YLKKÄRI 5/2013

UUNO OULUN YLIOPPILASLEHTI · 5/2013 53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

“Brain drain”: where is your bright mind going? p.26 Generation G p.27

Opiskelijat taikoivat radion tyhjästä 14 s.

Kuormittavat opinnot s.4 Wappu kuvina s. 12

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

5/13 8.5.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 86 500 kpl TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Uuno Coordinator uunoproject@oyy.fi.

KANSI Nestori Törmä LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Liisa Hildinger, Heidi Niemelä, Nestori Törmä, Juho Karjalainen, Hanna Sarkkinen, Heli Härönen, Jaana Isohätälä, ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

Silvén: laajemmat kurssikokonaisuudet sujuvoittaisivat opiskelua s.4 YLKKÄRI KERÄSI Oulun yliopiston opiskelijoilta opintojen sujuvuuteen ja kuormittavuuteen liitttyvää palautetta. Palautteen keskeinen anti on selvä: moni asia sujuisi paremmin, jos koulutusohjelmien vastuuhenkilöt osaisivat ja viitsisivät jakaa opintoihin liittyvää kuormaa tasaisemmin.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvénin mukaan yksi käytännöllinen ratkaisu etenkin kurssien sisältöjen päällekkäisyyksien sekä toisaalta kurssien kuormittavuuden kaitsimiseen olisi tehdä kurssikokonaisuuksista nykyistä huomattavasti isompia.

Makrologi 4000 Amazing Oulun valtias s.11 Oululaisista lääketieteen opiskeli-

”Esimerkiksi Luulajasta (Luulajan teknillisestä yliopistosta) voisi ottaa mallia. Siellä on huomattavasti vähemmän kursseja kuin meillä, mutta ne ovat laajempia. Kun kokonaisuudet ovat laajempia, kurssin vetäjä joutuu siitä ihan eri tavalla vastuuseen”, Silvén huomauttaa.

joista koostunut Makrologi 4000 -joukkue vei Amazing Oulu -kaupunkisuunistuksen voiton. Voittajajoukkue luotti rentoon meininkiin ja urheilutaustaansa.

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 12.6.2013. Deadline materiaaleille on 3.6.2013

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Opiskelijat loihtivat radiokanavan tyhjästä s.14 Oululaisopiskelijat laittoivat viikon kestäneen radiokanava Rattoradion talkoilla pystyyn. Pääosin toteutuksesta vastasivat oululaiset teekkarit, mutta mukaan oli kerätty ihmisiä muilta opiskelualoilta ja yliopiston ulkopuoleltakin. ”Jos meitä rattoradiolaisia yhdistäviä piirteitä haetaan, niin yksi tulee ainakin mieleen. Me emme osaa sanoa ei”, AamuRatto-ohjelman juontaja Tuukka Kivilahti sanoo.

Kuormittavuusongelmat ratkottava opiskelijalähtöisesti ERÄS KEVÄÄN KUUMISTA perunoista ylioppilaskunnan edunvalvontatyössä on ollut opintojen kuormittavuus. Seuraavalta aukeamalta voit lukea ajankohtaista tietoa siitä, kuinka kuormittavina opiskelijat kokevat opintonsa.

Mutta ennen kuin jatkat pääjuttujen lukemista, pysähdy hetkeksi ja mieti tätä: voiko oppiaineessasi vaikuttaa opintojen työmäärään?

Nimittäin tarkoitus on, että voi. Yliopistomme laatujärjestelmän pitäisi taata se.

Koulutusohjelmissa koulutusohjelman vastuuhenkilö pitää huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu opetussuunnitelmaa ja osaamistavoitteita laadittaessa. Päätöksenteon avuksi

hän käyttää opetuksen kehittämistyöryhmää (OKTR) tai koulutusohjelmatoimikuntaa (KOTK). Elinten olemassaolo vaihtelee oppiaineittain.

Minua kiinnostaa tietää, tehdäänkö siellä mitään?

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää ymmärtää, että opiskelija on opetuksen laadun sekä opintojen kuormittavuuden asiantuntija. Yhteisessä tiedeyhteisössä kaikki jäsenet ovat mukana laatutyössä.

On yksi asia olla mukana jälleen yhdessä lukuisista työryhmistä tai vastata jälleen yhteen palautekyselyyn, mutta täysin toista on tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat. Ovatko OKTR:t ja KOTK:t valtaa pitäviä elimiä,

vai otetaanko muutosehdotuksia kuuleviin korviin? Näkyykö opiskelijoiden keräämä ja antama palaute yhtään missään?

Ja kuka kantaa vastuun?

Kysymys on yhä relevantimpi, mitä nopeampia muutoksia yliopiston rakenteissa tapahtuu.

Yliopiston uudet hallintorakenteet ja johtosäännöt on tarkoitus

Näkyykö opiskelijoiden keräämä ja antama palaute yhtään missään?”

”

lyödä lukkoon toukokuun lopussa hallituksen kokouksessa ja oletusarvoista on, että myös koulutuksen laatuun suoraan vaikuttavat elimet saavat aidon vaikutusvallan.

Tällä hetkellä OKTR:t ja KOTK:t ovat parhaimmillaan toimivia, suurimmaksi osaksi levällään ja joissain oppiaineissa olemassa vain paperilla. Nykyiset johtosäännöt eivät velvoita koulutusdekaaneja nimittämään sellaisia, eikä tehtäviä ole kuvattu suuremmin juuri missään.

Kuormittavuuden, opintoohjauksen ja opetuksen ongelmia pitää pystyä ratkomaan opiskelijalähtöisesti. Tämä vaatii johtosääntöpohjaisen koulutusohjelmakohtaisen laadunval-

vontaelimen. Onko se OKTR vai KOTK, sillä ei lienee väliä, kunhan se toimii. Se, jos mikä on hyvä investointi.

Linjan takaa teksti Juho Karjalainen Kirjoittaja on OYY:n koulutuspoliittisen sihteerin sijainen. @ylkkari

5/2013 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Parempi joukkoliikenne on ennen kaikkea vetovoimatekijä OULUN JOUKKOLIIKENTEEN TULEVAISUUDESTA päättämisestä näyttää kehkeytyvän melkoinen farssi. Kukaan ei näytä tietävän, saako Oulu päättää asiasta itse vai tehdäänkö päätös ympäryskuntien kanssa yhdessä.

Tuon farssin ivaaminen on helppoa kuin heinänteko, joten keskitytään olennaiseen: siihen miksi joukkoliikenteen palvelutason parantaminen olisi koko kaupungin etu.

Joukkoliikenne on nykytasollaan Oulussa huono vitsi. Sitä on selitetty joukkoliikenteen näkökulmasta hankalalla asukasmäärällä tai kaupunkirakenteella, talvipyöräilyinnokkuudella ja vaikka millä. Saahan sitä selittää, mutta todellisuudessa Oulu tukee linjaautoilua verraten huonosti. Samankokoisiin suomalaiskaupunkeihin verrattuna etenkin linja-autoliikenne toimii Oulussa erittäin heikosti – ja on vieläpä kalliimpaa kuin muualla.

JOUKKOLIIKENTEEN PARANTAMINEN veisi Oulun lähemmäs sellaista Pohjois-Suomen pääkaupunkia, jol-

laiseksi sen johto haluaa itseään brändätä. Toimiva joukkoliikenne on vetovoimatekijä, joka lisää opiskelijoiden ja vaikkapa turistienkin halukkuutta tulla Ouluun.

Surkuhupaisinta on, että joukkoliikenteen palvelutasoa silminnähden parantava malli maksaisi Oululle vuositasolla ainoastaan reilut 3 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Summa on noin 0,26 prosenttia Oulun budjetoiduista toimintamenoista.

roilevat, kun bussi menee nenän ohi ja seuraavaa saa odottaa neljä minuuttia.

Tuolle karikatyyrille nauraminen on luonnollista, mutta itse asiassa se kuvastaa samalla sitä, mikä oululaisessa joukkoliikenteessä on konkreettisesti vialla.

Tavoite pitäisi olla nimenomaan tasolla, jossa linja-autosta myöhästyjä selviäisi erheestään kiroilulla.

Oululainen joukkoliikenteen käyttäjä ei ehdi käyttää myöhästyessään aikaa kiroiluun, kun pitää alkaa järjestellä asioita, jotka menivät bussin mukana ohi. Seuraava auto kun harvoin tulee neljän minuutin päästä.

NÄILLÄ LEVEYKSILLÄ naureskellaan aina pääkaupunkiseutulaisille, jotka juoksevat linja-autopysäkille ja ki-

usein politiikkaa koskevissa jutuissa tietoa siitä, minkä puolueen puolueohjelma on lähimpänä omaa sydäntä.

Olisi populistista kysyä Oulun päättäjiltä, kuinka monella löytyy bussikortti lompakosta – hyvän ja perustellun päätöksen joukkoliikenteestä voi tehdä ilmankin. Mutta se joka väittää nykyisen tason olevan hyvä, ei ole elämäänsä linja-autoaikataulujen mukaan järjestellyt.

ESIMERKIKSI TOIMITTAJILTA TIVATAAN

Oululainen joukkoliikenteen käyttäjä ei ehdi käyttää myöhästyessään aikaa kiroiluun, kun pitää alkaa järjestellä asioita, jotka menivät bussin mukana ohi.”

”

Kirjoittaja on itse syyllistynyt puheissaan ja kirjoituksissaan populismiin niin monesti, että on seonnut jo laskuissa.

Rakas päiväkirja

Sisällys

Ajankohtaista

Kolumnit

4 Epätasainen kuorma 5 Sujuva mutta kuormittava 6 Uudet auskut valtasivat Norssin 7 Keskeinen sijainti sai kiitosta 11 Rento meininki toi voiton Amazing Oulu -kaupunkisuunnistuksessa

8 Poliittinen eläin: Häpeä kuluttaja!

18 Tunteiden turbulenssissa: Työkipuja 18 Hallitus linjaa: Opiskelu on opiskelun (kesä)työtä

Matkalla 8 Opiskelijan kukkarolle sopiva kohde

Wappu

Uuno 26 Hi, 5 Facts About Erasmus Work Placement 26 ”Brain drain”: where is your bright mind going?

27 Generation G

Arviot

12 Opiskelijawappu linssin takaa 14 Talkoilla kyhätty radio

24 Miina Supinen: Orvokki Leukaluun urakirja 25 Slap Betty: 94720 21 Suede: Bloodsports

Kampuksella

Sarjakuvat

19 Akvaariosta totta syksyllä 20 Kampuksen kasvot 22 Ajankohtaiset lastarit 24 Haarukassa 25 Näytät hyvältä tänään

3 Rakas Päiväkirja 18 Lyhyempi oppimäärä

Lajunen: OY:n kannalta on tärkeää, että täällä on muutakin elämää kuin opet. ja tutkimusta, myös muualla kuin kampuksen ulkopuolella. #OYYfi”

”

OulunYlioppilaslehti @ylkkari twiittasi Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuudesta 24. huhtikuuta

oulunylioppilaslehti

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

OPINTOJEN KUORMITTAVUUS • tekstit Ville Koivuniemi • kuvitus Mikael Heikkinen

&# ! *?%

tamat u u m n i ät Va ehittäv n k t a j a t ee opet palautt n a a t s opetu ella. peruste

Epätasainen kuorma

ova mah kurs todel

Opiskelijan pitäisi voida suorittaa yksi opintopiste keskimäärin 27 tunnin työpanoksella. Olisi myös kohtuullista, että opintojen aiheuttama kuorma jakautuisi tasaisesti lukuvuodelle. Jos koulutusohjelman opintojaksojen kuormittavuutta ei ole käyty läpi, kuorma jakautuu usein epätasaisesti.

OPISKELUN

KUORMITTAVUUS

vaihtelee yksilöiden mutta myös koulutusalojen välillä.

Oulun yliopistolla ongelma tiedostetaan, mutta koulutusrehtori Olli Silvénin mukaan sekä valta että vastuu ovat pitkälti koulutusohjelmilla itsellään. ”Näissä tapauksissa joissa on selvästi joko yli- tai alikuormaa, syy löytyy usein opintojaksoista, joiden kuormittavuuteen ei ole kiinnitetty huomiota.”

Ei oppi ojaan kaada -logiikalla voisi ajatella, että liika kuorma koituisi lopulta opiskelijan hyödyksi opittujen asioiden muodossa. Silvénin mukaan opintokokonaisuuksien laatu on avainasemassa, eikä iso kuorma takaa sitä, että opinnoista olisi automaattisesti hyötyä tulevaisuudessa.

Kuormalaskuri antaa suuntaa Matematiikan didaktiikan yliopisto-opettaja ja luokanopetta-

jakoulutusten harjoittelukoordinaattori Vesa-Matti Sarenius on kiinnostunut kuormittavuudesta siinä määrin, että on luonut laskurin, jolla sopivaa kuormaa voi laskea.

Opiskelun tavoitevauhti on 60 opintopistettä vuodessa. Sen saavuttaminen pitäisi onnistua opiskelijalta 1600 tunnin työpanoksella sisältäen kaiken omaehtoisen opiskelun. Sen pohjalta voidaan laskea, että yhden opintopisteen eteen saisi kulua 27 tuntia työtä.

Sareniuksen mukaan ongelma ei ole yleensä siinä, että opiskelijoita vaadittaisiin vuodessa yli 1600 tunnin työpanos. Sen sijaan koulutusohjelmavastaavat eivät tee välttämättä tarpeeksi hyvää työtä jaksottaakseen opintojen kuormaa tasaiseksi. ”Lisäksi on tapauksia, joissa kurssien vetäjillä on jokin oma suosikkitapa kurssin suorittamiselle. Jos opiskelija haluaa

käyttää vaihtoehtoista tapaa, saattaa vetäjä ikään kuin rangaista häntä suhteettoman kovalla työmäärällä.”

Toinen kuormittavuutta lisäävä tekijä on, että kurssin suorittamiseen vaadittavia tehtäviä ei kerrota kurssin alussa.

Kuormittavuuden mittaamiseen Sareniuksella on yksi keino ylitse muiden. ”Itse aina kurssin jälkeen ihan kysyn opiskelijoilta, että paljonko heillä meni mihinkin suoritukseen aikaa.”

Alikuormakin on ongelma Ylikuorman lisäksi joissain tapauksissa opiskelijoita kiusaa myös kurssien alikuormittavuus. Alikuormittavuuden todentaminen ei ole helppoa.

Monessa tapauksessa kurssin suorittaminen voi olla joillekin opiskelijoille helppoa siksi, että he omaavat kurssi vaatimat taidot jo ennestään. ”Mutta on meillä näitäkin ongelmia, että jo kerran opittu asia kerrataan jollain toisella kurssilla”, Silvén sanoo.

Silvénin mukaan yksi lääke sekä kuormittavuuden tasoittamiseen että päällekkäisyyksien välttämiseen voisi olla opintopistemäärillä mitattuna nykyistä huomattavasti laajemmat kurssikokonaisuudet. Silloin kurssien vetäjät joutuisivat ottamaan vastuuta isommista kokonaisuuksista.

Palautteeseen ei aina reagoida Yksi keskeisistä ongelmista kuormittavuuteen puuttumiseen on, että huonot käytännöt eivät korjaannu. Palautetta kyllä kerätään, mutta kaikki eivät halua tai osaa ottaa siitä opiksi. ”Palautejärjestelmän keskeinen ongelma on, ettei pystytä näyttämään, miten palautetta on käytetty hyväksi”, Sarenius sanoo. ”Usein voi sanoa, että on sitä parempi, mitä isompi joukko ihmisiä katsoo, että kurssikokonaisuudet toimivat. Mutta siinäkään ei voi yleistää. Meillä on myös pieniä koulutusohjelmia, jotka toimivat erittäin hyvin”, Silven toteaa.

Tulevaisuudessa palautteella ja siihen reagoimisella lienee enemmän vaikutusta yliopistojen toimintaan. Valtakunnallinen opiskelijapalautekysely YOPALA kerää tästä keväästä lähtien kansallisesti vertailukelpoista palautetta opetuksen laadusta. ■ Sareniuksen kommentit kuormittavuudesta ovat peräisin OYY:n järjestämästä opintojen sujuvuuteen liittyneestä seminaarista, jossa Sarenius piti alustuksen opintopistemäärien ja kuormituksen vastaavuudesta.

@ylkkari

5/2013 | 5

Ylkkäri keräsi palautetta opintojen sujuvuudesta ja kuormittavuudesta Oulun yliopiston opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Logopedit valittiin esimerkiksi alla olevaan juttuun, koska heidän edustuksensa vastauksissa oli verraten suurin.

Ongelmakohtia kuormituksessa esiintyy luonnollisesti monissa koulutusohjelmissa.

Kurssien kuvaukset t usein ympäripyöreitä, tailevia tai vääristeleviä; sin sisältö ei vastaa sitä lista asiaa mistä kurssilla kuullaan.

KOMMENTTI • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Opinto eivät vast pistemäärät aa kurssie n sisältöjä Opettajat . eivät ole t arpeeksi yhteistyö ky palautetta kyisiä eivätkä ota vast Tiedotusk aan asiallisesti. äytänt toimimatt eet ovat omat.

+ (µx

-]

Suurin ongelma on se, että poikkeuksetta lähes kaikki kurssit ovat työläitä ja saatuihin opintopisteisiin nähden ylikuormittavia.

Ten l n u ä u l hel tit ka piske n vähän o n ä lyh le to saa Käyt aivan liia amiseni yes jaks äni t isia ntuv t a s u l k l e l s o mie ikaa, ko s ajan o ä n e a j ma n to aja an. P at vähä ko opin sella. k o m k k s u on äär uma ssa p itäisi koet y iä t a ieto n suu styä var a te ria ten ntt iä .

Sujuva mutta kuormittava

Oulun yliopiston logopedian koulutusohjelman käyrät ja käppyrät piirtävät kuvan täydellisestä opinahjosta: pudokkaita ei ole ja opintopisteitä ropisee paremmalla tahdilla kuin muualla. Kolikolla on kääntöpuoli: opiskelijat kokevat opiskelunsa kuormittavampana kuin muiden alojen opiskelijat.

OULUN YLIOPISTON LOGOPEDIAN

koulutusohjelma on opintojen sujuvuuden ja kuormittavuuden näkökulmasta yksi ristiriitaisimmista. Jos katsotaan opiskelijoiden keskimääräistä tahtia opintopisteiden suorittamisessa tai vuosittaisten pudokkaiden määrää, koulutusohjelma ei kalpene vertailussa kenellekään tai millekään. Päinvastoin, se on opintojen sujuvuuden näkökulmasta Oulun yliopiston eliittiä.

Mutta tarinalla on toinenkin puoli. Erittäin monet logopedian opiskelijat kokevat, että opiskelun kuorma hätyyttelee kohtuuden rajoja. ”Olemme tätä palautetta antaneet kurssipalautteissa ja muutenkin. Vastaus on, että opiskelu on raskasta”, logopedien ainejärjestö Communican puheenjohtaja Heta Toivola sanoo.

Logopedian professori ja Humanistisen tiedekunnan tutoulunylioppilaslehti

kimusdekaani Matti Lehtihalmeksen mukaan jokaisen kurssin kuormittavuus on laskettu tarkasti. ”Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Tämä on se meidän kriteeri.”

Moni jättää palautteen antamatta Lehtihalmeksen mukaan he ovat kyllä saaneet kriittistä palautetta opiskelijoilta palautepäivillä, mutta kaikista kriittisintä palautetta antaneiden kolmannen vuosikurssin 30 hengen ryhmästä palautetta antamaan tavoitettiin vain kuusi opiskelijaa. ”En tietenkään sano, että loput eivät voisi tuntea tulleensa kuormitetuiksi”, Lehtihalmes sanoo. ”Osa opiskelijoista ajattelee, että kunhan pääsee pois. Joillain on kuihtunut into antaa palautetta”, Heta Toivola arvelee.

Yhtenä esimerkkinä opintopisteisiin nähden kuormittavasta kurssista logopedian opiskelijat mainitsevat Omien asiakkaiden ohjattu kuntoutus -kurssin jatko-osan. Neljän opintopisteen kurssissa opiskelijat pitävät 25 kappaletta 45 minuutin terapiajaksoja asiakkaalleen.

Terapiajaksojen pitoon kuuluu niiden suunnittelu, pitäminen, raportointi ja keskustelut terapioiden etenemisestä ohjaajan kanssa. ”Siinä on laskettu, että 108 tunnissa ehtii jakson käydä”, Lehtihalmes sanoo. Toivolan mukaan opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että suurin osa käyttää kurssin suorittamiseen enemmän aikaa.

Ylkkärin tekemän pienimuotoisen kyselyn mukaan suurin osa logopedeistä arvioi käyttävänsä opiskeluun yli 40 tuntia viikossa. Yli kolmannes vastan-

Opiskelija opiskelee itselleen JOS LAITAMME KÄTEMME SYDÄMILLEMME ja keskiverto-opiskelijan tehokkaaseen opiskeluun käytetyt tunnit laskimeen, 1600 tuntia työtä vuodessa jää todella monella toteutumatta.

Mutta samaan hengenvetoon pitää kysyä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä kohtuullista? Opiskelu ja moni palkkatyö ovat luonteeltaan erilaisia. Kun 40 tunnin työviikkoa pakertava duunari sulkee työpaikan oven, hän usein vaihtaa myös ajatuksissaan vapaalle.

Vaikkapa tenttiin valmistautuva opiskelija sen sijaan jäsentelee oppimaansa mielessään myös lenkillä tai tiskatessa. Onko se opiskeluaikaa? Ei tietenkään, mutta ei se täydellistä vapaa-aikaakaan ole.

Palkkatyön ja opiskelun vertaaminen toisiinsa ei ole muutenkaan relevanttia. Opiskelija tekee työtä itsensä hyväksi, työntekijä työnantajansa hyväksi.

ALIKUORMITUKSESSAKIN ON TOKI RISKINSÄ. Jos opintojen kuorma ei ole isossa kuvassa riittävä ja liian moni opiskelija menee sieltä mistä aita on matalin, alikuorma kusee koko porukan muroihin. Jos alalle nimittäin pääsee paljon huonot tiedot ja taidot omaavia valmistuneita, työnantajan suhtautuminen tuleviin valmistuviin heikkenee.

Mutta tämän uhkakuvan suhteen pitää muistaa, että käytännössä kaikki on kiinni ennen kaikkea opintojden laadusta, ei kuormasta.

PERUSONGELMA 1600 TUNNIN ohjearvon kanssa on lomien suuri määrä. Kun opiskeluun käytettävää tehokasta aikaa on vain kolmisenkymmentä viikkoa vuodessa, yhden viikon kuorma on laskennallisesti hirmuinen: noin 53 tuntia viikkoa kohden.

Mutta tuota ohjearvoa ei lueta kaikkialla kuin piru raamattua. Sitä pidetään ohjearvona, jossa kyseinen tuntimäärä siivittää opiskelijan kuin opiskelijan käytännössä hyvään arvosanaan kurssista.

JOS JOKU HALUAA MENNÄ sieltä mistä aita on matalin, hän selviää luultavasti paljon vähemmällä. Olennaista on, että alisuorittaminen on lähinnä alisuorittajan ongelma. Koulutusohjelman tehtävä on pitää huolta siitä, että valmistuvalla on riittävä ja vertailukelpoinen osaaminen alansa asiantuntijana. Ei siitä, onko hän käyttänyt opiskeluihinsa ”vaadittua” 8100 tuntia tehokasta opiskeluaikaa. ■

neista arvioi käyttävänsä aikaa jopa 50 tuntia tai enemmän. Ero muihin Ylkkärin kyselyyn vastanneihin on selvä. Erityisesti siinä mielessä ero on huima, että vähimmillään logopedian opiskelija uskoi opiskelevansa 30 tuntia viikossa, kun monella muulla alalla osa opiskelijoista ilmoitti opiskelevansa reilusti alle kaksikymmentä tuntia viikossa. Lehtihalmes muistuttaa, että yliopistossa opiskellaan vuosittain pienempi määrä viikkoja, mikä lisää kuormaa niille viikoille, jolloin on opetusta. ”Meillä on se velvoite, että opintojen pitää vastata vuodessa 1600 tuntia. Kyllähän opiskelu on raskasta”, Lehtihalmes sanoo.

Keskusteluyhteys on olemassa Toivola haluaa korostaa, että moni asia kyllä toimii hyvin. Ja

keskusteluyhteys opiskelijoiden ja ohjaajien välillä on olemassa.

Mutta etenkin moneen muuhun alaan verrattuna opintojaksojen läpäisyn minimivaatimukset ovat moninkertaiset. ”Kyllähän sitä aina miettii kriittistä palautetta antaessaan, että valitetaanko tässä turhasta. Mutta kyllä meillä sellainen yleinen tunne on, että iso osa meistä kokee opiskelun todella kuormittavaksi”, Toivola sanoo.

Kuorma näkyy myös opintopsykologin sekä esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen sihteerin vastaanotolla. Logopedian opiskelijat edustavat siellä muita isompaa osuutta. ”Pitää siinäkin muistaa, että meidän opiskelijat ovat tulevia terapeutteja ja siten ovat tiedostavampia kuin monen muun alan opiskelijat”, Lehtihalmes muistuttaa. ■

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista OPETTAJAKSI OPETTELEMASSA • teksti Heidi Niemelä

Työrauha- ja kurinpitogallup

Ajankohtainen keskustelu koulujen työrauhasta ja kurinpidota herätti ajatuksia myös kandidaatti-vaiheen auskuissa. Galluppiin vastasi 35 Oulun normaalikoulussa harjoittelevaa tulevaa aineenopettajaa.

1. Millainen koulujen työrauha on Suomessa mielestäsi nykyään? ”[Työrauha] riippuu koulusta ja luokasta, itselläni ei ole kokemusta kovin huonoista ympäristöistä.”

2. Mitkä ovat mielestäsi opettajan suurimmat haasteet työrauhan säilyttäjänä?

• ”Kunnioituksen puute.”

• ”Saada häiriköivät oppilaat kuriin, jotta he eivät häiritse muiden opiskelua. Opettajalla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua oppitunnilla riehumiseen.”

• ”Hyvän ja kannustavan luokkailmapiirin luominen.”

• ”Oppilaiden levottomuus ja

välinpitämättömyys. Mobiililaitteet.”

3. Onko opettajien ja oppilaiden työskentelyturvallisuus mielestäsi nykyisin uhattuna?

”Varmaan tosi tapauskohtaista. On hyviä luokkia ja kouluja ja sitten niitä, joissa ongelmia on.”

4. Ovatko opettajan kurinpidolliset valtuudet mielestäsi epäselviä?

”Niistä ei puhuta tarpeeksi, koska pelko on että ne korostuvat liikaa.

Niitä voi kuitenkin tarvita jossain vaiheessa.”

Ei ole epäselvää, koska mitään ei saa tehdä.”

”

Uudet auskut valtasivat Norssin Opetusharjoittelu on tulevalle aineenopettajalle ainutlaatuinen kokemus.

UUDET OPETUSHARJOITTELIJAT

eli auskut saapuivat Oulun normaalikoululle eli Norssille maaliskuun lopussa. Vuoden alussa alkaneet pedagogian teoriaopinnot olivat jokaisella valmiina, ja nyt oli aika päästä kokeilemaan opettajan työtä käytännössä.

Neljä viikkoa harjoittelun alkamisen jälkeen Norssin yläkoulun ja lukion opetusharjoittelun koordinaattorit Sari Eskola ja Hellevi Kupila ovat sitä mieltä, että uusien auskujen harjoittelu on lähtenyt käyntiin hyvin. ”Opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita ja innostuneita opiskelemaan tulevaa ammattiaan, aineenopettajan työtä. Tilanpuutetta on kyllä ollut, sillä koululla on opetussuunnitelman siirtymävaiheen takia sekä

maisteri- että kandidaattivaiheen harjoittelijoita”, Eskola ja Kupila kertovat.

Pedagogisten opintojen ja opetusharjoittelun aikataulu muuttui vuoden 2013 alussa.

Perusharjoittelu tehdään nykyisin keväällä ja syventävän harjoittelun jaksot kestävät koko tulevan syyslukukauden. Aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilöt Raimo Kaasila, Emilia Manninen ja Vesa-Matti Sarenius kasvatustieteellisestä tiedekunnasta kertovat syystä muutokseen: ”Tärkein syy tähän muutokseen on ollut opintojen sujuvoittaminen. Lisäksi haluttiin sovittaa ainelaitosten ja pedagogisten opintojen aikatauluja paremmin yhteen.”

Kaasila, Manninen ja Sa-

renius lisäävät, että vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevien opiskelijoiden päällekkäisyys siirtymävaiheessa on tuonut haasteita ja kysynyt lisää henkilöstöresursseja. Nämä samat haasteet ovat tuttuja myös Norssilla. ”Ohjaavilla opettajilla on ollut ohjattavinaan kahden harjoitteluryhmän harjoittelijoita. Onneksi päällekkäisyys on vain tämän kevään ongelma”, Eskola ja Kupila Norssilta pohtivat.

Mielenkiintoista ja antoisaa Intensiivinen tuntien seuranta, tuntisuunnitelmien laatiminen ja aivan oikeaa opettaminen ovat luoneet jokaiselle auskulle

Norssi-rutiinin. Ruotsin ja saksan kielen ausku Miia Pitkänen ja äidinkielen ja kirjallisuuden ausku Daniela Lehtola ovat viihtyneet Norssilla hyvin. Harjoittelu on ollut erittäin antoisa, ja osoittautunut paljon mukavammaksi kuin kumpikaan osasi ennalta odottaa. ”Viihdyn Norssilla todella hyvin”, Pitkänen kertoo. Lehtola kiteyttää Norssi-tunnelmansa: ”Tämä on ehdottomasti ollut koko pedagogisten opintojen parasta aikaa!”

Pitkäselle aineeopettajan ura oli luonteva valinta, sillä hän piti jo koulussa kielistä ja halusi ehdottomasti sosiaalisen työn.

Lehtolalle opettajan työ taas on ollut hyvä vaihtoehto, johon aiemmin lukiossa tehdyt sijaisuu-

det innostivat. Norssi on pitkälti vastannut kummankin tytön ennakko-odotuksia ja työtä on ollut juuri niin paljon kuin heille oli ennakkoon luvattu. Lehtolan mielestä työ on käytännössä ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa. Sekä Lehtola että Pitkänen olisivat kuitenkin toivoneet teoriaopinnoista enemmän työkaluja käytännön harjoitteluun. ”Mielestäni osasta kursseista oli kuitenkin oikeasti hyötyä, kuten ainedidaktiikasta”, Pitkänen pohtii.

Parasta harjoittelussa on ollut innostus opettamiseen. Pitkänen hehkuttaa pienryhmätyöskentelyä ja hyvää ohjaajaa. Myös opetettava luokka saa kehuja: ”He ovat todella aktiivisia ja heillä on erittäin hyvä luokkahenki!” @ylkkari

5/2013 | 7 OYY:N TOIMISTON TUPAANTULIJAISET • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen

5. Pitäisikö opettajien kurinpidosta koulussa olla mielestäsi selvemmät säännöt?

• ”Jotkin säännöt olisivat hyvät. Toki sääntöjä varten pitäisi saada

tehdäkin jotain, jos mitään ei saa tehdä niin ei sääntöjäkään tarvita enempää kuin yksi.”

• ”Kaipaan selkeitä toimintaohjeita vaikeita tilanteita varten!”

6. Koetko kurinpidon haasteena tulevassa ammatissasi opettajana?

• ”Kyllä kurinpitäminen tulee varmasti olemaan yksi opettajan työni haasteista.”

• ”On tympeää ajatella valmistuvansa ammattiin, jossa joutuu oikeuteen siksi, että tekee työtään. Mutta, jos pitää mennä käräjille, niin sitten mennään - hyvällä omallatunnolla.”

Oppituntien seuraaminen ja opettajien erilaisten työskentelytapojen seuraaminen on ollut Pitkäsen mielestä todella mukavaa. Norssilla oppilaat ovat tottuneen opetusharjoittelijoihin ja suhtautuvat heihin pääsääntöisesti hyvin. ”Opetusharjoittelijat ovat tärkeä osa koulumme kasvatus- ja opetustyötä”, Eskola ja Kupila Norssilta kertovat.

Ei työtä ilman tulosta Harjoittelu on luonnollisesti tuonut esiin myös opettajuuden haasteet. Lehtola pohtii opettaja-oppilas -asetelmaa ja työrauhan säilymistä tulevaisuudessa: ”Luokan haltuunottaminen ja monenlaisten oppilaiden kanssa työskenteleminen muodostavat varmasti haasteita. Olisi tärkeää taata työrauha kaikille.”

Pitkästä mietityttää työrauhan ja opettajan auktoritetin vähentymisen lisäksi myös yhteydenpito oppilaiden vanhempiin. ”Nykyään vanhemmat vaativat koululta enemmän ja ovat entistä kiinnostuneempia eri opetusjärjetelyistä. Toisinaan koulu ja opettaja joutuvat myös arvostelun kohteiksi.”

Pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelu ovat tunnettuja pitkistä päivistään, ja myös Pitkänen ja Lehtola ovat joutuneet järoulunylioppilaslehti

jetelemään aikataulujaan niihin sopiviksi. Lehtolalla on osa-aikatyö ja hän kertookin, että opiskelun ja työn yhdistäminen on toisinaan ollut melko vaativaa. ”Hankalinta on varmaan ollut se, kun kaikki aikataulut ovat selvinneet niin myöhään.

Työvuorojen suunnittelua varten tarkat päivät ja kellonajat pitäisi tietää vähintään kuukautta aiemmin”, Lehtola tiivistää. Opinnot jatkuvat vielä toukokuussa ja takaisin Norssille auskut palaavat elokuun puolella, joten kesätyöaika jää tavallista lyhyemmäksi.

Sekä Pitkänen että Lehtola ovat joutuneet tekemään kompromisseja kesätöihin liittyen. ”Lupauduin tekemään iltavuoroja vielä elokuussa harjoittelun ohella, ja se takasi minulle kesätyön”, Pitkänen sanoo. Myös Lehtola tekee kesällä töitä niin paljon kun vain pystyy, ja sen lisäksi pitäisi kerryttää opintopisteitäkin.

Kovasta työstä huolimatta Lehtola suosittelee pedagogisia opintoja kaikille niitä harkitseville. ”Tämä on ollut todella kasvattava ja hieno kokemus. Opetusharjoittelussa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja löytämään oman sosiaalisen puolensa.

Lisäksi käteen jää paljon esiintymiskokemusta”, hän kertoo. ■

Keskeinen sijainti sai kiitosta VIIME SYKSYNÄ Linnanmaalle muuttanut Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) juhli tupaantulijaisiaan 23. huhtikuuta pitämällä toimistollaan avoimien ovien päivän. Juhlallisuudet avasivat Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen sekä OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen ja OYY:n edustajiston puheenjohtaja Eero Manninen. ”Olen kiertänyt paljon maailman yliopistoja. Yhdysvalloissa Student Unionien sijaintia keskellä kampusta on pidetty parhaana ratkaisuna. Sitä se on varmasti myös Oulussa.

Kun itse aloitin Oulun yliopiston johdossa, ensimmäisiä suuria tekojani oli nopeuttaa tilaohjelmaa siltä osin, että Oulun yliopiston hallinto saatiin Linnanmaalle”, Lajunen sanoi.

Sekä Uimonen että Manninen korostivat erityisesti OYY:n saavutettavuutta Linnanmaalla. ”Tämä on askel kohti ammattimaisempaa edunvalvontaa. Aiomme tehdä tästä paikan, josta opiskelijat saavat sellaisen kuvan, että tänne voi tulla koska

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen (vas. ylh.), Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja OYY:n edustajiston puheenjohtaja Eero Manninen avasivat OYY:n toimiston keskitilan virallisesti 23. huhtikuuta.

tahansa”, Uimonen lupasi.

Tilaisuuden tarkoitus oli esitellä erityisesti OYY:n toimiston keskelle valmistuvaa 80 neliön tilaa, joka on tarkoitettu kaikkien opiskelijoiden oleskelutilaksi. Tilassa oli esillä mais-

tiaisia siitä, miltä tila näyttää remontien valmistuessa lopullisesti kevään aikana. Tilaan on suunniteltu myös jatkuvaa taidenäyttelyä. Tällä hetkellä esillä on taiteilija Essi Olkkosen teoksia. ■

Paraati muistutti vaihdosta, harjoittelusta ja kotikansainvälistymisestä OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (OYY) toimiston tupaantulijaisia edelsi kansainvälisten opiskelijoiden vappuparaati. Paraati kulki yliopiston eteläpäädystä Saalastinsalilta aina pohjoiseen kasvatustieteteilijöiden kahvila Olohuoneeseen, josta se nousi yläkertaan ja suuntasi kohti OYY:n toimistoa.

Paraatiin osallistuneet tekivät pysähdyksen keskusaulassa, jossa kaikki paraatiin osallistuneet levittivät ohikulkijoille flyereita, joissa kannustettiin kansainvälistymään.

”Tarkoitus oli levittää ilosanomaa opiskelijavaihdosta, ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta ja kotikansainvälistymisestä”, paraatista vastannut opiskelijoiden kansainvälisistä asioista vastaavan KV-jaoston puheenjohtaja Marko Määttä totesi.

KV-jaoston lisäksi tapahtumaan osallistuivat ESN (Erasmus Student Network) Finlandin paikallisjaosto ESN OYY, Oulun yliopiston kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden yhdistys Niso (Network of International Students) ja OYY. ■

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla

OPISKELIJABUDJETILLA MAAILMALLA • tekstit ja kuvat Heidi Niemelä Budan linna on Budapestin ainoa ”pakollinen” nähtävyys. Linnavuoren eteläkärjessä seisova linna on toiminut usean hallitsijan kotina.

Unkarilaiseen tyyliin kuuluu, että ravintoloiden edustalla olevat sisäänheittäjät houkuttelevat turisteja sisään. Kuva rauniobaari Szimplakertistä.

Budapestin useat sillat on öisin valaistu, kuten kuvan Vapauden silta.

Opiskelijan kukkarolle sopiva kohde Budapest on keväisessä lempeydessään loistava opiskelijan matkakohde. Aurinko hellii kun Pohjolassa palellaan vielä, kaupungin kauneus hivelee silmää, ruoka on maukasta ja hintataso edullinen. Nähtävää riittää, mutta rentoutumisvaihtoehdot ovat myös vähintään yhtä houkuttelevia.

BUDAPESTIN HALKI VIRTAA Tonava, joka jakaa kaupungin itäiseen Pestiin ja läntiseen Budaan. Pest on alavaa tasankoa kun Buda taas on korkea ja kukkulainen. Kaupungin aivan vilkkain ydinkeskusta sijaistee Pestin puoleisella rannalla.

Kaupungissa on yli 1 700 000 asukasta ja siellä on myös erinomainen ja edullinen julkinen liikenne. Metrolinjoja on kolme (M1, M2 ja M3) ja raitiovaunut ja bussit ovat liikkeellä jatkuvasti. Esimerkiksi lentokentältä pääsee vaivattomasti bussilla ja metrolla aivan kaupungin keskustaan.

Näe parhaat Budapestissä riittää nähtävää moneksi päiväksi. Mahdollisesti suosituin kaupungin nähtävyyksistä on Budan linna (Budai Vár), joka seisoo jylhänä Linnavuoren eteläkärjessä. Linna on toiminut värikkään ja monivaiheisen historiansa aikana usean

eri hallitsijan kotina, ja nykyisin siinä toimii muun muassa Unkarin kansallisgalleria. Historian havinan sijaan Linnavuoren parasta antia on kuitenkin mieletön näköala Tonavalle ja Pestiin, jossa joen ylittävät sillat, parlamenttitalo ja Pyhän Tapanin kirkko hallitsevat maisemaa.

Unkarin parlamenttitalo (Országház) sijaitsee Pestin puolella ja on yksi kaupungin tunnetuimmista monumenteista. Uusgoottilainen rakennus vihittiin käyttöön Unkarin 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Rakennukseen ja sen kiehtovaan historiaan pääsee tutustumaan ohjatulla kierroksella, joita on useasti päivässä, useilla eri kielillä. Taidehistoriallisen glamourin lisäksi kierroksella voi nähä Unkarin ensimmäisen hallitsijan pyhän Tapanin kruunun ja kruununjalokiviin. Tiedonnälkäisten kannataa suunnata myös Unkarin kansallismuseoon (Magya Nemzeti Múzeum), missä uus-

klassisessa rakennuksessa kansakunnan historia kivikaudelta Neuvostovallan kukistumiseen on koottu samojen seinien sisään. Varauksesta on mahdollista saada ohjattu kierros myös vieraalla kielellä.

Ostoskatu Váci utca Pestissä toivottaa shoppailijan tervetulleeksi. Aamu kymmenestä ilta kahdeksaan voi tutustua Euroopan suosituimpiin merkkiliikkeisiin, ostaa tuliaisia kymmenistä souvinier-kaupoista ja nauttia lounasta viihtyisissä kahviloissa. Käänny Váci utcan pohjoispäässä Daek Ferenc utcalle ja tutustu sympaattisiin myyntikojuihin, laadukkaisiin paikallisiin nahkakäsitöihin, posliiniin ja suussa sulaviin herkkuihin.

Kun pakottava rentoutumisen tarve iskee, pitää suunnaksi ottaa Széchenyin kylpylä. Budapestin tunnetuimpaan kylpylään pääsee helposti suoraan keskustasta ensimmäisellä metrolinjalla. Ensimmäinen metro-

linja itsessään on jo näkemisen arvoinen, sillä se kulkee aivan kadun alapuolella ja se avattiin jo vuonna 1896. Széchenyissä odottavat historiallisen kaunis rakennus, lämpimät altaat ja kansainvälinen tunnelma. Kylpylässä kannattaa kuitenkin varautua muun muassa siihen, että sekä naisille että miehille on yhteiset puku- ja pesutilat. Mukaan kannattaa ottaa varvassandaalit ja oma pyyhe.

Erilaisuudestaan huolimatta budapestiläinen kylpylä on kokemus, jota ei kannata jättää väliin mistään hinnasta. Öinen Budapest ja Tonava valoineen lumoaa matkailijan.

Budapestin kaupungin alueella Tonavan yli kulkee yhdeksän maantiesiltaa, joista kolme on aivan ydinkeskustan alueella: Ketjusilta Linnavuoren edustalla ja Elisabethin silta ja Vapauden silta siitä seuraavina etelään päin. Öinen kävelyretki Tonavan rannassa on elämys, sillä sillat ova upeita yövalais-

Faktaa

• Budapest on Unkarin pääkaupunki

• Virallinen kieli: unkari.

Budapestissä ja keskustan alueella turisti selviää englannilla ongelmitta.

• Aikavyöhyke UTC +1.

• Unkarin rahayksikkö on

Unkarin forintti. EUR 1 = HUF 300

• Unkarilaiset saapuivat

nykyisen Budapestin alueelle noin 800-luvulla.

• Alueella kehittyneet

kaupungit yhdistyivät Budapestiksi vuonna 1872.

• Helppokäyttöisiä

unkarinkielisiä fraaseja: »» Köszönöm = Kiitos »» Bocsánat! = Anteeksi! »» Szia/ Sziaztok = Hei, terve (yhdelle) / Hei, terve (usealle)

• Julkisen liikenteen lippuja voi ostaa metroasemilta ja postitoimistoista (myös lentokentällä).

• Lentokentältä pääsee

keskustaan bussilla 200E ja metrolla M3 KöbányaKispestin metroasemalta. @ylkkari

5/2013 | 9

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10.

Opiskelijoiden ja suvivirren kevätjuhlamessu su 26.5. klo 10, tule laulamaan Suvivirsi lukuvuoden päätteeksi, kirkkokahvit.

English Service sunnuntaisin klo 16, joka englanninkielisenä messuna su 9.6. klo 16 (saarna myös suomeksi).

Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 18.5. klo 18.

Budapestin julkinen liikenne toimii hyvin ja on edullista käyttää.

Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, p. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma-pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557 Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071 Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Häpeä kuluttaja!

VAATETEHDAS ROMAHTI pari viikkoa sitten Bangladeshissä. Noin 400 ihmistä kuoli tehtaan romahduksessa – tehtaassa, jossa tuotetaan vaatteita meille länsimaalaisille kuluttajille. Sadat alipalkatut työntekijät maksoivat hengellään meidän kulutusjuhlistamme. Valitettavasti he eivät ole ensimmäiset eivätkä viimeiset, jotka maksavat kulutuksemme laskun terveydellään ja elämällään.

Harva tulee shoppaillessaan ajatelleeksi, missä oloissa mikäkin huivi on valmistettu. Harva miettii, voiko paita olla eettisesti ja ekologisesti tuotettu, jos se maksaa vitosen. Harva kysyy itseltään, tarvitsenko minä todellakin nämä kahdennetkymmenennet housut.

Kyllä, syyllistän sinua kuluttaja! Minä syyllistän juuri sinua, jonka vaatekaappi pursuaa vaatteita made in Bangladesh ja hyllyt turhaa tavaraa made in China. Syyllistän myös itseäni. Myös minun kaappini pursuaa vaatteita ja laatikot turhaa roinaa, ja aina joskus huomaan taas eksyneeni henkkamaukalle.

Suhtaudun yleensä ottaen kriittisesti kuluttajien syyllistämiseen ja vastuuttamiseen tuotannon eettisyydestä. Lainsäädännön ja sääntelyn tulisi olla sellaista, että ihmisiä ja luontoa riistävä tuotanto ei yksinkertaisesti olisi mahdollista ja laillista. Vastuuta ympäristöstä ja työntekijöiden työoloista ei saisi jättää yksittäisten kuluttajien harteille. Monilla kuluttajilla ei myöskään ole varaa valita, vaan on ostettava halvinta tarjolla olevaa. Kyse on liian isoista asioista jätettäväksi yksilöiden omantunnon kysymyksiksi.

Emme kuitenkaan elä täydellisessä maailHäpeä voi massa, vaan maailsiis muutmassa, jossa tuotantoketjujen kansainvätaa maalinen sääntely on riittämätöntä ja monien ilmaa!” maiden lainsäädäntö täynnä porsaanreikiä.

Siksi emme kuluttajina voi paeta vastuuta. Emme varsinkaan, jos suurin osa ostamistamme tuotteista on turhia. Emmekä etenkään silloin, jos meillä on tietoa ja rahaa valita toisin. Isolla osalla suomalaisia olisi mahdollista valita toisin. Halu vain puuttuu.

”

tuksessaan, kuten koko kaupunkikin.

Nälkään ja janoon Budapestissä ei tarvitse tuntea nälkää eikä janoa. Ravintoloita ja baareja löytyy toinen toistaan parempia, eikä niitä keskustassa tarvitse juuri etsiä: sisäänheittäjät nappaavat varmasti kiinni jokaiseen turistiin.

Päällekäyviä sisäänheittäjiä ei tarvitse säikähtää, mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että hyvä ravintola täyttyy kyllä itsestään.

Ráday utcan ravintolakadulla Kálvin Terin metroaseman vieressä ei valinnanvara lopu kesken. Katu on kuuluisa hyvästä ravintola- ja kahvilavalikoimastaan. Yksi loistava vaihtoehto on baari ja ravintola Púder, jonka uniikki tunneloulunylioppilaslehti

ma ja herkullinen ruoka takavaat mukavan olon. Ravintolan mielenkiintoisesta sisustuksesta ovat vastanneet budapestiläiset taiteilijat.

Budapestin yöelämästä voi nauttia rauniobaari Szimplakertissä. Useat baaritiskit, herkullinen pubiruoka, vesipiiput, live-esiintyjät sekä baarin hämärät ja sokkeloiset nurkkaukset painuvat varmasti mieleen. Baari on sisustukseltaan pummiromanttinen: pöydät ja tuolit, sohvat ja bussinpenkit, hammaslääkärituoli ja lastenvaunut ovat kuin itsestään kulkeutuneet paikoilleen. Katossa roikkuvat metallikoristeet, tietokoneennäytöt ja kasvit antavat ehdottomasti oman pikantin tunnelmansa kokonaisuuteen.

Szimpla on erityisesti nuorten turistien suosiossa, ja paikka on liki täysi arki-iltoinakin. ■

Vaikka politiikka, lainsäädäntö ja kansainvälinen säätely ovatkin avainasemassa maailman muuttamisessa, voi eettiselläkin kuluttamisella muuttaa tuotantoa.

Kuluttaminenkin on valintojen tekemistä, kuluttaminenkin on politiikkaa. Jos tarpeeksi moni kuluttaja jättää epäeettisesti tuotetun tuotteen kaupanhyllylle.

Jos riittäävän moni boikotoi epäeettisiä tuotteita myyviä kauppoja. Jos riittävän moni jakaa tietoa epäkohdista. Jos riittävän moni lähettää palautetta jälleenmyyjälle. Silloin myös tuotantoketjut voivat muuttua.

Uskon, että hienoinen syyllistäminen ja kuumottaminen ei ole pahaksi. Syyllisyyden ja häpeän tunteesta voi seurata epäkohdan tiedostaminen, joka taas on avain poliittiseen ajatteluun. Poliittinen ajattelu taas on portti poliittiseen toimintaan ja poliittinen toiminta muuttaa maailmaa. Häpeä voi siis muuttaa maailmaa!

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O

Gaudeamus igitur

ylioppilastutkinnon historiaa

Punainen Risti Kontti

Food >

Sport >

Avoinna ti-su klo 10-17 Ainolan puisto

c i s u M <

k

rin D <

Uusi ajanviettopaikka urheilun ystäville!

SportitVanhaPaloasema www.sportit.fi Avoinna: mA–tO 15–01, Pe 15–04 LA 14–04, SU 15–01

Kauppurienkatu 24 A | OULU Puh. 044 788 6190

www.ouka.fi/ppm

5/2013 | 11 AMAZING OULU -KAUPUNKISUUNNISTUS • teksti ja kuvat Ville Koivuniemi

Henni Huohvanainen (vas.) ja Mira Vähäsarja pääsivät mittelemään voimiaan Amazing team -joukkueensa sisäisessä sumopainiottelussa.

Joukkueen kapteeni Huohvanainen vei voiton.

Soopa ry:n joukkueen Sonja Viljamaa testasi mäkihyppysimulaattoria Tietomaan vapaaehtoisella rastilla.

Heli Härönen / Ylioppilaskamerat ry

Voittajajoukkueella riitti energiaa vielä maaliintulon jälkeen muun muassa puuhun kiipeämiseen.

Tomi Rantala, Jere Jyränki, Johannes Palander ja Juho Huhtala luottivat suunnistuksessa ennen kaikkea rentoon tunnelmaan. Anna Jokimäki, Eveliina Jaurakkajärvi, Eeva Ervasti ja Annika Einola osallistuivat kaupunkisuunnistukseen Viidakon tähtöset -teemaa mukaillen.

Rento meininki toi voiton Amazing Oulu -kaupunkisuunnistuksessa Amazing Oulu -kaupunkisuunnistus keräsi 160 innokasta kilpailemaan leikkimielisessä tapahtumassa että meininki on hyvä – mutta ei liian vakava”, Amazing Oulu -suunnistuksen mestarijoukkueen Johannes Palander tiivistää voiton avaimet. Hyvän meiningin lisäksi joukkue onnistui hyvin etenkin urheilullisilla rasteilla. ”Ultimatessa taidettiin tehdä pohja-aika, ja kanoottirastilla myös”, Palander kertoo.

Voiton vieneeseen Makrologi 4000 -joukkueeseen kuuluivat Palanderin lisäksi Jere Jyränki, Tomi Rantala ja joukkueen kapteeni Juho Huhtala.

Suunnistus alkoi lauantaiaamuna 4. toukokuuta sateisessa säässä. ”Sade oli vaan hyvä lisä.

Se ei kyllä meidän joukkuetta haitannut”, Jyränki tuumi.

Rasteilla sai pisteitä sekä suorituksista että hyvästä tun”PANOSTIMME SIIHEN,

nelmasta. Suorituksiin joukkue arvioi saaneensa lisäpotkua urheilutaustoistaan. Palander ja Huhtala ovat harrastanet kiipeilyä, Jyränki juoksua ja Rantala tennistä. ”Vaikka en kyllä heti keksi, mitä hyötyä tenniksestä olisi voinut noilla rasteilla olla”, Rantala naurahtaa.

Hyvä tunnelma joukkueesta huokui heti maaliintulon jälkeen. Energiaa riitti muun muassa puussa kiipeilyyn ja poseeraamiseen Oulun kaupungin joukkueiden ryhmäkuvissa saunan päälle.

Sade oli vaan hyvä lisä. Se ei kyllä meidän joukkuetta haitannut.”

Amazing Oulu oli kasvanut tapahtumana viime vuodesta ja rasteilla pääsi tutustumaan eksoottisiin harrasteisiin Oulun eri kaupunginosissa. Mukaan mahtui esimerkiksi sumopainia, melontaa, suklaanmaistelua, miekkailua ja krikettiä. Useat joukkueet arvioivat pyöräilleensä nelisenkymmentä kilometriä päivän aikana.

Amazing Oulu on Oulun

”

Jere Jyränki Makrologi 4000 -joukkueen jäsen.

Sumopainia, melontaa ja suklaanmaistelua

yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) vuosittain järjestämä kaupunkisuunnistus, joka lainaa ideansa Amazing Race tvformaatilta. Kilpailijat suunnistavat siis neljän hengen joukkueissa ympäri kaupunkia kierrellen vihjeiden perusteella rastilta rastille polkupyörillä. Rasteilla on tehtäviä, joilta saa taidon ja joukkuehengen ilmenemisen perusteella pisteitä.

Neljäkymmentä joukkuetta kerännyt suunnistus oli tänä vuonna osa Oulun juhlavuotta, ja Oulun kaupunki osallistui tapahtuman sponsorointiin monen muun sponsorin mukana.

Kaupungin mukanaolo avasi osallistumismahdollisuuden myös muille kuin OYY:n jäsenille. Mukana olikin esimerkiksi Oulun yliopiston johdon

joukkue sekä kaksi Oulun kaupunginvaltuuston joukkuetta.

Tapahtuman toteutuksesta vastasi erityisesti koko OYY:n hallitus sekä puolitoista kuukautta tapahtumaa toteuttanut projektisihteeri Mariko Palomaa.

Lääketieteen opiskelijoista koostunut Makrologi 4000 vei voiton selvästi. Toiseksi tuli Vauhtihirmut ja viimeisen palkintopallipaikan vei Suharit.

Voittajajoukkueen jäsenet uskoivat osallistuvansa suunnistukseen myös ensi vuonna.

Kehitysehdotuskin oli jo mielessä. ”Enemmän voisi olla vielä äksöniä”, Huhtala sanoi. ”Joo, jotain vähän pelottavaa vaan lisää”, Jyränki lisäsi. ”Mutta tullaan varmaan tsekkaamaan ensi vuonnakin, mikä on meininki”, Jyränki lisäsi. ■

ILMOITUS

OYY kiittää Amazing Oulu 2013 -yhteistyökumppaneitaan: Oulun evl.-lut. seurakunta, Vauhtipuisto, Go Arctic, Suklaayhdistys ry, Disquitos ry, Oulun Miekkailuseura ry, Arktos ry, Ouluntullin ensiapuryhmä, Boulistit ry, Krikettikoulu, Baby Beast ry, Pohjois-Suomen Maantieteellinen seura, Kulttuuritalo Valve, Tietomaa, Liikuntakeskus Hukka, Pelibunkkeri, Kaupunginteatteri, Teatteri Rio, Oulun Laskuvarjokerho, Olvi Teho Sport, Uniresta, Roberts, PSOAS

Tapahtuma oli osa uuden Oulun juhlavuotta 2013

ILMOITUS

oulunylioppilaslehti

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri OPISKELIJAWAPPU • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen ja Ville Koivuniemi

Wappu Ylkkäri seurasi opiskelijawappua 1

5

2

7

6

8

3

4

1 Oulun teekkarikiltojen puheenjohtajat viettivät vappuaattoa legendaarisen Ykän kyydissä.

Yhdysvalloissa, Michiganin Pontiacissa kasattu auto tilattiin alun perin Oulun kaupungin palokunnan käyttöön. Noin vuonna 1928 valmistunut autovahnus on ollut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tai teekkarien hallussa syksystä 1960 alkaen.

9

2 Oulun yliopiston humanistisen killan puheenjohtaja Minna Pätsi piti juhlapuheen vappukansalle ennen Franzénin lakitusta. Pätsi muisteli kulunutta vuotta, johon kuului muun muassa OYY:n muutto Linnanmaalle sekä Oulun yliopiston rakenteellista kehittämistä. Pätsi kehotti opiskelijoita äänestämään OYY:n edustajistovaaleissa ensi syksynä.

3 Franzén sai ylioppilaslakin päähänsä vappuaattona puolen päivän jälkeen. Lakki viihtyi Franzénin päässä kymmenisen minuuttia.

4 Franzénin puisto täyttyi lakituksen seuraajista, vaikka sää ei ollut suosiollinen.

5 Oulun Ympäristörakentajakillan sauna matkasi vappukulkueen mukana muiden kulkuneuvojen lomassa.

6 Minna Ruusu ja Joonas Suutari olivat ensimmäiset hyiseen veteen pulahtamaan päässeet teekkarit. ”Ei se kylmä sää haittaa, kun fiilis on hyvä”, Ruusu kommentoi kylmään veteen sukeltamista ennen h-hetkeä.

7 Optiemin eli tuotantotaloutta opiskelevien teekkareiden ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät kastautumaan ensimmäisenä, koska keräsivät fuksikisan ja fuksijäynäkisan yhteenlasketuissa pisteissä isoimman potin. Optiemin fuksijäynä, jossa he uskottelivat Toripolliisin tarvitsevan laihdutusleikkausta liian painonsa tähden, sai paljon julkisuutta vapun alla. @ylkkari

5/2013 | 13

vappuaattona kameran linssin takaa.

LYHYET

YOPALA pyytää opiskelijoilta palautetta

10 11

Toukokuussa toteutetaan ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely, YOPALA. Kyselyllä valmistaudutaan tulevaan rahoitusuudistukseen: vuodesta 2015 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa kolme prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta opiskelijapalautteen perusteella. Jopa 50 miljoonan euron kohtalo riippuu siis opiskelijapalautteesta.

YOPALA-kysely lähetetään kaikille vastikään kandidaatiksi valmistuneille tai kolme vuotta opiskelleille lääketieteen opiskelijoille. Kyselyn monivalintakysymyksissä selvitetään opiskelijoiden hyvinvointia, työelämänäkymiä ja tyytyväisyyttä opintoihin. Kysely paljastaa yliopistojen vahvuudet ja kipukohdat ja antaa mahdollisuuden vertailla tuloksia suomalaisten ja kansainvälisten yliopistojen välillä. Myös opiskelijat voivat kyselyn päätteeksi verrata vastauksiaan aiempien kyselykierrosten tuloksiin.

YOPALA-kyselyä on koordinoinut Suomen yliopistot UNIFI ry:n työryhmä, jonka puheenjohtaja on Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén. Kilpailutuksen perusteella kyselyn toteuttajaksi valittiin kokenut saksalainen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen konsulttiyritys CHE Consultant GmbH.

SYL julkaisi artikkelikokoelman kaupallistumisesta

12

8 Joonas Suutari oli kerännyt tuotantotalouden opiskelijoista parhaat pisteet fuksipassiin, johon kootaan erinäisiä suorituksia ennen oikeutta tulla teekkariksi. Siitä syystä Suutari sai kunnian olla ensimmäinen veteen kastautunut fuksi. ”Aika helpolla ne pisteet tulivat. Olin vain mukana suurin piirtein kaikissa fuksitapahtumissa.”

oulunylioppilaslehti

9 Iso joukko sekä opiskelijoita että muutakin väkeä kokoontui seuraamaan useita tunteja kestänyttä fuksiuittoa Oulun Ainolanpuiston kupeeseen.

11 Jotta tulevien teekkareiden pulahdus sujuisi kuin rasvattu, OTY:n isäntä Olli Vuolteenaho ja emäntä Nemanja Vukota valelivat liukumäkeen öljyä.

10 Ylioppilaskunta muutti pois omistamistaan tiloista Rauhalan pihapiiristä, mutta vappuna Rauhala toimi edelleen opiskelijavapun keskuksena.

12 Liukumäen kulma oli niin jyrkkä, että sitä tuskin hyväksyttäisiin EU-standardien puolesta leikkipuistoon. Kastautumista valvoi kaksi pintapelastajaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi huhtikuun puolivälissä Tiedosta kauppatavaraa? -artikkelikokoelman, jossa esitetään näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen”. Kokoelmassa asiantuntijat analysoivat koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä sosiaalisen, taloudellisen ja kansainvälisyyden näkökulmista Kokoelman lähtökohtana oli vuoden 2012 toimintasuunnitelmaprojekti, jonka mukaan SYL laati tilanneanalyysin koulutuksen kaupallistumisen nykytilasta.

Artikkeleissa sivutaan muun muassa lukukausimaksujen so-

siaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuja sekä koulutuksen ja tutkimuksen filosofista käsitteellistymistä.

Julkaisutilaisuudessa oli läsnä noin 20 koulutuspolitiikan toimijaa. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa kiiteltiin kokoelman ajankohtaisuutta sekä artikkelien analyyttisiä ja ajattelua avaavia näkökulmia. Artikkeli löytyy netistä SYL:n verkkosivuilta osoitteesta syl.fi.

Caio muuttuu kesäkuussa tilausravintolaksi

Kaijonharjussa sijaitseva opiskelijaravintola Caio lopettaa toimintasa nykymuodossaan. Tilalle tulee tilausravintola. Paikan omistavan Unirestan mukaan tappiota tuottava Caio on liian kaukana Unirestan ydintoiminnasta.

Uniresta on yrittänyt myydä Caioa syksystä asti. Koska paikkaa ei ole saatu myytyä, Uniresta päätti muuttaa toimintaansa.

Caion nykyisille työntekijöille on tarjottu töitä Unirestalta.

Yliopisto järjestää Tiedepäivän syyskuussa

Oulun yliopisto osallistuu uuden Oulun juhlavuoteen järjestämällä Tiedepäivän 10. syyskuuta.

Tiedepäivällä yliopisto haluaa esitellä tutkimustoimintaansa ja Linnanmaan kampuskaupunkia kiinnostuneille oululaisille.

Oulun yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden ohjaamissa yli 60 työpajassa koululaisryhmillä on mahdollisuus tutustua tieteeseen ja sen tekemiseen toiminnallisesti kokeilemalla itse.

Työpajoja pidetään kaikilta yliopiston tieteenaloilta. Niissä voi muun muassa testata älyvaatteita, rakentaa robotteja, tunnistaa luita tai sieniä ja skannata ja tutkia omat hampaansa.

Tiedepäivän iltana Linnanmaalla järjestetään ohjelmaa sekä aikuisille että lapsiperheille. Sään salliessa taivaalta voi tarkkailla miehittämättömiä lentäviä aluksia eli robottikoptereita. Aikuisille on tarjolla luentoina tiiviitä tietopaketteja oululaisia kuntalaisina koskevista aiheista, kuten liikenteen hiilijalanjäljestä.

MENOT • 8.5. – 11.6. • Seuraava Ylkkäri on ilmestyy 12.6.

Ilmoita menot 3.6. mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi OULUN YLIOPISTON URHEILUSEURA RY Sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 16.5.2013 klo 16.30 Kajaanintie 34 A:n tv-huoneessa. Esillä sääntömääräiset asiat.

YLIOPISTON KAMARIORKESTERI Keväinen iltasoitto, mm. Sibeliuksen, Kajanuksen Tigerin ja Brahmsin parissa. Yliopiston Saalastinsalissa Linnanmaalla.

Tiistaina 21.5. klo 19:00, Liput 5e, opiskelijat 3e.

5/2013 | 15 Tuukka Kivilahti (vas.), Outi Toivonen ja Juho Juopperi juonsivat AamuRattolähetystä. Kuvassa aalloille on lähtenyt väärä kappale, mutta tilanteeseen suhtaudutaan huumorilla.

Talkoilla kyhätty radio Oululaisopiskelijat loivat lähes tyhjästä viikon mittaisen radioprojektin – Rattoradion.

Se on tietysti osoitus siitä, että amatöörit voivat saada aikaan tyhjästä vaikka mitä.

Mutta ennen kaikkea se on osoitus siitä, että talkoohenki ja yhteisöllisyys elävät opiskelijaelämässä.

RATTORADIO • teksti Ville Koivuniemi • kuvat Nestori Törmä

oulunylioppilaslehti

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri Rattoradion päätoimittaja Outi Toivonen antoi toimittajille paljon päätäntävaltaa ohjelmien teossa. Joitain linjauksia hän kuitenkin teki.

Esimerkiksi alkoholin tuominen studioon sai täyskiellon.

H

artela Forumin isoon remonttiin menevät tilat Oulun Myllytullissa kertovat, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Tilat ovat silmämääräisesti sellaisessa kunnossa, että syytä remonttiin olisi ollut jo aiemmin. Mutta tämä ei ole tarina rakennusbisneksestä. Tämä on tarina siitä, että yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä on vielä olemassa. Tämä on tarina oululaisten opiskelijoiden kunnianhimoisesta projektista: Rattoradiosta.

Rattoradion päätoimittaja Outi Toivonen vastaa. Suora lähetys on käynnissä, mutta AamuRattoohjelman juontajat vastailevat musiikin soidessa kysymyksiin. Jos jännitystä on ilmassa, niin se ei ainakaan näy ulospäin. ”Olen antanut toimittajillemme paljon valtaa siinä, millaista ohjelmaa he tekevät. He ovat aikuisia ihmisiä ja tietävät hyvän maun rajat. Sellaisen linjan vedin, että alkoholin suhteen studiossa on nollatoleranssi”, Toivonen jatkaa. Radion toimittajat ottavat linjauksen nurisematta vastaan. He haluavat tehdä hyvää radiota.

Myöhemmissä lähetyksissään he kuitenkin kuittailevat linjauksesta nimittämällä Toivosta ”Outi nollatoleranssi Toivoseksi”. ”EI HIRVITÄ HIRVEESTI”,

levyjä on saatu lahjoituksina ja lainattu oman toimituksen väeltä seka Oulun kaupunginkirjastosta.

Studiossa on seitsemän eri tietokonetta – kaikki lainassa. Sponsoreilta on saatu mainoksia vastaan 5600 euroa riihikuivaa, mutta se menee luonnollisesti juokseviin kuluihin kuten teostomaksuihin ja siihen, että radiota voi kuunnella nettiradion lisäksi Oulun alueella myös radioaalloilla. Radion tekijät tietävät olevansa amatöörejä, mutta siitä koko hommassa on kyse. He laittavat itsensä likoon ja tekevät omalle yhteisölleen niin hyvää ohjelmaa kuin osaavat.

TOIVONEN KOROSTAA, että vaikka radion idea ja toteutus ovat paljolti oululaisten teekkareiden harteilla, myös monen muun alan opiskelijat sekä radion teosta kiinnostuneet, jo valmistuneet ovat osallistuneet talkoihin paljon. Yksi esimerkki istuu Toivosen ja Kivilahden kanssa studiossa. Tuottajana häärivä Juho Juopperi on valmistunut IT-tradenomi, jonka pitää sännätä aamuradion päälle palkkatöihin.

Sama tilanne on myös Kivilahdella. Hän suostui aamuradioon siitä käytännöllisestä syystä, että iltapäivällä täytyy mennä niin ikään palkkatöihin.

Radion mainokset ova läEhkä me hes poikkeuksetta pikkutuholemme rikkoneet On torstai 25. huhtikuumia ja vihjailevia. Kahvikaikki radioon ta ja suora lähetys on ollan mainoksessa puhutaan liittyvät yleistykset. lut päällä maanantaista kuppikokojen testaamisessa alkaen. Toivonen itse on ja juhlatilan mainoksessa Outi Toivonen, juontanut suoraa lähetysrasvatuista lauteista. PikkuRattoradion tä kellon ympäri. Se näkyy tuhmaa tai vähintään ronskia päätoimittaja ehkä Toivosen kasvoilta, mutta huumoria sisältävää on myös ei studion tunnelmassa. Paikan monen ohjelman sisältö. Esimerpäällä studiossa ovat myös AamuRakiksi AamuRatto mainostaa itseään ton toinen juontaja Tuukka Kivilahti ja nettisivuilla lauseella ”Parasta aamukatuottaja Juho Juopperi. Hyvä tunnelma kalla nautittuna!”. AamuRaton yleisöksi näkyy siinä, miten kolmikko suhtautuu oletetaan työssäkäyviä, joten ohjelman sipieniin vastoinkäymisiin. Niukasta budjesältö on silti ehkä vähemmän roisia kuin tistaan johtuen Rattoradio käyttää musiikvaikkapa yöohjelmien. kinaan fyysisiä cd-levyjä. Toivonen ojenRadiokanavat panostavat usein aataa Juopperille levyn, joka laitetaan soimuohjelmiinsa. Vanhan yleistyksen mumaan. Kappale ei ole oikea, koska joku on kaan radiokanava on yhtä kuin sen aalaittanut väärän levyn koteloon. Väärän muohjelma loppupäivän mennessä omalla kappaleen annetaan soida ja tilanteelle painollaan. AamuRaton kolmikkoa yleisnauretaan makeasti. tys naurattaa. ”Mä luulen, etttä me ollaan tiimi, joka panostaa ohjelmaan vähiten.

MENNÄÄN AJASSA TAAKSEPÄIN. RattoradiEhkä me olemme rikkoneet kaikki radion juuret juontavat viime vuoteen. ”Vuosi oon liittyvät yleistykset”, Toivonen sanoo. sitten Tampereen Rakkauden Wappuradion Jimmy Turunen heitti idean, että heiToivonen pyytää Kivilahtea ja Juopperia dän radio-ohjelmaansa voisi edelleenlähoitamaan yhden juonnon ilman häntä hettää Ouluun”, Tuukka Kivilahti sanoo. ja lähtee haukkaamaan happea. Univel”Minä olin sitten myöhemmin OTY:n ka painaa, mutta toisaalta viikon päästä (Oulun Teekkariyhdistys) kokouksessa, koko projekti on ohi. Tämän jutun kuvanjossa minut määrättiin suunnittelemaan nut Nestori Törmä on yksi RattoradioOululle omaa radiota Tytti Lahden kanssa. projektiin osallistuneista ja pitää yllään Sanoin pitkään tekeväni vain juttuja, mutRattoradio-t-paitaa. ”Varo kun menet ta jossain vaiheessa myönnyin päätoimittuonne ulos tuossa paidassa”, Toivonen tajaksi”, Toivonen jatkaa. varoittaa Törmää. Radio on pyörinyt vasIdea viikon mittaisesta suorasta läheta päivän, mutta opiskelijoiden yöelämästyksestä vahvistui pikkuhiljaa. Lopulsä Rattoradio-paita yllään kulkeville tulta kasassa oli peräti yli 50 talkoolaista ja laan jo juttelemaan. päätös pyörittää Rattoradiota vappua edeltävän viikon tiistaista seuraavan viikon RATTORADIO KERÄSI NOPEASTI paljon kantiistaihin eli vappuaattoon. nattajia ja kommentoijia sosiaaliseen me”Syyskuusta asti olin tehnyt paljon diaan Facebook-sivulleen ja IRC-kanavalesivalmisteluja. Tammikuussa ajattelin leen. Toimittajat seurasivat molempia ja laittaa työtunteja ylös, mutta se olisi ollut reagoivat muun muassa sosiaalisessa mehullua. Silloin kun on tuntunut turhautdiassa esitettyihin kappalevalintoihn. tavalta, olen kutsunut toimituspalaverin ”Vaikka puhutaan, että talkoohenki on koolle. Nyt fiilis on niin mahtava, että yhteiskunnassa kadonnut, ei se opiskelijakaikki tuntuu vaivan arvoiselta”, Toivopiireissä sitä ole. Ei todellakaan. Mutta jos nen sanoo. meitä rattoradiolaisia yhdistäviä piirteitä haetaan, niin yksi tulee ainakin mieleen.

Toivosen peräänkuuluttama hyvä fiilis Me emme osaa sanoa ei”, Kivilahti sanoo. huokuu koko projektista. Studio on pystytetty Hartela Forumin pian remonttiin Kivilahden ilmeestä voi kuitenkin päätelmeneviin toimistohuoneisiin. Pöydät ovat lä, ettei hän varmaan olisi halunnutkaan vanhat ja kuluneet, tuolit muovisia, cdsanoa ei. ■

”

Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin.

Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

DUUNIIN KESÄKSI TAI VAIKKA HETI!

Palkkaamme kesäksi 20 uutta kykyä ja tulevaisuuden tähteä keräämään kannuksia ja kehittymään myynnin ammattilaiseksi

Tarjoamme sinulle palkitsevan työn mukavassa työporukassa laadukkaiden tuotteiden parissa, modernit ja helppokäyttöiset työvälineet sekä varman ja kannustavan palkkauksen.

Tehtävänäsi on markkinoida hyödyllisiä tuotteita tai palveluita niitä tarvitseville kuluttajille.

Jos olet yli 16-vuotias, omaat sujuvan supliikin ja haluat menestyä voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä annamme työhön tarvittavan koulutuksen.

Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa elämäntilanteesi mukaan.

VARMISTA PAIKKASI HETI! lue lisää: www.sm-mega.fi – täytä avoin työhakemus tai soita ja kysy lisää!

Veijo tai Jaakko, puh. 045 7731 3859 • Kirkkokatu 17 C, 5. kerros, 90100 Oulu

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

Kampuksella Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen

Työkipuja EPÄVARMOJEN AIKOJEN USVA leijailee työelämän ympärillä. Teknologia ei vedä, tehtaat hiljenevät, Euroopan talouskriisi ahdistaa. Sievästi epämääräinen ala johtaa nöyryyttäviin hetkiin pankkikonttorissa. Yliopistotutkinnon suorittaneilla vaikuttaa olevan varsin köykäinen tilanne: vakituista virkaa ei löydy mistään, ja esimerkiksi tuntiopettajan työ on pilkottu vuoden mittaisiin jännitysnäytelmiin, joihin ei voi laisinkaan luottaa.

Taloon pääsy ei takaa jatkoa, olipa sinne mennyt opinnäytetyötä tai harjoittelua varten, tai oikeasti töihin. Kaikesta on taisteltava muutosmyönteisesti.

Helsingin Sanomat uutisoi 22.4. artikkelissaan nuorisotyöttömyyden olevan kasvussa. Pohjois-Pohjanmaan alueella nuorisotyöttömien määrä on kasvanut vuodesta 2006 122,0 %, joka absoluuttisena muutoksena tarkoittaa 695 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa Etelässä oli helmikuussa noin 38 000 alle on havaittu 25-vuotiasta työnomadeita, jotka töntä työnhakijaa.

”

parkkeeraavat

Pahin tilanne on koneensa kanssa Uudellamaalla, ja jutussa kerrottiinkin kahvilaan koko Nokian tyhjäksi päiväksi. jättämästä Salosta, jossa oli kovin synkkää. Kainuussa nuorisotyöttömyys on pitkään laskenut, mutta nyt tilastot ovat sielläkin kääntyneet huonompaan.

Opiskelu on opiskelijan (kesä)työtä KUNNON KESÄOPINTOTARJONTAA on vaadittu vuosikymmeniä. Keskustelu kolmannesta lukukaudesta konkretisoituu opiskelijallekin viimeistään, kun kesälle täytyy löytää tekemistä. Yliopisto tarjoaa opetusta pääsääntöisesti vain 30 viikkoa vuodessa. Mitä jää vapun ja Vulcanalian väliin, jos työpaikka on jäänyt saamatta?

Kesäopinnot ovat opiskelijoille tärkeä keino edistää opintoja ja monipuolistaa tutkintoa esimerkiksi avoimen yliopiston kursseilla. Kesäopiskelu on myös toimeentulon lähde, kun kesätöitä ei syystä tai toisesta ole. Ympärivuotinen opiskelu olisi taatusti tehokasta, mutta kaikilla opiskelijoilla ei ole tähän tasapuolisia mahdollisuuksia.

Laadukkaat ja sujuvat opinnot ovat yliopistomme päätavoitteita. Siksi tiedekunnille on jaettu kaksi miljoonaa euroa strategiarahaa, joka on tarkoitettu muun muassa kesäopintojen, omaopettajatoiminnan ja kieliopintojen rahoittamiseen.

Satsaukset maksavat itsensä takaisin helposti. Tiedekunnat saavat yli 3 000 euroa jokaisesta 55 opintopistettä suorittaneesta opiskelijasta. Kesällä opiskelija voi hyvinkin saada suoritettua ne muutamat puuttuvat nopat ja rästikurssit.

Valitettavasti eri tiedekunnissa kesäopiskelumahdollisuudet ovat aivan erilaisia. Osa tiedekunnista on esimerkillisesti panostanut kesäopintotarjonHallitus linjaa

taan, mutta osa on tuottanut pettymyksen. Kiitosta ansaitsevat etenkin humanistinen, taloustieteellinen ja luonnontieteellinen tiedekunta.

HuTK satsasi alun perin 10 000 euroa kesäyliopiston kurssitarjontaan mutta kysynnän vuoksi tuplasi summan. LuTK on budjetoinut 45 000 euroa omien kurssiensa järjestämiseen.

Jotkin muut tiedekunnat ovat olleet nihkeitä.

Kesäopintoihin investoidut summat ovat olleet suppeita, ja niillä on tuettu lähinnä pakollisia kielikursseja pienelle opiskelijamäärälle. Avoimia opintoja ei juuri ole haluttu rahoittaa.

Jatkossa yliopisto tarvitsee selkeät ohjeet siitä, miten kesäopintojen järjestäminen etenee.

Kaikkien tiedekuntien täytyy turvata kattavat kesäopiskelumahdollisuudet, ja päätöksiä tulee tehdä jo syksyllä. Opiskelijoita täytyy kannustaa kesäopintoihin, eikä niiden suorittaminen saa vaatia turhaa byrokratiaa, lupalappujen kiikuttelua ja ilmoittautumista jopa kuukausia etukäteen.

Opiskelijoiden vastuu on panostaa kesäopintoihin eikä jättää tenttejä väliin ilmoittamatta kuulustelijalle. Opiskelijoiden täytyy myös vaatia monipuolista kesäopintotarjontaa, joka tarkoittaa oman alan kursseja, kieliopintoja ja avoimia opintokokonaisuuksia – ei vain kirjatenttejä. ■ Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, vastuunaan koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat.

teksti Jaana Isohätälä

Lyhyempi oppimäärä

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Missä on vika? Siinäkö, että nuoret eivät enää suostu tekemään ”paskaduunia” pienellä palkalla?

Jos maisteri on valmis tarttumaan mopinvarteen saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulon kesäksi, voidaan mielestäni puhua hyvin motivoituneesta työntekijästä. Näitä paikkoja ei pakon edessä oleva hakija edes saa, sillä häntä pidetään ylikouluttautuneena ja mahdollisesti ylimielisenä lusmuna, joka ei töitä osaa tehdä.

Onko tässäkään mitään järkeä? Ilmaista työvoimaa, tai vähintään puoli-ilmaista, otetaan kyllä avosylin vastaan. Jokuhan ne tunnit tekee alemmalla hinnalla ja tulee samalla varmistaneeksi sen, että seuraavankin on siihen tyydyttävä. Jonottajia riittää.

Etelässä on havaittu nomadeita, jotka parkkeeraavat koneensa kanssa kahvilaan koko päiväksi. Saattaapa toimistohotellissa odottaa pieni vuokrakoppikin. Tätä toimintaa kutsutaan joustavaksi sopeutumiseksi työelämän haasteisiin.

Yrittäjäksikö tässä pitäisi ryhtyä, muuttaa maasta, vaihtaa sukupuolta? Tarjolla on vain pätkäputkia tai parhaassa tapauksessa uskomattoman harvinainen urakkamunkki. Sitten täytyykin jo downshiftata burn outin kolkutellessa. Enää ei auta edes se, että papereista löytyvät pedagogiset opinnot. Ellet sitten ole erityisopettaja – kaipaavia kouluja on työ- ja elinkeinotoimiston listassa reilut toista sataa. Lääkäreistä en viitsi edes puhua.

Kirjoittaja opettelee käyttämään sanoja musiikin lailla.

@ylkkari

5/2013 | 19

TENTTIAKVAARIO • tekstit Ville Koivuniemi • kuvat Mikael Heikkinen

Valmistuessaan tenttiakvaario muistuttaa enemmän tietokoneluokkaa kuin kalamaljaa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti tenttiakvaarion kunniaksi tempauksen, jossa tenttimistä pääsi kokeilemaan leikkimielisesti Linnanmaan kampuksen keskusaulassa sijainneessa lasikopissa.

Akvaariosta totta syksyllä OULUN YLIOPISTO OTTAA käyttöön tenttiakvaarion syksyllä 2013. Se on joustava tenttimismuoto, jossa opiskelija varaa itselleen tenttimisajan haluamanaan ajankohtana verkossa.

Kuusitoistapaikkaisessa akvaariossa tentin tekijöitä valvotaan videokameralla. Akvaario ei suoranaisesti korvaa mitään nykyisiä tenttejä, vaan on lisäpalvelu, jonka opettajat voivat halutessaan ottaa käyttöön. ”Tästä on kyllä hyötyä sekä

tenttiä tekeville opiskelijoille että tentin laativille opettajille.

Opettaja laatii kysymyspatteriston, josta kone arpoo kysymyksen opiskelijalle”, tenttiakvaariotyöryhmän sekä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Jaana Isohätälä kertoo.

Akvaarioon liittyvät käytännöt suunnitellaan syksyn aikana. Siitä johtuen aluksi tenttejä voi tehdä ainoastaan paperille.

Myöhemmin tenttiä voi myös tietokoneen avulla.

Päätös tenttiakvaariosta nuijittiin pöytään Oulun yliopiston koulutusneuvoston kokouksessa. Neuvosto päätti sijoittaa akvaarion toteuttamiseen 20 000 euroa.

OYY on janonnut tenttiakvaariota osaksi opiskelujen sujuvoitumista jo pitkään. Tenttiakvaario on ollut OYY:n koulutuspolitiikkaan liittyvien tempausten ja mielipidekirjoittelun kestoaihe viime vuosina.

OYY järjesti ikään kuin

Miltä ajatus tenttiakvaariosta kuulostaa?

Tästä on kyllä hyötyä sekä tenttiä tekeville opiskelijoille että tentin laativille opettajille.”

”

Jaana Isohätälä, OYY:n hallituksen jäsen

muistutukseksi ja kiitokseksi tenttiakvaarion tulosta tempauksen, jossa opiskelijat pääsivät tekemään leikkimielisen tentin akvaariota muistuttavaan tilaan Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Todellisuudessa akvaario sijoitetaan näillä näkymin Luna-kirjaston viereiselle 2S-käytävälle nykyisen KO150-huoneeseen. Ensimmäiset oikeat tentit akvaariossa päästäneen tekemään siis jo ensi syksynä. ■

MUUTOKSIA KAMPUKSELLA • teksti Ville Koivuniemi

Arkkitehtiosasto luultavasti Lunakirjaston paikalle

Miikka Holpainen Matematiikka, 3. vuosi

Henna-Liisa Kaihovirta Logopedia, 2. vuosi

Iiris Vesala Matematiikka, 1. vuosi

”Tuntuu ideana hyvältä. Itse tarvitsen hiljaisen tilan tentin tekoon, siinäkin mielessä tenttiakvaario on tervetullut. Lisäksi se vähentäisi stressiä, kun tenttejä voisi aikatauluttaa omaehtoisesti. Uskon, että tulisin sitä käyttämään.”

”Tenttiakvaario on tosi tervetullut. Sen avulla pystyy esimerkiksi tiivistämään tenttiaikataulujaan.

Meidänkin opintoihin toisi varmasti lisää joustavuutta. Uskon, että tulisin sitä käyttämään.”

”Kuulostaa todella hyvältä. Vapaavalintainen aika tentin tekemiseen toisi hyötyä opiskeluun.

Esimerkiksi hylätyn tentin voisi uusia aikaisempaa nopeammin.

Luulen, että tulisin akvaariota käyttämään.”

oulunylioppilaslehti

OULUN YLIOPISTON arkkitehtiosaston sijoituspaikka Linnanmaan kampuksella ei ole vielä täysin varmaa, mutta mitä todennäköisimmin se sijoitetaan nykyisen Luna-kirjaston sekä osittain konetekniikan osaston nykyisiin tiloihin.

Asia selvisi Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuudessa 24. huhtikuuta. Tulevaisuuden kampuksen esittelemiseen keskittyneessä tilaisuudessa esiteltiin lyhyesti myös konkretiaa siitä, millaisia muutoksia Oulu yliopiston tilaryhmä on suunni-

tellut seuraavan viiden vuoden varalle.

Arkkitehtiosaston vaihtoehtoisena paikkana on spekuloitu myös nykyistä eläinmuseota, mutta Ylkkärin tietojen mukaan Luna-kirjaston tilat ovat todennäköisemmät. Sijoituksen päättää lopulta Oulun yliopiston hallitus.

LINNANMAAN

KAMPUSVISIOON

seuraavan kolmenkymmenen vuoden näkökulmasta voi tutustua osoitteessa: http://www.oulu.fi/yliopisto/ tulevaisuudenkampus

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Ankarassa diplomaattiseurassa Kansainvälisestä urasta haaveileva historioitsija sai viime syksynä arvokkaan kokemuksen työharjoittelusta suurlähetystössä.

N:nnen vuoden aate- ja oppihistorian opiskelija Timo Kaustinen, 27, valmistelee ulkoministeriöön liittyvää gradua.

TIMO KAUSTINEN OLI pyöräilemässä, kun hänelle soitettiin rahisevalta puhelinlinjalta.

Hän erotti sanan Turkki ja meinasi lyödä luurin korvaan, kunnes muisti hakeneensa edustustoharjoitteluun. ”Olin kirjoittanut hakemukseen, etten osaa puhua turkkia, en ole koskaan käynyt Turkissa enkä tiedä maasta juuri mitään, mutta olen nopea oppimaan. Pääsin kuin pääsinkin harjoitteluun Suomen suurlähetystöön Ankaraan.”

Asunnon etsiminen Suomesta käsin oli hankalaa, joten Kaustinen päätyi hintavaan vuokra-asuntoon suurlähetystöalueelta. ”Hieman yllättäen asunnon mukana tuli myös espanjalainen kämppäkaveri, joka työskenteli YK:ssa konsulttina. Kämppis oli vähän eloisampi tapaus ja jatkuvasti liikenteessä. Hän myös järjesti maahan saavuttuani kattoterassillamme sangriakutsut”, Kaustinen muistelee.

Suurlähetystön tarkoituksena on edustaa Suomea Turkissa, vahvistaa maiden välistä vuorovaikutusta sekä valvoa Suomen kansalaisten etua. Harjoittelijana Kaustinen sai avustaa diplomaattista henkilökuntaa päivittäisissä asioissa. Lisäksi hän kirjoitti taustamuis-

tioita ulkoasiainhallinnon käyttöön sekä auttoi suurlähetystön kulttuuri- ja tiedotusasioissa.

Työnkuvaan kuului myös asemamaan tilanteen seuraaminen. Merkittävät poliittiset tapahtumat sattuivat aivan vieressä, kun naapurimaa Syyriassa oli sota käynnissä. ”Olin samassa työhuoneessa syyrialaisen kaverin kanssa. Hän soitteli läheisilleen kotiin, ovatko nämä elossa. Uutisia ei ollut vara jättää lukematta. Suomessa taas ei tapahtunut oikein mitään sen suurempaa, paitsi kissa hyppäsi joutsenen selkään”, Kaustinen hymähtää.

Työssä turkin kielen taidosta olisi ollut etua, mutta englannilla pärjäsi hyvin. ”Riitti, kun puhui mikähäkkistä. Omasta mielestäni en ole kovin hyvä englannissa, mutta eivät diplomaatitkaan olleet sen parempia.”

Kaustinen suosittelee ehdottomasti harjoittelua ulkomailla. Vaikka välillä oli hankalaakin, reissu oli kokemisen arvoinen. ”Menin Turkkiin vaikka en osannut kieltä, enkä koe itseäni suureksikaan herrasmieheksi. Mutta siellä vain hengailin diplomaattien kanssa ja hyvin pärjäsin”, Kaustinen tuumaa.

@ylkkari

5/2013 | 21

Yllätyksenä yrittäjäksi Tiina Ronkainen äimistelee päivittäin, kuinka hienoa on nähdä oman firman konkreettinen kehitys.

MUUTAMA VUOSI SITTEN yrittäminen ei kiinnostanut Tiina Ronkaista. 26-vuotias Ronkainen on sittemmin huomannut, että yrittäminen sopii hänen järjestelmälliselle luonteelleen. ”Tykkään, kun langat ovat omissa käsissäni. On itsestäni kiinni, toimiiko homma.”

Disturb,fi-nimisen vaatteita myyvän verkkokaupan Ronkainen perusti poikaystävänsä kanssa reilu pari vuotta sitten. Verkkokaupan kylkeen avattiin myymälä viime syksynä, ja sen jälkeen kasvu on ollut perustajan mukaan räjähdysmäistä.

Yrittäjyys ja International Business -maisteriohjelmassa opiskelu ovat solahtaneet Ronkaiselta hyvin yhteen. ”Omaa yritystä on voinut käyttää esimerkkinä koulutöissä, joten teoria ja käytäntö ovat tukeneet toisiaan. Vaatii motivaatiota keskittyä yhtä paljon opiskeluun ja työntekoon”, hän sanoo.

Aiemmin ranskan kielestä filosofian maisteriksi valmistunut Ronkainen saa verkkokaupan kansainvälistämistä käsittelevän kauppatieteen gradunsa toukokuussa ulos. Kieliopinnoista on ollut liiketoiminnassa hyötyä. ”Pari viikkoa sitten olin työmatkalla Pariisissa. Oli tärkeää pystyä kommunikoimaan

oulunylioppilaslehti

paikallisten kanssa heidän omalla kielellään.”

Yrittäjän työpäivä alkaa yleensä aamuseitsemältä sähköpostien lukemisella. Salitreenin jälkeen hän työskentelee myymälässä kuuteen asti ja jatkaa paperitöitä muutaman tunnin. Tähän mennessä Ronkainen ei ole vielä yrittäjänä lomaillut. ”Yksittäisiä vapaapäiviä tulee kyllä pidettyä. Sormet syyhyävät päästä koko ajan hommiin, joten lomaan keskittymisestä tuskin tulisi mitään”, Ronkainen epäilee nauraen.

Yrittäjyydestä haaveilevia opiskelijoita Tiina Ronkainen kehottaa verkostoitumaan opiskelukavereiden kanssa ja hankkimaan paljon tietoa. ”Typeriä kysymyksiä ei ole olemassakaan.

Jos mieltä askarruttavan asian jättää kysymättä, voi käydä huonosti. Esimerkiksi yllätyksenä tuleva muutaman tuhannen jälkivero on pienelle yritykselle iso juttu”, hän varoittaa.

Vaikka kannattaa olla realistinen, silti täytyy pitää unelmistaan kiinni ja olla myös vähän hullu. Tiina Ronkainen on monet kerrat nauranut poikaystävänsä kanssa, etteivät he alun perin tienneet ollenkaan, mihin lähtivät mukaan, kun laittoivat kaupan pystyyn.

Viime syksynä avatun Disturb-myymälän omistaja Tiina Ronkainen tuskailee, että tuotteet eivät kohta enää mahdu varastoon. ”Onneksi se on positiivinen ongelma”, hän hymyilee.

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

Ajankohtaiset lastarit

Hallitus valmiina kokoukseen. Yllä Tytti Kuosmanen (vas.), Riikka Makkonen, Outi Partanen, puheenjohtaja Henna Määttä ja Laura Ketonen. Alla Susanna Maununiemi (vas.) ja Diana Jusola.

Pienistä tiloista ponnistavan varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö kuhisee tekemistä ja toimintaa OULUN

VARHAISKASVATUKSEN

ylioppilaat ry:n, eli tuttavallisemmin Lastarien, hallitus on kiltahuoneellaan aloittamassa arviolta pitkäksi venähtävää kokousta.

Tuoleja on järjestelty pitkin seiniä kehämuodostelmaan yhdeksänjäsenistä hallitusta varten.

Kehän keskelle jää noin pari neliötä tyhjää tilaa.

“Puheenjohtajan paikka on tässä hyllyn alla, ei saa olla liian pitkä tai ei mahdu istumaan!”, vitsailee Lastarien puheenjohtaja Henna Määttä. Tilanpaljoudesta ei siis voida puhua – lastariopiskelijat kutsuvatkin huonettaan kopiksi.

“Kopilla ei tule vietettyä aikaa, tämä tila kun on suurinpiirtein snooker-pöydän kokoinen. Usein hallituksen kokoukset pidetäänkin iltapäivällä kahviossa jotta niitä on helppo tulla seuraamaan”, kertoo Lastarien yhteistyö- ja fuksivastaava Susanna Maununiemi.

“Käsitän kiltahuoneen tilaksi, joka on avoin kaikille opiskelijoille rentoutumista ja opintoasioista keskustelua varten.

Tällä hetkellä koppi on ainoana lukollisena tilana meillä varastokäytössä”, Maununiemi jatkaa.

“Tilanpuutteen vuoksi ollaan sekaisin kasvatustieteen päässä.

Luokanopettajaopiskelijoiden

Olohuone-kahvilassa pyöritään, mutta fuksit eivät tiedä ketkä on “omia”. Ei ole sopivaa tilaa tutustua.”

“Kokoukset pyritään pitämään jossain muualla koska täällä ei mahdu istumaan. Ja happi loppuu!”, naurahtaa varapuheenjohtaja Diana Jusola.

Kopin neliöiden rajallisuus ei kuitenkaan estä Lastareita olemasta toimiva ainejärjestö: “Jäsenistömme on suhteellisen iso ja aktiivinen – esimerkiksi hallitukseen halukkaita löytyy aina fuksista lähtien. Tänä vuonna hallituksessa on myös maisterivaiheen opiskelija”, Määttä kertoo.

“Tämä on harvinaisempaa sen takia, että jo kandin tutkinnolla saa alalta hyvin töitä ja moni tekee työn ohessa maisteritutkintoaan, eikä ehdi ainejärjestön hommiin vaikuttamaan.”

Poikkitieteellistä tekemistä Vuonna 2015 ainejärjestön kolmikymppisiä juhlistavien Lastarien toiminta on poikkitieteellistynyt vuosien aikana.

“Aikaisemmin olimme keskittyneet tänne kasvatustieteen puolelle, mutta nyt on alettu tekemään yhteistyötä ja järjestämään tapahtumia teekkareiden

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun varhaiskasvatuksen ylioppilaat ry Huoneeseen mahtuu enintään: 30 henkeä päällekkäin lastattuna. Mukavasti ollessa 10 henkeä maksimissaan.

Miten sinne pääsee: KK206, Humuskuppilan vieressä.

Pääasialliset käyttäjät: Hallituslaiset kokouksia varten, varaston käyttäjät.

Käytön aktiivisuusaste: Harvoin, varastona.

Varustelu: Kahvinkeitin, mikro- aaltouuni.

Erikoisuus: Maunonkadulta Musiikkikasvatuksen tiloista pelastetut lastentarhaopettajaopiston maskit.

ja luonnontieteilijöiden kanssa”, Määttä kertoo.

Vakavaakin sisältöä löytyy: Universitas-rahoituksen kautta järjestetty seikkailupedagogiikan kurssi oli Lastareiden käsialaa alusta loppuun.

“Jäsenistön haluja ja toiveita on kartoitettu, ja toimintaa ryhdytty suunnittelemaan sen mukaan. Esimerkiksi askarteluiltoja on jo kerran ehditty järjestämään.

Toiminnan on tarkoitus liittyä jollakin tavalla meidän alaan, että siitä on hyötyä jälkeenpäin”, puheenjohtaja tarkentaa.

“Koulutuspoliittinen vastaava järjesti kyselyn opiskelujen sujuvuudesta, jaksamisesta ja hallituksen toiminnasta. Kyselystä tehtiin koonti joka käytiin kehittämisiltapäivänä läpi. Mukana oli myös opettajia.”

Ajan hermolla tapahtumista Lastentarhanopettajiksi opiskelevat vaikuttavat olevan hyvin hereillä alastaan ja yleisesti perillä asioista. Mistä innostus kumpuaa?

“On paljon opiskelijoita jotka ovat jo lastenhoitajia tai sosionomian puolelta tulleita ja haluavat opiskella lisää”, kertoo Maununiemi.

“Opettajan työnkuvaan kuuluu seurata yhteiskunnan tapahtumia ja olla kriittinen. Opettajalehtiä ilmestyy tiuhaan ja sieltä näkee ajankohtaista keskustelua. Luennoitsijat nostavat kiinnostusta herättäviä asioita esille.

Omien pohjatietojen puuttuessa haetaan tietoa ja perehdytään asioihin.”

Luennoilla on puhuttu paljon myös Alppilan ruokalakohtauksesta ja opettajan irtisanomisesta. ”Tapaus herättää kovia tunteita – tavallisista tallaajista tulee kädenkäänteessä ammattikasvattajia. Keskustelu on tottakai hyväksi, mutta faktahan se on että yläkoulusta puuttuu todella tärkeitä työkaluja huonosti käyttäytyviin opiskelijoihin puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan”, Määttä harmittelee.

“Ei-sanasta on tullut todella hankala. Nykyään vanhemmat neuvottelevat kaikesta lapsen kanssa. Lapsi saa liikaa vastuuta ikäänsä nähden, kuin mitä pystyy käsittelemään. Neuvottelutaidot on hyvä oppia, mutta kaikesta ei voi neuvotella.

Aikuisella on vastuu omasta lapsestaan”, pohtii kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen vastaava Laura Ketonen.

“Rakkautta ja kuria sopivassa suhteessa”, huikkaa Jusola. ■ @ylkkari

5/2013 | 23

JÄRJESTÖ- JA HALLINTOSIHTEERI vastaa pääsihteerin alaisuudessa osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta. Työ sisältää käytännön järjestelyjä ja monipuolisia kokoussihteerin tehtäviä, sekä itsenäistä valmistelutyötä.

EDELLYTÄMME sinulta perehtyneisyyttä järjestötoimintaan ja yhdistyslakiin, järjestöhallinnon kokemusta ja osaamista, hyvää suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa, erinomaisia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä paineensieto- ja organisointikykyä. Lisäksi järjestö- ja hallintosihteerin on oltava sitoutunut, aloitteellinen, sekä vastuuntuntoinen. Perehtyneisyys ylioppilaskunnan toimintaan ja akateemiset opinnot katsotaan hakijalle eduksi.

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

Ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

JÄRJESTÖ- JA HALLINTOSIHTEERIÄ Vakituiseen työsuhteeseen 27.5.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 1783,25 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on kokopäiväinen, 37,5 tuntia viikossa.

Työsuhteeseen sovelletaan ylioppilaskuntien työehtosopimusta.

HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään torstaina 16.5.2013 klo 14.00, otsikkoriville maininta ”järjestö- ja hallintosihteeri”.

Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla 21.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä.

Järjestö- ja hallintosihteerin toimi on loistava tilaisuus päästä kehittämään nuorekasta organisaatiotamme. Järjestö- ja hallintosihteerin tehtävänä on mm. järjestötoiminnan suunnittelu ja koordinointi, sekä järjestöyhteistyö. Lisäksi tehtäviin kuuluvat järjestöjen neuvonta ja koulutus, järjestöviestintä, ylioppilaskunnan kulttuuritoiminnan koordinointi sekä sidosryhmäyhteistyö.

Järjestö- ja hallintosihteeri vastaa myös ylioppilaskunnan tapahtumien, kuten vuosijuhlien ja lukukauden avajaistapahtuman järjestämisestä.

Lisätietoja: Pääsihteeri Ilari Nisula, 040 523 1822, paasihteeri@oyy.fi Järjestö- ja hallintosihteeri Joni Vatjus-Anttila, 040 525 5562, jhs@oyy.fi Hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen, 040 523 1821, hpj@oyy.fi

/yp

thl.fi

eb

oo k

issa

Tutkittua tietoa, uusia avauksia

n m y ö s Fa

Tilaukset

c

YHT EISK UNT APO LITII KKA

Y

Po

YhteiskuntaPolitiikka on hyvinvointitutkimuksen avoin foorumi, jossa kuuluu ajattelun ääni. YP:n jutuilla on taipumusta saada julkisuutta, herättää uteliaisuutta, virittää keskustelua ja käynnistää toimenpiteitä.

2/2013

Sijoita ajatteluun!

Tietoa tuoreimmasta numerosta, arkiston ja blogit löydät osoitteesta

YHTEISKUNTAP

Eikä maksa paljon: vuosikerran (kuusi numeroa) hinta kestotilauksena on 36 euroa ja opiskelijoille vain puolet tästä.

Terveyden ja hyvinv oinnin laitos PL 30 00271 Helsinki www.thl.fi

OLITIIKKA 2/2013

Palkka nousee eläkeikään ast i Paljonko omais hoito säästää?

Tupakan orjat Terveys kaikissa politiikoissa Nuorten rahap elihaitat

www.thl.fi/yp ◆ puh. 03 4246 5304 ◆ asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi

Etsitkö kotia? sato.fi

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

oulunylioppilaslehti

koti kuten haluat

24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella ARVIOT

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

Haarukassa

KIRJA

Helga Skiftesvik Ikä: 24 vuotta.

Opiskelee: Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa, 2. vuosi. Aikaisemmalta koulutukseltaan TtM ja ravitsemusterapeutti.

Kotoisin: Oulusta.

Asuu: Oulun keskustassa.

Harrastukset: Kuntonyrkkeily, jumpat, kahviloissa käyminen.

MIINA SUPINEN Orvokki Leukaluun urakirja WSOY 2013. 134 s.

Lautasella: Tuban aamupalaa.

Kahvila

Kahvila-ravintola Tuba Missä: Mannenkatu 2.

Mitä: Aamupalaa, lounasta kasvispainotteisella ruokalistalla, kahvia jne.

Muuta: Kierrätyshenkinen, lähi -ja luomutuotteita suosiva kulttuurikuppila.

Toimittaja testasi: Tuban aamupalan (leipä, puuro, smoothie, tuoremehu, kahvi/tee).

Arvio: Smoothie oli tosi hyvää mutta puuro aika mautonta. Plussaa siitä, että aamupala tuotiin pöytään, vaikka puuro hieman viipyikin. Viihtyisä ja tilava paikka.

Tähdet asteikolla 1–5:

***

Miksi lähdit opiskelemaan luokanopettajaksi?

Luokanopettajan ammatti on ollut pitkäaikainen haaveeni. Lukion jälkeen lähdin kuitenkin opiskelemaan ravitsemustiedettä Kuopioon. Siihen aikaan treenasin aika paljon ja terveellinen ravitsemus alkoi kiinnostaa.

Toisaalta minua houkutteli myös muutto uuteen kaupunkiin. Kun valmistuminen alkoi lähetä, tuli sellainen fiilis, että haluan opiskella lisää. Tällä hetkellä luokanopettajan työ tuntuu enemmän sellaiselta, jonne menisin mielelläni joka aamu.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En oikeastaan. Joskus on opintojen takia pitänyt olla muutama päivä gluteenittomalla ruokavaliolla tai pussikeittodieetillä.

Luokanopettajaksi opiskeleva Helga Skiftesvik testasi kahvilaravintola Tuban aamupalan.

”Lempikahvilani on toinen olohuoneeni” Ravitsemusterapeutiksi valmistunut ja luokanopettajaksi opiskeleva Helga Skiftesvik alkoi opiskella uuteen ammattiin ennen kuin ensimmäiset maisterin paperit olivat taskussa. Vaikka ravintoasiat kiinnostavat, opettajan työ tuntuu enemmän omalta. Vapaa-ajallaan tämä nainen suuntaa kuntonyrkkeilemään tai vaihtoehtoisesti rentoutumaan lempikahvilaansa.

Syön terveellisesti, mutta muistan myös herkutella. Syöminen ei saa olla liian stressaavaa. En esimerkiksi kannata herkkulakkoja vaan kohtuullisuutta. Yksittäinen ruoka itsessään ei ole paha, kokonaisuus ratkaisee.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

En tykkää maksaruuista. Se haju on niin kauhea, että välttelen silloin ruokaloita.

Millä herkuttelet?

Otan kahvilassa palan juustokakkua tai ostan suklaata.

Saanko asiantuntijalausunnon seuraavaan: Onko pakko syödä aamupalaa, jos ei taho?

Omasta mielestäni aamupala ei ole välttämättömyys, jos se ei maistu. Aika monella se kuitenkin parantaa ateriarytmiä ja nälänhallintaa. On ristiriitaisia tut-

kimuksia siitä, onko aamupalan syömisellä merkitystä esimerkiksi painonhallinnan kannalta.

En tarvitse. Se mitä kahvilassakin juon, on mieto latte. Kahviloissa parasta on tunnelma.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Mitä tykkäät tästä lounaskahvilasta?

Ei tule mieleen mitään hirveän eksoottista. Lapsenakin kun reissattiin, söimme siskoni kanssa vain ranskalaisia. Kreikkalaisesta ruuasta tykkään tosi paljon.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Käyn lempikahvilassani useamman kerran viikossa, näen siskoa ja kavereita. Toisinaan käyn yksinkin, saatan vaikkapa lukea siellä tenttiin. Lempikahvilani on vähän kuin toinen olohuoneeni. Ravintoloissa käyn harvemmin, ehkä kerran kuukaudessa.

Oletko kahviaddikti, tarvitko sen joka-aamuisen kahvikupposen?

Ihan viihtyisä paikka. Kiva, että on liikennettä ympärillä, niin on jotain mitä katsella. Kierrätyskalusteet ovat kiva idea.

Maistuiko aamupala?

Muuten oli hyvää, mutta puuro oli aika heikkoa.

Smoothie oli tosi hyvä. Jos saisi oikein hifistellä, täällä olisi tuoreita leipiä. Asiakaspalvelu oli tosi ystävällistä.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Kolmonen, koska puuro ja melko hidas palvelu alentavat arvosanaa. Tällaisia kahviloita ei ole Oulussa montaa, joissa saa aamupalaa. Voisin tulla tänne joskus lounaallekin. ■

MUSIIKKIOPISTON KÄYNYT poika haaveilee Sibelius-lukiosta ja konserttipianistin ammatista. ”Kuvitteletko todella, että pääset pitkälle vain koska olet heilutellut rytmimunaa savolaisessa musiikkileikkikoulussa?” vastaa ammatinvalintapsykologi Orvokki Leukaluu. Tulevaisuuden ammatti ihmetyttää työelämässä oleviakin, omien mieltymysten ja taloudellisten haasteiden ristituli tuskastuttaa. Miina Supisen (s. 1976) luoma hahmo Orvokki Leukaluu pelastaa ja antaa käytännönläheisiä ohjeita personal traineriksi, puutarhuriksi ja pullapomoksi.

Urakirja kurvaa ammatinvalintaohjaukseen parodian ja komiikan keinoin. Yleisradiossa viime vuonna lähetetyssä Uraradiossa kuulijoiden työelämäongelmiin vastannutta Leukaluuta esitti Miitta Sorvali.

Hänen lukemanaan ohjeet ovat olleet varmasti vielä hersyvämpiä! Varsinaista hupia syntyy, kun Leukaluu tekee omia johtopäätöksiään varsin ilmiselvän tapauksen suhteen. Mutta onhan Facebookin naispomo Sheryl Sandbergkin kehottanut ajattelemaan uraa tikapuiden sijaan kiipeilytelineenä.

Oli virkistävää pitkästä aikaa lukea teosta, joka oli kevyt, helppo ja huvittava huolimatta lievästä kiireessä luodun hajusta. Kaikki te, jotka yliopistossa pohditte pääaineen vaihtamista tai täyskäännöksen tekemistä, ehkäpä tärinäinsinöörin tai opettajan ammattia, ottakaa Supisen kirja kauniiseen käteen ja viihtykää. Joulukuusikauppiaskin on ammatti, eikä lainkaan hävettävä sellainen.

Jenni Kinnunen

Joulukuusikauppiaskin on ammatti, eikä lainkaan hävettävä sellainen.”

”

@ylkkari

5/2013 | 25

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik LEVYT

SLAP BETTY 94720 POHJOISESSA SUOMESSA on aina syntynyt kovia rock-bändejä, joiden tinkimätön tekeminen ja armoton energia kristallisoituvat varsinkin livetilanteissa. Yksi tämän hetken merkillepantavimpia ryhmiä tällä saralla on kemiläinen Slap Betty, jonka kotiseuturakkaasti nimetty esikoinen 94720 on levytetty osin viimevuotisen Nuclear Explosion -livebändikilpailun pääpalkintona olleella studioajalla.

Myös levyllä Slap Bettyn vahvuudet manifestoituvat,

SUEDE Bloodsports

HARVA USKALSI ODOTTAA marraskuussa 2003 hajonneelta Suedelta uutta levyä vielä kohutun ja mainetta niittäneen vuoden 2010 hyväntekeväisyyskeikankaan jälkeen. Melko tarkkaan kolme vuotta myöhemmin bändi kuitenkin palaa entisessä kokoonpanossaan uutuuslevyllä tarjoten samalla uskomattoman päänsisäisen aikamatkan 1990-luvulle. Autenttinen Suede-soundi on jälleen totta: Brett Anderson vetää kuulaasti (kuin silloin ennen) ja bändi vastaa äänensä uudelleen löytäneen vokalistin haasteeseen painokkaasti.

Sopivasti kymmenen biisin mittainen levy koostuu laa-

mutta hieman yllättäenkin se paljastaa keikkahurmiossa helposti huomaamatta jääviä lieviä vajavaisuuksia. Rock’n’rollia bändiltä ei puutu, se on sanomattakin selvää, mutta albumiympäristössä kaipaisi paahtoon jo hieman enemmän nyansseja ja selkeitä suvantojakin. Keulamies Teemu Ylinikan rähinäinen laulu kuulostaa näin taltioituna myös yllättävän yksiulotteiselta.

Tiukkahan tämä combo on kuin saunassa istuviksi muovatut farkut, ja rytmiryhmä sekä taustalaulut toimivat juuri niin kuin pitää. Ennestään kovaksi havaittu ykköskitaristi Juhana Länttä on varmasti Suomen kovimpia kepittäjiä, ja hevahtavat lickit sooloissa tuovat mukavaa lisäväriä katurock-menoon kuulostamatta turhalta tiluttelulta. Biisikatalogista esiin nousevat rauhallisempi Drunk not Dead sekä levyn päättävä, Kemille omistettu epärakkauslaulu Wondertown.

Asu etiketin mukaan Kim Rantala työskenteli viime lukuvuoden Suomen ylioppilaskuntien liitossa opiskelijoiden edunvalvojana.

Tämän lukuvuoden Rantala on opiskellut aktiivisesti. Hän aikoo valmistua ruotsin ja englannin kielen opettajaksi parin vuoden kuluttua.

taa. Hän kertoi sen maksaneen 90 euroa.

Minulla pitäisi olla ykköset päällä, jos haluaisin näyttää heidän seurassaan normaalilta.

Eroavatko arki- ja juhlatyylisi toisistaan?

Pukeudun juhliin aina etiketin mukaan. Kaapistani löytyy kaikenlaisia asuja hyvin istuvasta frakista lähtien. Frakki on muuten todella mukava päällä.

Se ei purista mistään. Tosin sen pukeminen on oma suorituksensa. Ekalla kerralla minulla meni kolme varttia, että sain frakin ylle ja kunniamerkit ja nauhat oikeille paikoilleen. Välillä piti ottaa puhelua kaverille ja kysyä ohjeita.

Marko Pyhähuhta

dukkaista ja tarttuvista biiseistä vailla joutavaa täyteainetta, ja niin herkemmät kuin mahtipontisemmat raidat värisyttävät selkäpiitä hämmentävänkin koskettavalla tavalla. Monitahoinen ja sävykäs materiaali kolahtaa yhä toistuvien kuunteluiden jälkeen joka kerta uudelleen, ja kappaleista jokainen tuntuu vuorollaan nousevan esiin. Menevämmistä biiseistä Snowblind kohoaa samaan kastiin Trash-klassikon kanssa, joskin hieman tummempisävyisenä, mikä ei sekään ole lainkaan huono asia. Hit Me tekee sitten saman kevyemmin.

Tila, ylisanat ja tähdet tuntuvat ikävä kyllä loppuvan kesken, kun yrittää ruotia levyä, joka kuuluu heittämällä jokaisen koskaan brittipopista tykänneen ihmisen hyllyyn sekä kokonaisuutena Sueden ehdottomaan parhaimmistoon.

Always-kappaleen kertosäkeen ”I will always be near” onkin yhtäkkiä helppo uskoa Sueden feenikslintumaisen ylösnousemuksen edessä, ja muutaman päivän kuuntelulla voisinkin lätkäistä levynkanteen tarrat ”vuoden albumi” ja ”vuosituhannen comeback”.

Marko Pyhähuhta

Miten pukeudut, kun olet yksin kotona?

Laiskuuttani en yleensä jaksa vaihtaa vaatteina, joten hengaan kotonakin farkuissa. Vietän tosin aika vähän aikaa kotona.

Miten pukeuduit teininä?

Yhteisön paine oli kova.

Päällä oli Micmacin farkut, Airwalkin skeittikengät ja Stockerin huppari. Oma tyyli alkoi löytyä yläasteella.

Mikä on vaatekaappisi häpeäpilkku?

Pohjoismaisen filologian opiskelijan Kim Rantalan, 23, vaatekaapin helmi on hyvin istuva frakki. Rantalan mukaan frakki on todella mukava asu – kunhan sen saa ensin puettua oikeaoppisesti päälleen.

Miten kuvailet tyyliäsi?

Ajaton, tyylikäs ja sopivasti omaleimainen. Pyrin yhdistelemään vaatteita yllättävällä tavalla.

Millaista palautetta saat yleensä tyylistäsi?

Palautetta tulee vastakkaisen sukupuolen edustajilta oikeastaan vain sillon, kun vaatekappaleet eivät sovi yhteen.

Palaute ei haittaa minua. Lappilaiseen mentaliteettiin kuuluu, että asiat sanotaan suoraan. oulunylioppilaslehti

Olet aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa.

Onko olemassa jokin stereotyyppinen opiskelijapolitiikkotyyli?

Kokoomus-opiskelijoihin liitetään pikkutakki ja kauluspaita. Vaatteet ovat todella värikkäitä, varsinkin eteläisemmässä Suomessa. Punainen pikkutakki ja keltaiset housut -yhdistelmäkin on nähty.

Vaatteet saattavat myös olla melko tyyriitä. Kehuin vastikään erään miehen kauluspai-

Ne ala-asteella ostetut Stockerin hupparit. Niitä voi käyttää korkeintaan autonrenkaita vaihtaessa.

Millainen tyyli kiinnittää huomiosi kadulla?

Pääni kääntyy, kun ihminen säteilee hyvää oloa ja itsetuntoa. Siihen ei tarvita viimeistä huutoa olevia vaatteita tai itsensä korostamista.

Jos vastaan tulee mies, jonka tyyli muistuttaa etäisesti omaani, saatan poimia häneltä vinkkejä omaankin pukeutumiseeni.

Mitä vaatteita aiot hankkia kesäksi?

Lähden töihin Tukholmaan.

Jaan kuorma-autolla leipää paikallisiin kauppoihin. Olen ollut samoissa hommissa kerran aiemminkin ja tiedän, että vapaa-aika jää vähiin. Pärjään siis työnantajani antamilla kamppeilla. ■

NERD ALERT • by Liisa Hildinger

UUNO

HERE COMES THE SUN

Oulu student life in English

What an extraordinary season it is – with the sun shining brightly and your spirits high!

And how very handy that May offers us such a great variety of reasons for taking a break from studies. Your conscience will stay clear, my “partners-in-crime”!

Well, how can you ignore Mother’s Day on the 12th of May, for example? Make sure

Got an idea? Contact us! uunoproject@oyy.fi HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

you have all the weapons necessary to prove that you are a good son or daughter: a card, flowers and your mom’s favourite treat.

Then, of course, it’s impossible not to celebrate the International Day for Biological Diversity on the 22nd, as you do care about environmental protection and the sustainable use of natural resources. Raise your cup of tea for “swimming against the stream of consumption”, fellow!

More “tea drinking” will be required on the 9th (Europe Day) and on the 3rd (World Press Freedom Day). And don’t forget the Day of Finnishness on the 12th by paying tribute to Mr. J.V. Snellman who you all know for sure. Bazinga! Back in the days he made the Finnish language count (instead of Swedish), improved the Finnish educational system and also made Finland get its own currency.

So, kippis to Spring time!

IN THE SPOTLIGHT – ACADEMIC MOBILITY • text by Margarita Khartanovich

Facts About Erasmus Work Placement

What is Erasmus Work Placement?

In a nutshell, it is a wonderful opportunity to get necessary training and gain extra credits for your degree. It is a part of the Erasmus programme also known and appreciated by employers. So, if you want to add an international merit to your CV and perceive your home country and working life there from a totally new perspective, then apply for the grant! You will not only get financial support but also important credibility to chase down the employer of your dreams.

“Brain drain”: where is your bright mind going?

Who can get it?

If you are a Bachelor’s or Master’s Degree student at the University of Oulu, then you are a lucky dog! First, that’s the best place on Earth (no objections, I suppose). Secondly, you are eligible for the EU financial support to do your internship abroad. Well, if you haven’t taken part in this program yet. Only 8 lucky ones will be able to get the €1800 grant this year. First come, first served! So, hurry up and search for a job through a large variety of sources starting from the University Erasmus coordinators and Aarresaari to EURES Placement and European Youth Portal.

Where to go?

will provide an invaluable dimension to your studies and eventual diploma.

The truth is that it takes independence, initiative and flexibility to work abroad.

The working cultures and practices may differ significantly from Finnish standards.

This new situation calls for an open mind and the ability to adapt to new surroundings and to appreciate cultural differences. That is why Finnish employers value candidates that have worked abroad! Pack your bags and get your butt to the South (or further North if that is what you want). And for your information, the majority of Finnish students prefer going to Spain through this program. Can you make a guess why?

How to apply?

The application process is quite easy compared to many other programs you might have come across. Simply, write a convincing motivation letter where you explain why you are the one to “hit the Jackpot”. Attach your CV, transcript of records as well as confirmation of work placement and certificate from your department (assuring that this placement is accredited). And that’s it! Just wait for the University’s decision to get your grant.

Are you in doubts yet?

As you might know already, a work experience is a “musthave” of a trendy ambitious student in the times of ours.

That’s what makes this internship so valuable. You study, you work, you get credits, experience and money! Not to mention the networks you might build during your stay abroad. And, who knows, maybe this internship will become your full-time job one day. Last but not least is that you won’t lose your KELA support. So, start looking for opportunities and check out University Outgoing Exchange website section for more info!

The number of globally mobile students has nearly doubled over the past 10 years, from 2.1 million in 2001 to 4.1 million in 2011. Of course, Anglophone and western European countries attract the highest numbers of international students but new hosts like Finland are ready to enter the “prestige war”.

In addition to direct costs, the host countries benefit from an immense amount of intellectual capital from the brightest young people. Studying abroad has become a sort of a “norm” in the EU. It is said to encourage Europeans to be mobile and to create a more flexible workforce and a European identity. However, mobile students represent but a minority among student populations. In most European countries, their number is considerably less than 10%.

Student “brain circulation” In theory, learning mobility is supposed to develop international and intercultural knowledge, skills and values in students, and thus to ensure that students are better prepared to live and work in a more interconnected world. The truth is that now competition, commercialization, self-interest, and status building increasingly characterize student “brain race”. What is more is that internationalization appears to ignore the local context, which goes against its fundamental purpose – “widening students’ global knowledge and

awareness by immersing themselves in unfamiliar languages and cultures”.

As you might have noticed, multilingualism seems not to operate in Finland as very few students know the local language and mostly remain within “English as a lingua franca bubble”. The growing dominance of English in non-Anglophone countries does come at a price. Perhaps, a new program “Erasmus for All” (to be introduced in 2014) will be more successful. It aims to make it “easier and more attractive” for non-European Union (EU) students and researchers to study and work in Europe. It might also help to increase the stay rates, and who knows maybe in a few years there will be another Silicon Valley somewhere in Finland built with Indian brainpower just like in the USA.

Academic careers If you fancy an Academic career, beware of the risk of becoming “perpetual postdocs” moving across borders from one project to the next.

International postdoc exploitation is a real problem as these individuals are too-often overworked and undersupported.

The relative short-time horizons and uncertainty of funding models result into institutions hiring temporary staff rather than permanent academics. Moreover, worldwide there seem to be more terminally trained academics than permanent jobs are available.

On the other hand, stable academic careers, attractive salaries, academic freedom, and unfettered access to the latest scientific and intellectual ideas are still out there. And if you are lucky to find yourself in the flow of transnational academic mobility, then you are sure to enjoy the exchange of ideas, diffusion of knowledge, and cross-cultural and cross-national understanding. All of this could lead to other positive outcomes—such as, research that is more responsive to scientific and societal problems that are salient to more regions of the world.

So, good luck and move on! ■

5/2013 | 27

A DAY WITH FINNS – STUDENT MOBILITY, GLOBALIZATION AND INTERNATIONALIZATION • text by Bianca Beyer • illustration by Mikael Heikkinen

G Generation

Doing “Exchange” – and what’s then: Master’s abroad, working in a different country afterwards? There seems to be no bottom to it. Welcome to “Generation G”! G (the modern “Gipsy”) stands for you and me, students and young adults on their merry-go-round journey with an unpredictable final destination.

“LIFE IS A JOURNEY”,

they say, and our generation must have taken it too literally and even turned it into its own motto.

Once you are in a vicious circle of “gipsying”, you cannot simply return to your old “settled” life. People of Generation G are not on an excursion; they are on a constant journey.

Globalization and internationalization seems to be a must nowadays. If you browse homepages of the European Commission, you will find so many possibilities to leave your country and go somewhere else. Several programs and projects like Erasmus or the European Youth Center support gaining cultural skills. Young people who don’t use their chance to participate in learning mobility are considered to be “disadvantaged”.

“Exploring new places, cultures and languages broadens your perspective – and the best time to do it is when you are a student”, says Marcelo Goldmann (25), doctoral student at the University of Oulu. He left Mexico for living in Bolivia, then Germany, and currently he is in Finland. His personal internationalization seems to have been planned thoroughly, which is contrary to Denys Iablonskyi, 25-year-old Ukrainian and also a doctoral student.

“I was very patriotic. I wanted to support my country, work oulunylioppilaslehti

for it and help establishing a more stable society,” he remembers. After his beliefs crashed due to a failure of the Orange Revolution, he was forced to seek for PhD positions elsewhere. “I guess internationalization is an unavoidable progress nowadays”.

So, do we conquer the world, feel at home on a continent rather than in a country, or are we just floating around like a rootless plant gone with the wind? Is it in our hands to control where to go and what to do? Or are we unknowingly remote-controlled by decision makers who praise internationalization as the one and only value to achieve?

Two sides of the coin That fact is that opinions are divided. In Britain, for example, the UK Independence Party advertises against free mobility.

Several countries claim the true reason for their crisis is the immigrants who take the jobs. The Independent however reminds of the “two-way street” that internationalization implies and of millions of Brits who are living and working abroad.

Swapping work forces, sending the skilled people where they are needed – these are well-known advantages. We also appreciate the added value

to our lives: open-mindedness, foreign languages and cultural diversity. And we are free to choose a country with the most suitable social welfare system.

But is it all shiny and good?

The biggest victim of internationalization might be a family. Not only yours left behind and that you see less and less.

No, what about your own one?

According to a recent research in the UK the average family size has decreased to 2.4 persons. People get married less frequently. Seems logical – how can you settle down if you are born to move around?

Karoliina Huhtanen, a 28-year-old Finn from Noormarkku, is facing those obstacles now. After having travelled around a lot and spending several months in Moscow and St. Petersburg, she is moving to Oslo. She has decided for a new family with her Norwegian love, and the biggest challenge is leaving her “old” one behind.

Feeling at home?

Marcelo agrees that it becomes more difficult to adapt to a new country the older you get. You have to find new friends, create a new home, and it takes more and more time. Denys, however, and also 21-year-old Finnish Camilla Reuter from Tampere are still in an “adventure seek-

ing” phase. Denys will search for a post-doc position soon, and naturally he will have to change the location every few years. This is an unavoidable requirement in his job but he is also looking forward to seeing new places at least “for the next ten years”.

Camilla is, like him, still searching for a home. Although she says that “Home is where you’re now, not where you come from”, this feeling seems to vanish quickly when an urgent need to change places after a couple of months pops up.

Let’s define her as our true “G”, the most restless one among all interviewees. Finland, Germany, Russia, Sweden, Iceland – she seems not quite have found her place yet. Maybe hers is just not a single one.

“Our parents had everything in their hometown, job, food and friends – they were happy there,” Denys assumes. But with more options comes more pressure, if you stay in your little bubble forever while the world around you is moving, you might miss opportunities, job offers, experience and adventures. “You need to go with the flow,” he concludes.

And in the end…

Where will this flow take us?

Will Europe become a melting

pot like the USA or just a huge diversified place full of mixed nations and cultures? Or will everyone return eventually back to his or her roots (the starting point)?

People I talked with seem to be optimistic. Marcelo sees himself staying in Finland; he feels at home here. Denys does not know yet where the wind will take him but he finds it unlikely that he might come back to Ukraine. Camilla will probably keep on changing places, and Karoliina hopes for a happy ending in Norway.

The European Commission has noted a high fluctuation recently, from non-EU states to the EU, the other way round, and also a constant swap between the Member States themselves.

All in all, more than 5 million people moved around in 2011, and the trend is increasing.

Due to modernization it has become easy to travel, to access countries, and also to stay in contact with the friends you gain all over the globe. You can follow them on Facebook and Twitter; you can book a flight and meet them on the weekends. Everything is changing rapidly, and you are just a part of it. Enjoy almost unlimited chances you are offered but don’t forget to pull the break in the right moment if you don’t fancy being a gipsy until – well, the very end. ■

PLUSMARK

KOTI

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA! Asuminen on meillä helppoa, et kanna huolta pihatöistä etkä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka auringonottoon Oulun hiekkarannoilla. Saat meiltä hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin.

Ja jos asunto ei vastaa enää tarpeitasi, voit aina vaihtaa asuntoa, elämäntilanteesi mukaan.

WWW-sivuiltamme löydät paljon tietoa Sivakka-yhtymän ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Miten Sivakka huolehtii asukkaistaan – käy katsomassa asumisen tarinat!

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI