perusnäyttelyä. Siksi näyttelyyn on tulossa runsaasti ihmisten kokemuksia ja heidän tarinoitaan. Museoliiton pääsihteerin, Kimmo Levän, mukaan vapaaehtoistyöllä on kiistatta arvonsa, mutta onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla asiakasraadit, vertaisoppaat ja muut vapaaehtoistyöntekijät vaativat ohjausta. Tämä taas edellyttää aikaa ja sitoo museon vakituisen henkilökunnan resursseja.

Museoiden ystävät voivat toisaalta tukea museoita myös taloudellisesti. Museokeskus Vapriikissa ensi tammikuussa avattava Pelimuseo sekä Mobiliassa kesäkuussa avattava Rallimuseo ovat syntyneet osin joukkorahoituksella. Rallimuseon suojelijana toimii rallilegenda Simo Lampinen, joka kertoo Trafiikki-lehden haastattelussa olevansa hyvin otettu tästä kunniasta. Elämyksellisessä Pelimuseossa kävijät ovat pääosassa ja pääsevät kokeilemaan eri aikakausien pelejä niille ominaisissa ympäristöissä. Trafiikki-museoiden näyttely- ja tapahtumatarjonta on muutenkin jälleen kerran runsasta. Suomen Merimuseon näyttely Usko, toivo rakkaus esittelee vanhoja tatuointimalleja. Postimuseossa pääosassa ovat jääkäreiden kirjeet ja päiväkirjat. Uutisosiosta voit lukea viimeisimmät Trafiikki-museoiden kuulumiset. Hyviä lukuhetkiä lehden parissa!

2 • TRAFIIKKI 20


Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Trafiikki-museot ry:n jäsenet ovat liikenteen ja viestinnän alan museoita. Yhdistykseen kuuluvat Forum Marinum, Mediamuseo Rupriikki, Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tvmuseo, Suomen Ilmailumuseo, Suomen merimuseo, Suomen Rautatiemuseo ja Tekniikan museo. Päätoimittaja: Helena Pärssinen Toimitussihteerit: Tiina Jantunen Suna Vuori Avustajat: Johanna Aartomaa Inka Alén Otto Holmborg Mertta Hätinen Elina Ijäs Ilona Kangas Petra Kotro Elina Kytölä Riina Linna Outi Penninkangas Tiia Tiainen Henri Äijälä Toimitus: Drama Queen Communications Oy Ulkoasu: Nina Kannisto Kannen kuva (Simo Lampinen): Holger ja Marita Eklund / Scuderia Naftalin Toimituksen yhteystiedot: info@trafiikki.fi www.trafiikki.fi Julkaisija: Trafiikki-museot ry Painos: 9 000 kpl Painopaikka: Euraprint 12. vuosikerta. Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1796-0304 (painettu) ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

SISÄLTÖ s. 4 NÄHDÄÄN MUSEOSSA!

Museot kokoavat yleisön ohella ystäviä, avustajia, vapaaehtoisia ja harrastajia, jotka hyödyttävät museoita monin tavoin, mutta vaativat myös osaavaa ohjausta. Parhaimmillaan yhteistyö palkitsee kaikki, myös näyttelyissä käyvät museovieraat.

s. 8 ASIAKASRAATI TEKI NÄYTTELYSTÄ IHMISLÄHEISEMMÄN ”Museothan ovat yleisöä varten. Miksei yleisökin voisi välillä olla museoita varten?” kysyy Forum Marinumin tutkija Anna Meronen.

s. 10 PELIMUSEO SYNTYI PELAAJIEN ALOITTEESTA

Suomen ensimmäinen pelimuseo sai alkunsa kolmen pelikeräilijän kokoelmasta. Nyt Suomen pelimuseo jatkaa pelikulttuuriin liittyvien kuvien ja esineiden tallentamista. Tammikuussa avautuvassa museossa kaikki saavat pelata.

s. 12 MERIMIESTEN TATUOINNIT KERTOVAT TUKAHDUTETUISTA TUNTEISTA Tatuointeja pidettiin laivoilla eräänlaisena pääsylippuna kovaan elämään ja pitkiin merimatkoihin miesten kesken. Pinnan alla läsnä olivat myös naisenkaipuu, koti-ikävä ja kuolemanpelko.

2016 NRO 20

s. 15 MUSEO ON LUONTEVA JATKE LUOKKAHUONEILLE

Nykyinen opetussuunnitelma jättää tilaa myös museokäynneille. Erilaiset työpajat, simulaattorit ja toiminnalliset näyttelyt tuovat vaihtelua oppimiseen ja tukevat sekä syventävät luokassa tehtävää työtä.

s. 17 JÄÄKÄREIDEN IKÄVÄ JÄI RIVIEN VÄLIIN

Jääkärikoulutukseen Saksaan lähteneille sotilaille yhteydenpito kotiin oli jaksamisen kannalta elintärkeää. Myös koti­väelle oli olennaista saada tieto, että lähettäjä oli elossa – vaikka sitten parilla rivillä postikortissa.

s. 19 RALLIMUSEO STARTTAA JOUKKORAHALLA

Rallimuseohankkeen suojelijaksi ryhtynyt Simo Lampinen toteaa, että on korkea aika saada Suomen 1950-luvulta alkanut menestyksekäs rallihistoria samalle varikolle.

s. 22 PILOTIT SOITTAVAT ILMAILUMUSEOSSA

Lue Trafiikki-museoiden kuulumiset ja laita kalenteriin mielenkiintoisimmat tapahtumat.

TRAFIIKKI 20 • 3


Museovieraat jonottivat perinnejuna Valtterin kyytiin Rautatiemuseopäivänä elokuussa 2015.

MUSEON YSTÄVÄT

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä uskoo hyvin ohjatun vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Museoille avustajat voivat olla arvokas apu, vapaaehtoistyötä tekeville museoharrastus taas antaa sisältöä elämään.

Teksti: Suna Vuori Kuvat: Suomen Rautatiemuseo, Museoliitto

M

useot vaikuttavat ympäristöönsä monin tavoin. Ne eivät ainoastaan talleta ja säilytä tai esittele asioita vaan muokkaavat yhteisöjään muun muassa tuomalla yhteen samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Museot ovat luontevia kohtaamispaikkoja. Tätä niiltä myös toivotaan, ja

4 • TRAFIIKKI 20

viime aikoina niitä on kannustettu yhteisöllisyyteen aikaisempaa enemmän myös rahoittajien taholta. Esimerkiksi Museovirasto tukee nyt hankkeita, joilla lisätään yhteisöllistä toimintaa tai suunnitellaan palveluita asiakkaita kuunnellen ja kokeillen. Monella museolla on omia ystä-

väyhdistyksiä, asiakasraateja ja vertaisoppaita. Joskus myös tieto on yhteistä. Mediamuseo Rupriikissa Tampereella on järjestetty vuodesta 2013 alkaen Wikipajoja ja –projekteja, joissa wikipedistit kokoontuvat museoon kokoamaan tietoa museon tulevien näyttelyiden


käyttöön, ja museo puolestaan luovuttaa näin syntyvät näyttelymateriaalit Wikipediassa jaettavaksi. Ilmailumuseossa vapaaehtoiset ilmailunharrastajat kunnostavat vanhoja lentokoneita museovieraidenkin iloksi. Monen jo pitkään toimineen ystäväyhdistyksen keskeinen tehtävä on varainhankinta. Julkisen rahoituksen muuttuessa ystävätoimintakin hakee nyt uutta, aikaisempaa aktiivisempaa roolia.

VAPAAEHTOISTYÖSSÄ ON ISO MAHDOLLISUUS Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ymmärtää, miksi museo on hyvä harrastus. Hän tietää myös sen, että moni museoammattilainen näkee vapaaeh-

toistyössä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. ”Jos museon ystävät odottavat museolta ylläpitoa tai jatkuvaa aktivointia, siitä voi tulla resurssin sijasta riippakivi. Ja jos koulutettujen ammattilaisten palkalla tekemää työtä aletaan korvata vapaaehtoisten ilmaistyöllä, ollaan ennen pitkään ongelmissa”, Levä sanoo. ”Vapaaehtoisten tekemä työ voi olla museoille todella arvokasta, mutta ilmaistahan se ei museoiden näkökulmasta ole. Asiakasraadit, vertaisoppaat ja muut vapaaehtoistyöntekijät vaativat onnistuakseen ohjausta, mikä edellyttää aikaa ja sitoo vakituisen henkilökunnan resursseja.” Levä onkin pohtinut modernia tapaa järjestää vapaaehtoistyö niin, että kaikki voisivat hyötyä siitä. ”Trafiikki-museoiden toimialoihin ja tehtäviin liittyy paljon keräilyä ja muuta harrastetyötä. Jos sitä voisi ajatella osana museoiden perustoimintaa ja toteuttaa ikään kuin kerhotoimintana, jolla olisi myös oma palkattu ohjaajansa, se voisi hyödyttää sekä museoita että näitä aktiivisia harrastajia”, Levä ehdottaa.

VOISIKO MUSEO OLLA MYÖS KERHO? Suomessa ei ole samanlaista vapaaehtoistyön perinnettä kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Hollannissa, joissa sitä tehdään varsin paljon. Näissä maissa museoiden ystävä­yhdistysten jäsenet saattavat esimerkiksi toimia ovien avaajina, vahtimestareina, lippukassoina tai museon valtuuttamina rahankerääjinä. ”Jos julkinen sektori luopuisi mu-

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

seoiden ylläpitotehtävästä, koko kulttuurimme pitäisi muuttua”, Kimmo Levä sanoo. ”Hollannin museoissa vapaaehtoisten kanssa tehdään jo sopimuksia. Silti sielläkin on vaikea määritellä, mikä johtaa sopimuksen katkaisemiseen.” Levä onkin puolileikillään ehdottanut vapaaehtoistyön tuotteistamista eli sen muuttamista maksulliseksi. ”Harrastaminenhan maksaa. Suomessa esimerkiksi Metsähallitus laskuttaa jo lammaspaimen­tensa vapaaehtoistyöstä, ja halukkaita hommaan on silti enemmän kuin Metsähallitus kykenee ottamaan vastaan.” Olisivatko museoiden vapaaehtoistyöntekijät valmiita maksamaan harrastuksensa ohjaamisesta? Jos museokerhoihin saataisiin ammattitaitoisia ohjaajia, toiminnasta voisivat hyötyä sekä museot että vapaaehtoiset.

LEMPEÄSTI INNOLLA JA SYDÄMELLÄ Espoolainen Pirkko Hassinen liittyi Postimuseon ystäviin jäätyään Postista eläkkeelle vuonna 2009. Siitä saakka hän on myös toiminut noin 250 jäsenen valtakunnallisessa ystäväyhdistyksessä puheenjohtajana. TRAFIIKKI 20 • 5 www.trafiikki.fi


Postimuseon ystävät pitävät yhteyttä uutiskirjeitse ja järjestävät vuosittain useita tapaamisia sekä retkiä museoihin. Yksi kevään kohteista on uusiin tiloihin muuttanut Helsingin kaupunginmuseo. ”Tämä on harrastuksena oikein hyvä”, Hassinen iloitsee. ”Itse luulin tietäväni postista melkein kaiken tietämisen arvoisen, mutta näissä tapaamisissa olen mielestäni kyllä kehittynyt paljon.”

POSTIMUSEON YSTÄVILLÄ ON LAAJAT VERKOSTOT Museon muutto Helsingin keskustasta Vapriikin museokeskukseen Tampereelle oli suuri muutos myös ystäväyhdistykselle. Osa vanhoista jäsenistä jättäytyi toiminnasta, mutta yhdistys on saanut uusia jäseniä Tampereelta. Postimuseon ystäviin kuuluu muun muassa entisiä Postin työntekijöitä, historian harrastajia, tutkijoita ja keräilijöitä. Yhdessä heillä on hyvät verkostot, joista Postimuseokin hyötyy suunnitellessaan uusia näyttelyitä.

Postimuseon ystävät –yhdistyksen puheen­ johtaja Pirkko Hassinen

6 • TRAFIIKKI 20


Kuva: Iiro Niemi, Suomen Rautatiemuseo

”Olemme mukana myös monenlaisia talkoissa ja muissa tapahtumissa”, Pirkko Hassinen kertoo. ”Yhdistystoiminta vaatii intoa ja aktiivisuutta, enkä itse Postimuseon ystäviin liittyessäni arvannut, että toimisin puheenjohtajana vielä seitsemän vuotta myöhemminkin. Voisin jo mielelläni siirtyä rivijäseneksi, mutta antaahan tällainen tehtävä sisältöä elämään.” Hassinen näkee ystävätoiminnan harrastuksena, jota tehdään suurella sydämellä. “Harrastaja katsoo museon toimintaa kuin ulkopuolinen, toisin sanoen samasta näkökulmasta kuin museovieraat. Toisaalta me olemme aktiivisia, osallistumme museon tapahtumiin, annamme palautetta, teemme ehdotuksia ja lempeästi toivomme museollemme kaikkea parasta.”

TYÖ PITÄÄ VETURINKULJETTAJAN KUNNOSSA Gunnar Anttalainen on ollut mukana

Rautatiemuseon veturinkuljettaja Gunnar Anttalainen

Suomen Rautatiemuseon toiminnassa vuodesta 1989 alkaen. ”Lättäkuskiksi pyydettiin. Kun se sattui sopimaan aikatauluihin, menin.” Lähes 40 vuotta Valtion Rautateillä vetureita kuljettanut Anttalainen jäi eläkkeelle päivätyöstään kolme vuotta sitten ja omistaa nyt ison osan vapaa-ajastaan Rautatiemuseolle. Olipa sitten joulu tai pääsiäinen, hän ajaa museojunia, siirtää kalustoa ja huoltaa vanhoja moottoreita, mitä kulloinkin pyydetään. ”Huonomminkin voisi aikansa viettää”, Anttalainen toteaa ja nauraa. ”Työ pitää pirteänä, ja vuosittaiset terveystarkastukset ja junaturvallisuustestit pakottavat huolehtimaan kunnosta. Ei voi elää ihan miten tahansa.” ”Matkustajatkin ovat museojunissa ihan erilaisia kuin Helsingin lähijunaliikenteessä. Oikeasti tämä on aivan mahtavaa!”

TRAFIIKKI 20 • 7 www.trafiikki.fi


Forum Marinumin asiakas­raati on kokoontunut keskimäärin kerran kuussa, pullapalkalla. Kuvassa raatilaiset Heikki Niittymäki (vas.), Henry Ulaska ja Toni Nieminen.

Jäänmurtaja Voiman radioasema 1986. Kuvassa Pekka Savola ja sisarenpoika Christian. Radiosähköttäjä Pekka Savolan työpaikka, Mt Purhan radioasema vuonna 1984.

8 • TRAFIIKKI 20


MINUN MERIMUSEONI Forum Marinum uusi perusnäyttelynsä yhdessä kävijöittensä kanssa. Uudesta näyttelystä tuli aikaisempaa yleisöystävällisempi, ja samalla tuulettuivat sekä asiakasraadin että museoammattilaisten ajatukset. Teksti: Suna Vuori Kuvat: Kimmo Koivunen, Pekka Savolan arkisto

M

useon tulee olla ihmisten kohtaamispaikka, todetaan Turun Forum Marinumin, kuten monen muunkin museon toimintasuunnitelmassa. Silti näyttelyitä valmistellaan lähes aina suljettujen ovien takana. Kun Turussa nelisen vuotta sitten alettiin suunnitella merimuseon perusnäyttelyn uudistamista, ovet päätettiin avata yleisölle jo ennen näyttelyn valmistumista. Näin sai alkunsa Minun merimuseoni –hanke, ja sen osana museon oma asiakasraati. Forum Marinumin asiakasraadin jäsenistä useimmat ovat tehneet päivätyönsä merellä – vaikka mukana on jokunen maakrapukin. ”Työ heidän kanssaan on ollut ihan helmeä. Hyviä juttuja, hyvät verkostot”, sanoo asiakasraatia vetänyt projektikoordinaattori Hanna ­Niittymäki.

VÄHEMMÄN TEKNIIKKAA, ENEMMÄN TARINOITA Uudistuvan näyttelyn näkökulma merenkulun historiaan palvelee museossa kävijää aikaisempaa käytännönläheisemmin: vähemmän tek­ niikkaa ja taloutta, enemmän ihmisten kokemuksia ja heidän tarinoitaan. Tutkija Anna Merosen mukaan yleisön kanssa työskenteleminen pakottaa museoväen perustelemaan valintojaan uudella tavalla. Museon käyttäjän näkökulma on toinen kuin tutkijan. ”Asiakasraati vaikuttaa varmasti myös siihen, että ihmisten on helpompi tulla näyttelyihin”, Meronen toteaa. ”Museothan ovat yleisöä varten. Miksei yleisökin voisi välillä olla museoita varten?”

RAATI PITÄÄ KIIREISENÄ Raatitoiminta on pitänyt radiosähköttäjänä jäänmurtajilla ja tankkilaivoilla meriä kyntäneen Pekka Savolan kiireisenä. ”On muisteltu menneitä ja seilattu valokuvien perässä vähän siellä ja täällä”, ensimmäistä eläkevuottaan viettävä Savola kertoo. ”Kuvia on paljon, ja nyt niitä on saatu järjestettyä ikään kuin arkistoon.” Savolan arkistokuvia käytettänee myös tulevissa näyttelyissä. Vähän yli kymmenen hengen asiakasraadin jatko Turun merimuseossa riippuu ennen muuta raatilaisista itsestään. Tulevan toiminnan tapoja ja muotoja mietitään. ”Vapaaehtoistoiminnassa on iso potentiaali”, toteaa raadin vetäjä Hanna Niittymäki, ”mutta vaatii harjaantumista nähdä, missä juuri nämä ihmiset ovat hyviä ja mihin heidän taitojaan voidaan käyttää.”

YHDESSÄ IHMETTELYÄ Seuraavaksi Forum Marinumissa aletaan kouluttaa vertaisoppaita – tai kanssaihmettelijöitä, kuten museossa sanotaan. Keskusteluoppaiksi tarjoutuvat ihmettelijät tekevät työtään kahvi- ja lounaspalkalla. ”Mielenkiinnostahan tätä tehdään”, asiakasraatilainen Pekka Savola toteaa. ”Olen oppinut itse todella paljon sekä muiden tarinoita kuuntelemalla että seuraamalla museoammattilaisten työtä. Jos vain löytää asian, joka kiinnostaa, voin kyllä suositella!” TRAFIIKKI 20 • 9 www.trafiikki.fi


V

uonna 1979 markkinoille tuli ensimmäinen suomalainen kaupallinen tietokonepeli, Raimo Suonion ohjelmoima Chesmac. Nyt suomalainen peliteollisuus on käsite jopa maailman mittakaavassa. Tammikuussa yleisölle avattavan Suomen pelimuseon on määrä esitellä suomalaisen pelikulttuurin kehittymistä mahdollisimman monipuolisesti aina kortti- ja lautapeleistä uudempiin tietokonepeleihin sekä roolipelaamiseen. Samalla se kertoo, mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja miten se muuttui mikrotietokoneiden sekä pelikonsolien myötä valloittaen lopulta kaikkien mukana kulkevat matkapuhelimet.

Pelimuseossa voi kokeilla pelejä, joita ei löydy enää mistään muualta.

FLIPPERIÄ PELIHALLISSA Pelimuseosta voi ennustaa hittiä monille sellaisillekin, jotka eivät museoissa muuten viihdy. Uudessa elämyksellisessä museossa kävijät pääsevät kokeilemaan eri aikakausien pelejä niille ominaisissa ympäristöissä. Museotilaan rakennetaan muun muassa peliharrastajien huoneita eri vuosikymmeniltä sekä pelihalli, jossa on erilaisia peliautomaatteja 1970-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen. Esille pääsee kaikkiaan noin sata peliä, joista suurin osa on digitaalisia. Mukana on kuitenkin myös lautapeliharvinaisuuksia, kuten Tampereen museoiden kokoelmiin kuuluva, lähes sata vuotta vanha Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Joitakin kymmeniä pelejä voi myös pelata paikan päällä. Näitä ovat esimerkiksi Atarin varhainen videopingis eli Pong-automaatti, Lohikäärmepuu-roolipeli sekä Twilight Zone -flipperi Muun ohessa Pelimuseo tarjoaa tiloja pienimuotoisille peliaiheisille tapahtumille, harrastajakokoontumisille, pelimaratoneille ja game jameille. 10 • TRAFIIKKI 20

KAIKKI PELAA Mediamuseo Rupriikin yhteyteen perustetussa Pelimuseossa pajatso kolahtaa Afrikan tähteen ja vihaiset linnut törmäävät tv-tennikseen. Teksti: Suna Vuori

Pelistudion voi myös varata käyttöön esimerkiksi koululaisryhmille, eleketroniselle urheilulle tai LAN-pelaamista varten. Vierailijat voivat kytkeä omat tietokoneensa studion näyt-

Kuvat: Rupriikki / Saana Säilynoja

töihin ja muihin apuvälineisiin. Tavoitteena on luoda paikka, johon kaikkien peleistä kiinnostuneiden on helppo tulla. Tämän toivotaan ruokkivan muun ohessa uusia peli-ideoita.


YLI TUHAT LAHJOITTAJAA Vapriikissa kymmenen vuotta sitten järjestetyn, erittäin suositun Commodore-näyttelyn yhteydessä oli jo huomattu pelinäyttelyiden keräävän omanlaistaan yleisöä. Sen jälkeen peliaiheisia näyttelyitä on järjestetty useita, aina vähintäänkin kohtalaisella menestyksellä. Pelimuseo sai alkunsa useamman toimijan yhteistyönä. Kesällä 2014 tietokoneita ja pelikonsoleita 1990-luvun lopusta alkaen keräillyt kolmen hengen Pelikonepeijoonit-yhteisö teki mediamuseo Rupriikille ehdotuksen uudesta museosta. Peijoonit tarjoutuivat luovutta-

maan satoja laitteita ja tuhansia pelejä käsittävän kokoelmansa Suomen pelimuseon käyttöön. Mukaan lähtivät Tampereen yliopiston pelitutkijat sekä Tampereen kaupunki, joka omistaa jälleen yhdellä museolla laajenevan museokeskus Vapriikin. Maaliskuussa 2015 käynnistetty joukkorahoituskampanja osoitti pelaajayhteisön aktiivisuuden. Lahjoitusten lisäksi Rupriikkiin alkoi lähes tulvia yhteydenottoja pelaajilta ja pelinkehittäjiltä, ja näin myös kokoelmatyö sai lentävän lähdön. Nyt museossa mietitään, miten eri

tavoin pelejä ylipäänsä voi ja kannattaa tallettaa. Puoli vuotta kestänyt joukkorahoituskampanja sai yli 1 100 tukijaa ja tuotti reilusti yli tavoitteen, yhteensä 86 000 euroa. Mukaan lähtivät yksityisten pelaajien lisäksi muun muassa peliyhtiöt, kuten Supercell ja Remedy, samoin kuin Pelit-lehti sekä pelisivustot dome.fi ja V2.fi. Pelimuseo avataan museokeskus Vapriikissa toimivan Rupriikin yh­ teyteen tammikuussa. Jatko riippuu kävijöistä. Seuraava siirto on yleisön.

TRAFIIKKI 20 • 11 www.trafiikki.fi


USKO, TOIVO, RAKKAUS – JA KALVAVA KOTI-IKÄVÄ Tatuointeja on tehty eri puolilla maailmaa tuhansia vuosia. Vanhojen merimiestatuointien näyttelyssä korostuvat kaipaus ja kuoleman läsnäolo. Teksti: Suna Vuori 12 • TRAFIIKKI 20

Kuvat: Sjöhistoriska museet, Tukholma


Osa merimiehistäkin kainosteli tatuointejaan eikä halunnut esiintyä alasti edes uimarannoilla.

I

hoon hakattuja tai pisteltyjä kuvia eli tatuointeja on tehty tuhansien vuosien ajan lähes kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi 5300 vuoden ikäiseltä jäämies Ötziltä löydettiin tatuointeja. Tatuoinnit tunnettiinkin jo muinaisessa Egyptissä, samoin kuin Kreikassa, Persiassa ja Arabiassa paljon ennen ajanlaskumme alkua. Myöhemmin niistä innostuivat muun muassa ristiretkeläiset ja

pyhiinvaeltajat, 1800-luvulla myös muutamat Euroopan kuninkaalliset. Maailmaa matkanneiden merimiesten mukana tatuoinnit levisivät muun muassa vankiloihin sekä sotilaiden, rautatieläisten, prostituoitujen ja erilaisten rikollisjengien alakulttuureihin. 1900-luvulle tultaessa tatuoituja ihmisiä alettiin vieroksua, koska heidän katsottiin kuuluvan elämäntapansa vuoksi alempiin, moraa-

lisesti rappeutuneisiin yhteiskuntaluokkiin. Monia ulkopuolisia tatuoinnit pelottivat, mikä oli osin tarkoituskin. Osa tatuoinnin ottaneista taas häpesi kuviaan ja yritti pitää ne piilossa. Merimiehille tatuoinnit olivat eräänlainen pääsylippu laivayhteisöön ja kovaan elämään merillä. Klassisten merimiestatuointien kuvastossa korostuvat laivojen ja ankkureiden lisäksi alastomat naiset sekä pitkistä eroista ja kaipuusta kertovat sydämet, ruusut ja rakastettujen nimet. Kuolemanpelon ohella ihoon pureutuivat myös vaaroja ja voimaa alleviivaavat symbolit, kuten tikarit ja pääkallot tai tiikerit ja lohikäärmeet. 1900-luvun alussa tatuointeja ottivat myös sirkuksissa tai varieteessa esiintyvät naiset. Aiheina oli usein kukkia, köynnöksiä, lintuja ja perhosia. Ne ovat muodikkaita nytkin, kun tatuoinnit ovat taas monenikäisten ihmisten suosiossa.

E

nsimmäisiä merimiestatuointeja tekivät seilorit itselleen ja toisilleen, osin ajanvietteeksi. Toiminnan ammattimaistuessa parhaista kuvista alettiin koota tatuointistudioissa mallistoja, joita kierrettiin esittelemässä satamiin ankkuroituneissa laivoissa. Näyttävimmät tatuoinnit olivat hitaita tehdä ja maksoivat paljon. TRAFIIKKI 20 • 13 www.trafiikki.fi


Kuvastoon kuului laivojen ja ankkureiden lisäksi romanttisia ja eroottisiakin kuvia.

Ennen tatuoinnin tekemistä ihosta poistettiin karvat partahöylällä. Valittu kuva piirrettiin ensin aniliinikynällä ja kiinnitettiin iholle vedellä, jolloin siitä jäi jälki. Useimmat ammattitatuoijat käyttivät jo sata vuotta sitten sähköneulaa. Merimiestatuointiin kuuluivat silloin kovat varjot, terävät ääriviivat ja rajallinen määrä värejä: tavallisesti punainen, sininen, vihreä ja musta. Nykyään monet näistä kuvista ovat laajalti kopioituja klassikkoja.

Tatuoinneille oli omia mallikirjoja ja -kuvastoja, joista asiakas saattoi valita mieleisensä.

M

erikeskus Vellamossa nähtävä Suomen merimuseon tatuointiaiheinen Usko, toivo, rakkaus –näyttely sai alkunsa Tukholmasta. Ruotsin merihistoriallisen museon, Sjöhistoriska museetin kokoelmiin kuuluu lähemmäs sata vuotta vanha merimiestatuointien mallisto, jonka kuvat kertovat tunteista ja toiveista, joista ei ehkä puhuttu ääneen. Merimiestatuoinnit olivat muun ohessa vahva viesti sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Tätä pidettiin tärkeänä laivalla, jossa miehet viettivät pitkiä aikoja keskenään jakaen myös punkkansa toisten miesten kanssa. Tästä syystä vanhoissa tatuointimalleissa on runsaasti vähäpukeisia ja muodokkaita, ajan mittaan yhä alastomampia naisia, kun taas miesten kuvat puuttuvat lähes kokonaan. Tribaalitatuointien mentyä muodista nykyiset tatuointitrendit suosivat taas vanhoja, kiiltokuvia muistuttavia malleja. Joku voisi pitää niitä menneiden merimiesten ystävällisenä silmäniskuna nykyajan maakravuille.

14 • TRAFIIKKI 20

Usko, toivo, rakkaus - Merimiestatuointeja -näyttely Suomen merimuseossa 13.5.-11.9.2016. Teema näkyy myös Kotkan Meripäivillä mm. avajaisparaatissa 28.7.


Opastuksella laivakoira Vellun tassunjäljissä Suomen merimuseossa. Kuva: Eveliina Lecklin, Merikeskus Vellamo.

OPE HEI, MENNÄÄN MUSEOON! “

Milloin me päästään museoon?” kysyy oppilas. Takana ovat ne ajat, kun museo oli pölyinen rakennus, jossa vierailtiin kerran vuodessa, ja jossa piti hiirenhiljaa ihmetellä nuolenkärkiä vitriinissä. Tänä päivänä museo on uusi koulun jatke, kokemuksellinen oppimisympäristö ja monimediallinen elämys.

Museokäynnistä saa runsaasti sisältöä opetukseen. Museotarjonta on laaja, ja siihen kannattaa paneutua huolellisesti ennen vierailukohteen valintaa. “Museovierailua kannattaa hyödyntää kaikessa opetuksessa. Epämuodollinen oppimisympäristö tarjoaa aivan toisenlaisia elämyksiä kuin luokkahuone”, sanoo Tekniikan

Museo on innoittava oppimisympäristö, jonka avulla voi avata uusia asioita ja uudenlaisen tavan oppia. Teksti: Mertta Hätinen Kuva: Eveliina Lecklin, Karoliina Lesti

museon palvelukoordinaattori Outi Putkonen. Hänen mukaansa opetus tapahtuu museossa näkemällä ja kokemalla, mikä jättää vahvan muistijäljen. Sellainen on helppo linkittää luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Putkonen tähdentää, että museot ovatkin loistavia monilukutaidon oppimisympäristöjä, koska näyttelyissä TRAFIIKKI 20 • 15 www.trafiikki.fi


on kuvia, videoita, tekstiä, installaatioita ja monimediallisia teoksia.

MITÄ KAIKKEA MUSEOSSA VOI TEHDÄ? “Museovierailulla voi vaikka miettiä, kenelle tämä näyttely on tehty ja miksi”, vinkkaa Outi Putkonen. “Näyttelyissä on tutkittua tietoa, mutta kulloisenkin työryhmän valitsemana. Luokan kesken voidaan pohtia, mitä näyttelyyn on otettu ja mitä jätetty pois. Kriittistä medialukutaitoa tarvitaan myös museossa.” Museoista saa monipuolista sisältöä mediakasvatukseen. Yksi mielenkiintoinen tehtävä voisi olla kuraattoriksi ryhtyminen: “Kuratoikaa oma näyttely! Aiheena voi olla Minun museoni tai jokin rajatumpi teema. Kukin oppilas valitsee viisi teosta, kuvaa ne ja esittelee muille.”

MUSEOVIERAILU SYVENTÄÄ OPPIMISTA Nykyinen opetussuunnitelma jättää opettajalle paljon vapauksia – sekä tilaa museokäynneille. Riippuu paljolti opettajan omista mieltymyksistä, kuinka usein luokka vierailee museossa. Vierailut tuovat mukavaa vaihtelua luokassa opiskeluun, ja parhaimmillaan museokäynti voi antaa oppilaalle itseluotta­musta. “Museoissa voivat päästä esiin myös ne oppilaat, jotka eivät välttämättä loista luokkahuoneessa”, Outi Putkonen tietää. Hyvin suunniteltuna museokäynti tukee luokassa tehtävää työtä. Erilaiset työpajat, simulaattorit ja toiminnalliset näyttelyt syventävät tietämystä opiskeltavasta aiheesta. Museossa käyminen innostaa ja opettaa, antaa uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisen tavan oppia. Museovierailu kannattaa aina.

16 • TRAFIIKKI 20

Tekniikan museo ja mediakasvatusseura Metka järjestävät koululaisille Mobiilimetkaa museossa -toimintaa.


Sota-ajan postiliikenne kulki vilkkaana. Maailmansodan jännitteiden vuoksi ruotsalaisten sotilaiden läsnäolo rajaseudulla, kuten Haaparannassa (kuva), oli näkyvää.

”EN HÄPEE P SANOA” Postimuseoon kootut jääkäreiden kirjeet ja päiväkirjat kertovat sotilaskoulutuksen ja sankaruuden kääntöpuolesta – huolista ja harmeista kaukana kotoa. Teksti: Suna Vuori Kuvat: Postimuseon ja Vapriikin arkistot

ostimuseossa maaliskuussa avattu näyttely kertoo suomalaisista jääkäreistä heidän omien kirjeittensä ja päiväkirjojensa avulla. Itsenäisyysmielisten ylioppilasaktivistien aloitteesta alkunsa saaneen jääkäriliikkeen tavoitteena oli irroittaa Suomi Venäjästä. Helmikuussa 1915 alkoi heidän koulutuksensa Lockstedtin leirillä Saksassa. Vuosina 1915-18 lähes kaksi tuhatta suomalaista sai sotilaskoulutusta Pfadfinder-kurssilla. Saksa kävi sotaa Suomea hallitsevaa Venäjää vastaan, joten hanke oli vaarallinen ja pidettiin pitkään salassa. Siksi myös yhteydenpito Suo-

men ja Saksan välillä oli vaikeaa. Monet jääkäreiksi lähteneistä nuorista sotilaista pitivät kuitenkin päiväkirjaa ja kirjoittivat kuulumisistaan myös kotiin, usein näennäisesti harmittomin muutaman rivin postikorttitervehdyksin.

OSA POSTISTA SENSUROITIIN Jääkäreiden kirjeet kulkivat salaisia reittejä pitkin, yleensä Tukholman kautta ja Helsingistä sinne muuttaneen Alma Söderhjelmin käsien lävitse. Söderhjelm oli isänmaallinen historiantutkija, Suomen ensimmäisiä tohtoriksi väitelleitä naisia, TRAFIIKKI 20 • 17 www.trafiikki.fi


s­ukupuolensa ensimmäinen dosentti ja ensimmäinen professori. Hän toimitti Suomeen jääkäreiden kirjeet, joiden sisällöt tarkastettiin, jotta niihin ei jäisi sen enempää Suomelle tai Saksalle kuin jääkäriliikkeellekään vahingollista tietoa. Osa postista juuttui silti sensuuriin ja päätyi perille vahvasti mustattuna. Jääkäreiden kirjeissä ja etenkin päiväkirjamerkinnöissä kerrotaan kovasta kurista ja koulutuksesta, toivosta ja epätoivosta, vastoinkäymisistä ja koti-ikävästä. Kotiväelle oli kuitenkin tärkeää saada tieto, että lähettäjä oli elossa. Jääkäreille yhteydenpito läheisten kanssa taas oli jaksamisen ja moraalin ylläpitämisen kannalta elintärkeää. Postimuseon Jääkäripostia rintamalta –näyttely perustuu osin tamperelaisen historiantutkijan, Tuomas

18 • TRAFIIKKI 20

Hopun tuoreeseen kirjaan Jääkärit Saksan tiellä. Esineistöä ei Hopun mukaan ole ollut helppo saada. Hän kehot-

Hyttysverkoin varustautuneet jääkärit kirjoittivat kotiin Riianlahden rintamalta 1916. Oikealla jääkäri Ture Brommels, taustalla 2. Jääkärikomppanian korsu, joka itärintaman ylipäällikön mukaan nimettiin Villa Hindenburgiksi.

taa museokävijää kuitenkin tutustumaan näyttelyssä esiteltyihin neljään jääkäriin, joiden kautta sotilaiden motiivit, tunteet ja myöhemmät kohtalotkin tulevat kosketusetäisyydelle. Elävää historiaa voi aistia esimerkiksi kuvauksissa Latvian rintamilta, jossa kärsittiin paitsi nälästä ja puutteesta myös sääskistä. Jääkäri Olof Lagus kirjasi päiväkirjaansa latvialaisten hyttysten olevan suuria, pitkäjalkaisia veren­ imijöitä, jotka olivat vähällä tehdä sotilaat hulluiksi. Ilmari Pahkajärvi puolestaan kirjoitti heinäkuussa 1916 nukahtaneensa ruuan ajaksi ja joutuneensa odottamaan seuraavaan ateriaa 24 tuntia. ”En häpee sanoa, että sain kaikin voimin taistella itkua vastaan, sillä niin kurja oli tilanteeni”.


Simo Lampinen ja hänen vaimonsa Mirja poseerasivat 1960-luvulla Lampisen rallissa käyttämän Saabin edessä.

KOKO KANSAN RALLIMUSEO Kesäkuussa Kangasalle avataan Rallimuseo, jonka suojelija Simo Lampinen on ollut vauhdissa jo monta vuosikymmentä. Teksti: Mertta Hätinen Kuvat: Petra Kotro, Mobilia, Scuderia Naftalin

S

orateiden kuninkuuslaji saa vihdoin oman museon, kun Rallimuseo avaa ovensa Mobilian Autokylässä Kangasalla, Tampereen kupeessa. Rallia on ajettu suomalaisilla sorateillä jo 1950-luvulta lähtien, ja rallikuskit ovat niittäneet mainetta maailmalla. Suomessa on enemmän rallin maailmanmestareita kuin missään muualla maailmassa, joten on korkea aika saada suomalainen rallihistoria saman katon alle. Rallimuseo toteutetaan osittain joukkorahoituksen avulla. Yksityishenkilöt ovat voineet lahjoittaa museolle ralliin liittyviä esineitä TRAFIIKKI 20 • 19 www.trafiikki.fi


ja valokuvia, ja kokoelmia on muutenkin kartutettu kampanjan aikana. Museossa on mahdollista tutustua rallin historiaan aina 1900-luvun alusta alkaen. Tavoitteena on muun muassa rakentaa Tampereen yliopiston kanssa uudenlainen simulaattori, jossa museovieraat pääsisivät sekä fyysisesti että virtuaalisesti ralliauton kyytiin. Museossa tulee olemaan monen20 • TRAFIIKKI 20

laista muutakin ihmeteltävää: tiesitkö, että rallia ajetaan myös aavikolla sekä tunturissa? Tai että ennen vanhaan autot huollettiin metsän laitaan pysäköidyn pakettiauton turvin?

SIMO LAMPINEN RALLIMUSEON SUOJELIJAKSI Simo Lampinen (s. 1943) aloitti ralliuransa 18-vuotiaana heti ajokortin saatuaan ja kilpaili 36-vuotiaaksi saakka.

Hänellä on hallussaan neljä Suomen mestaruutta, kolme Jyväskylän Suurajojen voittoa ja lukuisia sijoituksia kilpailuissa ympäri maailman. Jätettyään kilpa-ajon Lampinen on tehnyt uran erilaisissa ralliorganisaatioissa Suomessa ja ulkomailla. Uusin hanke on Rallimuseo. ”Oli ilo ja kunnia tulla pyydetyksi Rallimuseon suojelijaksi”, Hampurista tavoitettu Lampinen sanoo. ”Ralli­


museo on kunnianosoitus suomalaisille rallikulttuurille ja kuskeille, jotka ovat olleet etunenässä viemässä Suomea maailmankartalle.” Lampisen mukaan ralli on siitä erikoinen laji, että kisoja ajetaan samoilla sorateillä, joita pitkin tavalliset kansalaiset ajavat töihin ja kotiin. Ralli tulee kirjaimellisestikin lähelle katsojaa: yleisö saattaa vaikka peittyä ralliauton nostattamaan pölypilveen! Alkuaikojen ralliautotkin olivat yleisölle tuttuja omasta autotallista.

SISUA, SORAA, SINNIKKYYTTÄ Suomi on sinnitellyt talouden taantumassa jo hyvän tovin. Voisiko laman keskellä tarpova maamme oppia jotakin rallista? ”Yksi ajaa yksillä renkailla ja toinen toisilla. Ensimmäinen voittaa, toinen jää kakkoseksi –renkaiden takia. Renkaat pitää panna välittömästi vaihtoon eikä jäädä ihmettelemään”, Simo Lampinen tokaisee. Jotta pysyttäisiin mukana muutok-

sessa, täytyy tehdä nopeitakin ratkaisuja. Kilpa-ajossa ei pärjää jarruttelemalla. ”Ralli on nopeiden reaktioiden laji. Pitkälle pääsee, jos on sisua ja periksiantamattomuutta. Tavoitteet pitää asettaa korkealle, eikä saa jäädä tuleen makaamaan”, Lampinen ohjeistaa.

RUUTULIPUN JÄLKEEN Kun Simo Lampiselta kysyy, haluaisiko hän vielä ralliauton rattiin, tämä toteaa iloisesti, ettei ole sieltä oikeastaan lähtenytkään. Lampinen on kilpauransa jälkeen ajanut erilaisissa tapahtumissa ja testiajoissa ympäri maailmaa, viimeisimpänä Italian San Remossa ja Padovassa, jossa hän pääsi ajamaan vuoden 1970 mallin Lancia Fulvia Coupe’ta. Tismalleen samanlaisella autolla Lampinen voitti Portugalin rallin vuonna 1970. Rallimuseohankkeesta Lampinen toteaa, että ”on jo korkea aika saada rallihistoria samalle varikolle.”

Simo Lampinen matkustaa edelleen rallitoimitsijana pitkin maailmaa.

Timo Mäkisen Mini Cooper S on yksi Rallimuseoon esille tulevista ikonisista autoista.

TRAFIIKKI 20 • 21 www.trafiikki.fi


TRAFIIKKIUUTISIA

FINNAIR PILOTS’ BIG BAND ’Ainutlaatuinen’ on sana, joka kuvaa

kana seitsemän levyä. Kaksi viimeisin-

täydellisesti Finnair Pilot`s Big Ban-

tä on tehty kahdella kielellä: suomen-

dia (FPBB). ma

Sami Saaren tulkitse-

samanniminen

kappale

kuuluu

myös big bandin ohjelmistoon ja ku-

kielisessä

versiossa

solistina

laulaa

Sami Saari, englanninkielisen puolen

vaa sen erityisyyttä. Kuluvana vuonna

hoitaa

Mikael

Ainutlaatuista

on

Konttinen. myös

se,

44 vuotta täyttävään yhtyeeseen kuu-

että big bandiin voi liittyä kuka ta-

luu satunnaisia vierailijoita lukuun ot-

hansa

tamatta ainoastaan Finnairin lentäjiä.

hän

Finnairilla aktiivilentäjä

lentänyt, tai

olipa

eläkeläinen.

VALTTERI VIE TREFFEILLE

Yhtyeen nousukiito alkoi vuonna

Viimeiset viisi vuotta Suomen Il-

Rautatiemuseon Pienoisjunatreffeille Hy-

1971, kun silloinen lentotoimenjohta-

mailumuseo ja FPBB ovat tehneet yh-

vinkäälle voi matkustaa Helsingistä pe-

ja Olli Puhakka jäi eläkkeelle. Nel-

teistyötä.

rinnejuna Valtterilla.

jä lentäjää, joista yksi oli entinen trum-

Ilmailumuseon tiloissa kaksi kertaa kuu-

Toukokuun 14.-15. päivänä järjes-

petinsoiton maailmanmestari, lupautui

kaudessa, joten satunnainen museokävijä

tettävässä jokakeväisessä viikonloppu-

soittamaan Puhakan eläkejuhlissa. Vas-

voi päästä nauttimaan yhtyeen treeneistä.

tapahtumassa esitellään taidokkaasti

taanotto oli riemukas, ja seuraavana vuonna yhtye laajentui Big Bandiksi. Yhtye on julkaissut 44 vuoden ai-

Soittajat

hiovat

taitojaan

museon

rakennettuja pienoisrautateitä. Ohjatus-

Aero-auditoriossa kruunaa Ilmailumuse-

sa työpajassa voi kokeilla oman talon

on tapahtumavuoden.

rakentamista, kesäkahvilasta löytyy vir-

Vuotuinen

yleisökonsertti

vokkeita pieneen nälkään, ja sään sal-

VLOGI @POSTIMUSEO -PROJEKTISSA NUORTEN VIDEOITA

liessa puistojuna ajeluttaa pienempiä

Postimuseo sai Museovirastolta Kokeilu-

oppilaat kuvasivat videoita Postimuseon

työnäytöksiä.

tonnin, jonka avulla testataan ketterällä

näyttelyssä, ja videot julkaistiin museon

tavalla uusia ideoita.

YouTube -kanavalla huhtikuun lopussa.

Vlogi @Postimuseo –projekti käyn-

Postimuseo järjesti oppilaille myös

nistyi vuoden 2015 lopulla, kun yhteis-

opettajan, suositun vloggari Soikun,

työ Tampereen Tammerkosken taidepai-

joka piti lukiossa sparrausluennon vide-

notteisen lukion kanssa aloitettiin.

oiden teosta. Projektin päätteeksi Posti-

Vlogi @Postimuseo -projektissa museo kokeilee vlogi-videoiden tuottamista yhdessä lukiolaisten kanssa. Halukkaat 22 • TRAFIIKKI 20

museo järjesti osallistujille vielä yhteisen illanvieton.

ja isompia matkustajia puiston ympäri. Tapahtumassa on mukana myös alan kauppiaita sekä mallinrakentajien

Aikataulut ja tarkemmat tiedot museon verkkosivuilta: http://rautatiemuseo.fi

Junaliput ovat myynnissä museon verkkokaupassa: http://webshop.trafiikki.fi/


UTOOPPISIA KESÄLEIREJÄ JA ROBOTTIPAJOJA TEKNIIKAN MUSEOSSA

ILMAILUMUSEON YÖ JA LASTEN PÄIVÄ Ilmailumuseon yön kolmella noin tunnin mittaisella toimintaopastuksella yleisö pääsee tutustumaan museon kulissien takaisiin salaisuuksiin.

Suuren suosion saaneet Professori

tetään tänä kesänä yliopiston tilois-

Dramatisoiduilla kierroksilla vanhat

Utopian keksintöleirit valtaavat Teknii-

sa. Leirille otetaan yhteensä 65 kek-

lentäjät kertovat seikkailuistaan salape-

kan museon kesäkuun alussa.

sijää, itse toiminta tapahtuu kuitenkin

räisten äänten johdattaessa kävijöitä

pienemmissä ryhmissä.

koneisiin ja kohteisiin, jotka ovat taval-

Leiriviikon aikana Professori Utopia tutustuttaa leiriläiset kiehtoviin kek-

Leirien lisäksi Tekniikan museo

sintöihin ja niiden kehittämiseen. Lei-

järjestää kesätyöpajoja joka tiistaista

Kierrokset päättyvät museon pihalle,

riläiset rakentavat omia keksintöjään

sunnuntaihin klo 14. Tunnin mittaisis-

Vääpelikillan telttakylän toimintarasteille

tutkien, askarrellen sekä ohjelmoin-

sa työpajoissa tutustutaan tekniikan il-

ja makkaranpaistopisteelle.

tia ja robotiikkaa hyödyntäen. Leirit

miöihin tutkimalla ja askartelemal-

toteutetaan yhdessä oppimisverkosto

la. Kesäkuun pajat on suunnattu 5-8

Innokkaan kanssa.

lisesti yleisöltä suljettuja.

Ilmailumuseon yössä esitellään myös museon simulaattoritoimintaa.

-vuotiaille, teemana robotit ja loogi-

Seuraavana päivänä perhetapahtu-

Ensimmäinen leiri pidetään 6.-

nen ajattelu. Heinä- ja elokuun pajat

man ohjelmassa on työpajoja, ohjaa-

10.6. Tekniikan museolla, kohde-

on tarkoitettu 8-12 -vuotiaille. Heinä-

moesittelyjä, poliisin lentokenttäyksikkö

ryhmänä 7-8 -vuotiaat. Leirille mah-

kuussa tutkitaan sähköä ja rakenne-

sekä palokunta. Lasten päivänä kaikki

tuu 16 lasta.


taan sähköpörriäsiä, elokuussa mieti-

alle 18-vuotiaat pääsevät museoon il-

tään innovaation syntyä tuunaamalla

maiseksi.

Toinen leiriviikko 13.-16.6. on suunnattu 9-12 -vuotiaille, ja se järjes-

lusikkauistimia. Ilmailumuseon yö 14.5. klo 17-22. Perhepäivä 15.5. klo 10-17. Ilmailumuseo Karhumäentie 12, Vantaa

@TAMPERE#HOME? – MUSEOPALVELUITA YHDESSÄ TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KANSSA

RYHDY MASTOLALAISEKSI Mitä haluaisit tietää tai kertoa muille radion ja television historiasta? Mitä ha-

Tampereen museoiden kokoelmapal-

ta tulevien, eri-ikäisten, eri paikoissa

luaisit nähdä ja tehdä museossa? Mitä

velut, Tampereen kaupungin kulttuuri-

kasvaneiden ja eri äidinkieltä puhuvi-

muuta museon alueella voisi harrastaa;

kasvatusyksikkö TAITE ja Postimuseo

en ihmisten kesken.

kiinnostaisivatko sinua esimerkiksi neule-

saivat Museovirastolta 45 000 euroa

Keväästä 2016 alkaen turva-

kerho, ulkoilmaelokuvat tai luontokävely-

innovatiivista avustusta hankkeeseen

paikanhakijoiden arkea ja käyn-

@Tampere #home?

nissä olevaa historiallista murrosta

Lahden radio- ja tv-museo Mastola

dokumentoidaan muun muassa va-

kutsuu sinut asiakasraatiin vaikuttamaan,

la uusia toimintamalleja tilanteessa,

lokuvaustyöpajoilla,

seuraamalla

suunnittelemaan ja järjestämään muse-

jossa turvapaikanhakijat ovat muo-

postikorttien matkaa Suomesta maa-

on tulevaa toimintaa. Raati kokoontuu

dostaneet museoille uuden asiakas-

ilmalle sekä järjestämällä insta-käve-

muutamia kertoja vuodessa keskustele-

ryhmän.

lyitä turvapaikanhakijoiden uudessa

maan eri teemoista.

Hankkeen tarkoituksena on kokeil-

Tavoitteena on luoda yhteisyyttä erilaisista taustoista ja elämäntilanteis-

kotiympäristössä Tampereella ja Pirkanmaalla.

OSALLISTU TRAFIIKIN LUKIJATUTKIMUKSEEN JA ARVONTAAN Linkki kyselyyn osoitteessa www.trafiikki.fi/trafiikki-lehti/. Vastausaikaa toukokuun loppuun. Palkintona Trafiikki-museoiden julkaisuja.

kierrokset Radiomäellä?

Ilmoittaudu asiakasraatitoimintaan tutkija Susanna Korhoselle: susanna.korhonen@lahti.fi tai 044 416 4223. TRAFIIKKI 20 • 23 www.trafiikki.fi


T R A F II K K IU U T IS IA

KYSY MUSEOLTA –VERKKOTIETOPALVELU

FORUM MARINUMIN TAPAHTUMIA • Forum Marinumin uusi päänäyttely avautuu yleisölle 13.5.

paa Aurajoen rannoille. Lisätietoja: http://www.visitturku.fi/swan-50th-

• Jokisataman avajaiset 20.-22.5.

anniversary-regatta_fi

Ohjelmassa mm. Turun filharmoni-

• Turku Triathlon Weekend 13.-14.8.

sen orkesterin konsertti, Kansainväli-

Merikeskuksen alueella voi seurata

Kysy museolta on kymmenen suomalai-

nen sukelluksen päivä ja lapsille Lai-

viihdyttävää Urheilutapahtumaa. Li-

sen museon verkkotietopalvelu, jonka

vakoira Axelin puuhapäivä. Forum

sätietoja:

kautta museot vastaavat erikoisalaansa

Marinumin museolaivat avataan ke-

com/ • SM-rallin lähtötilaisuus 19.8. Forum

säkaudeksi yleisölle. Lisätietoja:

liittyviin kysymyksiin.

http://www.turku.fi/jokisatama

Vastaukset lähetetään asiakkaan il-

http://www.sbrfinland.

Marinumin edustalla

moittamaan sähköpostiosoitteeseen, ja

• Italian purjekoululaiva Amerigo Ves-

osa kysymyksistä vastauksineen julkais-

puccia esittelevä näyttely avataan

edelleen avoinna vuoden loppuun.

Suomen Joutsenella 21.5.

Lisätietoja: http://www.forum-mari-

taan nimettöminä ja toimitettuina Kysy museolta -verkkosivuilla. Sivustoa voi

• Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

myös selailla ja hakea aiemmin esitetty-

4.6. Turussa. Forum Marinumin alu-

jä kysymyksiä vastauksineen.

eella kalustonäyttely ja vierailevat • Swan-regatta

28.-31.7.

Sata

ja uusimpana myös Suomen merimuseo

Swan-venettä ja tuhat miehistön jä-

osana Kansallismuseota.

sentä saapuvat eri puolilta Euroop-

www.kysymuseolta.fi

Suomessa

-näyttely

num.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/ vaihtuvat-naeyttel… • Wikipaja Forum Marinumissa Turun Päivänä 18.9. https://fi.wikipedia.

alukset avoinna yleisölle.

Trafiikki-museoista palvelussa ovat mukana Tekniikan museo, Postimuseo

• Sukellusveneet

org/wiki/Wikipedia: Wikiprojekti_Trafiikki/Merenkulku

KESÄOHJELMAA VELLAMOSSA

LOKI ETSII MERENKULKIJAA

Merikeskus Vellamossa on ohjelmaa

päivänä ne ovat kaik­ kien omaisuutta.

lapsille ja aikuisille jokaisena aukiolo-

Mitä tatuoinnit viestivät kantajastaan?

päivänä koko kesän ajan. Kesä-heinäLaivakoira Vellun tassunjäljis-

John Nurmisen Säätiö, Suomen merimuseo,

ohjattuja työpajoja ti-pe klo 10–14.

sä keskiviikkoisin ja perjantai-

Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Merikes-

Opastuksille voi osallistua pääsymak-

sin klo 12.

sun 10/6 euroa hinnalla, alle 18-vuo-

Lapsille suunnattu toiminnallinen opas-

tiaat pääsevät mukaan maksutta. Kes-

tus, kesto noin 45 minuuttia.

kus Forum Marinum ja Rauman merimuseo julkaisevat tänä keväänä uuden verkkopalvelun kaikille meren ystäville. Loki-nimen saaneessa karttapohjaisessa

Kuva: Reetta Tervakangas.

kuussa lapsille järjestetään maksuttomia

kiviikkoisin klo 17-20 näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy.

Mutkat suoriksi torstaisin ja sunnuntaisin klo 12.

palvelussa merialan asiantuntijat ja ystävät voivat selata ja jakaa yhteiseen mereemme

Askarrellaan!

Puolen tunnin mittainen opastus näytte-

liittyviä tarinoita, kuvia ja videoita.

Ohjattuja maksuttomia työpajoja lapsil-

lyyn, joka kertoo keskiaikaisen ratsu-

le ti-pe klo 10-14 (14.6.-29.7.).

polun kehityksestä ensin Suureksi Ran-

Seilin saari, Kotkan sataman tarinat, Ahvenanmaan merelliset aarrepaikat, Hai-

tatieksi ja lopulta E18-moottoritieksi.

luodon historia ja lukemattomat muut tarinat

Opastuksia näyttelyihin

Tarinoiden aiheina ovat itse tie, sen teki-

odottavat. Tule tutustumaan tai jakamaan

14.6. – 14.8.2016

jät ja kulkijat.

omat tarinasi osoitteeseen www.lokistories.fi Usko, toivo, rakkaus tiistaisin

Vellamo venäjäksi torstaisin ja

Säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston

ja lauantaisin klo 12.

sunnuntaisin klo 13.

tuella.

Puolen tunnin mittainen opastus meri-

Tunnin mittainen venäjänkielinen opas-

miestatuoinneista kertovaan näyttelyyn.

tus perehdyttää Suomen merimuseon ja

Ennen tatuointeja nähtiin lähinnä meri-

Kymenlaakson museon näyttelyihin.

Palvelu on toteutettu Jane ja Aatos E ­ rkon

miesten ja rikollisten iholla, mutta tänä 24 • TRAFIIKKI 20


NAPPAA POSTIMERKKI! Postimuseo sä

on

tuottanut

tamperelaisen

yhteistyös-

pelifirma

Mean-

fish Oy:n kanssa postimerkkiaiheisen Catch a stamp -pelin. Ilmainen peli toteutetaan sekä mobiiliversiona (Android ja iOs) että kineettisenä (Microsoft Kinects). Peli julkaistaan Museoiden yönä 14.5.2016 Museokeskus Vapriikissa. Postimerkkejä kuva-aiheittain esittelevä Catch a stamp on yksinkertaisen koukuttava. ”Postimerkkisateesta” täytyy napata tietyn aiheisia merkkejä, esimerkiksi koiria, musiikkia tai presidenttejä. Tasojen vaihtuminen ja vaikeutuminen tulee aiheiden kautta. Postimerkit tarjoavat visuaalisen ja

PAKUSTA TULI PAKETTIRAKETTI

helposti lähestyttävän tavan tutustua esi-

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mie-

aiko-

toon ja historiaan eri vuosikymmeninä.

leen, kun kuulet sanan pakettiauto?

Poliisivoimat

on

kautta

merkiksi suomalaiseen kulttuuriin, luon-

jen ollut pakettiautojen suurkuluttaja.

Peli tuo esiin erityisesti postimerkkien vi-

Näetkö sielusi silmin hipit paran-

Paketti­ raketit-näyttelyssä yleisölle esi-

suaalisuutta. Postimerkkitaiteella on pit-

tamassa maailmaa Volkkarin Klein-

tellään Uudellamaan poliisin käytös-

kät perinteet ja suomalaiset postimerkit

bussin kyydissä vai kuulutko niihin,

sä ollut Ford Transit, jolla on hoidet-

ovat voittaneet kansainvälisiä palkinto-

jotka rupeavat automaattisesti hyräile-

tu huomaamatonta henkilötarkkailua.

ja. Pelissä pääsee tutustumaan pariin sa-

mään Jope Ruonansuun tahtiin, kuinka

Jänniä tuttavuuksia ovat myös te-

paljon mahtuu pieneen Hiaceen… ?

taan postimerkkiin eri vuosikymmeniltä.

levision Pelle Hermannista tutuksi tul-

Pakettiautojen ja jakeluliikenteen

lut Renault Goelette -mustamaija,

moniin muotoihin pääsee tutustumaan

joka oli 60-luvulla poliisin käytössä

auto- ja tieliikenteen erikoismuseon

Tampereella, sekä Telehallinnon Tran-

Mobilian uudessa Pakettiraketit-näyt-

sit, jolla on jäljitetty muun muassa pi-

telyssä.

raattiradioita.

Vuodesta 1940 alkaen pakettiau-

UUSIA MAUSTEITA MOBILIASSA Mobilian automuseo on saanut perus-

Historian lisäksi näyttelyssä pää-

korjauksen myötä myös uudet kokeneet

tot on rekisteröity omaksi ryhmäkseen

see

erotukseksi henkilö- ja kuorma-autois-

nykytilanteeseen. Mobilia on doku-

Lempääläiset Petra ja Vesa Helan-

ta. Koska pakettiautot katsottiin hen-

mentoinut kuluneen talven aikana Hä-

der lupaavat tarjota kahvilatuotteiden

kilöautoja suuremman kuljetuskapa-

meen TavaraTaxin arkista aherrusta.

lisäksi lounasta ainakin kesäsesongin

siteettinsa vuoksi valtion talouden ja

Aineistosta käy ilmi, mitä kaikkea pi-

ajan päivittäin. Tavoitteena on, että lou-

turvallisuuden kannalta hyödyllisiksi

kakuljettajan työpäivään kuuluu.

naspöydän leivät ja kahvilan pullat teh-

autoiksi, niitä verotettiin huomattavasti kevyemmin. Kekseliäät suomalaiset tarttuivat hanakasti tilaisuuteen muuttaa henkilöauto pakettiautoksi. Konstit olivat eri vuosikymmeninä erilaiset: milloin ikkunoita levytettiin umpeen, milloin poistettiin takapenkkejä, milloin lisättiin kuutiotilavuutta kiinteillä suksiboksivirityksillä.

kurkistamaan

jakeluliikenteen

Näyttelyssä pääsee itsekin kokei-

ravintolayrittäjät.

dään kokonaan itse.

lemaan, miten auton pakkaaminen

Kahvilapalveluiden lisäksi Helande-

sujuu ja montako laatikkoa saa au-

reilta onnistuvat myös isompien tilaisuuk-

toon mahtumaan.

sien järjestelyt.

Pakettiraketit – näyttely pakettiautoista ja jakelu­ liikenteen historiasta Mobiliassa Kangasalla. Mobilia avoinna päivittäin klo 10–16.

Mobiliassa voi jatkossakin järjestää yritysjuhlia ja kokouksia sekä viettää syntymäpäiviä ja perhejuhlia. Tiedustelut ja tarjouspyynnöt sähköpostitse asiakaspalvelu@mobilia.fi tai puhelimitse p. (03) 3140 4000. TRAFIIKKI 20 • 25 www.trafiikki.fi


W E B S H O P. T R A F II K K I. F I

SINIVALKOISIN KIERRÄTYSSIIVIN F.air.line Aero- korvakorut. Valmistettu käsityönä Suomessa Finnairilta saaduista kierrätysmateriaaleista. Eivät sisällä nikkeliä. Design: Isabella Haas. Hinta: 15 € F.air line pieni olkalaukku. Suunniteltu ja valmistettu Suomessa 100% kierrätetyistä matkustamotekstiileistä. Hinta: 19 €

KOKOA OMA RADIO TAI SÄHKÖTIN Mediamuseo Rupriikin morsetuspakkaus sisältää puisen sähkötysavaimen, tarvittavat johdot, lampun ja kaiuttimen. Mukana on myös kirjanen sähkötyksen historiasta sekä kokoamisohjeet. Historia ja ohjeet ovat englanninkieliset. Soveltuu yli 10-vuotiaille. Hinta: 43 € Kideradiopakkaus sisältää vastaanottimen osat, pienen vihkosen radion historiasta sekä kokoamisohjeet. Historia ja ohjeet englanninkieliset. Soveltuu yli 10-vuotiaille. Hinta: 46 €

RAHVAAN TARHOISTA PARAATIPUISTOIHIN

F.air.line toilettilaukku. Suunniteltu ja valmistettu Suomessa 100% kierrätetyistä matkustamotekstiileistä. Hinta: 39 € Ilmailumuseon F.air.line sarjan tuotteet ovat osa EDEL City F.air.linemallistoa, joka on syntynyt yhteistyöstä EDEL Cityn ja Finnairin välillä.

Lahden museoiden julkaisemassa Ihanuuden tähden -teoksessa tarina alkaa vuosisatojen takaa kartanopuistoista, jatkuu Lahden kylän ja kauppalan puutarhoista nuoren kaupungin edustuspuistoihin, ylös kirkonmäelle ja kauas rautatieaseman liepeille, jossa kameliat tuoksuvat. Tutustumme koulupuutarhassaan ahkeroiviin nuoriin sekä kaupunkilaisiin, jotka rientävät piknikille uudenlaisiin kansanpuistoihin. Tämän päivän lahtelaisia kiinnostaa Perhepuisto, joka on monipuolisuudellaan saanut maanlaajuista mainetta. Hinta: 22 €

JÄÄKÄRIHISTORIAA UUDESTA KULMASTA Postimuseon julkaisema Jääkärit Saksan tiellä tarjoaa uuteen lähdemateriaaliin, kirjeisiin ja päiväkirjoihin, pohjautuvan näkökulman jääkärien historiaan. FT Tuomas Hopun kirjoittamassa kirjassa nuorten sotilaiden syvimmät tunnot ja mietteet avautuvat henkilökohtaisten aineistojen ja runsaan kuvituksen kautta. Hinta: 49 €

KESÄINEN KATTAUS SAARISTOSERVIETILLÄ Saaristoservietti on kirjailtu sataman nimellä ja koordinaateilla, ja sitä myydään ainoastaan kyseisellä satamapaikkakunnalla. Lautasliina on pellavaa, koko 45cm x 45cm, valmistusmaa Suomi. Hinta: 13,50 €


ÄSSIEN ÄSSÄ Jukka Piipposen Illu on kiehtova elämänkerta talvi- ja jatkosodissa palvelleesta hävittäjälentäjästä, Ilmari Juutilaisesta, jota kutsuttiin myös ässien ässäksi. Hinta: 36 €

HANNA SANKARILENTÄJÄ Sophie Jacksonin kirja Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch on kertomus taitavasta ja pelottomasta naisesta, jolle lentäminen oli intohimo, mutta jonka saavutuksia ja koko elämää leimasi kansallissosialismin varjo. Reitschin haastatteluihin perustuva teos raottaa Yhdysvaltain sota-arkiston aiemmin salaisiksi luokiteltuja lähteitä sekä hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyviä myyttejä. Hinta: 31 €

Kuva: Olimar / CC BY SA 4.0

T R A F II K K IU U T IS IA

Wikiprojekti: Suomen pelimuseon osallistujat kokoontuivat Rupriikissa ensimmäistä kertaa vuoden 2015 lopussa.

MUSEO MENEE WIKIPEDIAAN, WIKI TULEE MUSEOON Internetin myötä yleistynyt yhteisöllinen sisällöntuotanto

Museokortti It

Museikort

Till dig selle tai lah ja själv ell er som ksi! presen t!

on uusi trendi myös museoissa. Esimerkiksi kaikille avoimen verkkotietosanakirjan, Wikipedian, tavoitteet ovat paljolti samat kuin museoilla: kummassakin on kyse tieteen popularisoinnista. Mediamuseo Rupriikki järjesti ensimmäiset Wikipedia-tietoa tuottavat wikipajat vuonna 2013, jonka jälkeen Wikipedia-kirjoittajat ovat kokoontuneet Rupriikkiin kerran tai kaksi vuodessa. Wikiprojekti: Suomen pelimuseon tavoitteena on lä-

Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle. Museokortti on pääsylippusi yli 200 museoon. Kom och delta i en kulturresa under ett år. Museikortet är din inträdes­ biljett till över 200 museer.

hentää ensi vuonna avattavan uuden museon sisältötyötä ja Wikipediaa toisiinsa. Museo luovuttaa näyttelytyössä löytyvät uudet lähteet ja kuvamateriaalin projektin käyttöön. Wikiprojektin aikana museo tarjoaa vapaaehtoisille wikipdeisteille tilat ja pientä purtavaa. Kasvotusten on helpompi keskustella esimerkiksi siitä, mistä aiheista kannattaa kirjoittaa. Säännöllinen pajatyöskentely museotiloissa on

Museokortti • Museikort Museokortti • muse

ot.fi

Suunnittele oma kulttuurimatkasi! Tutustu Museokortti-kohteisiin ja näyttelyihin verkossa. Planera din egen kulturresa! Ta del av Museikort­museerna och ­utställningarna på nätet.

myös hyvää mainosta museolle sekä oiva tapa innostaa museokävijöitä mukaan Wikipedian muokkaamiseen. TRAFIIKKI 20 • 27 www.trafiikki.fi


TEKNIIKAN MUSEO Viikintie 1 • Helsinki

www.tekniikanmuseo.fi

SUOMEN ILMAILUMUSEO

RADIO- JA TV-MUSEO

POSTIMUSEO

Karhumäentie 12 (ent. Tietotie 3). • Vantaa

Radio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016

Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 • Tampere

www.suomenilmailumuseo.fi

www.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI

MOBILIA

Alaverstaanraitti 5 • Tampere

Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala

www.vapriikki.fi/rupriikki www.facebook.com/rupriikki twitter.com/vapriikki

www.mobilia.fi

WWW.TRAFIIKKI.FI

www.postimuseo.fi

SUOMEN RAUTATIEMUSEO

SUOMEN MERIMUSEO Merikeskus Vellamo • Tornatorintie 99 • Kotka

www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi

FORUM MARIUM Linnakatu 72 • Turku

Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää

www.rautatiemuseo.fi

www.forum-marinum.fi

Trafiikki nro 20  

Trafiikki-lehdessä muistutetaan, että museo on monelle myös harrastus! Kansikuvassa hymyilee rallilegenda Simo Lampinen, joka on Rallimuseon...

Trafiikki nro 20  

Trafiikki-lehdessä muistutetaan, että museo on monelle myös harrastus! Kansikuvassa hymyilee rallilegenda Simo Lampinen, joka on Rallimuseon...

Advertisement