Pohjola-Norden Aluelehti Itä-Suomi / Regiontidning Östra Finland 2021-2022

Page 1


Pohjola-Norden Itä-Suomen aluelehti Östra Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi

Norjaan töihin eli unelmasta mahdollisuuteen s. 6.

Lehtityöryhmä Sirpa Korhonen, Aila Ollikainen Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen

Tero Surakka

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2021 Painos / Upplaga 1650 kpl

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Itä-Suomen alue / Östra Finlands region Fläskpannkaka med parmesan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Ruotsin kieltä Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Norjaan töihin eli unelmasta mahdollisuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Ha en riktig fin dag!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Käytä asiantuntijoita, selvitä markkinat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Muutosvalmiuden ja hyvän itsetunnon säilyttäminen on tärkeää. . . . . . . . . . 12 Svenska i Joensuu? - Kyllä vain!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 På Malmen eller på Bro Gatan i Joensuu?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kokemuksia ruotsinkielisestä asepalveluksesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Kontaktuppgifter / Yhteystiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Pohjola-Norden ry Läskistä ayskäriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Kom med och fira Åland 100. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä / Officiella nordiska aktörer. . . . 26


pääkirjoitus • ledare

Pohjola nousee koronasta

Norden repar sig från coronan

Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla Pohjoismaihin keväällä 2020 ajateltiin toiveikkaasti, että kurimus hellittäisi otteestaan kesän aikana, ja syksyllä 2020 voitaisiin palata normaaliin elämään ja pohjoismaiseen kanssakäymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan nyt kesän 2021 kynnyksellä olemme yhä pandemian kourissa. Pitkä poikkeusaika on heittänyt pitkän varjon yllemme. Pohjola on jo pitkään ollut kotimarkkina-alue, meillä on passivapaus ja yhteiset työmarkkinat. Sosiaali- ja lainsäädäntöyhteistyö on laajaa ja yhä useampi yritys on aidosti pohjoismainen. Viime vuosina pohjoismainen yhteistyö on varsinkin maanpuolustuksen saralla ottanut uusia askelia. Vaikka pohjoismaisen kanssakäymisen rajoituksille ei vielä voida antaa päätöspäivämäärää, tunnelin päässä näkyy jo valoa. Pandemian hiipuessa ovat vakaat pohjoismaiset yhteiskunnat hyvissä lähtöasemissa. Väestö on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Poliittiset instituutiot ja hallinto ovat vakaita ja demokratia syvään juurtunutta. Tiedonvälitys on avointa ja luotettavaa. Koronakriisi on aiheuttanut laajaa työttömyyttä kaikissa Pohjoismaissa, mutta yksi pohjoismaisen hyvinvoinnin kulmakivi on korkea työllisyysaste, mikä on mahdollistanut kattavien hyvinvointipalvelujen ja pääasiassa maksuttoman koulutuksen ylläpidon sekä tärkeä julkiset panostukset tutkimukseen. Työllisyysasteessa Suomi on kuitenkin peränpitäjä Pohjolassa. Ripeä työllisyyden kohentaminen onkin keskeistä yhteiskuntien toipumisessa koronasta. Yhtä lailla toipumiselle on tärkeää avointen pohjoismaisten työmarkkinoiden uudelleen avautuminen, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu jarrua myönteiselle kehitykselle. Koronakriisin hoidossa Ruotsista ei tällä erää ole mallimaaksi, mutta tietyissä asioissa meillä on opittavaa muilta Pohjoismailta. Tarvitsemme lisää pohjoismaalaisuutta, emme vähemmän. •

När coronapandemin slog med full kraft mot Norden våren 2020 tänkte man hoppfullt att gisslet skulle lätta under sommaren, och att vi hösten 2020 kunde återgå till normalt liv och nordiskt umgänge. Så skedde inte. Inför sommaren 2021 lever vi fortsättningsvis i pandemins grepp och det långa undantagstillståndet har kastat en lång skugga över oss. Norden har sedan länge varit en hemmamarknad, vi har passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. Samarbete inom sociala sektorn och lagstiftningen är omfattande och allt fler företag är genuint nordiska. Under de senaste åren har det nordiska samarbetet speciellt inom försvaret vunnit ny terräng. Även om det inte är möjligt att ge ett slutdatum för de begränsningar som drabbat nordisk samverkan, kan man skönja ljus i tunneln. I det skedet när pandemin sakta släpper sitt grepp har de stabila nordiska samhällena i ett gott utgångsläge. Befolkningen är välutbildad och språkkunnig. De politiska institutionerna och förvaltningen är stabila och demokratin är djupt rotad i samhället. Informationsflödet är öppet och pålitligt. Coronakrisen har lett till omfattande arbetslöshet i alla nordiska länder. En av hörnstenarna i den nordiska välfärden är den höga sysselsättningsgraden, vilken har möjliggjort omfattande välfärdstjänster, i huvudsak avgiftsfri utbildning och viktiga offentliga satsningar på forskning. Men när det gäller sysselsättningsgraden kommer Finland endast på jumboplats i Norden. En snabb förbättring av sysselsättningsläget är ett centralt element i samhällens återhämtning från coronan. Likaledes är det viktigt för återhämtningen, att den öppna nordiska arbetsmarknaden åter öppnas, så att tillgången till arbetskraft inte blir en bromskloss för positiv utveckling. När det gäller coronakrisen kan inte Sverige denna gång fungera som modell, men vissa andra saker kan vi lära oss av de andra nordiska länderna. Vi behöver mera Norden, inte mindre. •

Juhana Vartiainen

Juhana Vartiainen

Puheenjohtaja Pohjola-Norden

Ordförande Pohjola-Norden Pohjola-Norden Ry

3


Fläskpannkaka med parmesan

Parmesaanipekonipannari

Fläskpannkaka är en omtyckt svensk klassiker. Den är lätt att laga i ugnen. I stället för vetemjöl har jag använt havremjöl och tillsatt parmesanost i smeten. Glutenfri pannkaka smakar jättegott! Text och bild: Aila Ollikainen

Pekonipannari on ruotsalaisten rakastama arkiruoka, joka on helppo valmistaa uunissa. Tässä ohjeessa olen korvannut vehnäjauhot kaurajauhoilla ja lisännyt taikinaan parmesaanijuustoraastetta. Gluteeniton pannari maistuu todella hyvältä!

Smeten

Taikina

3 ägg 1 tsk salt 1 dl riven parmesanost 4 dl havremjöl 6 dl mjölk

3 kananmunaa 1 tl suolaa 1 dl parmesaanijuustoa raasteena 4 dl kaurajauhoja 6 dl maitoa

Andra ingredienser

Muut ainekset

300 g strimlat fläskkött eller 1 pkt bacon 1 msk rybsolja till stekning en nypa salt svartpeppar efter smak

300 g kinkkusuikaleita tai paketti pekonia 1 rkl rypsiöljyä paistamiseen hiukan suolaa ja mustapippuria

· Sätt ugnen på 200 grader. Smörj en ugnsplåt eller använd bakplåtspapper i stället. · Häll hälften av mjölken i en skål och vispa ner mjöl och salt till en jämn smet. Tillsätt resten av mjölken och vispa i äggen och osten i smeten. · Bryn det strimlade köttet i en stekpanna. Tillsätt en nypa salt och peppar efter smak. · Fördela köttet direkt på bakplåtspappret i ugnsplåten och häll smeten över köttet. · Grädda pannkakan i mitten av ugnen i ca 30 minuter. · Servera med lingonsylt. Gott till är också keso eller grön sallad.

· Lämmitä uuni 200 asteeseen. Voitele uunipelti tai käytä leivinpaperia. · Kaada puolet maidosta kulhoon ja lisää jauhot ja suola. Lisää sitten kananmunat, juustoraaste ja loput maidosta. Sekoita tasaiseksi seokseksi. · Ruskista lihasuikaleet paistinpannussa. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. · Levitä ruskistetut lihasuikaleet uunipellille ja kaada taikina niiden päälle. · Paista pannukakkua uunin keskiosassa noin 30 minuuttia. Tarkista kypsyys. · Tarjoile puolukkahillon kanssa. Myös raejuusto tai vihreä salaatti sopivat lisukkeiksi.

Smaklig måltid! Hyvää ruokahalua! 4

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region


Ruotsin kieltä Savossa Olemme 14- ja 12-vuotiaat siskokset Kuopiosta. Pidämme ruotsin kieltä yllä leppävirtalaisen Anne-Maj Kokkalan avulla. Kuinka kaikki sai alkunsa? Perheemme muutti vuodeksi Eskilstunaan Ruotsiin vuon-

na 2017. Isämme meni opettajaksi ruotsalaiseen kouluun, ja me aloitimme koulunkäynnin kunnallisessa koulussa. Ruotsissa maahanmuuttajat aloittavat koulunsa erillisessä Välkomsten-perehdyttämisessä, jossa opetellaan maan tapoja, koulunkäyntiä ja kieltä. Välkomstenin jälkeen menimme lähikouluumme Språkverstad-luokalle eli varsinaiseen koulunkäyntiin valmistavalle luokalle. Sieltä meidät siirrettiin normaalille luokalle, kun kielitaitomme oli sellainen, että sillä pärjäsi opinnoissa. Vuoden Eskilstunassa asuttuamme muutimme takaisin Kuopioon. Perheemme halusi, että ruotsin kielen taitomme säilyisi, joten äitimme keksi selvittää, löytyisikö Kuopiosta tai Kuopion läheltä joku ruotsia äidinkielenään puhuva, jonka kanssa jutellessa pitäisimme yllä ruotsin kieltä. Isämme äiti sai Kuopion Pohjola-Nordenin Sirpa Korhosen kautta Anne-Maj Kokkalan yhteystiedot. Syksyllä 2018 menimme ensimmäistä kertaa tapaamaan Anne-Majta Leppävirralle. Puhumme pelkästään ruotsia Anne-Majn kanssa. Olemme tehneet paljon erilaisia kivoja juttuja hänen kanssaan. Vanhempamme vievät meidät Anne-Majn luokse ja jäämme sinne kolmestaan. Siellä olem-

me esimerkiksi tehneet ruokaa ja koristelleet piparkakkuja, opiskelleet eri maiden lippuja, vihanneksia ja eläimiä. Olemme lukeneet ruotsinkielisiä lehtiä, jutelleet kaikista mahdollisista asioista ja pitäneet tietovisoja. Anne-Majn kanssa olemme käyneet Leppävirralla myös ulkona piknikillä ja kirjastossa, Konnuksen kanavalla ja Kauppilanmäellä, kirkkokonsertissa ja Pohjolan pidoissa. Anne-Maj on myös pari kertaa käynyt luonamme Kuopiossa. Meistä nuorempi on mukana sirkuksessa ja kutsuimme Anne-Majn katsomaan sirkusnäytöstä. Hän on myös vieraillut isämme vanhempien luona ja isämme äiti oli mukanamme Pohjolan pidoissa Leppävirralla. Korona-aikana emme ole voineet tavata Anne-Majn kanssa kasvotusten. Soittelemme toisillemme ja kirjoittelemme kirjeitä. Anne-Maj lähettää meille kirjeessä erilaisia tehtäviä, me esimerkiksi kirjoitamme jatkoa Anne-Majn aloittamalle tarinalle tai opettelemme eri urheilulajeja ruotsiksi. Toivottavasti pian taas pääsemme tapaamaan kunnolla. Anne-Majn kanssa on ollut tosi mukavaa sekä paikan päällä että etänä! •

Hilla ja Henni Karkola Kuopio

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

5


6


Norjaan töihin eli unelmasta mahdollisuuteen Sairaanhoitaja Tero Surakalle Norja on aina ollut kiehtova matkakohde. Myös unelma sairaanhoitajan työstä Norjassa on toteutunut. Norjan joustavat työolot ja ystävällinen työilmapiiri saavat häneltä kiitosta. Norjan kielen Tero on oppinut avoimin mielin ja sitkeästi harjoitellen. Teksti ja kuvat: Tero Surakka Ensimmäistä kertaa kävin Norjassa

jo 80-luvun alkupuolella vanhempieni mukana, kun meidän koko viisihenkinen perhe pakkautui pieneen Toyota Corollaan ja suuntasi kohti Hammerfestia. Muistikuvia on noista reissuista vähän, mutta kapeat tiet ja karun kaunis Pohjois-Norjan luonto jäivät sentään mieleen. Uuden kiinnostuksen kipinän Norjaan herätti vuonna 2008 hankkimamme moottoripyörä ja sen myötä alkanut moottoripyörämatkailu. Vaimoni ja kavereiden kanssa kiersimme ensin Suomea ja kun kokemusta mp-matkailusta kertyi, oli aika laajentaa reviiriä useiden motoristituttujen ylistämään Norjaan. Ensimmäinen Norjan mp-reissumme taisi olla vuonna 2010, jonka jälkeen maata on kierrelty vuoteen 2018 mennessä kuusi kertaa. Jostain syystä meillä ei ole ollut mielenkiintoa ajella Pohjois-Norjaan, vaan olemme pysyneet vehreimmillä mailla, eli Mo i Ranan eteläpuolella.

Töihin Norjaan?

En muista tarkalleen, milloin juttelimme vaimoni kanssa ensimmäisen kerran mahdollisuudesta hakeutua töihin Norjaan. Ajatus oli jäänyt kuitenkin kytemään jonnekin alitajuntaan, kunnes vuonna 2019 tuo kyteminen alkoi muuttua liekeiksi oman työpahoinvointini vuoksi. Olin työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2000, ensin Savonlinnan keskussairaalan teho-osastolla (ja hieman dialyysiosastollakin) ja vuodesta 2008 lähtien Joensuun keskussairaalan teho-osastolla. Olin hyvin motivoitunut ja kiinnostunut tehohoidosta

ehkä vuoteen 2017 saakka, kunnes hankalat työolot alkoivat rasittaa ja oli pakko tehdä muutos omaan elämääni. Vuoden 2019 aikana punaiset, siniset ja valkoiset palikat alkoivat loksahdella omituisen hyvin paikoilleen. Olin yhteydessä entiseen työkaveriini, joka oli Norjassa töissä jo neljättä vuotta. Häneltä sain hyviä neuvoja, ja hänellä oli pelkästään positiivisia kokemuksia Norjan sairaaloissa työskentelystä. Lisäksi Joensuun kansalaisopistolla oli vuoden 2019 syksyllä alkamassa hoitotyön norjan kurssi, jonka vetäjänä oli useita vuosia Norjan teho-osastoilla työskennellyt Katja Laakkonen. Kielikurssi sisälsi pääasiassa terveydenhuoltoalan sanastoa sekä motivoivien kokemusten jakamista. Jokaisen tunnin jälkeen löin itseäni nyrkillä rintaan todeten, että nyt ollaan oikealla tiellä kohti parempaa oloa ja työhyvinvointia! Toinen hoitotyön norjan kurssi alkoi vuoden 2020 alussa, mutta ikävä kyllä se jouduttiin keskeyttämään juuri alkaneen koronaepidemian vuoksi. Tämän jälkeen norjan opiskelu oli omatoimista sanaston opettelemista sekä norjalaisten ohjelmien seuraamista ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä. Tässä vaiheessa tein myös päätöksen jättää tehohoitotyön yövuoroineen ja valitsin uudeksi alakseni itseäni kiinnostaneen dialyysihoidon, joka on munuaisten toiminnan korvaushoitoa, eli kansankielellä veren puhdistamista kuona-aineista ja ylimääräisen nesteen poistoa dialyysilaitteen avulla. Alkuperäinen tavoitteeni oli, että olisin aloittanut työt Norjassa vuoden 2021 alussa, mutta jotenkin kaikki

eteni huimaa vauhtia. Tutkintotodistuksieni käännösten hankkiminen, sairaanhoitajan ammatin harjoittamiseen tarvittavan auktorisoinnin hakeminen Norjasta ja monen muun vaadittavan todistuksen hankkiminen vaati hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta kaikki järjestyivät vuoden 2020 maaliskuuhun mennessä. Samaan aikaan tutkiskelin netistä Norjan työpaikkoja ja huomasin, että kesätyöpaikkojen haku olikin jo menossa. Otin yhteyttä suoraan sairaaloiden dialyysiosastoihin sekä pariin rekrytointifirmaan, joista yksi nappasi minut ”talliinsa” parin puhelinhaastattelun jälkeen. Kyseinen rekrytointifirma on hoitanut asioitani erittäin hyvin, joten heidän kanssaan jatkan yhteistyötä edelleen.

Valintoja

Sitten olikin nopean päätöksenteon aika: otanko puolen vuoden keulimisen aikataulussa huolimatta alkeellisesta kielitaidostani ja haen kesätöitä Norjasta vai pysynkö alkuperäisessä aikataulussa ja kehitän kielitaitoani vielä puoli vuotta lisää? Virkavapaan saaminen teho-osastolta kesää vasten ja vieläpä alkaneen koronamyllytyksen aikana oli myös mahdotonta. Hengitys syvään ja päätös: irtisanoin itseni noin 12 vuotta kestä-

Vuoden 2019 aikana punaiset, siniset ja valkoiset palikat alkoivat loksahdella omituisen hyvin paikoilleen. Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

7


neestä työsuhteesta minulle tarjotun kahden kuukauden kesätyön vuoksi. Rekryfirman minulle esittämistä työpaikoista valitsin Lærdalin, jossa olimme käyneet parilla mp-reissullamme ja tiesin sen lähiseudun olevan todella upeaa. Kysyin myös rekryfirmalta mahdollisuutta tehdä työmatkani Norjaan moottoripyörällä. Nuo rekryfirmat maksavat majoituksen lisäksi myös matkat, kuten lentoliput työntekijöilleen, mutta en silti pitänyt moottoripyörällä menoa ihan itsestäänselvyytenä. Mutta lupa tuli ja unelmien kesä Norjassa alkoi olla tosiasia.

Töihin Norjaan!

Ensimmäinen työpaikkani oli pienen Lærdalin pienen sairaalan pienellä dialyysiosastolla. Työsopimus oli kahden kuukauden mittainen, juuri sopiva kaltaiselleni ensikertalaiselle. Osaston toimintatavat, potilaat ja henkilökunta tulivat tutuiksi parin ensimmäisen viikon aikana ja vastaanotto oli erittäin lämmin ja ystävällinen huolimatta alkeellisesta kielitaidostani. Yleensä sijaisille varataan kahden päivän perehdytys, mutta osaston rauhallisen tilanteen vuoksi minulle oli varattu viisi päivää. Onnekseni henkilökunnassa oli mielellään englantia puhuvia hoitajia, joten epäselväksi jääneet asiat saatiin hoidettua tarvittaessa englanniksi. Lærdalin työreissun kruunasivat rekryfirman hankkima mukava, kalustettu asunto, lämmin kesä, lähialueen

8

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

upeat maisemat ja moottoripyörä. Lisäksi vaimoni pääsi koronasta huolimatta viikon lomalle luokseni. Olen jälkikäteen sanonut eläneeni kaksi kuukautta paratiisissa hymyillen sekä nauttien elämästä, työstä ja työhyvinvoinnista. Toinen työpaikkani oli Lørenskogissa sijaitsevassa Ahusissa. Allekirjoitin rekryfirmani kanssa ensin kahden kuukauden työsopimuksen jo kesäkuun lopulla, mutta pian tuli tarjous kahden kuukauden jatkosopimuksesta. Pienen harkinnan jälkeen allekirjoitin tuon toisenkin sopimuksen, sillä vaikka tiedossa oli pitkä aika olla poissa kotoa, niin katsoimme vaimoni kanssa tämän olevan hyvä mahdollisuus kehittää itseäni sekä ammatillisesti että kielel-

Lærdalin työreissun kruunasivat rekryfirman hankkima mukava, kalustettu asunto, lämmin kesä, lähialueen upeat maisemat ja moottoripyörä. lisesti. Kyseessä oli yliopistosairaala ja Norjan suurin dialyysiosasto, joten olin astumassa aivan erilaiseen dialyysimaailmaan kuin pienessä Lærdalissa. Ennen toista työmatkaani olin kotona hieman yli kolme viikkoa, josta 14 päivää meni kotikaranteenissa. Aika meni melko nopeasti editoidessa Lærdalin reissuvideoita ja suorittaessa Ahusin vaatimaa e-læringskurssia, joka osoittautui melko työlääksi, mutta samalla erittäin hyödylliseksi. Kurssi sisälsi mm. turvallisuuskoulutusta, verinäytteiden ottamiseen liittyviä asioita sekä sairaalan potilastietojärjestelmiin liittyviä oppimateriaaleja ja harjoituksia. Suoritin pari tenttiäkin. Kaikki kurssimateriaali on norjaksi. Tuollaisen e-kurssin hyvä puoli on, että uuden työpaikan perehdytysaika voidaan käyttää kokonaisuudessaan potilastyöhön liittyviin asioihin, eikä kurssin sisältämiin yleisiin, mutta erittäin tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Koska työt Ahusissa alkoivat syyskuussa, jätin moottoripyörän Suomeen ja lensin Norjaan. Rekryfirmani järjesti lentojen lisäksi minulle oman kalustetun asunnon, joka oli toiveitteni mukaisesti alle kahden kilometrin päässä sairaalasta.


Aloitin norjan opiskelun kirjaimellisesti nollasta, enkä edes ole kovin lahjakas kielissä. Usein kuulee sanottavan, että kyllä sitä Norjassa ruotsillakin pärjää. Mutta eipä se 80-luvulla opiskeltu ruotsi ollut kovin hyvin muistissani. Ennen töiden aloittamista minun oli annettava koronatesti. Negatiivisen koronatestivastauksen saatuani aloitin neljän kuukauden työskentelyn Ahusin isossa dialyysissä. Vastaanotto oli jälleen mukavan ystävällinen, välitön ja rento, mutta perehdytys oli lyhyempi, koska osasto toimi vilkkaasti. Mukavaa tässä työpaikassa oli myös sen kansainvälisyys. Henkilökunnassa oli 12 eri kansalaisuutta ja potilaitakin oli melkoisen kirjava joukko eri maista. Kielellisesti tämä oli helpompi työpaikka jo bokmålinkin vuoksi, mutta silti jokainen päivä oli melkoista ponnistelua ja jatkuvaa norjan oppimista. Mutta kehitystä tapahtui tälläkin saralla, kuten myös ammatillisesti. Raskaaksi tuon neljän kuukauden työjakson tekivät koronarajoitukset, synkät ja sateiset illat sekä pitkä ero vaimosta, jonka ei ollut järkevää tulla vierailemaan Norjassa keskellä koronaepidemian kiihtymistä. Hieman mielen virkistystä sain lähiympäristössä hölkkäilystä, mukavasta asunnosta, antoisasta työstä, muutamien suomalaisten hoitajien tapaamisesta ulkoilun merkeissä ja Oslon patsaspuistojen kiertelystä. Myös rahallisesti tämä oli hyvä jakso, sillä korona ja lyhyet vapaat rajoittivat matkustelua. Lisäksi missään ei ollut mitään tapahtumia tai konsertteja, joita Oslo tarjoaa normaalioloissa melkoisesti. Vain Neseblod ja muut Oslon levykaupat tarjosivat pienen rahareiän kaltaiselleni musiikin ystävälle.

Kielen opiskelusta

Aloitin norjan opiskelun kirjaimellisesti nollasta, enkä edes ole kovin lahjakas kielissä. Usein kuulee sanottavan, että kyllä sitä Norjassa ruotsillakin pärjää. Mutta eipä se 80-luvulla opiskeltu ruotsi ollut kovin hyvin muistissani. Ja kun olen vielä kotoisin Pohjois-Karjalasta, niin voi vain kuvitella, kuinka vähän ruotsin opiskelu nuorta outokumpulaista edes kiinnosti. Ruotsin opiskelu kun oli itäsuomalaiselle 80-luvun nuorelle sellainen ”pakollinen paha”, jota ei muka tulisi koskaan tarvitsemaan. Päätin heti kättelyssä, että en edes yritä palauttaa ruotsia mieleeni sotkemaan norjan opiskelua. Ennen Lærdaliin menoa ehdin opiskella norjaa hieman yli puoli vuotta. Opinnot sisälsivät aikaisemmin mainitsemani hoitotyön norjan kurssit sekä omatoimista opiskelua ja norjan kuuntelua. Myönnän, että oloni oli melko epävarma kielitaitoni suhteen ennen lähtöä. Muutamien Norjassa työskennelleiden hoitajien sekä Katja Laakkosen rohkaisun ja kannustuksen voimin kuitenkin uskaltauduin matkaan. Lisäksi rekryfirman kanssa käydyt puhelinhaastattelut toivat uskoa asiaan. Ja vastasinpa ainakin rehellisesti puhelinhaastattelussa esitettyyn kysymykseen

heikkouksistani: norsken min. Lærdalissa puhutaan nynorskia, joka saa lisämausteensa erittäin voimakkaasta murteesta. Oma kielikorvani ei tuota tunnistanut, vaan paikkakunnalla yli 20 vuotta asunut suomalaispariskunta valisti minua tässä asiassa. Myönnän rehellisesti, että kielellisesti tuo ensimmäinen työpaikka oli erittäin raskas. Lørenskogissa työskentely oli norjan suhteen hieman helpompaa, mutta silti kielellinen rasitus oli melkoinen. Mutta molemmista selvisin ja kehitystä tapahtui koko ajan. Norjassa työskentely on ollut erittäin antoisaa ja miellyttävän rentoa, joten sinne palaan taas kesällä 2021. Talven työskentelen perhesyistä Suomessa, ja toki jatkuvasti norjaa opiskellen. •

Norjan kieli Norjan kielestä on kaksi virallista kielimuotoa: bokmål ja nynorsk. Näistä bokmål eli kirjanorja on yleisempi kuin nynorsk eli uusnorja. Kirjanorja on lähempänä tanskaa, kun taas uusnorjan tausta on murteissa.

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

9


Ha en riktig fin dag! Katja Laakkonen toimii väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopistossa, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Laakkonen tutkii suomalaisten sairaanhoitajien monipaikkaista arkea, kun koti on Suomessa ja työjaksoja käydään tekemässä Norjassa. Teksti ja kuva: Katja Laakkonen

Sairaanhoitajana Norjassa

Olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja ja muutin ensimmäisen kerran Norjaan vuonna 2001. Tuohon aikaan meille vastavalmistuneille sairaanhoitajille ei ollut riittävästi oman alan töitä Suomessa, ja joukko hoitajia muutti ulkomaille. Vuonna 2001 Ruotsiin muutti 1690 hoitajaa, Norjaan 800, Sveitsiin 335 ja Isoon-Britanniaan 315 sairaanhoitajaa. Yhteensä ulkomaille muutti siis 4245 sairaanhoitajaa vuonna 2001, suosituimpana oma Pohjolamme. Omalla kohdallani Norja veti puoleensa eniten, ja kun Joensuuhun tuli hoitajille suunnattu kielikurssi, lähdin oitis mukaan. Tuolloin kielikursseja järjesti ja kustansi Norjan valtiollinen rekrytointiohjelma Aetat Recruitment Program, joka oli kohdistanut Suomen lisäksi hoitajahakua myös Puolaan ja Saksaan. Vuonna 2003 tämä Norjan valtion järjestämä rekrytointi jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan eettisten syiden vuoksi, koska katsottiin että hoitajien rekrytointi köyhemmistä maista ei voi olla valtion ohjaamaa. No, sairaanhoitajien rekrytointi ei suinkaan loppunut, vaan tilalle tulivat yksityiset rekrytointifirmat, jotka rekrytoivat vielä nykyäänkin hoitajia haluamistaan maista. Olen asunut Norjassa kahdella eri vuosikymmenellä, kolme vuotta vakituisesti ja yli kolme vuotta Suomesta käsin pendelöiden. Norja ja norjalaisuus on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet, muodossa tai toisessa. Se on tuonut minulle erilaisia työmahdollisuuksia sairaanhoitajana, mutta ennen kaikkea paljon uusia kokemuksia, elämyksiä ja ystäviä. Norjalainen elämäntapa on hyvin luonnonläheinen, ja norjalaisten yleisin harrastus taitaakin olla ”friluftsliv” eli ulkoilmaelämä. Se tarkoittaa, että tunturissa kulkee koko perhe, pienimmät kantorinkassa ja iäkkäimmät keppiin tukeutuen. Matkalla

10

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

ei useinkaan ole kiire, joten reppuun on syytä varata energiapitoista evästä. Oma suosikkini ja vakioevääni on suklaapatukka nimeltään Kvikklunsj.

Tutkijana Norjassa

Vuodet Norjassa ovat tuoneet minulle myös muita ammatillisia mahdollisuuksia kuin pelkästään sairaanhoitajan työn. Olen saanut opettaa norjan kieltä Joensuun seudun kansalaisopistossa ja tällä hetkellä teen väitöskirjatutkimusta suomalaisten sairaanhoitajien ylirajaisesta arjesta Suomen ja Norjan työmarkkinakansalaisina. Tein väitöskirjatutkimukseeni kuuluvan ensimmäisen kenttäjakson norjalaisessa sairaalassa kesällä 2020, eli olin havainnoimassa suomalaisia sairaanhoitajia heidän aidoissa työympäristöissään Norjassa. Havainnointijakson jälkeen tein 14 haastattelua, joissa suomalaiset sairaanhoitajat kertoivat arjestaan Norjassa ja miten se limittyy arkeen kotona Suomessa. Tutkimukseni aineistonkeruu on vielä kesken,

mutta aineistosta on kuitenkin jo nähtävissä, että pendelöinti Norjaan on usein ollut pitkäaikainen unelma. Osa tutkimukseni informanteista on vasta aloittanut pendelöinnin, mutta osa on pendelöinyt Norjassa jo 20 vuotta! Joten hyvin erilaisia, mutta kuitenkin niin yhteneväisiä tarinoita liittyy tähän pendelöivään matkalaukkuelämään. Uskon, että Teronkin mainitsema norjalainen ystävällisyys ja leppoisa elämän asenne on suuri vetovoimatekijä meille kiireeseen tottuneille suomalaisille. Tutkijana minulla on ollut hieno mahdollisuus katsoa sairaanhoitajan työtä ikään kuin hieman kauempaa. On ollut upeaa nähdä, miten suomalaiset sairaanhoitajat asettuvat vieraaseen kulttuuriin ja miten he elävät monipaikkaista arkeaan todeksi. Tutkijan parhaita hetkiä on ollut kuulla, kun suomalainen sairaanhoitaja heläyttää käytävässä työpäivän päätteeksi Takk for i dag! Ha en fin ettermiddag! Tai kun potilaille huikataan oven raosta Fortsatt god bedring! •


Käytä asiantuntijoita, selvitä markkinat Suomi on vallattu – nyt on vuorossa Ruotsi Teksti ja kuva: Jarmo Valtonen Mikä näillä yrityksillä on yhteistä?

Motonet, Mantsinen, Kesla, Kekäle, Hartikainen, Heikkinen, Tokmanni, Autotalo Laakkonen. Tietysti ne kaikki ovat Suomessa hyvin tunnettuja. Mutta harva taitaa tietää, että ne aikoinaan syntyivät Pohjois-Karjalassa, joka on monella niistä kotipaikkana vielä tänäkin päivänä. Tähän Pohjois-Karjalasta eri puolille Suomea levinneeseen yritysjoukkoon on pikkuhiljaa tullut uutena Öljypiste, joka on öljynvaihdon ja pikahuollon erikoisliike. Joensuulainen yrittäjä Jyrki Miikki perusti yrityksen 1985 ja hän myi sen vuonna 2012 Timo Nuutiselle. Sittemmin Öljypisteen toimipaikkoja on pääomistaja Timo Nuutisen johdolla syntynyt ripeään tahtiin ympäri Suomen, 3–4 uutta toimipaikkaa vuodessa. Kaupantekohetkellä vuonna 2012 toimipaikkoja oli vain Kouvolassa ja Joensuussa. Nyt Öljypisteen toimipaikkoja on eri puolilla Suomea yli 20. Liikevaihtoa on jo 10 miljoonaa euroa. Työntekijöitä lähes sata. Pohjois-Karjalassa hyvin tunnettu hallitusammattilainen Pekka Nuutinen on myös Öljypisteen Suomen yhtiön Oilpoint Finland Oy:n sekä Ruotsin puolelle perustetun Oilpoint Sweden AB:n hallituksissa.

Laajentuminen Ruotsiin

Hyvin onnistunut laajentuminen Suomessa johti siihen, että aloimme tutkia vuonna 2018 laajentumista Ruotsin puolelle. Yrityksen 21. toimipaikka avautuikin helmikuussa 2020 Uppsalaan, Pekka Nuutinen kertoo.

Millaisena haasteena koit Ruotsin?

Ruotsi on periaatteessa hyvin Suomen kaltainen markkina, ja suomalainen luulee tuntevansa naapurimaan toimintamallit. Kun asiaan perehtyy tarkemmin, niin huomaa että luulo ei

ole tiedon väärti, markkina ja toimintaympäristö on monelta osin erilainen. Sinne on kuitenkin suhteellisen helppo etabloitua, mutta ei pelkästään omien neuvojen varassa. Kannattaa käyttää asiantuntijoita ja tehdä huolellinen markkinaselvitys. Ruotsalaisilla on meitä pidempi historia palvelujen ostossa, Pekka Nuutinen avaa aihetta.

Millaisia palveluita käytitte?

Eniten käytimme Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin FINSVE:n palveluita, ja se oli helppoa, koska tunsin organisaation ja henkilöt jo ajalta, jolloin olin Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n toimitusjohtajana. Liityimme heti FINSVE:n jäseneksi ja saimme sieltä hyvää palvelua.

Yrityksen kansainvälistyminen on monesti hyvin vaativa prosessi. Millaiseksi kuvailisit prosessia ja millaisia neuvoja antaisit yrittäjälle, jolla on samanlaisia suunnitelmia?

Korona on vaikeuttanut monella toimialalla yritystoimintaa. Kuinka se on vaikuttanut Öljypisteen Ruotsin-toimintoihin, koska siellä on ollut paljon vakavampi tilanne kuin täällä Suomessa?

Jos olisimme normaalissa tilanteessa, niin meillä varmaan olisi jo useampi toimipiste Ruotsissa. Pandemian aikana emme ole edes käyneet siellä ja jatkamme uusien toimipaikkojen kartoitusta vasta tilanteen normalisoiduttua. Sillä aikaa olemme laajentaneet Suomessa ja nyt keväällä avautuu kaksi uutta Öljypistettä, toteaa Pekka Nuutinen. •

Linkit www.team-finland.fi www.finsve.com/ www.oilpoint.fi www.oilpoint.se

Ruotsiin etabloituminen ei ole teknisesti vaikeaa, mutta aikaa ja resursseja siihen kannattaa varata. Samoin kannattaa hakea luotettavia yhteistyökumppaneita ja FINSVE on yksi sellainen. Markkinaselvitys ja kilpailija-analyysi kannattaa tehdä huolellisesti. Ruotsi on sikäli helppo ja läheinen markkina suomalaisille, että asioiden mittasuhteet ovat kovin samankaltaiset, Ruotsin ollessa vähän meitä isompi markkina, Pekka Nuutinen summaa.

Onko sinulla vielä jotain erityistä neuvoa, josta voisi olla apua yritystoiminnan helpottamiseksi Ruotsin puolella?

Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että halusimme löytää ruotsalaisen tilitoimiston, josta saa palvelua suomen kielellä. Tähän FINSVE tarjosi useamman vaihtoehdon.

Pekka Nuutinen Joensuun Öljypisteen ovella. Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

11


Suonenjoen Pohjola-Norden ry

Muutosvalmiuden ja hyvän itsetunnon säilyttäminen on tärkeää Teksti: Maritta Palhokumpu

Nopeatempoisesti muuttuvassa maailmassa monikin voi häkeltyä, ma-

sentua, kokea jäävänsä jotenkin syrjään tai putoavansa kelkasta. Työt saattavat päättyä tilapäisesti tai kokonaan, entinen työpaikkakin voi kadota. Ammatti, johon on opiskellut, poistuu kenties tarpeettomana ja edessä on ammatin vaihto, tai ehkä ikää on ehtinyt kertyä perheestä huolehtiessa, eikä opinnoille ole koskaan aiemmin oikein ollut mahdollisuutta tai halua tarttua niihin. Mielessä on voinut hiljaa kypsyä ajatus siitä, mitä seuraavaksi, ”isona”, haluaisikaan tehdä. Ehkäpä tuolloin on aika kääntää lehteä totaalisesti. Toimenpide vaatii energian kokoamista, selvän ottamista, avun pyytämistä ja ohjeiden kysymistä. Jos perusopinnot ovat päässeet unohtumaan, niitäkin voi kerrata ja täydentää. Oppilaitoksissa on nykyisin monenikäisiä opiskelijoita, ja opinpolkuja on entistä helpompaa löytää ja päästä kiinni myös ammattiin valmistavaan koulutukseen. Muutama vuosikymmen sitten koulutukselliset mahdollisuutemme lukittuivat liian varhain, eikä omille toiveille aina ollut sijaa siinä, mistä oppilaitoksesta tai työpaikasta itsensä nuorena löysi ja siihenpä sitä sitten usein jäikin. Nykyisin voimme opiskella läpi elämän, ennen työsarkaa, työssä, työn ohessa tai myöhemminkin, vaikkapa vain uteliaisuuttamme tai muuten vain omaksi virkistykseksemme. Varsin mielenkiintoinen elämänkulku, opinnot ja työelämä sekä Suomessa että Ruotsissa on ollut esimerkiksi sihteerillämme Maijalla. Tutustuaksemme paremmin paluumuuttajasihteeriimme ja rohkaistaksemme epäileviä toteuttamaan unelmansa, me muutamat paikallisyhdistyksemme jäsenet olemme pyytäneet Maijaa kertomaan tässä artikkelissa, kuinka se kaikki kävikään.

12

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Elämää lahden molemmin puolin

Nuorena tekee mieli maailmalle. Maija kertoo muuttaneensa Ruotsiin hyvän ystävättärensä kanssa tiskaajaksi Skoklosterin Värdshusiin, syksyllä 1970. Hän oli käynyt Suomessa vain kansakoulun, mikä takasi tuolloin täydellisen ruotsin kielen osaamattomuuden naapurimaassamme. Onneksi samassa työpaikassa oli monia samanikäisiä suomalaisia, siellä jo pidempään työskennelleitä tyttöjä, jotka auttoivat alkuun. Kirjeitä kotimaasta saattoi tulla jopa viisi tai kuusi päivässä, joten koti-ikävä ei päässyt yllättämään. Maija oli jo varhaisessa vaiheessa päättänyt oppia ruotsia ihan kunnolla, mikä ei maahanmuuttajien keskuudessa ollut mitenkään itsestään selvää. Hän luki sanakirjan avulla lehtiä ja helppolukuisia kirjoja ja kuunteli tarkoin ruotsalaisten puhetta oppiakseen ymmärtämään kieltä yhä paremmin. Hän sanoo aina olleensa ahkera lukija, mikä varmasti auttoi uuden kielen omaksumisessa. Helppoa se ei kuitenkaan aluksi ollut. Tiskaajana Maija viihtyi vuoden verran ja seuraavaksi hän työskenteli ”makoisassa” työpaikassa Maraboun suklaatehtaalla. Avioitumisen ja kolmen pojan syntymisen myötä Maijasta tuli muutamiksi vuosiksi kotiäiti. Pikkuhiljaa siinä ohessa hän aloitti osa-aikatyöt vaikeasti kehitysvammaisten hoitolaitoksessa Åkersbergassa. Työ oli vaativaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Omien poikien kasvaessa osa-aikaiselle työskentelylle ei enää ollut syytä. Tuli pohdinnan paikka, jatkaako työtä kehitysvammaisten parissa eri muodoissaan kenties eläkepäiviin saakka, vai olisiko näköpiirissä muita vaihtoehtoja. Maija sanoo ymmärtäneensä, ettei Maaningan Petsamon kansakoulun päästötodistuksella olisi kovinkaan

paljon käyttöä edes Ruotsin työmarkkinoilla. Hyvältä ystävältään Maija kuuli tuolloin mahdollisuudesta hakeutua aikuiskoulutukseen. Tuumasta toimeen! Maija suoritti aluksi peruskoulun oppimäärän. Opiskelun hän koki mielenkiintoisena ja mukavana, joten oli varsin luontevaa, että seuraava askel oli lukio ja päästötodistus sieltä. Opiskelu ei Maijan osalta suinkaan päättynyt tähän. Perheessä oli vuosien aikana ollut myös sijaislapsia, joiden vanhemmat useimmiten olivat suomalaisia. Maija oli huomannut, miten vaikeaa lapsille ja heidän perheilleen oli tarvittaessa saada suomenkielistä apua esimerkiksi heidän asioidessaan sosiaalitoimistossa. Jatko-opiskelut yliopistossa tuntuivat hieman pelottavilta, mutta siitä huolimatta Maija oli ajatellut lähteä opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi. Aiemmassa koulutusvaiheessa hänellä oli kuitenkin ollut opettaja, joka oli suositellut hänelle psykologilinjaa, jonka Maija lopulta valitsi. Opintoihin pääsyään Maija pitää silkkana ihmeenä, mutta vielä ihmeellisempänä hän pitää valmistumistaan psykologiksi 47-vuotiaana! Onnekseen hän sanoo olevansa ihminen, joka ei etukäteen rakentele erilaisia vaikeusskenaarioita, sillä silloin hänellä ei ehkä olisi ollut rohkeutta lähteä opiskelemaan niinkin vaativaa koulutusta. Perheeltään saamaansa tukea ja kannustusta Maija pitää erityisen tärkeänä onnistumisessaan. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka oli psykologina Huddingenin sairaalan yhteydessä toimivalla oikeuspsykiatrian tutkimusosastolla. Psykologin pääasiallisena työtehtävänä oli oikeuspsykiatrisen tutkimuksen tekeminen ja psykologisen lausunnon antaminen tutkittavasta. Oikeuspsykiatrinen tutkimus, jota Suomessa kutsu-


Oppilaitoksissa on nykyisin monenikäisiä opiskelijoita, ja opinpolkuja on entistä helpompaa löytää ja päästä kiinni myös ammattiin valmistavaan koulutukseen. taan mielentilatutkimukseksi, tehdään oikeuslaitoksen tutkimukseen määrämälle, vakavaan rikokseen syyllistyneelle henkilölle. Tutkimuksen tarkoituksena on määrittää henkilön teon aikainen syyntakeettomuus ja mahdollinen ajankohtainen hoidontarve. Maijan kertoessa työstään muodostuu kuva hyvin erikoisesta, jopa vaaralliseltakin vaikuttavasta työympäristöstä, mutta itse hän kertoo kuitenkin työnsä olleen mielenkiintoista, ja usein olleen jopa vaikeaa ”muistaa”, että tutkimushuoneessa hänen kanssaan oleva henkilö on syyllistynyt vaikkapa raakaan murhaan tai muuhun väkivallantekoon. Huddingenissa Maija työskenteli noin kymmenen vuotta, kunnes eräänä päivänä Suomesta tuli puhelinsoitto, jossa tiedusteltiin hänen halukkuuttaan tulla tekemään mielentilatutkimuksia Kuopion Niuvanniemen sairaalaan. Seurasi muutto Savoon. Asiakkaiden mielentilatutkimusten lisäksi Maija osallistui hoidossa olevien potilaiden

Maija Suuronen ja talvisia latuja takana jo noin kolmesataa kilometriä. Kuva: Katri Paatelainen

hoitotiimeihin sekä antoi työnohjausta sairaalan henkilökunnalle. Noista työtehtävistään hän jäi eläkkeelle 68-vuotiaana. Hän sanoo pohtineensa usein, ettei hän varmaankaan olisi jaksanut työskennellä kehitysvammaisten parissa näin pitkään. Ruotsissa asuessaan aktiivinen ja positiivinen Maija osallistui myös Ruotsin suomalaisten järjestötoimintaan, niin paikallis-, piiri- kuin liittotasollakin. Tärkeimpänä paikallistason saavutuksena Maija pitää sitä, että hänen puheenjohtajakautensa aikana kuntaan saatiin suomalaisluokkia. Muutoin hänen ei koskaan kolmen erilaisia urheilulajeja harrastavan pojan äitinä tarvinnut miet-

tiä, mitähän tekisi vapaa-ajallaan. Omasta mielestään Maija on sopeutunut hyvin suomalaiseen elämäntyyliin. Erityisesti hän nauttii selkeistä vuodenaikojen vaihteluista ja Suonenjoen kaupungin tarjoamista ulkoilumahdollisuuksista ja luontopoluista. Innokkaalle marjastajalle ja sienestäjälle Suonenjoen maastot tarjoavat runsaat saaliit. Talviurheilukin onnistuu loistavasti hyvin kunnossapidetyillä laduilla ja maastopyörälenkeillä. Jopa koirille ja hevosille löytyvät omat ulkoilureitit! Tervetuloa Maija, ja sinä hyvä lukija, jos satut liikuskelemaan ”näillä huudeilla”, poikkea! ”Hengähä tok, kohta on Suonenjok!”

Paikallisyhdistyksemme suunnitelmista

Suonenjoen Pohjola-Norden kokoustamassa Vanhamäen laavulla 4.11.2020. Kuva: Maritta Palhokumpu.

Pohjola-Nordenin Suonenjoen paikallisyhdistyksessä olemme nyt viettäneet COVID-19 -hiljaiseloa, kuten niin monet muutkin. Haaveenamme on kuitenkin voida järjestää tänä vuonna tavalla tai toisella ainakin neljä paikallista toimintatapahtumaa, ellemme lisäksi pääse vierailulle jonnekin omaa kylää kauemmas. Pohjoismaista kirjallisuutta pidämme esillä kirjastotoimen kanssa Pohjoismaisella kirjallisuusviikolla, kesän mittaan järjestämme Mölkkykisan, syksymmällä valmistamme ”Tanskalaisia voileipiä” ja joulukuussa juhlistamme Luciaa. Ulkoilma on poikaa! Liikutaan luonnossa. Kokouksiakin voimme järjestää, mutta lähinnä luontoäidin helmassa, kuten kuvassa laavulla. (Sinitakkinen Maija pylvään vierellä takarivissä.) • Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

13


Svenska i Joensuu? - Kyllä vain! Ruotsin kielen ja Pohjoismaiden asiantuntijoita valmistuu myös ItäSuomen yliopistosta! Ruotsia on opiskeltu Itä-Suomen yliopistossa ja Joensuun yliopistoa edeltävässä korkeakoulussa yhteensä yli 50 vuotta. Teksti: Jaana Kolu sekä Melina Bister, Elna Hänninen ja Satu Pirhonen Joensuun korkeakoulussa ruotsia

alettiin opettaa jo 1.8. 1970 ja ruotsin kielen apulaisprofessuuri perustettiin 1.9. 1974. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa opiskelee 93 opiskelijaa pääaineenaan ruotsia. Sivuaineopiskelijoita on 160. Kahden viimeisen vuoden aikana (2019–2020) meiltä on valmistunut ennätysmäärä maistereita eli peräti 27! Ruotsin kielen opiskelu Itä-Suomen yliopistossa on hyvässä nosteessa ja toivomme, että myönteinen kehitys jatkuu! Opiskelijat saavat sujuvan suullisen ja kirjallisen kielitaidon lisäksi myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, viestintä- ja digitaitoja sekä projekti- ja ongelmanratkaisutaitoja. Opinnoissa voidaan suuntautua aineenopettajiksi ja kieliasiantuntijoiksi sekä opiskella myös kääntämistä. Sivuaineita voi valita varsin vapaasti oman kiinnostuksen mukaan ja näin rakentaa itselleen yksilöllinen tutkinto. Ruotsin kielen opintoihin sisältyy vähintään kuuden viikon kieliharjoittelu, jonka opiskelija voi tehdä Ruotsissa, muissa Pohjoismaissa tai ruotsinkielisellä alueella Suomessa. Jotkut opiskelijat suorittavat kieliharjoittelun sekä osan ruotsin opinnoistaan vaihto-ohjelmien avulla esimerkiksi Uppsalan tai Göteborgin yliopistossa. Kieliharjoittelun voi suorittaa myös tekemällä kesätöitä Ahvenanmaalla tai Ruotsissa sekä suorittamalla Nordkurs-kielikurssin kesällä, esimerkiksi Göteborgissa. Opiskelijat ovat kokeneet kieliharjoittelun erittäin tärkeäksi osaksi opintojaan sekä kielitaidon että kulttuurin tuntemuksen kannalta. Opintojen entistä selkeämmät työelämäyhteydet huomioidaan mm.

14

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Itä-Suomen yliopistossa 2019 alkaneessa HUMUS-hankkeessa (Humanistit uudistuvassa työelämässä) jonka tavoitteena on saada Itä-Suomen yritysten tarpeet kuuluviin. Hanke auttaa paikallisia yrityksiä myös tunnistamaan liiketoiminnastaan kohtia, joihin humanistinen osaaminen tuo lisäarvoa ja ratkaisuja. Ruotsin opetusohjelmaan on esimerkiksi tulossa työelämän projektikurssi, jossa projektit voivat olla toimeksiantoja paikallisilta itäsuomalaisilta yrityksiltä. Opiskelijat voivat tehdä myös maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielmansa työelämälähtöisesti. Toivomme myös lisää yhteistyöavauksia paikallisilta yrityksiltä! Tällä hetkellä ruotsin oppiaineessa toimii viisi opettajaa ja amanuenssi, mutta suunnittelemme ja toteutamme monia opetusjaksoja yhteistyössä yli oppiainerajojen esimerkiksi käännöstieteen ja työelämälähtöisten kurssien yhteydessä. Yliopisto-opettaja Satu Pirhonen: ”Toimin ruotsin kielen ns. syntyperäisenä opettajana. Olen syntynyt Ruotsissa, ja kävin siellä täysin ruotsinkielisen koulun. Filosofian maisterin tutkintoni olen suorittanut ruotsinkielisessä yliopistossa Åbo Akademissa. Olen suorittanut pedagogisia opintojani myös Turun yliopistossa. Olen saanut Nordkurs-stipendin opintoihini Islannin yliopistossa, Färsaarten yliopistossa ja Grönlannin yliopistossa. Minulla on lisäksi korkeakoulututkinto toiselta alalta. Olen työskennellyt suuressa kansainvälisessä öljy- ja energiayhtiössä ennen tuloani Itä-Suomen yliopistoon.” Yliopisto-opettaja Elina Ikonen: ”Olen kotoisin Kajaanista, mutta olen opiskellut ja suorittanut maisterin tutkintoni täällä Joensuussa. Opetan mm.

kielioppia ja kielihistoriaa.” Yliopisto-opettaja Elna Hänninen: ”Olen meidän opetiimin paljasjalkainen joensuulainen, aloittanut yliopistolla työskentelyn silloisessa Joensuun yliopistossa vuonna 2009. Nyt vastaan mm. suullisen viestinnän ja ääntämisen opintojaksoista. Skåne on erityisen lähellä sydäntäni ja sinne palaan kerta toisensa jälkeen, jos et ole siellä vielä vieraillut, niin suosittelen” Apulaisprofessori Jaana Kolu: ”Olen kotoisin Pohjois-Suomesta Keminmaalta ja työskennellyt myös Lapin yliopistossa sekä Jyväskylän yliopistossa, jossa väittelin myös tohtoriksi 2017. Olen tutkinut muun muassa ruotsinsuomalaisten ja Torniojokilaakson kaksikielisisten nuorten kieleilyä eli ruotsin ja suomen kielen käyttöä samassa keskustelussa sekä kaksikielisten puhujien kielellistä identiteettiä. Teen tutkimusja opetusyhteistyötä myös Tukholman, Uppsalan ja Linköpingin yliopistojen kollegoiden kanssa.” Yliopistonlehtori Melina Bister: ”Olen työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa syksystä 2017 ja viihtynyt mainiosti. Aiemmin opiskelin ja työskentelin Helsingin yliopistossa. Voisi kuvitella, että ruotsin kieli on varsin eksoottinen kieli pohjoiskarjalaisille, mutta esimerkiksi Joensuun kaupungin alkuaikoihin ruotsin kieli kuului luonnollisena osana. Tutkimukseni kohteena onkin nuoren Joensuun ruotsinkielisten asukkaiden kielellinen ja paikallinen identiteetti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, eli aikana, jolloin nationalistinen suomenkielisyyden korostaminen oli syntyvälle kansakunnallemme tärkeää. Tutkin mm. pormestarinna Fanny Nystenin (18521943) kirjeenvaihtoa perheensä kanssa.


on erittäin vilkasta. Godiksen puheenjohtaja Sara Veramo ja varapuheenjohtaja Tytti Segerman kertovat: Tärkeä osa Godiksen toimintaa on erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien järjestäminen yksin ja yhdessä toisten ainejärjestöjen kanssa. Niiden parissa on hyvä tuulettaa aivoja opiskeluiden ohessa. Vuosittain godislaiset pääsevät tapaamaan muiden yliopistojen pohjoismaisten kielten ja ruotsin kielen opiskelijoita, eli nordisteja, Nordistiristeilyllä ja Nordistipäivillä. Tapahtumiin on aina mukava mennä, sillä nordistien kesken vallitsee hyvä yhteishenki.

po Pii p tu Sa

Jag heter Suvi Hakkarainen och jag har studerat svenska vid Östra Finlands universitet i nästan fem år nu. Jag är alltså i slutskedet av mina studier och hoppas att bli färdig med studierna inom den närmaste framtiden. Jag fick precis färdigt min pro gradu-avhandling, där jag undersökte svensklärarnas och abiturienternas erfarenheter och åsikter om det nya digitala studentprovet. Jag fick intressanta resultat om ett outforskat tema, vilket jag är glad över. Svenskstudierna vid universitetet har varit jättegivande och mycket intressanta. Jag har fått lära mig bl.a. hur det svenska språket har utformats genom tiderna, vad de olika grammatiska strukturerna bygger på och hurdana särdrag det finns i svenskan. Det har även funnits intresseväckande valfria kurser att välja emellan, såsom en kurs där vi undersökte äkta gamla svenskspråkiga brev från 1800- och 1900-talet. Dessa kurser har hjälpt mig att fördjupa mitt kunnande. Jag har också börjat tänka på svenska, eftersom allt sker på svenska i studierna. På det sättet har språket även blivit en del av min identitet. En av de mest minnesrika erfarenheterna har säkert varit språkpraktiken, som jag genomförde på Åland under somma-

ne n

Elna Hänninen

Melina Bister

Ruotsin opiskelijoiden ainejärjestön Godiksen toiminta

ren 2018. Där fick jag verkligen pröva mina språkkunskaper i det verkliga livet och jag lärde mig mera om språket, och livet överhuvudtaget, än någonsin på skolbänken. Det absolut bästa med studierna har alltså varit mångsidigheten, och förstås härliga studiekamrater och lärare. Det finns en stark samhörighetskänsla mellan studerandena, och det har gett mig uppmuntran till att försvara det ofta förtalade svenska språket. Jag studerar på ämneslärarlinjen och fick göra min sista lärarpraktik vid Språkcentret på Östra Finlands universitet. Det var en betydande erfarenhet för mig, för det hjälpte mig att förstå hurdant arbete jag skulle vilja göra i framtiden. Tack vare svenskstudierna förstår jag det svenska språket mera djupgående, så att det nu är möjligt för mig som lärare att förklara t.ex. grammatik för eleverna så att de förstår varför någon struktur är som den är. Och det är ju fantastiskt! • Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

15


På Malmen eller på Bro Gatan i Joensuu? FM Théo Silnicki Kettunen on tutkinut opinnäytetyössään Joensuun vanhaa kadunnimistöä. Kaupungin perustamisesta 1848 ainakin vuoteen 1917 saakka kadunnimistö oli myös ruotsinkielistä, vaikka kaupungin asukkaat olivat suurelta osin suomenkielisiä. Teksti: Theo Silnicki Kettunen • Kuva: Silje Bergum Kinsten/norden.org Vuonna 1848 Venäjän keisari myönsi Joensuulle kau-

punkioikeudet ja allekirjoitti maanmittari Claes Wilhelm Gyldénin laatiman asemakaavaehdotuksen, jonka kadunnimistö muistuttaa monelta osin tämänhetkisen ruutukaavan kadunnimistöä (Gyldén: 1848.) Asemakaavan ruotsinkielisyys on kuitenkin asia, jota harvoin tuodaan esille. Tämä ei sikäli ole ihmeellistä, sillä olihan virkakieli tuolloin ruotsi, joten miksipä asemakaava ei olisi ollut ruotsinkielinen. Väestö oli kuitenkin suurimmaksi osaksi suomenkielistä, esimerkiksi vuonna 1880 kaupungin asukkaista 98.7% oli suomenkielisiä, joten varsinaista hyötyä ruotsinkielisestä asemakaavasta tuskin oli kaupunkilaisille (Ahonen 1985). Kaupungin kattava historiantutkimus mainitsee vanhan ruotsinkielisen nimistön, muttei tutki asiaa tarkemmin. Tutkimuksesta (Ahonen 1985) selviää kuitenkin, että kadunnimistö oli sekä suomen- että ruotsinkielistä vuoteen 1910 asti. Vuosina 1910–1916 esiintyi lisäksi myös venäjänkielinen rinnakkaiskadunnimistö. Kadunnimistö ei kuitenkaan ollut erityisen suosittua kansalaisten keskuudessa. Kaupunki kasvoi hitaasti, ja kadunnimistö muodostui kehittyvien katujen varsille viiveellä. Esimerkiksi vuonna 1878 Joensuussa oli vain 11 katua. Vuonna 1900 katujen määrä oli jo 21. On siis syytä olettaa, että useilla näistä kaduista oli myös ruotsinkielinen kadunnimikilpi suomenkielisen kilven rinnalla. Joensuun ruotsinkielinen kadunnimistö oli nuorta ja todennäköisesti käännetty suomenkielisestä nimistöstä. Suurin osa niistä liittyi ammatteihin, ilmansuuntiin ja kaupungin sijaintiin jokeen nähden. Kadunnimi muodostuu usein kokonaan käännetyistä nimistä, joissa suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimivariantti vastaavat merkitykseltään toisiaan. Kokonaan käännettyjä kadunnimiä olivat: Öfrehamn Gatan (Yläsatamankatu), Niska Gatan (Niskakatu), Bro Gatan (Siltakatu), Fors Gatan (Koskikatu), Malm Gatan (Malmikatu), Fiskare Gatan (Kalastajankatu), Prest Gatan (Papinkatu), Sjömans Gatan (Merimiehenkatu), Torg Gatan (Torikatu), Strand Gatan (Rantakatu), Magasin Gatan (nykyään Louhelankatu), Köpmans Gatan (nykyään Kalevankatu), Lasarets Gatan (nykyään Sairaalakatu), Hantverkare Gatan (nykyään Sepänkatu), Skolmestare Gatan (nykyään Koulukatu), Nikolai Gatan (nykyään Kirkkokatu) ja Rådhus Gatan (nykyään Kauppakatu).

16

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Muutama kadunnimi on käännetty vain osittain, mikä on kiinnostavaa nimistöntutkimuksen kannalta. Esimerkiksi kadunnimet Suvando Gatan (Suvantokatu) ja Niska Gatan (Niskakatu) ovat tällaisia. Näitä ei ole esiintynyt ruotsiksi, eikä näitä ehkä ole osattu kääntää kokonaan Lungvatten Gataniksi tai Nacke Gataniksi. Syytä siihen, miksi nämä ovat vain osittain käännettyjä, on vaikea esittää (Silnicki Kettunen 2019). Muutamissa ilmansuuntaa ilmaisevissa kadunnimissä on eroa käännöksissä. Södra Linden (nykyään Eteläkatu, Westra Linden (nykyään Länsikatu) ja Norra Linden (nykyään Pohjoiskatu) sisältävät määriteosan `Lind´ (suomeksi lehmus). Tämä oli suomenkielisessä vanhassa kadunnimessä kirjoitettu määriteosalla `-Linja´, joka ei ilmaise samaa asiaa. Ruotsin kielen kannalta mielenkiintoisin kadunnimi on Malm Gatan (Malmikatu). Katu on todennäköisesti saanut nimensä Joensuussa toimineesta sotilaiden harjoituskentästä ”Malmen”, joka esiintyy jo kuninkaallisissa kartoissa 1700-luvun lopulla. (Hougberg 1792). Artikkelissaan, Karjalan Jääkärijoukko Suomen Sodassa 1808 osa 1, professori Veijo Salonheimo (1988: 15) nimittää aluetta ”Malmiksi”. Nimi voisi toki olla peräisin Vänrikki Stoolin tarinoiden sankarista, kenraali Malmista, joka tunkeutui Karjalaan asti vuonna 1808 (Riksarkivet: 2018). Tämä tulkinta on kuitenkin epätodennäköinen. Niin tai näin, Malmikatu näyttäisi siis olevan Joensuun ainoa ruotsalaislähtöinen kadunnimi (Silnicki Kettunen 2019). Kiinnostavaa on joka tapauksessa se, että Joensuussa on ollut merkittävä ruotsinkielinen paikannimistö, joka on nykyisin jäänyt unholaan. •

Lähteet:

Ahonen K, Vesajoki H, Huurre M, 1985. Joensuun kaupungin historia: 1, Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu: Joensuun kaupunki. Kirjapaino Oy Maakunta Gyldén C.W, 1848. Förlslag till byggnadsplan, Joensuu stad i Libelits Socken af Kuopio län…, Heikki Rantatupa historialliset kartat. Tuottaja: www.vanhatkartat.fi, Jyväskylän julkaisuarkisto. Osoitteessa: https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/54602 28.3.2021 30.3.2021. Hougberg, Speciel CARTA öfver JOENSUU-PAJS. Joensuun Kaupunki, 1949. Joensuun Kaupunki 1848-1949 Satavuotismuisto Julkaisu, s. 36. Helsinki: Kirjapaino osakeyhtiö. Riksarkivet 2018. Carl Wilhelm Malm, svensk biografiskt lexikon (art av Alf Åberg), Osoitteessa: https://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/10189 30.3.2019. Salonheimo V, 1988. Karjalan Jääkärijoukko suomen sodassa 1808 osa 1. Karjalan Jääkäri 3/1988. Joensuu: PunaMusta. Ositteessa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/pkarprperinnekilta.ota.fi/Korpisoturi/karjalanjaakari_19 88_03.pdf 30.3.2019 Silnicki Kettunen T, 2019. LIBELITS, JOENSUU OCH NYSLOTT; SVENSKSPRÅKIGA ORTNAMN I TRE ÖSTFINSKA KOMMUNER FRÅN 1600-TALET TILL NUTIDEN. Östra Finlands universitet, Filosofiska fakulteten, Svenska språket, Pro gradu-avhandling.


Kokemuksia ruotsinkielisestä asepalveluksesta Teksti ja kuva: Sirpa Korhonen Kuka?

Olen Terho Nissilä, olen 20-vuotias kuopiolaislähtöinen tuleva rakennetun ympäristön opiskelija. Minulle tärkeitä harrastuksia on maastohiihto, pyöräily ja ehkä sen uutisten seuraamisenkin voi laskea harrastukseksi.

Miten ylioppilaskirjoitukset meni?

Kirjoitin ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta keväällä 2019. Kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin, maantieteen, äidinkielen, pitkän matematiikan, kemian ja fysiikan. Kävin kuitenkin vielä keväällä 2020 välivuodellani kirjoittamassa uudelleen fysiikan ja pitkän matematiikan. Ensimmäisen välivuoden aikana löysin oman alani ja pääsin E:n papereilla opiskelemaan unelma-alaani.

Mitä opiskelet nyt?

Tällä hetkellä en opiskele vielä, vaan aloitan opinnot Aalto-yliopistossa rakennetun ympäristön laitoksella syksyllä 2021, kun opinnot siirtyivät vuodella asepalveluksen suorittamisen vuoksi.

Miten pohjoismaisuus ja ruotsin kieli on mukana elämässä?

Seuraan aktiivisesti ruotsin kielistä mediaa (SVT, Svenska Yle) somessa ja kuuntelen silloin tällöin podcasteja ja äänikirjoja ruotsiksi. Lisäksi päädyin suorittamaan asepalvelukseni ruotsinkielisessä Dragsvikin varuskunnassa Uudellamaalla.

Miksi lähdit Dragsvikin varuskuntaan asepalvelukseen?

Halusin oppia ymmärtämään puhuttua ruotsia paremmin ja oppimaan käytännön ruotsia. Oli myös ajatuksena, että voisin joskus työskennellä myös ruotsin kielellä ja halusin parantaa kielitaitoani.

Mistä ja milloin idea Dragsvikista syntyi?

Ensimmäisen kerran törmäsin Dragsvikin varuskuntaan ruotsin 4. kurssilla lukiossa, kun eräs tekstikappale käsitteli ruotsinkielistä asepalvelusta Dragsvikissa. Ajatus sinne hakemisesta lähti kypsymään ja päätin sitten kirjoittaa kutsuntalomakkeeseen ensimmäiseksi toiveeksi Dragsvikin varuskunnan.

Miten siellä sujui? Millainen asepalveluksen ”normipäivä” oli?

Hyvin sujui, vaikka kyllä sinne rankkojakin hetkiä mahtui. Aluksi vähän jännitin, miten pärjään kielen kanssa, mutta ns. viralliset asiat henkilökunnan kanssa pystyi hoitamaan suomeksi. Käytäväkieli oli pääosin ruotsi, mutta monet puhuivat kyllä suomea, lukuun ottamatta osaa Pohjanmaan pienistä ruotsinkielisistä kunnista tulleita palvelustovereita. Palveluksen normipäivä koostui yleensä erilaisista koulutuksissa prikaatin alueella ja päivistä ampumaradalla ja metsäleireistä. Prikaatilla koulutukset olivat luentotyyppisiä oppitunnilla, liikuntakoulutusta esim. juoksulenkillä tai sitten maastokoulutusta lähimetsässä.

Mitä hyötyjä näet ruotsinkielisessä asepalveluksessa (ja siinä, että sinne otetaan myös suomenkielisiä)?

Ensinnäkin se on oikeudenmukaista, että asevelvollisuuden voi suorittaa molemmilla virallisilla kielillä. Erityisesti näin suomenkielisen näkökulmasta, onhan se hieno mahdollisuus päästä kohottamaan kielitaitoa, toisaalta monet pääsivät myös käyttämään suomea. Ehkä se voi rikkoa joltain osin ennakkoluuloja, kun mukana on myös minunkaltaisia suomea puhuvia. Kertynyttä kielitaitoa voi hyödyntää työelämässä. Lisäksi saa mahdollisuuden oppia

lisää suomenruotsalaisesta kulttuurista, esimerkiksi itselle konkretisoitui vasta asepalveluksessa, miten paljon erilaisia murteita suomenruotsissa lopulta on, eivätkä kaikki puhu sitä samaa pääkaupunkiseudun ruotsia.

Vähän erilainen ruotsin kielen leiri

Alokkaiden syyt valita varusmiespalveluksen suorittamiseen juuri Dragsvikissa on erilaisia. Toiset tähtäävät nimenomaan ruotsinkieliseen koulutukseen kielen takia, joillekin kieli on toissijainen. Visio työelämässä on vielä auki, mutta kiinnostuskohde on löytynyt tekniikan alalta. Syksyllä Nissilä aloittaa opinnot Aalto-yliopistossa rakennetun ympäristön koulutuksessa. Nissilä kannustaa nuoria haastamaan itseään ja kehuu Dragsvikia inttipaikkana. Kannustan hakemaan sinne rohkeasti! Jos ruotsin kieli kiinnostaa ja sitä haluaisi petrata. Minua ei kaduta! Itse kokemuksena voin suositella. Se on hyvä meriitti CV:ssäkin, että on lähtenyt vähän haastamaan itseään ja ajattelemaan ”out of the box”. Itsekin lähdin siksi, että oppisi puhekielistä ruotsia, mitä ei tule koulukirjoista. Siihen peilaten se oli onnistunut reissu. Sen päälle on helppo rakentaa uutta kielitaitoa. Puoli vuotta on melkoinen kielikylpy. • Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

17


Kontaktuppgifter / Yhteystiedot Joensuun Pohjola-Norden Puheenjohtaja Sinikka Marila Sihteeri Mari Pesonen

Varapuheenjohtaja Satu Savolainen satu.savolainen@hotmail.com

Maritta Palhokumpu annamapalho@gmail.com puh. 044 308 3019

Mikkelin Pohjola-Norden Tuusniemen Pohjola-Norden

joensuu@pohjola-norden.fi www.joensuu.pohjola-norden.fi

mikkeli@pohjola-norden.fi Pieksämäen Pohjola-Norden ry

Kuopion Pohjola-Norden

Puheenjohtaja Riitta Hämeen-Anttila riitta.hameen-anttila@pp5.inet.fi puh. 040 725 8203

Puheenjohtaja Anne Taivalantti Puheenjohtaja Sirpa Korhonen Sihteeri Minna Aalto

Sihteeri Mervi Lintunen puh. 040 960 7976

Sihteeri Anne Heiskanen puh. 044-375 7405 tuusniemi.pohjola-norden.fi

kuopio@pohjola-norden.fi www.kuopio.pohjola-norden.fi

norden.pieksamaki@gmail.com

Varkauden Pohjola-Norden ry

Leppävirran Pohjola-Norden

Suonenjoen Pohjola-Norden

Puheenjotaja Heli Sutinen

Puheenjohtaja Anne-Maj Kokkala puh. 017-5541903

Puheenjohtaja Maija Suuronen maija.suuronen@gmail.com

Sihteeri Katriina Nieminen katriina.nieminen@pp2.inet.fi

Maksuttomat lakineuvot turvallisesti kotisohvalle Hometalopuhelin

Perintöpuhelin

Rikosuhripuhelin

0400 198 891

0400 806 644

0400 363 610

arkisin klo 8–16

arkisin klo 10–15

arkisin klo 9–14

INTERSPORT ERÄ-URHEILU Kauppakatu 18, Joensuu. INTERSPORT JOENSUU Kauppakatu 23 b, Joensuu.

Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3

18

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region



Läskistä äyskäriin

Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen

Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-

malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.

Lainasanakerrostumat Suomen kie-

len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.

lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla). Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.

kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta. Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).

liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).

Tekstiileistä ja huonekaluista tun-

nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä

Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi

yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe). Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-

Kaupunkisanastoa on muun muas-

sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat

20

Pohjola-Norden Ry

Johannes Jansson / norden.org

Suorat


Pexels

(klänning) ja paitoja (skjorta). On hattuja (hatt) ja myssyjä (mössa).

Käännöslainat Runsaslukuiset kään-

tämällä syntyneet yhdyssanat ovat tuttuja: nenäliina (näsduk), kirjoituspöytä (skrivbord), puutarha (trädgård) tai vaikkapa kuorma-auto (lastbil) ja taskulamppu (ficklampa). Suomalaisia ja ruotsalaisia yhdistävät myös palasokeri (bitsocker) ja pussilakana (påslakan). Edellä mainittuihin huonekaluihin (möbel) voi tehdä tarkennuksia: kirjahylly (bokhylla) ja sohvapöytä (soffabord). Keittiössä on ainakin tiskikone (diskmaskin), tiskipöytä (diskbänk)) ja ehkäpä siivouskaappikin (städskåp). Tarvitaan myös kahvinkeitin (kaffebryggare) ja pakastin (frysbox).

Perheillaliselle (familjemiddag) isoäiti

(mormor) kattaa meille ruokapöytään (matbord) mm. ruisleipää (rågbröd), uunimakkaraa (ugnskorv) ja pääruuaksi (huvudrätt) lohikeittoa (laxsoppa). Jälkiruoakasi napostelemme viinirypäleitä (vindruvor) ja omenapiirakkaa (äppeltårta). Kiitos isoäiti, me olemme nyt aivan kylläisiä (helt mätta)! Mutta nyt tämän kirjoittaja panee suunsa säkkiä myöten (man måste rättä munnen efter). Tänään vietämme viikonpäivistä (veckodag) torstaita (torsdag) eli viikingeiltä perittyä Tor-jumalan päivää. Lisää päivistä ja muista maukkaista (smakfulla) lainasanoista (låneord)) aluelehtemme (regionaltidning) seuraavassa numerossa (nummer). Ai, niin nykyruotsissa äyskäri on (öskar). •

Lähdekirjallisuus • Haapala - - Torkki: SÄRMÄ. Suomen kieli ja kirjallisuus lukiolaisille (Otava 2012) • Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava 1979) • Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117 (SKS 1999) • Vilkko, Marjo: Suomi on ruotsalainen (Schildts&Söderström, 2014)


Pohjola mielessä? Norden i sinne? Info Pohjola opastaa Info Norden guidar sinua matkalla! dig på vägen! Oletko ollut joskus töissä Ruotsissa, ja mietit tuletko saamaan eläkettä maasta? Vai oletko lähdössä Tanskaan opiskelemaan ja mietit, mistä saat hoitoa, jos tulet sairaaksi? Tai ehkä työura uudessa maassa saattaisi olla ajankohtainen?

Har du tidigare jobbat i Sverige och undrar om du kommer att få pension därifrån? Eller ska du börja studera i Danmark och undrar om du får vård när du blir sjuk? Eller kanske karriär i ett nytt land är en möjlighet?

Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Info Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa norden.org/ infopohjola kerrotaan yleisesti eri Pohjoismaiden säännöksistä ja viranomaiskontakteista sekä neuvotaan, kenen puoleen voit kääntyä, jos olet muuttoaikeissa tai haluat opiskella, työskennellä tai perustaa yrityksen toisessa Pohjoismaassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja englanniksi. Jos et löydä sivuiltamme vastauksia kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, voit ottaa meihin yhteyttä kysymyslomakkeella tai olla yhteydessä Info Pohjolan paikallistoimistoihin. Kerromme myös, mistä saat lisätietoa Pohjoismaiden tukijärjestelmistä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ylipäätään.  Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. •

Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst för dig som flyttar, arbetar, studerar eller kanske vill starta eget i Norden. På Info Nordens webbsidor norden.org/infonorden hittar du allmän information om de olika ländernas regelverk och myndigheter samt praktisk information om hur du ska gå tillväga om du ska flytta, arbeta, starta eget eller studera i ett annat nordiskt land. Informationen är tillgänglig på danska, finska, isländska, norska, svenska och engelska.  Om du inte hittar svar på det du undrar över kan du kontakta Info Norden via ett frågeformulär eller ta kontakt med ett av våra informationskontor. Vi kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och nordiskt samarbete i allmänhet. I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. •

22

Yadid Levy/norden.org

www.norden.org/infopohjola Puhelin: (09) 4542 0818, ma-pe klo 10-14. Sähköposti: finland@infonorden.org

www.norden.org/infonorden Telefon: (09) 4542 0818, må-fre kl. 10-14. E-post: finland@infonorden.org


Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr Nordjobb har sedan år 1985 erbjudit unga i åldern 18–30 säsongjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram i ett annat nordiskt land. Programmets målsättning är att främja mobilitet inom den nordiska arbetsmarknaden och ge unga en möjlighet att bekanta sig med ett annat lands kultur och språk samt hitta vänner och ett nätverk i regionen. En ung person kan söka Nordjobb-arbete om personen är en nordisk medborgare eller EU-medborgare och om personen har preliminära språkkunskaper i ett skandinaviskt språk.

Vad för jobb?

Stöder arbetssökande

Kundtjänst på Åland. Flera restauranger, caféer och butiker söker sommarpersonal! Vårdarbete i Sverige. Många öppna jobbplatser inom vårdbranschen bland annat i Stockholm, Borås och Göteborg. Jobba i fjordutsikter i Norge. En campingplats i Geiranger fjorden i Norge söker säsongsarbetare i flera olika arbetsuppgifter. Nu är det möjligt att söka Nordjobb även i sitt eget hemland. Hur låter sommarjobb i Finlands största nöjespark? Och mycket mera! Se alla annonser www.nordjobb.org •

Nordjobb förmedlar säsongsarbete i hela Norden och hjälper nordjobbaren med praktiska saker såsom att hitta en lägenhet och skaffa ett skattekort. Kontakta Nordjobbs personal om du behöver hjälp till exempel med din ansökan!

Nordjobb i Finland: Epost: finland@nordjobb.org Telefon: +358 (0)44 733 5786

Ordnar fritidsaktivitet

Nordjobb i sociala medier: Instagram: @nordjobb Facebook: /nordjobb Twitter: @nordjobb

Nordjobb är inte bara jobb. Nordjobb erbjuder även ett mångsidigt kultur- och fritidsprogram åt nordjobbarna. Meningen med fritidsprogrammet är att nordjobbarna får en chans att bekanta sig med kultur, språk och traditioner i det nordiskt land de jobbar i samt att skapa nya kontakter och skaffa vänner för livet.

23


Kom med och fira Åland 100 År 2022 är det 100 år sedan Åland blev självstyrt. Under jubileumsåret kommer den åländska självstyrelsen att firas, hedras och värnas. Jubiléet startar med självstyrelsedagen den 9 juni 2021 och fortsätter ett helt år fram till den 9 juni 2022, då det är exakt 100 år sedan landstinget (det som numera är lagtinget, Ålands parlament) sammanträdde för första gången. Demokrati, fred och hållbarhet lyfts särskilt fram under jubileumsåret. Även teman som havet och den åländska kulturen berörs. Har du besökt Åland? Hurdana minnen eller tankar har du om öriket? Flera tänker på cykelsemester, lägerskola, idrottsevenemang och chipsfabriken. Även Bomarsunds fästning, Kastelholms slott samt äppelträden och de röda klipporna vid havet dyker upp i tankarna. Under jubileumsåret finns det hundratals orsaker att fira och kanske besöka det unika öriket. Den stora havskappseglingen Tall Ships Races ordnas, en opera om häxprocesserna på Åland under 1600-talet spelas upp och ett nytt besökscentrum invigs i Bomarsund. Kanske du eller din förening vill ordna något som relaterar till Åland och få med jubileumsåret i ert årsprogram? Kanske ni vill lyfta åländsk kultur eller historia och göra Åland mer känt i er region? Ordna en tillställning med Ålandsfika, Ålandspannkaka och äppelmust? Kanske ni gillar att dansa och vill ta del av Åland dansar utmaningen? Ett annat konkret sätt är att delta i strandstädningen under FN:s världshavsdag 8.6.2022 som är dagen innan självstyrelsedagen – ett sätt att ge lite av din tid för ett renare hav som en gåva till öriket. Vi hälsar hela världen välkommen med i firandet! Kolla vår hemsida www.aland100.ax •

24

Text, tekstit: Åland 100, Tiina Björklund & Noora Löfström Bilder, kuvat: Visit Åland

Tule mukaan juhlimaan satavuotiasta Ahvenanmaan itsehallintoa Vuonna 2022 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue. Juhlavuoden aikana ahvenanmaalaista itsehallintoa juhlitaan, muistetaan ja kunnioitetaan. Vuosi alkaa itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta ja jatkuu kokonaisen vuoden 9. kesäkuuta 2022 asti, jolloin on tasan 100 vuotta siitä, kun maakuntapäivät eli Ahvenanmaan parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran. Demokratia, rauha ja kestävä kehitys nousevat erityisesti merkkivuoden aikana. Myös meri ja ahvenanmaalainen kulttuuri on keskiössä. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Millaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on saarilta? Monet muistelevat pyöräretkiä, leirikouluja, urheilutapahtumia ja sipsitehdasta. Myös Bomarsundin linnoitus, Kastelholman linna sekä omenapuut ja punertavat kalliot meren rannalla nousee ajatuksiin. Merkkivuonna on satoja syitä juhlistaa ja vaikka vierailla saarilla. Suurten purjelaivojen kilpailu Tall Ships Races tulee Maarianhaminaan, ooppera 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla saa ensi-iltansa ja Bomarsundiin avataan uusi vierailukeskus. Ehkä sinä tai sinun yhdistyksesi haluaa järjestää jotain Ahvenanmaahan liittyvää ja ottaa merkkivuoden muistamisen mukaan vuosiohjelmaan? Ehkä haluatte nostaa ahvenanmaalaista kulttuuria tai historiaa ja tehdä Ahvenanmaata tunnetuksi alueellanne? Kahvitella Ahvenanmaan pannukakun ja omenamehun kera? Ehkä tykkäätte tanssia ja haluatte osallistua Ahvenanmaa tanssii -tanssihaasteeseen? Yksi konkreettinen tapa on olla mukana rantojensiivoustalkoissa YK:n maailman merien päivänä 8.6.2022, joka on päivää ennen itsehallintopäivää – tapa antaa aikaa puhtaamman meren puolesta, eräänlaisena lahjana saarille. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Käy sivuillamme www. aland100.ax •



Pohjoismaiden pääministerit johtavat pohjoismaiden yhteistyötä, mutteivät muodosta ministerineuvostoa. Heidän apunaan kaikkien maiden hallituksissa yksi ministeri toimii yhteistyöministerinä ja vastaa muun muassa pohjoismaisesta budjetista. Heidän apunaan on kaikissa maissa vastuuvirkamiehet. Pohjoismaiden yhteistyöministerit muodostavat ministerineuvoston, jonka alaisuudessa virkamiehet muodostavat yhteistyökomitean. Yhteistyöministereiden ministerineuvoston ohella ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa sektoriministereiden osallistuessa. Sektoriministereiden apuna ministeriöissä on nimetty virkamiehiä, jotka vastaavat pohjoismaiden yhteistyöstä ja kokoontuvat virkamieskomiteoina. Ministerineuvostojen päätökset perustuvat yksimielisyyteen. Ulkoministereillä ja puolustusministereillä ei ole ministerineuvostoa, mutta he kokoontuvat ja pitävät yhteyttä neuvostojärjestelmän ulkopuolella. Kööpenhaminassa toimiva ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoja. Pohjoismaiden neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikoista sekä hallitusten edustajista. Vain parlamentaarikoilla on äänivalta. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston ja sektorivaliokuntia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvoston päätökset ovat luonteeltaan suosituksia ja maat päättävät itse niiden toteuttamisesta. Jokaisen maan jäsenet muodostavat kansallisia valtuuskuntia, joilla on apunaan kansallisia sihteeristöjä. Kööpenhaminassa toimii Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö ja ministerineuvoston sihteeristön yhteydessä Kööpenhaminassa sijaitsee myös Pohjoismaiden kulttuurirahasto, joka vuosittain tukee yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä. •

26

Pohjola-Norden Ry

Officiella nordiska aktörer Teksti/text: Larserik Häggman De nordiska ländernas statsministrar leder det nordiska samarbetet men bildar inget ministerråd. Till sin hjälp har de ministrar i varje land utsedda att ansvara för det nordiska samarbetet och bland annat svara för den nordiska budgeten. Till sin hjälp har de i alla länder ansvariga tjänstemän. De nordiska samarbetsministrarna bildar ett ministerråd och de ansvarige tjänstemännen en samarbetskommitte. Utöver samarbetsministrarnas ministerråd sammanträder även tio olika ministerråd bestående av sektorministrar. Sektorministrarna har till sin hjälp ansvariga tjänstemän i respektive ministerium. Dessa sammanträder i ämbetsmannakommitteer. Besluten i ministerråden fattas enhälligt. Utrikes- och försvarsministrarna har inga ministerråd men samlas och håller kontakt utanför rådssystemet. I Köpenhamn finns ett ministerrådssekretariat som bistår ministerråden. Nordiska rådet består av parlamentariker och regeringsrepresentanter från alla nordiska länder och självstyrande områden. Endast parlamentarikerna har rösträtt. Parlamentarikerna i Nordiska rådet väljer ett presidium och sektorutskott som möts kontinuerligt. Besluten i rådet är till sin form rekommendationer och länderna beslutar själv om genomförandet. Varje lands rådsmedlemmar bildar nationella rådsdelegationer som till sin hjälp har nationella sekretariat. Hela rådets sekretariat är placerat i Köpenhamn i samband med ministerrådssekretariatet. I Köpenhamn finns också den nordiska kulturfonden som årligen stöder samnordiskt kulturarbete. •

Johannes Jansson / norden.org

Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä


K UN HA LUAT VAIHTAA MAISEMAA,

PARAS LOMA ON LÄHELLÄ. DEN BÄSTA SEMESTERN ÄR NÄRA.

Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.

Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen. Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.

Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi

Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi

scandichotels.fi

LAAJAVUORI


Kesä kutsuu kotilaituria kauemmas

Längre bort än hembryggan i sommar

Kesä on vapautta vaihtaa maisemaa! Risteile Helsingistä romanttiseen Riikaan, viehättävään Visbyhyn tai merelliseen Maarianhaminaan.

På sommaren har du friheten att byta utsikt! Kryssa från Helsingfors till romantiska Riga, charmiga Visby eller maritima Mariehamn.

The Tall Ships Races -risteilyt

The Tall Ships Races-kryssningar

Viking Line vie sinut Helsingistä The Tall Ships Races 2021 isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan. Näe valtamerten majesteetit ja koe koko perheen karnevaalitunnelma.

Viking Line tar dig från Helsingfors till värdhamnarna för Tall Ships Races 2021: Åbo, Tallinn och Mariehamn. Se världshavens majestäter och upplev karnevalsstämningen för hela familjen.

Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa på vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor


Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.


PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi



E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita aina 20%-90% alennuksella. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään.

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

: A L L I D O O K A L O J H O P 10

*Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 40 eurolla. Voimassa 31.5.2022 asti. 1 etu per asiakas.

10%L*E LISÄ A


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.