Oxfordin sanakirjojen toimituksen valinta
Mikä on media?
vuoden 2016 sanaksi oli ”posttruth”, totuu
Sanojen merkitys puhutti Päivälehden museon
toissa, eivät oikeastaan ole medioita lainkaan.
denjälkeinen. Sana vilisi tiuhaan medioissa
Mediamaanantaitilaisuudessa, jossa Noppari
Itse puhun epämedioista”, Muraja sanoo ja
etenkin brexitin ja Yhdysvaltain presidentin
keskusteli toimittajien Juha Vainion, Tuomas
huomauttaa, että myös termi valtamedia on on
vaalien yhteydessä. Termi viittaa siihen, kun
Murajan ja Johanna Vehkoon kanssa. Tilai
gelmallinen, koska se sisältää sanan valta.
mielipiteet, tunteet ja jopa valheet syrjäyttävät
suuden teema, ”valemediat ja faktantarkistus”,
totuuden ja tieteen. Joidenkin mielestä sanaa ei
herätti kysymyksiä. Millä termillä ilmiöstä pi
Laatu vai klikit?
pitäisi käyttää lainkaan. Moni uskoo, että mitä
täisi puhua?
Elina Nopparin mukaan valtamedia oli aiem
”Ne, jotka eivät pitäydy totuudessa ja fak
Noppari jakaa termin vale ja vastamedi
min neutraali, ja tarkoitti lähinnä valtavirtaa.
oihin. ”Suoranaisia valemedioita, joissa jutut
”Nyt on ehkä parempi puhua perinteisistä me
sepitetään tyhjästä, on Suomessa vielä vähän.
dioista”, Noppari myöntää.
Nämä mediat eivät pyri vaikuttamaan, vaan
Myös perinteisillä medioilla on vastuunsa
usein ne tavoittelevat taloudellista hyötyä”,
vale ja vastamedioiden nousussa. ”Onko laa
Noppari sanoo.
dunvalvonta pettänyt klikkijournalismin jyl
Yleisempiä ovat vastamediat, jotka ot tavat aiheensa muista medioista ja värittävät
lätessä?” pohtii Valheenpaljastajajuttusarjan toimittaja Johanna Vehkoo.
ne tunnepitoisiksi ja omien tarkoitusperiensä
”Valemediat eivät ole syntyneet tyhjästä.
Toimittajat Tuomas Muraja ja Juha Vainio sekä tutkija Elina Noppari pohtivat, mikä on perinteisten medioiden vastuu vaihtoehtoisten medioiden nousussa. Kuva: Ida Pimenoff, Päivälehden museo.
mukaisiksi.”Annetaan ikään kuin ohjeet, miten
Niissä on paljon samaa kuin klikkijournalis
juttu pitäisi lukea ja pyritään luomaan vahvoja
missa. Se on vain viety äärimmilleen ja val
siteitä ja yhteisöjä”, Noppari sanoo.
jastettu tiettyyn tarkoitukseen”, Elina Noppa
useammin termiä toistetaan, sitä vähemmän
esimiehenä työskentelevän Juha Vainion mie
faktoilla on painoarvoa.
lestä vastamediatermi on ongelmallinen.
Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen
ri jatkaa. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei valemedioille saa antaa liikaa näkyvyyttä. Toi
Onko sanavalinnoilla lopulta merkitystä?
”Se korostaa vastakkainasettelua. Nämä
saalta niitä ei voi vaieta hiljaiseksikaan. ”Pi
Tampereen yliopiston tutkija Elina Nopparin
mediat haluavatkin vastustaa perinteisiä me
täisi pystyä dialogiin toisen kanssa ilman, että
mielestä on.”Sanoilla on valtaa ja isoja seu
dioita. Mielestäni se on liian salonkikelpoinen
alentaa vastapuolta”, Elina Noppari sanoo.
rauksia”, sanoo viestintätieteiden laitoksella
termi sille, että varastaa muilta aiheen ja ke
”Verkossa aktiiviset ihmiset ovat vaikutusval
työskentelevä Noppari, joka puhuu luottamuk
hystää sen omaa näkemystään tukevaksi. Tälle
tainen ryhmä. Ei ole varaa ajatella, että he ovat
senjälkeisestä ajasta. ”Individualismi korostuu
ei pidä antaa oikeutusta.”
vain joukko ölisijöitä”, hän muistuttaa.
ja perinteiset auktoriteetit kyseenalaistetaan.
Faktabaarin vastaavan toimittajan Tuomas
Maailmankatsomus polarisoituu ja tunteilla on
Murajan näkemys on jyrkin. Hän laskee medioik
yhä enemmän merkitystä.”
si vain ne, jotka sitoutuvat Journalistin ohjeisiin.
Yhä vilkkaammassa uutisvirrassa on tärkeää, että tosiasiat pystytään erottamaan mielipiteistä. Kuva: Riikka Lamminen.
12