YLKKÄRI 4/2013

UUNO Children Of The Demonstration p.22 OULUN YLIOPPILASLEHTI · 4/2013 53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

5 Ways to Finance Your Studies p.22

Työelämäliite: Opi oppimaan Oulun joukkoliikenne s.4 Elokuvaloma Tromssassa s. 8

10

s.

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa Nestori Törmä

OULUN YLIOPPILASLEHTI

4/13 10.4.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl

Opi oppimaan

Eveliina Kyllönen (keskellä) muistuttaa, että oppimisen oppiminen on sisältöjä tärkeämpää. Hän itse on historian laitokselta valmistunut maisteri, joka vastaa konsulttiyritys Twinsparkissa yrityksen hallinnosta, taloushallinnosta ja siitä, että yrityksen käytännön arki sujuu.

s.10-11

Kuvassa taukotilaan kahvia hakemaan mennyt Kyllönen vaihtoi kuulumiset Laura Durchmannin ja JoukoMikael Kyllösen kanssa.

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Uuno Coordinator uunoproject@oyy.fi.

KANSI Nestori Törmä LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Minna Koivunen, Tytti Tuppurainen, Laura Pistemaa, Laura Kantomaa, Henna Rannanpää, Heidi Niemelä ja Anni Jyrinki ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Children Of The Demonstration s.22-23

On the 20th of March everyone, who happened to be in Helsinki city centre around noon, seemed taken aback by what was going on there…

Adrenalized with dazzling sunlight, groups of agitated young people were flocking to the Senate Square like pigeons to Piazza San Marco.

Marg arita Khar tano vich

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 8.5.2013. Deadline materiaaleille 29.4.2013

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Enemmän vai vähemmän joukkoliikennettä?

VÄRJÖTTELYT BUSSIPYSÄKILLÄ, sillit purkissa ruuhkabussissa, letkassa kulkevat bussit, sekalaiset aikataulut, viikonlopun epätoivo kun bussit eivät kulje, pitkittyneet baari-illat kun unohdit lähteä ajoissa siihen ainoaan onnikkaan joka yötunteina kulkee, kuulostaako tutulta?

No aivan varmasti! Epäilemättä jokainen Oulun joukkoliikennettä käyttänyt on kokenut epätoivon ja turhautuneisuuden hetkiä yrittäessään sovittaa arkeaan bussiaikatauluihin.

Muilla paikkakunnilla oululainen joukkoliikenne on jopa melkoinen vitsi! Tamperelaisen kanssa seisoskelu bussipysäkillä suorastaan nolottaa. Meininki on kuin suoraan mettäperäl-

tä, ja suurkaupungin volyymi on vain utopistinen ajatus. olisi tuhannen taalan paikka tehdä tuntuva kohennus Oulun joukkoliikenteen palvelutasoon. Tämän haaveen toteutuessa Oulu siirtyisi viimeinkin edes bussinmitallisen verran kohti valtakunnallista tasoa joukkoliikenteen saralla. Nykyisestä tasosta kertonee se, että tämänkään satsauksen myötä Oulu ei läheskään saavuttaisi sitä tasoa, millä vertailukaupungit Turku ja Tampere tukevat joukkoliikennettään.

Tällä hetkellä keskustan kehittäminen on kuuma peruna Oulussa. Eikö panostukset joukkoliikenteeseen olisi juuri oivalJUURI NYT PÄÄTTÄJILLÄ

Eikö panostukset joukkoliikenteeseen olisi juuri oivallinen keino saada sykettä keskukseen ja ihmiset liikkumaan?”

”

linen keino saada sykettä keskukseen ja ihmiset liikkumaan?

Hyvät joukkoliikenneyhteydet toisivat ihmiset keskustaan ja vähentäisivät autoruuhkia ihmisjoukkojen keskellä.

Onko nykyinen joukkoliikenteen taso se missä Oulu haluaa strategisesti pysytellä?

Toivottavasti ei. Satsaukset tähän tärkeään palveluun ovat kauaskantoisia panostuksia ja merkittävä houkutin saada uutta väkeä Oulun kylään ja saada heidät myös jäämään!

NYT

ON

TUHANNEN

kaan asiaan, ja myöskin näyttävät kuinka merkittävä asia joukkoliikenne meille on.

Linjan takaa

TAALAN

paikka tehdä roima parannus oululaiseen joukkoliikenteeseen! Toivottavasti myös opiskelijamassat tempautuvat mu-

teksti Laura Kantomaa Kirjoittaja on OYY:n sosiaalipoliittisen sihteerin sijainen.

@ylkkari

4/2013 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Joukossa viisaus vahvistuu OULUN YLIOPISTON UUSIA rakenteita miettinyt rakennetyöryhmä ehdotti Missä mennään -tilaisuudessa 3. huhtikuuta, että nykyiset tiedekuntaneuvostot korvattaisiin tiedekuntahallituksilla, jotka saisivat paljon strategista päätäntävaltaa tiedekunnissa.

Hallituksen kokoonpanoksi esitettiin kahta professoria, kahta henkilökunnan edustajaa, kahta opiskelijaa sekä yhtä tai kahta ulkopuolista. Oulun yliopiston ylioppilaskunta ehti kiitellä ehdotusta heti tuoreeltaan.

YKSI VUODEN 2009 yliopistouudistuksen jälkeisen ajan konkreettisista ongelmista on tuntunut olevan, että tiedekuntien tiedekuntaneuvostojen roolit ovat menettäneet merkityksensä. Sen rehtori Lajunenkin tilaisuudessa totesi. Joskin hän lisäsi samaan hengenvetoon, että nykyrakenteellakaan mikään ei estä dekaaneita antamasta niille riittävää arvovaltaa.

Ei toki estäkään, mutta jos valtaa ei ole saatu ohjattua demokraattisesti päätetyille elimille vihjailemalla, asia on parasta laittaa kuntoon pakolla.

Hallitus aiheuttanee sanana sekä ihastusta että vihastusta yliopistoväessä, mutta loppujen lopuksi se on

tävää muutosta suuntaan tai toiseen. Suomen suurimman mediamahdin Helsingin Sanomien suhtautuminen opiskelijoiden opintotuen puolesta taistelemiseen sen sijaan ihmetyttää.

Korkeakouluopiskelijat kokosivat 5000 hengen joukon osoittamaan mieltään Helsingin keskustaan päivää ennen kehysriiheä, mutta seuraavan päivän 92-sivuisessa Helsingin Sanomissa tapauksesta ei mainittu uutisissa sanallakaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi Huvudstadsbladet laittoi jutun mielenosoituksesta lehden kanteen.

Seitsemän- tai kahdeksanhenkinen porukka kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin yksi dekaani, koska joukossa viisaus vahvistuu.”

”

Hesarin mielipidekirjoituksiin oli ”sattumalta valikoitunut” kirjoitus, jossa lukiolaisen tittelillä haukutaan opiskelijoiden tempausta itsekkääksi.

Hesari on ennenkin käyttänyt valtaansa vaikuttaessaan kansalaisen mielipiteeseen, mutta tähän mennessä lukija on voinut luottaa siihen, että selvästi yleisen uutiskynnyksen ylittävät tapahtumat myös uutisoidaan. Toivottavasti myös tulevaisuudessa!

AINOASTAAN KYSEISEN PÄIVÄN

pelkkä sana. Sillä, kutsutaanko tiedekunnan strategisista linjauksista päättävää elintä tiedekuntaneuvostoksi, hallitukseksi tai vaikka hengailuryhmäksi, ei ole merkitystä. Sillä sen sijaan on, ketkä tiedekuntien kannalta merkittävistä asioista päättävät.

Seitsemän- tai kahdeksanhenkinen porukka kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin yksi dekaani, koska joukossa viisaus vahvistuu.

P.S.

Opiskelijat saivat kehysriihessä torjuntavoiton, jossa on muutama nihkeä heikennys, mutta ei mitään järisyt-

Helsingin Sanomat selitti ”unohdusta” inhimilliseksi virheeksi. Kirjoittaja ei selitystä niellyt. Pureskelu jatkuu.

Rakas päiväkirja

Sisällys

Ajankohtaista

Työelämä

4 Opiskelijat vaativat parempaa joukkoliikennettä 5 Tiedekuntaneuvostoista ehkä tiedekuntahallituksia 6 Opintotukiuudistus: Pieniä heikennyksiä

10 Opi oppimaan 12 Takomalla tulevaisuuden toivoja 12 Tuunaa tutkintosi sivuaineilla 14 Näin taistelet tukiviidakossa valmistumisen jälkeen

Matkalla 8 Elokuvaloma Tromssassa

Kampuksella 16 Kaupunki mukaan Amazing Ouluun 17 Kieroa sivistämistä 18 Kampuksen kasvot 18 Kivet kiinnostaa 20 Haarukassa: Kahviloissa viihtyvä karkkityttö 21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit

Uuno 22 Hi, 5 to Finance Your Studies 23 Children Of The Demonstration

Arviot 20 Juhani Karila: Gorilla 21 J. Karjalainen: Et ole yksin 21 Anssi Kela: Anssi Kela

Sarjakuvat 3 Rakas Päiväkirja 16 Lyhyempi oppimäärä

8 Politics and the City 16 Hallitus linjaa: Akateemisen sielun huutokauppa(ko)?

Vaikka Oulun joukkoliikenteen kattavuus paranee tuossa mallissa 29 prosenttia, se on silti muihin verrokkikaupunkeihin nähden heikompi.”

”

Valle Uimonen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

oulunylioppilaslehti

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista nykytaso

±0€

JOUKKOLIIKENNE • teksti Ville Koivuniemi • grafiikka Mikael Heikkinen

Opiskelijat vaativat parempaa joukkoliikennettä Oulun ja Oulun seudun joukkoliikenteen tulevaisuudesta päätettäneen huhtikuun lopussa.

Ensin valitaan se, aiotaanko joukkoliikenteeseen satsata nykyistä enemmän rahaa.

OULUN KAUPUNGINVALTUUSTO

päättänee huhtikuun lopussa Oulun ja Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutason suuntaviivoista. Alun perin tarjolla oli sekä Oululle että Oulun seudulle kaksi vaihtoehtoa: parannettu malli ja nykyisellä rahamäärällä jatkaminen, mikä käytännössä tarkoittaisi palvelutason huononemista.

Sittemmin mukaan on sorvattu suppeampaa mallia hieman parempi malli, johon on kirjattu, että palvelutasoa voidaan tarvittaessa nostaa 20-30 prosentilla. Oulun kaupungin osalta parannettu malli maksaa kolmisen miljoonaa euroa suppeaa mallia enemmän.

Opiskelijoiden näkemys joukkoliikenteeseen on selvä. ”Parannettu malli on selkeästi se, mihin Ylkkäri kysyi Oulun kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtajilta, äänestävätkö heidän ryhmänsä todennäköisesti parannetun vai karsitun joukkoliikenteen palvelumallin puolesta Oulun kaupungin osalta.

me ajetaan”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen sanoo. ”Vaikka Oulun joukkoliikenteen kattavuus paranee tuossa mallissa 29 prosenttia, se on silti muihin verrokkikaupunkeihin nähden heikompi.”

Vaikutusta opiskelijan viihtyvyyteen Uimonen muistuttaa, että julkisen liikenteen toimivuudella on iso vaikutus Oulun 25 000 korkeakouluopiskelijaan. ”On se iso asia opiskelijaelämässä. Vaikutusta on yliopistoopiskelijan näkökulmasta kahden kampuksen välillä kulkemiseen, mutta etenkin keskustan ja Linnanmaan välinen joukkoliikenteen toimiminen vaikuttaa

opiskelijan viihtyvyyteen.”

Tämän aukeaman alareunasta voi lukea jokaisen Oulun kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtajan mietteet palvelutason valinnasta. Ainakaan täysin selvää kuvaa siitä, millaiseen joukkoliikenteen palvelutasoon Oulussa päädytään, ei kommenteista saa.

Oulu ja Oulun seutu päätetään erikseen Mallin ymmärtämisen hankaluutta sekoittaa se, että Oulun kaupunki päättää omasta mallistaan itsenäisesti. Sen lisäksi päätetään palvelutasosta, joka koskee sekä Oulun että ympäristökuntien alueilla ajavia vuoroja. Oulun ja sen ympäristökuntien välinen joukkoliikenne

on tällä hetkellä niin suppeaa, että karsittukin malli toisi kaukovuoroihin parannusta.

Oulun kaupungin sisällä parannettu malli puolestaan toisi linjakilometreihin 29 prosentin lisäyksen, kun taas karsittu malli karsisi kilometrimäärää 9 prosentilla.

Valitseepa Oulun kaupunginvaltuusto sitten parannetun palvelutason mallin tai karsitun version, joukkoliikenne laitetaan kokonaisuudessaan uudelleenmietittäväksi ja kaupungille tullee sen järjestämisessä huomattavasti entistä suurempi rooli.

On erittäin todennäköistä, että

joukkoliikenne järjestetään tulevaisuudessa niin sanotulla ”bruttomallilla”, jossa Oulu kerää matkustajien lipputulot ja maksaa liikennöitsijälle kilometreistä. Tällä hetkellä Oulu maksaa Koskilinjoille sen mukaan, kuinka paljon linja-autolla kuljetaan.

Oululle on siis tällä hetkellä sitä edullisempaa, mitä vähemmän joukkoliikennettä käytetään.

Oman lisämausteensa soppaan tuo se, että parannettu malli toisi Oululle valtion tukea suppeaa mallia enemmän.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta aikoo olla joukkoliikenteen suhteen huhtikuussa aktiivinen. ”Järjestämme tempaukset Linnanmaalla ja Oulun keskustassa. Niistä tiedotetaan lähempänä tapahtumia”, Valle Uimonen lupaa. ■

Liikennejärjestelyihin muutosta joka tapauksessa

Juha Huikari, Kesk. (19 valtuustopaikkaa)

Juha Hänninen, Kok. (13 valtuustopaikkaa)

Mikko Raudaskoski, Vas. (10 valtuustopaikkaa)

Pirjo Sirviö, SDP (9 valtuustopaikkaa)

”Siinä pohjaesityksessä on optio 20-30 prosentin korotukseen. Tässä taloustilanteessa tuo lienee paras kompromissimalli.”

”Joukkoliikennettä pitää kehittää, mutta on iso kysymys, paljonko siihen kannattaa laittaa velkarahaa.”

”Tavoittelemme vähintään mallia, jossa suppeaan malliin lisätään 20 prosentin parannus.

Haluamme ryhmänä satsata joukkoliikenteeseen.”

”Oma kantani ainakin on, että liian matalalla tasolla mennään tällä hetkellä.”

@ylkkari

4/2013 | 5 MISSÄ MENNÄÄN • teksti Ville Koivuniemi • kuva Henna Rannanpää

u t t e n n a r a p so a t u l e v l a p

€ . j l i m + n. 3 Missä mennään -tilaisuuden alustanut rehtori Lauri Lajunen kertoi olettavansa, että yliopistoindeksiä ei enää jäädytetä.

Tiedekuntaneuvostoista ehkä tiedekuntahallituksia Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuus esitti muutoksia hallintoon. Tieteenalakohtaisilla ryhmillä oli vain vähän uutta kerrottavaa. näin hyvältä, että kenellekään ei ole siihen mitään sanottavaa?”, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kysyy vajaalta puolelta salilliselta Oulun yliopiston henkilökuntaa, joka on tullut Missä mennään -tilaisuuteen kuulemaan, millaisiin mietintöihin yliopiston rakenneuudistusta pohtineet työryhmät ovat tulleet.

Rahanjakoperusteisiin liittyen esitetään pientä kritiikkiä, mutta yleisesti ottaen pohdintoihin suhtaudutaan jopa varovaisen positiivisesti.

Suurimmat muutosehdotukset ovat hallintojohtaja Essi Kiurun johtaman rakennetyöryhmän käsialaa. Ryhmä ehdottaa, että nykyiset tiedekuntaneuvostot korvattaisiin tiedekuntahallituksilla, joihin valittaisiin kaksi edustajaa professoreista, keskiryhmästä ja opiskelijoista, joiden lisäksi hallituksiin tulisi vielä yhdestä kahteen ulkopuolista edustajaa. Nimensä mukaisesti hallitukset saisivat painavan ja strategisen roolin tiedekunnan päätösten tekijänä. ”NÄYTTÄÄKÖ TÄÄ NYT

Linjakilometrit vuodessa (Oulu)

Nykytaso Parannettu Karsittu

Mikä bruttomalli?

Palvelutason uudistuessa Oulu ottaa luultavasti käyttöön ns. ”bruttomallin”. Bruttomallissa Oulu maksaa liikennöijälle kyydeistä ja kerää lipputulot itse. Aiemmin Oulu on maksanut ostetuista lipuista, jolloin sille on ollut sitä kannattavampaa, mitä vähemmän joukkoliikennettä on käytetty.

Mitä maksaa?

Parannettu Karsittu

Oulun seutu yht.

n. 8,6 milj. €

!

7 700 000 km 9 800 000 km +27% 7 000 000 km -9%

n. 4,8 milj. €

Oulun kaupungille parannettu malli maksaa arviolta 3-3,1 miljoonaa euroa karsittua mallia enemmän.

Joukkoliikennejaoston pohjaesitys on karsittu malli, jossa mainitaan erikseen 20-30 prosentin lisäysvarasta.

Vaili Jämsä-Uusitalo, Peruss. (8 valtuustopaikkaa)

Veikko Ervasti, Vihr. (7 valtuustopaikkaa)

Marja-Leena Kemppainen, KD (1 valtuustopaikka)

”Kaikkein suppeinta mallia emme ainakaan kannata.

Mutta se on sitten kysymys, riittääkö budjetissa rahaa kaikista kalleimpaan malliin.

Pitää katsoa kokonaisuutta.”

”Olemme ehdottomasti parannetun mallin kannalla. Suunniteltu parannuskaan ei tuo riittäviä uudistuksia. Oulun joukkoliikenne toimii suurista kaupungeista huonoiten.”

”Olen valmis keskustelemaan parannetusta mallista. Ihmiset kokevat nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaiseksi.”

oulunylioppilaslehti

Tiedekuntaneuvoston nykyrooli riittämätön Rakennetyöryhmä esittää lisäksi, että alarakenteita poistettaisiin ja tiedekunnista tehtäisiin yksiportaisia.

Lajunen myöntää, että tiedekuntaneuvostojen roolia pitää joka tapauksessa vähintäänkin kehittää. ”Yliopistolain myötä tiedekuntaneuvostojen rooli katosi. Niitä tullaan muuttamaan niin, että se on strateginen elin.”

Opiskelijan näkökulmas-

ta rakennetyöryhmä raportissa mahdolliseksi uhkakuvaksi nousee kohta, jossa puhutaan yhdestä talous-, henkilöstö- ja koulutuspalvelujen toimipisteestä. Puheenvuorossaan Kiuru kuitenkin mainitsi, että sen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa fyysiesti yhtä palvelupistettä.

Tieteenalapohjaisten työryhmien pohdinnoista ei noussut esille suuremmin mitään uutta kerrottavaa, jota hallituksen uutta rakennetta koskevassa päätöksessä ei jo sanottaisi.

Ylijäävää rahaa esitetään yhteiseksi Talousjohtaja Pirjo Kytösalmen johtamassa rahanjakotyöryhmässä esitetään, että mahdollisuutta laittaa yksiköiden taseiden ylijäämät uudelleenallokoitavaksi pitäisi vähintäänkin harkita.

Lisäksi työryhmä esittää, että ”musiikkikasvatuksen kustannusrakennetta kehitetään selvittämällä yhteistyömahdollisuuksia Lapin yliopiston kanssa”.

Suomeksi sanottu se tarkoittanee, että nykymuotoiselle musiikkikasvatuksen opetukselle halutaan tehdä jotain, koska sitä ei pidetä riittävän tuottavana.

Kuka tahansa yliopistolainen voi antaa raporteista palautetta.

Raportit tulevat Oulun yliopiston internetsivuille kenen tahansa luettavaksi. Oulun yliopiston hallitus kokoustaa seuraavan kerran 17. huhtikuuta. Sen vuoksi kommentteja pyydetään 14. huhtikuuta mennessä.

Hallitus päättää rakenteita koskevista muutoksista kokouksessaan 31. toukokuuta. ■

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

OPINTOTUKI UUDISTUU • teksti Ville Koivuniemi • kuva Margarita Khartanovich

Politics and the City Tytti Tuppurainen

Nuorisotakuu on megasatsaus MINULTA KYSYTTIIN USKONKO NUORISOTAKUUSEEN.

Totesin, ettei kyse ole uskonasiasta, vaan tahdosta.

Takuuta ei ole rakennettu kevein perustein. Tavoite on ollut esillä eri muodoissaan jo yli kolmekymmentä vuotta. Aika oli kypsä nyt, sillä nuoriso ottaa aina talouskriisin iskut kovimmin.

Luvut ovat armottomia: Suomessa on tällä hetkellä yli 39 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työhakijaa.

Alueellamme Pohjois-Pohjanmaalla nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä on 3 855. Ei ole odotettavissa, että yksin markkinat hoitaisivat nuorisotyöttömyyden pois. Tarvitaan yhteiskunnan toimia, tai laaja joukko nuoria syrjäytyy työelämästä ja uhkaa ajautua elämässä sivuraiteelle. Ja vatvomme syitä ja syyllisiä vielä parinkymmenen vuoden kuluttuakin.

NUORISOTAKUU KOSKEE kaikkia työttömiä tai ammatillista koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita sekä 25–29-vuotiaita vastavalmistuneita, joiden valmistumisesta on alle vuosi. Idea on pysäyttää työttömyysaika kolmen kuukauden kohdalle, jonka jälkeen takuun piirissä oleville nuorille tarjottaisiin kullekin omaan elämäntilanteeseen sopiva aktiivitoimi. Tämä ei ole ihan täystakuu: sen mukana ei tule varmuutta pysyvästä, toiveiden mukaisesta työurasta. Mutta se on kuitenkin risteysasema, josta ura lähtee Aika oli oikeaan suuntaan.

” kypsä

Nuorisotakuu koskee nyt, sillä nuoomalla alueellamme monia: alle 25-vuoriso ottaa tiaista 1 191 ja alle aina talous30-vuotiaista vastavalmistuneista 119 henkriisin iskut kilöä. Itse asiassa nuorisotakuu koskee ennen kovimmin.” kaikkea meitä: Pohjois-Pohjanmaalla on maamme korkein syntyvyys, ja Oulun kaupungin keski-ikä on Euroopan kaupungeista alhaisin, vain 34 vuotta. Meidän, jos kenen, tulisi pitää nuorisotakuuta esillä ja vaatia sen viemistä maaliin.

Nuorisotakuu ei ehkä ensimmäisenä kosketa yliopisto-opiskelijaa. Elämän eväät ovat jo aika hyvin korissa. Silti: niin sanottuja akateemisia alle 30-vuotiaita työttömiä on TE-toimistomme alueella tällä hetkellä 855 henkilöä. Nuorisotakuu on ässä hihassa, ettei papereiden ulosottamisen jälkeen jää yksin, jos ura ei heti urkene.

Tunnustan, että homma on haastava. Mutta tahtoa on: nuorten hyvinvointiin satsataan eikä katsota sivusta, kuinka kokonainen ikäluokka uhkaa hautautua finanssikriisistä lähteneen laman jälkijäristyksiin.

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Pieniä heikennyksiä Opiskelijat kokivat hallituksen muutokset opintotukeen torjuntavoittona, koska tulos on worst case scenarioita huomattavasti maltillisempi.

H

ALLITUKSEN MAALISKUI-

kehysriihi toi korkeakouluopiskelijoille ennalta arvioitua miellyttävämpää postia. Opintotuki säilyy suurin piirtein ennallaan, vaikkakin joitain heikennyksiäkin tulee.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen oli yksi noin viidestätuhannesta nykymuoNEN

toisen opintotuen säilymisen puolesta mieltään osoittaneista Helsingissä. Hän pitää hallituksen päätöksiä torjuntavoittona opiskelijoille, mutta suhtautuu heikennyksiin kriittisesti. ”Eihän sieltä tosiaan pelkkää hyvää tullut, kuten tiedotustilaisuudessa näytti. Mutta näitä täytyy analysoida ja selvittää, miten ne vaikuttavat käytännössä.”

Erityisesti jälkianalysoitavien

asioiden listalle menee uudistus, jossa alle 20 opintopistettä vuodessa suorittavat eivät ole oikeutettuja opintotukeen ollenkaan.

Opintotukea ei ole toisaalta tähänkään mennessä vapaamatkustajille maksettu. Täydet opintotukikuukaudet nostavilta ja alle 20 opintopistettä vuodessa kerääviltä on saatettu nytkin evätä oikeus opintotukeen, ja jopa periä tukea takaisin. Kela

Näin opintotuki muuttuu

–

–

Tukikuukausia saksittiin Yhtä korkeakoulututkintoa suorittava voi saada nyt 55 kuukautta opintotukea. Määrä pysyy samana. Korkeakoulututkintoihin yhteensä voi nykyään saada 70 opintotukikuukautta, mutta enimmäismäärä pudotetaan 64:een.

Opintotukeen vähimmäisopintopisteraja Opiskelijan täytyy suorittaa vähintään 20 opintopistettä vuodessa, jotta voi nostaa kyseisenä vuotena opintotukea. Tämän lisäksi Kela edellyttää lähtökohtaisesti viitta opintopistettä opintotukikuukautta kohden, kuten aiemminkin.

± Opintotuki indeksiin kuten sovittu Opintotuki sidotaan indeksiin elokuussa 2014, kuukautta aiemmin kuin hallitus oli aiemmin suunnitellut.

@ylkkari

4/2013 | 7

Eihän sieltä tosiaan pelkkää hyvää tullut, kuten tiedotustilaisuudessa näytti.”

”

Valle Uimonen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

+

on kuitenkin katsonut tapauksia tapauskohtaisesti, joten 20 opintopisteen jyrkkä raja kuulostaa äkkiseltään tylyltä. Aika näyttää, miten Kela tulkitsee asiaa tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa 5 000 opiskelijan näkyvä joukkomielenosoitus Helsingissä saattoi hyvinkin vaikuttaa opintotukipäätökseen positiivisesti. Ainakin poliitikot niin kertoivat.

Korkovähennys muuttuu hyvitykseksi Opintolainavähennys muuttuu opintolainahyvitykseksi.

Käytännössä valtio lyhentää osan lainasta, jos opiskelija valmistuu määräajassa. Tähän mennessä opiskelijan on pitänyt hakea vähennyksiä verotuksessa. Jos valmistuu tulevaisuudessa maisteriksi kuudessa vuodessa, yli 2500 euron ylittävältä osuudelta valtio maksaa opintolainan koroista 40 prosenttia opiskelijan puolesta.

oulunylioppilaslehti

+

Ja mielenosoitus kertoi muulle kansalle sen, että opintotuen kanssa ollaan sen verran tiukoilla, että heikennyksiä ei kestetä. Lisäksi opiskelijat pääsivät muistuttamaan siitä, että pakkolaina ei nopeuta opiskelua eikä siten pidennä työuria. ”Kun kokoonnuimme sinne, ja huomasimme kaiken sen porukan siellä, tuli tunne, että tahtotila on kova”, Uimonen sanoo. ■

Toisen asteen opiskelijalle huojennuksia Lukiolaisten ja ammattikoululaisten keskimääräinen opintotuki paranee, koska heidän vanhempiensa tulojen vaikutus opintotukeen pienenee. Vanhempien tulorajaa korotettiin 30 prosentilla 40 800 eurosta 53 000 euroon. Esimerkiksi lukiolaisen vanhempien vuositulot voivat siis olla 53 000 euroa ilman, että niillä on lapsen tukeen vaikutusta.

Punainen Risti Kontti

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla

TROMSSAN ELOKUVAFESTIVAALI • tekstit ja kuvat Henna Rannanpää

ELOKUVALOMA

TROMSSASSA TROMSSASSA ELOKUVALOMA

M

Tromssan kansainvälinen elokuvafestivaali (TIFF) on erikoinen loma elokuvafriikille ja kauniiden maisemien ystävälle.

Norjan vuonot bussin ikkunasta

ONEN VUODEN haaveilun jälkeen lähden vihdoinkin Tromssan kansainvälisille elokuvafestivaaleille! Tämä on jo viidestoista kerta, kun Oulusta lähtee bussilastillinen elokuvan ystäviä maailman pohjoisimpaan elokuvafestivaalille. Matkanjärjestäjät toimivat vapaaehtoisperiaatteella, joten he eivät siitä pääse rikastumaan ja tuskin sitä rahan vuoksi tekisivätkään.

Kirjallisuuden ja elokuvatutkimuksen opiskelijana olin haaveillut elokuvatäyteisestä matkasta. Päätin kuitenkin lopettaa haaveilun ja niistä puhumisen vuodesta toiseen – ja vihdoinkin tehdä asialle jotain. Tällä kertaa priorisoin oman iloni, muut asiat saavat luvan järjestyä. Ja kyse on kuitenkin yhdestä viikonlopusta, joten ei kun menoksi.

Matkan keskivaiheilla pysähdymme Muoniossa, jossa olen puoliunessa. Muutaman tunnin päästä herään ja näen ikkunasta tunturin.

Tämän jälkeen ei enää uni tule.

Olin odottanut Norjan vuonoja innolla, mutta samalla unohtanut, että en ole nähnyt tuntureitakaan liian moneen vuoteen.

Saavumme Kilpisjärvelle aamun sinisen hetken aikaan ja olen ällikällä lyöty. Kilpisjärvi on todella kaunis ja vakuuttava!

Tromssassa olemme iltapäivällä. Kaksitoista tuntia bussissa tuntuu pakaroissa ja päässä.

Hypotalamus on sekaisin ja keikuttaa. En ole syönyt lämmintä ruokaa ja olen nukkunut katkonaisesti, Tällaista se on, mutta olkoon.

Heitämme kamppeet leirintäalueen mökkeihin ja lähdemme hakemaan elokuvalippuja.

Varattujen lippujen jakaminen monelle kymmenelle ihmiselle kestää aikansa ja siinä on omat sähläyksensä. Oma laahaava väsymys estää kunnollisen

kommunikaation, mutta on sitä pahemmastakin selvitty.

Lippuja jaettaessa huomaan, että minulla osuu vain muutama elokuva yhteen muiden ihmisten kanssa. Olen harkinnut tarkkaan mitä elokuvia käyn katsomassa ja tuskaillut, kun en ole saanut kaikkia haluamiani helmiä mahtumaan kahden ja puolen päivän aikatauluun. Samalla olen tyytyväinen niihin elokuviin, joita olen menossa katsomaan. Olen päättänyt valita elokuvatarjonnan ilon ja hyvän mielen kautta, ja jätän muun muassa Norjan joukkomurhasta kertoneen dokumentin ja natsielokuvat seuraavaan kertaan.

Oopperaan toppahousuissa Lippurumban jälkeen kävelen keskustasta yöpymispaikalle kolmen kilometrin päähän.

Matkalla täytyy ylittää muun muassa kilometrin pituinen kaunis Tromssan silta, joka on liukas, ja lisämausteensa tuo omalaatuinen tuuli, joka melkein salpaa hengityksen. Lisäksi otan matkanjärjestäjän sanat asuinalueen läpi seikkailusta liian tosissaan ja eksyn kulkiessani takaisin leirintäalueelle.

Syömisen ja päiväunien jälkeen olo alkaa normalisoitua vaikka en tiedäkään onko aamu vai ilta. Illalla minulla on Der

Schönen Tot -ooppera Toblerone-suklaapatukkaa muistuttavassa kirkossa. Esitys koostuu kahden naisen laulamista aarioista, jotka ovat kuuluisten oopperoiden kuolemankohtauksista. Taustalla näkyy videoinstallaationa mykkäelokuvista muokattuja kohtauksia kuolemakohtauksista.

Sinfoniaorkesteri soittaa sivussa.

Kuoleman kauneus on sukupuolittunutta, sillä laulajat ovat naisia ja elokuvien kohtausten kuolemat kuvaavat pääosin samaa sukupuolta. Oopperassa kuolema ei ole makaaberi, vaan herkkä ja ennen kaikkea kaunis kaikessa kohtalokkuudessaan.

Katsoin yhden oopperan lisäksi yhteensä yhdeksän elokuvaa, ja kaikki valinnat osuivat nappiin. Ihanaa, kun sai taputtaa jokaisen elokuvan jälkeen!

Paljon hyviä ja muiden kävijöiden kehumia elokuvia jäi näkemättä, mutta toivon mukaan osa niistä tulee nähtäville esimerkiksi Oulun Studioon.

Tiukasti aikataulutettu loma Tromssa on kaunis ja sympaattinen. Tosin ehdin nähdä sitä vain hetkittäin päivänvalossa. Sen vähäisen päivänvalonkin vietän sisällä elokuvateattereissa. Ja kaunis se on myös iltavalossa.

Ollakseen loma, tämä viikonloppu on omituisen aika-

taulutettu, mutta se on samalla hienoa! Kerrankin voin laittaa elokuvat etusijalle ja järjestää muun elämän sopimaan niiden ehdoilla. Elokuviin menemiseen tulee oma rutiininsa, ja ennen elokuvia pyörivät Norjan ja Tromssan esittelyvideot ehdollistavat elokuvien alkuun.

Esittelyvideot on kovalla rahalla tehty ja niihin on selkeästi panostettu. Tosin kyseisten videoiden musiikki alkaa kummitella päässä.

Neljä elokuvaa päivässä alkaa olla itselle jo liikaa. Elokuvat alkavat sekoittua mielessä ja kankkuja pakottaa. Osa kokeneemmista festarikävijöistä kävi katsomassa lähes viisitoista elokuvaa. Miten he sen tekivät, en osaa sanoa.

1900-luvun alussa rakennettu Verdensteatret-elokuvateatteri on koko festivaalin kulminoituma. Teatterin sisustus on rakennusaikakaudelta ja penkit on järjestetty niin, ettei edessä istuvan pää ole edessä. Alakerran kahvilan tuotteita voi tuoda teatterisaliin asti. Nyt on ymmärretty, että ihmiset tulevat elokuviin viihtymään.

Elokuvalomalla puhun ihmeellisen vähän. Elokuvia katsellessa tuntuu, että olisi ollut osallisena tarinaan ja niiden keskusteluihin, mutta tosiasiassa en ole naurahduksia sekä vähäistä suomea ja ruotsia lu@ylkkari

4/2013 | 9

Elokuvafestivaaleja Oulussa

• Oulun Musiikkivideofestivaalit

• Irish Film Week • Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten elokuvafestivaali

Festivaaleilla on usein opiskelijaystävällisiä hintoja ja niihin pääsee myös vapaaehtoisena töihin.

Vihreät ja punaiset spiraalit hehkuvat taivaalla ja leukani loksahtavat auki.

Tromssa, vi ses igen!”

”

Tromssa tarjosi muuta kuin valtavirtaa kuun ottamatta puhunut juurikaan. On hämmentävää, kuinka paljon helpompaa on puhua ruotsia Norjassa kuin Ruotsissa. Annan itselleni henkisen papukaijamerkin, kun useamman tunnin tauon aikana syvennyin lukemaan norjankielistä elokuvalehteä ja ymmärsin artikkeleiden sisällön! Tosin puhutun norjan kanssa ei ole niin leppoista, norjaa en puhu, mutta ruotsin puhumisesta saan yllättävää innostusta.

Neljän päivän sisään istuin bussissa 24 tuntia, ja elokuvat päälle, joten mikään sporttinen loma ei ole kyseessä, jos ei laske teillä liukastelua urheiluksi.

Kävelin joka päivä keskustaan ja takaisin leirintäalueelle.

Kaiken liukastelun ja mustelmien jälkeen olen vakuuttunut, että seuraavalla kerralla yövyn keskustassa, jolloin välillä voi käydä lepäämässä elokuvien jälkeen.

Viimeisenä iltana kävelen leirintäalueelle ja teen tiellä epämääräisen spagaatin hyvin yllättäen. Juuri kun olen haaveilemassa jäänaskaleista ja kokoontaitettavasta potkukelkasta, Tromssa näyttää parastaan.

Näen upeimmat revontulet, mitä olen koskaan nähnyt! Vihreät ja punaiset spiraalit hehkuvat taivaalla ja leukani loksahtavat auki. Tromssa, vi ses igen! ■ Infoa tromssa.littlecamels.com. oulunylioppilaslehti

WADJDA

Wadjda, kertoo nuoresta saudiarabialaisesta tytöstä, joka haluaa polkupyörän, jotta hän voi kisata sillä naapurinpojan kanssa. Polkupyörä ei ole sovelias tytöille saudiarabialaisessa kulttuurissa, ja Wadjda kohtaa haasteita myös kotona. Vanhempien suhde on murroksessa ja Wadjdan radikaalit tavat eivät saa ymmärrystä.

Elokuva on hieno ja koskettava kasvutarina, nykyaikainen ja klassinen kertomus herkällä THE WOODSMAN AND THE RAIN

The Woodsman and the Rain on kaikessa erilaisuudessaan ihanan hassu ja vilpitön elokuva. Metsämies kohtaa zombie-elokuvaa tekevän porukan ja päätyy auttamaan heitä. Vanha metsämies ihastuu elokuviin nähdessään itsensä valokuvakankaalta. Hän innostuu elokuvan tekemisestä, sen taiasta ja samalla pääsee omassa elämässään yllättäen eteenpäin. Hän myös auttaa epävarmaa, nuorta elokuvan

tulkinnalla. Kerronta on vaivatonta ja eteenpäin liikkuvaa.

Elokuvan tarina ja sen tekotapa on uraauurtavaa. Elokuva on ensimmäinen saudiarabialainen elokuva, jossa ohjaaja sekä pääosan esittäjä ovat naisia.

Ohjaaja Haifaa AlMansour on myös käsikirjoittanut elokuvan. Elokuvan tekeminen oli haasteellista, sillä naisohjaaja joutui toisinaan kesken kaupunkikuvauksen piiloutumaan pakettiautoon ja ohjata näyttelijöitä radiopuhelimen kautta. ohjaajaa löytämään oman rohkeutensa.

Elokuvassa käsitellään sukupolvien välisiä eroja ja niiden keskinäisiä kohtaamisia. Nuori sukupolvi kuvataan epävarmana ja flegmaattisena, epäkunnioittavana vanhoja tapoja kohtaan.

Nuoren ohjaajan kautta metsämies alkaa ymmärtää omaa poikaansa ja kiinnittämään huomiota heidän väliseen suhteeseen.

Elokuvan komedia on herkkää, kaunista ja vaivatonta, mikä kunnioittaa myös katsojaa.

THE WE AND THE I

Michel Gondryn elokuvat ovat aina omanlaisiaan eikä The We and the I ole laisinkaan poikkeus. Elokuva sijoittuu koulubussiin, joka kuljettaa bronxilaisia oppilaita koteihinsa kesälomalle. Elokuva tapahtuu miltei koko ajan bussin sisällä ja reaaliajassa.

The We and the I on täynnä teiniangstia ja tohkaamisen alle BONES BRIGADE – AN AUTOBIOGRAPHY

TIFF:n yhtenä teemana oli skeittauselokuvat, joten menin katsomaan dokumenttielokuvan Bones Brigade – An Autobiography.

Elokuva esittelee kahdeksankymmentäluvun skeittauksen pioneereja, jotka ovat vieneet lajia eteenpäin omalla osallaan, kehittäneet temppuja, joita nykyisin pidetään itsestäänselvyytenä ja antaneet nimen ja kasvot populaarille skeittaukselle. Elokuva ohjaaja Stacy Peralta on skeittilegendaa, joka on luotsannut Bones Brigade –ni-

piilotettuja ihmissuhdekiemuroita.

Nuorten turhautuminen, pelot ja toiveet paljastuvat kirosanojen, loukkausten ja uhkailujen alta. Jokainen pystyy samaistumaan nuorten angstiin, mikä tekee elokuvan katselemisesta toisinaan kipeää. Hieno mukaansatempaava hiphopmusiikki rytmittää ja taustoittaa elokuvan tarinaa. mistä skeittijoukkuetta. Joukkueeseen kuuluivat mm.

Tony Hawk, Lance Mountain ja Mike McGill.

Dokumentin haastateltavat ovat ihailtavan rehellisiä. Auki revitään pahimmatkin vaiheet ja ihmissuhdekuviot. Samalla heitä kaikkia yhdistää loputon rakkaus skeittausta kohtaan. He puhuvat siitä, kuinka tärkeää oli kun heihin uskottiin nuorena ja heitä kannustettiin tekemään sitä mitä he rakastivat. Vielä 1980-luvulla skeittaamalla ei tienannut leipää pöytään. Bones Brigade muutti kaiken.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Työelämä KOHTI TYÖELÄMÄÄ • teksti Ville Koivuniemi • kuva Nestori Törmä

Jos koulutus on laadukasta, sitä voi hyödyntää monella tavalla.

Ei todellakaan kannata jäädä tuijottamaan opitun asian sisältöä.”

”

Eveliina Kyllönen

4/2013 | 11

Opi oppimaan Eveliina Kyllönen on esimerkki siitä, että sanonta ”ei oppi ojaan kaada” pitää paikkaansa.

VUONNA 2010 vastikään historian laitokselta maisteriksi valmistunut Eveliina Kyllönen joutui tiukan valinnan eteen. Ottaako vastaan turvallinen, määräaikainen työsuhde Oulun kaupunginteatterin tiedottajan sijaisena vai lähteä pienen uuden yrityksen, liikkeenjohdon konsulttityötä tekevän TwinSpark Consulting Oy:n koordinaattoriksi?

Kyllönen hyppäsi epämukavuusalueelleen ja valitsi jälkimmäisen. Nyt hän vastaa yrityksessä hallinnosta, taloushallinnosta ja siitä, että yrityksen käytännön arki sujuu. Vaikka Kyllösen uravalinta ei ole humanistille ilmeinen, hän kertoo käyttävänsä esimerkiksi opettajan pedagogisissa opinnoissa saamiaan taitoja työssään päivittäin. ”Kaikki mitä on lukion jälkeen tehnyt on suuri pankki, jota voi hyödyntää. Minkään opintojen suhteen en ajattele, että ne olisivat menneet hukkaan”, Kyllönen sanoo.

Laadukasta koulutusta voi aina hyödyntää Kyllösen mielestä oleellista ei ole se, mitä on oppinut vaan se, miten on oppinut oppimaan. Harvalla alalla opintojen sisältöjä voi käyttää sellaisenaan hyödykseen töitä tehdessä, mutta hyvin oppimaan oppinut pystyy hyödyntämään taitojaan työelämässä. ”Jos koulutus on laadukasta, sitä voi hyödyntää monella tavalla. Ei todellakaan kannata jäädä tuijottamaan opitun asian sisältöä.”

Mutta jos Kyllösen pitää valita jokin oppimisen sisältö suitsutettavaksi, hän peräänkuuluttaa projektinhallinnan taitoja. ”Etenkin liike-elämässä projektinhallinnan perusperiaatteet ovat tärkeitä. Liike-elämä on nopeatem-

poista, ja asioiden hoitaminen projektinomaisesti on mielestäni hyvä tapa.”

Historian tutkiminen ykkösvaihtoehto Vaikka Kyllönen on ajautunut historian opiskelijaksi erittäin käytännönläheiseen työhön, sellainen ei ollut opiskeluaikoina hänen mielessään. ”Monilla historianopiskelijoilla on sama ajatus kuin itselläni oli silloin. Ajattelin, että olisi hienoa alkaa historian tutkijaksi, koska historiatiede itsessään on arvo.”

Opettajan pedagogisia opintoja suorittaessaan hän ei missään vaiheessa ajatellut, että opettajaksi alkaminen olisi ykkösvaihtoehto.

Joka tapauksessa moni ajattelee Kyllösen mielestä mahdollisia ammatteja liian suppeasti. ”Esimerkiksi moni historiaa opiskeleva ajattelee, että ammattivaihtoehdot ovat tutkija, opettaja ja toimittaja. Totuus kuitenkin on, että yleissivistyksellä ja kokonaisuuksia ymmärtämällä pärjää”, Kyllönen sanoo.

Kun Kyllönen aloitti nykyisessä työssään, alkuasetelma oli haastava: humanisti IT-alan konsultointifirmassa. ”Tottakai alussa piti mennä epämukavuusalueelle. Uskon kuitenkin, että jos on tahtoa ja halua, ei ole rajoja sille mitä voi oppia.”

Sekä työnantajilta että työnhakijoilta Kyllönen toivoisi avoimempaa asennetta ajatteluun siitä, kuka sopii mihinkin työhön. ”Yrityksemme on perustanut neljä Nokialta lähtenyttä, joista yksi oli lukenut valtiooppia. Kyllä siinä on eroa, istuuko suunnittelupöydässä kymmenen samanikäistä insinööriä vai eritaustaisia ja –ikäisiä ihmisiä.”

■

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Työelämä YRITYSTAKOMO • teksti ja kuvat Heidi Niemelä

Takomalla tulevaisuuden toivoja Oulun yritystakomossa luodaan uusia innovaatioita inspiroivassa hengessä. Rohkeus, uskallus ja luottamus ovat keskeisessä osassa, kun uusia yrityksiä taotaan Ouluun.

OULUN YRITYSTAKOMO OY syntyi tarpeeseen vuonna 2010, kun Nokia oli tehnyt ensimmäiset suuret irtisanomisensa vuotta aiemmin. Yritystakomon takomomestari Kari Kivistön mielestä olisi ollut suuri yhteiskunnallinen menetys, jos osaava työvoima olisi jäänyt vain kotiinsa paikoilleen, pyörimään ”sohva, sauna ja Siwa -triangeliin”.

Koska näille ihmisille ei ollut kohtauspaikkaa, teki Kivistö Oulun kaupungille ehdotuksen konseptointiympäristöstä, jonka tarkoituksena olisi toimia rakennemuutosta vastaan

Oulun alueella. ”Ja nehän mokomat innostuivat! Minä yhdessä 26 muun entisen nokialaisen kanssa perustimme Yritystakomon ja tarjosimme kaupungille itse suunnittelemaamme konseptia. Voitimme sillä Oulun kaupungin järjestämän tarjouskilpailun, ” Kivistö kertoo Takomon ensiaskeleista.

Yritystakomon tehtävänä on saada oululainen osaaminen mahdollisimman nopeasti tuottavaan tekemiseen kiinni. Takomolla tapahtuu paljon ja se tarjoaakin kattavan yhteistyö-

verkoston aloittaville yrittäjille ja uusille innovaatioille.

Takomon kyljessä toimiva Duunaamo on oululaisen osaamisen näyteikkuna: siellä osaajat ja työpaikat kohtaavat.

Duunaamo järjestää Takomolla muutamia kertoja vuodessa muun muassa Match Making -tilaisuuksia, jossa erilaiset yritykset ja osaajat voivat tutustua toistensa tarjontaan. Tarkoituksena on luoda idearikas ympäristö uuden synnyttämiseen.

Vajaan kolmen vuoden aikana 430 ihmistä on liittynyt Takomoon. Kun alun perin Takomon tavoitteena oli synnyttää 5 yritystä vuodessa, on niitä tähän mennessä syntynyt jo 64.

Nämä yritykset työllistävät yli 170 henkilöä.

Takomaan!

Seinälle on ripustettu muistoja Takomon toiminnan ajalta.

Takomisprosessin kolme päävaihetta ovat hehkutus, taonta ja karkaisu. Suurimmalla osalla Takomolle saapuvista henkilöistä on mielessään jokin idea, jonka kehittämisessä he toivovat pääsevänsä eteenpäin. Joka tiistaisissa hehkutustilaisuuk-

Duunaamon Ainotar Satu Kurtti ja takomomestari Kari Kivistö.

sissa hehkutetaan ja jaetaan yhdessä ajatuksia uusista ideoista. ”Hehkutus on tehokasta yhdessä, sillä jokainen täällä haluaa toiselle hyvää. Innostamme toisiamme yhdessä, ja innostuksesta tulee hyvä olo.

Jokainen ihminen tahtoo hyvää oloa”, Kivistö kiteyttää. Usein hehkutuksesta löytyykin tiimi, joka lähtee takomaan ideaa innovatioksi. ”On tärkeää selvittää tuotetta vastaava tarve ennen innovaation lanseeraamista, sillä ilman tarvetta mikään ei kannata.

On täysin pötypuhetta, että ihmisille voitaisiin luoda tarpeita. Sen sijaan piileviä tarpeita

voidaan nostaa esiin. On tärkeää ottaa hyvissä ajoin yhteyttä idean mahdollisiin ostajiin ja selvittää, onko idealle olemassa todellista kysyntää. Tarpeen selvittäminen on Takomo-toiminnan ydintä”, Kivistö kuvailee innovaatiokehityksen alkutaipaletta.

Tarpeen selviämisen jälkeen voidaan lähteä luomaan ratkaisuja, satsata hieman rahaa ja rakentaa tuote, viedä se asiakkaille ja kehittää sitä eteenpäin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Jos se on kannattavaa, seuraa karkaisuvaihe eli perustetaan yritys yhdeksi tuotteen eteenpäinviemisen työkaluksi.

SIVUAINEVALINNAT • teksti Anni Jyrinki • kuvitus Mikael Heikkinen

Tuunaa tutkintosi sivuaineilla Tutkintoa voi terävöittää sivuainevalinnoilla yli tieteenalarajojen KAIKEN KATTAVAA VASTAUSTA

siihen, mitä yliopisto-opiskelijan kannattaa valita opintojensa sivuaineiksi, on mahdoton antaa. Sivuainevalinnat riippuvat paitsi omasta kiinnostuksesta myös opiskeltavasta pääaineesta ja tiedekuntien erilaisista sivuainekäytännöistä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Juho Karjalainen tuumaa aiheesta näin: ”Sivuaineet ovat monesti opiskeluelämän suola, ja niillä voi ”tuunata” tutkintonsa itsensä näköiseksi. Heti fuksivuotena kannattaa opintosuunnitelmaa tehtäessä miettiä missä haluaisi valmistuttuaan työskennellä ja millainen ura kiinnostaa. Eli haluaako yrittäjäksi tai virkamieheksi tai töihin ulkomaille”.

Koposihteeri muistuttaa myös, että mahdolliset aiemmat opinnot kannattaa huomioida si-

vuaineita pohtiessa.

Toisaalta yliopisto on paikka, jossa voi myös opiskella asioita, joista ei ole ennen kuullutkaan. ”Koulutuksella rakennamme tulevaisuuttamme ja suosittelen kokeilemaan erilaisia tieteenaloja, varsinkin jos suunnittelee suuntautuvansa esim. kulttuurialalle. Akateeminen vapaus on jotain, josta kaikkien tiedeyhteisön jäsenten kuuluu pitää kiinni.

On hyvä muistaa, että vapaita sivuaineita löytyy muistakin kuin omasta tiedekunnasta. Esimerkiksi humanistista tutkintoa voi höystää mukavasti kansantaloustieteen perusopinnoilla”, Karjalainen pohtii.

Lisäksi on olemassa yksi sivuaine, jota Karjalainen suosittelee jokaiselle – nimittäin filosofiaa.

”Filosofian opiskelu avartaa minkä tahansa tieteen harjoittamista ja voi muodostua myös rakkaaksi harrastukseksi. Myös tutkimusuralle suunnattaessa filosofinen pohjakoulutus luo loistavat lähtökohdat. Kieliopintojakin kannattaa lisätä tutkintoon, oli urasuunnitelma mikä tahansa.”

Käypä esimerkki monipuolisesta sivuainevalikoimasta löytyy koposihteeriltä itseltään. ”Kokonaiset sivuaineeni kandintutkinnossa ovat taidehistoria, elokuvatutkimus, filosofia.

Lisäksi olen opiskellut italiaa, saksaa ja naistutkimusta.”

Ei aina varaa valita

Kaikissa tiedekunnissa ei ole mahdollista vapaasti valita mitä tahansa sivuaineita. Eikä kaikissa koulutusohjelmissa edes ole mahdollisuutta laajaan sivuaineopiskeluun.

Esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin kuuluu yhteensä neljä sivuainekokonaisuutta. Taloustieteiden tiedekunnan omat opiskelijat voivat suorittaa tiedekunnan sisällä sivuaineita ilman erillistä hakua.

@ylkkari

4/2013 | 13

sa, mutta sekin on pieni, jos on tehnyt pohjaselvitykset hyvin.

Nykyään CV:ssä yrittäjyyttä arvostetaan ja se on hyvä meriitti: ”Yrittäjäksi nuorena lähtenyttä pidetään rohkeana ja ahkera työntekijänä.”

Suomessa vallitsevasta epäonnistumisen tabusta Kivistö on kuitenkin täysin samaa mieltä. ”Sen lisäksi Suomessa on pitkään ollut kaksi luokkaa, sotaveteraanit ja yrittäjät, joita on sotavuosien jälkeisinä kommunistivuosina parjattu kaikkein eniten. Veteraanit saivat onneksi ansaitsemansa arvostuksen 90-luvulla, mutta yrittäjät ovat vasta saavuttamassa sen. Valtion tasolla on herätty näkemään yrittäjyyden tärkeys yhteiskunnan rattaiden pyörittäjänä.”

Toimiston katossa roikkuu perustettujen yrityksien Y-tunnuksia. Oikealla kylttejä Takomon työtiloihin.

”Yritys on vain työkalu jonkin tavoitteen saavuttamiseen, eikä sillä ole sinäänsä itseisarvoa. Se on kuitenkin se työkalu, jolla idea voidaan viedä markkinoille.”

Kivistön työnkuva takomomestarina on kiteytetysti ihmisten innostaminen: ”On tärkeää saada ihmiset kohtaamaan ja puhumaan keskenään.” Kivistön mukaan nykyisin uuden keksiminen on äärettömän yksinkertaista: kaksi jo valmista asiaa yhdistetään uudella tavalla. Leonardo Da Vinci keksi aikanaan jopa helikopterin, vaikka hänellä oli paljon vähemmän palikoita, joista koota uutta.

Ennestään tuntemattomien ihmisten ja alueiden kohtaaminen synnyttää uutta, ja se juuri on takomomestarin tärkein tehtävä. Hänen mielestään antoisinta Takomo-työskentelyssä onkin juuri se innostus, jota hän voi antaa toisille ihmisille.

Takomotoiminnan filosofiassa kiteytyy uskallus ja luottamus siihen, että elämä pitää eläjistään huolen: ”Elämään tulee antautua ja luottaa siihen, että elämä vie”, Kivistö pohtii innostuneena. Hänen mielestään onkin harmillista, että tällaisen ajattelun sijaan suomalaisilla on tapana laittaa hyvä idea kainaloon piiloon ikään kuin peläten, että joku varastaa sen ja hyötyy siitä. ”Ideat ovat kuitenkin vain ideoita. Vasta ratkaisut ja innovaatiot ovat ar-

Opiskelijat uuden luojiksi vokkaita.” Vaikka ideat harvoin ovat täysin uniikkeja, kannattaa niitä uskaltaa tarttua. ITT eli idea, tarve ja tekeminen on se pyörä, jolla idea voidaan muuttaa innovaatioksi.

Vapaus valita Kysymykseen yrittäjyyden rankkuudesta ja raadollisuudesta Kivistö naurahtaa ja on rohkeasti eri mieltä: ”Yrittäjyys on vapautta ja omaa valintaa. Rohkeutta ja uskallusta pitää olla, muttei tarvitse olla tyhmä.” Kivistö ei jaksa myöskään uskoa yrittämisen 24/7-luonteeseen: ”Yrittäjäthän olisivat kuolleet jo sukupuuttoon!” Epäonnistumisen mahdollisuus on tietysti olemas-

kannustetaan miettimään omia kiinnostuksen kohteita ja omaa pääainetta tukevia sivuainevalintoja.

Koulutuspäällikkö osaa myös kertoa, että heidän tiedekuntansa opiskelijat suurimmaksi osaksi valitsevat sivuaineensa omasta tiedekunnasta tai hyväksilukevat vaihto-opiskelun opintojaan sivuainekokonaisuuksiksi.

Valinnat kannattaa suunnitella huolella ”Muiden tiedekuntien opiskelijoille, järjestetään haku toukokuussa ja opinnot alkavat opinto-oikeuden tiettyyn opintokokonaisuuteen saaneilla syyskuussa”, kertoo koulutuspäällikkö Vuokko Iinatti taloustieteiden tiedekunnasta lisäten, että opiskelijoita oulunylioppilaslehti

Humanistisessa tiedekunnassa puolestaan on tarjolla 22 pääainetta ja 13 sivuainekokonaisuutta, kaikkia pääaineita voi opiskella myös sivuaineena. ”Melkeinpä kaikki sivuaineista on jokaiselle yliopiston opiskelijoille vapaita. Rajoituksia on kieliaineissa, historiassa, informaatiotutkimuksessa, kult-

”Me kaipaamme Takomolla aina uusia nuoria idealisteja. Nuoressa on jotain vikaa, jos hän ei ole idealista. Samoin vanhat ovat usein kyynikkoja. Kummatkaan eivät pärjää yksin, mutta kun nämä kaksi saadaan kohtaamaan, voi syntyä vaikka mitä jännittävää. Mikään ei ole niin hedelmällistä kuin yhdistää nuori idelismi ja vanha kyynisyys, sillä tekeminen ideasta innovaatioksi vaatii molempia puolia.”

Kivistö rohkaiseekin opiskelijoita tutustumaan tarkemmin Takomoon ja Duunaamoon yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Omaa juttua ei välttämättä ole tarvinnut edes vielä löytyä, vaan tärkeintä on, että tuntee halua luoda uutta. ■

tuuriantropologiassa ja logopediassa”, tiedekunnan koulutuspäällikkö Kari Kaskela kertoo ja neuvoo, että tavallisimmin sivuaineoikeus hankitaan sivuainekokeen kautta. Kokeita järjestetään kerran tai kaksi vuodessa.

Kaskelan mukaan humanististen alojen opiskelijoiden sivuainevalinnat vaihtelevat laidasta laitaan ja tiedekunnasta löytyy myös aloja, joiden sivuaineopinnot ovat jokaiselle samat. Esimerkkinä tällaisesta ovat aineenopettajaksi opiskelevat. Lisäksi logopediassa on tietyt pakolliset sivuaineet. ”Sivuainevalinnoista opiskelijat keskustelevat ennen kaikkea omaopettajansa kanssa. Valintoja tehtäessä on syytä aina miettiä miten valinnat vaikuttavat työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Mitään yleispäteviä suosituksia en lähtisi tekemään”, Kaskela toteaa. ■

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Työelämä

Hallitus linjaa Laura Pistemaa

TÖITÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN • koonnut Ville Koivuniemi

Akateemisen sielun huutokauppa(ko?)

TYÖELÄMÄ ON NYT KUUMA PERUNA niin valtakunnallisessa keskustelussa kuin yliopistojenkin tasolla. Työelämäasiat ovat uusi aluevaltaus monessa ylioppilaskunnassa omamme lisäksi. Mitä nämä kuuluisat työelämäasiat sitten ovat, miten ne kuuluvat akateemiseen koulutukseen ja miksi yliopiston ja sen opiskelijoiden pitäisi olla niistä kiinnostunut?

Kuulin vastikään yliopiston järjestämässä Yliopistosta työelämään -seminaarissa käsitteen akateeminen sielu. Seminaarissa pohdimme, myymmekö akateemisen sielumme, jos pohdimme koulutusta ja suunnittelemme opintoja työelämärelevanssin kannalta. Mielestäni emme myy.

Näin taistelet tukiviidakossa valmistumisen jälkeen Korkeakoulusta valmistunut huomaa usein vasta maisterin paperit kourassa, että moni käytännön asia vaatii uusia järjestelyjä.

Kokosimme tärkeimmät muistilistaksi.

ME OPISKELEMME TÄÄLLÄ TYÖELÄMÄÄ VARTEN.

Jos tämä akateeminen sielu tarkoittaa sitä, että valmistumme usean vuoden puurtamisen jälkeen kortistoon, koko käsite joutaa puolestani romukoppaan. Me tähtäämme akateemisella koulutuksella siihen, että saamme sivistyksen ohella osaamisen vallitseville työmarkkinoille. Koulutuksen tulisi tarjota meille niin yleisiä työelämätaitoja kuin sen jokaisen oman asiantuntijuuden, osaamispaketin.

Tämä tulisi osata tuotteistaa työelämää houkuttavaksi kokonaisuudeksi, yksilölliseksi tutkinnoksi, jotta mahdollisimman suuri osa valmistuneista löytäisi paikkansa työelämässä mahdolEi siis myydä lisimman nopeasti valmistumisensa akateemista jälkeen.

” sieluamme

Sen lisäksi, että työ- mutta liitetään elämätaitojen tulee siihen kylkeen olla saumaton osa koulutusta, yliopisymmärrys siitä, tojen tulee tukea eri miksi olemme keinoin opiskelijoidensa työllistymistä ja opiskelemme aina fuksisyksystä valmistumiseen asti. yliopistossa.”

Opiskelijan työllistymistä tulisi entistä paremmin tukea ohjauspalveluilla ja omaopettajatoiminnalla esimerkiksi sivuainevalintojen suhteen.

Ei olisi yhtään huonompi idea tarjota opintojen alkuvaiheessa tiedekunnittain räätälöityä työelämäkurssia, jossa opiskelija saisi tietoa eri työllistymismahdollisuuksista ja niiden vaatimasta koulutustarpeesta. Harjoittelu tulee sisällyttää osaksi sekä kandi- että maisteritutkintoa, ja harjoittelupaikkojen takaamiseksi tulee tehdä yhteistyötä yrityselämän kanssa. Tuki ei saa myöskään loppua valmistumiseen, vaan ohjauksen tulisi jatkua siihen asti, että pääsemme kiinni työelämään.

EI SIIS MYYDÄ AKATEEMISTA SIELUAMME mutta liitetään siihen kylkeen ymmärrys siitä, miksi olemme ja opiskelemme yliopistossa. Ideaalitilanne olisi se, ettei opiskelijoillemme tule missään vaiheessa opintoja tunnetta, että omalla tutkinnolla ei työllisty, vaan akateemisella koulutuksella hankittu osaaminen tunnistetaan ja siihen luotetaan.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja, ja vastaa talous-, työelämä- ja sidosryhmäyhteistyöstä.

Työttömänä

1

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

•

Tee ilmoittautuminen työ- ja elinkeinotoimistoon heti opinnot päätettyäsi.

• Voit tehdä ilmoituksen ensin osoitteessa www.te-palve-

lut.fi, jolloin ilmoittautumisesi on voimassa 10 päivää. Tämä kannattaa tehdä etenkin, jos valmistut kuukauden alussa, koska te-toimistossa on silloin usein ruuhkaa.

2

haas

Hae työttömyysturvaa

•

Olet oikeutettu joko ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

• Jos olet tehnyt opiskeluaikana riittävästi töitä (tällä het-

kellä 8 kuukautta 2 vuoden aikana, mutta työssäoloehto on lyhenemässä 6 kuukauteen vuonna 2014), olet oikeutettu peruspäivärahaan tai ansiopäivärahaan.

• Ansiopäivärahan saamiseksi sinun on täytynyt olla lisäksi

työttömyyskassan jäsen. Ansiopäiväraha lasketaan verotietojesi perusteella.

• Jos et ole ollut töissä riittävän kauaa tai ollenkaan, olet

oikeutettu työmarkkinatukeen. Sen määrä ilman korotuksia on keskimäärin n. 700 eruoa kuukaudessa.

• Työttömyysetuuksia voi hakea internetissä. Sitä kaut-

ta voi lähettää myös tarvittavat liitteet (kuten työssäolon todistaminen).

• Muista, että työtön voi saada työttömyysetuuden lisäksi esimerkiksi yleistä asumistukea, korkoavustusta opintolainaan tai elatusvelvollisen maksuvapautuksen.

• Työttömyyden jatkuessa Kela vaatii työttömältä ilmoi-

tuksia 4 viikon välein. Ilman ilmoittelua etuudet katkeavat.

»

Apua vasta- valmistuneelle työttömälle

• Mol.fi • Kela.fi/tyottomyys • Omapolku.com • ouka.fi/oulu/tyo-jaelinkeinot/tyoporssi

• Uraopas.fi

Mitä nämä termit tarkoittavat?

Ansiopäiväraha (myös ansiosidonnainen päiväraha): Työttömyyskassan maksama työttömyysetuus kassan jäsenille ja työssäoloehdon täyttäville.

Nuorisotakuu:

Peruspäiväraha:

Lupaus, että alle 25-vuotiaalle työttömälle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan kolmessa kuukaudessa joko töitä, koulutusta tai tukitoimia, jotka auttavat työllistymistä.

Kelan maksama työttömyysetuus työssäoloehdon täyttävälle, mutta työttömyyskassaan kuulumattomalle henkilölle.

@ylkkari

4/2013 | 15

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10.

English Service sunnuntaisin klo 16, joka englanninkielisenä messuna su 14.4. klo 16, saarna myös suomeksi.

Raatin nuorisotalo, Raatintie 7: Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten vappujuhla ti 30.4. klo 19:30, simaa ja munkkeja ym.

Karjasillan kirkko, Nokelantie 39: Saavu valo! -runo- ja musiikkiteos (Simojoki+Kaskinen) su 5.5. klo 17 Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, p. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi

CV

Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma-pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557

s u m e k a h ö stattel ty u Muista, että moni etuus katoaa

Vinkkejä työnhakuun • Internet on pullollaan niin paljon hyviä vinkkejä ja koon-

teja työnhakuun, että niiden kattava referointi ei tällä aukeamalla onnistu.

»

• Yleisohjeina voi kuitenkin mainita, että työn hake-

minen on oma laaja maailmansa, jossa kovalla työnteolla ja itsekriittisyydellä voi auttaa työllistymistään valtavasti.

Työnhakua helpottavia sivustoja

• Mol.fi • Ammattinetti.fi • tyoelamaan.fi/fi-fi/tyonhaku/

€

Etujen kato tuntuu kukkarossa

×

Muista myös ainakin sähköpostiosoite ja opiskelija-asunto

•

Opiskelijan saamien etujen katoaminen näkyy luonnollisesti eniten kukkarossa. Opiskelijaravintolassa ei voi enää ruokailla sopuhintaan, VR:n junalipuille tulee tuplahinta ja kaikki muutkin opiskelijoille tarjotut edut katoavat.

•

Myös yliopiston opiskelijoilleen tarjoamat edut lakkaavat. Harmittavan moni kokee kantapään kautta esimerkiksi sen, että yliopiston tarjoama sähköpostitili lakkaa toimimasta tietyn ajan päästä valmistumisen jälkeen.

• Esimerkiksi PSOAS:n asunnossa voi asua valmistumisen

jälkeen aina vähintään 3 kuukautta. Jos on asunut PSOAS:n asunnossa yli vuoden, saa asumista jatkaa valmistumisen jälkeen 6 kuukautta.

Pitkäaikaistyötön:

Täydennyskoulutus:

Työmarkkinatuki:

Työssäoloehto:

Suomessa pitäkaikaistyöttömäksi laksetaan yli 500 päivää putkeen työttömänä olleet.

Kaikki virallisten tutkintojen ulkopuolinen lisäkoulutus.

Kelan maksama etuus työttömälle, joka ei ole oikeutettu ansio- tai peruspäivärahaan.

Aika joka täytyy olla töissä, jotta voi saada ansio- tai peruspäivärahaa. Tällä hetkellä n. 8 kuukautta 2 vuoden aikana. Raja lasketaan vuonna 2014 kuuteen kuukauteen.

oulunylioppilaslehti

Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071 Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

Kampuksella

OYY:n arkisto

Kaupunki mukaan Amazing Ouluun OULUN KAUPUNKI OSALLIS-

juhlavuotenaan 2013 Amazing Oulu -kaupunkiseikkailuun. Tapahtuma noudattaa tuttuun tapaan Amazing Race -tv-sarjan ideaa.

Nelihenkiset joukkueet suunnistavat pyörillä vihjeiden avulla rastitehtävältä toiselle.

Kilpailu järjestetään 4. toukokuuta. Erona viime vuoteen kilpailu on avoin muillekin kuin korkeakouluopiskelijoille – pientä, vielä määrittelemätöntä osallistumismaksua vastaan.

TUU

Amazing Oulu -kaupunkiseikkailu avataan tänä vuonna muillekin kuin korkeakouluopiskelijoille. Tapahtuma lainaa ideansa Amazing Race -ohjelmasta, jossa suunnistetaan ja tehdään tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan.

Ilmoittautumisohjeet ja muut tiedot tulevat lähiaikoina osoitteeseen www.oyy.fi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkkasi Amazing Oulu -tapahtuman projektisihteerikseen FM Mariko Palomaan.

Tapahtuma järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. ”Kilpailu antaa mainion mahdollisuuden tutustua paremmin kotikaupunkiimme Ouluun ja tuo samalla opiskelijoille näkyvyyttä kaupungilla”, tapahtuman tiedotteessa kerrotaan. ■

OYY tempaisi ennakkoluuloja vastaan OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunta (OYY) tempaisi ennakkoluuloja vastaan Ennakkoluulot silppuriin -tapahtuman merkeissä. Tempaukseen osallistuneet pääsivät kirjoittamaan heittä eniten ärsyttävät ja vaivaavat ennakkoluulot, ja tunkemaan paperit kirjaimellisesti silppuriin. Silpus-

Lyhyempi oppimäärä

ta tehdään myöhemmin taideteos muistuttamaan, että suuret muutokset alkavat pienistä teoista. ”Monipuolisuus, monitieteisyys ja kansainvälisyys ovat yliopistomaailman rikkaus. Samalla meitä yhdistää yhteinen oppiminen, tiedon luominen sekä yhteinen yliopisto”, kertoo hallituksen

jäsen Juuli Juntura. ”Tasa-arvoajattelun peruslähtökohtien tulee kuitenkin olla kunnossa, jotta päästään todella hyödyntämään tätä rikkautta”, hän huomauttaa.

Tasa-arvo tarkoittaa osakseen vastuun jakamista ja ihmisten osallistamista. Tämä on syytä pitää mielessä yliopiston

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

kehittämistyössä, tempauksen järjestäjät muistuttavat. ”Se, että meitä on moneksi, vaatii meiltä kaikilta kykyä ja tahtotilaa puhaltaa yhteen hiileen erityisesti nyt, kun yliopiston rakenteita uudistetaan ja meitä kohtaa niin kansallisen tason kuin globaalin toimintaym-

päristön asettamat haasteet”, muistuttaa hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen. ”Kaikki näennäiset erot ja ennakkoluulot on syytä silputa pois mielestä. ” Ennakkoluuloista muistuttava tempaus järjestettiin Linnanmaan kampuksella tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta. ■

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.

Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi

4/2013 | 17 VAPPULEHTI ÖÖPINEN • teksti ja kuva Minna Koivunen

MENOT • 10.4. - 8.5. • Ilmoita menot 29.4. mennessä menotpalsta@oyy.fi tai toimitus@oyy.fi PAHKISPEKSI Pitkä Kuuma Speksi. Ensi-ilta 16.4. ti klo 18.00 alkaen. Muut esitykset 17.4., 19.4., ja 20.4. klo 18.00 alkaen. OAMK:n konserttisalissa Kotkantie 1. www.pahki.fi OLO RY Oulun Luokanopettajaopiskelijat ry:n (ent. Pedo ry:n) sääntömääräinen kevätkokous pidetään 17.4.2013 klo 16.15 alkaen luokassa KTK215.

Kokouksessa käydään läpi muun muassa viimekauden tilinpäätös.

MUKAVA RY Mukarock 45 Specialissa to 18.4. klo 21. Liput mukavalaisille 2e, muille 3e. Nelivitosen katon alla illan aikana kahdeksan erikokoista ja -näköistä kokoonpanoa, niin mukolaisia kuin muitakin. Tyylivalikoiman laajuus takaa, että kattauksesta löytyy jokaiselle jotain!

OYY Ylioppilaskunnan toimiston tuparit 23.4. klo 12-15. Toimisto sijaitsee Linnanmaalla Yläväylän eteläpäässä toisessa kerroksessa, tietohallinnon yläpuolella.

WAPPU Wapun ohjelmaa, voi muuttua: 22.4. Mönttipiknik ja fuksien haalarikaste on maanantaina. 24.4. Kirkkovenesoudut klo 12 Tuiran uimarannalla, Jälkisoudut klo 22 Apollossa. 25.4.

BBQ-bileet Teekkaritalolla klo 14. AatonAatonAatonAatonAatonAatonApinaKapina Tivolissa.

26.4. Päiväkännit Hevimestassa klo 13, Reivit Kuusisaaressa klo 21. 27.4. Saunamaraton Arkkaritalo-Walhalla-akselilla klo 15 alkaen, Jälkilöylyt Walhallassa klo 21. 28.4. Wappusitsit Teekkaritalolla klo 18. 29.4. Tempaukset Torinrannassa klo 12 alkaen, Fuksikisat klo 14 eteenpäin, Waatonaaton bileet Apollossa klo 21:30 eteenpäin. 30.4. Wappukulkue lähtee Rauhalasta klo 12, Franzénin patsaan lakitus, Fuksikaste Åströmin puistossa klo 14 alkaen.

SYNTAKSIS RY Wappu-Vinpa, koko perheen iloinen vapputapahtuma tulee taas! Biologikilta Syntaksis ry kutsuu kaikki lapset ja lapsenmieliset peuhaamaan ja leikkimään Oulun yliopiston biologian laitoksen tiloihin vapunpäivänä 1.5. klo 10-15. Pääsymaksu 2e.

OYY JA OULUN KAUPUNKI Amazing Oulu -kaupunkiseikkailu 4.5. Ilmoittautumisohjeet www.oyy.fi/amazingoulu

facebook.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Kieroa sivistämistä Vappulehti Ööpinen juhlistaa pyöreitä uudistuksilla. kädet ja päässä soiva torviorkesteri”, tämän vuoden Ööpistä tekevään kollektiivin kuuluva arkkitehtiopiskelija luettelee vappuun olennaisesti kuuluvia palasia.

Jo 50 vuotta Ööpinen on viihdyttänyt ja sivistänyt vapunviettäjiä Oulussa. Nimettömänä pysyvä tekijäjoukko painottaakin lehden olemusta lukijaansa sivistävänä ja uusien näkökulmien antajana. ”Se on kiero oppikirja. Viime vuosina on ollut hankalammin havaittavissa, että Ööpisessä on pointteja ja sillä on asiaa. Nyt Karpo on palannut.” ”Alkujaan se oli poliittisempi ja kantaaottavampi. Siinä oli akateemista ylimielisyyttä. Me tuomme sen kaiken moninkertaisena takaisin.” ÖPINEN, TAHMEAT

lainen kasvutarina. Ööpinenhän menee kuitenkin siellä aallonharjalla, mitä voi kirjoittaa. 60ja 70-luvuilla Ööpisessä on ollut semmoisia juttuja ja kuvia,

kamaa, mikä ajaa eteenpäin.”

Historialähtöisyys on lehden sisällön kokoava teema. Kovin paljon toimitustiimi ei vappulehden sisältöä halua paljastaa.

Härski ja valtava Koska Ööpinen täyttää tänä keväänä pyöreitä vuosia, on lehti erityinen. Se on edeltäjiään suurempi niin sivumäärältään kuin painomäärältäänkin, minkä lisäksi sisältö on historialähtöinen. ”Tuleva Ööpinen sisältää vanhoja juttuja, ja sivumäärä on valtava. Se ei ole enää lehti, vaan se on lähempänä kirjaa.” Ööpisen luonteeseen kuuluu rajojen kokeilu eli kuinka härskejä ja rivoja juttuja voi tehdä. ”Ööpisellä on niin pitkä historia, että tämä lehti on tietyn-

Vuoden 2013 Ööpisen kannessa on historian havinaa.

jotka ovat olleet siihen aikaan todella kovia ja kamalia.”

Nykyään Ööpisen pahin kilpailija on internet, jossa härskiä huumoria on valtavat määrät. ”Sieltä löytyy tosi härskiä

”Siinä tulee mukana luonnollisesti Ööpisen ja Oulun sekä Ööpisen ja internetin suhdetta. Ja se, miten maailma on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana.”

Anonyymi toimitus Ööpisen tekijät ovat aina olleet salaisuus. Tekijöiden on pysyttävä salassa muun muassa oikeusturvan takia, koska Ööpinen ei voi ottaa vastuuta sisällöstään. ”Siten ei voi olla tekijöitäkään. Se on sama asia, kuin kun pelikaanin tuoma vauva. Se vain tulee. Joku sen on tehnyt.”

Vaikka Ööpisen tekeminen on kunnia-asia, ei sitä kukaan laittaisi ansioluetteloonsa. ”Jos joku saisi tietää, että olemme tehneet Ööpisen, emme enää ikinä saisi töitä.”

Tekijät uskovat myös, että sisältöön keskitytään enemmän, kun kirjoittajat ja piirtäjät eivät ole tiedossa. ”Lukijat eivät pystyisi samalla avoimuudella vastaanottamaan tekstejä ja hoksaamaan kaikkia vivahteita, jos he tietäisivät tekijät.” Ööpinen ei synny pelkän kahvin ja puuron voimalla, vaan jutut ja kuvat syntyvät hieman järeämpiä aineita käyttämällä. ”Saamme tietynlaisia inspiraatio-lahjoituksia ja -kannustimia tietyiltä ihmisiltä muun muassa Lyly Rajalalta. Tietenkin saamme myös Arkkitehtikillalta rahaa. Ööpisessä on semmoinen kirjoittamaton sääntö, että se ei saa olla omien ajatusten ilmentyvä, vaan se pitää tulla tavallaan jostain ulkoavaruudesta. Sen takia alkoholi yhtenä huumeena liittyy siihen.” ■

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Suoraan Suomen mestariksi Sisäjalkapalloileva kuudennen vuoden markkinoinnin opiskelija Sofia Husso aloitti futsal-uransa huipulta.

Pallottelun mestari Sofia Husso lähtee huhtikuun lopussa Jyväskylään puolustamaan oululaisten opiskelijoiden futsalin SM-titteliä.

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun Geologinen Kerho Nikoli ry.

Huoneeseen mahtuu enintään: 30 henkeä mutta sitten ei ole enää mukavaa.

Parikymmentä henkeä menee vielä mukavuuden rajoissa.

Miten sinne pääsee: Geokäytävän syvennyksessä lähellä entistä kivimuseota.

Pääasialliset käyttäjät: Koko jäsenistön kirjo.

Käytön aktiivisuusaste: Väki löytää kiltahuoneelle päivittäin, jotkut saattavat jäädä maleksimaankin.

Varustelu: Littutelkkari, kaksi pelikonsolia, tietokone, kahvio ja jääkaappi.

Erikoisuus: Paras kivikokoelma kaikista kiltahuoneista. Näköala kivipihalle. Luonnonvalo.

KOLMISEN VUOTTA SITTEN Sofia Husso, 24, innostui luettuaan internetin keskustelupalstalta opiskelijoiden futsalin SM-kisoista. Tutuista tytöistä koottu joukkue nappasi ensimmäisessä pelissään Suomen mestaruuden. ”Vahingossa voitimme. Mestaruus tuli kaikille yllätyksenä, mutta olimme tietysti innoissamme. Pääsimme myös Kroatiaan opiskelijoiden EM-kisoihin, mutta siellä ei samanlaista menestystä tullut”, 12-vuotiaana jalkapallon aloittanut Husso on siirtynyt nurmikentiltä lähes kokonaan sisäjalkapallon pariin. Futsalissa viehättävät vauhdikkuus ja maalien tekeminen. ”Pelissä saa olla koko ajan tarkkana. Jos ottaa yhdenkin askeleen väärin, vastustaja voi päästä väliin.”

Husso treenaa kolme kertaa viikossa naisten futsal-liigassa pelaavassa Oulun Yliopiston Urheiluseuran joukkueessa. Liigakausi on ohi, mutta edessä ovat vielä huhtikuun lopulla järjestettävät opiskelijoiden SM-kisat, joissa hallitsevat oululaismestarit tavoittelevat jälleen kirkkainta mitalia.

Kisareissuilla sosiaalinen puoli ja yhdessä olo merkitsevät paljon, mutta Husson mielestä vierasotteluissa on myös hienoa päästä rökittämään kotijoukkue. ”Varsinkin jos yleisö on oikein innokas-

ta, vastustajalle on kiva laittaa luu kurkkuun. Viime kauden huippuhetki oli Oulaisissa, kun torpedoimme kotijoukkueen pääsyn lopputurnaukseen. Itse jouduin olemaan pelissä kannustajan roolissa, kun varoitustili oli täyttynyt.”

Vastustajalle on kiva laittaa luu kurkkuun.”

”

Husso harmittelee, että toisinaan keltaisia kortteja tulee kerättyä liikaa. Itsekin tuomarina toimivana hän ei arkaile mennä kertomaan erotuomareille omia mielipiteitään.

Kilpailutilanteet ovat muutenkin sykettä nostattavia. Hussoa jännittää edelleen joka kerta ennen peliä. ”Jos ei jännittäisi, pitäisi olla huolestunut. Jännitys on tärkeä osa peliin valmistautumista”, hän pohtii.

Ottelun aikana epäonnistumisia ei auta jäädä miettimään, sillä nopeatempoiseen peliin pitää päästä takaisin kiinni. Hävityn matsin jälkeen Husso ei mielellään puhu pelistä. ”Äiti on jo oppinut, että ennen minulle soittamista kannattaa tarkistaa tulos tekstitv:stä ”, Husso nauraa.

KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

Kivet kiinnostaa Oulun Geologinen Kerho Nikoli ry on yksi Oulun yliopiston vanhimmista ainejärjestöistä – vuonna 1962 perustettu kilta on päässyt jo yli 50 vuoden ikään.

NOIN SEITSEMÄNKYMMENEN geologian opiskelijan tiivis ainejärjestö on pienessä kasvussa: “Aiemmin sisäänotto on ollut 20 opiskelijaa, mutta tänä lukuvuonna ja ainakin ensi syksynä aloituspaikkojen määrää on kasvatettu kolmeenkymmeneen.

Syynä tähän on mitä luultavimmin kaivosalan nousu ja alan työvoiman eläköityminen. Geologeilla on hyvät työnäkymät”, kertoo Nikolin puheenjohtaja Jesse Tenhunen.

“Hyvä yhteishenkemme tulee osaltaan varmasti yhteisön pienuudesta. Fuksivuodesta lähtien yritetään saada mahdollisimman moni tutustumaan ihmisiin, kiltaan ja killan toimintaan.”

Geologian opiskelijat löytävät kiitettävästi K-oven lähei-

syydessä, GO100-käytävällä sijaitsevalle kiltahuoneelle päivän mittaan. Suuri osa alan luennoista järjestetään vain kivenheiton päässä – päätös piipahtamisesta on helppo tehdä.

Kaiholla kivimuseosta Kiltahuoneen lähellä sijainnut, osana yliopiston rakenteellista kehittämistä keväällä Geokadun kerroksiin ja käytäville siirtynyt Oulun yliopiston geologinen museo merkitseee paljon geologian opiskelijoille.

“Kivimuseo oli ja on geologeille hyvin tärkeä. Näytillä olleet kivet ja geologiaan liittyvä materiaali on ollut käytössä opinnoissa. Museo toimi muka@ylkkari

4/2013 | 19

Hiekka tuo fiiliksen Hauska ja rento beach volley saa Jari Kahelinin unohtamaan stressaavat ajatukset.

KESÄ, AURINKO JA HYVÄ SEURA liittyvät olennaisesti rantalentopalloon. Tätä mieltä on informaatioverkostojen koulutusohjelmassa seitsemättä vuotta opiskeleva Jari Kahelin, 26.

Kesäinen laji on melko sääriippuvainen, sillä märällä ilmalla pallo voi mennä pilalle, eikä kova tuulikaan ole rantalentopalloilijan toivelistalla. ”Itse jätän sateella pelaamatta, mutta kovimmat tyypit pelaavat silloinkin. Tuulinen sää ei estä rantalentopalloilua, se vain tuo pallotteluun uuden elementin.”

Kahelin on mukana Oulun Yliopiston Urheiluseuran beach volley -jaoston toiminnassa. Minimaalisella kymmenen euron kausimaksulla hän saa käyttöoikeuden yliopiston kupeessa Rakentajantiellä sijaitseville jaoston kentille.

OYUS:n kautta löytyy myös pelikavereita. ”Netissä voi ilmoittaa omat yhteystiedot ja ajat, jolloin pääsee pelaamaan. Systeemin avulla on saatu ihan hyvin pelejä kasaan.”

Pareittain pelattava rantalentopallo vaatii sekä tekniikan hallintaa että taktikointia. Henkilökemioiden pitää toimia, ja molempien roolien on oltava selvillä. Vaikka pelissä vähän juonittaisiinkin, turhan totista touhu ei ole. ”Tarkoituksena on ehdottomasti pitää hauskaa. Homman idea menee, jos pelaaminen on liian vakavamielistä”, Kahelin korostaa.

Leppoisan lajin pariin tuleva insinööri ajautui veljensä innostamana. Viisitoistake-

säisenä Kahelin rakensi naapurinsa kanssa omaan rantaan beach volley -kentän. Pojat ajoivat veden ääreen hiekkaa traktoreilla ja kaivoivat tolpat maahan. ”Oli hieno hetki päästä ensimmäistä kertaa pelaamaan ja välillä käydä uimassa”, Kahelin muistelee harrastuksensa alkua.

Homman idea menee, jos pelaaminen on liian vakavamielistä.”

”

Rantalentopalloilijalla ei ole vielä turnauskokemusta, mutta hän haaveilee osallistuvansa tulevana kesänä ensimmäistä kertaa harrastelijaotteluun. Toiveissa olisi myös löytää sopiva pelikaveri, jonka kanssa turnausta voisi testata. ”Ikä alkaa olla esteenä kilpailutasolle pääsemiselle, mutta pelisilmä paranee silti koko ajan ja pystyy nopeammin reagoimaan vastustajan liikkeisiin”, Kahelin summaa ja muistuttaa, että kehittyminen ei lopu koskaan.

Lentopallo on talven ajan korvannut Jari Kahelinin beach volley -harrastuksen.

Teekkari odottaa malttamattomana, milloin lumi sulaa biitsikentiltä.

Geologien maantasolla sijaitsevalta kiltahuoneelta löytyy tuttujen mukavuuksien lisäksi auringonvaloa ja hyvä yhteishenki. Vasemmalla istuu pöydän ääressä killan puheenjohtaja Jesse Tenhunen.

vana kiltahuoneen laajennuksena missä oli hyvä pitää hallituksen kokouksia ja opiskella rauhassa”, sanoo Tenhunen.

“Kunnon museon puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta opiskeluun, suurin osa kivistä kun on edelleen nähtävissä vaikkakin ne on sijoitettu käytävien varsille. Harmillista on hienon nähtävyyden menettäminen.”

Nikoli ei kuulosta sanalyhenteeltä, mistä killan nimi tulee? “Nikoli juontuu fyysikko William Nicolin mukaan nimetystä mikroskoopin osasta, polarisaatioprismasta. Hietaa (0,1 millimetriä paksuja kivitai mineraalilastuja) tutkittaessa nikoleilla saa mineraalit näkymään”, Tenhunen paljastaa.

Valoa ja näköaloja Varaston tilalle raivatulta kiltahuoneelta löytyvät tutut mukavuudet: jääkaappi, kahvio sekä littutelevisio pelikonsoleineen ja tietokoneineen. “Ainoa mitä kaipaisimme on vesipiste kahvivettä varten, ei tarvitsisi vessan hanasta käydä hakemassa”, kiltalaiset miettivät.

Poiketen monista muista yliopiston vanhan puolen kiloulunylioppilaslehti

Kunnon museon puuttuminen ei vaikuta opiskeluun, suurin osa kivistä kun on edelleen nähtävissä vaikkakin ne on sijoitettu käytävien varsille.

Harmillista on hienon nähtävyyden menettäminen.”

”

Jesse Tenhunen, Nikolin puheenjohtaja

tahuonetiloista, Nikolin huone sijaitsee maanpinnan tasolla.

Luonnonvalon lisäksi nikolilaiset pääsevät nauttimaan teemalle sopivasti ikkunasta avautuvasta kivipihasta. Yliopiston kampusalueen sisäpihojen vähälle jäänyt huomio harmittaa.

“Menee harmillisesti monien kulkijoiden ohi nämä yliopiston sisäpihat. Kivipihaltakin löytyy vaikka minkälaista kiveä”, kiltahuoneella ollut Jussi Illikainen miettii.

Geologiopiskelijat ovat aktivoituneet myös itse omassa koulutuksessaan. “Killalla on malmijaosto, jonka järjestäminä olemme tehneet tutustumisreissuja Suomen ja PohjoisNorjan kaivoksiin ja kaivosten laitoksiin. Reissut on kustannettu opiskelijoiden omista kukkaroista ja avustuksilla”, Tenhunen kertoo.

Geologien muut ekskursiot ulottuvat kauemmas maailmalle. “Ensi syksynä on matkakohteena Islanti, aiemmin vuonna 2011 käytiin Etelä-Afrikassa.” Reissut eivät ole halvimmasta päästä. “Matkoilla pitää päästä pois kaupungeista ja turistikohteista, kivet kun löytyvät luonnosta.” ■

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella ARVIOT

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs Tuleva äidinkielenopettaja Hanna Varrio testasi Café Krudan chilikaakaon ja sitruuna-juustokakun.

Haarukassa

KIRJA

Hanna Varrio Ikä: 25 vuotta.

Opiskelee: Äidinkielenopettajaksi, 3. vuosi. Aiemmalta koulutukseltaan fysioterapeutti.

Kotoisin: Riihimäeltä Asuu: Oulun Alppilassa Harrastukset: Monipuolinen liikunta, lukeminen.

Lautasella: Sitruunajuustokakkua, kupissa chilikaakaota.

Kahvila

Café Kruda Missä: Pakkahuoneenkatu 5, Kofeiinikomppanian kanssa samoissa tiloissa.

Mitä: Monenlaista kahvia ja teetä sekä erikoisjuomia.

Syömispuoli keskittynyt raakaleivonnaisiin.

Kahviloissa viihtyvä karkkityttö Äidinkielenopettajaksi opiskeleva Hanna Varrio on pitänyt itseään opettajatyyppisenä jo pitkän aikaa. Ennen nykyistä alaa Hanna ehti kuitenkin opiskella fysioterapeutiksi, ja siltä alalta onkin työkokemusta jo kertynyt. Hanna viihtyy kahviloissa, vaikka kahvia hän ei ole koskaan oppinut juomaan. Roskaruualla tämä nainen ei herkuttele, mutta karkki ja kaikki makea sen sijaan maistuvat.

Miten päädyit opiskelemaan äidinkielenopettajaksi?

Olen aina tykännyt lukemisesta ja äikästä, ja minulla on aina ollut jotenkin sellainen opettajaimago. Tätini työskentelee tällä alalla ja hän houkutteli minua Ouluun. Heti lukion jälkeen lähdin kuitenkin opiskelemaan fysioterapiaa, mutta valmistumisen jälkeen oli sellainen fiilis, että voisin vielä jatkaa opiskelua. Jonkin verran ehdin tehdä töitä siinä välissä.

Kiinnostaako fysioterapia enää vai onko opettajuus osoittautunut omaksi?

Liikunta, terveys ja ihmisten toimintakyky kiinnostaa ja kesät olenkin aina tehnyt fysioterapeutin hommia. Mutta onhan se ihan eri maailma. Koen opettajuuden vähän enemmän omak-

si, vaikka en vielä sitä työtä ole tehnytkään.

Tykkäätkö kokkailla?

En oikeastaan koskaan laita ruokaa. Haluaisin kyllä, mutta se vaatisi harjoittelua. Välillä tykkään leipoa, ja marjapiirakka on bravuurini. Sämpylöitä olen yrittänyt tehdä kaksi vuotta, mutta koskaan ne eivät ole onnistuneet. Seuraan aika paljon ruokakeskustelua, mutta en itse hirveästi tee asioita.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Riisipuuro on ehkä sellainen inhokki, sitä ei pysty syömään.

Kouluajoilta tulee mieleen myös nakkikastike, joka ei oikein maistu. Olen silti suhteellisen avarakatseinen ruuan suhteen, tykkään esimerkiksi intia-

Toimittaja testasi: Suklaa-toffeeraakasuklaakakkua ja appelsiinikaakaota.

Arvio: Plussaa monipuolisesta kahvivalikoimasta, miinusta suppeasta ruokapuolesta – vaikkakin paikan raakasuklaakakut todella herkullisia! Paikkana persoonallinen, ei mikään tusinakahvila. Asiakaspalvelu erittäin ystävällistä.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

Mitä tykkäät tästä kahvilasta?

laisesta ja aasialaisesta. Myös kaikissa kreikkalaisissa ravintoloissa, joissa olen käynyt, on ollut hyvää ruokaa.

Tosi kiva paikka. Tykkään tällaisista kahviloista, joissa on tummia sävyjä ja pikkuisia pöytiä – modernien valoisien paikkojen sijaan. Kaikki myynnissä oleva on laitettu nätisti esille.

Mitä ruokia jääkaapistasi löytyy aina?

Maistuiko chilikaakao ja sitruuna-juustokakku?

Maustamatonta jukurttia ja porkkanoita. Yliopistolla syömisen lisäksi ruokavalioni koostuu lähinnä leivästä ja jukurtista.

Puuroa syön joka päivä. Ei ole montaa aamua elämässä, jota en olisi aloittanut puurolla.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

En käy kauheasti ulkona syömässä, mutta tykkään istuskella kahviloissa, joissa on kiva tunnelma. Kahvia en kuitenkaan juo, yleensä otan teetä. Kahvinjuonti on sellainen, että se täytyy ikään kuin opetella.

Kakku oli aivan todella hyvää. Vaikka olen makean perään, tämä oli jo aika makea.

Minulla on aina tehnyt mieli maistaa chilikaakaota. Tämä oli hyvin erikoista. Tämä on siinä rajalla, onko tämä makeaa vai suolaista.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Sanoisin 4-. Ympäristönä tämä on tosi kiva ja kun on tuota myytävää tavaraakin. Pieni miinus siitä, että on sen verran suppea valikoima. Juomia on kuitenkin tosi paljon. ■

JUHANI KARILA Gorilla Otava 2013. 140 s.

PAUKAHTI. Osa lensi. Teppo painoi peukalonsa puolalle ja tempaisi. Kala irtosi, nousi.” Näin rytmikkäästi Karila kuvailee kalastamista novellissa Kolme uistelijaa, jossa Teppo ja jalkapalloilija pyydystävät järven suurinta saalista, Virtasta. Syötiksi otetaan rantatalon pystykorva ja isketään ankkuri uistimeksi. Erikoisia taisteluita käydään shakkilaudalla, navetan takana, Stalingradissa, Utsjoella.

Pelkosenniemeltä kotoisin oleva Juhani Karila (s. 1985) voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2010. Tampereen yliopistossa tiedotusoppia opiskeleva Karila kirjoittaa työkseen Helsingin Sanomiin. Kaunokirjallinen esikoisteos Gorilla ei paljasta kirjoittajan tekevän selkeäsanaisia lehtijuttuja – päinvastoin. Ensimmäisiltä sivuilta lähtien Karila heittää lukijan sekoaviin ja absurdeihin tilanteisiin, liioittelee, assosioi täysin ilman ideaa ja kirjoittaa voimakasta, tiivistettyä kieltä.

Karilan novellit ovat mielenkiintoisia, mutta varsin epätasaisia. Jotkut tarinat jäävät vain sekavien unikuvien yhteenliittymiksi. Juonellisesti eheämmät Kaisa on ruma, Kun kana tappaa ja Tarkka-ampujat -novellit toimivat hyvin. Lupaava tarinankertoja heittää paikoitellen niin tiivistyneitä lauseita että hirvittää. Kokoelman viimeisessä novellissa metsästäjämies ei halua tappaa haavoittunutta hirveä. ”Laittaa paljas käsi kaiteelle, silittää. Kääntää kasvot tuuleen ja ammotella silmiä. Pitää siristellä, ei se mitään. Pieni olet.” ”KITKAJARRU

Jenni Kinnunen

Karilan novellit ovat mielenkiintoisia, mutta varsin epätasaisia.”

”

@ylkkari

4/2013 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik LEVYT

Ripaus Kalifornian aurinkoa J. KARJALAINEN Et ole yksin

ANSSI KELA Anssi Kela

Konkareiden comebackit OTAMMEPA KEVÄIMEN kunniaksi pari sesongin kohutuinta kotimaista levyä kimpparaatiin.

Comebackeistakin voitaisiin ehkä tässä kohtaa puhua, vaikka J. Karjalaisen edellislevystä on aikaa vain kolme vuotta ja Kelan tapauksessa neljä. Tosin varsinaisen paluun tilanteessa tekee ainoastaan Karjalainen, joka kurvaa Lännen-Jukan ameriikanreissuiltaan takaisin juurilleen suomalaisen aikuisrockin (vai pitäisikö sanoa -popin) ytimeen. Kela sen sijaan matkaa urheasti sinne, minne ei yksikään nummelalainen ole aiemmin uskaltanut astua.

Karjalaisen edellinen poplevy, miehen myydyin studioal-

enää klassikoksi ole.

Hyvin nykypäivään päivittynyt soundi, oivaltavat lyriikat sekä kaikki se dynamiikka ja aistittavissa oleva kemia, mikä Karjalaisen combosta välittyy, kääntävät vaa’an selvästi positiivisen puolelle, vaikka toisessa kupissa killuvat kokonaisuuden lievä epätasaisuus ja yllätyksettömyys. Erinomaista musiikkia esimerkiksi kevätpäivän autoilun tai kokkailun taustalle tarjoilee Karjalainen kumppaneineen, toisin kuin 15 vuotta nuorempi kollegansa Kela. Artistin mukaan nimetty uutukainen ei nimittäin useampaa kuuntelua irvistelemättä kestä.

Heti avausraidallaan Kela riuhtaisee kuulijan 80-luvun Madonna-tunnelmiin, ja peli on sitä myöten selvä.”

”

bumi Laura Häkkisen silmät on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1998, mutta uskomattoman sulavasti Jii vormuunsa taas istahtaa. Asiassa tokin auttaa taiten (ei yllättäen) kasattu orkesteri, jossa vaikuttavat mm. Mikko Lankinen kitarassa sekä Oulun oma poika Pekka Gröhn koskettimissa. Kaikki se vaivattomuus ja tekemisen lupsakka luontevuus, millä porukka hommansa hoitaa, on käsinkosketeltavaa. pyörähtää käyntiin turhia kaartelematta kevään kotimaisella iskusävelmällä, jolta tuskin kukaan audiovisuaalisten medioitten vaikutuspiirissä liikkuva on voinut välttyä. Vaikka Mennyt mies koko albumin lailla on saanut osakseen suitsutusta ja ylisanojen viljelyä, ei kummassakaan ole mitään messiaanista. Avausraita ei ole edes albumin paras biisi, ja Karjalaisen omimmalle sektorille on viidessätoista vuodessa tullut niin paljon uusia päteviä tekijöitä, ettei koko levystä yksinkertaisesti ET OLE YKSIN

oulunylioppilaslehti

Kela riuhtaisee kuulijan 80-luvun Madonna-tunnelmiin, ja peli on sitä myöten selvä. Jos hämmennys perus-kelamaisen ulosannin (yksiulotteista suomirokkifraseerausta ja ärsyttävää ähkimistä) liitosta moisen taustan kanssa jättää kuulijan tajuihinsa, seuraavat yhdeksän kappaletta muodostavat melkoisen koetinkiven. Kaikista eniten ärsyttää se, että albumilla on paljon hyvää, mutta täysin väärässä paikassa: Kelahan on kasarinuoria ja kerrankin se kuuluu, mutta moinen elektron väärinkäyttö pitäisi kriminalisoida.

Kela tuhoaa säännönmukaisesti lupaavat A-osat ja säkeistötunnelmat valjuilla rokkirallatuksilla ja potentiaalisista klubihiteistä tulee markan synapoppia sekä euroviisuista syksynsäveliä. Kaadetaan päälle tyylilajien sekametelisoppa – ja comeback on totta. En edelleenkään pidä tämän miehen musiikista, mutta kuuntele toki jos uskallat.

HETI AVAUSRAIDALLAAN

Marko Pyhähuhta

Elisa Sventon yllä on Dr Denim Jeansin mustat farkkuleggingsit, Lindexin pitsipaita, Globalin takki ja Tommy Hilfigerin huivi. Chihuahua Tosca, 8 kk, käyttää ulkona tossuja, sillä pienen koiran tassut palelevat helposti. Tossut on ostettu oululaisesta Tassucatista.

Kauppatieteitä opiskeleva Elisa Svento, 26 vuotta ja 163 cm, tietää, mistä pienikokoiset naiset löytävät edullisesti laatuvaatteita.

Miten kuvailisit tyyliäsi kolmella adjektiivilla?

dän laadukkaista vaatteista, jotka eivät hajoa heti pesussa. Näin rakkaimmista lempivaatteista ei tarvitse luopua heti.

Mitä tyylisi kertoo sinusta?

Entä miten pukeudut juhliin?

Tyylini on vaihteleva, klassinen ja rento.

Ainakin se kertoo rakkaudestani rentoon Kalifornian menoon. Perheeni asui Kaliforniassa, kun olin lapsi, ja myöhemminkin siellä on tullut käytyä.

Mielestäni minulla ei ole mitään yhtä ja ainoaa tyyliä. Pukeudun fiiliksen mukaan.

Mikä on vaatekaappisi rakkain aarre?

Yli seitsemän vuotta vanhat Ugg-bootsit, jotka toin New Yorkista. Kaikkien mielestä ne olivat hirvittävän rumat. Seuraavana talvena jokaisella oli Uggit tai vastaavat bootsit. Saappaat ovat edelleen käyttökelpoiset.

Millaisissa vaatteissa viihdyt arkena?

Kotosalla oleskelen pehmeissä huppareissa, jotka todennäköisesti ovat täynnä marsunkarvoja.

Yliopistolla pidän enemmän siistejä (ja karvattomia) vaatteita. Pi-

On ihanaa laittautua välillä hienoksi! En oikein osaa käyttää mekkoja arjessa, mutta juhlissa mekko on ihan must.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Tiukat minihameet - miten ihmeessä niillä voi istua? Toisena inhokkina mainitsen verkkarit ja tuulipuvut. Yäk. Kyllähän kotivaatteet saavat olla mukavia, mutta ei niiden tarvitse olla rumia!

Mistä ostat yleensä vaatteesi?

Ulkomaanmatkoilta hamstraan paljon vaatteita. Oulu on kuitenkin shoppailua ajatellen tosi pieni paikka, jossa on suppeat valikoimat. Täältä kotikaupungista voisin mainita lähinnä H&M:n, Stockmannin ja Jasminin.

Pienikokoisille tiedoksi, että Jasmin myy ihania merkkivaatteita 16 ikävuoteen asti, joten sieltä saa edullisesti laatuvaatteita. Ei tarvitse lyhennellä housujen lahkeita.

Jos joutuisit käyttämään kuukauden samaa asukokonaisuutta, millaisen asun valitsisit?

Varmaankin Dr Denim Jeans -farkkuleggarit ja A&F-hupparin. Asu sopisi niin kotioloihin kuin kouluunkin.

Olet lukenut yön tenttikirjoja. Olet lähdössä perjantaiaamuna kahdeksalta tenttiin.

Millaiset vaatteet kiskaiset yllesi?

Ensimmäiset, jotka käteen sattuvat.

Mitä vaatteita tai asusteita aiot hankkia ensi kesäksi?

Ei ole mitään erityistä mielessä, mutta aurinkolasit on pakko hankkia. Olen lähdössä kesäkuussa Pariisiin, joten eiköhän sieltä tartu mukaan kaikkea kivaa. ■

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

NERD ALERT • by Maria Yarandaykina

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! uunoproject@oyy.fi

SUNNY APRIL You can forget for a while about one philosophical question – “Which came first – egg or chicken?!?” because the biggest painted-eggs-holiday has just left the house! Easter (or Pääsiäinen) break was long enough to taste real Finnish traditions and recharge energies for the rest of the semester. Hopefully, you’ve got a chance to see

HI, 5 • by Bianca Beyer

Hi, 5

how wealthy Easter feast is after rigid fasting for 40 days. Yummy! Among dishes you might have tried is Finnish pudding “mämmi” - maybe not the sexiest desert ever, but under cover of a plain appearance hides something really tasty.

This year Easter Monday overlapped with April Fool’s Day. It was up to you to decide which of those was more important. In ancient times Finns were sending rotten fish as an

April joke, luckily, 21st century is less extravagant in that sense. Be aware of that and never let anyone fool you! ;) Another must-know day is on 9th April – Michael Agricola’s Day or Finnish Language Day. Michael Agricola was the first guy to develop Finnish written language. Yes, thanks to that dude we can learn this fascinatingly difficult language! Puhutko sinä suomea? If not it is a great day to start learning it!

A DAY WITH FINNS • text and pictures by Margarita Khartanovich

to Finance Your Studies

Choose the right country Education is priceless but not always affordable. While the majority of governments decide to milk students themselves by charging high tuition fees, the only variable increase in France, Germany, Saudi Arabia and Sweden is in the area of financial aid. Ceteris Paribus. In the USA however, logic seems to go reverse: financial aid is being cut and fees are rising. Sounds legit, huh?

Find a sponsor Private investors might be willing to pay (not for your soul – only against a percentage of your later income).

In Russia companies might finance your studies in exchange for your post-grad workforce – free money and a job guarantee! The USA encourages approaching grandparents, as they will not be checked when giving away money (unlike the parents would). And also, crowd funding has become popular – why not finance your studies this way?

Play smart

Until the end of the 80s, all post-grad students in China received free education plus additional aid.”

”

Sweden has devoted huge sums of money to scholarships after introducing tuition fees for non-EU citizens in 2011. The grants are available in every country and usually are awarded to students who perform exceptionally well. Be smart, study hard – and get your education for free. Your studies could be governmentfunded, institution-funded or university-funded. Perhaps, in the USA you could score with almost anything: computer nerds get Google scholarships; the NCAA supports athletes; and even Coca-Cola might pay for you. But don’t bring Pepsi to school!

Borrow some money If you don’t have money, others certainly do. And they might lend it to you. Student loans usually have better conditions than others. In Finland Kela decides if you are eligible – once you are in, you get low interest rates from banks and don’t repay before having settled in your job. In Germany the sum of your government loan and additional student loan is capped, and you only have to pay back the interest free government loan once the limit is reached.

Do it “Chinese Style” Until the end of the 80s, all post-grad students in China received free education plus additional aid. Since then, fewer students have got financial aid but at least no one pays the fees. It will stay as it is till 2014. So, hurry up! Or work harder – tuition fees will be introduced but also financial aid will be granted according to the study progress. And isn’t Chinese new English anyways?

Party leaders came to meet the students’ demonstration in front of the Parliament House.

Children Of The Demonstration On the 20th of March everyone, who happened to be in Helsinki city centre around noon, seemed taken aback by what was going on there… Adrenalized with dazzling sunlight, groups of agitated young people were flocking to the Senate Square like pigeons to Piazza San Marco.

SOME OF THEM WERE dropping of the buses; others were treating themselves with free soup, loud music and small talks. If the statue of Alexander II could come to life, it would definitely join in the joyful Sabbath, specifically to dance Harlem Shake with the crowd.

Nonetheless, despite the applied ease of the event there was an extremely important reason for it all, that you might not even realize. So, what was the vital thing that “children of the demonstration” managed to save in a breeze?

Marching to the Parliament Näpit irti opintotuesta! (eng.

“Hands off student financial aid!”) mass demonstration was organised by a number of national student organisations. It

united roughly 5,000 students from Oulu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Rovaniemi, Mikkeli, Seinäjoki, Vaasa, Lahti, Lappeenranta, Hyvinkää, Riihimäki, Porvoo, Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Tuusula and the metropolitan area. That was the event when you could see with your own eyes how efficient Student Unions are in Finland! They enjoy the confidence of students that are ready to express solidarity and loyalty to the union’s actions if situation so requires.

The arrangement of the demonstration was at such a high level that “Conspiracy Theory” fans might have thought it to be plotted by some secret services. The participants were brought from point A to point B at a laughable price and on time. The banners and posters were witty, catchy and visually perfect. The activists worked so

well that by the end of marching even foreigners could shout out Finnish slogans by heart and with a thinly veiled pleasure.

You might wonder what could have caused all this fuzzbuzz – basically, it was the government’s plan to revise financial aid for students. The Members of Parliament (MP) demanded to reduce the aid by either cutting it or making it fully loan-based.

In their opinion, this measure would create pressure to graduate and thus, it would extend careers. The chairs of Finnish student organisations called the proposed revisions “a critical situation which concerns each student – also the future student generations”. It would rather delay graduation as students are compelled to work while studying.

Theoretically, when you don’t agree with someone, you express that and try to convince @ylkkari

4/2013 | 23

”Man can not feed oneself with knowledge alone” reads one of the demonstration signs in the crowd.

the person to change his/her mind. One of the principles of democracy is the upward control, which means that the society can influence the authority’s decisions. But that’s in a perfect world. Plus in Finland!

After thousands of students marched through the city to meet and talk with MPs, and to down-thumb the Parliament’s proposals, Student financial aid was decided to be tied to the costof-living index on 1 September 2014.

“Thank you for supporting our struggle in the Parliament. Students made their point, and the power of their voices was heard!” said Paavo Arhinmäki, the Minister for Culture and Sport.

Financial Aid and Equality A high level of social equality has been one point of pride for Finland. And the Student Financial Aid has been the main reason behind the equality of the Finnish education system. It has guaranteed that all the students regardless of their social backgrounds have the opportunity to study in institutions of higher educa-

oulunylioppilaslehti

The arrangement of the demonstration was at such a high level that “Conspiracy Theory” fans might have thought it to be plotted by some secret services.”

”

tion. The reductions to the aid would thus not only make it increasingly difficult to make the ends meet in the face of growing living costs but it would also destroy the equal basis of the Finnish Higher education system.

Nonetheless, Finnish students of lower socio-economic backgrounds report having to spend more time doing work to cover their living expenses. The median income for students here is 462 euros a month, barely above the European median of 426 euros. But if we recall the situation some 20 years ago, this would seem a very reasonable sum of money. Before 1992, the student financial aid system was mainly based on subsidized student loans. In 1991, the student grant was 108 euro per month, the maximum housing supplement 131 euro per month, and the maximum loan 303 euro per month.

In 1992, the old loanbased student aid system was replaced with a system

that relies on student grants. At the same time, the maximum duration of the student aid was reduced.

And you know what – the main argument for the student aid reform back in those days was again that this measure would enable students to concentrate more on their studies and graduate faster.

The median graduation age for Finnish university students is 27.5. According to the OECD Education at a Glance (1998), this is the second highest figure in the OECD-countries. Only Danish students graduate at an older age. Most university programs are designed so that they can be completed in five years. Yet, the median graduation time is much longer, 6.5 years.

Some people blame universities for that claiming them inefficient.

Anyway the main reason for the concern is that long study times delay the entry to the labor market. In addition to the private costs for the student and an extra burden on the university resources, late entry to the labor market also creates a considerable social cost by reducing the labor supply and increasing the dependency ratio.

It is rather disappointing that the student aid reform of 1992 had only a modest effect. The limits in the aid duration were more important than a switch from the loan-based to the grant-based system.

Most of the decline in the times-to-degree in the recent years is explained by an increase in the unemployment rate that reduced student employment opportunities. Thus, if the government decides to change the aid system again, it won’t help much at all.

The difficult question is whether there are feasible policy options that would shorten the graduation times. Perhaps, an increase in the university resources could have a more considerable effect.

Mutual Trust Back to the question - what was the vital thing that “children of the demonstration” managed to save? Yes, the student financial aid. Yes, the equality as the basic principle of the state. But there was one more thing, something much deeper.

They have reinforced this special relationship between the government and citizens. And this mutual trust serves as glue to the Finnish welfare system however expensive it might be to keep this system going. Government debt is set to increase to a total of about EUR 96 billion by the end of 2013, which is about 47% of GDP. It is only possible to admire and respect the country that doesn’t choose to cut the budget at the expense of “nonprofitable” social groups and areas. It would rather propose resourcing sciences, art, physical exercise and youth work by deriving from betting and lottery revenue (!). ■