Kanavapuistot

MIKKO PENTTI

Mitä sisävesillä kulkeneet matkalaiset ennen vanhaan tekivät laivan odotellessa sulutusvuoroaan kanavalla? Yksi vaihtoehto oli nousta maihin, kierrellä kanava-alueen puutarhaa ja katsella laivojen kulkua sulussa. Puutarhassa oli yleensä myös jonkinlainen kioski tai kiertäviä kauppiaita, joilta saattoi ostaa syötävää ja juotavaa. Suurilla kanavilla oli usein jopa katettu odotushalli sateen yllättämille matkalaisille.

Esikuvaksi ja hyödyksi

Kanavapuistojen perinne oli luultavasti lähtöisin kartanoista, pappiloista ja valtion virkataloista, joihin jo 1600-luvulta lähtien liittyi puutarha, joka toimi paitsi säädynmukaisen asumisen merkkinä myös esimerkkinä paikkakunnan rahvaalle sekä kauneudessa että hyödyssä. 1700-luvun lopulla ja erityisesti 1800-luvulla tuli muotiin julkisten tilojen koristaminen istutuksilla siisteyden ja kauneuden nimissä. Matkustamisen paikkoihin liittyvillä puutarhoilla oli myös käytännöllinen merkitys matkustajien odotustiloina ja usein eräänlaisina käyntikortteina paikkakunnalla vieraileville.

Valtion puistot

Valtion kanavarakentamiseen liittyi viimeistään Saimaan kanavasta lähtien puutarhasuunnittelu. Valtaosa kanava-alueesta jätettiin enemmän tai vähemmän luonnontilaan, tosin maisemaa hienovaraisesti muokaten. Yleensä varsinainen kanavapuisto rakennettiin sulkujen ja kanavamiehistön asuin- ja konttorirakennusten alueelle. Osana rakennusten ympäristöä oli myös hyötypuutarha, jossa asukkaat saattoivat kasvattaa tarvitsemansa vihannekset ja marjat. Kanavapuutarhojen kanssa rinnakkainen ilmiö Suomessa on Valtionrautateiden ylläpitämät asemapuistot, joilla alun perin oli vastaava tarkoitus. Kanavapuistoja rakennettiin vielä Saimaan kanavan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1960-luvulla, jolloin samalla tavalla edelleen keskityttiin sulkujen ja kanavarakennusten ympäristöön. Valtion viherrakennuksen perinteitä jatkavat myös tiehankkeisiin kuuluvat maisemarakennukset viheralueineen ja taideteoksineen. Näitä tosin ei ole suunniteltu oleskeluun, vaan enemmänkin nopeasti liikkuvasta autosta ihailtavaksi.

Saimaan kanavan museona toimiva talo valmistui jo kanavan rakennustyön aikana 1846 työmaan 1. lohkon työmaapäällikön asuintaloksi. Myöhemmin se on toiminut kanavan yläpiirin päällikön virka-asuntona ja kanavakasöörin asuntona ja konttorina. Rakennuksen sisäänkäyntipuolella on entisöity geometrinen muotopuutarha ja takasivulla vapaamuotoinen englantilaistyylinen puutarha.

Kuva: Väylävirasto

Jos haluaa kokea, miltä kanavapuisto yli sata vuotta sitten näytti, kannattaa suunnata Saimaan kanavan museolle Lappeenrantaan. Museon puutarha on kunnostettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti asuun, jossa se oli kanavan yläpiirin ka- navakasöörin virkatalona 1850-luvulta 1940-luvulle. Itse museoon on ilmainen sisäänpääsy, ja siellä toimii myös viihtyisä kahvila. Lähiseudulla on nähtävänä myös tuoreempaa Väyläviraston viherrakentamista kanavan nykyisten sulkujen alueella Mustolassa ja Mälkiässä. Mobilia vastaa museon ja kahvilan avoinnapidosta.

SAIMAAN KANAVAN MUSEO, LAPPEENRANTA

AVOINNA 1.6.–31.8.2023 PÄIVITTÄIN KLO 10–18.