1600-luvun postitalonpoikien hirsiasumuksia Postimuseossa.
hän sai ihailijaltaan kirjeen, joka löysi perille pelkän mustavalkoisen valokuvan ansiosta. Ihailija ei siis edes tiennyt hänen nimeään, mutta liimasi osoitteen paikalle kuvan ja kysymyksen, josko posteljooni sattuisi tuntemaan kuvan tytön.”
Kirjeenvaihdolla estradeille
ta. Eri aikakausien postisinetit muistuttavat jo unohtuneesta rakkaudesta vuosikymmenten takaa. ”Kirjoitin 70-luvulla silloiselle ihastukselleni rakkauskirjeen. Verhosin rakkaudentunnustuksen tarinaksi, jonka kirjoitin vanhalle kellastuneelle paperille. Tunnelmaa lisätäkseni poltin paperin reunat ja sinetöin itse tekemäni kirjekuoren. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta rakkautemme ei kestänyt.” Samoihin aikoihin Salon vaimo sai niinikään mielenkiintoista postia, ei kylläkään tulevalta mieheltään. ”Vaimoni kertoman mukaan
Viestinviejät-näyttely kuljettaa kävijän postinjakajien matkassa 1600-luvulta aina nykypäivään. Matkan varrelta löytyy muun muassa merkittävä postimerkkikokoelma. Myös Salolla on omakohtaista kokemusta postimerkkeilystä. ”Sain 60-luvulla veljeltäni postimerkkikokoelman, joka oli mielestäni erittäin kiehtova. Muistan toivoneeni, että joku kokoelman merkeistä olisi miljoonan markan arvoinen. Kirjeet lukuisine tarinoineen ovat kuitenkin aina olleet lähempänä sydäntäni. Teini-iässä minulla olikin kymmeniä kirjekavereita”, Salo kertoo. Postimerkeistä löytyy kuitenkin merkittävä side myös Salon nykyelämään, sillä hänen tämänhetkinen kotinsa komeilee Pispala-aiheisessa postimerkissä. ”Veljeni lähetti minulle kortin ja kehotti kiinnittämään huomion postimerkkiin. Hetken aikaa ihmeteltyäni huomasin, että siihen oli ikuistettu kotini.” Salon koti ei olekaan mikä tahansa talo, vaan Suomen sodanjälkeisen historian merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluvan Lauri Viidan synnyinkoti. Vuonna 2016 Viidan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Salo kirjoittaa Tampereen Työväenteatteriin esitystä, joka
Monet Postimuseon esineistä muistuttavat Heikki Saloa lapsuudesta.
pohjautuu Viidan talvi- ja jatkosodassa Kerttu-vaimon kanssa käymään kirjeenvaihtoon. Esitys saa ensi-iltansa vuoden 2016 syksyllä. ”Ennen julkaisemattomia kirjeitä on kymmeniä, ja ne sisältävät äärimmäisen mielenkiintoisen kuvauksen sota-ajan elämästä. Sotilaat eivät esimerkiksi saaneet paljastaa kotirintamalle sijoituspaikkaansa. Kerttu-vaimo on kuitenkin koko ajan tiennyt miehensä olinpaikan yhdistämällä lauseiden alkukirjaimet tiettyyn järjestykseen”, Salo paljastaa. Kirjeenvaihto oli sota-aikana erittäin vilkasta, ja postilähetysten määrä viisinkertaistui sotaa edeltäneeseen aikaan nähden. Kirjeestä tuli perheet, yhteisöt ja koko kansan yhdistävä tekijä, joka edesauttoi yhteisen taisteluhengen luomisessa. Postimuseossa on mahdollista tutustua sota-ajan elämään niin kirjeenvaihdon kuin esineistönkin kautta. TRAFIIKKI 18 • 5 www.facebook.com/trafiikki