Page 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2015 NRO 19

4 Talkoohenkeä 18 Kaukomaita 27 Ostoksia

Kekkonen on jättänyt jälkensä myös museoihin s.

10

Kuplia teillä! s.

12

Liitteessä:

Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen -teemanäyttelyt TRAFIIKKI 14• 1


Trafiikki-museot ry:n puheenjohtaja Marjo Mikkola

Liikuttavaa yhteistyötä Toiseen maailmansotaan liittyneet sotatoimet päättyivät Suomessa 27.4.1945. Tänä keväänä tulee siis kuluneeksi 70 vuotta sotien päättymisestä ja jälleenrakennuskauden alkamisesta. Vaikka Suomessa oli sodan jälkeen puutetta lähestulkoon kaikesta muusta kuin jälkeläisistä, sodan runtelema maa kuitenkin nousi jaloilleen. Miten tämä tapahtui ja millaisia ilmiöitä siihen liittyi liikenteen ja mediakulttuurin osalta? Yhdeksän Trafiikki-museota vastaa kysymykseen kukin omasta näkökulmastaan kevään ja kesän aikana avautuvissa ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” -teemanäyttelyissä. Kyseessä on laajin Suomessa toteutettu museoiden tiiviille yhteistyölle perustuva näyttelykokonaisuus, jota täydennetään yleisöja kokoelmapalveluilla. Lisätietoa näyttelyistä ja niihin liittyvästä ohjelmasta saa tämän lehden keskiaukeamalta löytyvästä Liikkeelle-liitteestä. Näyttelyt tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia erityisesti 1950- ja 1960-lukujen liikenne- ja mediakulttuurin ilmiöihin ja niiden vertailuun suhteessa tähän päivään. Samoissa tunnelmissa olemme myös tämänkertaisessa Trafiikki-lehdessä, jossa niinikään kerrotaan sotien jälkeisen Suomen liikenteen ja viestinnän kehityksestä. Osa lehden jutuista sivuaa museoiden näyttelyteemoja, mutta olemme halunneet tuoda esille myös muita sodan jälkeiselle ajalle tyypillisiä ilmiöitä. Sivuilla 4-7 kerromme sodan jälkeisen ajan mediasta. Lehdistössä pyrittiin pitämään yllä talvisodan henkeä, jolla Suomi haluttiin siivittää uuteen nousuun. Omalla tavallaan Suomi lähti lentoon olympiavuonna valmistuneen uuden lentokentän avulla. Seutulan kentän varsin poikkeuksellisesta rakentumisesta kerromme sivulta 15 lähtien. Liikkeelle! -teemanäyttelyt ovat esillä museoissamme vaihtelevasti vuoden 2015 loppupuolelle saakka. Kaikki yhdeksän Trafiikki-museota toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi näyttelyihin!

2 • TRAFIIKKI 19


Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Trafiikki-museot ry:n jäsenet ovat liikenteen ja viestinnän alan museoita. Yhdistykseen kuuluvat Forum Marinum, Mediamuseo Rupriikki, Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tvmuseo, Suomen Ilmailumuseo, Suomen merimuseo, Suomen Rautatiemuseo ja Tekniikan museo. Päätoimittaja: Helena Pärssinen Toimitussihteerit: Tiina Jantunen Laura Ruippo Avustajat: Johanna Aartomaa Inka Alén Otto Holmborg Elina Ijäs Anna Iso-Ahola Ilona Kangas Petra Kotro Elina Kytölä Hanna Lassi Riina Linna Outi Penninkangas Valeri Saltikoff Teemu Siltanen Tiia Tiainen Henri Äijälä Toimitus: Drama Queen Communications Oy Ulkoasu: Nina Kannisto

SISÄLTÖ s. 4 Katsaus jälleenrakennusajan mediaan Sodanjälkeiset sanomalehdet korostivat talkoohenkeä ja kansalaisten uhrautumista. Yhtenäistä kansakuntaa korostettiin jatkumona talvisodan hengelle. Median luomaan kuvaan tulee

Toimituksen yhteystiedot: info@trafiikki.fi www.trafiikki.fi

s. 15 Kesälomalle Seutulaan Helsinki-Vantaan lentoasema kuokittiin lentokuntoon ajokortittoman työvoiman avulla. Vuosien varrella työsiirtolassa käväisi muutamia koko kansan tuntemia henkilöitä kuten

kuitenkin suhtautua lähdekriittisesti.

Irwin Goodman.

s. 8 Ruokailua raiteilla

s. 18 Laivalla Leningradiin

Vielä 1980-luvulla junien ravintolavaunuissa alkoholia tarjoiltiin ainoastaan ruoka-annosten yhteydessä.

Menneillä vuosikymmenillä suomalaiset risteilivät Tukholmaan, Tallinnaan, Kööpenhaminaan, Visbyyn ja Leningradiin. Meno laivoilla oli varsin

Miten ravintolavaunutoiminta on muut-

erilaista kuin tänä

tunut vuosikymmenten saatossa?

päivänä.

s. 12 Kupla, kupla, kupla!

s. 22 Kummituksia, luokkaretkiä ja työpajoja

Autotuonnin vapautuminen 1962 toi länsiautot Suomen teille. Suomalaisten suosikkimerkeiksi nousivat Volkswagen, Ford, Opel ja Fiat.

Kannen kuva: Lehtikuva

2015 NRO 19

Lue Trafiikki-museoiden kuulumiset ja laita kalenteriin mielenkiintoisimmat tapahtumat.

Julkaisija: Trafiikki-museot ry Painos: 10 000 kpl Painopaikka: Euraprint 11. vuosikerta. Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1796-0304 (painettu) ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

TRAFIIKKI 19 • 3


KOvALLA TyöLLä jA HAMMASTA pURREN Sodanjälkeiset sanomalehdet korostivat talkoohenkeä ja kansalaisten uhrautumista. Työnteko kuvattiin lähes pyhänä asiana. median luomaan kuvaan tulee kuitenkin suhtautua lähdekriittisesti. Teksti: Teemu Siltanen

4 • TRAFIIKKI 19


Kotiliesi opasti nuoria valistushengessä vuonna 1945. Kotiliesi 1/1945.

S

odanjälkeinen tilanne oli kaikkea muuta kuin helppo. ”Voidaan puhua rauhan kriisistä. Monet sodan aikana peitossa olleet ristiriidat nousivat esille. Lisäksi asuntotilanne oli katastrofaalinen. Ihmiset asuivat pommisuojissa ja parakeissa. Sanomalehdissä oli jatkuvasti lukuisia pieniä uutisia henkirikoksista, pahoinpitelyistä ja onnettomuuksista”, Jyväskylän yliopiston tutkija antero holmila taustoittaa. ”Suhtautuminen jälleenrakennusaikaan on monin paikoin nostalginen. Nykymediassa korostetaan usein yhdessä selviämistä ja me-henkeä, vaikka todellisuus oli huomattavasti moninaisempi”, Holmila toteaa. Sodanjälkeisen lehdistön historiaa tutkinut Holmila näkee, että media pyrki ylläpitämään me-henkeä. ”Talkoohengestä puhuminen oli vallitseva tapa sanomalehdissä, äärivasemmiston lehdistöä lukuun ottamatta. Yhtenäistä kansakuntaa korostettiin jatkumona talvisodan hengelle. Lehdistö korosti itsehillintää ja vaali valistushengen mukaisesti kansakunnan moraalia. Työ ja työn eetos olivat merkittävässä roolissa. Suomi kuvattiin keskelle selviytymiskamppailua, josta pääsisi eteenpäin ainoastaan kovalla työllä ja hammasta purren”, Holmila kuvailee. Rupriikissa Aamulehden lehtikuvien digitointiprojektista vastannut jussi Lahtisen mukaan sama välittyi myös aikakauden kuvajournalismista. ”Työnteko ja ruumiillisuus korostuivat myös erilaisissa vapaaajan kuvissa. Kaupunkilaiset ottivat mittaa niin ojankaivuukilpailuissa, jääkiekkokaukaloissa kuin avantouinnissakin.”

kOhTi TuLevaiSuuTTa? Aamulehden kuvissa näkyi kehittyvä Tampere, joka kasvoi korkeutta ja laajeni samanaikaisesti uusina kaupunginosina etäämmäs keskustasta. ”Kalevan tornitalot ja uuden veturin vihkiäiset uutisoitiin näyttävästi”, Jussi Lahtinen kuvailee aikakauden lehdistöä. Antero Holmilan mukaan lehdistö ylläpiti tulevaisuuden uskoa. Toisaalta ajan lehdistössä vallitsi selkeä ristiriita suhtautumisessa modernisaatioon. ”Varsinkin visuaalisessa kerronnassa kaupunkien uudet rakennukset ja korkeampi koulutus näyttäytyivät modernisoituvan Suomen kuvana. Toisaalta maan maatalousvaltaisuudesta johtuen kaupungit nähtiin usein myös synninpesinä, joihin nuoria tyttöjä ei tullut laskea yksin.” Toisaalta sodanjälkeinen lehdistö rakentui vahvasti sotaa edeltäneelle arvopohjalle, jossa koti, uskonto ja isänmaa olivat tärkeässä osassa. ”Lehtikuvissa perinteet olivat vahvasti läsnä. Juhannuksen juhlinnat ja erilaiset kulttuuritapahtumat kuvattiin ahkerasti”, Lahtinen kuvailee Aamulehden visuaalista maailmaa.

vaLLaN vahTikOiRa vai uSkOLLiNeN ySTävä? Länsimaisessa ajattelussa lehdistön rooliksi mielletään usein vallan vahtikoirana toimiminen, mutta Holmilan mukaan tämä tehtävä ei toteutunut ideaalimallin mukaisesti. ”Pääsääntöisesti lehdistö toimi valtiovallan sosiaalisen kontrollin välineenä, ja tämän roolin se otti itselleen mielellään. Toki päivän politiikassa lehdistö arvosteli hallitusta tai eduskuntaa, mutta suurissa kysymyksissä media ja poliittinen eliitti olivat samoilla linjoilla.”

TRAFIIKKI 19 • 5 www.trafiikki.fi


Tätä selittää lehdistön ja poliitikkojen läheinen suhde. Urho Kekkonen ja monet muut kärkipoliitikoista olivat myös ahkeria kirjoittajia. ”Monesti lehtimiehet istuivat kahdella pallilla, eivätkä olleet näin kovinkaan riippumattomia. Tämä myös heijastui median luomaan kuvaan sodanjälkeisestä Suomesta”, Holmila valaisee.

Mediakriittisyys tärkeää ajasta riippumatta Jälleenrakennusajan sanomalehdistö tarjoaa loistavan esimerkin lähdekritiikin tarpeellisuudesta, mutta sen tarve ei ole kadonnut minnekään.

“Mediakriittinen lukutaito on nykyisen informaatioyhteiskuntamme peruskansalaistaito. Ilman mediataitoja ihminen syrjäytyy hyvin nopeasti”, toteaa projektisuunnittelijana Mobiilimetka-hankkeessa toiminut Outi Putkonen Tekniikan museosta. ”Kriittisessä lukutaidossa ei tarvitse tietää kaikkia mediatalojen kytköksiä. On kuitenkin tärkeää, että tietoa hankittaisiin useista eri lähteistä, sillä tieto ei ole milloinkaan objektiivista”, Putkonen kertoo. ”Niin sodanjälkeisten lehtijuttujen kuin uudempienkin kohdalla tulee pohtia, kuka jutun on kirjoittanut, sekä miksi ja kenelle se on kirjoitettu?”

”Myös kuvia tulee tarkastella kriittisesti. Jo tuhansia vuosia sitten ihmiset ymmärsivät kuvan propagandistisen voiman. Kuvamanipulaatiota on tehty aina, mutta kuvankäsittelyohjelmien myötä tämä on helpottunut ja yleistynyt. Katselijan tulee ymmärtää, että kuvasta rajataan aina ulos kuvan suurempi konteksti, kokonainen maailma täynnä merkityksiä”, Putkonen kuvailee. ”Myös museon näyttelyitä tulee tarkastella kriittisesti. Kävijä voi miettiä, mitä näyttelyssä esitetään, mitä on jätetty pois ja millaista lähdeaineistoa on säilynyt esitettäväksi”, Putkonen huikkaa lopuksi.

Kotiliesi kehotti niukkuutta ja uhrautumista vaativana aikana kohottamaan perheen elintasoa rationalisoinnilla. Kotiliesi 1/1948.

6 • TRAFIIKKI 19


Kovalla työllä ja itsehillinnällä kohti tulevaisuutta. Aamulehden lehtikuvassa viimeistellään Neuvostoliittoon vietävää sotakorvausveturia vuonna 1952. Kuvaajana Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto.

TRAFIIKKI 19 • 7 www.trafiikki.fi


Ateriointia ravintolavaunussa 1930-luvun tapaan. Tupakointi oli sallittu ravintolavaunuissa vuoteen 1964 asti. Kuva: Runeberg.

Kolmen ruokalajin illallisesta kärrymyyntiin Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Suomen Rautatiemuseo

T

änä päivänä ravintolavaunujen tarjonnasta saavat nauttia yhtäläisesti kaikki matkustajat, mutta alkuaikoina rautateiden tarjoilut olivat herrojen herkkua. ”Kolmannen luokan matkustajat eivät päässeet ravintolavaunuun ilman erillistä lippua, joka

8 • TRAFIIKKI 19

oli sen verran kallis, että monilta se jäi hankkimatta. Ykkös- ja kakkosluokan matkustajat sen sijaan nauttivat ravintolan tarjonnasta, ja ruokailu olikin tärkeä osa matkantekoa”, pitkän työuran ravintolaja matkailualalla ja alan opettajana tehnyt Risto Nihtilä kertoo.

1912 oli merkittävä vuosi Suomen rautateillä, sillä tuolloin aloitettiin ravintolavaunuliikenne Helsinki-Pietari- ja HelsinkiTurku-reiteillä. Vuosikymmenten saatossa ravintolavaunutoiminta on kehittynyt ja muuttunut, mutta yksi asia on pysynyt: ruokailu on aina ollut oleellinen osa matkantekoa. Jos ruokailulla oli merkittävä rooli junamatkailussa, samaa voi sanoa myös juomien nauttimisesta. Väkevät viinit maistuivat kolmen ruokalajin menun kyytipoikana ja tapana olikin, ettei herraporras poistunut ravintolaosastolta selvin päin.


Junamyyjä palvelee matkustajia lounasvaunussa vuonna 1956.

Ei juomaa ilman ruokaa Siinä missä varakkaammat matkustajat nauttivat ravintolavaunun tarjoiluista, oli muilla matkustajilla mukana omat eväät. ”Ruokailusta ei tingitty, vaan se kuului oleellisena osana matkantekoon. Vaikka sitten omien eväiden muodossa”, Nihtilä toteaa. Ravintolavaunut tasa-arvoistuivat vuonna 1956, kun kolmosluokka poistui junista. Tämän jälkeen kaikilla matkustajilla oli pääsy ravintolavaunuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kansa olisi rientänyt sinne sankoin joukoin. ”Useilla matkustajilla ei edelleenkään ollut varaa usein hintaviksi miellettyihin tarjoiluihin. Ravintolavaunun hinnoittelu onkin ollut kautta vuosikymmenten yksi vakiintuneista junamatkustajien närkästyksen aiheista”, Nihtilä toteaa. Tuotteiden hintaa nosti osaltaan se, että alkoholijuomia tarjoiltiin vielä 1980-luvulla ainoastaan ruoka-annosten yhteydessä. Näin ollen juoman kylkiäisenä oli satsattava ruoka-annokseen. Vaikka voileipä tai lihapiirakka ajoi ruoan asian, tuli viinilasille kuitenkin hintaa sen verran, että se hillitsi janoisiakin matkaajia nauttimaan alkoholia maltillisesti. Nihtilän mukaan ravintolavaunuissa anniskellusta alkoholista johtunut häiriökäyttäytyminen olikin

verrattain harvinaista menneillä vuosikymmenillä. ”Sen sijaan omat eväät tai ennen junaan tuloa nautitut juomat aiheuttivat ongelmia.”

Keskiolut tuo varusmiehet ravintolavaunuun Vuosi 1969 oli käänteentekevä, sillä keskioluen vapautumisen myötä kansan suosikkijuomaa alettiin tarjoilla myös ravintolavaunuissa. ”Keskioluen vapautuminen muutti asiakaskuntaa varsin merkittävästi, sillä nyt myös opiskelijat ja

annos. Ruokapakko koski vielä pitkään keskiolutta vahvempia alkoholijuomia. Tuotteiden yhteismyynti ja sen mukanaan tuomat kustannukset hillitsivät osaltaan matkustajien ylenpalttista ajanviettoa ravintolavaunuissa. Asiakaspaikkoja oli rajoitetusti, joten matkustajia ohjeistettiin luovuttamaan paikkansa viipymättä ruokailun jälkeen muille nälkäisille. ”Ruokailujen kesto ei enää ollut samaa luokkaa kuin ravintolavaunujen alkuaikoina. Kolmen ruokalajin menut vaihtuivat yksinkertaisempiin tarjottaviin, ja lihapullista ja muusista tuli myös junamatkustajien kestosuosikki”, toteaa Nihtilä. Vaikka annokset saattoivat yksinkertaistua, se ei kuitenkaan tarkoittanut laadusta tinkimistä. Vielä 1980-luvun alussa ravintolavaunujen ruoka-annokset valmistettiin junan keittiössä alusta alkaen itse. Valmisruoka-annosten aikakausi alkoi vuosikymmenen puolivälissä. Myös kärrymyynti aloitettiin 1980-luvulla. 2000-luvulla ravintolavaunutoimintaa on leimannut toimintojen tehostaminen. Kiireettömyyden aika alkaa olla ohi rautateillä. Teknologian kehitys mahdollistaa yhä nopeamman matkustamisen ja kärrymyynti korvaa kohtaamiset ravintolavaunussa. Individualismi korvaa yhteisöllisyyttä myös rautateillä. ”Paitsi matkantekoa kohdanneissa ongelmatilanteissa, joissa vierustoverit alkavat lähes poikkeuksetta päivitellä tilannetta keskenään”, Nihtilä naurahtaa.

1959 peruskorjatun ravintolavaunun keittiöstä löytyy uudenaikainen nestekaasuliesi ja jääkaappi. Kuva: Olavi Karasjoki.

varusmiehet löysivät tiensä ravintolavaunuun”, Nihtilä kertoo. Keskioluen vapautuminen ei kuitenkaan vapauttanut alkoholia ruokapakosta, vaan edelleen alkoholin kanssa oli lunastettava myös ruoka-

Ravintolavaunun kattaus 1950-luvun lopulta. Kuva: Olavi Karasjoki.

TRAFIIKKI 19 • 9 www.facebook.com/trafiikki


Kuva: Postimuseo.

10 • TRAFIIKKI 19


KEKKONEN KOLIKOSSA, KEKKONEN pOSTIMERKISSä

Kuva: Radio- ja tv-museo.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelmat.

vuosina 1956-1981 presidenttinä toiminut urho kaleva kekkonen on Suomen historian pitkäaikaisin presidentti. jälleenrakennuskauden presidentin suurimpina ansioina pidetään maamme idänsuhteiden menestyksekästä hoitamista sekä euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi eTykin järjestämistä helsingissä vuonna 1975. Kekkosen tuntevat kaikki, niin myös Trafiikki-museot, joiden kätköistä löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia kekkoselle kuuluneita tai häneenliittyviä esineitä.

1956-1970

1956-1971

Radio- ja tv-museon kokoelmissa on varsinainen aarre, 17-tuumainen Temp 2 -mustavalkotelevisio. Kyseessä ei ole ihan mikä tahansa televisio, vaan Neuvostoliiton johtajien Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1956 antama lahja.

Rautatiemuseosta löytyy presidentin virkavaunu A 30. Vuonna 1920 Pasilan konepajassa valmistunutta vaunua ovat käyttäneet kaikki Suomen presidentit K. J. Ståhlbergista U. K. Kekkoseen. Vaunun sisätilat jakautuvat salonkiin sekä hytteihin, joita ovat presidentin työhuone ja makuuhytti, presidentin puolison makuuhytti sekä adjutanttien hytit ja keittiötila.

Suomen merimuseon kokoelmissa on Kultaranta II, joka on palvellut valtionpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen. Presidenttien kesäasuntoon Kultarantaan ei ollut 1920-luvulla siltayhteyttä, joten vieraat haettiin Naantalista Kultaranta-nimisellä avomoottoriveneellä. Vuonna 1929 tilatulle moottoriveneelle annettiin nimeksi Kultaranta II.

Postimuseon kokoelmista löytyy Urho Kekkosen 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistun postimerkin alkuperäinen originaali. Merkki ilmestyi 3.9.1960 ja se on taiteilija Olavi Vepsäläisen käsialaa.

Kuva: Tekniikan museo.

1960

Kuva: Tommi Aromaa/Mobilia.

1956

1969

1981

Presidentti Kekkoselle hankittiin uutena viisi edustusautoa, joista yksi on Mobilian kokoelmista löytyvä Cadillac Fleetwood 75 Limousine. Vuoden 1969 Cadillacia ei ole panssaroitu, ja se poistettiin virkakäytöstä vuonna 1981.

Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 1956. Vuonna 1981 Kekkosen ennätyspitkän presidenttikauden kunniaksi julkaistiin 25-vuotisjuhlaraha. 50 markan kolikon kipsimalli löytyy Tekniikan museosta. TRAFIIKKI 19 • 11 www.trafiikki.fi


Haaveissa kupla, alla Pobeda Teksti: Teemu Siltanen Kuvat: Mobilian kuvakokoelmat

12 • TRAFIIKKI 19

”Kupla, kupla, kupla”, kaikuu lasten kisailu auton takapenkiltä. Aina saksalaiset autot eivät kuitenkaan olleet yhtä yleisiä Suomen teillä kuin nykyisin. Autotuonti vapautui vuonna 1962, jolloin länsiautot yleistyivät. Tällöin myös autojen määrä alkoi kasvaa huomattavasti.


Autotuonnin vapautuminen lisäsi huomattavasti länsiautojen määrää. Vuonna1965 Suomeen tuotiin yli 17 000 Kuplaa.

S

ota romutti Suomen jo valmiiksi vähäisen autokannan. Toipuminen ei ollut nopeaa, sillä vasta 1950-luvun alussa ylitettiin sotia edeltänyt autojen lukumäärä. ”Auto miellettiin pitkään ylellisyystuotteeksi, eikä valtion vähäistä valuuttavarantoa haluttu tuhlata ulkomaiden tuontiautoihin”, kertoo Mobilian Martti Piltz. 1950-luvulla henkilöautojen määrä yleistyi. Aikakausi oli itäauto-

jen vuosikymmen, sillä niitä oli saatavilla. Taustalla oli Neuvostoliiton kanssa solmittu kahdenvälinen kauppasopimus. Olympiavuosi lisäsi autoja Suomessa, sillä ulkokuoren kiillotus kansainväliselle yleisölle oli tärkeää. Henkilöautojen määrä ylitti tuolloin 50 prosenttia maan autokannasta. ”Tuskin itäautot monelle mitään unelma-autoja olivat. Suosio perustui saatavuuteen”, kertoo autokauppiaana ja myöhemmin myyntipäällikkönä toiminut Markus Järvi. Henkilöauton saaminen ei ollut helppoa, ja varsinkin länsiautot olivat harvojen herkkua. “Jonotusajat olivat pitkiä ja kysyntä suurta. Länsiauton pystyi myymään Suomessa erittäin hyvällä voitolla, ja esimerkiksi monet merimiehet ostivat ulkomailta autoja, jotka he toivat Suomeen myytäviksi”, Järvi muistelee. ”Tilanne kannusti toisia salakuljetukseen, ulkomaille otettiin kuulemani mukaan suomalaiset rekisterikilvet ja takaisin ajettiin Volkkarilla. Toiminta oli paikoitellen hyvinkin värikästä”, Järvi naurahtaa.

Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:n liitännäisjäseneksi. Tämän seurauksena valuuttarajoitukset poistuivat ja suomalainen autokauppa vapautettiin vuodesta 1962 lähtien. ”Autokauppa räjähti, kysyntä oli valtavaa. Tuontiautot eivät pölyttyneet varastoissa, suuri osa autoista oli myyty jo ennen maahantuontia. Vaikka esimerkiksi Skodat niittivät mainetta rallikisoissa, olivat länsiautot yleisesti halutumpia. Yleensä ihmiset halua-

Autotuonnin vapautuminen 1950-luvun edetessä Suomi alkoi avautua lännen suuntaan. Passivapaus Pohjoismaiden välillä solmittiin vuonna 1954 ja vuonna 1961

Autoistumisen seurauksena myös nais­ autoilijoiden määrä kasvoi. Kuvassa erityisesti naisille suunnattu Volkswagen-henkilöauton myyntiesite 1960-luvulta.

TRAFIIKKI 19 • 13 www.facebook.com/trafiikki


Mosse eli Moskvitsh 407 Helsingin liikenteessä 1960-luvulla. Itäautot olivat suosittuja etenkin 1950-luvulla.

vat ­parempaa, jos saavat valita. Joillakin tosin aate velvoitti ajamaan Mossea tai Ladaa”, Järvi kuvailee aikaa. ”Aikaisemmin ihminen joutui ensin jonottamaan ja tyytymään sitten siihen länsiautoon, jonka sattui saamaan. Vapautumisen jälkeen pystyi itse valitsemaan jopa autonsa värin”, Järvi muistelee. Uusia suosikkimerkkejä Volks­ wagenin ja Fordin lisäksi olivat Opel ja Fiat. Kysyntää lisäsi suurten ikäluokkien aikuistuminen 1960-luvun alussa. ”Ajokortillisia oli runsaasti, rahaa enemmän ja kiinnostus autoihin suurempaa. Kyllä kauppiaat ainakin ottivat vapautumisen ilolla vastaan”, Järvi summaa. 14 • TRAFIIKKI 19

Martti Piltz muistuttaa, ettei vapautuminen ollut kuitenkaan täydellistä. ”Vuosi 1962 ei vapauttanut autotuontia täysin, ja valtiovallalla oli uusia konnankoukkuja. Esimerkiksi autoveroa nostettiin huomattavasti, mikä vaikutti hintatasoon.”

kokemuksia. Ajokokemus muuttui mukavammaksi, eikä tunkin varressa hikoilulle ollut samalla tavoin tarvetta kuin ennen. ”Autoistuminen mahdollisti ihmisille entistä vapaamman elämän sekä monipuolisen automatkailun”, Järvi summaa. Tämä näkyi myös automatkoilla leikittävien pelien yleistymisessä.

Nimismiehen kiharoista kestopäällysteeseen ”Minullakin kerran puhkesi kolme rengasta yhdellä ja samalla matkalla. Helsingistä lähti vain kolme kestopäällystettyä tietä, joiden päällyste loppui tasan 30 kilometrin kohdalla. Autoistumisen seurauksena myös asvaltti- ja moottoritiet yleistyivät”, Järvi muistelee 1950-luvun autoilu-

Fiat oli suosittu automerkki erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Mainoskuva kolmiovisesta Fiat 127 -henkilöautosta.


Autolla Kanarian saarille Helsingin 1952 olympialaisiin valmistunut Seutulan (HelsinkiVantaan) lentoasema kuokittiin kuntoon ajokortittoman työvoiman avulla. Tarttuipa vuosien varrella lapionvarteen muutama koko kansan tuntema henkilökin, muun muassa Irwin Goodman. Teksti: Laura Ruippo

S

odan jälkeisessä Suomessa tarvittiin työvoimaa lukuisissa rakennusprojekteissa, joten jopa vankiloissa olleita työikäisiä ja -kykyisiä miehiä haettiin työmaille. Valtio perusti ensimmäiset työsiirtolat vuonna 1946. Näin Suomi ryhtyi toimeenpanemaan vankeusrangaistuksia ja sakon muuntorangaistuksia tavalla, jollaista ei oltu kokeiltu aikaisemmin missään muualla. Seutulan lentokentän rakentaminen aloitettiin työllisyystöinä helmikuussa 1950. Valtio perusti työsiirtolan Seutulaan 1.3.1950.

Työsiirtolassa asuttiin parakeissa. Kuva 1950-luvulta. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto.

Tiukassa kurissa ja nuhteessa Vangit ja rattijuopumustuomiosta kärsivät miehet rakensivat lentokenttää kaksivuorotyönä. Alkuaikojen tärkeimmät työkalut olivat lapio

Lentokenttätyömaan salaojitustöitä kesällä 1950. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/ Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto.

TRAFIIKKI 19 • 15 www.trafiikki.fi


ja kuokka, joten töitä painettiin kirjaimellisesti hiki hatussa. Enimmillään lentokenttätöissä kuokan varressa ahkeroi 450 miestä. ”Vangit työskentelivät fyysisyyttä vaativissa tehtävissä muun muassa suon kuivatuksen ja puuston raivauksen parissa”, toteaa Seutulan historiaa tunteva arto Tolkki. Tolkki toimi Seutulan viimeisenä apulaisjohtajana ennen kuin toiminnot siirrettiin vuonna 2009 Keravan vankilan alaisuuteen. Koska työ oli raskasta, siitä sai asiankuuluvan korvauksen. ”Miehille maksettiin työstä palkkaa, joka määräytyi henkilön ammattitaidon ja ahkeruuden mukaan. Työsiirtolan alkuaikoina osa palkasta

emuksiaan Irwin Goodman kertoi tunt

16 • TRAFIIKKI 19

meni pakkosäästöön. Säästöt sai lunastaa vapautumisen yhteydessä”, Tolkki kertoo. Työsiirtola oli monelle huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin suljettu vankila. Kuitenkin välillä kävi niin, että siirtolan arjen kovuus tuli miehille yllätyksenä. Laiskottelua ei hyväksytty, ja jos työ ei maistunut, oli seurauksena siirto telkien taakse. ”Kuri oli työsiirtolan alkuaikoina tiukka, mikä heijasteli laajemmin yhteiskunnan käsityksiä kurinpidosta. Vankien ja vartijoiden väleissä on tapahtunut vuosikymmenten saatossa huomattava muutos. Tänä päivänä välit ovat hyvinkin mutkattomat, kun aikaisemmin hierarkiasta pidet-

Seutulasta Hymy-lehdessä.

Kuva: Hymy-lehti 11/1966.

tiin kiinni tiukemmin, ja se myös heijastui ihmisten käyttäytymisessä”, toteaa Tolkki.

kaikki TeRveydekSi kuOkkimaaN Kesälomalle Seutulaan, valtion täysihoitolaan, Suomihan on suuri urheilumaa, siis kaikki terveydeksi kuokkimaan. Näin lauloi Irwin Goodman 1960-luvulla laulussa Autolla Kanarian saarille. Tuohon aikaan olikin tavallista, että lehdissä vitsailtiin Kanarian saarista, kun joku pääsi Seutulaan. Vuosien mittaan lentokenttätyömailla työskentelikin useita aikansa julkisuuden henkilöitä. Irwinin laulu sai alkunsa Seutulan työsiirtolassa, missä laulaja sovitti rattijuopu-


mustuomiotaan. Hymy-lehti haastatteli yksinoikeudella Irwin Goodmania Seutulassa vuonna 1966. Jutussa suosikkilaulaja kuvailee Seutulan oloja pikemmin armeijaksi kuin vankilaksi. Armeijaksi, jossa tehdystä työstä maksetaan parhaillaan päälle kaksi markkaa tunnilta. Päivärytmi oli tiukka. Miehet heräsivät kello kuusi, jonka

Liikenneyhteydet kuntoon myös teillä Myös Suomen tieliikenneverkostos-

kiksi Varsinais-Suomen tietyömailla

sa oli sodan jälkeen vakavia puuttei-

oli 1950-luvun lopulla työntekijöitä

ta. 1940-1944 välisenä aikana Suo-

kaikkiaan 197 kunnasta. Siirtotyö-

meen rakennetuista uusista teistä 79

maana aloitettiin myös Suomen en-

prosenttia tehtiin Oulun ja Lapin lää-

simmäinen moottoritien, Tarvontien,

neihin. Vuodesta 1949 eteenpäin

rakentaminen Helsingistä Turkuun

Pohjois-Suomen tiehankkeita rahoi-

päin (1956–1962).

tettiin pääasiassa työttömyysvaroin

1960-luvun puolivälissä tienra-

– talvella 1949–1950 työllistettyjen

kentamisen viimeistelytöihin ja ka-

osuus oli yli 85 prosenttia.

lustehankintoja varten otettiin lainaa

Maaseudun talvityöttömyys vai-

YK:n erityisjärjestöltä Maailmanpan-

kutti tienrakentamiseen 1950- ja

kilta. Maailmanpankin rahoitus edel-

60-luvuilla. Sen seurauksena raken-

lytti irrottautumista työllisyyspolitiikan

nuspäätöksiä tehtiin vain yksittäisistä

vetämästä tienrakennuksesta ja sa-

tienrakennuskohteista. Aluksi tietyö-

malla tienpidon nykyaikaistaminen

maita perustettiin pahimmille työt-

alkoi. Lapiolinja tienrakennuksessa

tömyysalueille Pohjois- ja Itä-Suo-

kuitenkin haudattiin lopullisesti vas-

meen, ja Etelä-Suomi uhkasi jäädä

ta 1970-luvun alussa työllisyyslakien

tienrakentamisessa alakynteen.

uudistuksella.

Tietyömaiden alueellista vinouSeutulassa rakennuspäällikkönä vuosina 1950-1951 toiminut rakennusinsinööri Bertel Hellman sai siirtolan työntekijöiltä ”kunniakonnadiplomin”. Hellman vastasi työssään muun muassa siirtolavankien työnohjauksesta ja piti diplomia molemminpuoliseen luottamukseen pohjautuneena kunnianosoituksena. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/Suomen Ilmailumuseo.

jälkeen ohjelmassa oli aamupala ja -pesut sävelradion tahtiin. Työmaalle suunnattiin seitsemäksi. Goodmanin haastattelu kertoo varsin avoimesti työsiirtolan oloista. Miehet asuivat useamman henkilön tuvissa, eikä kenelläkään ollut toisiin nähden erikoisvapauksia. Goodmanin sanoin ”kaikki ovat keskenään vain konnia”, joilla on keskenään hyvä henki. Hyvästä yhteishengestä huolimatta Goodman odottaa malttamattomana vapautumistaan, jonka jälkeen hänellä oli suunnitelmissa hyödyntää kättensä jälkeä nousemalla niille oikeille Kanarian saarille suuntaavaan lentokoneeseen. Lähde: Hymy-lehti 11/1966.

maa korjattiin siirtotyömaiden avul-

Lähde: Kirsti Lehtomäki: Hätäaputöis-

la. Tällöin tuhannet miehet joutuivat

tä elinkaarihankkeisiin. Teiden rakenta-

lähtemään kauas kotoaan talvek-

minen 1920-luvulta 2000-luvun alkuun.

si tietyömaiden parakkeihin. Esimer-

TVH Valtion tiet (Mobilia 2008).

Tarvontien rakentaminen keväällä 1959. Kaksoispeltirummun asennus ja putken kanto. Kuvaaja: Liisa-Maija Tolonen-Pirhonen/I.V.O Pirhonen. Liikenneviraston kuvakokoelmat/Mobilia.

TRAFIIKKI 19 • 17 www.facebook.com/trafiikki


A

jen

tiin risteily

yy makeisia m lijuomia ja o h o lk a , . Hajuvettä oskeistaan a omista ki alkuaikoin

lkoholin, savukkeiden, makeisten ja hajuvesien myynti muodosti matkustajamäärien lisääntyessä merkittävän osan varustamoiden tuloista. Itsepalvelumyymälät tulivat laivoille 1960-luvun lopulta alkaen. Ennen sitä ostokset tehtiin kioskeista. 1960- ja 70-luvuilla alkoholijuomien osalta suosikkituotteita olivat lakka- ja mesimarjalikööri. Vaikka risteilyn päätarkoitus ei ollutkaan alkoholin ostaminen, edullinen hintataso sai useimmat matkustajat ostamaan kotiin viemiseksi pullon tai pari. Alkoholia myytiin laivoilla vielä 1960-luvulla rajoituksetta, joten tulliriskin tiedostaen sitä saattoi ostaa omatunnon mukaan. Täysin tavatonta ei ollut, että pulloja ostettiin yli omien tarpeiden, ja myytiin muille janoisille maissa. Makeisten myyntiä sen sijaan rajoitettiin 1960-luvun lopulla. Suklaata sai ostaa kaksi levyä ja vihreitä kuulia yhden rasian. Välillä makeanhimoiset matkustajat pyrkivät kiertämään rajoitusta ostamalla makeisia useista eri myyntipisteistä.

LAKKALIKööRIä jA HAITARIMUSIIKKIA Suomalaiset ovat tunnetusti innokasta risteilykansaa. Laivamatkustaminen mullistui ja matkustajamäärät lisääntyivät huimasti 1960-luvulla autolauttojen tultua itämerelle. yksi suosituimmista matkakohteista oli Tukholma, mutta myös Tallinna, kööpenhamina, visby ja Leningrad houkuttelivat suomalaisia. miten vuosikymmenten takainen laivaelämä poikkesi tämän päivän risteilyistä? Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi

L

aivoilla ei tarvinnut kuluttaa aikaa pelkästään vaihtuvia maisemia katsellen. Yksi suosituimmista ajanvietteistä risteilyillä on aina ollut tanssiminen. 1950-luvun ahtaat tupakkasalongit vaihtuivat 1960-luulla tanssilattialla varustetuiksi baareiksi, yökerhoiksi ja diskoiksi, joissa tanssittiin aamun pikkutunneille. Elävä musiikki on aina ollut tärkeässä roolissa risteilytunnelman luomisessa, eikä soittajien ole koskaan tarvinnut soittaa tyhjille saleille. Tavallisia 1950- ja 60-lukujen instrumentteja olivat haitari ja piano. 18 • TRAFIIKKI 18

V

ielä 1960-luvulla laivamatkalle lähdettiin kohdesatama mielessä. Suomalaiset halusivat nähdä ja kokea uusia paikkoja, joten itse laivamatka ei sinänsä ollut matkan ydin. Vasta 1970-luvun alussa alkoi olla tavallisempaa, että aluksella matkattiin edestakaisin nousematta maihin määräsatamassa. Leningradissa ja Tallinnassa liikuttiin bussilla ja yhdessä ryhmän kanssa. Omatoimiseen päiväohjelmaan ei ollut mahdollisuutta.


1

950-luvulla suosituimpia risteilykohteita olivat Visby, Kööpenhamina ja Rønne. Kesästä 1954 lähtien Turusta tehtiin viiden päivän mittaisia reissuja Rønneen. Visby ja Kööpenhamina sen sijaan säilyttivät suosionsa risteilyväen keskuudessa vielä tulevillakin vuosikymmenillä. Visby tunnettiin kesäisenä ja kukkivana rauniokaupunkina, jossa oli mukava piipahtaa kesälomalla. Kööpenhaminaan puolestaan risteiltiin myös kesäkauden ulkopuolella, muun muassa jouluna ja uutena vuotena. Matkalle suun nattiin määräsa tama mielessä. oleskelu ei ollu Laivassa t risteilyjen alku aikoina pääasia .

R

Buffet on aina

ollut yksi laiva

matkan kohoko

uoka oli jo 1950-luvulla risteilyjen vetonaula. Seisova pöytä on kuulunut risteilyalusten vakiovarustukseen alusta saakka. Vasta 1970-luvulta lähtien matkaajilla on ollut mahdollisuus valita ruokapaikaksi myös à la carte -annoksia tarjoilevia ravintoloita. Notkuvat noutopöydät tutustuttivat suomalaiset myös uusiin makuihin. Yksi suomalainen sukupolvi onkin saanut ensikosketuksensa katkarapuihin nimenomaan risteilyillä. hdista.

V

aikka suurin osa suomalaisista risteili Itämerellä, 1960ja 70-luvuilla oli tarjolla myös eksoottisempia kohteita. 1965 Finnlines vei suomalaisia Välimerelle ja Länsi-Afrikkaan. Vuonna 1973 pakkasta pakoon suunnattiin Välimerelle, Mustallemerelle ja Afrikan länsirannikolle. Vuosina 1975-77 puolestaan risteiltiin Kanariansaarien ympäristössä. Kaukoristeilyt lopetettiin kannattamattomina vuonna 1980.

et turi . Suomalais e Korhonen 9. Kuva: Tuur 7 9 1 a n n vuo

n risteilyllä

osta Afrika

at auring stit nauttiv

TRAFIIKKI 19 • 19 www.trafiikki.fi


Paljasjalkainen koivistolainen Teksti: Hanna Lassi

Jatkosodan päätyttyä jäljelle jääneeseen Suomeen sijoitettiin noin 430 000 siirtolaista, joista 407 000 oli karjalaisia. Näihin siirtolaisiin kuuluu myös Esko Kaukiainen, eläkkeellä oleva 81-vuotias lentokapteeni, jonka evakkomatka alkoi Rautasen kylästä joulukuussa vuonna 1939.

Kuva: Esko Kaukiaisen perhealbumi, digitointi: Pentti Loukonen

K

Kaukiaisen perhe ennen sotaa ja evakkomatkoja. Kuvassa äiti-Siiri, isä-Viljam sekä lapset Esko ja Anja.

20 • TRAFIIKKI 19

aukiainen muistelee ensimmäistä evakkomatkaansa: ”Meidän perheestä lähti sotaan isä, täti ja hevonen. Evakuointikäskyn jälkeen meidät vietiin joulukuun alkupäivinä Makslahden asemalle, jossa oli veturi ja härkävaunuja. Kun oltiin matkattu jonkin aikaa, pysähdyttiin metsätaipaleelle ja kaksi sotilasta käskivät tyhjentämään junan. Kohta paikalle tuli toinen partio ja junan pysäyttäneet miehet paljastuivat desanteiksi, eli venäläisiksi suomalaisissa sotilasasuissa.” Määränpäässä Orivedellä perhe lastattiin kuorma-auton lavalle ja heidät vietiin Kuhmoisissa sijaitsevaan maalaistaloon, jossa he viettivät talven. Välirauha toi Kaukiaisen isän kotiin ja pian matka jatkui: ”13.3.1940 sota loppui ja haavoittunut isäni palasi sotasairaalasta meidän luo toukokuussa. Keväällä meidät siirrettiin proomulla pitkin Päijännettä Orimattilaan. Saimme sieltä saunatuvan käyttöömme. Seuraavaksi siirryimme Karunan Kärkkisten kartanon maapaikalle, johon ryhdyimme rakentamaan taloa keväällä 1941. Jatkosota alkoi ennen juhannusta ja rakentaminen jäi, kun isä lähti sotahommiin Hiittisten saareen.” Kaukiaisen perheen vaikeimmat hetket koettiin Karunassa: ”Karunan aika oli kamala paikka


Kuva: Hanna Lassi

meidän perheelle. Isä oli hakemassa lomapapereita 20. heinäkuuta, kun venäläinen lentokone tyhjensi pommilastiaan siinä saaren päällä. Yksi pommi osui siihen ja isä kuoli. Se oli surkea kohtalo. Äijä kuoli elokuun lopussa suruunsa ja minulta katkesi kouluun hiihtäessä reisiluu.”

Karjalaan ja takaisin Tutkija Ulla Savolainen on perehtynyt muistelukirjoituksiin lapsuuden evakkomatkoista. Savolainen painottaa muistelutarinoiden kertovan myös eletystä elämästä ja nykyhetkestä. Esimerkiksi tarkat päivämäärät ja sotahistoria osana evakkotarinaa tuovat omat kokemukset osaksi laajempaa historiallista kontekstia. Myös Kaukiaisen evakkotarinan sotahistoria on tarkkaa: ”Palasimme Koivistolle vuonna 1942. Kun meillä ei ollut aikuista hakemaan vankia vankileiriltä töihin, minä hain sen aina aamulla. Kaksi vuotta siellä yritettiin jatkaa elämää, mutta ei se koti valmistunut koskaan, kun vuonna 1944 tuli käsky lähteä. Aikaa oli 1,5 tuntia. Lainasin naapurista polkupyörän. Päästiin Makslahden lentokentälle, kun venäläiset lentokoneet tulivat yllättäen lentokentän päälle ja ryhtyivät ampumaan. Palopommi putosi 30 metrin päähän ja ilmanpaine lennätti minut nurin, mutta onneksi se osui risukasaan, eikä tullut sirpaleita. Viipurin Säiniöllä alkoi kamala ukonilma ja kaatosade. Paperinarusta tehdyt kengät sulivat siinä sateessa. Sen takia sanon, että olen paljasjalkainen koivistolainen.”

Vieras omassa maassa Sodan jälkeen oli yhteiskunnallista painetta luoda kertomus yhtenäises-

Rautasen kylän kylänvanhimpana toiminut Esko Kaukiainen on tehnyt ja järjestänyt useita kotiseutumatkoja Karjalaan. Viimeksi hän vieraili synnyinkotinsa raunioilla Koiviston Rautasen kylässä kesällä 2014.

tä Suomesta. Todellisuudessa evakkojen kohtelu ei ollut aina asianmukaista. Kaukiainen muistelee: ”Perniössä Kuusiston talo oli epämiellyttävä kokemus. Meitä oli äiti, minä, sisko ja vuonna 1943 syntynyt uusi pikkusisko. Yhden kuhmuisen alumiinikattilan ne antoivat, että äiti sai keittää perunoita. Oli kesäaika ja äiti ja Paula-vauva saivat yöpyä talossa, mutta minä ja Anja yövyttiin heinäladossa. Onneksi alkusyksystä pääsimme muuttamaan sieltä pois Osalaan, jossa oli hyvä olla.” Savolaisen mukaan monet evakot kertovat myös kulttuurillisesta outouden kokemuksesta: ”Kun Karjalassa lämmitettiin usein uunia ja syötiin pehmeää leipää, Länsi-Suomessa leivottiin harvoin, leipä oli kovaa ja tuvat totuttua kylmempiä.”

Oma tupa, oma lupa Kaukiaisen perheen oma koti nousi lopulta Mäntsälään: ”Vuonna 1946 saimme ostaa Mäntsälästä maata. Sinne rakennettiin saunatupa, vuonna 1948 tehtiin ulkorakennus ja seuraavana vuonna valmistui rintamamiestalo. Talvet kävin koulua Haminassa ja kesät viljelin maata Mäntsälässä. En kerinnyt ylioppilaaksi kirjoittaa vaikka lukion kävin. Vuonna 1954 pääsin ilmavoimiin, jonka jälkeen olen tehnyt 40-vuotisen elämäntyöni lentäjänä Finnairilla ja Kar-Airilla sekä Saksassa Aero Lloydilla. Onneksi matkassa ei hajonnut muuta kuin kengät.” Postimuseon ja Rupriikin Liikkeelle! – uuteen kotiin -näytte­lyssä tutustutaan myös evakkojen ja pakolaisten tarinoihin. TRAFIIKKI 19 • 21 www.facebook.com/trafiikki


TRAFIIKKIu u ti s ia

Löytöretki-viikko tuo lapset Mobiliaan Kangasalla 29.6.–5.7. järjestettävä

Koko viikon ajan Mobili-

Löytöretki-viikko tuo puuhaa perheen

an pihalla pääsee kokei-

pienimmille. Mobiliassa viikon huipen-

lemaan valokuvasuun-

nus on taikuri Risto Pajusen taika-

nistusta.

show 2.7. Shown liput tulevat ennakko-

Löytöretki-viikon

myyntiin Mobilian sivuille www.mobilia.

koko ohjelmatarjonta on

fi. Arkipäivinä Mobiliassa on leikkiauto-

tapahtuman kotisivuilla.

jen katsastuspäivät. Tarjolla on myös askartelupaja, jossa pääsee rakentamaan

www.kimppa.me/loytoretki

pyykkipoika-autoja.

Luokkaretkipaketit 2015 Vapriikissa Vapriikki tarjoaa esiopetusryhmille ja

timuseon luokkaretkipaketti on Millais-

Jäänmurtaja Tarmo suljettuna

koululuokille luokkaretkipaketteja, joi-

ta postissa oli ennen? – Kierros viestien

Suomen merimuseon aluskokoelmaan

ta voi varata 5.5.–29.5. ti-pe klo 9–16

matkassa. Lasten oma tarinaopastus Pos-

kuuluva jäänmurtaja Tarmo on suljettu

(lähdöt tasatunnein). Pakettiin kuuluu

timuseon Viestinviejät-näyttelyyn. Kier-

yleisöltä kesällä 2015. Alus odottaa te-

joko kävelykierros, toiminnallinen opas-

roksella selviää muun muassa se, miksi

lakointia, ja valmistelujen takia alus pi-

tus tai opastus ja työpaja. Paketit on

postitalonpojalla oli keihäs ja ratsupos-

detään suljettuna. Museoaluslaituri ja

suunnattu eri ikäisille oppilaille. Paketin

tilla miekka. Lopuksi tehdään rintamerk-

mm. presidenttien käytössä ollutta Kul-

hinta on 7 €/oppilas (sis. Vapriikin pää-

ki kierroksella tutuksi tulleesta esineestä.

taranta II -venettä esittelevä ulkonäyt-

symaksun 4 €). Tamperelaisilta opetus-

Kierros ja työpaja sopivat esiopetusryh-

telytila ovat avoinna yleisölle 15.5.–

ryhmiltä ei peritä pääsymaksua, ja heille

mille ja alakouluille.

31.8. ja niihin on vapaa pääsy.

retkipaketin hinta on 3 €/­oppilas. Pos22 • TRAFIIKKI 19


Kuva: Airisto Segelsällskap i Åbo r.f.

Tekniikka tutuksi tekemällä Tekniikan museossa järjestetään 2.6.– 9.8. klo 15 tunnin pituisia yleisötyöpajoja kaikkina aukiolopäivinä. Työpajoissa tutustutaan tekniikan alan ilmiöihin itse tekemällä ja kokemalla. Vanhemmat ovat tervetulleita pajaan lastensa kanssa. Työpajojen teemat vaihtuivat kuukausittain. Työpajamaksu 5 €, ikäsuositus yli 8-vuotiaille. Tarkat päivät ja lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi tai puh. 09 7288 440.

Rupriikki avautuu lokakuussa Rupriikki avautuu Vapriikissa 16.10. Uusi näyttelykokonaisuus käsittelee ver-

Purjehduksen historiaa Forum Marinumissa

kottumisen historiaa ja nykypäivän ilmi-

Airisto Segelsällskap i Åbo r.f. täyttää

2.8. järjestetään juhlaregatta, ja

ti internet-sukupolville on muodostunut.

tänä vuonna 150 vuotta. ASS on Tu-

Aurajoen varrelle odotetaan noin

run vanhin urheiluseura ja Suomen

100 venettä miehistöineen. Forum

kolmanneksi vanhin pursiseura. Fo-

Marinumin edustalla on nähtävis-

rum Marinumissa on esillä näytte-

sä upeat puurunkoiset klassikkokau-

ly seuran historiasta. Lisäksi 29.7.-

nottaret.

Museokortti tulee Trafiikki-museoihin

öitä. Uudistuneessa Rupriikissa etsitään vastauksia muun muassa siihen, miten maailman verkottuminen on vaikuttanut elämäämme ja minkälainen identiteet-

Äänimuseo kirjastokortilla palvelukodin käyttöön Rupriikin äänimuseolaite on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston kotipalvelun kautta palvelu- ja ryhmäkotien iloksi. Laitteen kautta voi nauttia tampe-

Museokortti on suomalaisten mu-

seoissa sekä kaikissa Trafiikki-mu-

relaisesta kirjallisesta perinteestä Eila

seoiden yhteinen pääsylippu, jolla

seoissa Radio- ja tv-museota lukuun

Roineen, Ahti Jokisen ja Eriikka

voi vierailla järjestelmään liittyneis-

ottamatta. Kortin voi ostaa järjestel-

Magnussonin lukemana. Äänimu-

sä museoissa niin usein kuin haluaa

mään liittyneistä museoista ja Mu-

seoon on tallennettu otteita muun mu-

54 euron vuosimaksulla. Kortti tulee

seoliiton verkkokaupasta toukokuus-

assa Lauri Viidan, Anni Polvan ja

käyttöön mm. Suomen kansallis­

ta 2015 lähtien.

Kristiina Harjulan teksteistä. Lait-

museossa ja Kansallisgallerian mu-

teen avulla voidaan toteuttaa moniaistinen muistelutuokio ja sen käyttöön voi

Mobilia laajenee ja sai uudet kotisivut

yhdistää toiminnallisia elementtejä ku-

Mobilian näyttelytilojen laajennus

toimisto Leimahdus uudisti Mobilian

ristössä. Äänimuseon ovat toteuttaneet

valmistuu kesäkuussa. Myös näyttely-

kotisivut, jotka toimivat nyt myös mo-

Mediamuseo Rupriikki ja kulttuurikasva-

hallin vanha osa on peruskorjattu ja

biililaitteilla.

tusyksikkö TAITE yhteistyökumppanien-

museo saa uudet opetustilat. Vuoden 2015 päänäyttely Liikkeelle, sanoi Kekkonen avautuu 12.6. Mainos-

Uudet sivut ovat osoitteessa www.mobilia.fi.

ten maalausta, sanataidetta tai tanssia. Äänimuseo mahdollistaa ikäihmisille museoelämyksen omassa asuinympä-

sa avulla. Lisätietoja: www.tampere.fi/ taite/konkarit TRAFIIKKI 19 • 23 www.trafiikki.fi


T R A F II K K Iu u ti s ia

Suomen pelihistoria museoon Vapriikkiin

aukeaa

loppuvuodesta

2016 Suomen pelimuseo, joka kertoo suomalaisen pelaamisen monikymmenvuotisen historian. Kävijät saavat kokeil-

Kesätapahtumia Suomen Rautatiemuseossa

la pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Museossa on mm. pelihalli, jossa on peliautomaatteja aina 1970-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen. Jokaista aikakautta havainnollistetaan pelattavilla esimerkeillä. Vaikka pääpai-

6.6. Kesän avajaistapahtumassa juh-

11.7. Fergusonit ja muut vanhat trak-

no on digitaalisissa peleissä, mukana

litaan museon 100 vuotta täyttävää

torit tapaavat museon puistossa. Trakto-

on myös lauta- ja roolipelejä.

Prinsessa-veturia (Hv1, nro 555). Juh-

rikatselmuksen jälkeen traktorit kiertävät

Museo hakee tukijoita ensimmäisen

lan kunniaksi prinsessaksi tai prinssik-

paraatissa Hyvinkään katuja. Museon

näyttelyn toteutukseen joukkorahoitus-

si pukeutuneet pääsevät päivän aika-

puistoalueelle on vapaa pääsy. Sisään-

kampanjalla. Rahoittamiseen voi osal-

na ilmaiseksi museoon ja tapahtumaan.

pääsy museoon on maksullinen. Museo

listua osoitteessa Mesenaatti.me. Edul-

Myös museon kesäkahvila Café Ström-

on avoinna klo 10–17.

lisimmat vastikkeet maksavat 10 € ja

berg avaa ovensa. 22.7. Leenan päivä on hauska van-

kalleimmat useita tuhansia. Jos museo toteutuu suunnitellusti, ovet avautuvat

6.6.–9.8. Museon puistojuna on lii-

hanajan tapahtumapäivä kaikenikäisille

joulukuussa 2016. Kyseessä on Suo-

kenteessä koko kesän (juhannuksena

museon asemalla. Nimipäivän kunniak-

men ensimmäinen pelaamiseen keskit-

19.-21.6. ei liikennöidä). Junan kyydis-

si Leena-höyryveturi on liikenteessä mu-

tyvä museo ja yksi harvoista koko maa-

sä niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät

seoraiteella ja kaikki Leenat pääsevät il-

ilmassa. Pelimuseo on Mediamuseo

matkustamaan museon puiston ympäri.

maiseksi tapahtumaan ja museoon.

Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampe-

Puistojuna on sään salliessa liikenteessä

reen yliopiston yhteistyöprojekti.

joka päivä. Junakierros on maksullinen:

9.8. Rautatiemuseopäivä klo 10–17

lapset 1 €, aikuiset 2 €.

on koko perheen tapahtuma, jossa on

Kuva: Reetta Tervakangas.

hauskoja aktiviteetteja ja reipasta rau-

Tunnetko tyypin? Tunnetko tyypin? Kirjaintyyppien mer­

4.7., 11.7., 18.7., 25.7. ja 9.8.

tatiemenoa. Kokeile matkustamista van-

Leena-veturi liikenteessä Rautatiemuse-

han ajan höyryjunassa, seuraa kääntö-

on museoraiteella. Lisätiedot: www.rau-

pöytänäytöksiä ja testaa resiinan kulku.

tatiemuseo.fi.

Tapahtumapäivä sopii kaiken ikäisille vauvasta vaariin.

Forum Marinumissa tapahtuu

killinen maailma -näyttely on esillä

Museoalukset avataan 30.5. Samana

Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyk-

Rupriikissa 1.9.–4.10. Näyttelyssä kurkiste-

päivänä Suomen Joutsenella avautuu

sen näytöksillä, joissa esittäytyy myös

taan kirjainten taakse, tutustutaan kirjaintyyp-

irlantilaisen kuvataiteilijan Eve Parnel-

meripelastusseura. 31.5. Forum Mari-

pien historiaan ja ihmetellään typografian

lin näyttely Dressing Ship – laivat juh-

numin Saaristomeri-aukiolla esitellään

nykytyylejä. Näyttely antaa näkökulmia kir-

lalipuissaan. Myös Sukelluksen päivää

vesistöjensuojelua ja muuta ympäristö-

jainten merkilliseen maailmaan, kirjainmuo-

vietetään 30.5. Viiden hengen viesti-

tietoutta lapsia ja aikuisia kiinnostaval-

toiluun ja kirjaintyyppien käyttöön. Tunnetko

nä uitava kilpailu Aurajoessa on hauska

la tavalla. Samaan aikaan Forum Mari-

tyypin? on Päivälehden museon, Suomalai-

tempaus vaikka työ- tai kaveriporukal-

numin laivakoira Axel viihdyttää perheen

sen kirjan museo Pukstaavin ja Rupriikin yh-

le. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: jouko.

pienimpiä Suomen Joutsenen nurmiken-

teistuotantoa.

moisala@dnainternet.net. Päivä jatkuu

tällä.

24 • TRAFIIKKI 19


Etsintäkuulutus: museolle uusi nimi!

Forum Marinumin museolaivasto täydentyy

Missä voit tavata Tiilikaisen Pe-

23.4.2015 mennessä sähköpostitse

Forum Marinumin museolaivasto täy-

kan, Ransun, Sopasen Teijan ja

otsikolla ”Nimikilpailu” osoitteeseen

dentyy Wilhem Carpelan -aluksella,

Arvi Lindin? Radio- ja tv-museossa

radiojatvmuseo@lahti.fi, nettisivuilla

joka valmistui S4 Kartesch -nimisenä

tietenkin. Museossa tehdään parhail-

www.lahdenmuseot.fi tai puhelimitse

1915 Helsingissä Kone ja Silta Oy:n te-

laan remonttia ja museolle haetaan

+358444164223. Parhaan ehdo-

lakalta Venäjän rannikkotykistölle. Car-

uutta nimeä. Museon nykyinen nimi

tuksen esittäjä palkitaan Tivoli Audio

pelan esitellään yleisölle 12.5. aluksen

Radio- ja tv-museo on käytössä

-radiolla. Museon uusi nimi julkais-

täyttäessä 100 vuotta. Museolaivastoon

kömpelö, eikä herätä suuria tunteita.

taan Kuva liikkeelle!-näyttelyn

liittyy myös toinen merkittävä alus, pre-

Radio- ja tv-museo esittääkin etsintä-

avajaisissa lauantaina 25.4. Lahden

sidentti Mauno Koiviston veneenä pal-

kuulutuksen: keksi museolle uusi tart-

Historiallisella museolla. Uudistunut

vellut Kultaranta VII. Molemmat aluk-

tuva, suuhun sopiva nimi. Ehdotukset

museo avataan vuonna 2016.

set ovat kesäkuun alusta lähtien Forum

Kummituksen kuvasuunnistusta mobiilisti on

näyttelykohteisiin. Kun kirjaimet ovat

Tekniikan museon omatoimipalve-

koossa saadaan selville, mikä sana

lu, jonka voi ladata nyt myös mobii-

kirjaimista muodostuu.

Kummituksen

kuvasuunnistus

lilaitteisiin. Suunnistuksessa etsitään kummituksen vihjeiden avulla kirjaimia ja tutustutaan museon perus-

Marinumin pienvenelaiturissa.

Palvelun voi ladata osoitteessa: tarinasoitin.fi/tm.

Professori Utopian keksintöleirit Tekniikan museossa Tekniikan museossa järjestetään kesällä kaksi lastenleiriä yhteistyössä Innokasteknologiakasvatusverkoston

kanssa.

Leireillä tutustutaan mm. arjen tekniikkaan ja sen muutoksiin sekä materiaaleihin ja rakenteisiin. Lapset työskentelevät ohjatusti työpajoissa, näyttelyissä sekä ulkoalueella museon läheisyydessä. 9–12-vuotiaille tarkoitetut leirit jär-

Valtakunnallinen museoajoneuvopäivä Mobiliassa

jestetään 1.–5.6. klo 9–15 ja 8.–12.6.

Mobiliassa 13.6. järjestettävän val-

matkustajia. Päivän ohjelmassa on

tun ohjelman, lounaan ravintola Kos-

takunnallisen museoajoneuvopäivän

opastettuja kierroksia, herkullinen

kenrannassa sekä vapaan sisäänpääsyn

teema on tänä vuonna 70-luku. Ta-

kesälounas, esittelypisteitä ja ajelu-

Tekniikan museon näyttelyihin.

pahtuma kerää museon ulkoalueel-

ja 70-luvun ajoneuvoilla.

le satoja erilaisia ajoneuvoja ja aikakauden mukaisesti pukeutuneita

Lisätietoja www.mobilia.fi.

klo 9-15. Molemmille leireille mahtuu 16 osallistujaa. Viiden päivän leirin hinta on 150 €/lapsi. Hinta sisältää ohja-

Lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi

TRAFIIKKI 19 • 25 www.facebook.com/trafiikki


T R A F II K K Iu u ti s ia Vellamon kesässä opastuksia ja työpajoja Merikeskus

Vellamossa

järjestetään

16.6.–15.8. yleisöopastuksia. Opastukset kuuluvat pääsymaksun hintaan. Suomenkieliset yleisö­opastukset: Laivakoira Vellun jalanjäljissä. Ti klo 12, kesto 45 min.

1930-luvun lopussa otetussa kuvassa muun muassa Packard, kaksi Chevroletia ja Cadillac Keskuskadulla. Kuva: AHO & SOLDAN, Copyright: JB.

Johdatus Voimalla liikkeelle!

Autot & Helsinki Mobiliassa

-näyttelyyn. Ke ja la klo 14.30,

Autojen

Suomessa

-näyttely perustuu Aho & Soldanin va-

kesto 15 min.

1920-luvulla. Samaan aikaan kirjaili-

lokuviin 1920–1950-lukujen Helsingis-

Katse Karhulan suuntaan.

ja Juhani Ahon pojat Heikki Aho

tä. Näyttely on ollut aikaisemmin esillä

To ja su klo 14.30, kesto 30 min.

ja Björn Soldan opiskelivat Saksas-

Kansallismuseossa ja on nyt nähtävil-

Vartti Vemmasta.

sa hakien taiteellisia virikkeitä ja tek-

lä supistetussa muodossa Mobiliassa

Johdatus Merivartiomuseoon.

nistä ammattitaitoa. Autot & Helsinki

12.6.–31.10.

Vartti Voimaa.

määrä

lisääntyi

Pe klo 14.30, kesto 15 min.

14 (ei 18.–19.6.). Maksuton paja toimii

Ilmailumuseossa Tekniikan museossa seikkaillaan tapahtuu

nonstop-periaatteella.

Ilmailumuseon yötapahtumassa 16.5.

Lasten kesälomapaja pyörii Merikeskus Vellamossa 9.6.–31.7. ti-pe klo 10–

Lisätietoa: www.merikeskusvellamo.fi.

Pienoisjunatreffit Suomen Rautatiemuseossa

kummituksen jäljillä

kierretään opastetusti lentokoneissa ja

Tekniikan museossa 16.5. klo 17-23

tiloissa, joihin ei ole normaalisti sisään-

järjestettävän Museoiden yö -tapahtu-

pääsyä. Museon pihalla on Vääpelikil-

man ohjelma kietoutuu museon kum-

lan toimintarastit ja makkaranpaistoa.

mituksen ympärille. Tapahtuma on osa

Sunnuntaina 17.5. vietetään Lasten

kansainvälistä museoviikkoa.

päivää, jolloin alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Museon pihalla

Museoiden yön ohjelma:

oleva Lasten maailma avaa päivän ai-

17.30, 18.30 ja 19.30

kana porttinsa kesäkaudeksi.

Kummituksen kellarikierrokset. Kesto n. 25min, ikäsuositus 6-10 v.

16.–17.5. järjestettävät Pienoisjuna­

Lasten päivän ohjelma:

Kierrokselle mahtuu max 20 lasta.

treffit on tapahtuma, jonne kaikenikäi-

10.00 museon ovet avataan,

17.30, 18.30 ja 19.30

set museokävijät ovat tervetulleita. Ta-

tapahtuma alkaa

Tarinamaton kummitustuokiot.

pahtumassa voi tutustua erikokoisiin

10.00-15.00 Ohjaamoesittelyt

Kesto n. 25min, ikäsuositus taaperoista

pienoisrautateihin ja juniin sekä seura-

10.00-12.00 Keski-Uudenmaan

esikouluikäisiin.

ta pienoismallirakentajien työtä. Ohja-

pelastuslaitos

20.30-22 Kummitustietoa lisätyn todel-

tussa työpajassa voi rakentaa pienois-

10.00-17.00 Ohjattua virtuaali­-

lisuuden avulla.

mallin materiaalimaksua vastaan. Sään

lentämistä Draken-simulaattorilla

22-23 Näyttely pimennetään – löydät-

salliessa museon puistojuna on liiken-

11.00-15.00 Lentoaseman poliisin

kö kummituksen?

teessä. Tapahtuma on avoinna la 16.5.

yksikkö ja Finavian pelastuspalvelut

klo 10–17 ja su 17.5. klo 12–17. Pie-

11.00-13:00 Lennokkityöpaja ja

Näyttelyyn voi tutustua koko illan ajan

noisjunatreffeille voi tehdä elämykselli-

pituusheittokilpailu

kummituksen kuvasuunnistuksen avulla.

sen päiväretken perinnejuna Valtterilla

13.00-15.00 Pienoismallityöpaja

Viihtyä voi myös itsenäisten tehtäväpis-

lauantaina 16.5. Juna lähtee Helsingin

13.00 Yleisöopastus

teiden parissa.

rautatieasemalta.

(lähtö museon aulasta)

26 • TRAFIIKKI 19

17.00 Tapahtuma päättyy, museo suljetaan


W E B s H O P. T R A F II K K I. F I

maNNeRheimiN meRCedeS Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin MercedesBenz 770 Offener Tourenwagen on yksi Suomen valtiollisen historian kiehtovimmista autoista. Adolf Hitler lahjoitti auton Mannerheimille vuonna 1941. Kirja kertoo auton historian. Hinta: 30 €

juNabONGaRiN muki Suomen Rautatiemuseon mukissa on kuvituksena museon logo ja vanhoista junavaunuista löytyviä tekstejä. Mukeja on kaksi erilaista. Muovinen muki sopii sekä isomman että pienemmän junabongarin varusteeksi. Konepestävä muki on väriltään musta ja painatukset ovat hopeanvärisiä. Hinta: 15 €

kiRjeiTä SOdaSTa Postimuseon ja Tampereen historiallisen seuran julkaisu Kirjeitä sodasta antaa Suomessa ensimmäisen kerran kokonaiskuvan kriisiaikojen kirjeenvaihdosta. Sota-ajan kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana. Kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan, jopa vuosikymmenestä toiseen. Hinta: 27 €

kekkONeN paidaSSa ja TiSkiRäTiSSä Presidentti Kekkosen kuvalla varustettu t-paita on laadukasta Fruit of the Loom -laatua. Koot S–XXL. Hinta: 14 € ”Liikkeelle, sanoi Kekkonen” -tekstillä varustettu biohajoava tiskirätti. Konepesu 40°C. Hinta: 2,90 €

mONi-iLmeiNeN meRihiSTORia Museoviraston/Suomen merimuseon ja Suomen merihistoriallisen yhdistyksen julkaisema Nautica Fennica 2013–2014 – Moni-ilmeinen merihistoria tuo uusia näkökulmia merihistoriaan. Tuoreeseen tutkimustietoon perustuvien artikkelien aihepiirit vaihtelevat Porin Reposaaren kalliohakkauksista parkkilaiva Helioksen rahtimatkoihin. Hinta: 21 €

LeijONa-pOSTimeRkeiSTä vaLmiSTeTTuja TuOTTeiTa Postimerkkirintaneulan pohjana on uusiopahvi. Neula on epäaitoa metallia, nikkelitön. Saatavana punaisella, oranssilla tai sinisellä leijona-postimerkillä. Hinta: 12 €. Nahkainen postimerkkiavaimenperä on saatavana punaisella, harmaalla, oranssilla tai sinisellä leijonamerkillä. Hinta: 12 €. Harmaana ja sininenä saatavan postimerkkisolmioneulan pohjana on uusiopahvi. Hinta: 12 €.


TILAA TRAFIIKKILEHTI ILMAISEKSI! Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2015. Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi: 1 Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla

TEKNIIKAN MUSEO

SUOMEN ILMAILUMUSEO

Viikintie 1 • Helsinki

Tietotie 3 • Vantaa

www.tekniikanmuseo.fi

www.suomenilmailumuseo.fi

RADIO- JA TV-MUSEO

POSTIMUSEO

Radio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016

Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 • Tampere

www.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo

www.postimuseo.fi

SUOMEN MERIMUSEO

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI

Merikeskus Vellamo • Tornatorintie 99 • Kotka

Rupriikki avautuu 16.10. museokeskus Vapriikissa Tampereella

www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi

www.rupriikki.tampere.fi

MOBILIA

SUOMEN RAUTATIEMUSEO

samat tiedot postikorttiin 2 Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla info@trafiikki.fi Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikkilehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.

Vastaanottaja:

Trafiikki-museot ry c/o Tekniikan museo Viikintie 1 00560 Helsinki uusi tilaus

osoitteenmuutos

Nimi Osoite

Liimaa postimerkki

Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala

Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää

tilauksen peruutus

www.mobilia.fi

www.rautatiemuseo.fi

FORUM MARIUM Linnakatu 72 • Turku

Sähköposti Minulle voi lähettää myös muuta

www.forum-marinum.fi

Trafiikki-museoiden postia

www.trafiikki.fi

Trafiikki-lehti nro 19 (1/2015)  

Trafiikki-lehden nro 19 teemana on Trafiikki-museoiden yhteishanke Liikkeelle! Suomi sodan jälkeen. Lehdessä käsitellään Suomen jälleenraken...

Trafiikki-lehti nro 19 (1/2015)  

Trafiikki-lehden nro 19 teemana on Trafiikki-museoiden yhteishanke Liikkeelle! Suomi sodan jälkeen. Lehdessä käsitellään Suomen jälleenraken...

Advertisement