Tehty Viisaus
TEKOÄLY — EUroopan unioni — lainsäädäntö — tulevaisuus
T oimittajat
M iika Yliniemelä Tuomas Soukka
A d
3 d -grafiikka
I lari Antila Waltteri Ylisirniö
Tutkija näkee tekoälysääntelyn molemmat puolet Valehteleeko teos?
Tekoäly - Ihmiskunnan siunaus vai kirous?
Euroopan unioni nappasi tekoälylainsäädännön herruuden 2 4 6 8
T aitto
H elmi Lievonen I lari Antila
K uvat
I lari Antila M iika Yliniemelä
T uottajat
A nni Männikkö J utta Karjalainen
1
Euroopan unioni nappasi
Tekoälylainsäädännön Herruuden
Teksti Tuomas
Tekoäly on tehnyt viime vuosina valtavia harppauksia kehityksessään. Generatiivinen tekoäly tuottaa silmänräpäyksessä uskottavia kuvia ja esseitä, vaikka harjaantunut silmä usein tunnistaakin ne tekoälyn tuotoksiksi. Tekoäly näkyy sosiaalisen median meemeissä, chattiroboteissa, teollisuudessa ja taiteessa, mutta etenkin yleisessä keskustelussa.
Tekoälyn kyvyt, mutta etenkin uhat ovat herättäneet paljon keskustelua maailmanlaajuisesti. Uhkakuvia ruokkii tekoälyä hyödyntävä rikollinen toiminta ja sosiaalisessa mediassa rehottavat deepfake-teokset. Deepfakella tai syväväärennöksellä tarkoitetaan aidon oloista videota tai ääntä, jonka narratiivi on luotu keinotekoisesti tekoälyllä. Deepfakeja on luotu esimerkiksi presidenteistä laulamassa radiohittejä tai julistamassa sotatilaa.
S ääntöjen ja lakien luominen tekoälyn käyttöön jakaa mielipiteitä. Toiset kokevat sääntelyn tukahduttavan innovaatiot ja teknologisen kehityksen, kun osa näkee tekoälyssä uhkia jopa kansallisella tasolla ja siten sääntelyn vastaavan välittömään tarpeeseen. Tekoäly kuitenkin näkökulmasta riippumatta vaatii jonkinlaista lainsäädäntöä ja eri puolilla maailmaa on odotettu aloitetta tekoälyn lakisäätelyyn. Euroopan unioni vastasi kaipuuseen AI Actilla eli EU:n tekoälysäädöksellä. EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton kirjoitti asetuksesta viestipalvelu X:ään seuraavasti:
’’Eurooppa on nyt maailman tekoälystandardien asettaja. Sääntelemme niin vähän kuin mahdollista, mutta niin paljon kuin tarvitaan’’.
E U:n tekoälysäädöksen pääkohdat tavan tallaajalle
E U:n tavoite tekoälyä säännellessä on luoda suotuisa ympäristö tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle, mutta samalla suojella kansalaisten terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Asetuksessa luvataan ottaa huomioon myös yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja mahdollisuudet edistää investointeja sekä asetuksen nähdään lisäävän EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta.
T ekoälysäädös jakaa tekoälyn käyttötarkoitukset ja -tavat riskiluokkiin. Suuret riskit ja ihmiskeskeiset tekoälyjärjestelmät ovat säädöksen erityishuomiossa. Säädöksen neljä riskitasoa ovat vähäinen tai minimaalinen riski, rajallinen riski, suuri riski ja riski, jota ei voida hyväksyä. Mitä korkeampi riskiluokka on, sitä enemmän siihen liittyy tekoälyn käytön kieltävää säädäntöä. Esimerkiksi biometriset etävalvontajärjestelmät ja järjestelmät, jotka pisteyttävät ihmisiä henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella luetaan riskeiksi, joita
2
Soukka
ei voida hyväksyä. Korkeimman riskiluokan järjestelmät kuitenkin hyväksytään asetuksessa tietyin poikkeuksin lainvalvonnallisiin tarkoituksiin. Tämä siis sallii esimerkiksi biometrisen tunnistusjärjestelmän käytön vakavissa rikostapauksissa.
V aikka generatiivista tekoälyä ei luokitella suuren riskin järjestelmäksi, antaa säädös sillekin selvät pelisäännöt. Generatiivisen tekoälyn sisällössä tulee näkyä leima tekoälyn käytöstä, tekoälyn tulee estää laittoman sisällön tuottaminen ja julkaista yhteenvetoja tekijänoikeuksin suojatusta datasta, jota on käytetty sen koulutusmateriaalina.
A setuksen käyttöönotto ja valvonta
E uroopan parlamentti hyväksyi tekoälysäädöksen maaliskuussa 2024. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvoston on annettava säädökselle vielä virallinen hyväksyntänsä.
L akia sovelletaan kokonaisuudessaan kaksi vuotta sen voimaan astumisen jälkeen, mutta säädäntöä sovelletaan osin jo aiemmin. Korkeimman riskiluokan järjestelmien on sovellettava lakia kuusi kuukautta sen voimaanastumisen jälkeen. Korkean riskin järjestelmillä vastaava aika on kolme vuotta lain voimaantulosta. Tekoälysäädöksen valvontaa varten perustetaan Euroopan tekoälyvirasto.
V
O dotettu tekoälyasetus
astaa huutoon
Y ksi suurimmista tekoälynlainsäädäntöön liittyvistä odotuksista on ollut kansalaisten oikeuksien turvaaminen. EU:n tekoälyasetuksen yksi tärkeimpiä lähtökohtia on kansalaistensa etu ja se näkyy vahvasti asetuksessa.
E U:n tekoälyasetusta on jo moitittu monimutkaiseksi ja vaikeaksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin tekoäly monimutkaisena ja vaikeana kokonaisuutena vaatiikin perusteellista sääntelyä, eikä sääntely siten kovin yksinkertaista voi ollakaan.
E U:n tekoälysääntelyltä toivotaan samanlaista globaalia läpimurtoa, kuin tietosuoja-asetus GDPR:ltä. Maailmanlaajuisiksi leviävät käytänteet ja säännöt tekoälyn käytön suhteen helpottaisivat monen alan toimintaa ja ylläpitäisivät eurooppalaisten yritysten ja toimijoiden kilpailukykyä. Nähtäväksi jää, ovatko esimerkiksi autoritäärisimmät valtiot valmiita eurooppalaisiin yksilönvapauden ja -suojan standardeihin.
B iometriset Tiedot
B iometrisillä tiedoilla tarkoitetaan ihmisen ominaisuuksia, joilla voidaan tunnistaa yksittäinen henkilö suoraan tai epäsuorasti. Biometrisiä tunnistustapoja ovat esimerkiksi sormenjälki, äänentunnistus ja kasvojentunnistus. Biometrisellä etävalvontajärjestelmällä tarkoitetaan valvontakameroin toteutettua reaaliaikaista kansalaisten valvontaa, joka tekoälyä hyödyntäen esimerkiksi tunnistaa ihmisen kasvojentunnistuksen avulla tai luokittelee ihmisiä fyysisten ominaisuuksien perusteella.
Generatiivinen tekoäly
G eneratiivisella tekoälyllä tarkoitetaan mitä tahansa tekoälyä hyödyntävää järjestelmää, joka tuottaa uutta tekstiä, kuvia, videoita tai äänitiedostoja. Generatiivista tekoälyä kutsutaan myös luovaksi tekoälyksi. Generatiivinen tekoäly luo tuotoksensa opetusmateriaaleista, joita generatiivisen tekoälyn palvelun tuottaja on siihen syöttänyt.
3
Valehteleeko teos?
Tekoälyn tuottamat tekstit ja kuvat ovat viime vuosina nousseet esille uskottavuutensa vuoksi. Yhä useammin tekoälyteoksia käytetään tehokeinona virheellisen tiedon levittämiseksi.
Tekoäly teknologian alana on kehittynyt viime vuosien aikana erittäin paljon, ja markkinoille on ilmestynyt useita monikäyttöisiä tekoälyjä.
Y ksi ehkä puhutuimmista tekoälyn muodoista on niin sanottu luova tekoäly, jolla voi tuottaa erilaisia tekstejä, kuvia ja grafiikoita. Nykyään teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että tekoälyllä voidaan tuottaa jopa aitoja valokuvia muistuttavia teoksia, eikä ole tavatonta, että nykypäivänä yritykset käyttävät tai ovat käyttäneet tekoälyn tuottamaa kuvitusta muun muassa mainonnassaan.
Tekoälytuotokset muistuttavat yhä enemmän ihmisen tuottamaa materiaalia. Kuvat näyttävät aidon valokuvamaisilta ja kirjoitettu teksti on yhä uskottavampaa. Tämä on tuonut ilmiön, jossa tekoälyn tuotoksia käytetään virheellisen tiedon levittämiseen. Siksi onkin tärkeää oppia tunnistamaan tekoälyn tekemää sisältöä.
Teksti M iika Yliniemelä
K uva on tehty tekoälyllä. Henkilön paidassa on ylimääräisiä, muodottomia nappeja. Ranteessa on myös epämääräinen rannekorun ja -kellon yhdistelmä. Hahmon pitelemän kirjan tekstit ovat sotkuisia, eikä tunnistettavia oikeana tekstinä. Viimeisenä, hahmon silmät ovat eriväriset ja esimerkiksi hänen käsien asento on oudon kömpelö.
Kuva: Adobe Firefly
4
Kuva on tehty tekoälyllä. Kuvan henkilöltä puuttuu jalanjäljet. Puiden oksat ovat epämääräisiä kuten myös puiden asettelu ja ylimääräiset kannat, jotka sojottavat lumen läpi. Oikealla näkyy myös katuvalo, joka on epäloogisesti pystytetty hangen keskelle.
Kuva: Adobe Firefly
T arkalla silmällä tunnistaa tekoälytuotoksen
Tekoälyn tuottaman tekstin lisäksi, myös kuvien suhteen on tapoja, joilla voi varmistaa, onko kuva aito vai tekoälyn tekemä.
Kuvan todenperäisyyden ja alkuperän varmistamiseksi voi ensiksi hyödyntää esimerkiksi käänteistä kuvahakua. Käänteisellä kuvahaulla tarkoitetaan verkkohakua, jossa hakusanan sijaan käytetään kuvaa lähteen etsimiseen.
Toinen tapa on katsoa kuvaa tarkasti ja löytää mahdollisia virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Yleisimpiä tekoälyn tekemiä virheitä kuvissa ovat tekoälyn koostamat epämääräiset muodot. Näitä ilmenee esimerkiksi ihmisten käsissä sekä muissa monimutkaisissa muodoissa. Tekoälykuvan voi myös tunnistaa vertailemalla kuvassa olevien asioiden mittasuhteita. Esimerkiksi kuvassa oleva rakennus voi olla muuhun ympäristöön verrattuna luonnottoman iso tai pieni. Lisäksi kuvan yksityiskohtia kuten tekstuuria tai taustaa tarkkailemalla voi varmistaa, onko kuva aito.
Kuvasta voi lisäksi käydä läpi sen metadataa eli kuvan sisältämää tietoa ja sitä kautta selvittää, kuka tai mikä on kuvan valmistanut. Osa luovan tekoälyn palveluista lisää kuviinsa vesileiman, jolla kuva merkataan tekoälyn tekemäksi. Tämä ei kuitenkaan ole toistaiseksi vakiintunut käytäntö ja vesileiman voi helposti poistaa kuvasta jälkikäsittelyllä.
5
Tutkija näkee Tekoälysääntelyn Molemmat puolet
Heikki Ailisto on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori ja Suomen tekoälykeskuksen johtoryhmän jäsen. Ailisto on tutkinut tekoälyä jo 80-luvulta asti. Hänen mukaansa tekoäly on edistynyt valtavasti kymmenen viime vuoden aikana teknisessä ja tieteellisessä mielessä, mutta etenkin sen hyödyntämisessä. Ailisto kertoo generatiivisen tekoälyn kehittyneen viime vuosina niin valtavasti, että siitä syntyy jo vaikutelma älykkäästä toimijasta. Tekoälyn rajoitteista kysyttäessä Ailisto kertoo vastauksen olevan riippuvainen siitä, mihin vertailutason asettaa. Tekoälyyn kymmenen vuotta sitten verrattuna nykyinen tekoäly on varsin edistyksellinen, mutta ihmisen tietoisuuteen ja kyvykkyyteen verrattuna tekoälyllä on paljon rajoitteita.
Tekoäly kaikkine mahdollisuuksineen ja avuineen herättää ihastelun lisäksi myös huolta yleisessä keskustelussa. Huolenaiheita on noussut esiin muun muassa yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksiin liittyen. Pitkän linjan tekoälytutkija Ailisto kokee myös sääntelyn tärkeäksi:
’’Pari vuotta sitten olin sitä mieltä, että tekoälyä ei niinkään tarvitse säännellä, vaan kyllä yleinen lainsäädäntö riittää. Sittemmin generatiivisen tekoälyn lyötyä läpi jouduin muuttamaan omaa kantaani, että kyllä tekoälyn sääntely ihan omanaan on tarpeen.’’
S ääntelyä tarvitaan esimerkiksi deepfake-teosten takia ja sen vuoksi, että tekoälyn tuotokset ovat helpommin tunnistettavissa nimenomaan tekoälyn tuotoksiksi.
’’Oma lukunsa on sitten se, että mistä tekoäly hankkii oppimismateriaalinsa ja onko se tekijänoikeuden alaista materiaalia.’’
T ekoäly ilman sääntöjä
E ntäpä jos tekoälyn kehitystä ja käyttöä ei säänneltäisi mitenkään? Ailisto tarkastelee kysymystä monesta näkökulmasta.
’’Teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyville alustoille ja bisneks on ominaista se, että voittaja vie kaiken. Klassisella liiketoimintaa ohjaavalla sääntelyllä voidaan siis estää monopoliasemaa.’’
Tekoälyn sääntelemättömyyteen liittyy myös rikollista uhkaa. Tekoälyä hyödyntävä rikollisuus rehottaisi nykyistä laajempana ja tekoälyn hyödyntäminen poliittisissa tarkoituksissa arkipäiväistyisi. Poliittisessa tarkoituksessa tekoälyä voisivat hyödyntää niin maiden omat hallitukset, kuin ulkopuolisetkin toimijat valvomalla ja hallitsemalla kansalaisia kerätyn tiedon perusteella.
Teksti Tuomas Soukka
O nkin haasteellista vetää linjaa siihen, missä kohtaa tekoälyä hyödyntävä rikollisen toiminnan valvonta ja estäminen rikkoo kansalaisten perusoikeuksia. Esimerkiksi Ranska on ensimmäisenä EU:n jäsenmaana laillistanut tekoälyn käytön väestön biometrisessä massavalvonnassa väliaikaisena lakina. Ranskan on tarkoitus turvata Pariisin olympialaisia tekoälyn avulla, mutta väliaikaiseksi tarkoitetun lain pelätään jäävän pysyväksi olympialaisten jälkeen ja antavan suuntaa muille jäsenvaltioille tekoälyä koskevassa lainsäädännössään. Tekoälysäädöksessään EU luokitteleekin biometrisen massavalvonnan etätunnistusjärjestelmän tekoälyn korkeariskisten käyttötarkoitusten kastiin. Toisaalta olympialaisille suurimman uhan aiheuttaa terrorismi ja maailmanpoliittisen tilanteen takia Ranskan olympialaisissa terrorismin uhka on erityisen suuri. Myös Ailisto näkee tekoälyn vastaavan käyttötarkoituksen monisäikeisenä.
’’Kyllä siinä on tasapainoilu kansalaisten oikeuksien ja toisaalta kansallisen turvallisuuden välillä.’’
6
A I Act on P itkän työn tulos
A ilistolle EU:n lopullinen tekoälysääntely ei pitänyt sisällään erityisiä yllätyksiä, hän kun on seurannut asian käsittelyä jo pidempään. Alun perin Ailisto hieman yllättyi EU:n riskiperustaisesta lähtökohdasta sääntelyyn, joka lähestymistapana muistuttaa lääketieteellisissä laitteissa ja työkoneissa käytettyyn riskeihin ja sertifiointiin perustuvaa säädäntöä.
’’Ehkä se kuitenkin on ihan järkeenkäyvä tapa toteuttaa säädäntö ja sillä voidaan perustella ja toteuttaa sääntely.’’
A ilisto kertoo, että säädöksen alkumetreillä kiisteltiin ja keskusteltiin paljon siitä, mikä on tekoälyn määritelmä ja siirtääkö sääntely päätösvaltaa jäsenvaltioilta Euroopan komissiolle. Keskustelua käytiin myös siitä, joutuvatko edistyneemmät maat palaamaan ikään kuin ajassa taakse päin hitaammin kehittyneiden valtioiden tilanteen vuoksi.
A ilisto tietää elävästä elämästä esimerkin, jossa EU:n tekoälyasetus on tehnyt tekoälyä hyödyntävän työhyvinvointia mittaavan tutkimuksen jatkamisen ei-mielekkääksi. Työntekijöiden stressitasoa mittaavaa tutkimusta ei voida soveltaa työyhteisöissä, koska EU:n tekoälyasetus kieltää emootioiden tai tunnetilojen mittaamisen työyhteisöissä.
’ ’Kyllähän sen ymmärtää, kun voi ajatella, että sellainen tieto ei kuulu työnantajalle ja sitä voidaan käyttää työntekijää vastaan. Toisaalta tutkimuksessa on ollut hyvä tarkoitus ja siinä on ollut mukana työntekijäjärjestöt ja työterveysyksiköt. Tulkinnasta riippuen tällaisen hyödyntäminen on kuitenkin kiellettyä, joten sen tutkiminenkaan ei ole mielekästä.’’
T ekoälyn kehitystä ohjaa sen käytön eettisyys
A ilisto mainitsee, että tekoälyn kehityksessä on tärkeää pohtia eettistä näkökulmaa ja yleistä vastuullisuutta. Tekoälyn opetusmateriaalissa tulee olla tarkkana, jotta järjestelmään ei pääse vahingossakaan puolueellista, ennakkoluuloista tai sortavaa opetusmateriaalia. Huomiota täytyy kiinnittää siihen, ettei luottamuksellinen ja yksityinen tieto päädy tekoälyn opetusmateriaaliksi. Generatiivisen tekoälyn opetusmateriaaliin on jo tahattomasti päätynyt liikesalaisuuksia ja yksityistä materiaalia.
Tekoälyn yleistyessä yhä isompaan rooliin jokainen voi ottaa kehityksen huomioon omassa jokapäiväisessä toiminnassaan. Ailisto kertoo, että tietoturvaan liittyvät yleiset turvakäytännöt ja sosiaalisen median käytöksen ja digitaalisen jalanjäljen varovaisuus ovat keinoja tähän.
’’Aika monethan ovat jo kiinnittäneet huomiota siihen, miten he käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa, mutta Tiktok tunnetaan siitä, että se käyttää erittäin tehokkaasti käyttäjistään keräämäänsä dataa. EU:lla on lainsäädäntöä tulossa, kuten Data Act, joka ehkä vastaa sitten tähän tarpeeseen.’’
K uten on totuttu ajattelemaan, on sosiaalisessa mediassa hyvä pohtia, mitä sen muille käyttäjille haluaa itsestään kertoa. Ehkä jo tätä tärkeämpää on se, mitä sosiaalisen median sovelluksille ja palveluille itsestään kertoo.
7
T ekoäly - Ihmiskunnan S iunaus vai kirous?
Tekoäly on teknologian ala, joka on viime vuosikymmeninä kokenut valtavan kehityksen. Sen sovellukset ulottuvat terveydenhuollosta ja liikenteestä aina viihteeseen ja asiakaspalveluun. Vaikka tekoäly tarjoaa lukuisia ihmisten elämänlaatua sekä monien alojen tehokkuutta parantavia mahdollisuuksia, siihen liittyy myös merkittäviä eettisiä ja sosiaalisia haasteita. Tekoälyn kehittyminen onkin herättänyt laajaa keskustelua siitä, onko se kokonaisuutenaan siunaus vai kirous yhteiskunnalle.
Tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tehostaa prosesseja ja parantaa elämänlaatua monilla elämänalueilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja taloudessa. Se voi auttaa lääkäreitä diagnosoimaan sairauksia tarkemmin, vähentää autonomisten ajoneuvojen avulla ja optimoida resurssien käyttöä taloudessa. Taiteen puolella niin sanottu ”luova” tekoäly puolestaan avaa uusia luovuuden ulottuvuuksia ja inspiroi meitä löytämään uusia ilmaisumuotoja musiikissa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Se voi auttaa säveltäjiä luomaan monipuolisia sävellyksiä, taiteilijoita löytämään uusia tekniikoita ja kirjailijoita keksimään kiehtovia tarinoita.
Kuitenkin tekoälyn käytössä on myös haasteita, kuten tekijänoikeudet ja eettiset kysymykset.
Tekoälyn kouluttamiseen käytetty data voi loukata tekijänoikeuksia, jos sitä käytetään luvatta tai ilman asianmukaisia oikeuksia. Lisäksi käytetty data voi sisältää vääristymiä ja ennakkoluuloja, jotka voivat johtaa syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi, jos tekoälyn kouluttamiseen käytetään tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvaa dataa, se voi oppia ja toistaa näitä ennakkoluuloja ja vääristymiä. Siksi on tärkeää arvioida ja korjata tällaiset vääristymät tekoälyn kehityksen aikana.
O nkin selvää, että tekoälyn nousu merkitsee sekä mahdollisuuksia että riskejä yhteiskunnalle. Niiden avulla voimme parantaa elämänlaatua ja luoda uusia ilmaisumuotoja, mutta samalla meidän on oltava tarkkana, että niiden käyttö tapahtuu eettisesti ja oikeudenmukaisesti. Tarvitaan tiukkaa lainsäädäntöä ja eettisiä ohjeita, jotka ohjaavat tekoälyn kehittämistä ja käyttöä, sekä avointa keskustelua niiden vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Vain näin voimme varmistaa, että tekoäly on todellinen siunaus, ei kirous, ihmiskunnalle tulevaisuudessa.
Tämä mielipidekirjoitus on rakennettu pääsääntöisesti käyttämällä tekstiä tuottavaa tekoälyä. Toimittajan roolina on ollut ohjeistaa tekoälyä kirjoittamaan mielipidekirjoitus aiheesta ”tekoäly”, ja käydä läpi tekoälyn kirjoitus, korjata mahdolliset virheet ja tarkistaa, että kieli on ymmärrettävää.
8
Tekstin koonti
M iika Yliniemelä
9
