YLKKÄRI 9/2012

+ UUNO Section 32-34

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 9/2012 52. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Kupon levittäjät 8 Suuri vaaligallup 10 Muko muuttaa 14 Toppila, rakastettuni 22

Brändi nimeltä Saara Aalto 18

Pääkirjoitus

RAKAS PÄIVÄKIRJA

Ville Koivuniemi ville.koivuniemi@oyy.fi OULUN YLIOPPILASLEHTI

9/2012

Avoimuus, avoimuus ja avoimuus

26.9.2012 52. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko)

OULUN YLIOPISTON TAVASSA pitää oma väkensä kartalla tapahtumista näyttäisi olevan kolme suurta uhkakuvaa: avoimuus, avoimuus ja avoimuus. Tai siis sen puute.

Palataan ajassa taaksepäin kesäkuun puoliväliin 2009.

Eduskunta hyväksyi silloin kiistellyn yliopistouudistuksen. Siitä lähtien on ollut selvää, että kaikkien suomalaisyliopistojen käytäntöjä tarkastellaan uudelleen – toisia hitaammalla, toisia nopeammalla aikataululla.

www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Mannenkatu 1 A, 90130 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 73 000 kpl TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@ oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Uuno Coordinator Margarita Khartanovich, uunoproject@oyy.fi.

Oulun yliopiston suhteen yksi keskeisistä kysymyksistä kuuluu, onko tiedekunta-ajattelu nykyisessä laajuudessaan tätä päivää niinkin monitieteisessä yliopistossa kuin Oulun yliopisto? Tätä kysymystä varten Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen nimesi taannoin kahdeksanhenkisen työryhmän selvittämään asiaa.

KANSI Matias Partanen

Otsikkotasolla työryhmää on pyydetty selvittämään ”yliopistouudistuksen ja yliopiston uuden strategian edellyttämiä muutostarpeita yliopiston hallinto- ja toimintarakenteisiin”. Käytännössä raportissa selvitetään sitä, kannattaisiko nykyiset tiedekunnat korvata niin sanotulla school-muotoisella ajattelulla, jossa tähänastista tieteenalajakoa uudistettaisiin isolla kädellä? Muutosten selvittämisessä ei ole tietenkään mitään vikaa. Siinä taas on paljonkin, että sitä tehdään turhan salamyhkäisesti.

Tietynlainen työrauhavaatimus on periaatteessa ymmärrettävää, mutta näin isojen kysymysten äärellä luulisi, että koko yliopistoyhteisö haluttaisiin mukaan valmisteluun heti kättelyssä.

”

LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Sampo Rissanen, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Matti A. Kemi, Hannu Tikkala, Henna Rannanpää, Veera Adolfsen, Juhani Pelkonen, Matias Partanen, Essi Jouhki ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Kissa pitää nostaa kerralla pöydälle.”

ON NAURETTAVAA PELLEILYÄ, että yllä mainitun rakenteellisen kehittämisen työryhmäraportin saa ainoastaan kinuamalla sitä yliopiston kirjaamosta. Olisi kaikkien etujen mukaista, että tuo raportti (ja kaikki tulevat keskeiset asiakirjat) olisivat sekä yliopiston henkilökunnan että opiskelijoiden luettavissa yliopiston internetsivuilla. Eikä olisi kohtuutonta vaatia, että näin isosta asiasta pidettäisiin meteliä oma-aloitteisestikin.

Raportissa ehdotetaan, että Oulun yliopistossa voisi olla tulevaisuudessa kuusi tai seitsemän tieteenalapohjaista yksikköä ja tarvittava määrä tieteenaloja yhdistäviä tutkimuskeskuksia. Erityisesti nykyistä luonnontieteellistä tiedekuntaa uudistettaisiin ja sulautettaisiin muihin kovalla kädellä.

Jos yliopiston ylin johto haluaa edistää uudistusta siten, että se toteutuu mahdollisimman kivuttomasti, pitää kissa nostaa kerralla pöydälle. Siis joko heti, nyt tai välittömästi. Lisäksi korvat on laitettava juuri valmisteluvaiheessa niin hörölleen kuin mahdollista. Tietysti palautetta pitää ottaa vastaan ja reagoida siihen uudistuksen jälkeenkin, mutta isojen korjausten tekeminen on silloin työläämpää. Kaikkia muutoksia vastustavia vastarannankiiskejä löytyy yliopistolta vuorenvarmasti – riippumatta siitä, tehdäänkö asiat suljetuin tai täysin avoimin ovin.

Annetaan nyt pyyhkeiden lisäksi vähän kiitostakin – vaikkapa tulevan joulun kunniaksi. Raportin mukaan rakenteellisten muutosten arviointia tehdään käytännössä tieteenalakohtaisissa työryhmissä, joissa opiskelijoilla on ollut perinteisesti mahdollisuus olla mukana. Siltä pohjalta on hyvä jatkaa.

Kirjoittaja suhtautuu muutoksiin ailahtelevasti. Hänen puolestaan Kotikatu sai mennä, mutta Pommacin puolesta kannatti nousta barrikadeille.

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 24.10.2012. Materiaalit 15.10.2012 mennessä.

EDITORIAL • uunoproject@oyy.fi

Nothing happens next Not so long ago I came across a cartoon in The New Yorker: Two monks are sitting side by side, meditating. The younger one is giving the older one a quizzical look, to which the older one responds, ”Nothing happens next. This is it.”

WHY WOULD I SHARE this with you? The main reason is that it can be applied so well to the relationship between Finnish and international students. And let me explain how.

I couldn’t imagine it would be that hard to connect international students with Finnish ones. I still remember how puzzled I was when one language club consisting of Finns studying English told me that they had never arranged any events with foreigners – “what for?” But back then I didn’t realize that the problem was in people’s mind, both Finnish and foreign. None of them wanted to leave their comfort zones and to live in the moment.

They were scared and tried to avoid mistakes in communication. But people, who never make mistakes, never make any-

thing else either. Some thought that foreigners wouldn’t stay in Finland so why bother. Besides, they didn’t have any experience of such communication. Thus, both sides were the prisoners of their thoughts, doubts, fears, of their past and future.

THERE ARE A FEW ways how to deal with such fears. First realize that you are not your thoughts.

You watch your thoughts and emotions flit through your mind without getting involved. Concentrate less one your fears, your mental chatter and more on what is going on around you. Be who you are – there’s no need to pretend, no need to fear of what you might not be. Do things that are active, and that encourage you to look around and engage the world. Do something differently and see what happens. And then

be thankful for what it is: if you are thankful for what is, you’ll be happy to be in the moment – instead of dreaming about being happy somewhere else.

If you can accept the truth about yourself and the world, change whatever is holding you back, and get on with a fresh view on life, you’ll find that intercultural communication can give plenty of amazing opportunities. Just live in the moment. Nothing happens next. This is it. You’re already there.

Margarita Khartanovich Uuno Project Coordinator in Oulu Student Magazine

Kupon levittäjät

Pinnalla 5 Rotuaari täyttyi haalarikansasta 6 Rehtori Lajunen sheikkasi Student Centerin auki 8 Kupon levittäjät 10 Suuri ylioppilaskunnan vaaligallup

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallitus on vienyt viestiä oulun korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisesta ohjelmasta ahkerasti.

Ohjelmasta tehtyä paperiversiota on ojennettu muun muassa Oulun kaupungin johdolle ja virkamiehille sekä neljälle suomalaisministerille. ”Tähän ohjelmaan on suhtauduttu positiivisesti. Kätännössähän se on meidän visio Oulusta vuonna 2025.

Sitä on kiitelty, että opiskelijat ovat ottaneet positiivisen otteen tulevaisuuteen”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen sanoo.

8

Artikkelit 14 Muko muuttaa 22 Toppila, rakastettuni 24 Kaksi lavaa kahvia kuukaudessa

Palstat 7 Haarukassa: Erno Klemetti 25 Näytät hyvältä tänään: Kiira Kankaanpää 26 Kampuksen kasvot

Kolumnit

Toppila, rakastettuni Juhani Pelkonen kertoo omakohtaisen ja rouhean näkemyksen kotikaupunginosastaan Toppilasta. ”Rakastuin Toppilaan; sen antihipsterimäiseen elämänmakuun, graffittisiin seiniin, ränsistyneisiin punatiilitaloihin ja metsittyneisiin kivijalkoihin ja raunioihin – rohkeuteen, jolla oli tarinansa”, Pelkonen kertoo.

16

5 Valta(valta) kokouspöydältä: Neliöt puheenaiheena 29 Tunteiden turbulenssissa: Haluja ja himoja 31 Sivuhuomautuksia: Turvallisesti omassa poterossa

Arviot 29 Heli Slunga: Orjan kirja 29 The Killers: Battle Born

Sarjakuvat 2 Rakas Päiväkirja 31 Lyhyempi oppimäärä 31 Aino & Roosa

Uuno 32 Internationalisation: “Highway to Hell” or “Stairway to Heaven”?

33 Small in a Big World UUNO SECTION • pg. 32-34

Small in a Big World

Tämä ei ole

” tosiaan mi-

Our writer spends a day with international students in their attempt to join a Finnish photography club Yokamerat and shares the ultimate secret on how to approach the ”Finnish world”.

33

Jos saisit valita ihan minkä tahansa lisäpalvelun Linnanmaan kampukselle, mikä se olisi?

GALLUP

kään vaaliohjelma. Vaikka asiat nousevat vaalien alla esiin, ohjelmassa on tavoitteita, joita oululaiset korkea- kouluopiskelijat haluavat nähdä pitkällä tähtäimellä.”

Tapani Lintula, OYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Anni Nissinen laskentatoimi ”Kaupan. Voisi käydä opiskelupäivän jälkeen nopeasti kaupassa.”

Karita Mäki johtaminen ja organisaatiot ”Kaupan. Jos ei esimerkiksi ruoka maistu, sieltä voisi käydä ostamassa.”

Ville Mäkikangas konetekniikka ”Kuntosalin. Ei tarvitsisi lähteä muualle treenaamaan opiskelupäivän jälkeen.”

twitter.com/ OYYtwiittaa oyynblogi.tumblr.com

9/2012 | 3

tulossa:

27.9.

SYL:n valta- kunnallinen tempauspäivä

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALISTARTTI • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Oulun yliopiston ylioppilaskunta sukelsi Linnanmaan uimahallin puolesta OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunta (OYY) tempaisi Linnanmaan uimahallin puolesta näyttävissä merkeissä.

Mahdollisesti Linnanmaalle rakennettavan uimahallin kupeeseen tuoduilla porealtaalla ja saunalla haluttiin näyttää, että uimahalli halutaan lähelle opiskelijoita ihan tosissaan. ”Uimahalli olisi tehokas, kansanterveydellinen ja tasaarvoinen. Tutkimusten mukaan 19–25-vuotiaista 40 prosenttia harrastaa liian vähän liikuntaa.

Toisaalta opiskelijat nimeävät tärkeimmiksi syiksi liikunnan vähyydelle rahan ja huonot kulkuyhteydet. Uimahalli Linnanmaalla palvelisi näitä tarpeita”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eero Manni-

nen muistutti tempauksen aluksi keskiviikkona 19. syyskuuta.

Varsinaisessa tempausosiossa OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Manninen (kuvassa etualalla) ja jäsenet

Veera Adolfsen sekä Sampo Rissanen näyttivät uimisen mallia. ”Toivottavasti pian uidaan vähän isommassa altaassa”, Eero Manninen toivoi.

Manninen muistutti myös

vastikään julkaistusta tarvetyöryhmän selvityksestä, jonka mukaan Linnanmaa on monella mittarilla paras ja oikeudenmukainen paikka seuraavaksi uimahalliksi uuteen Ouluun.

Uuden Oulun alueella on tällä hetkellä uimahallit Raksilassa, Raatissa ja Haukiputaalla.

Mahdollisen uimahallin rakentaminen alkaa todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2014.

LYHYET

OYY:n hallituksen johto ehdolla SYL:n hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen lähtee tavoittelemaan Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajan paikkaa ensi vuodeksi.

OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Manninen havittelee puolestaan paikkaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa. Ehdokkaiden nimeämisestä päätti OYY:n edustajisto kokouksessaan 20. syyskuuta.

SYL on Suomen ylioppilaskuntien kattojärjestö, joka pitää majapaikkaansa Helsingissä.

Arkkitehtiopiskelijoilta viedään rakennus

Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat joutuvat jättämään päärakennuksensa vanhan puolen vuoden kuluttua. Aika näyttää, aiotaanko koko osasto siirtää pois keskustasta.

Oululaiset arkkitehtiopiskelijat vastustavat ajatusta opiskelupaikan siirtymisestä. Tieto vuokrasopimuksen loppumisesta tuli heille yllätyksenä.

Oulun arkkitehtiopiskelijat opiskelevat 4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

useissa eri rakennuksissa Aleksanterinkadulla ja Rantakadulla. Päärakennuksen vanhan puolen on suunnitellut akkitehti Hugo Neumannin 1800-luvun lopulla.

Vanhaan rakennukseen on suunniteltu peruskorjausta. Rakennuksen julkisivua ja vesikattoa korjataaan parhaillaan.

Oulun yliopiston rankingtulos parani roimasti

Oulun yliopisto paransi sijoitustaan kansainvälisessä QS World University Rankingsin -yliopistovertailussa. Oulu sijoittui tänä vuonna sijalle 262. Edellisvuonna sijoitus oli 304.

QS Rankings arvioi muun muassa yliopistojen kansainvlistä akateemista mainetta, työnantajien arvostusta, tutkijoiden sitaatioiden määrää ja kansainvälisten opiskelijoiden suhteellista osuutta. ”Yliopistovertailu vahvistaa Oulun yliopiston olevan tavoitteensa mukaisesti aidosti kansainvälinen tiedeyliopisto. Ja mikä parasta, tulos edesauttaa meitä rekrytoimaan osaavia kansainvälisiä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita”, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kommentoi.

Hyviä opettajia ja ohjaajia palkittiin omenoilla

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjesti Opelle omppu -tempauksen muistuttaakseen yliopistoyhteisöä laadukkaan opetuksen tärkeydestä.

Torstaina 20. syyskyyta järjestetyssä tapahtumassa opiskelijat pääsivät jakamaan omenoita hyville opettajille tai ohjaajille. Tapahtumalla haluttiin korostaa sitä, että palautteen – hyvänkin – antaminen on erittäin tärkeää. Siten pystyy kehittämään koulutusohjelmia entistä paremmiksi.

Omena symboloi aikaa, jolloin omenan antaminen opettajalle lukukauden päätteeksi oli tavanoimanen ele kiitollisuudesta.

OYY:n muutto aiheuttaa aikataulumuutoksia

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) muuttaa lokakuun alussa Linnanmaalle. Siirros aiheuttaa muutoksia ja poikkeuksia aukioloaikoihin. OYY ilmoittaa poikkeuksista Facebookissa ja sähköpostitse. Muutokset näkyvät lisäksi yliopiston käytäviltä löytyvissä infotelevisioissa.

Uudet tilat sijaitsevat entisen kielikeskuksen tiloissa Yläväylällä.

Lokakuun alussa muuttuvat myös ylioppilaskunnan internetsivut. Ylkkäri kertoo muutosta tarkemmin seuraavassa numerossaan.

PJ-klubilla viriteltiin yhteistyötä yliopiston kanssa

Ylioppilaskunnan piirissä toimivien aine- ja harrastejärjestöjen puheenjohtajille järjestetyllä PJ-klubilla 11. syyskuuta viriteltliin keskustelua yliopiston hallinnon edustajien ja puheenjohtajien välillä.

Keskustelun keskiössä oli Universitashanke. Hanketta on pyöritetty vuodesta 2009 lähtien. Sen tavoitteena on ollut hyödyntää opiskelijoiden asiantuntijuutta opiskelusta, löytää parhaita oppimisen käytänteitä ja levittää aktiivista opiskelukulttuuria koko yliopistoon.

Hanke on kokenut notkelmavaiheen, josta noustakseen sen on etsittävä uutta tuulta purjeisiin. Klubilla sovittiinkin, että keskustelua Universitaksen tulevaisuudesta jatketaan yliopiston ja puheenjohtajien yhteisessä workshopissa syksyn aikana.

1.10.

2.10. - 4.11.

3.10. - 7.10.

8.10. - 15.10. 11.10.

17.10.- 23.10.

OYY muuttaa Linnanmaalle

Saksalaisten sarjakuvien näyttely Snellmanian kirjastossa

The Irish Festival of Oulu

Hyvinvointiviikko Oulun yliopistolla

Kuntavaalien ennakkoäänestys

Valta(valta) kokouspöydältä

KOLUMNI

Matti A. Kemi Kirjoittaja on pitkän linjan ylioppilaskunta-aktiivi ja Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsen.

Kuntavaalipäivä Oulun yliopistolla

YLIOPISTON AVAJAISET • teksti Veera Adolfsen • kuva Henna Rannanpää

Rotuaari täyttyi haalarikansasta

Neliöt puheenaiheena Oulun yliopiston hallituksen syksy on kiireinen. Valmistelussa on lokakuussa toiminta- ja taloussuunnitelma – tuttavallisemmin TTS – sekä pinkka ajankohtaisia asioita siihen liittyen. Toiminta- ja taloussuunnitelma nimensä mukaisesti määrittää yliopiston työskentelyä ja taloushallintaa seuraavat kolme vuotta.

Opiskelijoille tärkeitä linjattavia asioita tulevassa TTS:ssa ovat muun muassa sivuainekokonaisuuksien huomiointi, kielitarjonnan laajuus ja opetuksen laadukkuus. Lisäksi opintopsykologille pyritään saamaan lisää resursseja ja opetuksen täydellisestä maksuttomuudesta pidetään kiinni.

Yliopisto pyrkii kansainvälistymään opiskelija- ja opettajavaihdoin.

Kampukselle pyritään saamaan uudenlaisia opiskelutiloja, kuten ryhmätyöskentelytiloja ja tenttiakvaarioita. Tenttiakvaarion ideana on kyetä tenttimään vaikkapa ilta-aikaan kursseja tietokoneelta käsin ilman tiettyjä määrättyjä tenttipäiviä. RyhPeruskorjaus mätyöskentelytiloihin nostattaa pyritään saamaan lisää neliöitä ja sähköpistoktilavuokria.” keita läppäreille.

”

Syksyyn kuuluu myös keskustelu tilojen uudelleenjärjestelyistä. Hallintorakenteen uudistamisen kautta nykyisistä tiedekunnista siirrytään järkevämpiin oppiainekokonaisuuksiin ja tiedekunnat sellaisenaan lakkaavat. Samalla arvioidaan oppiaineiden tilojen käyttöä ja tietyt oppiaineet muuttanevat toimisto- ja työtilojaan kampusalueen sisällä.

Erilaiset työryhmät pohtivat parhaillaan oppiaineiden yhdistymisiä. Muun muassa matematiikan jaos tekniikan tiedekunnan sisällä saattanee sulautua matematiikan oppiaineeseen. Biokemian oppiaine muuttaa Linnanmaalta lääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen Sairaalanrinteelle.

Linnanmaan vanha puoli alkaa tulla käyttöiässään siihen vaiheeseen, että peruskorjaus tulee ajankohtaisesti. Peruskorjaus nostattaa tilavuokria, jonka vuoksi turhista neliöistä opetus- ja työskentelytiloina pyritään pääsemään joko eroon tai tehostamaan niiden käyttöastetta. Peruskorjausten myötä neliövuokrat saattavat pahimmillaan jopa tuplaantua.

Yliopiston avajaisviikko alkoikin yllätyspaukulla, kun arkkitehtiosaston siirtoa kaavailtiin alkavien peruskorjausten myötä takaisin Linnanmaan kampukselle. Muuttaapa arkkitehtiosasto tai ei, peruskorjaus tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ensi vuonna arkkitehtiosaston arkeen. Yliopiston hallituksen nimeämä tilatyöryhmä miettii mahdollisia hyötyjä ja haittoja Linnanmaalle pysyvästi muuttamisesta. Keskustelua käytänee vilkkaasti muuton puolesta ja vastaan. Sen sijaan varmuudella voitanee sanoa, että vanhan musiikkikasvatuksen tiloista keskustassa tullaan luopumaan kokonaan.

Mutta ihan täydellä varmuudella valtavalla kokouspöydällä puhutaan neliöistä syksyn jälkeenkin.

Oulun yliopisto ja OYY kisasivat NeverSki-suksilla. Pääsihteeri Ilari Nisulan kipparoima opiskelijajoukkue vei voiton lopulta selvällä erolla.

Kahvin ja pitkien puheiden lisäksi yliopiston avajaisissa oli aamupäivästä tarjolla myös karnevaalitunnelmaa.

UUDISTUNEET

AVAJAISMENOT

täyttivät Rotuaarin aukion opiskelijoilla ja yliopistohenkilökunnalla. Yliopiston lukuvuosi skoolattiin käyntiin puolukkamehulla, Teekkaritorvet ja TeeKu musisoivat, ja yliopiston fukseille teettämä haalarimerkki teki kauppansa. Tilaisuuden päätteeksi Sähköinsinöörikillan kolmen hengen joukkuesukset saivat kyytiä, kun yliopiston rehtorit ja ylioppilaskunnan hallitus kilpailivat, kumpi hiihtää nopeammin Rotuaarin lavan päästä päähän.

OULUN

KAUPUNGINJOHTAJA

Matti Pennanen ja yliopiston rehtori Lauri Lajunen toivottivat lavalta uudet opiskelijat tervetulleiksi kaupunkiin. Molemmat kehuivat puheissaan Oulun kaupungin ja yliopiston hyvää yhteistyötä. ”Toivottavasti viihdytte Oulussa. Olette opiskelijoina tärkeitä Oulun elinvoimaisuudelle, kaupunkikulttuurille ja myös yrityselämälle”, Pennanen kiitteli opiskelijoita.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Antti Heikkinen suuntasi puheensa juuri opintonsa aloittaneille fukseille. Heikkinen

tunnelmoi haalarit päällä omia fuksimuistojaan, kuten eksymisiään Suomen parhaassa pyörätieverkostossa. ”Yliopistoon tullessa maailma tuntui aukeavan, ja kaikki tuntui olevan mahdollista. Tottahan se olikin”, Heikkinen hehkutti.

Vielä tuoreempia tunnelmia oululaistumisesta oli Oulun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkamalla sekä taiteellinen johtaja Mikko Koukilla, jotka myös puhuivat Rotuaarin lavalla. Molemmat aloittivat työnsä Oulussa viime vuoden lopussa. ”Päätimme käydä Mikon kanssa lounasbuffetissa syömässä kuuluisaa oululaista rössypottua. Tuumittiin, että oikein hyvää, ja että aika jännä, kun perinneruuassa on basilikaa.

No, mehän syötiin kasvislasagnea, rössypottu oli piilossa keittokulhossa”, Valkama nauratti yleisöä ja neuvoi tuoreita oululaisia varomaan rössypotun lisäksi myös oululaista jankkia eli leipä-sianlihapuuroa.

ILTAPÄIVÄN AVAJAISJUHLASSA

Saalastinsalissa oli pidempien puheiden vuoro. Rehtori Lajunen otti kantaa muun muassa

keskusteluun siitä, mitä kansainvälisten huippututkijoiden vapaasti katsottavat verkkoluennot tekevät nykyiselle yliopistoinstituutiolle.

Laadukkaat nettiopetusvideot voivat Lajusen mukaan haastaa perinteisen luentoopetuksen, mutta vain, jos luennoilla ei ole dialogia, eikä opettaja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. ”Oulussa on oltu etunenässä opetuksen kehittämisessä, mutta edelleen on syytä kehittyä paremmaksi.”

OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson kiitteli puheessaan Oulun yliopistoa siitä, että se on viisikymmenvuotisen historian aikansa parantanut korkeakoulutuksen alueellista tasa-arvoisuutta. Suurin osa yliopiston opiskelijoista on kotoisin Pohjois-Suomesta. ”Toivottavasti Oulu edistää jatkossakin koulutuksen tasaarvon toteutumista”, Gustafsson sanoi. Koulutus periytyy Suomessa edelleen voimakkaasti, ja myös sukupuolisessa tasa-arvossa olisi tekemistä: yliopisto-opiskelijoista selkeä vähemmistö on nykyään miehiä, ministeri huomautti.

9/2012 | 5

STUDENT CENTERIN AVAJAISET • teksti ja kuvat Ville Koivuniemi

Rehtori Lajusen ja lehtori Kailan kemikaalinen performanssi kuvasi hukassa olevaa opiskelijaa, joka saa avun ongelmiinsa ainutlaatuisesta opiskelijakeskuksesta, Student Centerista.

Rehtori Lauri Lajunen sheikkasi Student Centerin auki OPISKELIJAPALVELUT kokoava Student Center avasi ovensa humoristisissa merkeissä. Oulun yliopiston keskusaulan täyttänyt yleisö pääsi seuraamaan performanssia, jossa yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja hiljattain hyvän opettajan tunnuspalkinnolla palkittu kemian yliopistonlehtori Leena Kaila näyttivät kemiallisen reaktion avulla, mitä hyötyä opiskelijakeskuksesta (Student Center) voi opiskelijalle olla.

”Nykyaikana rehtorinkin on oltava muuntautuva. Olen ollut kemian professori 19 vuotta sitten. 19 vuoden jälkeen entinen kemian proffa on yhtä vaarallinen itselleen kuin ympäristölleen, siksi lehtori Leena Kaila on varmistamassa prosessin”, Lajunen hauskuutti yleisöä 4. syyskuuta pidetyissä avajaisissa.

Ennen performanssia Lajunen kertasi nopeasti Suomessa ainutlaatuisen opiskelijakeskuk-

sen idean ja tarjonnan. ”Student Center on tarkoitettu kaikille yliopiston opiskelijoille, kotimaisille ja ulkomaalaisille. Katon alta löytyy kaikki mahdolliset palvelut. Saman keskuksen suojissa on Oulun yliopiston tutkijakoulu UniOGS”, Lajunen muistutti.

ENNEN REAKTIOTA Lajunen vielä varoitteli ihmisiä tulevasta reaktiosta ja odotettavissa olevasta pamauksesta. ”Mutta ei

hätää, pamaus räjäyttää vain katon, olette turvassa.”

Reaktion alussa Lajunen ja Kaila sekoittivat kahta läpinäkyvää ainetta keskenään. Seoksesta tuli punainen, mikä kuvastaa hukassa olevaa opiskelijaa. Kun opiskelija yrittää löytää ratkaisua ongelmiinsa, hän pärjää paremmin, muttei vielä riittävän hyvin.

Tätä kuvastaa liuos, joka vaihtoi väriään punaisesta keltaiseksi.

Vasta Student Centerin helläkäti-

sellä ravistuksella opiskelija saa riittävän avun ongelmiinsa. Sitä kuvastaa vihreäksi muuttunut liuos. ”Tämä toimii kuin liikennevalot”, Lajunen selitti ja kertoi reaktion tapahtumat vertauskuvineen myös englanniksi.

Performanssi loppui Lajusen ja Kailan jaloilla polkaistuun pamaukseen sekä savuun, jonka Lajunen paljasti hapen ja vesihöyryn yhdistelmäksi. ”Happea tarvitaan”, hän muistutti.

OYY:N HALLITUSLAISEN PUHEENVUORO • Sampo Rissanen

Kuntavaalit tulevat, oletko valmis?

AH, VAALIT TULOSSA. Ei tarvitse olla sammakkoprofessori, jotta ne voi ennustaa. Ensin tulevat blogikirjoitukset, jotka myöhemmin lähes huomaamatta muuttuvat mainoksiksi. Vaalien edelleen lähestyessä nuo blogien yläkulmista tutut, epäilyttävän hyväntuuliset hahmot jättävät vaistonsa ohjaamina keskuslämmityksen, kahvipullan ja puheenvuoropyynnöt ja vaihtavat ne syyssateisiin, paneeleihin ja lupauksiin. Selkärangattomiksi he ovat yllättävän hyväryhtisiä ja selkeäsanaisia. Ensin mainitun selittää istuva puku, jälkimmäisen se tosiasia, ettei opeteltujen lauseiden toistamiseen tarvitse olla papukaijaa kummempi linnunaivo.

Onhan se noinkin, mutta onneksi myös paljon muuta.

Jos äänestämäsi poliitikko paljastuu aiemmin kuvailluksi selkärangattomaksi linnunaivoksi, ei kukaan pakota äänestämään häntä uudestaan. Voit etsiä uuden ehdokkaan, sillä juuri nyt elämme sesonkiaikaa. Jos kolumnit 6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

ja hymyilevät kasvokuvat eivät riitä vakuuttamaan, käy paneeleissa ja ehdokastapaamisissa. Kysele ja haasta, jos et tyydy vastaukseen, vaadi parempi. Kun lopulta vakuutut, ettei yksikään ehdokas aja juuri sinun asiaasi eikä mikään puolue toisaalta tajunnut ylivertaisuuttasi ehdokkaana, voit aina perustaa oman valitsijayhdistyksen.

Kuntavaaleissa sellaisen perustamiseen riittää 10 nimeä.

tasi. Äänestysmotivaatiota voi nostaa esimerkiksi pohtimalla sitä julmaa tosiasiaa, että jäämällä kotiin äänestyspäivänä luovutat suhteessa enemmän valtaa sille tyypille, joka ajattelee asioista eri tavalla kanssasi. Myös hörhöillä on äänioikeus, se kuuluu demokratiaan. Kuten kirjailija Jari Tervo osuvasti sanoi, diktatuurissa idiootit eivät äänestä. He ovat vallassa.

ÄÄNESTIT TAI ET, joka tapauksessa 28.10 uuteen Ouluun valitaan 67 valtuutettua, jotka päättävät sinunkin asiois-

Muistathan seurata OYY:n kuntavaaliblogia osoitteessa kuntavaalit2012.tumblr.com

Jäämällä kotiin luovutat suhteessa enemmän valtaa sille tyypille, joka ajattelee asioista eri tavalla kanssasi.”

”

Sampo Rissanen Kirjoittaja on OYY:n hallituksen kuntavaalivastaava.

Haarukassa

Erno Klemetti

POHJOIS-POHJANMAAN

Ikä: 27 vuotta.

MUSEO

Opiskelee: Konetekniikkaa Oulun yliopistossa. Opiskeli aiemmin tietotekniikkaa.

Kotoisin: Kajaanista.

Asuu: Linnanmaalla.

Harrastukset: Laskuvarjohyppy, purjehtiminen, laulaminen.

Lautasella: Paahdettua tomaatti-tuoreyrttikanaa ja kasvisohraa.

Ruokapaikka

Teatteriravintola Toinen Kerros Tuottaja: Satakunnan Museo

Missä: Oulun kaupunginteatterilla, Kaarlenväylä 2.

Avoinna ti-su klo 10-17 Ainolan puisto

www.ouka.fi/ppm

Mitä: Lounaalla kotiruokaa - paljon lähialueen tuotteita ja luomua. Iltaisin à la carte, ruokalistan mukaan.

Muuta: Kivat maisemat ikkunoista.

Erno Klemetti kuuli, että elämä menee seitsemän vuoden sykleissä. ”Nyt on 7. vuosi opiskelujen kanssa, mikä tarkoittaa, että se kaari on kohta ohi.”

Mustat munat olivat eksoottisinta Konetekniikkaa opiskeleva Erno Klemetti jatkoi tänä syksynä opintojaan vuoden töissä käymisen jälkeen. Viime vuoden aikana miehelle kertyi yli 250 reissupäivää kymmenessä eri maassa, jossa hän ei ollut koskaan aiemmin käynyt. Opintoja on vielä jäljellä, koska Erno on huomannut, että ”nuorempana tuli vähän lusmuiltua”. Haaveilijatyypiksi itseään kuvaileva Erno hyppii vapaa-ajallaan lentokoneesta ja leipoo itse leipänsä.

On niin hirveästi tekemistä ja menoja, että hajoan näihin aikatauluongelmiin. Mutta muuten kaikki on ok.

niikka se on miesten ala.

Totta kai haluaisin olla astronautti, mutta täällä Suomessa se on aika hankalaa. Oikeastaan se vaihtuu viikon välein, mitä haluan tehdä, mutta yleispätevänä insinöörinä voi kai sitten tehdä mitä vaan.

Maistuuko opiskelu vuoden tauon jälkeen?

Kiinnostavatko opiskelijapippalot enää?

Maija Pylväs, teksti ja kuva Mitä mies, miten menee?

Motivaatiota on, ja olen huomannut, että sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Nyt vanhempana ja viisaampana jaksaa kuitenkin opiskella tai ainakin niin pitää itselleen uskotella. Aloitin kandia ja olen kirjoittanut sitä kaksi sivua.

Miksi valitsit tekniikan ja mitä haluat tehdä työksesi?

Olen aina tykännyt värkätä koneiden kanssa, kävivät ne sitten sähköllä tai höyryllä. Opiskelin ensin tietotekniikkaa, mutta sitten huomasin, että konetek-

On tässä ehtinyt jo puolenkymmentä juhlaa kahlata tälle syksylle – vanha veri vetää. En minä kapakoihin enää lähde, mutta jos Teekkaritalolla jotain tapahtuu, niin enköhän minä siellä ole.

Tykkäät hyppiä lentokoneesta. Siihen varmaan uppoaa rahaa?

Kaksi vuotta sitten kävin hyppäämässä ensi kerran, nykyään käyn niin usein kuin ehdin. Jouluksi menen Espanjaan hyppäämään. Onhan se alkuin-

vestointina kallis harrastus, kun pitää käydä kurssi ja ostaa varusteet, mutta kyllähän jokaiseen harrastukseen saa rahaa menemään.

Millainen tyyppi olet?

Kuvaile itseäsi.

Kai minä olen sellainen taivaaseen tuijottelija, haaveilija.

Joku sanoi joskus, että elämä menee seitsemän vuoden sykleissä. Nyt on 7. vuosi opiskelujen kanssa, mikä tarkoittaa, että se kaari on kohta ohi. Tässä ehtii muutaman elämän elää ennen kuin on vanha ja tulee kirottua kaikki.

Mitä tavoitteita sinulla vielä on?

Voisin lähteä käymään avaruudessa. Ylittää itseni, purjehtia maailman ympäri. Valmistuminen on varmaan se kaikkein vaikein juttu. Maailman ympäri pääsee, kunhan lähtee vaan.

Millaisia ihmisiä arvostat?

Ehdottomasti sellaisia, joilla on joku taito ja he kykenevät tekemään sitä. Ihan sama, onko tanssija tai insinööri, mutta jos on joku kyky ja toteuttaa sitä sillä lailla vaatimattomasti.

Tykkäät laittaa ruokaa.

Mitä kokkaat mieluiten?

Ihan yhtälailla teen italialaista ja intialaista ruokaa kuin makaronilaatikkoakin. Teen yleensä isoja annoksia. En käytä kotikeittiössä juurikaan lihaa, vaan teen melkein aina kasvisruokaa. En ideologian takia, mutta kasvisruoka on hyvää, kun sen tekee oikein.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Olisikohan Kiinassa semmoiset pannussa öljyssä paistetut ankanjalat. Ne olivat vähän niin kuin tikkareita, joita imeskeltiin. Tai saveen upotetut mustat munat: ne näyttävät ihmiselle sopimattomilta, mutta maistuvat aika samalle kuin normaalit kananmunat. Se mikä on normaalisti valkoista, on mustaa ja se mikä on keltaista, on myös mustaa.

Mitä tykkäsit tästä ravintolasta ja ruuasta?

Tykkäsin salaatista, ja kana oli ihan ok. On tämä viihtyisämpi kuin yliopiston aularavintola. En ole ennen käynyt, joten positiivinen eka kokemus.

Juttusarjassa Ylkkäri vie opiskelijan ulos syömään.

9/2012 | 7

OULUN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN KUNNALLISPOLIITTINEN OHJELMA • tekstit ja kuva Ville Koivuniemi

Eero Manninen (vasemmalla), Sampo Rissanen, Niina Meskus, Henna Rannanpää, Janne Hakkarainen ja Tapani Lintula ovat olleet mukana kuuluttamassa opiskelijan ääntä oululaisille.

Kupon levittäjät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan aktiivit ovat levittäneet oululaisten korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittista ohjelmaa (”kupo”) ahkerasti tänä vuonna.

PAIKKA, JONNE HALUTAAN jäädä valmistumisen jälkeen. Opiskelija-alennukset kaikissa joukkoliikenteen matkalipuissa. Autoton keskusta. Uimahalli Linnanmaalle. Kaupungilta vahvempaa otetta opiskelijakaupungin sta-

tuksen korostamisessa. Parempaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Luototus ei saa olla osa opiskelijan toimeentuloa.

Sitä kaikkea oululaiset opiskelijat toivovat Oululta kunnallispoliittisessa ohjelmassaan.

Oulussa asuu noin 25 000 korkeakouluopiskelijaa. Esimerkiksi Oulun alueen toiseksi suurimman kunnan Haukiputaan väkiluku kalpenee tuon luvun rinnalla – heitä on 6 000 vähemmän.

Nuoret taas puhepaitsiossa

Tulevienkin kunnallisvaalien suhteen vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaalien alla puhutaan muista kuin opiskelijan arkea lähellä olevista asioista – kuten vanhustenhoitolaista, eurokriisistä ja kuntauudistuksesta. ”Oululaisten korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen ohjelma taitaa olla kolmas laatuaan. Sen tarkoitus on, että opiskelijan teesit on kirjoitettu ylös. Sen kanssa voi sitten

mennä helposti keskustelemaan opiskeljoiden asioista. Se on jotain konkreettista”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen valaisee kunnallispoliittisen ohjelman syntymistä. ”Ohjelma luo pitkäjänteisyyttä, kun esimerkiksi OYY:n hallitus vaihtuu vuosittain.

Tämä varmistaa, että kannnassa ei ole niin paljoa poukkoilua”, hallituksen jäsen Janne Hakkarainen lisää.

Otteita Oulun korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisesta ohjelmasta Opiskelijan joukkoliikenne

Opiskelijat ovat joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjäryhmiä. Opiskelijaalennus on ulotettava kaikkiin matkalippuihin. Joukkoliikennettä on tarjolla joustavasti hiljaisempinakin aikoina ja opiskelijoiden asuinkeskittymät huomioonottaen. Opiskelija-alennuksen piirin kuuluvat kaikki Oulun korkeakouluopiskelijat riippumatta heidän kotipaikkakunnastaan. Oulun kaupungin on lisättävä joukkoliikennemäärärahoja.

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kaupunki korkeakoulutuksen tukena

Oulun on suunnattava markkinointiaan vahvemmin opiskelijarekrytointiin. Kaupungin on tuotava enemmän esille Oulun vahvuuksia opiskelijakaupunkina.

Kaupungin on tuettava työelämän ja opiskelijoiden välisten yhteyksien syntymistä. Kaupunki ottaa strategiseksi tavoitteekseen Oulun nostamisen parhaaksi opiskelijakaupungiksi.

Kaupunki osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttamiseen.

Esimerkiksi Oulun yliopiston

” avajaisissa Oulun kaupunginjohtaja (Matti Pennanen) siteerasi ohjelmaamme.”

Eero Manninen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

opiskelijakunta O’Diako, Oulun seudun ammattikorkeakoulu OSAKO ja OYY. Kädenvääntöä ohjelman yksityiskohdista ovat käyneet etupäässä viimeksi mainitut kaksi suurta opiskelijakuntaa. Esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyen OSAKO:lla oli enemmän negatiivista sanottavaa kuin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluja käyttävällä OYY:lla.

Poliitikoille ja virkamiehille

Ei mikään vaaliohjelma

”Tämä ei ole tosiaan mikään vaaliohjelma. Vaikka asiat nousevat vaalien alla esiin, ohjelmassa on tavoitteita, joita oululaiset korkeakouluopiskelijat haluavat nähdä pitkällä tähtäimellä”, ohjelmaa paljon tekemässä ollut OYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Tapani Lintula täsmentää.

Kunnallispoliittisen ohjelman ovat allekirjoittaneet Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun

Opiskelijoiden Oulu 2025 -visio

OYY:n hallituksen mukaan ohjelma on saanut paljon kiitosta. ”Esimerkiksi Oulun yliopiston avajaisissa Oulun kaupunginjohtaja (Matti Pennanen) siteerasi ohjelmaamme. Ehkä se kertoo, että olemme tehneet jotain oikein”, Eero Manninen miettii.

Oululaispoliitikkojen ja -virkamiesten lisäksi ohjelmaa on yritetty jakaa muillekin suomalaispäättäjille. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen sekä ministerit Jutta Urpilainen, Jukka Gustafsson ja Alexander Stubb ovat saaneet ohjelman paperiversion suoraan käteensä OYY:n hallitukselta. ”Tähän ohjelmaan on suhtauduttu positiivisesti. Käytännössähän se on meidän visio Oulusta vuonna 2025. Sitä on kiitelty, että opiskeljat ovat ottaneet positiivisen otteen tulevaisuuteen”, Eero Manninen sanoo.

Ohjelma on suunnattu periaatteessa kaikille, mutta käytännössä sitä on yritetty levittää ensisijaisesti päättäjille. ”Opiskelijan ei oikeastaan tarvitsekaan tietää, millainen ohjelman paperiversio on.

Tämä on enemmän lobbaus-

Pohjoisen metropoli, Oulu, on näkyvä, houkutteleva ja kansainvälinen opiskelijakaupunki. Kaupunki on ylpeä opiskelijoistaan ja tuo tämän vahvasti esille markkinoinnissaan.

Opiskelijat haluavat jäädä Ouluun myös valmistuttuaan. Opiskelijat näkyvät ja kuuluvat Oulussa, ja kaupungilla on opiskelijajärjestöjen kanssa tiivis yhteistyö Oulua kehitettäessä. Opiskelijaasumiselle kaavoitetaan tulevaisuudessakin tontteja opiskelijoille mieluisilta alueilta. Asuinpaikkojen läheisyydessä pitää olla puistoja ja lähiluontoalueita.

väline”, ohjelman ulkoasun tehnyt OYY:n viestintäsihteeri Niina Meskus kertoo.

Ongelmakohdissa isoja eroja

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on vahva perämoottori valtakunnallisten vaalien kampanjoissa. Kuntavaalien suhteen tilanne on toinen, koska selviä yhteisiä ja kaikkia koskettavia asioita ei samaan tapaan ole. ”Monella muulla paikkakunnalla esimerkiksi opiskelijan asuminen nousee kampanjoinnissa vahvasti esille. Meillä sitä ei tarvitse tehdä, koska asumisasiat ovat hyvällä mallilla”, Janne Hakkarainen sanoo.

Kunnallispoliittisen ohjelman perillemenoa on kiihdytetty paperiversion lisäksi myös tapahtumilla. OYY:n sosiaalipoliittinen sektori on järjestänyt tempauksia muun muassa polkupyöräilyyn ja mahdolliseen Linnanmaan uimahalliin liittyen. Lisää tempauksia ja paneeleja on tulossa ennen vaaleja.

Tulevat tapahtumat

••Suomen ylioppilaskuntien liiton valtakunnallinen tempauspäivä to 27.9. klo 12-14 Oulun Rotuaarilla.

••Ständi- ja paneelipäivä to 11.10. klo 10-14 Linnanmaan kampuksen pääaulassa.

••Sosiaalipoliittisen valiokunnan kunnallisvaali-ilta ja opiskelijaehdokkaiden paneeli ke 17.10. klo 16 alkaen OYY:n uudella toimistolla (Yläväylä, Linnanmaa).

UUTUUSNÄYTTELY

••Vaalivalvojaiset su 28.10. klo 19 alkaen 45 Specialissa.

Oulu tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja hyvinvoivista opiskelijoistaan. Kaupunki hyödyntää rohkeasti ammattikorkeakoulun ja yliopiston monialaisuutta rakentaessaan yhä innovatiivisempaa Oulua. Korkeakoulutetuilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä lähialueille. Oulu hyödyntää nuoren väestönsä potentiaalia.

9/2012 | 9

KUNTAVAALIGALLUP • koonnut Ville Koivuniemi

Suuri ylioppilaskunnan vaaligallup YLKKÄRI HAASTATTELI Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) jäseniä, jotka ovat ehdolla uuden Oulun valtuustoon syksyn kunnallisvaaleissa. Tieto ehdokkaiden haastattelemisesta lähetettiin OYY:n sähköpostilistalle, jonka pitäisi tavoittaa valtaosa opiskelijoista. Haastattelua mainostettiin myös OYY:n ja Ylk-

kärin Facebook-sivuilla. Tämän lisäksi Ylkkärin toimitus kävi läpi puolueiden listat ja yritti laittaa viestiä (sähköpostitse tai Facebookin välityksellä) ehdokkaille, joiden status oli opiskelija ja joiden kuuluminen OYY:n jäsenistöön oli selvitettävissä sekä pyysi kaikkia ehdokkaita ilmoittamaan asiasta ehdokastuttavilleen.

TÄSTÄ HUOLIMATTA on luonnollisesti mahdollista, että joku vaaleissa ehdolla oleva OYY:n jäsen ei ole haastattelupyyntöä käsiinsä saanut.

VASTAAJIA PYYDETTIIN lisäksi rajaamaan vastauksensa maksimissaan kolmen virkkeen tai twitter-viestin (140

merkkiä välilyönteineen) mittaiseksi, mutta säännön kanssa luvattiin olla niuhottamatta liiaksi. Englanninkielisissä kysymyksissä kohta kaksi on turha, koska ensisijaisesti oululaisten korkeakouluopiskelijoiden lobbausvälineeksi suunniteltu koulutuspoliittinen ohjelma on julkaistu ainostaan suomeksi.

Kysymykset 1) Pääteemasi vaalikampanjassasi?

2) Oletko lukenut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunnallispoliittisen ohjelman? Voisitko allekirjoittaa sen?

3) Näyttää siltä, että vaalien alla puhutaan eniten eurokriisistä ja vanhuspalvelulaista. Mistä Oulussa pitäisi kuntavaalien alla puhua?

4) Sallisitko perheelliselle opiskelijalle muita enemmän joustavuutta opintoihin? Pitäisikö lasten kotihoidontuen kuntalisä Oulussa (ns. Oululisä) pitää vai poistaa?

5) Millä yhdellä tai kahdella pääkonstilla voidaan parhaiten taata, että Oulun yliopistosta valmistuvat opiskelijat pääsevät mahdollisimman joustavasti kiinni työelämään?

6) Mihin Oulun yliopistossa opiskelevan, pääosin opintotuesta elantonsa saavan opiskelijan kannattaa kiinnittää eniten huomiota tehdessään äänestyspäätöksen kuntavaaleissa?

KANSALLINEN KOKOOMUS Jari Laru 37, Kokoomus, yliopisto-opettaja/KM, luokanopettaja (väitöstilaisuus 12.10).

Olen neljättä kertaa ehdolla oleva varavaltuutettu ja Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja.

1) Suuresta pientä. Uusi Oulu asukasta lähellä: sydäntäni lähellä ovat lähidemokratia, lähipalvelut, lähiliikuntapaikat ja lähialueen infrastruktuuri.

Teemani ryhmittyvät ”lähidemokraatti” ajatuksen ympärille, sillä olen oman asuinalueeni asukasyhdistyksen puheenjohtaja.

2) Olen ja voin allekirjoittaa. Toimiva ja hyväkuntoinen kevyenliikenteen väylästö ja monipuolinen joukkoliikenne ovat tärkeitä tavoitteita jo ilmastonmuutoksen kannalta. Itse koen myös joustavat päivähoitopalvelut tärkeäksi, sillä opiskelijalla ei ole välttämättä varaa laittaa lastaan kokopäivähoitoon.

3) Me asukkaat olemme vastuussa siitä millaisen Oulun haluamme. Oulu on ollut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen leimallisesti kova teknologiakaupunki. Olisiko aika katsoa ihmisiin ja yhteisöihin ja pyrkiä olemaan se ihmiselle paras kaupunkiyhteisö?

4) Olen hoitanut jokaista lastani useamman kuukauden ajan kotona kotihoidontuen kuntalisän turvin. Jos joku todella pystyy lapsiansa hoitamaan niin pienellä summalla, annettakoon edun olla käytettävissä. Kunnioitan jokaista joka pystyy tuolla rahalla lapsia hoitamaan useita vuosia kotona.

5) Oulun kaupungin tulee elinkeinopoliittisesti tukea hyviä yritysideoita. Business Kitchenin ja Takomon kaltaisia hankkeita tulee vahvistaa ja opiskelijoita ohjata systemaattisesti yrittäjiksi. Verovaroilla kustannettavia työtehtäviä tarjolla runsain mitoin vain siinä tapauksessa että maassamme on yritystoimintaa.

6) Opintotuen tai minkä tahansa tulomuodon varassa elävän opiskelijan kannattaa kiinnittää huomiota siihen että valtuustossa ei päätetä sodassa hävittyjen maakuntien palauttamisesta osaksi maatamme tai pakkoruotsin lakkauttamisesta.

Kannattaa valita sellainen ehdokas, joka pystyy lähestymään valtuustossa olevia asioita useasta eri näkökulmasta ja työskentelemään yhteistyössä yli puoluerajojen.

Eero Manninen Olen 28-vuotias kokoomuksen ehdokas. Opiskelen äikänopeksi pääaineenani siis suomen kieli. Toimin kuluvana vuonna ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana sekä jo muutaman kuukauden ajan kaupungin opetuslautakunnassa.

1) Ekinlainen Oulu on Oulu, jossa nuoret saavat töitä ja ovat mukana päätöksenteossa ja keskustelussa Oulun tulevaisuudesta.

Lisäksi ekinlainen Oulu on todellinen pohjoisen kulttuurikaupunki, jossa on myös työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava positiivinen ilmapiiri.

2) Olen lukenut ja ollut osaltani myös tekemässä sitä. Se on oikein hyvä kunnallispoliittinen ohjelma, toki voin sen allekirjoittaa.

3) Vaalien alla pitäisi puhua nuorten osallistumisesta Oulun tulevaisuus -keskusteluun, uuden Oulun kehittämisestä sekä elinvoimaisuuden säilyttämisestä myös jatkossa. Tämä koskee niin nuorten työllistämistä, yrittäjyyden tukemista kuin palveluiden yhdenvertaista järjestämistäkin.

4) Kyllä sallisin. Soisin myös Oulu-lisän säilyttämisen, mikäli vaadittavat säästöt saataisiin kasaan jostain muualta. Esim. opetusryhmien kokojen kustannuksella en sitä olisi valmis pitämään.

5) Yritys- elinkeinomaailman tuominen lähemmäs nykyopiskelijoita voisi olla hyvä tapa, samoin todellinen työelämätaitojen opetus ja harjoittelu alasta riippumatta. Myös yrittäjyyteen tulisi kannustaa.

6) Monesti nuorten ja opiskelijoiden aseman tuntuvat ymmärtävän parhaiten opiskelijat ja nuoret itse. Mielestäni meistä nuorista löytyy hyviä ehdokkaita moneen makuun.

Tiina Takalokastari

1) Oulun kansainvälisyys ja osaaminen.

2) Olen ollut mukana sen hyväksymisessä, joten olen ohjelman lukenut.

Voisin allekirjoittaa sen.

3) Kuntavaalien alla on hyvä puhua kuntalaisia koskettavista asioista laidasta laitaan. Kaupungin ja kuntalaisten kehitys ja hyvinvointi koko laajuudessaan ovat tärkeitä keskusteltavia.

4) Oulu-lisä on ollut erityisesti opiskelevien perheellisten kentällä erittäin tärkeä ja siten kannatan sen säilyttämistä. Opintojen joustavuus niin sanotusti erityistilanteissa pitäisi olla oletusarvoista sekä perheellisille että perheettömille opiskelijoille.

Tarvittaessa tässä kysymyksessä esitettyä joustoa perusteluineen voitaisiin hyvinkin harkita.

5) Näen yhteistyön työmaailman kanssa erittäin tärkeänä jo opintojen alkuvaiheesta asti. Tällä taataan opiskelijalle realistisempi mielikuva tulevasta työelämästä samalla luoden työtä tarjoavalle osapuolelle mielikuvaa tarjolla olevasta potentiaalista. Lisäksi kannatan yritysten perustamiseen liittyvien kiemuroiden ja mahdollisuuksien opastamista opiskelijoille.

6) Huomiota kannattaa kiinnittää ehdokkaaseen kokonaisuutena.

Aina kannattaa valita ehdokas, jolla on tuntemusta liki vastaavasta tilanteesta ja jonka kanssa ajatukset pääosin kohtaavat edes itselle olennaisimmissa asioissa.

1) ETT: Koulutus - erityisesti koulukiusaamisen ehkäisyyn resurssit. TVÅ: Perhe - yhteiskunnan ydinyksikölle tukiverkot. TRE: Vanhukset - nälän näkeminen, lukitseminen ja yksinäisyys saavat loppua.

2) Ohjelmassa on hienosti huomioitu opiskelijoiden kipupisteet: julkinen liikenne ja terveydenhuolto. Kannatan raideliikenteen kehittämistä, ja olin tyytyväinen,että se löytyy ohjelmastamme - samaan aikaan olisin toivonut vielä rohkeampia ilmaisuja yksityisautoilun vähentämiseksi ja pyöräilyn maksimoimiseksi. Kuntalaisten verorahoilla en ole valmis kustantamaan opiskelijoiden bilepaikkaa, mutta jos Opiskelijatalolle löytyy välttämättömät perusteet, olen siihen valmis. Muilta osin allekirjoitan heti.

3) Vanhukset ovat meitä opiskelijoitakin huonommassa asemassa, ja siksi meidän on tartuttava räikeimpiin epäkohtiin, eikä olla kapeakatseisia oman edun tavoittelijoita. Tärkein teema on ehdottomasti talouskasvun keinojen hakeminen, sillä se kustantaa kaiken muun. Säästöjen suhteen pitää selvittää, miten ehdokkaat priorisoivat asiat ja pääkeskusteluissa on oltava myös infra ja keskustan rakennushankkeet.

4) Lasten alaa opiskelevana olen sitä mieltä, että kotihoito on paras vaihtoehto lapsen kehitykselle, ja kannustimet tähän pitää luoda. Oululisä ei ole hääppöinen, mutta jos sekin poistetaan ja siirretään lapset päivähoitoon, joudumme rakentamaan useita kymmeniä päiväkoteja ja lasten hoidostakin tulee paljon suurempi lasku.

5) Tuetaan PK-yrittäjyyttä, jolla luodaan tulevaisuudessa valtavasti uusia työpaikkoja. Harjoitteluista aletaan maksamaan oikeasti palkkaa, ja työntajat yksityisellä ja julkisella puolella joutuvat alkaa ottamaan pysyvästi töihin älyttömän kierrätysrumban sijaan.

6) Jokaisella opiskelijalla on erilainen arvomaailma, vaikka rahoitus tulee samasta Kelan luukusta.

Ehdokas, jolla on samat tärkeimmät tavoitteet, ansaitsee äänen.

27, Kokoomus, opiskelija/TtK, ensimmäistä kertaa kunnallisvaaliehdokkaana, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen, toista kautta edustajistossa, KV-jaoston puheenjohtaja, YTHS valtuuskunnan ja YTHS terveyspalveluyksikön johtokunnan jäsen.

PERUSSUOMALAISET Sebastian Tynkkynen 23-vuotias perussuomalainen journalisti-, aineenopettajaja luokanopettajaopiskelija. Olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana, luottamustoimista voisin mainita esimerkiksi Kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutustoimikunnassa ja OPSjohtoryhmässä toimimisen.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

SUOMEN KESKUSTA Oskari Jaara 21, Keskustapuolue, Kauppatieteiden opiskelija (laskentatoimi), ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa.

Luottamustoimessa mm. Reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallituksessa (K239, Urheilujaoston pj).

1) Nuoret ja nuorten perheiden hyvinvointi.

Yrittäjyys, ja yrittäjien puolesta puhuminen.

2) Olen lukenut ja allekirjoitan. Lisäisin vielä, että ns. Oulu-lisä pitäisi ehdottomasti olla käytössä myös tulevaisuudessa.

3) Kasvava uhka nuorten syrjätymisestä pitää ottaa todella vakavasti ja miettiä keinoja heidän työllistämisekseen esimerkiksi kaupungin ja yritysten yhteistyöllä.

Uudessa Oulussa pitää huolehtia siitä, että kaikkien kaupungilaisten lähipalvelut säilyvät. Tärkeää on myös miettiä, millä tavoin saamme Ouluun uusia kasvuyrityksiä ja miten luomme mahdollisimman hyvät edellytykset etenkin pk yritysten toiminalle, yrityksethän ovat taloudellisen hyvinvointimme perusta.

4) Pidän tärkeänä sitä, että perheellisellä opiskelijalla olisi suurempi mahdollisuus valita koti-ja päivähoidon välillä. Oulu-lisä pitäisi ehdottomasti säilyttää.

5) Yksittäistä temppua ei varmasti ole, mutta mielestäni opiskelijoiden täytyy saada opintojen aikana madollisimman paljon nimenomaan oman alan työkokemusta. Tässä on apuna opiskelijoiden oma aktiivisuus ja sekä oppilaitoksen että kaupungin tekemä yhteistyö yrittäjien kanssa.

6) Kannattaa katsoa eri puolueiden vaaliohjelmia ja erityisesti jutella ehdokkaiden kanssa! Minä olen ehdolla hoitamaan juuri teidän asioitanne!

Jaakko Mäki-Petäjä

1) Oulun kehittäminen ihmisen kokoisena yhteisönä.

2) Olen lukenut ja pääpirteissään voin sen allekirjoittaa. Varsinkin pyöräilyn tärkeyden tunnustaminen on aivan mahtava juttu!

3) Kaupungin talous on kääntymässä pahasti pakkaselle. Talouden tasapainotus tulisi tapahtua ilman, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oululaisten asema huononisi.

4) Lapsi on tietenkin perheellisen opiskelijan elämässä numero yksi, joten opintojen on pakko joustaa. Lasten kotihoidosta maksettava Oulu-lisä on loistava tapa luoda perheellisten kaipaamia joustoja.

5) Työllistymiseen ei ole mitään yksinkertaisia konsteja, mutta jokainen voi parantaa omia mahdollisuuksiaan olemalla aktiivinen työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa jo opiskeluaikanaan.

6) Äänestäjän tulisi perehtyä myös ehdokkaan edustamaan arvomaailmaan, sillä sen perusteella ehdokas tulee tekemään päätöksiä asioista, joita kukaan ei pysty tällä hetkelle ennustamaan.

1) Pääteemani on ”Luottamuksen rakentaminen tulevaisuuteen!” Uuden Oulun kaupunkilaisten tulee tuntea, että heillä on onnellinen tulevaisuus edessä, kun jokainen vastaa omasta osuudestaan.

2) Allekirjoittaisin erinomaisen kunnallispoliittisen ohjelman.

Siinä on konkreettisia ehdotuksia, joita on helppo viedä eteenpäin päätöksenteossa.

3) Puheenaiheita tulisi olla: kansalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista, työttömyyden merkittävän pienentämisen keinot sekä perusopetuksen oppilaiden erilaisuuden huomioivat käytännöt.

4) Opinnoissa tulisi ajatella kokonaisuutta; opintojen jouston tarvetta sekä tarvittavia tukipalveluita. Oulu-lisä tulisi säilyttää, mutta ehtoja muuttaa. Alle tuhannen euron tuloilla elävälle opiskelijaperheelle sata euroa on iso raha.

5) Oman alan harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä pitää järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä.

Myös toisinaan esiin tuleva rekrytointi-ilmiö, jossa suositaan tuttuja nuoria ammattitaitoisten sijaan, pitäisi saada karsittua pois.

Vastaus puuttuu.

Olen 26-vuotias historianopiskelija ja ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Puolueena Suomen Keskusta. Luottamustoimia löytyy yliopistomaailmasta ja puolueen sisältä.

Matti Oikarainen Olen 32-vuotias perheellinen, tekniikan ja kauppatieteiden ylioppilas. Olen Oulun kuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana kolmatta kertaa.

Keskityn nyt Oulun kaupungin sote-lautakunnan jäsenyyteen, enkä ole ottanut muita luottamustehtäviä vastaan.

SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Heikki Kallio 25 vuotta. SDP. Ensimmäistä kertaa ehdolla. Tiima ry:n hallituksen jäsen.

1) Nopeampi, Matalampi, Toimivampi Uusi Oulu

2) Olen lukenut ja kyllä voisin.

3) Mielestäni tärkein asia kuntavaaleissa on uuden Oulun palveluverkon järjestäminen siten että se palvelee kuntalaisia mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti.

4) Ehdottomasti sallisin. Oulu-lisä on hyvä ja se tulee säilyttää.

5) Opintoihin tulee sisällyttää työelämään perehdyttäviä kokonaisuuksia.

Lisäksi yliopiston tulee pyrkiä läheisempään yhteistyöhön yritysten kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yhteisten tutkimusprojektien avulla.

6) Ensiksi jokaisen täytyy pohtia omaa arvomaailmaansa ja valita itselleen tärkeimmät asiat. Seuraavaksi nähdä hiukan vaivaa ja etsiä ehdokas joka edustaa samoja arvoja.

Kauko Keskisärkkä

1) Yhteiskuntatakuu ja syrjäytyminen. Oulussa on huutava tarve mm. toisen asteen aloituspaikkojen lisäykselle.

Pitkäaikaistyöttömille pitäisi löytää entistä tehokkaampia keinoja töihin paluuseen.

2) Kyllä olen ja allekirjoitan. Opiskelijat ovat Oulun suurimpia valttikortteja ja näkisin että Oulun tulisi antaa tukensa opiskelun kehittämiseen.

3) Ei ainakaan eurokriisistä, sillä ei ole mitään tekemistä kuntavaalien kanssa. Uuden Oulun kuntavaaleissa tulisi keskustella paikallisista haasteista, niistä asioista mitkä kuntalaisia koskettaa.

4) Sallisin, kaveripiirissänikin opiskelun ja lastenhoidon sovittaminen on hankalaa, antamalla enemmän joustoa tarpeen vaatiessa säästyttäisiin monilta hankalilta tilanteilta.

Oulu-lisä tulisi pitää.

5) Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä on kehitettävä sekä yliopiston tulisi myös valmistaa ja tukea työnhakua enemmän. Työpaikatta jääneet valmistuvat pitäisi välittömästi saattaa yhteiskuntatakuun piiriin sillä painotuksella että yritetään heille löytää ensisijaisesti työtä.

6) Kannattee oikeesti miettiä omia arvojaan, sitä ovatko ehdokkaat sitoutuneet puolustamaan myös opiskelijan etuja ja äänestää niitä jotka oikeasti haluavat kehittää Uutta Oulua parempaan.

1) Introduce a pilot project using authentication protocols similar to ebanking in order to allow for a direct vote system in the city council.

2) OYY’s political agenda is not translated to English

3) The low participation rate in last elections (58%) and the problems and pitfalls of representative democracy.

4) Attending for everyone’s specific circumstances, also during the studies, is crucial for maintaining Finland’s renowned social equality.

5) Encourage and greatly facilitate the creation of SMEs, invest in the development of small towns and villages instead of concentrating on cities.

6) They should ask themselves, “would I trust this person with deciding on my future?” and then call for direct participation.

25, SDP, Kauppatieteiden ylioppilas, Oulun sos. dem. nuorisoosaston sihteeri, paikallisaktiivi.

VASEMMISTOLIITTO Juan Miguel Díaz Castro 32, Vasemmisto.

Questions 1) Main points of your campaign.

2) Do you agree with the Student Union media outgivings?

3) What topics for the discussion should be raised before the elections?

4) Do you think that students who have children should be given more flexibility in their studies?

Do you think Oulu should keep on providing those on maternity and paternity leave with fringe benefits?

5) What could Oulu authorities/politicians do to secure University graduates with a job?

6) What should students pay attention to when choosing the candidate to vote for?

9/2012 | 11

Kysymykset 1) Pääteemasi vaalikampanjassasi?

2) Oletko lukenut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunnallispoliittisen ohjelman? Voisitko allekirjoittaa sen?

3) Näyttää siltä, että vaalien alla puhutaan eniten eurokriisistä ja vanhuspalvelulaista. Mistä Oulussa pitäisi kuntavaalien alla puhua?

4) Sallisitko perheelliselle opiskelijalle muita enemmän joustavuutta opintoihin? Pitäisikö lasten kotihoidontuen kuntalisä Oulussa (ns. Oululisä) pitää vai poistaa?

5) Millä yhdellä tai kahdella pääkonstilla voidaan parhaiten taata, että Oulun yliopistosta valmistuvat opiskelijat pääsevät mahdollisimman joustavasti kiinni työelämään?

6) Mihin Oulun yliopistossa opiskelevan, pääosin opintotuesta elantonsa saavan opiskelijan kannattaa kiinnittää eniten huomiota tehdessään äänestyspäätöksen kuntavaaleissa?

VASEMMISTOLIITTO Hanna Sarkkinen

1) Joukkoliikenne kuntoon, asumisen hinta on pidettävä alhaalla, liikuntaa kansalle, Sanginjoki suojeluun ja terveyspalveluja kaikille.

2) Olen. Voin allekirjoittaa oikeastaan koko ohjelman, mutta sen kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen on tuskin mahdollista ihan neljässä vuodessa.

3) Oulun omista asioista, asioista joihin kunta voi toiminnallaan vaikuttaa.

Liikenteestä, kuntataloudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kaavailluista rakennushankkeista ja kaupungin tulevaisuudesta.

4) Oulu-lisä tulee säilyttää. Perheelliset opiskelijat tarvitsevat joustoa sekä yliopiston puolelta että kaupungin puolelta.

Perheellisille opiskelijoille tulee automaattisesti myöntää lisäaikaa mikäli opinnot uhkaavat venyä.

5) Paljon on kiinni yliopistosta ja tiedekunnista, mutta kaupunki voi luoda yhteyksiä yliopiston, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välille jo opiskeluaikana ja näin madaltaa siirtymää opinnoista työelämään. Erityisesti kesätyöt toimivat luonnollisena siltana.

6) Siihen, mitä ehdokas ajattelee julkisesta palveluista. Toimivat julkiset palvelut ovat erityisesti köyhän (opiskelijan) etu.

1) Tasavertainen peruspalveluiden turvaaminen, lähidemokratian mallin luominen Ouluun, kuntauudistus ihmisten ehdoilla, kulttuuritoiminta hyvinvoinnin edistäjänä.

2) Olen, ja samoilla linjoilla mennään. Erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen ja terveyspalveluiden parantaminen ovat tärkeitä asioita.

3) Oulun ensi kauden suurin haaste on kuntaliitoksen toteuttaminen.

On tärkeää puhua siitä, miten liitos toteutetaan niin, että kaikki voittavat.

4) Sallisin. Opiskelijalla pitää olla mahdollisuus rakentaa elämäänsä opintojen ohessa. Kuntalisä on tarpeen nykyisessä päivähoitotilanteessa, mutta päivähoitopalveluja on syytä parantaa.

5) Oman alan työnteon mahdollistaminen opiskeluaikana.

6) Äänestyspäätös kannatta harkita huolella omien arvojen pohjalta.

Nuorten ehdokkaiden äänestäminen kannattaa, sillä meillä riittää energiaa vaikuttaa.

Petteri Moilanen Olen 29-vuotias filosofian ylioppilas. Määrittelen itseni yleisvasemmistolaiseksi sosialistiksi ja olen puoluesitoutumattomana Vapaan Vasemmiston vaalilistalla.

Ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Olen Oulun Vasemmistonuorten, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten sekä Vasemmistonuorten hallituksen jäsen.

1) Ympäristö/luonto, peruspalvelut, koulutus sekä kultuuri.

2) Olen lukenut ja voisin allekirjoittaa sen. En kuitenkaan kannata uimahallin rakentamista Linnanmaalle, sillä uimahallit ovat melko epäekologisia. Oulussa on jo uimahalleja, emmekä voi olettaa, että niitä tulisi rakentaa jokaiseen kaupungin kolkkaan. Soisin myös tarkastettavaksi metropolikäsitteen jokaiselle joka sitä Oulusta käyttää.

3) Ympäristökysymyksistä. Peruspalveluista sekä niiden yksityistämisestä. Leikkauskohteista ja siitä minne kaupungin rahat katoavat. Kuten esimerkiksi Kallioparkkiin, samalla kun parkkitalot ovat puolityhjillään... Myös kulttuurin tukeminen ruohonjuuritasolla on olennaista.

4) Kyllä, joustavuutta kaivataan erilaisissa elämäntilainteissa. Kotihoidontuen kuntalisä tulisi säilyttää. Tukiverkostoviidakosta tulisi siirtyä kuitenkin vähitellen kohti perustulojärjestelmää.

5) Yhtä tai kahta helppoa konstia tähän asiaan ei varmasti ole olemassa, mutta kaupungin tulisi tukea työllistymistä tarjoamalla erilaisia työllistämispalveluita, ohjausta sekä estää syrjäytymistä.

Opiskelijoiden osaamista ja tietotaitoa voi hyödyntää monella tavalla.

Opiskelijoiden käyttäminen halpana työvoimana on myös lopetattava ja työsuhteiden on oltava aina oikeudenmukaisia.

6) Tulevaisuutta kannattaa miettiä pidemmälle, myös tulevat sukupolvet huomioon ottaen. Me kaikki olemme vastuussa tulevasta ja päätöksen vaikuttavat kauas tulevaisuuteen.

Ehdokkaiden katteettomia lupauksia ja paskanjauhtantaa kannattaa varoa. Käytä järkeäsi ja ota asioista itse selvää.

Gábor Valter 33, I have no party allegiances and hold no titles. I am associated with Vapaa Vasemmisto however.

1) Dialogue is the point of my campaign. The idea of participatory democracy, that we should be engaged in the political process interactively as part of our everyday lives seems like a radical idea. I would like it to be the norm.

of people driving in every morning is sad.

Clearly there is an issue with public transport, or the public’s willingness to transport in more sustainable manners.

A more serious issue are the visible signs of decreasing academic freedom. Are universities places for learning or cheap places to source out work for private companies? I also wonder why there has not been a food riot yet?

4) I think all students should be given more flexibility in their studies, not just ones with families. What are fringe benefits? I think Oulu should provide ’benefits’ to everyone who is in need. And of course by all means accommodate all kinds of needs including those who have children. Was this a trick question?

especially when trying to think at least a little bit critically one must realise that whatever the authorities under the current conditions can do are things that will make most students unhappy and at the end potentially unemployable anyway. Push down the price of labour, erode benefits further, increase competition among students already at university even more for a whole bunch of

reasons... Or make a revolution but hey, revolutions are made by people not ’politicians’ and authorities, why not start up cooperatives of all kinds perhaps already while at university and so on... maybe an answer: ’they’ could read something from Antonio Negri or Foucault or something.

stay away from parties altogether. I know the electoral system is such that it makes it particularly impossible for independents to gain a seat - hence Vapaa Vasemmisto candidates have to run in a group as well. Really, if you want something different: vote for it!

2) Olen lukenut, koska olen ollut laatimassa sitä. Voin allekirjoittaa ohjelman tavoitteet.

3) On epäilyttävää yrittää johdatella keskustelua epäolennaisuuksiin, koska kuntavaaleissa pitää puhua kuntalaisia koskevista kysymyksistä. Meidän täytyy puhua asioista, joihin kuntapolitiikalla voi vaikuttaa: kuten esimerkiksi kaavoituksesta, palveluista, kouluista, joukkoliikenteestä, ympäristönsuojelusta ja monesta muusta

4) Opetuspuoleen kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi haluan kehittää järjestelmää niin, että tukea kohdistetaan vain vähävaraisille, joille sen vaikutus arkielämään on tärkeä.

5) Työelämään siirtyminen on hankalaa ilman työpaikkaa, joten meidän täytyy houkutella Ouluun lisää yrityksiä tarjoamaan niitä. Lisäksi Oulun kouluissa on aivan liian vähän opinto-ohjaajia.

Paremmalla opintoohjauksella autamme nuoret jo alkuvaiheessa mielekkään alan pariin, mikä vauhdittaa valmistumista.

24, Vasemmistoliitto, aate- ja oppihistorian opiskelija, Oulun kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuuston varajäsen. Ehdolla toista kertaa.

Kaisa Vainio 25 v. Vasemmistoliitto. Kunnallisvaalidebytantti.

Järjestötausta ylioppilaskunnan edutajistossa, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestyöjaostojen puheenjohtajana sekä vasemmistolaisissa nuorisoja opiskelijajärjestöissä. Nykyään aherran kulttuuri- ja nuorisopuolen järjestöissä ja Yliopiston etiikka-työryhmässä.

VAPAA VASEMMISTO

Questions in English on the previous page.

2) OYY’s political agenda is not translated to English 3) Thinking about the university; the number

5) I think this question is overly simplistic,

6) Stay away from established parties, no,

VIHREÄ LIITTO Janne Hakkarainen Olen 24-vuotias vihreä varavaltuutettu ja aineenopettajaopiskelija. Olen toista kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Kaupunginvaltuuston lisäksi toimin tasa-arvotoimikunnan varapuheenjohtajana.

1) Tärkeimmät teemani ovat eheän ja tiiviin kaupunkirakenteen edistäminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien kehittäminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen varmistaminen sekä nuorten ottaminen mukaan kaupungin päätöksentekoon.

vastaavanlaisesta arkielämäämme vaikuttavasta seikasta. Minä aion puhua pääteemoistani.

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

6) Opiskelijan kannattaa yksinkertaisesti äänestää ehdokasta, jonka arvomaailma ja ajatukset vastaavat eniten hänen omiaan. Ehdokkaisiin voi olla myös yhteydessä, jos jokin asia jää askarruttamaan. Minun puhelinnumeroni löytyy Googlella, ja minulle saa soittaa.

VIHREÄ LIITTO Salla Hekkala 23, Vihreät, opiskelija. En ole ollut aikaisemmin kunnallisvaaleissa ehdolla. Olen ollut kahdesti ehdolla edustajiston vaaleissa.

Olen toiminut aktiivisesti Oulun vihreiden nuorissa jo usemman vuoden ajan.

1) Kannatan lähidemokratian lisäämistä. Etenkin kuntaliitoksessa Ouluun liittyvillä kunnilla on säilytettävä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Haluan myös pitää huolta nuorista. Mielestäni kaikille peruskoulunsa päättäville tulisi tarjota opiskelupaikka tai muuta mielekästä tekemistä.

2) En valitettavasti ole vielä ehtinyt lukemaan. Tutustun siihen pikimmiten!

3) Oulussa kuntaliitokset nousevat luonnollisesti puheenaiheeksi ja näistä pitää minunkin mielestäni keskustella.

4) Mielestäni perheelliset opiskelijat voisivat ihan hyvin saada hieman joustoa opintojensa suoritusaikatauluihin. Monilla muillakin voi kuitenkin olla ihan yhtä hyviä syitä opintojen venymiseen.

Itse antaisin joustoa tapauskohtaisesti. Minulla ei itselläni ole lapsia, joten en tiedä miten helppoa Oulussa on löytää päivähoitopaikkaa. Näen kotihoidon kuitenkin jonkinlaisena ylellisyytenä enkä välttämättä näe sen tukemista tarpeellisena, jos vain päivähoitopaikkoja esimerkiksi päiväkodeista löytyy.

5) Tämä ei suoranaisesti ole kunnallisvaaliasia, mutta mielestäni myös moniin yliopistotutkintoihin olisi hyvä sisällyttää jonkilainen harjoittelujakso. Uskoisin, että ilman työkokemusta valmistuvilla on paljon vaikempaa päästä kiinni työelämään kuin sinne jo opintojen aikana kontakteja luoneilla.

Vastaus puuttuu.

Timo Keränen 29, Vihreät, filosofian ylioppilas (pääaine matematiikka), ensi kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa, ei muita aiempia tai nykyisiä luottamustoimia.

1) Nuoret ja opiskelijat mukaan päätöksentekoon! Oulu on Euroopan nuorin kaupunki, mutta nykyisen valtuuston keski-ikä oli valituksi tullessaan miltei 49 vuotta.

2) Kyllä olen ja voin allekirjoittaa sen joka kohdan. Erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen ja toimeentulotuen tasavertaisuus esim. siirtämälle se Kelan maksamien tukien piiriin ovat mielestäni tärkeitä kohtia.

3) Oulun seutu nimettiin vasta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, joten Oulussa pitäisi nyt käydä keskustelua siitä, mihin suuntaan haluamme kotikaupunkiamme ja sen ympäristöä tulevaisuudessa viedä.

4) Itsekin jo yhteensä yhdeksän vuotta yliopistossa viettäneenä kannatan opintojen joustavuutta kaikkien opiskelijoiden kohdalla elämäntilanteesta riippumatta.

Oulu-lisä tulisi säilyttää osana tätä palettia.

5) Toimiva opiskelu- ja uraohjaus yliopiston sisällä sekä kiinteä yhteydenpito yliopiston ja elinkeinoelämän välillä. Jälkimmäisessä myös kunnalla voi olla aktiivinen rooli.

6) Kaikissa äänestyspäätöksissä kannattaa nähdä hieman vaivaa ja perehtyä yksittäisten ehdokkaiden lupausten sijasta puolueiden vaaliohjelmiin. Itselle sopivan ohjelman löydettyään voi sitten valita kyseisen puolueen listalta mieluisimman nuoren ehdokkaan.

Johanna Kesti 29 vuotta, Vihreät, kauppatieteiden kandidaatti, opiskelija. Toista kertaa ehdolla, Oulun vihreät ry:n varapuheenjohtaja, Oulun vaalipiirin vihreät ry:n hallituksen varajäsen, OYY:n talousvaliokunnan jäsen, Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäsen.

1) Opiskelijat ja nuoret: Oulu ei olisi läheskään sitä, mikä se nykyisin on ilman nuoriaan ja opiskelijoitaan joten heitä tulee kuunnella ja kohdella hyvin. Joukkoliikenne: Kaupungin joukkoliikenne pitää saada toimivaksi ja edulliseksi jotta se vastaa asukkaiden tarpeita. Yhdenvertaisuus: Kaupunki tulee rakentaa ja sen palvelut toteuttaa niin, että se on kaikille asukkailleen hyvä paikka elää.

2) Olen sekä lukenut ohjelman että myös ollut mukana tekemässä sitä viime syksynä. Kokonaisuutena ohjelma on onnistunut ja voin sen helposti allekirjoittaa.

3) Palveluista, siitä millaisia palveluita kaupungissa on, niiden laadusta ja siitä miten ne tuotetaan.

Päätöksenteosta, siitä onko se avointa ja demokraattista sekä asukkaiden mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon. Ympäristöstä, sillä monet päätökset vaikuttavat myös ympäristön tilaan lähellämme.

4) Kun elämäntilanteen takia tarvitsee lisää joustoja opintoihin, tulisi niitä myös saada. Tämä koskee myös perheellisiä opiskelijoita. Nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa kaikille, myös hyvätuloisille, maksettava Oulu-lisä ei ole paras vaihtoehto, mutta pienituloisten perheiden tukemiseksi tulisi löytää toimiva ratkaisu.

5) Tasokkaalla koulutuksella. Kaupungin tulee myös tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa, jotta löydetään keinoja nuorten työllisyyden parantamiseksi.

koskettavat kevyen- ja joukkoliikenteen kysymykset sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut. Opiskelijoiden toimeentulo on myös tärkeä asia, jossa opiskelijoita tulisi kohdella kuten muitakin ihmisiä eikä toimeentulotukea tarvitsevalle opiskelijalle saa laskea nostamatonta opintolainaa tuloksi tai antaa sosiaalista luottoa toimeentulotuen asemasta.

Harri Lempola 29, Vihreä liitto, kauppatieteiden kandidaatti, ensimmäistä kertaa ehdolla. Oulun vihreät nuoret ry:n taloudenhoitaja, vaalilautakunnan jäsen eduskuntavaaleissa 2011 ja presidentinvaaleissa 2012.

1) Kestävä kehitys. Oulua pitää kehittää taloudellisesti viisaasti, sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

2) Olin seuraamassa julkistamistilaisuutta.

Olen lukenut ohjelman ja voin allekirjoittaa sen.

3) Oulun pitkäjänteisestä kehittämisestä. Miten kaupunkirakennetta ja palveluita kehitetään, joukkoliikenne hoidetaan ja edistetään taloudellista toimeliaisuutta.

4) Kyllä. Opintoja pitää voida sopeuttaa erilaisiin elämäntilanteisiin. Oulu-lisä pitäisi poistaa. Mieluummin luovun Oulu-lisästä kuin kasvatan luokkakokoja tai karsin päivähoitoa.

Kaikkeen hyvään ei tiukassa taloustilanteessa rahaa riitä.

5) Tasokas koulutus ja työkokemus auttavat.

Kaupunki voi edistää yliopiston ja paikallisten yritysten ja järjestöjen yhteistyötä.

6) Kenellä on tulevaisuuden kannalta kestävimmät näkemykset kaupungin kehittämisestä siten, että Oulu menestyy jatkossakin ja on hyvä paikka elää.

Pekka Peni 29, Vihreä liitto, kauppatieteiden kandidaatti, ensimmäistä kertaa ehdolla. Oulun vihreät nuoret ry:n taloudenhoitaja, vaalilautakunnan jäsen eduskuntavaaleissa 2011 ja presidentinvaaleissa 2012.

1) Oulu tulevillekin sukupolville - liikunta- ja kulttuuripalveluihin sijoitetut eurot tulevat kymmenkertaisena säästönä sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista jo parinkymmenen vuoden sisään.

2) Lyhyesti ja ytimekkäästi: olen ja voin.

3) Linnanmaan uimahallista ja koko palloiluhallin ympäristön liikuntapaikkakehityksestä, yhdyskuntasuunnittelusta sekä julkisesta liikenteestä.

4) En muuten, mutta Oulu-lisä tulisi säilyttää, koska sen poistaminen vaikuttaa ilkeimmin kaikista pienituloisimpiin perheisiin, joihin lähes poikkeuksetta opiskelevien vanhempien perheet kuuluvat.

5) Kannustamalla yrittäjyyteen ja lisäämällä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkinkin sektorin suoraan valmistuvien rekrytointia.

6) Keskeisintä lähinnä opintotuen varassa eläville opiskelijoille ovat PSOAS:n lisäksi riittävä kunnallisten vuokraasuntojen tarjonta ja kohtuuhintainen julkinen liikenne, erityisesti Oulussa, jossa etäisyys keskustan ja kampusten välillä on suuri.

Jenni Pitko 26, vihreät, arkkitehtiopiskelija, tausta opiskelijapolitiikassa.

Edustajiston jäsen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja 2011.

1) Tiiviimmällä kaavoituksella laadukkaammat palvelut lähellä. Toimiva joukko- ja kevytliikenne ovat kestävän pienen suurkaupungin elinehto. Värikäs ja tapahtumarikas kaupunki houkuttelee osaajia.

2) Olin valmistelemassa ohjelmaa ja allekirjoitan sen täysin. Parasta siinä on visio tulevaisuuden Oulusta.

3) Pitäisi puhua kuinka houkutellaan osaajia ja yrittäjiä ja saadaan meidät nuoret jäämään tänne. Liikkuminen, asuminen, kaupunkikulttuuri, tapahtumat?

4) Oulu-lisä on merkittävä kädenojennus opiskelijaperheille. Sitä kuitenkin maksetaan myös hyvätulosille perheille, joten en olisi valmis kasvattamaan luokkakokoja Oulu-lisän kustannuksella. Pienituloisten Oulu-lisää kannatan.

5) Kaupungin, yliopiston ja paikallisten yrittäjien yhteistyöllä taataan kaikille harjoittelupaikka ennen valmistumista.

Yliopiston on kannustettava ja tehtävä esteettömäksi laadukas, monialainen tutkinto, joka nojaa opiskelijan vahvuuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin.

6) Kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Millaiseen Ouluun sinä haluaisit jäädä kun valmistut?

Onko unelmakaupunkisi harvaanasuttu?

Suomen suurin kylä, vai sykkivä ja värikäs pieni suurkaupunki?

6) Puolueiden vaaliohjelmiin ja tavoitteisiin kannattaa kiinnittää huomiota yksittäisten ehdokkaiden lisäksi, sillä ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle. Asiakysymyksistä erityisesti opiskelijoita

9/2012 | 13

MUSIIKKIKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN MUUTTO • teksti ja kuvat Jenni Kinnunen

Muko muuttaa Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen jaoksella on ollut tänä vuonna tavallista vilkkaampi syksy. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat sekä osa opettajista on siirretty keskustan toimipisteestä Maunonkadulta Oulun seudun ammattikorkeakoulun tiloihin Kaukovainiolle.

Kulttuurialan ja tekniikan yksikkö Kotkantiellä sai kattonsa alle reilut 40 yliopisto-opiskelijaa.

Mukava ry:n varapuheenjohtaja Miia Sihvola (vas.), Juho Kalermo ja muut toisen vuoden opiskelijat kuulostelevat uusia käytäviä.

Musiikkikasvatuksen opiskelijat joutuivat jättämään tutut tilansa Maunonkadulla. Kaukovainion uusissa tiloissa on erittäin hyvä laitteisto, mutta ryhmähengen ylläpitäminen on vaikeampaa.

MUKON TOIMINTA keskustassa päättyy hiljalleen, sillä ensi vuonna Linnanmaan kampuksen yhteyteen valmistuvat uudet tilat, jonne opiskelijat siirtyvät kolmannesta vuodesta eteenpäin. ”Tilat valmistuvat kasvatustieteiden tiedekunnan yhteyteen”, kertoo laulun lehtori Nina Jokela. ”Opiskelijat joutuivat elämään pitkään epätietoisuudessa tulevaisuuden suhteen, mutta nyt pääsemme istuttamaan uudet tilat ja tavat.”

Kotkantiellä opiskellaan pääasiassa instrumenttitaitoja sekä käytännön musiikin taitoja. Liikkeelle on lähdetty varsin perinteiseen tapaan, kun tietotekniikan käyttöönotto on kestänyt. ”Perustimme manuaalisen ilmoitustaulun, jota ammattikorkeakoulun väki on jo kadehtien ihaillut. Se toimii kuin junan vessa”, toteaa musiikin didaktiikan yliopisto-opettaja Kari Kuivamäki.

kuin ennen. Ruuhka-aikaan käytävillä harhailee muutama vapaata luokkaa etsivä muusikko. ”Tilat ovat vähän kortilla”, myöntää Juho Kalermo, toisen vuoden opiskelija. ”On pitänyt katsella, tuleeko amkilaisilta turpaan”, hän heittää.

Moilanen on tottunut Kotkantien tiloihin. ”Tähän mennessä olen aina löytänyt harjoitteluluokan. Pitää vain olla hieman ovela”, hän naurahtaa.

Organisaatio- ja logistisia taitoja mukolaisilta tuntuukin löytyvän, sillä Moilanenkin on kahden koulun yhdistämisen takia joutunut liikkumaan kolmen eri kampuksen välillä jo vuosia. ”Jos tekee opintoja normaalia hitaammin tai nopeammin, tai jos jotain on jäänyt roikkumaan, on opiskelu hieman työlästä”, sanoo Kalermo.

Suurperhe hajoamassa

Musiikkikasvatuksen ainejärjestö Mukava ry:n varapuheenjohtaja, toista vuotta opiskeleva Miia Sihvola kertoo, että muutosta alettiin puhua jo vuosi sitten syksyllä. ”Kaukovainiolla on paremmat tilat, mutta 14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

nyt tämä tuntuu vielä sekavalta.

Maunonkadulla olimme kaikki yhtä suurta perhettä. Opiskelijat jakaantuvat kahteen leiriin, mikä surettaa, enkä oikein tiedä, miten mukoperheelle käy.”

Samoilla linjoilla on myös musiikin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot yhdistänyt, tämän vuoden lopussa musiikinopettajaksi valmistuva Annemari Moilanen. ”Sääli, että niin pientä porukkaa jaetaan kahtia, kun muutenkin mukolaiset ovat olleet eristyksissä yliopiston porukasta. Ketään ei oikein näe eikä tunne. Parasta olisi, jos kaikki vuosikurssit voisivat jatkaa samoissa tiloissa.”

Ruokala ja kirjasto maittavat

Siirto ei ole sujunut ongelmitta. ”Nyt kahdentenatoista päivänä infra alkaa löytyä”, huokaisee Jokela. ”Uudet tilat ovat hienot, täällä on loistava ruokala ja kirjasto, joita on kaivattu. Talokin on terve.” Myös opiskelijat ovat onnellisia ruokalasta, jota ei ole ollut Maunonkadulla moneen vuoteen.

Ainoastaan harjoitusluokkien vähäinen määrä aiheuttaa huolta. Osa luokista on jouduttu ottamaan opetuskäyttöön, vaikka käyttäjiä on enemmän

Tottuneet mukautujat

Myös opettajille muutto on merkinnyt liikkumisen lisääntymistä ja asioiden hakemista.

Harjoittelutilojen vähyydestä on puhuttu alusta asti. Kuivamäki toteaa, että mukolaiset eivät ole samanlaisia muiden alojen kanssa, ja omin käsin on pitänyt laittaa kuntoon asioita ennenkin. ”Olemme tottuneet kaikenlai-

Sekä musiikinopettajaksi että laulupedagogiksi opiskeleva Annemari Moilanen kirjoittaa graduaan ja harjoittelee jäljelle jäävän ajan Kotkantiellä.

seen. Tämä on kiva talo, jossa on lämpimiä huoneita. Se aiheuttaa hajaannusta, jos opiskelijoita ei näe päivittäin”, hän huomauttaa.

Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyön suhteen sekä opiskelijat että opettajat ovat varovaisen toiveikkaita. ”Opetussuunnitelmaan kuuluu jo nyt yhteisiä opintoja amkilaisten kanssa. Tarkoitus on lisätä yhdistymistä. Ja tuntuisihan se oudolta, jos emme mahtuisi samoihin bileisiin”, sanoo varapuheenjohtaja Sihvola.

Sääli, että niin

” pientä porukkaa jaetaan kahtia, kun muutenkin mukolaiset ovat olleet eristyksissä yliopiston porukasta.”

Annemari Moilanen

Nyt kannattaa hankkia S-Etukortti!

Saat 5 euron ravintolaetusetelin,

5

eli

Etuset

kun ostostesi loppusumma on vähintään 20 euroa!

saat kortilla ja S-Etu skauppa setelillä uu Tällä etu alennuksen Os sta. oi sia 5 euron lun ravintol tai in lih Ou Arinan koskee normaa ksen loppus to Alennu tteita, kun os euroa. ruokatuo vähintään 20 2012 asti.

0. on summa voimassa 31.1 Seteli on

aksi. Se

eta rah

Ei vaihd

tuma.

totapah

teli / os

ihin. 1 se

miin etu

n tarjoa

ihin Arina

distää mu

voi yh teliä ei

€

Ostaessasi vähintään 20 euron kertaostoksen, saat asiakasomistajana 5 euron etusetelin Arinan Oulun alueen ravintoloihin.

Etu voimassa 31.10.2012 saakka.

ki n o p u k a t n o v Ar

n Saleen lun aluee pongin Ou u ntaan. k o a ll rv a a m Palautta hjakorttien la € 50 x 5 osallistut ________

____________

____________

✂

______ Nimi ______

____ ____________ ____________ __ __ __ __ __ Osoite ____ __________ ____________ ____________ __ __ __ __ __ Puh. nessä.

en

nki 13.10. m

Palauta kupo

uusi sale alppila avataan to 27.9. klo 10.

Avajaispäivänä kakkukahvit!

Uutta lähipalvelua asiakasomistajille!

• Asiakasomistajan viihtyisä lähikauppa • Monipuolinen päivittäistavaravalikoima • S-Pankin, Veikkauksen ja Matkahuollon oheispalvelut sekä kahvipiste

• Heinäpää • Herukka • Hintta • Höyhtyä • Intiö • Kaijonharju • Karjasilta • Kempele • Kuivasjärvi • Kuivasranta • Maikkula • Myllyoja • Mäntylä • Tuira

Katso oman Salesi palveluaika: www.arina.fi 9/2012 | 15

BRÄNDI NIMELTÄ SAARA AALTO • teksti Ville Koivuniemi • kuvat Matias Partanen

Prinsessaksi naamioitunut työnarkomaani Saara Aaltoa voi kuvata perustellusti työnarkomaaniksi, pirteäksi prinsessaksi, huippu-urheilijan arkea viettäväksi yrittäjäksi, julkkikseksi, musiikinalan jokapaikanhöyläksi ja taiteilijaksi.

Kiinnostavin kysymys kuitenkin kuuluu: mistä palasista ja missä olosuhteissa brändi nimeltä Saara Aalto syntyi?

Kymmenen vuotta seurustelleet Teemu Roivainen ja Saara Aalto ovat luoneet brändin nimeltä Saara Aalto. The V

SAARA AALTO ja Teemu Roivainen ovat hetki sitten päättäneet Nordisk Panorama -kutsuvierastilaisuuden esityksensä. Sen sijaan, että he fiilistelisivät esitystä tai alkaisivat suunnitella lyhyttä viikonloppuvapaataan, alkaa esityksen kriittinen analysointi.

Saara Aalto näyttäytyy mediassa ylipirteänä prinsessana, joka ei pelkää kertoa unelmistaan avoimesti ja kovaan ääneen. Käytännössä hän elää kuin omaa yritystä pyörittävä huippu-urheilija. ”Perfektionisti on ehkä väärä sana kuvaamaan minua, mutta työnarkomaani kyllä olen.

The Voice of Finlandin jälkeen olemme keikkailleet lähes joka päivä”, Saara Aalto sanoo.

Saara Aalto ja hänen avopuolisonsa Teemu Roivainen pyörit-

ja kertoo tavoitteekseen maailmanvalloituksen. Tuotemerkkinsä (Blessed With Love) hän toivoo saavuttavan Angry Birdsin kaltaisen suosion. Mistä tuo itsetunto kumpuaa? ”Olen itse asiassa kirjoittanut pro gradun itsetunnosta, henkisestä kasvusta ja siitä, miten koulut voisivat rohkaista oppilaita olemaan avoimepia, joten asiaa on tullut mietittyä paljon.

Olen samalla pohtinut paljon sitä, miksi minulta puuttuu itsesuojeluvaisto tuossa mielessä”, Aalto naurahtaa, mutta kertoo samaan hengenvetoon analyysinsä avoimuudestaan. ”Kyllä siinä on vahvasti taustalla perheen tuki. He ovat uskoneet minuun aina, ja kannustaneet minua todella paljon eteenpäin. Vanhempani ovat itsekin muusikoita, joten sekin

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

tävät levy-yhtiötä ja oheistuotteita myyvää Blessed With Love (BWL) -nettikauppaa itse.

Runsas keikkailu ja käytännön asioiden hoitaminen vaativat hyvin suunnitellun ja kurinalaisen elämänrytmin. ”Kesällä meinasi ääni olla rajoilla. Selvisin pitämällä puhekieltopäiviä. Vaikka olen käytännössä koko ajan liikkeellä, pyrin aina nukkumaan hyvin.”

Peloton unelmoija Palataan takaisin Aallon poikkeuksellisen avoimeen tapaan kertoa haaveistaan julkisuudessa. Harva suomalainen julkisuudenhenkilö puhuu tavoitteistaan yhtä avoimesti kuin Saara Aalto. Hän sanoo nauttivansa esiintymisestä mahdollisimman suuren yleisön edessä

Perfektionisti on ehkä väärä sana kuvaamaan minua, mutta työnarkomaani kyllä olen.”

”

varmasti vaikuttaa. Lisäksi setäni (Simo Aalto) on elättänyt itseään ammatissa (taikurina), jota ei monikaan pitänyt siihen aikaan oikeana ammattina – ja elättää siis edelleen.”

Aallon brändi on ainutlaatuinen. Hänen esiintymistyylinsä on musikaalimaista ja mahtipontista aina pukeutumiseen saakka. ”Se tässä ammatissa on juuri yksi parhaista puolista, että voin tehdä tätä näin. Kun joskus mietin jonkun röyhelöpuvun kanssa, että voinko laittaa tätä ylleni, niin saman tien muistutan itseäni, että tottakai voin”, Aalto kuvailee.

Hän kuitenkin korostaa, että prinsessuus jää esiintymislavojen takahuoneisiin. Siviilielämässään hän mieltää itsensä ammattimuusikoksi, jonka elämäntavat ovat lähempänä

EERO MANNINEN

E K I NL AIN E N OU L U

Nuoren voimansa hyödyntävä pohjoisen metropoli

d Vaih a uu

si

EKI N

I NEN

LU

levy so

LA

OU

Tule tapaamaan Ekiä 11.10.

Linnanmaan keskusaulaan klo 10–14.

e e ro man n in e n . fi

aan im

uu kaik

i kuul upunk

Ka

Houkutteleva kotikaupunki myös valmistuneille

ille

Janne Hakkarainen

varavaltuutettu, aineenopettajaopiskelija

www.jannehakkarainen.fi

www.facebook.com/hakkarainen.janne

yrittäjän ja huippu-urheilijan arkea kuin impulsiivista taiteilijaelämää.

Jokapaikanhöylä Suuri yleisö tuntee Aallon Talent-showsta, Euroviisu-karsinnoista ja erityisesti The Voice of Finlandista. Monella jää huomaamatta, että valmistuttuaan Oulun Madetojan musiikkilukiosta vuonna 2005, Aalto on suorittanut maisterin tutkintonsa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa, opiskelleut muusikon ammattitutkinnon Helsingin Pop & Jazz konservatoriossa ja näytellyt kolme vuotta musikaaleissa Helsingin kaupunginteatterilla.

Kykyjenetsintäkilpailujen jälkeen kärkipäähän sijoittu-

neiden kohdalla puhutaan usein (aiheestakin) siitä, tuleeko heistä tähdenlentoja vai kestotähtiä suomalaiselle musiikkitaivalle.

Aallon kohdalla ei näyttäisi olevan pelkoa siitä, että ura musiikin parissa voisi olla vaakalaudalla. ”Ei minulla mitään sellaista pelkoa ole. Ei sitä tietenkään voi tietää, mihin omat visiot kehittyvät, mutta tiedän, että töitä tällä alalla riittää.”

Hyvin todennäköisesti näin onkin. Vaikka Aalto tunnetaan ensisijaisesti laulajana, hän on musiikin maisterintutkinnon sekä ammattimuusikon tutkinnon lisäksi muun muassa lauluntekijä, musikaalien ammattilainen, ja dubbaaja. ”Toisaalta se on myös suurin heikkouteni, että olen niin yrittäjähenkinen ja jokapaikan-

höylä. Aikaa ei riitä kaikkeen niin paljon kuin ehkä haluaisi.

Haluan silti kääntää asian myös vahvuudeksi. Siitä syystä, että teen niin paljon kaikkea, en ole kovinkaan riippuvainen mistään yksittäisestä asiasta, kuten esimerkiksi siitä, kuinka paljon levyni myyvät.”

Aallon mukaan The Voice of Finlandin jälkeen kysyntää keikoista on ollut paljon enemmän kuin on voinut tarjota. ”Tottakai se sekoittaa sellaista luonnollista kiertoa, jossa tehdään levy, jonka jälkeen keikkaillaan ja sitten taas tehdään levy. Onnekseni Blessed With Love -albumi ilmestyi viime vuonna, joten uuden levyn teko ei ollut heti Voice of Finlandin jälkeen tarpeellista. Ensi vuonna uusi levykin on kuitenkin tulossa.”

OUlUgOspel 2.-4.11.2 012

HENCCA & BIG BAND JOUKO MÄKI-LOHILUOMA & TEPPO NUORVA • IDÄN IHMEET TOMMI KALENIUS BAND GREAT WIDE NORTH • BASS’N HELEN JAAKKO LÖYTTY & MIKA NUORVA

www.oulunseurakunnat.fi/oulugospel Järjestää oulun ev.lut. seurakunnat Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

Kuva: Unna Vuontisjärvi

Voice of Finlandin jälkeen keikkoja on tarjottu enemmän kuin niitä on voinut ottaa vastaan.

9/2012 | 19

Saara Aallon tyyli tulkita musiikkia on voimakas, musikaalimainen – jopa mahtipontinenkin.

TyĂś mukana arjessa

Aalto ei suostu valittamaan mediakohtelustaan, mutta hänen yksityiselämäänsä on ruodittu muutamaan otteeseen lehtien palstoilla – ertiyisesti 7 Päivää on tuota ruodintaa harrastanut. �Nuorempana kyllä luin tarkemmin, mitä minusta kirjoitetaan.

Sitä on jotenkin oppinut suhtautumaan niin, että se asia on minusta irrallaan. Oman perheen, ja erityisesti Teemun – joka on tietysti läheisin ihminen minulle

– tuki on korvaamatonta.�

Aalto ja hänen avopuolisonsa Teemu Roivainen ovat seurustelleet jo kymmenen vuotta, joten he tuntevat toisensa läpikotaisesti. Madetojan musiikkilukiosta ponnistanut kaksikko on luonot brändin nimeltä Saara Aalto käytännÜssä kahdestaan. �Sitä tuntee toisen niin hyvin. Tiedämme molemmat sen tunteen, mikä on ennen keikkaa. Sitä haluaa antaa yleisÜlle kaikkensa. Uskon, että siitä on

apua, että olemme molemmat musiikkialallla�, Teemu Roivainen miettii yhteistyÜn etuja.

Hän myÜntää, että tyÜ kulkee vahvasti mukana myÜs ajressa. �Jos esimerkiksi katsomme elokuvaa, ja meille tulee mieleen jokin musiikkiin liittyvä juttu, saatamme alkaa tyÜstää sitä saman tien�, Roivainen kertoo.

Julkisuus tuo muusikolle, tai luonnollisesti kenelle tahansa, myÜs valtaa. Tähän asti Aal-

to on kokenut, että hän pystyy vaikuttamaan ihmisiin parhaiten musiikkinsa avulla. �Haluan välittää musiikin kautta intohimoa. Ja olen kokenut siinä onnistuvanikin�, Aalto sanoo.

Ikuinen kakkonen?

Yksi Aaltoa leimallisesti kasvattanut yksityiskohta on, että kaikissa kolmessa suuressa ja televisioidussa kilpailussa hän on sijoittunut toiseksi. Ensin

hän hävisi vuoden 2007 Talentshown finaalin beatboxaaja Aleksi Vähäpassille. Vuonna 2011 hän hävisi Suomen Euroviisukarsinnat viime metreillä erittäin täpärästi Paradise Oscarille. Tänä vuonna hän sijoittui toiseksi puolestaan The Voice of Finlandissa – jälleen kerran erittäin täpärästi.

Sekä Saara Aalto että hänen avopuolisonsa Teemu Roivainen suhtautuvat uteluihin ikuisen kakkosen viitasta hymyillen.

4::4,"6%&/ 45"/% 61 &4*5:,4&5 /:5 .:://*44­ *-"3* +0)"/440/ LF LMP UP LMP UJ LMP LF LMP Ý

+"",,0 4""3*-60."

LF LMP Ăť

*4.0 -&*,0-" LF LMP Ăť

+6,," -*/%453½.

1&5& ,040/&/ .*,,0 7"*4.""

QF LMP MB LMP Ăť

3*$) -:0/4 "/%&34 )&-&/*64 3*,6 4055*/&/ MB LMP Ăť

)BMMJUVTLBUV 0VMV JOGP!UFBUUFSJSJP Ü XXX UFBUUFSJSJP Ü 20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kun tulin toiseksi, voin ja saan jatkaa uraani omilla ehdoillani.”

”

”Olemme monesti Saaran kanssa miettineet, että psykologisesti kakkosena oleminen on juuri parasta. Jos voittaa, on vain yksi suunta: alaspäin. Jos taas sijoittuu toiseksi, on siitä luonnollinen suunta laittaa tavoite kohti huippua. Mutta korjataan tässä sen verran, että ei Saara aina tule olemaan kakkonen. Kun hän julkaisee ensi vuonna uuden levyn, menee se soittolistojen kärkeen”, Roivainen ennustaa.

Onnekkaat seuraukset

”Ja siis ennen kaikkea näen, että sijoitukset ovat sattuneet muovaamaan uraani todella hyvällä tavalla”, Saara Aalto jatkaa. ”Jos olisin voittanut Talentin, olisin varmasti tehnyt pian levyn. Olisin ollut silloin vielä liian nuori tehdäkseni niin hyvän levyn kuin esikoisalbumini Blessed With Love. Ja Talentin ansiosta pääsin Helsingin kaupunginteatteriin tekemään musikaaleja. Se oli unelmani, joka

vieläpä opetti minua paljon. Jos taas olisin päässyt Euroviisuihin, olisi siitä jäänyt luultavasti leima, jota en ehkä haluaisi niin mielellään kantaa. The Voice of Finlandin suhteen puolestaan voitto olisi merkinnyt sitä, että olisin joutunut tekemään heti uuden levyn. Kun tulin toiseksi, voin ja saan jatkaa uraani omilla ehdoillani”, Aalto pohtii.

Kakkossijat ovat epäilemättä muovanneet Aallon uraa aina hyvään suuntaan. Muusikon uraa

-25 %

on tehtävä Suomessa käytännössä Helsingissä. Onko henkinen kotisi ehtinyt siirtyä Oulusta/Oulunsalosta pääkaupunkiseudulle? ”Tuohon on kyllä paha vastata. Olemme kuitenkin asuneet kahdeksan vuotta Helsingissä.

Kyllä minä koen Helsingin-kodin kodiksi. Mutta työn takiahan sinne alun perin mentiin.

Siinä mielessä koen myös, että minulla on kaksi kotia. Toinen on oma koti Helsingissä, toinen henkinen koti Oulussa.”

Äkkilähdöt opiskelijakortilla

alennus samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista. tarjous voimassa 31.12.2012 asti.

parturi-Kampaamo Kirkkokatu 4, II krs. Oulu p. 040 777 7047 Stockmann Oulu I krs. p. 040 717 1898 // www.salonvirho.com

INSPIROI, RAKASTAA, LOBBAA, LINJAA, VISIOI, TUUMII, MYÖTÄELÄÄ, INNOSTAA, RIEHAANTUU, KUUNTELEE, TUTKII, POHTII, ELÄVÖITTÄÄ, MAHDOLLISTAA

Muuttaa.

Linnanmaalle.

Lokakuussa.

www.oyy.fi

9/2012 | 21

TUNTEITA HERÄTTÄVÄ KAUPUNGINOSA • teksti ja kuvat Juhani Pelkonen

Toppila, rakastettuni Se oli ote Leijonakuningas-sarjakuvasta.

Siinä nuori Simba istuu isänsä vierellä katselemassa auringonnousua. ”Katso Simba kuinka aurinko nousee ja valaisee koko Oulun.” ”Oooh!” ”Entäs tuo pieni alue, joka on varjon peitossa?” ”Se on Toppila. Lupaa, ettet ikinä mene sinne!”

4620 jakoa.

Pelkkiä komppaavia kommentteja. ”Oulu on paras, mutta Toppila on masentava paikka, anteeks vaan toppilalaiset.” Ja tyk tyk.

Kenenkään mielestä kuva ei ole mauton tai loukkaava.

Minun mielestäni se on.

3980 TYKKÄYSTÄ.

MUUTIN TOPPILAAN vuosi sitten.

Saimme sieltä siskoni kanssa kahdeksankymmenen neliön saunallisen, hyväkuntoisen kolmion kaksion hinnalla. Ja emme toki ihmetelleet: kyllä-

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

hän slummialueelta nyt saisi.

Voisimme laittaa omasta kämpästä kuitenkin kivan, oli ympäristö mikä tahansa, ajattelin.

MUTTA EI MENNYT aikaakaan, kun olin myyty. Rakastuin Toppilaan; sen antihipsterimäiseen elämänmakuun, graffiittisiin seiniin, ränsistyneisiin punatiilitaloihin ja metsittyneisiin kivijalkoihin ja raunioihin – rouheuteen, jolla oli tarinansa.

Minä kannoin metsästä vanhoja ikkunanpokia, pesin ja kuivatin,

Se on Toppila.

Lupaa, ettet ikinä mene sinne!”

”

ja ripustin seinälle. Niistä ikkunoista olivat katselleet viime vuosisadan alun toppilalaiset, ehkä tehdastyöläisiä, tai merenkulkijoita. Minä rakastuin metsään, jossa kulki hylätty rautatie, ja satoja metrejä piikkilanka-aitaa, ja ne puhuivat. maine tuulesta temmattu ole. Nuorena poliisimiehenä Oulussa partioinut isäni kertoi alueen olleen yleisimpiä hälytyskohteita. Ravintola Dixon veti joka ilta.

Ja vielä tänäkin päivänä Koskelan suuralueelta, joka käsittää Koskelan, Meri-Toppilan, Taskilan ja Alppilan asuinalueet, kirjataan päivittäin 3,3 rikosta.

Ja Meri-Toppila komeilee valtaMUTTA EI TOPPILAN

kunnallisten rikollisuustilastojen sijalla 11 – kuitenkin Raksilan yltäessä ohi, sijalle 7.

Muista alueista tilastokärjessä keinuu Kaijonharju, sijalla 14. Vertailun vuoksi, pahamaineinen Vantaan Korso on sijalla 9, Tampereen Hervannan loistaessa yllättäen poissaolollaan kärkikahinoista. että siellä, missä on kaupungin vuokrataloja, on myös ongelmia”, selittää komisario Markku Nygård liikkuvasta poliisista. ”Mutta se on pieni ihmisryhmä, joka niitä hälytyksiä aiheuttaa. Yksikin perhe, jolla on vähän rikollista taustaa, voi aiheuttaa piikin hälytysten määrään ja vaikuttaa tätä kautta tilastoihin huikean paljon”, kertoo Nygård. Hänen mukaansa esimer”KYLLÄ SE ON NIIN,

hän kertoo. ”Ihmiset voisivat olla joskus päivityskykyisempiä mielikuviensa kanssa.”

kiksi Toppilan suuri maahanmuuttajien määrä ei sinällään rikollisuuteen vaikuta. Ihmisen ongelmat eivät passin väriä katso. sellainen tuntu, että 5–6 vuotta sitten Toppila oli paljon rauhattomampi kuin tänä päivänä. Ihmisten mielikuvien päivittyminen vaan on paljon hitaampaa. Jos on viisi vuotta sitten käynyt Toppilassa, ja nähnyt siivottomuutta porraskäytävässä, säilyy tuo mielikuva niin kauan, kunnes paikassa vierailee uudemman kerran, ja huomaa asioiden muuttuneen”, ”MINULLA ON

VIIDETTÄ VUOTTAAN kansainvälistä luokanopettajakoulutusta käyvä Jaakko Immonen on samaa mieltä. Hän on viihtynyt Toppilassa erinomaisesti. ”Tarpeelliset palvelut, kuten kuntosali ja ruokakauppa ovat aivan kivenheiton päässä, eikä yliopistollekaan ole pitkä matka. Viereinen frisbeegolf-rata on kovassa käytössä, ja harrastuksen parissa on solmittu nippu uusia ystävyyssuhteitakin,” hän luettelee. Taloyhtiössäkin on hyvä ilmapiiri ja rauhallista. Asuinalueen ainoaksi haittapuoleksi nousevat yli-aktiiviset yksityiset pysäköinninvalvontayritykset, jotka muistavat huolimattomia vieraita ja itse toppilalaisiakin epämiellyttävillä kirjeillään

Reetta ja Jaakko Immonen ovat viihtyneet Toppilassa. ”Lempipaikkamme on ”teletappimaa”, eli rannan puistoalue, jossa on hyvät lenkkimaastot, ja Oulun paras frisbeegolfrata.”

harva se päivä. Niitä olen maksellut itsekin. ”Tottakai tiedän ihmisten puheissa olevan totuuden siemeniä, esimerkiksi rikollisuusjuttuihin liittyen. Pitää silti ymmärtää, että rikollisuutta on kaikkialla, ja nykyäänhän Toppila ei ole edes Oulun rikollisimpien lähiöiden kärkipäässä”, Immonen muistuttaa. ”Ennakkoasenteita kuulee lähinnä niiltä, jotka eivät itse ole Toppilassa asuneet”, hän toteaa.

SE FACEBOOK-KUVA ei ollut reilu, ja vielä jonain päivänä me pyyhimme siihen perseemme Toppilan asukastuvalla. Että terveisiä vain tekijälle!

9/2012 | 23

KILTAHUONEKIERROKSELLA • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

Fuksit eivät yleensä löydä kiltahuoneelle, vaan sitä käyttävät etupäässä 3–5 vuoden opiskelijat. Kahvinhörpinnän lisäksi aikaa kuluu esimerkiksi television ääressä.

Kaksi lavaa kahvia kuukaudessa Luentotauoilla ja ruokatunnilla kiltahuoneelle kokoontuvat suuhygienian ammattilaiset kaipailevat suurempia tiloja. hammaslääketieteen laitoksella sijaitsevassa Ravintola Pruxiksessa on ruuhkaa. Onneksi tarkoitus ei ole ruokailla, vaan puikkelehdimme jonojen ohi hammaslääketieteen killan puheenjohtajan perässä kiltahuoneelle.

Ruokalan välittömässä läheisyydessä sijaitseva kiltahuone kokoaa tulevia hammaslääkäreitä yhteen kahvittelemaan luentoja ruokatauoilla.

Pieni, valoisa ja sympaattinen huone pitää sisällään yllättävän paljon: kolmen hengen sohvan, putkitelevision, tenttiarkiston, minigolf-ratamaton ja kätevän pienen keittiön kaksine kahvinkeittimineen. Seiniltä löytyy normaalien ilmoitustaulujen ja infolappujen lisäksi joulukoristeista tehty installaatio. Kahvitteleepa huoneessa jo valmiiksi puolentusinaa tulevaa hammaslääkäriäkin. ”Yleensä kiltahuone on ruokatunnilla ihan täynnä, mutta kello on nyt vasta vähän. Opiskelijat tulevat kiltikselle kahville ja hengähtämään, nyt kuitenkin vähemmän kun luennot ovat siirtyneet muihin tiloihin”, kertoo hammaslääketieteen killan puheenjohtaja Noora Vesanen.

PUOLENPÄIVÄN AIKAAN

24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

”Väkeä toki riittää myös iltaisin, joskus puoli kymmeneen asti tentteihin lukiessa.”

Vesanen viittaa luentojen siirtymisellä hammaslääketieteen laitoksen sisäilmaongelmiin, jotka pakottivat opetuksen viereisiin rakennuksiin ja sairaalalle (Ylkkäri kirjoitti sisäilmaongelmista numerossa 6/2012).

Vuosikurssit sekoittuvat

”Enemmistö kiltahuoneen käyttäjistä on 3–5 vuoden opiskelijoita. Kahden ensimmäisen vuoden opiskelijat viihtyvät enemmän samoja kursseja käyvien yleislääketieteilijöiden kanssa. Kliinisen vaiheen opiskelijat löytävät huoneelle parhaiten, klinikkasali kun toimii edelleen tässä rakennuksessa”, Vesanen miettii. ”Lääketieteellisessä vuosikurssit ovat vähän kuin koululuokkia, saman vuosikurssin opiskelijat käyvät samoilla luennoilla ja niin edelleen. Täällä kuitenkin eri vuosikursseilta olevat ihmiset näkevät toisiaan ja voivat tutustua.”

Televisiota sohvalle katsomaan istahtaneet opiskelijat uskovat tilavammalle huoneelle

olevan kysyntää. ”Parhaimmillaan täällä piipahtaa parikymmentä henkeä samaan aikaan. Suuremmalle tilalle olisi varmasti käyttöä”, pohtii kiltahuonevastaavana toimiva Miika Hyvönen. ”Laitoksen remonttisuunnitelmissa oli suunnitteilla uusi kiltahuone vanhan kirjaston tiloihin, mutta remontin alkamisajankohdasta ei ole vieläkään tietoa kolmen vuoden jälkeen.” ”Uutta kiltahuonetta tuskin kukaan paikallaolijoista tulee nä-

kemään”, harmittelee Vesanen.

Luentojen loputtua sisään lappaa entistä enemmän valkotakkista porukkaa, suoraan kahvinkeittimille tottakai. Osa istuutuu rauhoittumaan ja vilkuilemaan televisiota juttelun lomassa. Kanavien tarjonta keskipäivän aikaan ei päätä liiemmin vaivaa. ”Sixteen and pregnantia, Suurinta pudottajaa ja semmoista tulee telkkarista katsottua”, Hyvönen naurahtaa.

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Huvittavasti juuri hammaslääketieteen opiskelijat kuluttavat hillittömät määrät kahvia. ”Kahvia keitetään lähes kahden paketin päivätahtia, ainakin kuusi paketillista menee viikossa”, paikallaolijat tuumailevat. ”Kuussa kuluu noin kaksi lavallista kahvia (24 pakettia)”, kiltahuonevastaava Hyvönen

muistelee. ”Suutarin lapsilla ei ole kenkiä”, kuuluu kommentti sohvalta. ”Toisaalta kukaan ei käytä sokeria kahvin kanssa ja todella harvoin näkee ketään karkkia syömässä.”

Kiltisfakta

••Kiltahuoneen haltija: Oulun hammaslääketieteen kilta ry

••Huoneeseen mahtuu: 15–20 henkeä.

••Missä sijaitsee: Hammas-

lääketieteen laitoksella Ravintola Pruxiksen vieressä.

••Pääasialliset käyttäjät: 3–5 vuoden opiskelijat.

••Käytön aktiivisuusaste:

Päivittäin ruokatauon aikaan ja luentojen välissä.

••Varustelu: Kaksi kahvinkeitintä, telkkari, oma keittiö, sohva.

••Erikoista: Joulukoristeet

ympäri vuoden, minigolf-matto.

Ruokatunnilla kiltahuone täyttyy opiskelijoista äärimmilleen, mutta väkeä riittää muulloinkin.

• teksti ja kuva Saga Skiftesvik

Täydellisten korkokenkien metsästäjä Jos ympäristötekniikan fuksi Kiira Kankaanpää, 21, olisi poika, hän päästäisi sisäisen emonsa valloilleen ja leikkauttaisi viiston otsatukan.

Kuka olet, mistä tulet?

Olen syntyjäni kauhavalaanen. Olen asunut Oulussa pari vuotta ja opiskellut kemiaa.

Tänä syksynä aloitin ympäristötekniikan opinnot.

Miten kuvailisit pukeutumistyyliäsi?

En ota pukeutumista haudanvakavasti. Yhtenä päivänä pukeudun siististi, toisena taas kuljeksin yliopistolla resuisissa farkuissa ja kuluneessa hupparissa.

Pääasia on, että vaatteet tuntuvat mukavilta ja fiilikseen sopivilta.

Viime aikoina klassinen tyyli on alkanut miellyttää silmääni eniten. Määrätietoista vaatekaapin uudistamisprojektia on siis ollut havaittavissa.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

En voi sietää keinomateriaaleja, paitsi jos vaate on aivan älyttömän hieno. Keinomateriaalit ovat hiostavia, keräävät roskaa ja tekevät hiukset sähköisiksi. En viihdy myöskään paljastavuudessaan halvan näköisissä tamineissa.

Miten pukeudut yksin kotona, kun kukaan ei ole näkemässä?

Aika samoin kuin missä tahansa muuallakin. Kokkaillessani saatan vaihtaa siistimmän puseron puuvillapaitaan ehkäistäk-

seni pahimmat katastrofit. Jos on paljon hommia ja pitää olla aikaansaavana, pidän farkut jalassa. Jos vaihdan jalkaani lökärit, minua alkaa heti laiskottaa.

Miten pukeutumisesi on muuttunut teinivuosien jälkeen?

Yläasteella käytin bändipaitoja ja bileisiin puin ihmeellisiä hörhelöhässäköitä. Riitti, kun vaatteet olivat hienon värisiä. Istuvuuteen en kiinnittänyt mitään huomiota. Statement-printtipaidat olivat mielestäni tosi cool. Alaasteella minulla oli jopa jokin fiksaatio mustaan gangstapipoon.

Mistä pidät omassa ulkonäössäsi eniten?

Se on ainakin toistaiseksi ollut positiivista, etten liho, vaikka syön todella epäterveellisesti.

Miten suhtaudut kuluttamiseen ja merkkivaatteisiin?

Olen jollakin tasolla tietoinen siitä, mikä on millonkin muotia, mutta en toteuta trendejä juurikaan omassa pukeutumisessani.

Minulla on järkkymättömät visiot siitä, miten haluan pukeutua.

Ohimenevät, persoonattomat villitykset eivät juurikaan kolahda. Täydellinen vaatekaappi taitaa olla käsitteenä vain utopiaa, mutta uskon silti, että tekemällä laadukkaita ja harkittuja ostok-

sia, ei vaatekaappia tarvitse päivittää ylettömästi. Tulee päivä, jolloin siihen voi olla aika tyytyväinen.

Mitä vaatetta, asustetta tai kenkiä olet viimeksi himoinnut ja miksi?

Kengät ovat suurin heikkouteni. Kun täydellinen pari tulee vastaan, se on pakko saada. Christian Louboutinin Bianca-avokkaat ovat olleet jo pitkään pakkomielteeni. Haluan ne mokkaisina, ja niiden löytäminen onkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi projektiksi. Ne eivät istu normaaliin opiskelijabudjettiini, mutta olen luvannut ne itselleni palkintona kesätyöahkeroinnista. Ne punaiset pohjat ovat vain niiin tuliset!

Miten pukeutuisit, jos olisit poika?

Päästäisin varmaankin sisäisen emoni valloilleen. Leikkauttaisin dramaattisen viiston otsatukan ja pukeutuisin joka päivä mustiin pillifarkkuihin.

Vaatekaappisi häpeäpilkku?

Kiikutan vaatteet kirpputorille heti, kun huomaan, että jokin vaate on jäänyt käyttämättä. Tällä hetkellä siellä ei siis ole häpeäpilkkua. Vielä edellisen puhdistuksen aikoihin sieltä löytyi jokin hirveä leopardikuvioinen polyesterimekko.

www.oulunperussuomalaiset.fi 9/2012 | 25

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Jammailua ei voi estää Luokanopettajafuksi Milla Laakkonen suunnittelee, että hänen oppitunneillaan toisiin tutustutaan tanssin keinoin.

HIPHOP-TANSSIHARRASTUS toi opiskelupaikan tänä syksynä taide- ja taitopainotteisen luokanopettajakoulutuksen aloittaneelle Milla Laakkoselle, 20. ”Pääsykokeitten taitonäyteosiossa tanssin itse ompelemani housut jalassa. Samalla kertaa tuli esiteltyä käsityö- ja tanssiosaamista”, Laakkonen kertoo.

Ensimmäiselle hiphop-tunnilleen Laakkonen meni 14-vuotiaana. Balettiin tympääntynyt tyttö löysi hiphopista heti oman lajinsa ja pääsi Citydancen juniorimuodostelmaryhmään. Tanssikoulussa Laakkonen on kokeillut hiphopin lisäksi muitakin street-lajeja, kuten housea, lockingia ja breikkiä, mutta hiphopin rento tunnelma viehättää eniten. ”Kun joku laittaa hyvän biisin soimaan, sen tahtiin on pakko jammailla. Sitä ei voi estää”, tanssija kuvailee.

Viimeiset neljä vuotta Laakkonen tanssi Rotuaari Ghetto Mamas -ryhmässä, joka voitti pari SM-hopeaa ja kävi viime vuonna Itävallassa MMkilpailuissakin. Nyt ryhmä on kuopattu, ja Laak-

Hyvä musiikki saa hiphopin kaksinkertaisen SM-hopeamitalisti Milla Laakkosen liikkumaan.

kosen elämässä puhaltavat uudet tanssituulet. Hän aloitti tänä syksynä hiphop-opettajana Tanssikoulu Sulavalla ja harjoittelee vasta perustetussa tanssiryhmässä. ”Treenailemme Valveen tanssisalissa oman porukan kanssa kerran viikossa. Taustalla ei ole mitään tanssikoulua, vaan haluamme tehdä hommaa keskenämme.”

Harjoittelu sujuu Laakkosen mukaan niin yksinkertaisesti, että laitetaan vain musiikki soimaan ja aletaan tanssia. Kun ohjaajaa ei ole, uusia liikkeitä opetellaan toisilta. Jos joku näyttää hienon liikkeen, muut haluavat tietää, miten se tehdään.

Yhteinen tekemisen meininki ja harrastuksen tuomat kaverit ovat Laakkoselle tärkeitä.

Tämänhetkisissä tanssihaaveissa Laakkosella on, että uusi ryhmä saisi treenattua esityksen ensi vuoden SM-kilpailuihin. Rotuaari Ghetto Mamas -aikoina Laakkonen teki jonkin verran myös keikkoja. Hän toivoo pääsevänsä uudenkin ryhmän kanssa pian esiintymään. ”Meillä oli monena vuonna tarkoitus tehdä pikkujoulukeikka, mutta aina se jäi toteuttamatta.

Ehkä se täytyy tänä talvena repäistä”, Laakkonen tuumaa.

Enemmän elämää!

Hukasta löydät elämyksiä, seuraa ja laadukkaita liikuntapalveluita – Tervetuloa joukkoon!

Soita ja varaa tutustumiskäyntisi tänään!

Ride 020 7811 765*, Vesku 020 7811 766*, Jussi 020 7811 767*

10 päivän 100 % tyytyväisyytakuu kaikkiin jäsenyyksiin!

* Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 23 %).

Hukan jäsenhinnat: Päiväjäsenyys 15 € | Jäsenyysvaihtoehdot (toistaiseksi voimassaoleva / määräaikainen): Päiväajan jäsenyys 49/44 € / kk, Hukkajäsenyys 69/64 € / kk, Perhejäsenyys 59/54 € / kk / hlö | Liittymismaksu 100 € | Jäsenyyden alaikäraja 15 vuotta.

Isokatu 99, p. 020 781 1760 www.hukka.net

PALVELUT, KASVU & TYÖ Uuden Oulun Sosialidemokraatit kunnallisvaaleissa 2012 maksaja: Oulun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

26 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Roskaa ja taidetta sulassa sovussa Elokuvaharrastaja Marko Överstin mielestä kaikissa leffagenreissä on hyviä elokuvia.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEITÄ neljättä vuotta opiskelevalla Marko Överstillä, 22, on kirja nimeltä 1001 elokuvaa, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään. Översti on nähnyt kirjan elokuvista noin 300. ”Kaveriporukalla katsomme 1970–80-lukujen roskaelokuvia, lähinnä kauhua, toimintaa ja scifiä. Itsekseni katson yleensä vähän laadukkaampaa materiaalia.” Översti luokittelee takavuosien B-luokan leffat ”roskaelokuviksi”. Ne ovat asiantuntijan mukaan hauskoja ja sopivan huonoja. Porukalla elokuvia kommentoidaan ja niitten kömpelyydelle naureskellaan. ”Kesällä katsoimme post-apocalypse-leffoja 24 tuntia putkeen. Jaksoin katsoa viisitoista pätkää, mutta viimeisen kohdalla oli pakko luovuttaa.” Översti sanoo, ettei ”pahinta roskaa” ole kaupoissa myytävänä, vaan elokuvia ladataan internetistä. Joskus B-luokan elokuvia löytyy kirpputoreilta. Suurin osa niistä päätyy sinne myös takaisin yhden katselukerran jälkeen.

Omaan hyllyynsä Översti kelpuuttaa parhaiden B-luokan rainojen rinnalle laatuelokuviksi määrittelemiään klassikoita ja taide-elokuvia.

Leffaharrastajan suosikkiohjaajia ovat esimerkiksi Ingmar Bergman, Andrei Tarkovski ja Akira Kurosawa. Valtavirrasta poikkeavat elokuvat tulivat kuvioihin mukaan, kun tavalliset elokuvat rupesivat kyllästyttämään. ”Hyvä elokuva on mielestäni jollain tavalla merkittävä ja muistettava. Ne eivät ole pelkkää viihdettä, vaan antavat teemojensa puolesta ajateltavaa”, leffaharrastaja pohtii ja lisää, että viihdyttävyys on kuitenkin kaikissa elokuvissa tärkeää. Mieleen jäävät elokuvat välittävät tunteita ja elämyksiä. Översti katsoo eniten kauhu- ja scifi-elokuvia, mutta antaa yleensä mahdollisuuden elokuvalle kuin elokuvalle, jos se vain vaikuttaa kiinnostavalta. Huonot draamat ja romanttisen komediat eivät yleensä nappaa, mutta poikkeuksiakin tulee silloin tällöin vastaan. ”Esimerkiksi (500) Days of Summer oli ihan hyvä romanttiseksi komediaksi”, Översti myöntää.

Elokuvan Radioaktiivisia unia Marko Översti löysi kirpputorilta 50 sentillä. Blade Runner, Blue Velvet ja Seitsemäs sinetti edustavat Överstin kokoelman laatuosastoa.

OPISKELIJA, TIETO PUKEE SINUA. kaleva opiskelijalle vAIN 11,50 € /KK! opiskelijan kestotilaukseen saat nyt kuukauden lehdet kaupan päälle, sekä lukuoikeuden ekaleva -digilehteen!

Hyödynnä myös opiskelijan maksuton tutustumistarjous, 1 kuukauden kalevat 0 € tilaa osoitteesta www.kaleva.fi/tarjous Tarvitset tunnuksen opka

tai soita asiakaspalveluun (08) 5377 610 Tilaajapalvelumme ottaa tilauksesi vastaan ma-pe 9.00-16.00.

9/2012 | 27

Etsitkö kotia? sato.fi

SATO Vuokraus ja myynti Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10.

English Service sunnuntaisin klo 16.

KappeLive-konsertti la 6.10. klo 19, vapaa pääsy.

Opiskelijoiden kirkkopyhä su 7.10. klo 10 (vastuujärjestönä OPKO).

Englanninkielinen messu su 14.10. klo 16 Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 13.10. klo 18 Elohuone, Isokatu 11: Sarastus-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.

Uusheräyksen rukoushuone, Koulukatu 41: Opiskelijoiden yhteiset seurat to 18.10. klo 18.

Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101 puh. 040 524 5919 yliopistopastori@oulu.fi Palveleva puhelin ja palveleva netti: puh: 01019 0071, klo 20-24 www.palvelevanetti.fi

28 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

koti kuten haluat

Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista vuokra-asuntoa? p www.kas. Tervetuloa tutustumaan KAS vuokra-asuntoihin.

Meillä on viihtyisiä koteja ympäri Suomea.

Voit valita itsellesi mieluisan kodin noin 10 000 vaihtoehdon joukosta.

KOLUMNI

KIRJA

Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen Kirjoittaja opettelee käyttämään sanoja musiikin lailla.

Haluja ja himoja Luin taas yhden lehtijutun liittyen kohuttuun naisille suunnattuun kirjasarjaan. Kirjoittajat ovat tarttuneet hanakasti seksikohtauksilla mässäilevään trilogiaan ja ilmaisseet sarjan olevan köyhää kaunokirjallisuutta ja pohtineet sen vaikutusta naisiin. Helsingin Sanomat esitteli s/m-seksiin tuhlattuja sivumääriä aivan grafiikan muodossa. Järkyttäviä määriä myyvä, feministisesti epäilyttävä sarja ja sen synnyttävä mediailmiö alkoi kutkuttaa niin, että aiheesta virisi varsin mielenkiintoinen kahvipöytäkeskustelu. ”Välillä tuntuu siltä, että yhteiskunnassamme nainen ei voi olla haluava”, sanoi ystävättäreni. ”Teosten sisältöä pahempaa on se, että sadattuhannet naiset julkeavat lukea moista.” Lukeva nainen – siinäpä vasta vaarallinen yhdistelmä. Naiset, jotka haluavat ja näyttävät halunsa aktiivisesti, vaikkapa nyt seksimättöä lukemalla, leimataan seksihulluiksi tai vähintään moraaliltaan epäilyttäviksi, jopa huoriksi. Maailmahan pyörii seksuaalisen energian voimin!

Mitä tapahtuisi, jos piuhat vedettäisiin irti? Miksi naisen Miksi naisen halu edelleen pelottaa?

HELI SLUNGA Orjan kirja WSOY 2012. 83 s.

Oulun Vuoden taiteilijaksi 2013 valittu, tervolalaislähtöinen Heli Slunga (s. 1982) on kolmannen

Seksuaalinen energia liikuttaa arkeamme, siitä saa voimaa, se rentouttaa, vapauttaa, voimaannuttaa. Miten monia sotia on sytytetty ja sammutettu rakkauden tekojen vuoksi!

Tähän voimain liittoon kuuluu mustasukkaisuutta, valtapeliä, omistamista ja pakottamista, alistamista ja alistumista, hikeä, verta ja kyyneliä sekä muita eritteitä. Lämpöä, läheisyyttä, toisen ihmisen läsnäoloa, kättä selässä, hengitystä vieressä. Se on solutasolta syttyvä myrsky.

Ei kukaan nainen halua oikeasti olla sidottu tai satutettu.

Halu kohdistuu tunteeseen olla haluttu, sitä ne hedelmällisiä kupeita nuolevat farkut viestittävät. Halussa on valtavaa voimaa, piilotettua energiaa. Maailmassa saisi olla naisten halua enemmänkin, ja ehkä sen avulla hyviä asioita alkaisi tapahtua. ”Kyllä se on niin, että ihminen on yksille napeille tehty”, tokaisi ystävättäreni. Halutaan ja himoitaan – vaikka sitten sen kirjasarjan avulla.

huolehtikoot -sarja kokoelman loppupuolella näyttää runoilijan hellempää puolta. Raakaa ja viiltävää intohimoa runoista ei puutu, ollaanpa sitten korkokengissä perunapellolla tai Pariisin metrossa.

Slunga taitaa ryhdikkään ajatuksen kantamisen, merkityksen kristallisoimisen. Hänen runoissaan toistuu naisen ahdistus ja viha, imukupit ja koukut, alistava ja groteski kuvasto. Arkisemman, hitaamman ja lyhyemmän sanomisen runoissa lukija saa aivan kuin ilmaa hengitettäväkseen, niin väkivahvasti Slunga välin tulittaa korsettinsa uumenista. Kokoelma ei ole miellyttävää luettavaa, mutta se tuskin on runoilijan tarkoituskaan. Toisaalta tyyliin voi myös turtua.

kin antanut odottaa itseään.

Tähän asti.

Pari vuotta kestäneen, jäsentensä sooloprojekteja sisältäneen tauon aikana bändi on käsittämättömästi löytänyt entistä muhkeamman soundin samalla, kun Brandon Flowers sen keulilla on parhaimmillaan timantinterävän soinnin oheistuotteena saavuttanut uudenlaisen tasapainon herkkyyden ja painokkuuden välillä.

Vekkuleinta asiassa on se, että laulajana vanhemmiten vain paraneva Flowers on Battle Bornilla moneen otteeseen ainoa asia, josta Killersin vielä debyyttialbuminsa Hot Fussin tehneeksi yhtyeeksi tunnistaa.

Hämmentävimmillään Killersin uutuus soi kuluvalle vuosituhannelle päivitettynä massiivisena stadionrockina 80-luvun tyyliin Queenin, Springsteenin, Meat Loafinkin hengessä. Näin yksinkertainen kuvaus ei kuitenkaan tee oikeutta sieltä täältä ammentavalle paletille, jonka väreistä nousee esille kameleonttimaisella virtuositeetilla hallittu uudelleenluentojen kirjo. Jokainen levyn kappaleista puolustaa paikkaansa kokonaisuudessa, joka nyökkää syvään menneille vuosikymmenille ja

niiden erilaisille vaikutteille.

Otetaanpa esimerkiksi sitten yksinkertaisella Sweet Jane -kompilla lähtevä ja yllättäviin sfääreihin paisuva Heart of a Girl tai ensi iskustaan jämäkällä, dempatulla kasarikompilla käynnistyvä, Orbisonin ja Harrisonin loppuaikojen helmet mieleen pakottava The Way It Was: yksikään levyn raidoista ei taitu yksioikoiseen nykypopformaattiin. Vaikka yksittäiset raidat pakottavat palaamaan alkuunsa yhä uudelleen, albumi ei ole vaikea, vaan kaikessa moniulotteisuudessaan taianomaisen tarttuva.

Unohtakaa Mr. Brightside, Bones ja Human – kuulkaa Battle Born ja sen eri tasot. Melko aikuisrockiahan tämä on, mutta kaiken tekemisen vaivattomuudesta päätellen voisi helposti kuvitella Las Vegasin koplan matkanneen päättäväisesti oikeaan suuntaan koko olemassaolonsa ajan. Nyt ei puhuta enää vaikeasta kakkoslevystä, vaan vaikeasta viitosesta. Tässä on nimittäin tekele, joka on paitsi hankala pop-aspektein ylittää myös pyyhkii laudalta kaiken Killersin tähänastisen tuotannon.

Jenni Kinnunen

LEVY

” halu edelleen

Ajatellaanpa normaalia baapelottaa?” rikäyttäytymistä. Paskalta haisevaan pimeään koloon ahtaudutaan yömyöhään ja alkoholin vaikutuksen alaisena normaalia paremmat releet niskassa. Tungemme naiseutemme piukkoihin mekkoihin ja tiukkoihin toppeihin, kurveja korostaviin luomuksiin, puhumattakaan siitä, mitä kaiken alle ahdetaan. Ei kapakkaan mennä tapaamaan kavereita, kuuntelemaan musiikkia tai keskustelemaan kirjoista. Sinne mennään haistelemaan kiinnostusta herättävää sukupuolta. Etsimään sopivaa viritystä, kemiaa.

runokokoelmansa kanssa tuttujen teemojen äärellä. Oululaisille Slunga on tullut tutuksi Kalevan kolumnistina sekä runojaan lausuvana taiteilijana. Runokokoelmat Jumala ei soita enää tänne (2008) ja Varjomadonna (2009) esittelivät vahvaäänisen naisen, joka ei kaihtanut käyttää riettaita sanoja. Orjan kirja liittyy jatkumoon; kansitaide on vain asteen rajumpaa uuden kustantamon myötä.

Slunga asettelee sanoja pelottomasti. Hän muotoilee tekstiä eri tavoin, käyttää laulunsanojen lainoja, lihavointia ja kursiivia: joskus kallellaan olevia sanoja tuntuu olevan joka sivulla. Rytmitys paljastaa huumoria, kuten runossa Viisikymppisinä, jonka voi kuvitella toimivan erittäin hyvin ääneen luettuna. Äidit

THE KILLERS Battle Born

Levy, joka on taisteluissa syntynyt kuin Nevadan osavaltio?

Kenties niin, mutta toisaalta The Killers on uransa ajan sotinut varmasti enemmän omien rajojensa puutteen kuin aliarvostuksen kanssa yhdenkään albuminsa kohdalla.

Maamme ”periferioista” muutama vuosi sitten pääkaupunkiinkin asti levinneen lauantaiiltaisen indiediskoamisen buumiin täsmäaseena napsahtanut yhtyeen esikoinen on saanut seurakseen monenlaista äänitettä, joista jokaisella on ollut vähintään pari kelpo singleyksilöä. Kauttaaltaan hyvä levy on Killersin kohdalla kuiten-

Marko Pyhähuhta

9/2012 | 29

Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.

Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija.

Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.

30 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Hakuaika päättyy 17.1.2013.

Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi

MENOT • 26.9. - 23.10. • Seuraava Ylkkäri ilmestyy 24.10. Ilmoita menot 15.10. mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY Toivottakaamme pimeä syksy ja talvi rohkeasti tervetulleeksi YSÄRIVAAHTOBILEISSÄ Club Dionessa keskiviikkona 26.9. alkaen kello 22.00! Ysäriä ja vaahtoa, niistä on seksikkäät kekkerit tehty!

OULUN TIETOTEEKKARIT RY KiltaHuoneKierros 27.9. klo 10 alkaen Koneen kiltahuoneelta läpi pommisuojien ja toimistotilojen.

Ilta jatkuu CityTourin merkeissä tutustumiskierroksella keskustan baareihin! Tour starttaa Ark-

KOLUMNI

Sivuhuomautuksia Hannu Tikkala

karitalolta klo 17. Ilta huipentuu Kaarlen loppubileisiin klo 22 alkaen. Liput ennakkoon vihreiltä naulakoilta ti-ke klo 10-14 sekä KHK:n aikaan klo 10-16 OTiTin kiltikseltä 2e. Ovelta 3e.

Lisätietoja www.otit.fi.

IRISH FILM WEEK The Irish Festival of Oulu kurkistaa irlantilaiseen kulttuuriin.

Irish Film Week valtaa elokuvateatteri Studion 27.9.-6.10., liput elokuviin 2 euroa, poikkeuksena The Pier, johon liput 3 euroa. Lip-

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa

puja myy Valveen lipputoimisto.

LASTARIT RY Oulun varhaiskasvatuksen ylioppilaat ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2012 klo. 9.45 alkaen salissa KO148. Kahvitarjoilu.

Lyhyempi oppimäärä kertoo lyhyitä tarinoita akateemisen maailman pienistä ympyröistä menneinä aikoina ja nykypäivänä. www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Kolumnisti toivoo Ryan Giggsin kaltaista uraa.

Yhdeksänsataa kolumnia ja viimeiselläänkin osuu maalipuiden väliin.

Turvallisesti omassa poterossa HEDELMÄLLINEN yhteiskunnallinen väittely koostuu yksinkertaisista asioista – kiistan aiheesta, mielipiteistä ja niitä tukevista perusteluista. Rakentavaan keskusteluun sisältyy se, että osapuolet väittelevät samasta asiasta ja argumentit liittyvät kiisteltävään aiheeseen. Vaikka säännöt ovat yksinkertaiset, keskustelijoilla tuntuu olevan vaikeuksia noudattaa niitä.

Viimeksi tämä huomattiin, kun suomalaiset keskustelijat teroittivat säiläänsä puhkoakseen presidentti Sauli Niinistön syrjäytymistyöryhmän tuotoksia.

ENSIMMÄINEN ERÄ. Sauli Niinistö julkaisee kuukausia kokoontuneen työryhmänsä ensimmäiset tulokset Jakomäen peruskoulussa syyskuun alussa. Ryhmä on saanut aikaan elämänohjeita sisältävän vihkosen ja nettisivut.

Saatesanoiksi presidentti lausui työryhmän ohjeita kuvaavan lauseen: ”Yksi satunnainenkin teko voi olla Keitä ovat ratkaiseva.” Teon voi tehdä syrjäytyneet? kuka tahansa – nuoren vanhempi, sukulainen tai Yritettiinkö heitä ulkopuolinen. Autettavasta ei puhuta mitään. auttaa?”

”

TOINEN ERÄ. Eri nuorisoryhmät toteavat ryhmän aikaansaannokset ”keskiluokan puuhakirjaksi”. Arvostelijoiden eturintamaan nousee tamperelainen blogisti Emilia Kukkala, jonka mukaan presidentin työryhmä syyllistää yksilöitä. Kukkala sanoo, etteivät suomalaiset syrjäydy omasta tahdostaan.

Rakenteellinen työttömyys ei ole poistunut, vaikka siihen on pyritty puuttumaan 90-luvulta lähtien.

KOLMAS ERÄ. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apunen kirjoittaa Kukkalalle vastineen Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulle. Hän kysyy, voivatko neuvot yksinkertaisuudestaan huolimatta toimia.

Apunen ei kerro kysymykseensä vastausta. Apunen puhuu syrjäytymisen partaalla olevista, ei jo syrjäytyneistä.

Essi Jouhki

NELJÄS ERÄ. Kukkala vastaa Apusen kysymykseen: presidentin työryhmän ohjeet vähennä syrjäytymistä. Syrjäytyneet eivät kärsi tiedon puutteesta, eivätkä työryhmän ohjeet muuta heidän käyttäytymistä. Kyse on rakenteista.

VIIDES ERÄ. Jokaisella on mielipide työryhmän tuotoksesta ja esitetyistä väitteistä.

Jussi Lähde sanoo kirjoituksessaan odottaneen viikon rakentavia ehdotuksia ”verkkovihreiltä”. Ei ole tullut.

City-lehden päätoimittaja Maria Pettersson vastaa Pressiklubi-ohjelmassa, ettei näistä lähtökohdista voida järkevästi keskustella syrjäytymisestä.

LOPPUTULOS: Keitä ovat syrjäytyneet? Yritettiinkö heitä auttaa? Vai autettiinko syrjäytymisvaarassa olevia? Mikä oli keskustelun kiistakysymys?

Lopulta kukaan ei vaihtanut mielipidettään, eikä tieto ilmiöstä lisääntynyt. Näistä elementeistä on suomalainen julkinen keskustelu tehty.

9/2012 | 31

NERD ALERT • You are now reading this in the voice of Sheldon

UUNO Oulu student life in English

Uuno Coordinator Margarita Khartanovich uunoproject@oyy.fi

ACHTUNG! Aleksis Kivi’s Day or Finnish Literature Day is on October 10th.

Do you want to hear an interesting thing about Aleksis Kivi? Oh, apparently you have a problem recalling this name… I recom-

HI, 5 • text Maria Yarandaykina

Hi, 5

mend you to memorize it as…

Alex’s kiwi next time. Bazinga.

A father of Finnish national literature, thou perhaps, mostly known by ordinary people as a statue next to the railway station in Helsinki, back in 1870 received scathing criticism from

some professor August Ahlqvist.

He characterized Kivi’s major novel The seven brothers as “a blot on the name of Finnish literature, too offending and vulgar”.

And may I add: Mua-ha-ha! The book became classic; Ahlqvist totally blackened his own repu-

tation, and turned into a symbolic example of oppressiveness against artistic freedom.

Strike one. I’ve read the novel, and you’ll be happy to know that I now have a much better understanding of Finnish men and women… and of pea soup on Thursdays. Strike two.

IN THE SPOTLIGHT • text by Margarita Khartanovich • picture from OYY’s archive

Innovations at the University of Oulu

Student Union Student Union has ”We can’t wait never been closer – to start working in the already in October new office. It will be closer they`ll move to the students so they can to Linnanmaa contact us and, for example, Campus. High five apply for the student card renewal much faster.” for that! Student Union considered Ilari Nisula, Secretary moving to a new General office for 20 years.

Well, everything comes to he who waits… Sooner or later.

Student Centre Hurray! Student Centre is now operating. You can get Student and Open University Services there as well as IT-support. Lauri Lajunen, rector of the University of Oulu, and Leena Kaila, chemistry lecturer, made a bright chemical reaction at the opening ceremony. No students were harmed either during this experiment or later when a frightening wave of new exchange students flooded the office trying to get registered. Now there is no queuing no more in the Student Centre, so just drop by and check it out!

Cloud Radio Big news, guys! The first Community radio in Finland, fully run by students, is going to be launched in Oulu this autumn. And what is more…

OMG, are you ready to hear this?... the language of broadcasting is ENGLISH! Excited? Fainting?

Should be, as Cloud Radio promises to make your international voices heard. “Your campus.

Your music. Your voice”, it says. It’s going to be web-based so keep an eye on www.cloudradio.fi and keep in mind that you are welcome to join the team of volunteers and get unforgettable experience. Chihuahua!!!

Lukkari System Now there is no way you can forget about your classes! The new Lukkari calendar has been introduced this semester. It is totally compatible with Oodi and even with some web-calendars.

You can also help improve the system and get chocolates for giving your feedback. Sweet tooth, it`s time to act!

New Class at Pegasus Finally, there is no noise in the library! Self-study room YB110 at Pegasus Library is now open for students to use. A nice and quiet chill-out with almost 40 computers is the best place to study or even to have some rest after wild Finnish parties. Available from Monday to Saturday.

We’re lovin’ it. See you there!

32 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Internationalisation:

“Highway to Hell” or “Stairway to Heaven”?

Whether you are an international student or a Finnish one, you surely have wondered what Finnish authorities actually mean to achieve by boosting internationalisation in higher education. If you understand their goals, you will be able to fix your life strategies and take the most of all the changes.

IT STARTED IN early 1970s when Finland had to choose a new path and decided to completely revamp its education system. It aimed to create a true knowledge-based economy with a partnership between businesses, policy makers and educators. According to Maija Rask, former Finnish Minister of Education and Science, the national strategy was based on a high level of education and R&D (research and development). This resulted in Finland being rated among the highest in the world in innovation, entrepreneurship and creativity, and one of the most cost-effective countries.

NOWADAYS Finland spends nearly seven per cent on the education system.

These are very high figures by international standards.

But although Finland’s ratio of research and development innovation to gross

domestic product is among the highest in the world, the country’s share of globally produced knowledge amounts to no more than half a per cent. As a small country, Finland should make the best of globally produced knowledge in order to compete for diminishing younger age groups and benefit from global brain drain.

INTERNATIONALISATION is a key element of Finnish competitiveness. Finland needs skilled workers and world-class thinkers. Finnish research and innovation system suffers from weak international links.

The country continues to have fewer international students than OECD countries on average. Thus, Finnish universities strive to raise their rankings. The University of Oulu significantly improved its position. “What is best, this result will help us recruit high-level international

researchers, teachers and students”, says Rector Lauri Lajunen.

NONETHELESS, the question of the linkage between strategy and practice is still open. Henni Saarela, International Officer of OYY, points out that Universities should focus on not being international but on being the best. So far, they borrow the model from abroad neglecting the heritage.

Immigration policies lag behind the pushy guidelines of Ministry of Education. The resources that international students bring to the work and living environment are still not recognised well enough in Finnish society.

IT IS NOT CLEAR yet whether this path will turn into a Stairway to Heaven (as planned) or if it will abandon Finland on the Highway to Hell. As a student what could you do in this

situation? If you are a Finn, try to work up the courage, approach international students and develop your intercultural skills. Hopefully, employers will do the same.

IF YOU ARE AN international student, you’d better follow the tips given by Julia Nevmerzhitskaya, Senior Lecturer in Business Management and Tourism: First, understand why do you want to stay in Finland, and be honest about it: do you have career goals, or you simply do not want to come back to your native country?

FOR THE CAREER goals, the following factors are important: country/Finland-specific competence, personal characteristics, professional competence, cultural competence and language skills, job-seeking skills, and networks.

For the second reason get married to a Finn.

Call for ideas

FUN FINN • Test how well you understand Finnish culture!

Seen in hotel, in Lapland (Card in bathroom) “Help us to save water. If you need fresh towel, throw yourself on the floor. If you don’t need fresh towel, hang yourself.”

Software Engineers A Finnish wife asks her software

engineer husband ”Hey, could you go to the shop for me and get a litre of milk? And if they have eggs, get six.”

The husband returns with six litres of milk. ”Why on earth did you buy six litres of milk??” screams the wife. ”They had eggs.”

Finnish Extroverts How can you tell the difference between a Finnish introvert and a Finnish extrovert?

When he’s talking to you a Finnish introvert looks at his or her feet.

A Finnish extrovert looks at yours.

Do you have a newsworthy, significant or insightful story that you would like to share with others?

Do you want to express your opinion about some recent event, trend, statement or article?

Or maybe you’ve got some ace ideas on how the Uuno section could look like?

Then we encourage you to drop us a line to uunoproject@oyy.fi.

We’ll be glad to receive any feedback and we’ll express our gratitude by giving away cinema tickets to selected few. You are also welcome to contribute to Uuno and become our freelance journalist. Get yourself heard and discover new talents!

A DAY WITH FINNS • text and picture by Bianca Beyer

Small in a Big World Our writer spends a day with international students in their attempt to join a Finnish photography club Yokamerat and shares the ultimate secret on how to approach the ”Finnish world”.

HAVING COME TO Finland last September, I was lucky to make friends with Finns from the very beginning. That’s being a sociable fellow – you tend to approach any people quite easily.

Though for some international newbies integrating into Finnish society could look like Backstreet Boys opening up for Lordi. Some universal guidelines on how to find the way into Finnish everyday life would be of much help here. But are there any?

Luckily Finland is a country with a huge variety of student’s guilds and clubs. Why not start from there? If you didn’t fancy any particular hobby up till now, just take the chance and choose anything that seems fun. Easier said than done, you might think.

What about the language? What exactly do I have to search for?

And moreover where, and how?

Well, let’s learn it by doing!

Meet Elena Hovelmann (21), exchange student from Mexico, and Lena Gulko (22), Master’s degree student from Ukraine.

Both of them have just arrived in Oulu and are new with Finnish habits.

Tuomas “The Brave” Elena is wandering among the stands of the clubs presented at the Vulcanalia fair. The event

that attracts her attention is Digirundi organized by Finnish photography club Yokamerat.

Antti Hoivala, a board member of the club, recommends Elena to contact Lena who has already signed up and is searching for a companion. Earlier Lena has tried the event’s Facebook page to find the team, and guess who answered this call?

– Two Finnish guys.

It’s already morning of the event day. People are gathering at the Student Union Office.

Here are our girls sitting and chatting while waiting for the instructions to be given. Tuomas Luukkonen, one of the participants, curiously interferes into their conversation. So, the problem cannot be that Finns are too shy to contact international students, I think to myself.

Kids wanted “Could we include those people in our pictures?” asks Elena browsing the city center for some good shots. According to the rules, one is supposed to photograph certain objects suggested by the organizers and the theme “Small in a Big World” (NB: the instructions and handouts are provided both in Finnish and English).

Lena and Elena want to see

Elena Hovelmann (left) and Lena Gulko participated in the photography club’s event day.

kids in their pictures. Luckily, there are plenty of children in the city center this Saturday. Some families do seem surprised and suspicious; nevertheless they let the girls take pictures of the kids.

But one of the moms Elena “borrows” the children from gets excited. She cheers up Liisa (3) and Eino (6) to pose for the shoot.

“I am a teacher at OAMK”, Pia Tapio reveals. “For that, I am quite used to international students. But for sure those are the first ones who address to me in the street like that!”

A Finn in need is a friend indeed

What I’ve learned on the day spent with the girls is that Finns don’t let you down! You might need to approach them FIRST but if you are not afraid to initiate the communication, they will be eager to help you and get to know you. Once you establish a personal contact, everything becomes easier.

The same is applicable to the student clubs. The information about their events is often provided in Finnish only. But

if you try to be proactive and choose the club you want to join (student associations, your friends and Google translator can support you here), you can get more involved by contacting its board members directly.

Antti explains why the courses of Yokamerat are mostly in Finnish: “We would offer the classes in English if the demand for it was big enough. Finns prefer Finnish speaking courses as sometimes it is even difficult to explain the technical issues of photography in Finnish.”

Of course, the clubs and guilds could provide more information in English on their websites. According to Antti, the number of international students interested in Finnish clubs’ activities has grown dramatically, half of the event registrants being international ones this year. Finns really try to be more open for international students. Antti promised one girl to take her to Aurora Borealis course that is in Finnish only and translate for her.

Before that Elena told me during the day that she wanted to join some Hunting club but the

shooting lessons were in Finnish. As an option, they offered to take her for one of the excursions as an observer.

The Secret Perhaps, personal contact is the key. Be proactive in order to get in contact with Finns! Even their own countrymen have to force them to socialize sometimes. In the conversation Antti mentions why they split the day with a coffee break revealing the other three objects for the competition only after it: “You know already what Finns are”, he tells me and I really do. ”If we hadn’t forced them to come for a coffee and chat, everyone would have spent the day on their own.”

That’s how most Finns are.

But once you know this and learn how to deal with it, you happen to have nice conversations and a lot of fun with awesome Finnish people. Ask Elena and Lena if you don’t take my word. They ended their day at the Digirundi after-party with all the other participants and wouldn’t tell me until what time they stayed up.

MEET AND GREET • Where to meet International and Finnish students?

NISO Events facebook.com/groups/nisoo »» International Movie Night (offered every other Friday at HK217, Linnanmaa) »» Crocheting Workshop (October) »» NISO Wednesday Futsal/Basketball Practice 17:10-18:10 (Yliopistokatu 48)

THE IRISH FESTIVAL OF OULU

Join SOOPA, the scout troop of

Learn more about Ireland by visiting seminars at the University of Oulu (Faculty of Humanities, room HU106): »» Thu 4.10. 14:00 Northern Ireland: Prisoners of History »» Fri 5.10. 12:00 Contemporary Irish Poetry

the University of Oulu. Interested in all sorts of outdoor, scouting and sports activities? They’ve had many foreign people to join their trips and they’ve all survived! www.student. oulu.fi/~rysoopa/english/english.html

Join the student theatre of Oulu (OYT) Want to act, direct or write?

OYT also needs people who are interested in graphic design, sound and light technics, costume design, makeup design, set design etc. For more information visit oulunylioppilasteatteri.fi.

9/2012 | 33

AWESOME BOARD GAME • design Margarita Khartanovich • illustrations Mikael Heikkinen • ideas by OYY

The Oulu Student Saga

To start the game you will need:

or Did Harry Potter ever graduate from Hogwarts?

We offer you an exciting experience of living a life of an Oulu student without any particular health damages or any serious responsibilities. Let the destiny choose your path and lead you to the logical end of the student life – graduation.

Warning: there is a chance that you will never graduate and will join Harry Potter’s club “Forever a Student”. The fastest to graduate wins (of course).

1 Start / Enter the University

2 Have an adventure in the University main campus catacombs

16 Watch the ice hockey game with Oulun Kärpät

3 Have a picnic in Ainola’s park

15 Visit the Teekkaritalo

17* Run or walk the “bridge route”

14 Set an appointment near Rotuaari ball statue

18 Date someone outside your guild / Stay on the panel and in love

*17 (Kuusisaari-PikisaariKorkiasaari-HietasaariManner-Toivoniemi)

32 Check your Facebook every 10 min / Stay on the panel and never use Facebook again

33 See the Christmas show in a supermarket (Tiernapojat)

48 Have a coffee at Humus cafe (in the Uni)

31 Write the 1st page of your thesis / Kudos to you – throw the dice one more time

34 Exchange period / Do nothing during 5 turns

47 Swim in the ocean – during winter

49 You want to do something different / Leave the game to enter another university

50 Procrastination

YOU LOST THE GAME

34 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

4 Orientation Week / Throw the dice one more time

13 Visit the Guild room / Do nothing and look forward to panel 18

19 See the ocean from Nallikari

30 Have a beer behind the city theatre

35 Get lost at Syynimaa

46 Internship 2 / Throw the dice one more time

51 Get a new sticker for your student card / Walk with shame onto panel 54

5 Get your overall / Go to panel 13

29 Ride a bicycle in windy weather

36 Go skiing on ice

52 Join Harry Potter’s “Forever a Student” club / throw the dice three times and choose any number you like

2

From 2 to 8 players;

3

A dice and game markers.

6 Eat PULLA in Bisket

28 Summer internship / High five – have some rest now on panel 32

44 Eat a MAYO PIZZA OH MAI GAWD!

53 Eat at Piccolo grill after 22 o’clock

7 Downtown orienteering / Throw the dice one more time and move forward by the action panels only (once)

8 Visit the Star Tower (Tähtitorni) cafe

10 Exchange Party / Move to panel 12

22 Vappu / Do nothing for 3 turns

27 Roll the ball statue at Rotuaari

38 They wrote about you in Ylkkäri / Do nothing, just be proud!

The game begins at Start. Throw the dice to move forward. Follow the instructions on the Action Panels and stay on the Oulu Panels that do not demand any action.

The game is over when one of the players reaches the Graduate panel.

Enjoy the game!

Action panels Oulu panels

11 Observe Oulu from somewhere up high

21 Watch the Air Guitar World Championship

37 They stopped asking you for your ID / Get alerted and stare at panel 45

45 You’ve got more than enough credits / Do one step back

This game, printed in the Oulu Student Magazine;

12 Join a club / Choose any club or association and stay on the panel

20 Choose the topic for your thesis / Go to panel 34

1

23 Hug the Toripolliisi statue

26 Get kidnapped by aliens / Go to panel 38

39 Go jogging in the notorious Meri- Toppila

9 Vulcanalia / Move forward by the number of years you participated in it

24 Get dipped in Lasaretinväylä

25 Have a beer at Torinranta

40 You’ve got a “Burn-out”/ Say bye-bye to the game and go to Kela YOU LOST THE GAME

43 You are sick and tired of everything / Wait one turn to understand what you wanna do

42 Visit pub Kuutio

54 Get paid by the University and finish your thesis (for God’s sake) / Do nothing, just write damn thesis!

41 Ride a bike in winter

55 Graduate

YOU WON

THE GAME!

Huoneisto

Pinta-ala m2

Asomaksu alk.

Käyttövastike alk. €/kk

1h+tupak+s

35,0 – 35,5

14.796 €

371 €

1h+kk+alk+s

38,0

15.770 €

395 €

Ihmisläheinen

uusI Oulu

Heikki Alatalo

Niko Finnilä

Jonna Manninen

Jaakko Mäki-Petäjä Jyrki Mäkitalo

ylioppilas

isännöitsijä, myyntineuvottelija

tradenomi, projektikoordinaattori

opiskelija

Oskari Jaara ylioppilas

opiskelija

Pekka Kainua

TM, lapsi- ja nuorisotyön sihteeri

Matias Ojalehto

insinööriopiskelija, prosessinhoitaja

käytä

ääni

-

oikeuttasi!

Jouni Pitkänen rahoituspäällikkö

Anne Päkkilä opiskelija

Hennamari Toiviainen YTK, opiskelija

Ehdokasnumerot ja lisätietoja: www.oulunkeskusta.fi Kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa 17. – 23.10. Varsinainen vaalipäivä 28.10.

9/2012 | 35

Tuomas Aarni

Allu Alatalo

Filosofian maisteri (tietojenkäsittelytiede)

Valtteri Aine

Maija Ijäs

Tomi Kaismo

Tekniikan tohtori, yrittäjä

Helena Jaakkola

Tuula Koski-Tervo

Toimitusjohtaja

Mika Kukkonen

Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja

Anna-Liisa Lämsä

Matti Mannermaa

Hallituksen puheenjohtaja

Roy Mattson

Eero Manninen

Humanististen tieteiden kandidaatti, opiskelija

Maria Portaankorva

Ulla Regelin

Aila Postareff-Jurvelin

Koneteknikko

Aluejohtaja

Teija Ruokamo

Matti Roivainen

Pekka Simonen

Tiina Suutari

Esa Suutari

Suunnitteluinsinööri

Timo Tuovinen

Filosofian maisteri, ryhmäpäällikkö

Yrittäjä, projektipäällikkö

Opiskelija, lääketieteen kandidaatti

Martti Turkka

Maanviljelijä, eläkkeellä

Sami Luhtaanmäki

Konetekniikan diplomiinsinööri, toimitusjohtaja

Ympäristötekniikan DI, kaupunginhallituksen pj.

Ammatillinen opettaja, toimittaja

Yrittäjä

Lyly Rajala

Toimittaja, yrittäjä

Heli Pihlajamaa

Sähkötekniikan diplomi-insinööri

Antti Rautio

Terveydenhuolto- ja turvallisuusalan kouluttaja

Kaisu Similä

Tiina Savola

Toimistosihteeri

Diplomi-insinööri

Jukka Taskinen

Erikoissairaanhoitaja, terveystieteen maisteri

Jaana Vuorenhuhta

Palvelukotiyrittäjä

Yrittäjä

Heikki Pesämaa

Paula Tamminen

Tommi Pekkala

Paula Paroll

Jussi Peltola

Opiskelija, järjestösihteeri

Talvitie

Anne Lukkarila

Diplomi-insinööri, specialist

Toimitusjohtaja, kouluttaja

Lotta Savola

Mari-Leena

Tarja Vikström

Diplomi-insinööri

Hammaslääketieteen tohtori, eläkkeellä

Filosofian maisteri, lehtori

Yrittäjä, toimitusjohtaja

Lauri Louhivirta

Maarit Raitio

Paula Salo

Terveystieteen kandidaatti, opiskelija

Anri Veijola

Harri Pelkonen

Kapteeni (SIT.)

Toiminnanjohtaja, insinööri

Tiina Takalokastari

Sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteen maisteri

Filosofian maisteri, erityislähettiläs

Anu Tiihonen

Yrittäjä

Diplomi-insinööri, kehityspäällikkö

Pekka Ylönen

Varatuomari

Minna Åman-Toivio

Filosofian maisteri, yrittäjä

Office administrator, merkonomi

PLUSMARK

KOTI

Arto Poussu

Diplomi-insinööri, toimitusjohtaja

Suvi Lindén

Kirsti Paloniemi

Diplomi-insinööri, alueasiamies

Juha Rahkola

Filosofian maisteri, opettaja

Mika Ruostesuo

Tuottaja, tuotantopäällikkö

Rehtori, eläkkeellä

Markku Nissinen

Everstiluutnantti (evp.)

Jalkapalloilija, urheilutoimenjohtaja

Juontaja, esiintyjä

Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja

Diplomi-insinööri

Toimitusjohtaja, professori

Jukka Orava

Mika Nurmela

Jasmin Mäntylä

Myymäläpäällikkö

Pia-Riitta Korvenheimo

Henna Korhonen

Timo Lindborg

Valmentaja, urheiluakatemiakoordinaattori

Myllylä

Tuotantotalouden DI, luottamushenkilö

Pasi Possakka

Kasvatustieteen maisteri, musiikkiluokanopettaja

Filosofian maisteri, opettaja

Mikko Merihaara

Jukka Latva-Rasku

Sirkka-Liisa Palvelukeskuksen johtaja, eläkkeellä

Sari Koskela

Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja

Kasvatustieteen maisteri, yliopisto-opettaja

Johdon assistentti

Ylihoitaja, eläkkeellä

Yrittäjä, insinööri

Minna Lehtovaara

Erikoissairaanhhoitaja

Työvoimaneuvoja

Jari Laru

Jaana Mellanen

Lastentarhanopettaja, tiimivastaava

Heidi Kemppainen

Ammatillisten aineiden opettaja (yrittäjyys)

Ulla-Riitta Lattula

Huoviala

Markku Koivuperä

Diplomi-insinööri, toimitusjohtaja

Kyösti Kekkonen

Diplomi-insinööri, eläkeläinen

Virve Lappalainen

Vanhempi rikoskonstaapeli

Jorma Kärnä

Kauppatieteen maisteri, yrittäjä

Insinööri

Milla Kynkäänniemi

Materiaalipäällikkö, toiminnanjohtaja

Markku Kuuselo

Opiskelija, vartija

Mari Kangas

Insinööri, myyntipäällikkö

Hannu Kuparinen

Turkkuri, yrittäjä

Kasvatustieteen tohtori, tutkimuspäällikkö

Janne Kalinainen

Toimitusjohtaja, herastuomari

Kapteeni (evp.), liikunnanohjaaja (amk)

Marja-Leena

Aluepäällikkö, opettaja

Jorma Kivelä

Kasvatustieteen maisteri, koulutussuunnittelija

Juha Hänninen

Yhteyspäällikkö

Marko Hoikkaniemi

Opiskelija

Tiina Kellokumpu-Tyvelä

Diplomi-insinööri, liikkeenjohdon konsultti

Juha Humppi

Opiskelija

Henri Heikkinen

Merkonomi

Olavi Kangas

Rehtori (eläkkeellä), opetusneuvos

Petri Juntunen

Perushoitaja, toimittaja

Johanna Koskelainen

Erkki Kangas

Yrittäjä

Outi Eskola

Yrittäjä

Insinööri, maisteri

Tauno Jokinen

Yrittäjä

Jari Eskola

Niilo Heinonen

Diplomikosmetologi

Kasvatustieteen maisteri, apulaisjohtaja

Sirpa Erkkilä-Häkkinen

Insinööri

Merja Haapaviita

Outi Ervasti

Lääkäri

Järjestelmäpäällikkö

Jorma Axelsson

Valtiotieteen ylioppilas

Maija Bolszak

Pirjo Bastman

Yrittäjä

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA! ... TOPPILASTA Meillä on myös kimppakämppämahdollisuus.

TÄST Ä TEILL KÖ E UUSI KOTI ?

Osoite: Pirrakatu 1 Huoneistotyyppi: 3h+k+s, 78 m2 Kerrostalo: 2/6 krs.

Vuokra: 628€/kk sis. vesimaksu, pesulan käyttö ja 2M-laajakaista.

Vakuus: 290€

Asuminen on meillä helppoa, ei ole huolta pihatöistä eikä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka kavereiden kanssa hengailuun.

Meiltä saatte hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin jokaiseen elämäntilanteeseen.

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI