Ylkkäri 2/2012 by Oulun ylioppilaslehti

OULUN YLIOPPILASLEHTI 2/2012 · www.ylkkari.fi

I B A O R E M U N

Saamelaisuus – musta aukko suomalaiselle sivut 12-15

OYY JALKOIHIN muuttaa jäänyt

KOLMANNELLA onnisti

BLOGI aikuistui

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Pääkirjoitus

Lupa vaatia Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) löytää ensi syksynä Linnanmaan kampuksen yläväylältä, yliopiston vanhan puolen pohjoispäädystä. Linnanmaalle muuttamiseen oli pitkä liuta painavia syitä. Tärkein niistä on saavutettavuus. Työntekijöille ei tarvitse maksaa enää palkkaa keskustan ja Linnanmaan välillä sompaamisesta, vaan ajan voi käyttää hyödyllisemmin. Pelkästään se yksinään tuottaa keskiverto-opiskelijalle parempaa elämää pitkällä tähtäimellä. Yläväylän sopivuudesta OYY:n kotipesäksi oli kaksi eri mielipidettä. Lopullisessa äänestyksessä yläväylä kuitenkin voitti Psoasin tarjouksen melko selvästi (lue aiheesta lisää seuraavalta aukeamalta). Oli kuitenkin takuuvarmasti kaikkien voitto, että kilpailevia tarjouksia oli kaksi (tai itse asiassa kolme, eihän muuttaminen pakko ollut). Molempien tilojen edut ja haitat kaivettiin laajasti esiin. Kenellekään silmänsä auki pitäneelle ei voinut jäädä ajatusta, että tässä oltaisiin ostamassa sikaa säkissä. Ilmaista Linnanmaan ytimessä majailu ei OYY:lle kuitenkaan ole. Suomen Yliopistokiinteistöt karhuaa OYY:lta vuokraa reilut 93 000 euroa vuodessa. OYY:n omistama Puistomanne jää tyhjilleen, joten sen edelleenvuokraamisesta saataneen lantteja takaisin. Joka tapauksessa muuton on arvioitu kasvattavan jäsenmaksun nostopainetta noin viidellä eurolla vuodessa.

”

Oli kuitenkin takuuvarmasti kaikkien voitto, että kilpailevia tarjouksia oli kaksi. Jokainen opiskelija kestää vuosittaisen viiden euron jäsenmaksukorotuksen, mutta menetetylle rahalle pitää voida vaatia vastinetta. Osa palautuu takaisin huomaamatta. OYY:n hallitus ja sihteerit tekevät paljon vaikuttamistyötä, jonka vaikutuksia on vaikea osoittaa selvästi sormella. On kuitenkin kiistatonta, että kun yliopiston hallinnon ja OYY:n edustajat voivat hipsiä toistensa työhuoneisiin villasukat jalassa, on kynnys yhteistyölle entistä saumattomampaa. Kenties tuon kynnyksen madaltuminen on juuri se vaikutin, joka mahdollistaa hamassa tulevaisuudessa jonkin opiskelijan parempaa elämää tuottavan palvelun, kuten vaikkapa tenttiakvaarion. Lobbauksen tuloksia on joka tapauksessa vaikea todistaa. Mihin konkreettiseen keskiverto-opiskelija voi sitten huomionsa kiinnittää? OYY:n ollessa Mannenkadulla myös Linnanmaa oli keskustasta katsoen omanlaisensa etäkampus. Nyt kun enää yksi kymmenestä OYY:n jäsenestä opiskelee kaukana OYY:n toimistosta, voi etäkampuksen opiskelijoiden hyvinvointiin satsata resursseja aidosti ja tasapuolisesti. Tilahankkeesta puhuttaessa ilmoille on noussut ajatus kaikille OYY:n jäsenille avoimesta tilasta – eräänlaisesta opiskelijan olohuoneesta. Jotta keskivertoopiskelija voi saada tuosta tilasta parhaan mahdollisen hyödyn irti, häntä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Ylkkäri lupaa osallistua talkoisiin, ja olla mukana selvittämässä, millaisen olohuoneen opiskelijat itselleen todella haluavat.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

2/2012 ABINUMERO 8.2.2012 52. vuosikerta

Ville Koivuniemi ville.koivuniemi@oyy.fi

ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko)

KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Mannenkatu 1 A, 90100 OULU toimitus@oyy.fi

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 9 000 kpl

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi 040 526 7821 paatoimittaja@oyy.fi

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Toimittaja Mikael Heikkinen 040 550 3927 toimitus@oyy.fi

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 7.3.2012. Materiaalit 27.2.2012 mennessä.

KANSI Sami Kaarakainen

www.ylkkari.fi

2 / 2012

SISÄLLYSLUETTELO

Reportaasi

Artikkelit Kari Tervo/YLE Kuvapalvelu

Ympäristöteekkarien merellinen tunnelma s. 18-19 Ympäristöteekkarien kiltahuoneella järjestetään erilaisia tapahtumia peli- ja pannukakkuilloista hallituksen kokouksiin.

Kolmas kerta toden sanoi s. 9 Ensimmäisen vuoden kirjallisuuden opiskelija Emilia Leppälä pääsi Oulun yliopistoon kolmannella yrittämällään. Pääsykokeeseen hän valmistautui ahkerasti, mutta ilman suurempaa stressiä.

Palstat

Tuntematon saamelainen s. 12 »» ”Intiaaneista tiedetään Suomessa enemmän kuin saamelaisista”, Märät säpikkäät -televisio-ohjelmasta tuttu Anne Kirste Aikio täräyttää. Onko näin? Pitäisikö asiasta huolestua, jos asiaa tarvitsee ylipäänsä tosissaan miettiä?

Pinnalla

” Uusi osoite: Linnanmaa, yläväylä

s. 4

»» Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tavoittaa ensi syksystä alkaen uudesta osoitteesta, Linnamaan kampuksen nykyisen Kielikeskuksen tiloista. Tilaan kaavaillaan myös kaikille OYY:n jäsenille avointa opiskelijan olohuonetta.

Kaikkien opiskelioiden arkeen tämä vaikuttaa ainakin niin, että lukuvuositarran haun yhteydessä voi pysähtyä ja nähdä toimiston.”

s. 8

»» Tenttiakvaariota on puuhattu Linnanmaalle vuosia, välillä enemmän, välillä vähemmän. Ainakaan aivan lähiaikoina sitä ei ole lupa odottaa. Energiaa syövät useat muut opiskelijan elämään jouhevoittavat ratkaisut.

Kampuksen kasvot

»» Joni Saijets ei ujostele käyttää värejä pukeutumisessaan.

»» Mallin työt opettivat Eveiina Ylitalolle kritiikinsietokykyä ja itsevarmuutta.

s. 11

s. 10

Blogikin kasvoi aikuiseksi

Haarukassa: Äidin pöperöt parasta

»» Miia Myllylahti aloitti bloggaamisen lukion alussa, jolloin nettipäiväkirjan sisältö oli usein varsin tunteikasta luettavaa.

»» Sonja Samanen joutuu taittamaan Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksien väliä ahkerasti opiskelujen takia.

s. 23

s. 16

Kolumnit Nuoriso-ongelma

Ilari Nisula

s. 7

»» Poliittinen eläin

Kun nyt pääsisi sisään

” Jalkoihin jäänyt

Saamelainen hipsteri rakastaa värejä

En päässyt tenttimään virallisina tenttipäivinä, joten tenttiakvaario oli hyvä vaihtoehto aikataulun puolesta.”

s. 11

»» Politics and the City

Eilen, tänään, huomenna s. 23

»» Tunteiden turbulenssissa

Sarjakuvat »» Rakas päiväkirja »» Lyhyempi oppimäärä »» Aino & Roosa

Arviot s. 2

s. 22

Korvaamaton »» Pauliina Vanhatalo

s. 21 s. 21

The Lion’s Roar »» First Aid Kit

Mies ja nainen »» Herra Ylppö & Ihmiset

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Dota 2 »» Valve

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Uusi osoite: Linnamaa, OYY muuttaa syksyllä uusiin tiloihin Linnanmaalle, nykyisen Kielikeskuksen tiloihin. Tarkoitus on, että tiloihin tulee toimistotilojen lisäksi kaikille OYY:n jäsenille avointa tilaa, josta käytetään tällä hetkellä termiä opiskelijan olohuone.

Ville Koivuniemi, teksti Mikael Heikkinen, kuvitus

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto teki kokouksessaan 26. tammikuuta vuosituhannen suurimman päätöksensä. Ylioppilaskunta muuttaa Linnanmaan kampukselle ensi syksynä. Muuttoa on puuhailtu jo vuosikymmeniä, joten useat edustajat olivat päätöksen aikaansaamisesta silminnähden innoissaan. Varsinaista muuttopäivää ei tiedetä tarkasti, mutta muuton arvellaan tapahtuvan syys-lokakuussa. OYY suuntaa Linnamaalle yläväylälle, nykyisen Kielikeskuksen tiloihin. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy vuokraa 490 neliömetrin tilat OYY:lle reilun 6 000 euron kuukausihintaan.

Saavutettavuus paranee paljon ”Aivan kaikkien opiskelijoiden arkeen tämä vaikuttaa ainakin niin, että lukuvuositarran haun yhteydessä voi pysähtyä ja nähdä toimiston”, OYY:n pääsihteeri Ilari Nisula sanoo. Tiloihin on tarkoitus järjes-

tää avointa tilaa OYY:n kaikille jäsenille. Opiskelijan olohuoneeksi alustavasti nimettyä tilaa ei ole ehditty vielä suunnitella enempää. ”Toteuttamistapa on vielä auki. Voisi olla hyvä tehdä kyselyä opiskelijoille. Eli selvittää, mitä he tiloihin haluavat”, Nisula sanoo. ”Kiltahuoneiden kanssa on vaikea lähteä kilpailemaan, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan. Tarkoitus on kuitenkin tehdä opiskelijan olohuoneesta viihtyisä paikka.” Yläväylän tilat voitti äänestyksen, jossa oli vastassa Psoasin tarjoamat tilat yliopiston päärakennuksesta. Ukko-Pekka Yliranta (Tieteelliset) esitti, ettei OYY muuttaisi ollenkaan, mutta esitys ei saanut ollenkaan kannatusta. Psoasin tilojen puolella olivat Oulun Keskustaopiskelijoiden ja Oulun Kokoomusopiskelijoiden edustajistoryhmät. Yläväylän tilat voitti äänestyksen lopulta äänin 25-9 (yksi tyhjä). ”En odottanutkaan vahvaa vastustusta Mannenkadulta muuttamiseen. Edustajistolle on selvitetty, että Linnanmaalle muuttaminen on iso asia vaikuttamistyössä”, Nisula kertoo. Äänet menivät yläväylän

tiloille lopulta reilulla erolla, mutta äänestystä edelsi laaja kaksi ja puoli tuntia kestänyt keskustelu. Yläväylän tilan paremmuutta perusteltiin ennen kaikkea sen toimivuuden, sijainnin ja vähäisen remonttitarpeen näkökulmista. Psoasin tilan kannattajat muistuttivat Psoasin tilojen vuosikustannusten olevan noin 20 000 euroa yläväylän tiloja pienemmät. Psoasin tiloihin olisi ollut lisäksi oma sisäänkäynti. Ylioppilaskunnan hallituksen tilahankevastaava Matti

Särkelä oli muutosta innoissaan. Yläväylän tilat olivat hallituksen yksimielinen esitys sopiviksi tiloiksi. ”Oma fiilis on hiuksia nostattavan riemastuttava”, Särkelä sanoo. Hän kertoo ilahtuneensa myös tuntemiensa teekkarien suhtautumisesta OYY:n tulosta Linnanmaalle. Muutto nostaa jäsenmaksun korotuspainetta arviolta viidellä eurolla. ”Muutto sai varovaisen positiivisen vastaanoton. Kun maksaa jäsenmaksua, on mukavaa

nähdä minne raha menee”, Särkelä selventää kuulemaansa.

Olohuone rakenteilla Särkelä on Nisulan kanssa samaa mieltä siitä, että tulevan opiskelijan olohuoneen ei ole järkevää yrittääkään kilpailla kiltahuoneiden kanssa. ”Ihan varmasti siitä tulee välittömämpi tila kuin nykyinen tila Mannenkadulla. Kannattaa

Nelisen vuotta sitten miltei rakennutettiin opiskelijatalo, vuonna 2012 vuosikymmenien odotus

2007

2008

4.10.2007 Edustajisto päättää hankkia OYY:lle tilat Linnanmaan kampuksen läheisyydestä. Lisäksi OYY:n hallitus valtuutettiin valitsemaan rakennuskonsultti rakennusalan ammattilaisten ja johtoryhmän esityksestä vuoden 2008 toukokuun loppuun mennessä.

27.3.2008 OYY:n hallitus valtuutettiin valitsemaan puheenjohtajiston ja pääsihteerin esityksestä talohanketta valmisteleva johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajisto ja pääsihteeri valtuutettiin tiedottamaan edustajistoa hankkeen etenemisestä.

15.12.2008 Hallitus esitti, että Rauhalan pihapiiriin rakennettaisiin opiskelijatalo. Talosta oli teetetty hahmotelma arkkitehtitoimisto Kuismasella. Edustajisto vastusti talohanketta, koska sen sijainti kaukana Linnanmaasta ei miellyttänyt.

2009

2010

Keskusteluja valmiiden tilojen ostamisesta tai vuokraamisesta talohankkeen sijaan. Yliopistolta vapautuvia tiloja pidetty silmällä.

Keskusteluja muun muassa opiskelijan olohuoneesta tilahankkeen tiimoilta.

2 / 2012

yläväylä

huomata, että OYY tarjoaa tulevaisuudessa kaikille avoimet tilat. Kiltahuoneilla kokoontuu saman alan opiskelijoita.” Ennen kaikkea uudet tilat tajoavat paremmat lähtökohdat OYY:n vakituisen henkilökunnan sekä hallituksen toiminnalle. Tilaa tulee reilusti lisää ah-

taaksi käyneisiin Mannenkadun tiloihin verrattuna. OYY:n omistamien Mannenkadun tilojen jatkosta ei ole virallista tietoa. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että arvokkaalla paikalla sijaitsevien tilojen myymistä ei pidetä varteenotettavana vaihtoehtona.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta muuttaa syys-lokakuussa Linnanmaalle, vanhan puolen pohjoispäätyyn nykyisen Kielikeskuksen tiloihin. Tiloihin suunnitellaan kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avointa tilaa, eräänlaista opiskelijan olohuonetta.

Vapaita vuokrakoteja

sato.fi

LInnanmaalle muutosta toteutui

2011 Loppusyksy 2011 LapStoren CampusStoretilat vapautuivat. Psoas tarjosi ylioppilaskunnalle mahdollisuutta vuokrasuhteeseen kyseisiin toimitiloihin. Yliopiston hallitus ilmaisi ylioppilaskunnan siirtymisen Linnanmaalle molempien etua ajavaksi strategiseksi liikkeeksi.

2012 Joulukuu 2011 OYY saa kaksi tarjousta vuokrattaviksi tiloiksi Linnanmaan kampukselta. Psoas tarjoaa tiloja Rakentajantie 5:stä. Suomen Yliopistokiinteistöt tarjoaa vuokralle yläväylän tilaa.

26.1.2012 Edustajisto päättää, että OYY vuokraa tilat Linnanmaan kampukselta yläväylältä.

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400, Uusikatu 58 B, 90101 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Ylkkäri netissä! www.ylkkari.fi

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Opintolaina? Kun kysyimme alle kolmekymppisten mielipiteitä opintolainasta, osa kertoi lainan ottamisen arveluttavan. Hyvähän se on, jos pystyy tienaamaan opiskelujen ohessa töitä tekemällä – aina ei kuitenkaan ole hommia tarjolla tai päivän tunnit eivät yksinkertaisesti vain riitä kaikkeen. Silloin opintolaina on järkevä ratkaisu: se on nuorille suunniteltu, edullinen lainavaihtoehto. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo

Yhdessä hyvä tulee. K5_SPLASH_LOGO valkealle.pdf

R U B

RI E G

18.5.2011

I R A BA

15:24:45

Meidän baari

Meidän leipomo

Seuraa meitä Facebookissa

2 / 2012

Matkalla parhaaksi järjestötyönantajaksi Vuoden alkuun aina kasataan paineita tekemällä lupauksia ja vannomalla muutoksen ja paremman huomisen nimeen. Ylioppilaskunta teki omasta huomisestaan valoisamman, kun edustajisto päätti vuosien sompailun jälkeen siirtää tilansa Mannenkadulta opiskelijoiden keskelle aivan Linnanmaan kampuksen ytimeen. Muutto Linnanmaalle on ollut haaveena jo monta vuosikymmentä ja edustajiston päätöksen varmistuttua vuoden ensimmäisessä edustajiston kokouksessa ylioppilaskuntatoimijoiden tunnelmat ovat olleet hiuksia nostattavan riemuisat! Ylioppilaskunnalle tarjottiin kahta tilaa Linnanmaan alueelta ja edustajisto päätti pitkän keskustelun jälkeen siirtää ylioppilaskunnan toimiston nykyisen kielikeskuksen tiloihin yläväylän alkuun. Muuton myötä käytettävissä olevien toimistotilojen määrä kasvaa roimasti, mikä on tervetullutta nykytilanteeseen nähden. Työtilat vakituisella työ-

väellä eivät nykyisellään vastaa tämän päivän odotuksia, sillä esimerkiksi sosiaalitilat puuttuvat käytännössä kokonaan ja kokoushuone toimii ruokailu-, tauko-, kokous ja työtilana. Ylioppilaskunnalla on siis viimein aidosti mahdollista olla paras järjestötyönantaja PohjoisSuomessa, kuten tavoitteenamme strategiassakin lukee. Muuttolaatikoita ei vielä aivan ensi viikolla kuitenkaan kaiveta esille, vaan vasta ensi syksyn aikana.

Näkyvyys toiseen potenssiin Mutta miten tämä vaikuttaa juuri sinuun, Oulun yliopiston opiskelija? Toivottavasti ainakin niin, että jokainen jäsen tulee näkemään ja tietämään ylioppilaskunnasta ja sen tekemisistä enemmän kuin tällä hetkellä ja yhä harvemman tarvitsee kysyä, miksi maksamme jäsenmaksua tai mitä se OYY edes tekee. Yleisen nä-

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen

kyvyyden myötä toivottavasti kiinnostus ylioppilaskunnan toiminnasta kasvaa ja yhä useampi haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Uusien seinien sisään olemme myös suunnittelemassa opiskelijan olohuonetta, jonne on mahdollista tulla vaikkapa kesken luentojen pyörähtämään kahville. Samalla tiloihin voisi luoda kokoustilan myös järjestöjä hyödyttämään, välillä moisen metsästäminen yliopiston alueelta tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Varjopuolena tästä kaikesta on se, että jäsenmaksua joudutaan varmasti tarkastelemaan uudestaan, sillä tilat ovat vuokralla ja menoja tulee enemmän kuin vanhassa osoitteessa. Kevät ja muuttolaatikot silmissä kiiluen, Matti Särkelä Tilahankkeesta ja taloudesta vastaava ylioppilaskunnan hallituksen jäsen

LYHYET

Lääketieteen opiskelijoilta mielenilmaus Lääketieteen opiskelijat eivät niele opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmia lisätä lääketieteen koulutusmäärää. Vastaiskuna he järjestävät valtakunnallisen mielenilmauksen lounasaikaan keskiviikkona 8. helmikuuta. Oulussa mielenilmaus järjestetään Oulun yliopistollisen sairaalan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo nostaa lääketieteen opiskelijoiden määrää nykyisestä 600:sta 770 opiskelijaan. Suomen Medisiinariliiton ja Lääkäriliiton mielestä lisäämisestä puhutaan ilman todellista tietoa siitä, mistä lisäykselle saadaan riittävät resurssit.

Ville Impiö SYL:n soposihteerin sijaiseksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) palkkasi Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa viime vuonna sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviä hoitaneen filosofian ylioppilaan Ville Impiön sosiaalipoliittiselle sektorilleen. Sektorille haluttiin täsmärekrytoida apuvoimia sosiaalipoliittisen sihteerin Antti-Jukka Huovilan sairausloman vielä jatkuessa. Huovilaa tähän asti

sijaistanut Laura Keski-Hakuni on siirtynyt takaisin opintojensa pariin ja viettää vaihto-opiskelijana kevään ulkomailla. Impiö toimi SYL:n hallituksessa vuonna 2010, ja vastasi toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä. Impiö aloittaa SYL:ssa mahdollisimman pian.

OYY:n vuoden alussa useita nimityksiä OYY:n hallitus päätti valita koulutusneuvoston opiskelijajäseneksi Aino-Kaisa Mannisen ja varajäseneksi Juho Karjalaisen kokouksessaan 1/2012. KV-jaoston puheenjohtajaksi hallitus valitsi kokouksessaan 5/2012 Tiina Takalokastarin. Ympäristöjaoston puheenjohtajaksi valittiin puolestaan samassa kokouksessa Toni Mäntyoja. Edustajisto valitsi kokouksessaan 1/2012 talousvaliokunnan jäseniksi Lauri Sainion, Atte Niemelän ja Susanna Kovalaisen. Edustajisto päätti esittää samassa kokouksessa Ylioppilasapu ry:n hallitukseen Vili Koistista.

AktiiviLupilta osaamista opiskelijoille Ylioppilaskunta järjestää 13. helmikuuta jo perinteeksi muo-

dostuneen koulutuspäivän, AktiiviLupin kaikille opiskelijoille klo 16 alkaen. Koulutustarjonta on suunniteltu niin, että se tarjoaisi mahdollisimman laajan kirjon erilaisia lyhyehköjä ja hyödyllisiä infopaketteja opiskelijaelämää ja työllistymistä tukeviin toimiin. Koulutuspuristuksen jälkeen Koneen saunalla on tarjolla purtavaa sekä mahdollisuus saunomiseen. Lisätietoja koulutuksista, ajoista ja paikoista osoitteessa www.oyy.fi/koulutukset.

Kirjoittaja on Oulun kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Nuoriso-ongelma Seuraamalla julkista keskustelua voi saada käsityksen, että suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma on sen nuoriso. Nyky-nuoret ovat laiskoja, lihavia, välinpitämättömiä, syrjäytyviä, mukavuudenhaluisia ja työtä vieroksuvia. Jos nuoriso-sanan tilalle laitettaisiin sana ”eläkeläiset”, syytettäisiin vihapuheesta ja ikäsyrjinnästä. Mutta nuorisosta saa sanoa mitä vaan. Nuorisoa motivoidaan kepillä: ajatelkaapa, jos vanhuksia pyrittäisiin häätämään ostoskeskuksista musiikin avulla. Toisaalta nuorisosta ollaan kovasti huolissaan ja heidän pelastamisekseen kehitellään erilaisia hyväntahtoisia strategioita ja politiikka-ohjelmia. Nuorisoa on aina pidetty ongelmana. Aina on ajateltu, että kulloinenkin nuoriso on rappiolla ja entistä sukupolvea huonompi. Pojasta polvi pahenee. Kuitenkin monilla mittareilla tarkasteltuna on nykyinen nuorisoikäluokka pääosin koulutettua, hyvinvoivaa ja älykästä sakkia. Poikkeuksiakin toki löytyy. Yleensä nuorisoa arvioidaankin juuri näiden huonosti voivien ja käyttäytyvien edustajiensa perusteella, eikä suuren hiljaisen enemmistön käytöksen mukaan.

”

Nuorisoa on aina pidetty ongelmana. Aina on ajateltu, että kulloinenkin nuoriso on rappiolla ja entistä sukupolvea huonompi. Pojasta polvi pahenee.

Nuoriso itsessään ei ole ongelma, mutta nuorilla on ongelmia. Nuorisotyöttömyys on oikeasti iso ongelma, varsinkin Oulun alueella. Alueemme nuorisotyöttömyys huitelee lähes 20 prosentissa ja valitettavan suuri osa nuorista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Maamme hallitus onkin kaavaillut nuorisotakuuta vastauksena maata ja yleistä järjestystä uhkaavaan nuorisotyöttömyyteen. Aikomus on hyvä: vuoden 2013 alusta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta. Takuu koskee siis monia tämänkin tekstin lukijoita. Toteutustavasta riippuen takuu voi olla joko hyvä tai huono juttu. Toivoa sopii, että toimenpiteiden valmistelussa otetaan aidosti huomioon asianosaisten toiveet ja halut, eikä nuorisotakuusta tule automaattia, jolla nuoria siirretään tilastosta toiseen ja ilmaistyövoimaksi kaupan kassalle. Toivottavasti nuorille syötetään porkkanaakin, eikä takuu tarkoita pelkkää ihmisten kiusaamista ja pallottelua. Samalla kun hallitus valmistelee nuorisotakuuta vastauksena nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden uhkaan, on Oulun alueella krooninen vaje valtion myöntämistä toisen asteen ammattikoulutuspaikoista. Ensi vuodelle ei ole tulossa lisäpaikkoja, mikä tarkoittaa, että jopa sadat nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa, vaikka koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Näin siis synnytetään ilman koulutuspaikkaa jääviä työttömiä ja syrjäytyviä nuoria, joita pyritään taas aktivoimaan nuorisotakuulla. Tietääkö oikea käsi mitä vasen tekee?

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Uudet sujuvoittajat Unitime (jo käytössä) Yliopiston yhteinen opetuksen suunnittelutyökalu, jolla tähdätään esteettömään yliopistolukujärjestykseen. Lukujärjestys lukuvuodelle 2012 - 2013 jo työn alla. Unitimesta lukujärjestys- ja opetustiedot siirtyvät tilavarausjärjestelmään ja Oodiin ja edelleen Noppaan. Noppa (syksyllä) Opetus- ja opintoportaali opiskelijoille, josta näkee kaikki kurssikuvaukset, käytännön asiat, uutiset ja tapahtumat. Rakentuu Oodin tietojen pohjalle.

Jalkoihin jäänyt Ajatus omavalintaisella hetkellä suljetussa tilassa suoritettavasta tietokonetentistä houkuttelee monia opiskelijoita. Se tarjoaisi ajankäytön suunnittelun vapauden ja vähemmän stressaavan tenttausmiljöön. Oulun yliopistosta tällainen tila ja järjestelmä vielä kuitenkin puuttuvat.

Mikael Heikkinen, teksti ja kuvitus

Puhutaan käytännössä henkilökohtaisesta tenttitilaisuudesta minkä opiskelija voi varata itselleen tenttiäkseen kurssista tarjolla olevan tietokoneella tehtävän tentin. Opiskelija valitsee itselleen sopivan tenttiajan, saapuu paikalle ja todistaa henkilöllisyytensä tilaa ylläpitävälle osapuolelle. Tilaan mentäessä ulkopuolelle jätetään sallimattomat materiaalit ja laitteet, tentti tehdään internetistä eristetylle tietokoneelle ja palautetaan sähköisesti tarkastettavaksi. Videotaltiointi ja mikit toimivat valvojina vilpin estämiseksi. Etuna järjestelmässä on vapaus valita oma tenttiaikansa. Akvaariota voi myös käyttää toisena mahdollisuutena suorittaa kurssi loppuun virallisen tenttitilaisuuden mennessä ohi.

Positiivisia käyttökokemuksia Tenttiakvaarioiden lautteet ovat olleet Tutkimusapulainen vainen kävi Lapin

käyttäjäpapositiivisia. Kaisa Taryliopistossa

tekemässä tentin akvaarion pilottikokeilun aikaan. “Meitä kehotettiin kurssilla testaamaan tenttiakvaariota. Kirjatentissä vastattiin esseevastauksin kirjapakettien mukaan arvottuihin kysymyksiin. Koko järjestelmä oli simppeli ja kätevän tuntuinen” Tarvainen piti erityisesti akvaarion tarjoamasta mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tenttiaikatauluun. “En päässyt tenttimään virallisina tenttipäivinä, joten tenttiakvaario oli hyvä vaihtoehto aikataulun puolesta. Voisin käydä tenttimässä näin tarvittaessa uudestaankin”, Tarvainen kommentoi. Hän piti tenttiakvaariota erittäin hyvänä vaihtoehtona myös kauempana asuville opiskelijoille. Akvaariojärjestelmä on saanut kehuja myös opettajilta. Kun tentit suoritetaan ja palautetaan sähköisesti, ei opettajien tarvitse kuluttaa aikaa opiskelijoiden vaihtelevan laatuisten käsialojen tulkitsemiseen. Esimerkiksi kesätenttejä ja kypsyysnäytteitä voidaan suorittaa monissa yliopistoissa tenttiakvaariossa. Idea vaikuttaa kaikin puolin houkuttelevalta opiskelijoil-

le. Miksi Oulun yliopisto ei ole vielä ottanut akvaariota käyttöön? Asiaa kysyttiin koulutuspalveluiden johtajalta Eva Maria Raudasojalta, palvelupäällikkö Katja Puralta ja suunnittelija Paula Airaksiselta.

Tavoitteet ja akvaario linjassa “Tenttiakvaario liittyy yliopiston strategisiin tavoitteisiin, joista yksi on opintojen sujuvuus. Akvaario on ollut opetusta ja oppimista tukevien tietojärjestelmien ja ratkaisu- ja tukimuotojen listalla”, aloittaa Raudasoja. Akvaariokeskustelun juuret vievät 2000-luvun alkuun, jolloin verkko-opetusta on aloitettu laajentamaan. “Virtuaaliyliopistohanke alkoi valtakunnallisesti vuonna 2001, jolloin aloitettiin rahoittamaan yliopistojen tietoja viestintätekniikan avulla toteutettavaa ja siitä apua saavaa opetusta. On ollut tarvetta joustaville tenttimisratkaisuille”, Airaksinen valottaa historiaa. Oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa on nostettu esiin vaihtoehtoisia arviointi- ja ar-

vostelumuotoja. Perinteisen tentin tarve ei välttämättä ole niin suuri tulevaisuudessa kuin nykyään: ryhmässä oppimisen eri muodot, ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat ovat lisääntyneet myös Oulun yliopiston kursseilla. “Meidän pitää tarkkaan harkita millainen ratkaisu palvelee tulevaisuudessa tällaista monialaista tiedeyliopistoa”, Raudasoja miettii. “Vuonna 2008 Oulun yliopistossa tehtiin kartoitus tenttiakvaariosta, missä todettiin hankkeen törmäävän muun muassa tila-asiaan - eli sijoituspaikkaan ja valvontaan - sekä resurssien puutteeseen”, Katja Pura kertoo vastoinkäymisistä. “Siirryttiin miettimään ja selvittämään e-tenttimistä, esimerkiksi Optiman käyttöä tenttityökaluna yhteistyössä useamman yliopiston ja yhden ammattikorkean kanssa. Se taas kaatui kun sovellus alkoi lähestyä idealtaan tenttiakvaariota.”

Vuosi täynnä muita projekteja E-tentti-projektin mennessä horrokseen 2009-2010 jäi tenttiak-

Lukkari (syksyllä) opiskelijan sähköinen työkalu henkilökohtaisen lukujärjestyksensä suunnitteluun. Lukkari saa tietonsa Oodista ja Oodin HOPSista. Lukkarista pääsee suoraan Noppaan opintojaksojen kotisivuille. Lukkari on tarkoitus saada opiskelijoiden käyttöön syksyllä 2012. eGradu (syksyllä) Mahdollisuus tehdä gradu sähköisenä. Urkund-tarkistus hoituu samalla. Oodin merkitys ja ajantasaisuuden tärkeys kasvaa kun uudet ohjelmat hakevat opetustapahtumien tiedot Oodin tietokannasta.

vaario pyörimään taustalle. “Se on koko ajan ollut siellä taustalla niin sanottuna tää pitäisi nyt ruveta hoitamaan -juttuna, mutta nyt kun on tullut reilusti muita järjestelmiä niin energia menee niiden kanssa”, Pura toteaa ja viittaa Unitimeen, Noppaan ja Lukkariin. “Nämä asiat on arvotettu tärkeämmiksi.” “Pelkästään jonkin tietojärjestelmän käyttöönotto ei tarkoita että järjestelmä olisi toimiva. Kaikki muutokset koskevat hallintohenkilöstöä, opintoneuvojia ja opetushenkilöstöä. Oleellista on, jotta henkilöstö pystyy aidosti ottamaan uudet työkalut käyttöön, että saadaan katetta toiminnalle”, huomauttaa Raudasoja. Kaikki toivo tenttiakvaarion suhteen ei kuitenkaan ole menetetty. “Olemme mukana valtakunnallisissa koulutuksissa, pysymme ajan tasalla, ja pystymme tarvittaessa reagoimaan nopeastikin. Tiedämme vaihtoehdot, joista lähdetään valitsemaan kun valinnan aika tulee. Tällä hetkellä mennään koulutusneuvoston linjauksen, reunaehtojen ja aikataulutuksen mukaisesti. Sillä listalla ei nyt ole vielä tenttiakvaariota”, Raudasoja toteaa.

2 / 2012

Oulun yliopistossa opiskelupaikkoja tarjoavat: Humanistinen tiedekunta »» Aate- ja oppihistoria »» Arkeologia »» Englannin kielen aineenopettajan koulutus »» Englantilainen filologia »» Germaaninen filologia (saksa) »» Historia »» Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma »» Kirjallisuus »» Kulttuuriantropologia »» Logopedian koulutusohjelma »» Pohjoismainen filologia (ruotsi) »» Ruotsin kielen aineenopettajan koulutus »» Saamen kieli »» Saamelainen kulttuuri »» Saksan kielen aineenopettajan koulutus »» Suomen kielen aineenopettajan koulutus »» Suomen kieli

Kasvatustieteiden tiedekunta »» Intercultural Teacher Education »» Kasvatustieteiden koulutus »» Laaja-alainen luokanopettajakoulutus »» Musiikkikasvatuksen koulutus »» Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus »» Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus »» Varhaiskasvatuksen koulutus

Luonnontieteellinen tiedekunta »» »» »» »» »» »» »»

Biokemian koulutusohjelma Biologian koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Geotieteiden koulutusohjelma Kemian koulutusohjelma Maantieteen koulutusohjelma Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma »» Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma, tilastotieteen linja »» Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma

Lääketieteellinen tiedekunta »» Hammaslääketieteen koulutusohjelma »» Hoitotieteen tieteenalaohjelma »» Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma »» Lääketieteen koulutusohjelma »» Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma »» Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma

Taloustieteiden tiedekunta »» »» »» »» »» »»

Johtaminen Kansainvälinen liiketoiminta Kansantaloustiede Laskentatoimi Markkinointi Rahoitus

Teknillinen tiedekunta »» Arkkitehtuurin koulutusohjelma »» Konetekniikan koulutusohjelma »» Prosessitekniikan koulutusohjelma »» Ympäristötekniikan koulutusohjelma »» Sähkötekniikan koulutusohjelma »» Tietotekniikan koulutusohjelma »» Tuotantotalouden koulutusohjelma

Lisätietoja: yliopistohaku.fi

Kolmas kerta toden sanoi Ensimmäisen vuoden kirjallisuudenopiskelijan Emilia Leppälän kulkeutuminen Oulun yliopistoon ei ollut helpoimmasta päästä. Ensimmäistä kertaa hän haki opiskelemaan vuonna 2008. Yliopiston ovet eivät avautuneet silloin, eivätkä seuraavallakaan kerralla. Emilia Leppälä jaksoi yrittää haluamalleen alalle. Oulun yliopiston ovet avautuivat kolmannella yrittämällä.

Annika Jukkola, teksti ja kuva

Vuonna 2011 Leppälä ajatteli, että kolmas kerta toden sanoo. Pääsykoekirjana oli Hannu Väisäsen teos Kuperat ja koverat, joka on kolmas osa Väisäsen trilogiasta. Leppälä luki myös edelliset osat, ja piti niitä hyvinä. Pääsykokeissa piti tulkita romaanissa olevaa kasvua taitelijaksi. ”Jokainen, joka lukee sen kirjan voi tajuta miten se taitelijaksi kasvaminen siinä ilmenee. Kysymys oli siis aika helppo.”

Kirjoittaminen ollut aina ”se juttu” Kirjoittaminen on ollut Leppälän juttu jo pitkään. Kotikunnassaan Sievissä hän toimi kirjoittajayhdistys Inspiksessä, joka julkaisee kerran vuodessa Kynäilyt-lehteä. ”Vuonna 2010 tein sinne paljon juttuja, miltei puolet lehdestä oli minun kirjoittamaani. Sitten seuraavana vuonna en tehnyt juttuja ollenkaan, kun pääsin yliopistoon. Ei ole enää tullut tehtyä mitään. Sen lisäksi kirjoitin pakinoita Sieviläinen-lehteen, esimerkiksi joulun alla kerroin joistakin joulumuistoista.” Äidinkielen opiskelu on ollut Leppälälle aina helppoa ja mieluista. ”Sain ylä-asteella aina ysejä tai kymppejä, mutta lukiossa en tullut äidinkielenopettajani kanssa toimeen. Sain nelosia kysymysmerkkien kanssa. Kirjoitin pääasiassa fiktiivisiä tekstejä, ja opettajan mukaan otsikko ei vastannut sisältöä, vaikka omasta mielestä se kyllä vastasi”, Leppälä toteaa.

”Jouduin kirjoittamaan aineita uusiksi sen takia. Yo-aineessa kirjoitin hyvän ja realistisen tekstin, ja sain ällän.”

Monenlaista osaamista takataskussa Ennen yliopistoon tuloa Leppälä opiskeli Ylä-Savon ammattiopistossa, Iisalmessa, Peltosalmen yksikössä, jonne hän meni heti lukion jälkeen. Sieltä hän valmistui kahdessa vuodessa pieneläinhoitajaksi. ”Voisin toimia vaikka maatalouslomittajana. Pääsin myös kahdesti Haapaveden opistolle opiskelemaan kirjasto- ja kulttuurialaa, koska kirjastoala kiinnostaa minua. Päätin sen sijaan lähteä eläintenhoitajaksi, koska kuvittelin sen olevan oikea ala. Kun pääsin Haapavedelle toisen kerran, pääsin myös yliopistoon, ja valitsin tietenkin yliopiston.” Ensimmäisen haun jälkeen (vuonna 2008) Leppälä piti välivuoden, jolloin hän työskenteli puoli vuotta kirjastossa työvoimatoimiston kautta. Välivuoden jälkeen koitti taas uusi yritys kirjallisuuteen. Silloin pääsykoekirjana oli Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan, jonka Leppälä kuunteli äänikirjana. Sinä vuonna oli myös Heli Slungan runoteos Jumala ei soita enää tänne. ”Pääsykoe oli sinä vuonna vaikeampi. Ehkä se johtui siitä että romaani oli pitkä, siinä oli paljon materiaalia työstettävänä.” Kirjallisuuden pääsykokeissa on myös jo vuosia ollut teoreettinen teos Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä, sekä runo-analyysissä auttava Lentä-

vä hevonen: välineitä runoanalyysiin.

Pääsykoekirjat seurasivat mukana Valmistautumisen vuoden 2011 pääsykokeisiin Leppälä aloitti ajoissa. Ensimmäiseksi käteen osui Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Leppälä jakoi luettavat sivumäärät jäljellä olevilla päivillä ennen pääsykokeita. Tulokseksi tuli pyöristettynä kuusi sivua per päivä. Hän laski mukaan myös sivut joita ei tarvitse lukea, kuten lähdeluettelot. Sen jälkeen tuli Lentävä hevonen, lopuksi lähti Hannu Väisäsen trilogia. ”Luin aina välissä hyvää romaania, ja taas teoriakirjaa. Sitten kävi niin että sitä romaania tuli luettua vain koko ajan enemmän ja teoriaa vähemmän. Se oli aika kamala kirja. Luin noin viisi sivua kerralla. Luin aina viikonlopun satsin jo etukäteen junamatkalla, kun menin viikonlopuksi kotiin Iisalmesta Sieviin. Lentävää hevosta oli mukavampi lukea, ja välissä oli runoja.” Kirjat seurasivat Leppälää joka paikkaan ”Pidin niitä tunneillakin mukana, nimenhuudon aikana ehti lukea vähän, samoin välitunneilla. Koska koulu oli ihan lähellä, aamullakin ehti lukea. Illalla tuli luettua enemmän jos ei päivällä ollut ehtinyt lukea tarvittavaa määrää.”

Paniikki iskee toisilla pääsykokeessa Monilla iskee pääsykoepäi-

vänä paniikki, ja kirjoja tulee hädissään selattua vielä viimeiseen asti. Jotkut eivät taas usko lainkaan viimehetken lukemiseen. Se tieto on mennyt päähän mikä on mennyt, eikä auta enää lukea. Leppälä päätti jättää kirjat matkasta suunnatessaan yliopistolle pääsykokeisiin. ”Luin odotellessa ihan toista romaania. Jos olisin lukenut Väisäsen romaania, olisi kuitenkin iskenyt paniikki: en osaa mitään, en muista mitään! Kahta viikkoa ennen pääsykoetta ei ollut enää mitään pakollista luettavaa jäljellä, luin vain Lentävän hevosen tiivistelmät.” Pääsykokeessa Leppälä sai kirjoitettua molemmat konseptit täyteen. Joillakin auttaa muistiinpanot, jotta esseestä tulisi johdonmukaisempi ja rakenteeltaan selkeämpi. Jotkut taas alkavat kirjoittaa saman tien itse esseetä. ”Minä rustasin hätäisiä ranskalaisia viivoja. Hienot ajatuskaaviot eivät ole minun alaani! Ei niistä suurempaa hyötyä ollut. Istuin siellä pari tuntia, se riitti hyvin, en ollut loppuun asti, vaikka koe taisi kestää neljä tuntia.” Mitä kolmas kerta sanoi? Pitkäjänteinen ja ahkera lukeminen palkittiin ja yliopiston ovet aukesivat Leppälälle. ”Olin aivan varma etten pääse! Olin Espanjassa kun äiti soitti että olin päässyt sisään. Piti etsiä jostakin tietokone ja käydä tarkistamassa asia vielä yliopiston sivuilta, että uskoisin.” Nyt Leppälä suunnittelee sivuaineeksi informaatiotutkimusta, jota kirjasto-alalla tarvitaan. Se voisi olla tulevaisuuden ammatti. ”Tykkään suomen kielestä, mutta opettajaksi en halua!”

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Kampuksen KASVOT Noora Vaarala, tekstit ja kuvat

Ylioppilaskunta vaihtui teologiaan Wille Leppämäki, 29, on ylioppilaskuntatoiminnan konkari, oikea OYY-sissi. Vuonna 2002 aate- ja oppihistorian opiskelijana aloittaneen Leppämäen ansioluettelosta löytyvät pestit historianopiskelijoiden ainejärjestössä Tiimassa, Humanistisessa killassa, ylioppilaskunnan hallituksessa ja OYY:n sosiaalipoliittisena sihteerinä. Listan viimeisessä tehtävässä vierähti puoli vuosikymmentä. Joulukuun alussa Leppämäki jätti työnsä ja muutti Helsinkiin. Oulussa tulee reissattua usein, sillä Leppämäki toimii tätä nykyä Unirestan hallituksen puheenjohtajana. Ja ai niin: on hän Oulun yliopiston alumniyhdistyksenkin puheenjohtaja. ”Yhteiskunnalliset tehtävät kiinnostavat tulevaisuudessakin, mutta eivät niinkään luottamustehtävät”, Leppämäki kuitenkin vakuuttaa. Hän suorittaa parhaillaan toista tutkin-

toaan, tällä kertaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. ”Pappia minusta ei tule, mutta esimerkiksi julkis- tai henkilöhallinto voisivat sopia.” Gradunsa Leppämäki muuten teki – mistäpä muusta kuin – ylioppilaskunnasta. Mutta miksi Leppämäki halusi antaa OYY:lle niin monta vuotta nuoruudestaan? ”Halusin edistää opiskelijan hyvää elämää. Työyhteisö ja työtehtävät olivat mukavia. Viidessä vuodessa ehti nähdä poliittisen vaikuttamisen prosessien kehittymisen.” Pitemmän päälle työ kuitenkin tuntui toistavan itseään: samat syklit vuodesta toiseen. Leppämäki halusi antaa tilaa uusille toimijoille. ”Vanha jäärä pois jarruttamasta”, hän naurahtaa ja lisää, että OYY tuntuu olevan nyt murrosvaiheessa, kun työnteki-

”

Ylioppilaskuntatoiminnan keskiössä ei pitäisi olla aine- tai harrastejärjestöjen vaan opiskelijan.” Wille Leppämäki

jävaihdoksia on tapahtunut niin paljon. Henkilökunnan määrä on vuosien saatossa lisääntynyt, mutta ylioppilaskunnan perustehtävät ovat pysyneet samanlaisina. ”Olen halunnut pitää esillä yksittäisen opiskelijan asiaa. Ylioppilaskuntatoiminnan keskiössä ei pitäisi olla aine- tai harrastejärjestöjen vaan opiskelijan.” Murrosvaiheessa on myös Uniresta, jossa rekrytoidaan parhaillaan uutta toimitusjohtajaa. Se kuluu Leppämäen lähitulevaisuuden haasteisiin. Uudet opinnotkin ovat mukavaa haastetta – paitsi keskustakampuksen suhteen. ”Kyllä Helsingin kampusrakennusten välillä lumessa tarpoessa huomaa, että suolle rakennetussa yhtenäisessä kampuksessa on etunsa.” ”Vanha jäärä pois jarruttamasta”, OYY:n entinen soposihteeri Wille Leppämäki nauraa poisjääntiään.

Lavan taakse

”Nuoret eivät osaa ottaa neuvoja ja kritiikkiä oikealla tavalla vastaan”, mallinakin työskentelevä Eveliina Ylitalo kommentoi.

Eveliina Ylitalo, 27, opiskelee markkinointia kuudetta vuotta, ja työskentelee trendikkäällä alalla: muodin parissa. Ylitalo päätyi malliksi, kun äiti lähetti hänen kuviaan helsinkiläiseen mallitoimistoon. Mallintöiden kautta hän taas päätyi muotinäytöskoordinaattoriksi. Aluksi mallina työskentely oli jännittävää Sodankylästä kotoisin olevalle 17-vuotiaalle lukiolaiselle. Pieni ujous ei onneksi haitannut – tärkeämpää on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, Ylitalo toteaa. Kuuden vuoden näytöskokemuksen jälkeen Ylitalo siirtyi lavan taakse. Nykyään hän tekee mallikeikkoja satunnaisesti ja keskittyy enemmän näytösten koordinointiin. Koordinaattorin tehtäviin kuuluvat yhteydenpito mukana oleviin yrityksiin, mallien rekrytointi ja kouluttaminen, aikatauluttaminen ja koreografian suunnittelu. Ylitalon hoitamia näytöksiä on järjestetty esimerkiksi Tornion På Gränsen -ostoskeskuksessa. Tällä hetkellä Ylitalo kirjoittaa graduaan, joka liittyy niin

ikään hänen työhönsä. Valmistumisen jälkeen hän jatkaa samassa yrityksessä markkinoinnin parissa. ”Varmasti olisin valmistunut nopeammin, jos en olisi tehnyt töitä, mutta toisaalta näin pääsin suoraan oman alan töihin”, Ylitalo sanoo. Mallina Ylitalo oppi itsevarmuutta ja kritiikinsietokykyä. Ulkonäköön liittyvän palautteen vastaanottaminen ei ollut

”

Suurin osa malleista ei tuijota vain omaan napaansa. Yksinkertaisiakin tyyppejä on, mutta he eivät pärjää alalla kauaa.” Eveliina Ylitalo

helppoa kaikille nuorille malleille, ja osa loukkaantui koordinaattoreiden sanoista. Ylitalo pyrkii ottamaan sen huomioon omassa työssään. ”Niin nuoret eivät osaa välttämättä ottaa neuvoja ja kritiikkiä oikealla tavalla vastaan, varsinkin kun ne liittyvät useimmiten käyttäytymiseen ja ulkoiseen olemukseen.” Osa muotimaailmaan liittyvistä ennakkoluuloista ei Ylitalon mukaan pidä paikkaansa. ”Suurin osa malleista ei tuijota vain omaan napaansa. Yksinkertaisiakin tyyppejä on, mutta he eivät pärjää alalla kauaa.” Ylitalon omat tavoitteet eivät liity mallina menestymiseen. Hän ei halua lähteä esimerkiksi ulkomaille kokeilemaan onneaan, vaan arvostaa enemmän koulutusta ja oman alan töiden saamista. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä vaikkapa markkinointipäällikkönä muodin ja kauneuden parissa. Ylitalo olisi valmis muuttamaan töiden vuoksi. ”Viihdyn Oulussa todella hyvin, mutta isojen firmojen pääkonttorit sijaitsevat etelässä. Haluan päästä tekemään nykyistä hommaani enemmän ja laajemmin.”

2 / 2012

Saamelainen hipsteri rakastaa värejä Saga Skiftesvik, teksti ja kuvat Joni Saijets, 26, opiskelee saamen kieltä ja valmistuu parin vuoden kuluttua saamen kielen opettajaksi. Hän on kotoisin Utsjoen Karigasniemeltä. Miten saamelaisuus näkyy arkipukeutumisessasi?

Talvipakkasilla minulla on usein jalassani nutukkaat, jotka ovat todella lämpimät. Käytän myös mielelläni saamelaisten käsityöläisten tekemiä vaatteita ja asusteita. Nytkin minulla on kaulassani USB-tikku, joka on tehty visakoivusta. Kaulahuivissani on saamelainen auringonsymboli. Se on hankittu kavereideni yrityksestä Norjan Karasjoelta. Paitani on erään saamelaistapahtuman mainospaita. Myös vyöni on käsityönä tehty. Saamelaiset nuoret tuovat mielellään pukeutumisellaan omaa identiteettiiään esiin. Esimerkiksi monilla saamelaistytöillä oni kaulassaan saamelaispukuun kuuluva kaulakoru risku. Eräs ystäväni totesikin, ettei hän tiedä toista alkuperäiskansaa, joka toisi kulttuuriaan yhtä voimakkaasti esiin pukeutumisellaan. Lapinpuku on todella vä-

rikäs, ja ehkä siksi rakastan värejä ja niiden yhdistelmiä. En halua synkistellä. Joskus pelkään, että ihmiset pitävät minua värikkäiden vaatteideni vuoksi huomionhakuisena, mutta minun kulttuurini vain on tällainen.

Lapinpuku oli ennen arkivaate, mutta nykyisin sitä käytetään juhlissa. Pidän sitä häissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä ja kansallispäivänämme. Karasjoella, Kautokeinossa ja ehkä muuallakin Saamenmaalla asuu vanhempia ihmisiä, jotka yhä pitävät lapinpukua arkenakin yllään. Häissä sekä hääpari että vieraat pukeutuvat koristeellisesti. Hääparin yllä voi olla monen tuhannen euron arvosta helyjä, sekä omia että lainattuja. Hautajaisiin taas pukeudutaan pelkistetymmin. Häissä voin käyttää koristeellista kultavyötä, mutta hautajaisissa tyydyn kangasvyöhön.

Siitä ei pidetä. Tuntuu, että kulttuuriamme ei arvosteta, vaan varastetaan siitä osia ja

Saijets sanoi synkistelylle hyvästit pukeutumisessaan teinivuosien jälkeen.

Nutukkaat lämmittävät jalkoja mukavasti kovassakin pakkasessa.

Kun nyt pääsisi sisään

”

Miten ihmiset suhtautuvat lapinpukuun?

Lapinpuvuista tehtyjä turistiversioita käytetään moniin tarkoituksiin. Miltä se tuntuu?

Politics and the City

Kevät on korkeakouluopintoihin mieliville abiturienteille työläs. Ensin on raskaat ylioppilaskirjoitukset, ja ennen kuin kuplat ovat juhlamaljasta haihtuneet, on edessä yliopistojen pääsykokeet. Paineet päästä yliopistoon ovat kovat, eikä se monellekaan onnistu ensi yrittämällä. Ei vaikka takana olisi isolla rahalla hankittu valmennuskurssi eikä arvosanoissakaan olisi enempäänsä häpeämistä. Suomessa yliopistoissa aloittavista opiskelijoista vain noin kolmannes on uusia ylioppilaita. Eurooppalaisessa vertailussa meillä on silmiinpistävän vähän alle 20-vuotiaita uusia korkeakouluopiskelijoita. Vain ruotsalaiset aloittavat yliopisto-opintonsa vielä suomalaisiakin vanhempina.

Milloin pukeudut lapinpukuun?

Lapinpuku herättää aina huomiota. Yleensä ihmiset kehuvat sitä kauniiksi ja ovat kiinnostuneita kuulemaan siitä lisää. Jokaisella saamelaisalueella on oma pukumallinsa. Minun pukuni on KarasjokiUtsjoki-mallia, eli pukuni on melko yksinkertainen verrattuna Kautokeinon malleihin. Kotipaikka määrittää asun kuvioinnin, mutta pohjavärin saa valita itse. Itsellänikin on kaksi eriväristä pukua, sini- ja valkopohjainen. Nuoret muokkaavat lapinpukuja enemmän ja enemmän. Puvusta voidaan esimerkiksi ommella hyvinkin tyköistuva. Länsimaiset vaikutteet näkyvät siis tässäkin asiassa.

Nykyään saamelaiset nuoret käyttävät lapinpukua lähinnä juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa ja syntymäpäivillä. Asun kuvioinnin määrittää kotipaikka, pohjavärin saa valita itse. Usein saamelaisilla onkin useita lapinpukuja.

käytetään omiin tarkoituksiin. Saamelaisnuoret järjestivät vuonna 2008 suuren mielenosoituksen turismin rihkamasaamelaisuutta vastaan. Rimpparemmi-tanssiryhmä on käyttänyt saamelaisvaikutteisia esiintymisasuja. Miss Suomi taas pukeutui pari vuotta sitten ”lapinpukuun”, joka muistutti oikeasti enemmän miesten kuin naisten pukua. Miten pukeuduit teininä?

En tunnistaisi enää sitä poikaa. Housut olivat löysät, paljon löysemmät kuin nyt. Olin skeittari ja lumilautailija. Vaatteeni olivat myös tummempia kuin nyt. Lukiossa synkistely alkoi riittää. Nykyinen tyylini vakiintui ensimmäisten yliopistovuosien aikana. Nyt pukeuduin usein pillifarkkuihin. Jotkut kaverini kutsuvat minua hipsteriksi, mikä ei haittaa, vaikka en sitä täysin kyllä allekirjoitakaan. Ostan vaatteita hyvin harvoin ja pyrin käyttämään niitä pitkään. En seuraa muotivirtauksia.

Suomessa yliopistoissa aloittavista opiskelijoista vain noin kolmannes on uusia ylioppilaita.

Vika ei kuitenkaan ole opiskelupaikkojen puutteessa, sillä vuosittain valmistuvaa 33 000 ylioppilasta kohden korkeakouluissa on puolitoistakertainen määrä aloituspaikkoja. Paikat täyttyvät kuitenkin aiempien vuosien ylioppilailla tai sellaisilla, joilla on jo tutkinto tai opiskelupaikka toisaalla. Vika ei myöskään ole opiskeluhaluissa: kolme neljäsosaa uusista ylioppilasta hakee välittömästi kirjoitusten jälkeen jatko-opintoihin. Heistä vain alle puolet pääsee kiinni opintiehen. Vaikka välivuosikaan ei ole hukkaan heitettyä elämää, kyseessä on selvä ongelma. Nuoret haluavat päästä opintoihin, mutta tie tyssää opiskelijavalintoihin. Nyt asiaan on vihdoin tartuttu. Hallitusohjelmaan kirjattiin opiskelijavalintojen uudistaminen ja korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittaminen. Opiskelijavalintojen päävalinnat tullaan varaamaan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Hyviä uutisia ei kuitenkaan ole luvassa vielä tämän kevään ylioppilaille, vaan uudistus otetaan käyttöön vaiheittain. Urakka aloitetaan kehittämällä korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2014 opiskelijavalinnoissa. Tällöin toteutetaan myös ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien valinta omassa kiintiössään. Aina valinnat eivät satu kohdalleen, ja mahdollisuus vaihtaa opintoja on oltava. Yhteiskunta ei saa pakottaa opiskelemaan tiettyä alaa, ja erehtyneellekin opiskelijalle pitää taata mahdollisuus korjata virheensä. Sillä Senecan kuuluisaa sitaattia mukaillen: Non scholae, sed vitae discimus – ei koulua vaan elämää varten opiskelemme. Tytti Tuppurainen Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Tuntematon saamelainen Suomalainen tietää saamelaisista keskimäärin hävettävän vähän. Mistä se johtuu? Miten tiedon määrää voisi lisätä? Kenellä on päävastuu? Ville Koivuniemi, tekstit Sami Kaarakainen, kuvitus

esi ei kelpaa, mutta viina kelpaa. Elää kodassa. Haisee pahalle. Hampaat ovat harvat, elämä kiinni porotaloudessa. Ihmiset tietävät, että saamelaisiin liitetyt kärjistetyt yleistykset eivät pidä paikkaansa. Mutta kuinka paljon saamelaisista tai saamelaisuudesta Saamenmaan ulkopuolella oikeastaan tiedetään? ”Intiaaneista tiedetään Suomessa enemmän kuin saamelaisista”, saamelaisen kulttuurin maisteri ja saamelaisia ennakkokäsityksiä Märät säpikkäät -televisio-ohjelmassa ravisteleva Anne Kirste Aikio räväyttää. ”Asiat, joita saamelaisista ei tiedetä, ovat todella perustavanlaatuisia.” Oulun yliopiston Giellagasinstituutin johtaja Anni-Siiri Länsman on Aikion kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa syitä tiedon puutteeseen voidaan hakea esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmasta. ”Saamelaisten historiaa ei

juuri opeteta.” Länsmanin mukaan puutteellisia ennakkokäsityksiä vahvistaa saamelaisten käsitteleminen eksotiikan kautta. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari on niin ikään huolissaan ennakkokäsityksistä, joita saamelaisista viljellään. ”Ne heikentävät mahdollisuuksia edistää saamen kielen ja saamelaisten yhteiskunnallista asemaa Suomessa.”

Luonto vahvana saamelaisstereotypiassa ”Opetussuunnitelmassa on vain yleinen aihekokonaisuusmaininta, jossa sanotaan, että opetuksessa tulee ottaa huomioon saamelaiset alkuperäiskansana”, Aikio-Puoskari sanoo. ”Vanhaa, luonnonvaraisuuteen perustuvaa ennakkokäsitystä vain vahvistetaan. Kun

2 / 2012

koulukirjoissa on asiaa saamelaisista, se on yleensä kuva tai kertomus menneestä maailmasta, tai uusien saamelaissymbolien pinnallinen esitys. Todellisuudessa saamelaisyhteiskunta on muuttunut valtavasti.” ”Olemme esittäneet opetushallitukselle, että seuraavassa opetussuunnitelmauudistuksessa maan alkuperäiskansan historia, kulttuuri ja yhteiskunnallinen tilanne otettaisiin paremmin huomioon”, Aikio-Puoskari kertoo. ”Jos nämä asiat huomioitaisiin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa, se vaikuttaisi suoraan myös uusien oppikirjojen ja muiden oppimateriaalien sisältöihin.” Miksi asiat eivät etene? Vastaamaan pääsee opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä Opetushallituksesta. ”Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on kyllä mainittu, että kyseessä on alkuperäiskansa. Valtakunnalliset perusteet ovat pohja, joiden varassa paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan. Näin ollen perusteissa ei esitetä yksityiskohtaisia sisältöjä, vaan niistä voidaan päättää paikallisesti.”

Intiaaneista tiedetään enemmän? Missä sitten on ongelma? Olipa kärjistys siitä, että suomalainen peruskoulunsa päättävä tietää enemmän intiaaneista kuin saamelaisista totta tai ei, pelkästään asian kyseenalaisuus laittaa miettimään asian nurinkurisuutta – puhutaan kuitenkin Suomessa asuvasta alkuperäiskansasta. Nissilän mukaan saamelaisista ja saamelaisuudesta kyllä perusopetuksessa opetetaan. Esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedossa kielestä ja kulttuurista puhutaan peruskoulun alkutaipaleella. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa saamelaisuus on esillä myös ylemmillä vuosiluokilla. ”Oppikirjat ovat opettajan tärkeä työväline. Siitä syystä myös oppimateriaalien laati-

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

”

Yhdessä vastauksessa sanottiin, että saamelaiset asuvat korvessa ja syövät elääkseen metsän antimia.” joilla on oma tärkeä vastuunsa”, Nissilä sanoo. Aikio-Puoskari myöntää, että toisissa oppikirjoissa saamelaisuudesta kerrotaan vähän enemmän. ”Mutta silloinkin keskitytään yleensä vanhoihin historiallisiin mielikuviin tai saamelaisuuden symboleihin kuten saamelaisten kansallispäivään, kansallislauluun ja saamen lippuun. Nämäkin ovat hyviä asioita, mutta kulttuurista tai saamelaisyhteisön nykypäivästä kuten esimerkiksi saamelaisten asemasta Suomessa ja naapurimaissa ei paljoa opeteta.” Aikio-Puoskarin mukaan peruskoululaisen tietoisuus saamelaisuudesta riippuu paljon myös opettajasta. Jos opettajalla on omaehtoista kiinnostusta opettaa oppilailleen saamelaista kulttuuria, hän sitä myös yleensä opettaa.

Saamelaiset mukana valmistelussa ”Saamelaiskäräjät on mukana, kun opetussuunnitelmaa laaditaan.” Saamelaiskäräjien nimeämät asiantuntijatyöryhmät valmistelivat edellisessä opetussuunnitelmauudistuksessa saamen kielen oppimäärät, Aikio-Puoskari kertoo. Nissiän mukaan vastuuta on muuallakin kuin perusopetuksen opetussuunnitelmassa. ”Suomessa yliopistot ovat hyvin itsenäisiä ja ne päättävät itse tutkintovaatimuksensa. Paljon riippuu siitäkin, mitä luokan- ja aineenopettajille opetetaan yliopistoissa”, Nissilä sanoo. ”Ja kun opetussuunnitelman perusteita laaditaan, niitä tehdään laajassa yhteistyössä opetuskentän kanssa. Myös saamelaiset itse ovat työssä mukana.” Mitä peruskoululaiset sitten käytännössä saamelaisuudesta esimerkiksi Oulun korkeudella tietävät? Ajan tasalla olevan vastauksen antaa saamelaista kulttuuria Oulun yliopistossa opiskeleva Tiina-Mari Kärnä, joka selvitti kandidaatin tutkielmaansa varten yhden oululaisen yhdeksännen luokan tietämystä saamelaisuudesta. Oppilaat vastasivat kysymykseen äidinkielen kokeen yhteydessä. ”Olen itse oululainen, joten minulla ei ollut ennakkokäsityksiä tiedon määräs-

tä”, Kärnä sanoo. ”Kun äidinkielen kirjassa olevan tiedon sulkee pois, niin aika vähäiseksi tietomäärä jää”, Kärnä jatkaa. ”Suurin osa tiesi saamelaisten oman kielen. Moni tiesi kielten nimiäkin. Kansallispuvut ja porot mainittiin usein. Yksi jopa tiesi, että Helsinki on isoin saamelaiskeskittymä.”

”Korvessa, metsän antimilla” Myös tunnettuihin yleistyksiin liittyviä luuloja esiintyi. ”Koska kyseessä oli koetilanne, monet laittoivat omiaankin. Yhdessä vastauksessa sanottiin, että saamelaiset asuvat korvessa ja syövät elääkseen metsän antimia.” Aikio-Puoskari ei usko, että saamelaisen kulttuurin heikko näkyminen perusopetuksessa voisi liittyä minkäänlaiseen vihamielisyyteen saamelaisuutta kohtaan. ”Opetussuunnitelman perusteisiin eri aineiden sisältöjä suunnittelevat asiantuntijatyöryhmät ovat omien alojensa osaajia, mutta eivät hekään tunne saamelaista yhteisöä, saamelaisten historiaa tai kulttuuria. Siksi saamelaisten omien asiantuntijoiden mukana olo uudistuksissa olisi tärkeää”, AikioPuoskari toteaa ja antaa ymmärtää, ettei saamelaisia oteta vakavasti, koska kyseessä on niin pieni ryhmä ilman yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. ”Kun opetussuunnitelman perusteita tehdään, työssä on mukana eri alojen asiantuntijoita”, Nissilä puolestaan korostaa. ”Tulevassa uudistuksessa on tarkoitus vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoisuutta ylipäätään. Tässä yhteydessä myös saamelaisiin liittyvät näkökulmat tulevat luontevasti esiin. Tässä tarvitaan eri tahojen hyvää yhteistyötä.” Yhdestä asiasta ollaan yksimielisiä. Saamelaisuuden vahvempi näkyvyys mediassa lisäisi tietoa ja vähentäisi vääriä ennakkoluuloja. Saamelaiset toivoisivat erityisesti, että pääsisivät näkyviin itse, eikä aina muiden kuin saamelaisten suodattamana. ”Olisi hyvä, jos arkea käsiteltäisiin enemmän. Käsiteltäisiin esimerkiksi tavallisen postinkantajan päivää”, Länsman

ehdottaa. Aivan koko Suomea tietämättömyys saamelaista kulttuuria kohtaan ei koske. Esimerkiksi Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa saamelaisuuteen ja saamelaisiin liittyvät kysymykset ovat aktiivisesti esillä. Lapissa saamelaiset siis tunnetaan. Toisaalta esimerkiksi Oulun korkeudella mediaa seuraava ei saamelaisuuteen juuri törmää. ”Sen kyllä huomaa. Helsinkiläisen ja oululaisen välillä ei tietoisuudessa ole merkittäviä eroja”, Anne Kirste Aikio sanoo.

Yksi kansa, neljä valtiota Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unionin alueella. Alkuperäiskansan oikeutus saamelaisille kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla on itsehallinto, jota hoitaa vaaleilla valittava parlamentti – Saamelaiskäräjät. Suomen vajaat kymmenentuhatta saamelaista asuvat Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Saamen kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Saamelaiset kutsuvat asuttamaansa aluetta Saamenmaaksi. Laskentatavasta riippuen saamelaisten määrä maailmassa on 50 000 ja 100 000 välillä. Eniten saamelaisia asuu Norjassa. Suomen ja Norjan lisäksi saamelaisia asuu Venäjällä ja Ruotsissa. Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea. Saamen kielestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä näitä kaikkia yhdessä.

Anne Kirste Aikio (vas) ja Suvi West ravisuttavat yleistyksiä Märät

Räväkät saamelaisnaiset

ärät säpikkäät ravisuttaa saamelaiskuvaa tosissaan. Vaikka kaikki perustuu ohjelmassa huumoriin, ohjelma antaa viitteitä siitä, mitkä stereotypiat saamelaisista pitävät ainakin Anne Kirste Aikion ja Suvi Westin mielestä suurin piirtein paikkaansa. ”Tiedostamme, että purkaessamme joitain stereotypioita, luomme samalla uusia”, Aikio

sanoo. Saamelaisnaisista ohjelma piirtää räväkän kuvan. Kaksikko ei säästele sanojaan eikä halujaan. ”Olemme me saamelaiset varmaan suorasukaisempia. Se härskiys on kuitenkin varmaan enemmän mun ja Suvin juttu”, Aikio nauraa. Hänen mukaansa saamelaisyhteiskunta on sen verran konservatiivinen, että ohjel-

2 / 2012

Oskari Sipola/YLE Kuvapalvelu

”Ei nunnuka nunnuka yksin loukkaa”

irkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala ravisuttivat suomalaisten kuvaa saamelaisista 1980-luvun lopun Pulttibois-sarjassa. Siinä saamelaiset esitettiin sketseissä yksinkertaisina juoppoina ja tyhjännaurajina. Ohjelman sisältö aiheutti keskustelua tuolloin, mutta sen jälkeen saamelaiset ovat loistaneet enimmäkseen poissaolollaan television viihdeohjelmissa. Tänä vuonna suomalaisten saamelaiskuvaa ravisuttaa Märät säpikkäät -viihdeohjelman saamelaiskaksikko Anne Kirste Aikio ja Suvi West. Aikio ei usko, että Peteliuksen ja Kallialan nunnuka nunnuka -huumori itsessään loukkasi saamelaisia. ”Se loukkasi, etteivät saamelaiset ole päässeet esittelemään itse itseään. On tietysti hienoa, että saame-

laisista ollaan kiinnostuneita, mutta olisi parempi, että he pääsisivät itse enemmän ääneen”, Aikio sanoo.

Tarkoitus ei ole valistaa, vaan viihdyttää Hänen mukaansa Märät säpikkäät -ohjelman tarkoitus on ennen kaikkea viihdyttää, ei missään nimessä antaa oikeaa tai valistavaa kuvaa saamelaisista. Aikio toivoo, että ohjelmalla voisi olla vaikutusta tietomäärän karttumisen lisäksi saamelaisten nuorten itsetuntoon. ”Jotenkin tuntuu, että saamelaisuus on silti mummokulttuuria, kärjistetysti sanottuna. Ei se ole sillä tavalla mediaseksikästä”, Aikio sanoo, mutta

huomauttaa samaan hengenvetoon, että toivoakin on. ”Toisaalta tuntuu, että joidenkin nuorten keskuudessa saamelaisuus on tosi cool juttu.” Eniten Aikio pelkää saamen kielten puolesta. ”Sen lisäksi tosi iso huolenaihe on, että ihmiset muuttavat pois pohjoisesta.”

Aika Oulussa laajensi perspektiiviä Aikiolle itselleen on muodostunut kuva saamelaisuudesta kahdesta eri näkökulmasta. Lapsuutensa hän on viettänyt asuen saamelaisalueilla. Aikuisuuden kynnyksellä hän puolestaan lähti opiskelemaan saamelaista kulttuuria Oulun yliopistoon, josta valmistui viime vuonna

maisteriksi. ”Yliopisto opetti näkemään tiettyjä asioita uudesta näkökulmasta. Oulu puolestaan opetti näkemään saamelaiset ulkopuolelta.” ”Minusta on hassua, että Oulussa ihmiset kokevat olevansa pohjoissuomalaisia. Helsinkiläiset ovat jotenkin oma jenginsä, siinä mielessä oululaiset tuntuvat läheisemmiltä.” Saamelaisuuteen liittyvässä tiedon määrässä ei helsinkiläisillä ja oululaisilla ole Aikion mukaan juuri eroa. ”Joitain paikkoja oululaiset tietävät paremmin, mutta siihen se jää. Lappilaiset taas tietävät saamelaisuudesta selvästi enemmän.” Kahdeksanosainen Märät säpikkäät -tv-sarja YLE TV2:ssa torstaisin kello 21 ja internetissä YLE Areenassa. Oskari Sipola/YLE Kuvapalvelu

säpikkäät -ohjelmassa.

masta saatava palaute saamelaisilta jännitti. ”Tuli mieleen, että onkohan tämä liikaa. Mielestäni pystyimme kuitenkin sanomaan oikeitakin asioita rivien välissä”, Aikio sanoo. Hän toivoisi, että suomalaiset alkaisivat vähintäänkin ymmärtää, että saamelaiset ovat moderni kansa.

Toimeton nainen on Saamessa ruma Aikio kertoo yllättyneensä, että ohjelma meni Ylelle lähes sellaisenaan läpi. ”Varmasti siellä

Romuttaessaan yleistyksiä Aikio ja West tulevat samalla luoneeksi uusia stereotypioita.

”

Haluan ollakin esikuva siinä mielessä, että vaikka on kaukaa pohjoisesta, voi toteuttaa unelmaansa.” Anne Kirste Aikio

on vieläkin joitain juttuja, jotka naurattavat saamelaisia, mutta ei muita. Toisaalta ohjelma etenee niin, että jos jokin juttu menee ohi, seuraava on jo kohta alkamassa.” Naiskuva, jonka ohjelma antaa, on melko härski. Itse asiassa märkä säpikäs tarkoittaa varsinaisesti poron taljasta tehtyjä stayuppeja, mutta kielikuvana se tarkoittaa kevytkenkäistä naista – lumppua. Millainen sitten on hyvä saamelaisnainen, yhdessä ohjelman jaksossa kysytään. Vastauksena on, että tumput suorina seisova nainen on ruma. Eikö se ole aika kaukana uudentyyppisestä vahvasta nais-

kuvasta, jossa nainen saa tehdä mitä haluaa, välittämättä yhteisön luomista paineista? ”Ei ollenkaan”, Aikio sanoo. ”Saamelaisessa historiassa naiset ovat määränneet ja olleet tosi keskeisiä. Tukevampi ja työteliäs nainen on muinaissuomalainen ihanne”, Aikio jatkaa. Ohjelman myötä Aikio ja West tulevat tunnetuksi myös Saamenmaan ulkopuolella. Millaisen kuvan haluaisit jättää ihailijoillesi, Anne Kirste Aikio? ”Haluan ollakin esikuva siinä mielessä, että vaikka on kaukaa pohjoisesta, voi toteuttaa unelmaansa.”

Giellagas-instituutti Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö. Siellä opetetaan ja tutkitaan saamen kielten lisäksi saamelaista kulttuuria. Vuonna 2001 perustetulla instituutilla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa.

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Haarukassa Sonja Samanen Ikä: 19 vuotta. Opiskelee: Hyvinvointi-tekniikkaa Oulun yliopistossa, 1. vuosi. Kotoisin: Oulaisista. Asuu: Oulun Nokelassa. Harrastukset: Kuntosali, hiihto ja pyöräily. Lautasella: Vuohenjuustosalaatti. Hyvinvointitekniikkaa opiskeleva Sonja Samanen huolehtii myös omasta hyvinvoinnistaan. Hiihtoa ja pyöräilyä harrastava Samanen testasi Puistolan vuohenjuustosalaatin.

Ruokapaikka

Puistolan Deli www.ravintolapuistola.fi

Missä: Pakkahuoneenkatu 15, vaaleanpunaisessa jugend-talossa. Mitä: Salaatteja, leipomotuotteita, kahvia. Muuta: Lounaaseen kuuluu mielenkiintoinen minijälkiruoka. Plussaa siisteistä ja raikkaista tiloista.

Äidin pöperöt parasta Hyvinvointitekniikkaa opiskeleva Sonja Samanen kertoo kokeneensa hieman ”hylkiöfiilistä”, sillä lääkiksen ja Linnanmaan väliä rampatessaan hän ei tunne kuuluvansa kunnolla mihinkään paitsi omaan pieneen ja mukavaan aineryhmäänsä. Lapsesta asti urheilua harrastanut Sonja käy kuntosalilla, hiihtää ja pyöräilee. Yhtenä tulevaisuuden haaveena on saada joskus oma moottoripyörä. Maija Pylväs, teksti ja kuva Miten menee?

Ihan hyvin menee. Tykkään kovista pakkasista, mutta jos ei pukeudu kunnolla, se on inhottavaa. Varsinkin jos joutuu palelluttamaan itsensä bussipysäkillä. Fuksivuotesi on loppusuoralla. Onko yliopisto-opis-

kelu vastannut odotuksiasi?

Olihan se iso muutos tulla lukiosta yliopistoon. Se yllätti, että heti alkuun tuli kaikenlaisia ohjelmointikursseja. En ole ihan varma, onko tekninen ala minun juttuni. Haluaisin ihmisläheisemmän ammatin. Mistä ammateista olet haaveillut?

Jos ei lasketa lapsuuden formulakuskeja ja muita sel-

laisia, olen aina halunnut olla ihmisten parissa ja auttaa. Aioin hakea lääkikseen, mutta lääkärin työ vaikuttaa niin stressaavalta, että halusin jotain iisimpää. Fysioterapia kiinnostaa myös. Hiihdit nuorempana kilpaa. Kuinka hyvin suksi luistaa nykyään?

Kilpailin kahdeksan vuotta. Ennen lukiota lopetin - ei

jäänyt laji tympäisemään. Nykyään käyn kaverin kanssa hiihtämässä muutaman kerran viikossa. Kesällä pyöräilen melkein päivittäin pitempää matkaa ja olen vetänyt myös spinning-tunteja. Miten kuvailisit itseäsi?

Hyvä ja huono puoli on se, että olen kauhean puhelias. Mutta yleensä kun puhuu, sillä pärjää. Olen myös kohtuullisen iloinen, enkä ole pitkävihainen. Toisaalta olen vähän tohelo: aina sattuu ja tapahtuu, mutta osaan kuitenkin nauraa itselleni.

kakut tulee tehtyä kavereille, jos heillä on synttärit. Mikä on eksoottisinta, mitä olet syönyt?

Perinteinen thaimaalainen nuudelikeitto, jossa oli kokonainen mustekala - plus kaikkea muuta, josta en tiennyt mitä se oli. Parasta on suomalainen ruoka, äidin pöperöt. Mitä pidit tästä ruokapaikasta ja ruoasta?

Salaatti oli tosi hyvää. Tämä on oikeastaan aika kiva paikka, voisin tulla kavereidenkin kanssa käymään. Tunnelma on rento.

Tykkäätkö laittaa ruokaa?

Tykkään, vaikka en mikään ammattilainen olekaan. Yleensä kämppiksen kanssa tehdään päivittäin ruokaa. Myös täyte-

Juttusarjassa Ylkkäri vie pahaa-aavistamattoman opiskelijan ulos syömään tai kahville.

2 / 2012

Kaksi pestiä yhden sisällä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) ensimmäiseksi järjestö- ja hallintosihteeriksi valittu Joni Vatjus-Anttila ottaa hoitaakseen kaksi työtä yhden työn sisällä. Hän ottaa toisaalta vastuun Niina Meskukselta periytyvistä järjestösihteerin tehtävistä. Toisaalta hänen pitäisi keventää pääsihteerinä työskentelevän Ilari Nisulan työtaakkaa erityisesti hallinnollisissa asioissa. ”Tarkoitus on juuri, että kevennän hallinnollista puolta. Mitä olemme ehtineet jutella, alan esimerkiksi sihteeröidä hallituksen kokouksia. Ja muutenkin vastaan, että kokouksissa on puitteet kunnossa”, Vatjus-Anttila avaa toista puolta työnkuvastaan. ”Niin ja pidemmällä aikavälillä on tarkoitus miettiä, miten hallintoamme voisi kehittää.” Toinen puoli työkuvassa periytyy pitkälti tähän asti puolipäiväiseltä järjestösihteeriltä. ”Resursseja on ehkä vähän enemmän käytössä kuin ennen”, Vatjus-Anttila tarkentaa. Järjestösihteerin rooliin hän pääsee hyppäämään saman tien rytinällä. 52 vuotta täyttävän OYY:n vuosijuhlat järjestetään lauantaina 25. helmikuuta. Uuden pestin myötä VatjusAnttila jättää lisäksi luottamustoimensa OYY:n edustajistossa.

Järjestökenttä hallussa Finanssi ry:ssä viime vuonna puheenjohtajana ja aiemmin vuosijuhla- sekä projektivastaavana toiminut Vatjus-Anttila uskoo tuntevansa ainejärjestö-

ILMOITUS

HAE STIPENDIÄ!

Kokous? Seminaari? Luento? Leffanäytös? Nyt Valveen elokuvateatteri Studio käyttöön edullisesti vain 10 €/h. Nousevassa katsomossa on tilaa 45 hengelle. Opiskelijakortilla opiskelijahintaiset ruuat kahvila Mintusta.

Joni Vatjus-Anttila rentoutuu muun muassa hengailemalla kavereidensa kanssa sekä pelaamalla videopelejä.

kentän haasteet kuin omat taskunsa. ”Ison ainejärjestön entisenä puheenjohtajana osaan samaistua niihin haasteisiin, joita millä tahansa ainejärjestöllä voi olla”, myös ravintola-alalla työskennellyt VatjusAnttila toteaa. Tammikuun loppupuolella työnsä aloittanut Vatjus-Anttila on päässyt työyhteisöön sisälle hyvin. ”Olin luullut, että OYY:ssa olisi mukavaa tehdä työtä. Meininki osoittautui ehkä letkeämmäksi kuin osasin odottaa.” Vapaa-aikansa taloustieteiden tiedekunnassa kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Vatjus-Anttila käyttää rentoutumiseen. ”Tähän en anna missivastausta eli että käyn salilla ja lenkkeilen, koska en tee niin. Vietän paljon aikaa kavereiden kanssa hengaillen. Änärin pelaaminen Xboxilla on kova juttu. Lempijoukkueeni on Edmonton Oilers.” Järjestöasioissa uunituoreen järjestö- ja hallintosihteerin saa kiinni sähköpostitse osoitteesta jhs@oyy.fi.

ILMOITUS

Oulun yliopistossa perustutkintoa suorittava opiskelija,

VuoKraa eLoKuVateatteri

Ville Koivuniemi, teksti

Varaukset p. 08 5584 7500. Hinta voimassa arkisin klo 8–16.30. www.kulttuurivalve.fi/tilat

Vuoden 2012 stipendien hakuaika on 1.2.–2.3.2012. Haettavana on 15 kpl 500 euron arvoisia stipendejä. Myöntämisperusteena ovat opintomenestys ja sosiaaliset tekijät. Stipendejä voit hakea lomakkeella, joita on saatavissa Yliopiston paperikaupasta, Unirestan yliopiston ravintoloista, Kajaanin Kahvikolosta tai netistä osoitteesta www.oyy.fi/ylioppilasapu. Stipendin saajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti stipendin saamisesta 30.3.2012 mennessä. Palauta lomake Oulun ylioppilasavun hallitukselle: Mannenkatu 1 A 2 krs, 90130 Oulu, perjantaihin 2.3.2012 klo 14 mennessä. Oulun ylioppilasapu ry Jarno Rasinkangas Hallituksen puheenjohtaja Lisätietoja: jarno.rasinkangas@oulu.fi *** APPLY FOR SCHOLARSHIP! Oulun ylioppilasapu gives scholarships to students studying for Bachelor’s or Master’s degree in the University of Oulu. Application period for the scholarships in 2012 is 1.2.-2.3.2012. Altogether 15 scholarships of 500 euros will be given out. The criteria for giving out scholarships are based on the student’s success in studies and social factors. Scholarship application forms are available in the Linnanmaa campus stationery shop, Uniresta student restaurants, Kahvikolo in Kajaani or in the Student Union website www.oyy. fi/ylioppilasapu. Grantees will be notified personally by 30.3.2012.

löytyy myös Facebookista!

The application form is returned to the Board of the Oulun ylioppilasapu to the address: Mannenkatu 1 A (2nd floor), 90130 Oulu, by Friday 2.3.2012, 14:00. Oulun ylioppilasapu Jarno Rasinkangas President of the Board More information: jarno.rasinkangas@oulu.fi

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

Oulun ylioppilasapu ry

SEUTULIPPU

Pääset mihin haluat Huolettomasti perille. Entistäkin edullisemmin.

Oulun seutulipulla liikut 12 kunnan alueella helposti ja huokeasti. Kaikki alueen vakiovuoroiset bussit ovat käytössäsi yhdellä kortilla. Lisäksi rajaton oikeus matkustaa on nyt 5 euroa halvempi kuin ennen. Oman henkilökohtaisen seutulippusi saat lähimmästä Matkahuollon toimipisteestä.

oulunliikenne.fi

Katso seutulipun uudet hinnat: oulunliikenne.fi/seutulippu

Yllä Akvaarion merellinen tunnelma välittyy viime vuonna remontoidun Ympäristörakentajakillan kiltahuoneen seinämaalauksista. Oikealla yllä Hain ja ”Ulostepankki”-oven takaa löytyy osa yliopiston viemärijärjestelmää. Oikealla alla Kahvikortin ostaneet kiltahuoneen ja kahvin suurkuluttajat ovat tuoneet omia mukejaan hyllyyn. Äärioikealla Tupaten täynnä olevan kiltahuoneen tunnelma on mukava ja ystävällinen.

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Ympäristöteekkarien merellinen tunnelma Ympäristöteekkarien kiltahuonetta luonnehditaan allasosastoksi, jossa järjestetään monenlaista toimintaa peli- ja pannukakkuilloista hallituksen kokouksiin. Väkeä kiltahuoneella on arkisin iltakuuteen asti, koska monen opiskelijan mielestä kiltis voittaa kodin hengailupaikkana.

mpäristötekniikan eli ympin opiskelijoiden kiltahuone on hieman hankalasti paikallistettavissa: se sijaitsee vihreiden naulakoiden takana, lasiovesta sisään ja portaat alas. Mutta ovessa ei lue mitään, eikä lähistöllä näy minkäänlaista vihjettä kiltiksen sijainnista. ”Aiomme joka vuosi laittaa siihen lapun, mutta aina se unohtuu”, ainejärjestön puheenjohtaja, kolmannen vuosikurssin opiskelija Pauliina

Sutela selittää. Hän kehuu sijaintia oivalliseksi: sekä luentosalit että Aularavintola ovat lähellä. Ensivaikutelma ympäristöteekkareiden kodista on mukava ja ystävällinen. Sutela esittelee viime vuonna remontoitua huonekokonaisuutta: aluksi tulija saapuu hengailutilaan, jonka takana sijaitsevat keittiö, pelihuone ja opiskeluhuone. Lattia on laminaattia ja seinät on maalattu merihenkisillä sävyillä ja kuvioilla. Kiltahuo-

neen teema on akvaario.

Kioski ja lempinaapuri Keittiössä on ainejärjestön oma kioski, josta voi ostaa makeisia ja kahvia. Ahkerat kiltishengaajat voivat hankkia edullisen kahvikortin ja tuoda keittiöön omat mukinsa. Keittiön viereen on vastikään rakennettu kierrätyspiste, josta löytyy omat ko-

Noora Vaarala, teksti ja kuvat

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopisto ympäristörakentajakilta Huoneeseen enintään: 40 ihmistä Miten sinne pääsee: kävelemällä vihreiden naulakoiden taakse ja laskeutumalla portaat alas Pääasialliset käyttäjät: hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, kaikki vuosikurssit Käytön aktiivisuusaste: väkeä joka arkipäivä ainakin iltakuuteen asti Varustelu: kahvin- ja vedenkeitin, neljä tietokonetta, mikro, PlayStation Erikoista: äänentoisto, kioski, kierrätyspiste

2 / 2012

lonsa pulloille, metallille, paperille ja niin edelleen. Opiskeluhuoneesta on käynti naapurikiltikselle – seinän takana majailevat sähköinsinöörikiltalaiset. Yleensä ovi pidetään lukittuna, mutta silloin tällöin teekkarit järjestävät yhteisen kahvitteluhetken. ”Ja kun meillä tulee liian kuumaa, täytyy koputtaa oveen ja pyytää apua. Ilmastoinnin saa päälle vain SIK:n puolelta”, Sutela kertoo. SIK:n toimijat kutsuvat ymppiläisten akvaarioteemaista tilaa allasosastokseen, ymppiläiset taas ovat nimenneet naapurihuoneen eläintarhaksi.

Kiltis voittaa kodin

ta. Muutaman kerran vuodessa pidetään suuret siivoustalkoot.

Ylkkärin testihetkellä kiltahuoneen hengailutilan jokainen sohva ja tuoli on täynnä. Pauliina Sutela sanoo, että paikalla on väkeä yleensä vähintään iltakuuteen asti. ”Ei kukaan halua mennä yksin kotiin, kun täällä on seuraa!” Kiltiksellä järjestetään erilaisia tapahtumia peli- ja pannukakkuilloista hallituksen kokouksiin. Siisteydestä huolehtii viikoittain vaihtuva vastuuhenkilö, yksi hallituslaisis-

Oman alan tuoksuja

”

Ei kukaan halua mennä yksin kotiin, kun täällä on seuraa!”

Eräs sohvalla istuskeleva opiskelija kuvailee kiltiksen tunnelmaa merelliseksi. ”Olo on kuin olisi purjehtimassa.” Se on totta, sillä kiltahuoneen katossa risteilevistä putkista kuuluu veden lorinaa – ja muitakin luonnon ääniä. Ymppiläiset kertovat, että huoneen

yläpuolella sijaitsevat matematiikan laitoksen wc-tilat, joista äänet välittyvät välillä liiankin hyvin. Sutelan mukaan ääniin tottuu nopeasti, mutta satunnaiset kävijät ihmettelevät niitä usein. Sisäänkäynnistä katsoen oikealla puolella huonetta on ovi, jossa lukee ”ulostepankki”. Siellä sijaitsee jotain viemäreihin liittyvää, joka käydään silloin tällöin tyhjentämässä. Silloin kiltiksellä haisee. ”Ympäristörakentajille viemärit ovat läheinen asia, joten tämä on oikeastaan kokemusta omasta alasta”, Sutela nauraa.

HYVINVOINTIALA | KULTTUURIALA | LIIKETALOUDEN ALA | LUONNONVARA-ALA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA | TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

Tee tekijän valinta – tule meille! Opiskelussa pitää olla huumorintajua, tekemisen meininkiä, luovuutta, käytännönläheisyyttä, vastuuta, vapautta, huolenpitoa sekä tasavertaisuutta puolin ja toisin.

Ota yhteyttä opoihin tai hakutoimistoon, p. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi

Sittenkin töihin mahdollisimman pian? KAO:ssa on paljon yo-pohjaisia linjoja, joilla opiskelet ammatin 2 vuodessa.

facebook.com/ kainuunammattiopisto

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 7.3. Materiaalien deadline maanantaina 27.2.

Sinä osaat. Toteuta unelmasi.

YLIOPISTOON? Siltaopintoja yliopistoon, valmiuksia akateemiseen maailmaan. Valmenna itsesi valintakokeisiin; opiskele ja rakenna tulevaisuuttasi.

Vakavasti

13 op 26.3.–25.5.2012 valmennuskurssi kasvatusalan valintakokeisiin ja akateemisuuteen Haku ma 27.2.2012 mennessä.

Bilsavalmennus 23.4-16.5.2012 valmennuskurssi biologian valintakokeisiin Haku ma 2.4.2012 mennessä.

Bilsalinja 10.9.2012-19.4.2013

valmentava vuosi biologian opintoihin

Psykologian linja 10.9.2012 - 19.4.2013 valmentava vuosi psykologian opintoihin

Kasvatustieteen linja 10.9.2012 - 19.4.2013 valmentava vuosi kasvatusalan opintoihin Haku linjoille pe 12.8.2012 mennessä. Tiedustelut tanja.aakko@rko.fi, p. 050 5252 433

2 / 2012

Menot

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa

Tämän lehden menot ovat ajalle 8.2. - 6.3. Ilmoita seuraavan numeron menot (ajalle 7.3. - 3.4.) ma 27.2.2012 mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi FINANSSI RY

Poikkitieteelliset haalaribileet torstaina 9.2. Tivolissa klo 22 alkaen! Liput ovelta 3e, ennakkoon 1e. Ennakkoliput vihreiltä naulakoilta 8.-9.2. klo 1014! Menossa mukana AFTER DARK, joten meininki on taattu! OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

13.2. ylioppilaskunta järjestää AktiiviLupi-koulutuspäivän kaikille opiskelijoille klo 16 alkaen. Koulutustarjonta on suunniteltu niin, että se tarjoaisi mahdollisimman laajan kirjon erilaisia lyhyehköjä ja hyödyllisiä infopaketteja opiskelijaelämää ja työllistymistä tukeviin toimiin. Koulutuksien jälkeen Koneen saunalla rentoa saunomis- ja syömismeininkiä. Saatat vahingossa tulla verkostoituneeksi muiden hyvien tyyppien kanssa. Lisätietoja koulutuksista, ajoista ja paikoista: www.oyy.fi/koulutukset OULUN SARJAKUVASEURA RY

1.3. klo 19- Sarjakuvatapaaminen Valveella, Kahvila Mintussa. www.ruutukaava.com KONEINSINÖÖRIKILTA RY

Laskiaistiistaina 21.2. hyväntekeväisyysmyyjäiset Rotuaarilla klo 10-14 ja kisaillaan Raksilan Reikunmäessä mäenlaskun merkeissä klo 14 alkaen. Afterskibileet Apollossa & Gloriassa. Liput: Ke 15.2. vihreät naulakot, humu, arkkarit, To 16.2. vihreät naulakot, humu, lääkis, Pe 17.02 vihreät naulakot ja humu klo 10-14. Ennakkoon 6€, ovelta 8€. konekilta.oulu.fi/laskiainen

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO Ainolan puisto

www.ouka.fi/ppm

SILKKIÄ, SAMETTIA - oopperan pukuaarteita 29.4.2012 saakka

Tuottaja: Teatterimuseo

Kuva: Teatterimuseo

Museo avoinna ti - su klo 10 - 17 Perjantaisin vapaa pääsy Tervetuloa

www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Essi Jouhki

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Arviot ***** KIRJA PAULIINA VANHATALO Korvaamaton Tammi 2012. 203 s. Kun teoksen aiheena on lapsen kuolema, tarina saattaa pahimmassa tapauksessa painua pateettisuuden puolelle. Ei ole helppoa kertoa aroista, vaikeista ja tunnetäysistä asioista ilman, että lukija läkähtyy taakan alle. Oululainen Pauliina Vanhatalo (s. 1979) on kokeneen kirjailijan tavoin täyttänyt kaksisataa sivua kohtalolla, joka koskettaa. Teos avaa inhi-

millisen yksityisulottuvuuden, jonka kirjallisuus voi parhaimmillaan tavoittaa. Se kertoo meille ihmisyydestä.

Van”Pauliina hatalo on kokeneen kirjailijan tavoin täyttänyt kaksisataa sivua kohtalolla, joka koskettaa.

LEVYT

Kautta aikain on Suomessamme saatu hämmästellä länsinaapurin populaarimusiikillisen tuotteiston leveyttä ja laadullista erinomaisuutta verrattuna omaamme. Vaikka kotimaisen musiikin kvaliteetti kansainvälisellä mittapuulla onkin nousussa, silloin tällöin Ruotsista yhä tupsahtaa akteja ja albumeita, jotka saavat miettimään, miksei meillä vieläkään osata tehdä musiikkia samalla tavalla. Tällainen ryhmä on myös First Aid Kit -duo, joka kakkosalbumillaan parantaa jo lupauksia antaneesta debyytistään jokaisella osaalueella.

ja lopulliseen vormuunsa First Aid Kitin melankolinen indiekantrifolk taittuu tuottaja Mike Mogisin ansiosta. Katu-uskottavasti rapakon takana Omahassa äänitetyn albumin bassoja lyömäsoitintyöskentelystä vastaavat isukki Benkt Söderberg sekä Mattias Bergqvist.

Kauniilla lauluäänillä (mieleen juolahtavat mm. Lykke Li ja Cat Power) siunatut, parikymppiset Söderbergin siskokset onnistuvat tällä kertaa niin sävellystyössä kuin sovituksellisesti,

Lämpimästi soiva albumi hyödyntää genrensä parhaita elementtejä kuulostamatta silti kliseiseltä, ja raja-aitojakin rikotaan – esimerkkinä päätösraidan (liian lyhyeen loppuviin)

PELIENNAKKO

ilmestyi jo vuonna 2003 Warcraft 3 -strategiapelille. Jättimäiseen suosioon noussutta DotA:a viimeisimpänä luotsannut nimimerkki ‘IceFrog’ liittyi Half-Life -räiskinnöistä tutun Valven kööriin kehittämään itsenäistä jatkoa modille vuonna 2009. Dota 2 on kirjoitushetkellä vielä suljetussa beta-testissä mutta ydin on ollut valmiina alusta lähtien: Dota 2 pelaa pohjimmiltaan kuin alkuperäinen DotA, mutta hiotumpana, nätimpänä ja aloittelijalle lähestyttävämpänä pakettina.

Dota 2 on tarkkaan balansoitu, nopeatempoinen, suurta keskittymistä ja tilannetajua vaativa viisi vastaan viisi -nettimoninpeli, jossa pelaajat ohjaavat omaa sankariyksikköä päämääränään tuhota vastustajatiimin tukikohta. Dotassa pelit kestävät 20 minuutista jopa yli tuntiin, mutta pelihahmojen kohtaamiset taistelukentällä ovat ohi sekunneissa. Dotalla on pitkät perinteet - Defence of the Ancients -karttamodi

Valven alla pelin päävoimavara eli kymmenet erilaiset sankariyksiköt ovat pysyneet lähes

rakentumista ja sen suhteiden verkkoa. Mitä tapahtuu, kun varaäiti saa mahdollisuuden biologiseen äitiyteen? Miltä tuntuu, kun odotettu lapsi kuolee kohtuun? Aamun tunteet liehuvat heikkona vireenä tarinan reunoilla, oikeussalin istunnoissa, muiden vauvojen pyöreissä kasvoissa. Teos kuljettaa lukijaa tarinassa hellästi. On asioita, joita ei voi korvata, mutta tilaa voi löytyä vierestä. Äidiksi kasvetaan, ei vain tulla.

*****

Vanhatalon teos kuvaa kompaktissa paketissa uusperheen

bileisiin täydellisesti istahtava mariachi-trumpetti. Siskokset ovat epäilemättä vasta puhkeamassa parhaimpaan kukoistukseensa, joten toivoa sopii, että yhteistyökumppanit ja vierailijat ovat jatkossakin yhtä laadukkaita. Artistien iänkin huomioon ottaen levy on huikea, siis painakaahan nimi mieleen, sillä näistä neidoista kuullaan vielä ja paljon.

FIRST AID KIT The Lion’s Roar

VALVE Dota 2

Aamu Mikkola pakenee toiseen kaupunkiin tuomarin sijaiseksi. Hän etsii asunnon ja ottaa sen, mitä välittäjä suosittelee, kun ei jaksa kinata vastaan, vaikka neliöitä on yhdelle ihmiselle liikaa. Aloittaa työt, selvittää riitoja, tutkii lain kiemuroita, purkaa tekstiä osiin ja uudelleen kasaan. Omat muistot eivät suostu samoihin toimenpiteisiin, vaan ne kiertelevät, kunnes eräänä päivänä on vain jäätävä asuntoon ja tunnusteltava vauvan hiipunut paino uudelleen olevaksi.

Jenni Kinnunen

pailin linjakkuutta tuotantoon, so. kappalemateriaalin sisäistä balanssia rymistelyn ja herkistelyn välille. Parhaiten tuolloin toimineita tyylipaloja (ks. Hylättyjen valtakunta) ei uutukaiselta löydy, ja kun toisaalta kunnon murinakitaroitakaan ei nyt ole uskallettu mukaan ottaa, linja on läsnä – vain henki puuttuu. Suurin ongelma Ylpön tekemisissä on nyt vasemmalla kädellä huitaisemisen tuntu, mikä

*****

Marko Pyhähuhta

HERRA YLPPÖ & IHMISET Mies ja nainen ”Aika aikaansa kutakin”, voisi todeta, kun Herra Ylppö täräyttää Ihmistensä kanssa tiskiin kolmannen pitkäsoiton. Melko tarkkaan kaksi vuotta sitten julkaistun Pojat ei tanssi -kakkosalbuminsa arviossa kai-

pätee niin tylsiin, itseänsä toistaviin sanoituksiin kuin maneerisesti parin sävelaskelen sisällä liikkuviin laulumelodioihin. Tämä kaikki on Ihmisiltä kuultu ennenkin, ja tuntuu kuin itse Ylpön alitajunta olisi jo virittynyt toisaalle, vaikkapa paluuta tekevän Maj Karman taajuudelle. Yhden hatunnoston tämäkin levy saa: Ylppö onnistuu jälleen heittämään tylsähkön rallikavalkadin loppuun biisin, jollaisia soisi löytyvän laarista enemmänkin. Öitä on rennon jamihenkisesti tuulahtava, reilu kuusiminuuttinen proge-helmi, jonka 70-luvun suuntaan kumartava happoinen soolokitara on parhaita suomalaisessa musiikissa miesmuistiin. Yksi yhdestätoista ei valitettavasti kesää tee.

*****

Marko Pyhähuhta

muuttumattomina alkuperäisen DotA:n ajoista. Lihaa luiden ympärille tuodaan erilaisten yhteisöllisten ominaisuuksien muodossa. Meneillään olevien otteluiden seuraaminen onnistuu kätevästi pelin valikosta. Huippupelaajien väliset ottelut ovat erittäin viihdyttävää katsottavaa - ja mikä parasta, myös hyvin opettavaisia niille jotka mielivät kehittyä paremmiksi. Pelaamista voi harjoitella tietokoneen ohjaamia botteja vastaan, mutta tulossa on myös opetuspelimuoto, jossa kokeneemmat ihmispelaajat auttavat aloittelijoita.

Dota-genren pelejä (toiminta-reaaliaikastrategia) on tullut markkinoille useampia parin vuoden sisään genren huiman suosion synnyttäminä. Dota 2 ratsastaa tutulla nimellään ja tutuilla sankareilla, mutta myös Valven maineella ja resursseilla. Viime elokuussa pidetty vajaan kahden miljoonan palkintodollarin The International -turnaus lupaa hyvää Dota 2:n pro-gaming-yhteisölle. Peruspelaajia miellyttänee se, että ainakin näillä näkymin pelistä on tulossa ilmainen kaikille. Lopullista julkaisuaikaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Mikael Heikkinen

2 / 2012

Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen Kirjoittaja on maisteri-laulaja, joka viihtyy vinnillä ja rohkeasti kopaisee vähän.

Eilen, tänään, huomenna Olin katsomassa Madetojan pianokilpailun alkueriä. Siellä nuoret pojat seisoivat totisina tumput käsissään, puvuntakit ja valkoiset paidat lerpattaen. Silmissä loisti epävarmuus. Ystäväni mielestä he näyttivät varjossa kasvaneilta. Kalpeita ja hiljaisia kavereita he kyllä olivatkin. Heidän rajansa vaikuttivat epäselviltä, aivan kuin painojälki ei olisi osunut kohdalleen. Vaikka kuinka silmiään siristi, ääriviivat häipyivät ympäröivään ilmaan. Olemassaolon huomasi, kun he vaihtoivat jalkaa. Ja nämä väräjävät tyypit esittivät omia sävellyksiään.

Vapautus-blogin kirjoittaja Miia Myllylahti on saanut osansa myös pakkomielteisistä faneista.

Blogikin kasvoi aikuiseksi Miia Myllylahti, 20, on blogannut viitisen vuotta. Veteraanibloggaaja ei silti jumita rutiineissa. Hyvä aihe postaukseen saattaa löytyä kameran muistikortilta, biologianopiskelijoiden kiltahuonekeskusteluista tai mistä vain. Veera Adolfsen, teksti ja kuva

Kolmatta vuotta biologiaa opiskeleva Miia Myllylahti aloitti bloggaajan uransa lukion alussa. Miia muistelee, että hänen ensimmäinen bloginsa oli pikemminkin nettipäiväkirja, jolle vuodatettiin ilot ja surut. ”Blogini nimi oli Delusive Emancipation, Valheellinen vapautus. Sisältö oli varsinkin aluksi yhtä dramaattista ja täynnä teiniangstia kuin nimestäkin voi päätellä”, Miia naurahtaa. Myllylahti vaihtoi sivustonsa nimen ja osoitteen pari vuotta sitten, kun vanha blogi ei enää tuntunut omalta. Nykyinen Vapautus-blogi käsittelee kaikkea mahdollista punaisten hiusten hoidosta kissoihin, valokuvaukseen ja susien kaatolupiin. Nettipäiväkirjamaisuus on hävinnyt, mutta Myllylahti bloggaa yhä lähes päivittäin. ”Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, ja blogi on paras kanava päästä ilmaisemaan itseäni. Myös sosiaalinen puoli on

tärkeä. On hienoa keskustella lukijoiden kanssa ja huomata, että omat porinani synnyttävät ihmisissä ajatuksia”, Myllylahti hehkuttaa.

Ystäviä ja ahdistelijoita

Myllylahden mukaan varsinkin tunnetumpia bloggaajia arvostellaan usein törkeästi. Jos joku on itse ängennyt nettijulkisuuteen, hänelle pitää saada sanoa mitä tahansa, kuuluu perustelu. ”Ikävin kokemukseni blogimaailmasta oli pari vuotta sitten, kun joku tyttö kehitti minusta pakkomielteen. Hän otti jopa selville osoitteeni ja uhkasi tulla oven taakse. Ahdistelu päättyi lopulta, kun otin täyden nollatoleranssin enkä enää julkaissut yhtään kommenttia tai reagoinut yhteenkään viestiin.” Blogifakta

Kun Miia Myllylahti aloitti ensimmäisen bloginsa vuonna 2007, bloggaus oli vielä harvinainen harrastus. Nykyään blogeja lukevat melkein kaikki. Myllylahteakin on tullut moikkaamaan muutama lukija, viimeksi ainejärjestön tammikuisissa Viherbileissä. ”Valtaosa bloggaajista on nuoria naisia, mikä varmasti helpottaa verkostoitumista. Keskustelua syntyy paljon, ja olen saanut blogimaailman kautta muutaman kaverin, joita olen tavannut reaalielämässäkin”, Miia kertoo. Bloggaaja voi toisaalta joutua kasvattamaan paksunkin nahan kommenttien varalle.

Epätieteellisen empiirinen ja subjektiivisen lähdekritiikitön kokeeni on osoittanut, että sukupolvissa on eroja. Parin numeron heitto syntymävuodessa ja tsup! Ollaan täysin erilaisen maailmankatsomuksen ja elämänasenteen sisällä. Jäin pohtimaan, miten sukupolvissa saattoikin olla niin valtavia poikkeavuuksia. Silmiini ovat erityisesti alkaneet pistää 90-luvun alkupuoliskolla keuhkonsa ensi kertaa ilmalla täyttäneet lapset. He vasta röyhkeää, onnistuvaa sakkia ovat! He hallitsevat kaiken paremmin. He osaavat valmistaa etnisiä ruokia ja puhua japania. He käyttävät uusinta kuvankäsittelyohjelmaa suvereenisti yhdessä oman digijärjestelmäkameransa kanssa. He kuuntelevat juuri oikeanlaista musiikkia ja pukeutuvat niin, että päätyvät katumuotia esittelevään blogiin. He löytävät unelma-ammattinsa ja onnistuvat opinnoissa. He eivät ryyppää – he nauttivat sosiaalisesta kanssakäymisestä. He tietävät pusertaa avokadon päälle sitruunaa. Ja he ovat käyneet New Yorkissa. Kaikessa erinomaisuudessaan he ovat ärsyttävän fiksuja ja onnellisia tyyppejä.

”

Parin numeron heitto syntymävuodessa ja tsup! Ollaan täysin erilaisen maailmankatsomuksen ja elämänasenteen sisällä.

Vapautus vapautus.blogspot.com Kirjoittajan mukaan: ”Pohdintaa ja kevyttä höttöä sopivassa suhteessa, huonolla huumorilla höystettynä.” Viimeisimpiä otsikoita: Absurditeetti, Lottovoitto osuu joskus risukasaankin, Distorting reality Paljastus tekijästä: ”Tarkkailen jatkuvasti muiden ihmisten kenkäja vaatevalintoja, eleitä ja asentoja.”

Lopulta ymmärsin. On olemassa meitä, laman lapsia, haalistuneiden värien seassa eläneitä. Sitten on heitä, myöhemmin syntyneitä, jotka ovat hypänneet noiden alkuvuosien yli. Heitä, jotka suostuvat laittamaan kukkakuviolliset kalsarit jalkaansa ilman ikäviä muistoja koulun liikuntatunnilta ja kutsumaan niitä legginseiksi kevään muotiväreissä. Heitä, jotka käyttävät nyt tismalleen samanlaisia silmälaseja kuin minulla oli päässäni heidän syntymävuotenaan. Ystäväni oli väärässä. Eivät nämä röyhkeät ja lahjakkaat, omia sävellyksiään esittävät tytöt ja pojat ole varjossa kasvaneita, vaan päinvastoin. He ovat kasvaneet valossa, mahdollisuuksien maailmassa. Laajentuneessa globaaliuden verkostossa, jossa otetaan mitä halutaan. Heissä virtaa menestyksen henki. Me täällä toisella puolen sinnittelemme parhaamme mukaan ja päivittelemme seuraavan sukupolven tekemisiä.

Ylkkäri netissä! www.ylkkari.fi

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

TUNTUUKO TUTULTA? Tänäkään talvena ei pelkällä opintotuella elä… …mutta meillä voit tehdä opiskelujen ohella ilta- ja osa-aikatyötä oman valintasi mukaan, ja hankkia possulle täytettä! Takuu-/provisiopalkka, joten pääset itse vaikuttamaan palkkaasi! Tilipussi kahden viikon välein.

SOITA JA KYSY LISÄÄ! Veijo Fröjd, puh. 045 7731 3859 FINANSSI RY | OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION AT THE UNIVERSITY OF OULU PL 4600 | 90014 OULUN YLIOPISTO | PUH +358 8 553 2921 w w w. f i n a n s s i . o r g

Kirkkokatu 17 C 28 90100 Oulu www.sm-mega.fi Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi).