YLKKÄRI 1/2013

UUNO Tuition Fees:

The Finland Brand 22 Money, Money, Money 23

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 1/2013 53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Uudistusten vuosi

TIEDEKUNTAjako muuttui

LAST Panda

NÄIN OYY kuluttaa

HALLITUS esittelyssä

s. 4

s. 11

s. 12

s. 14

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro Pääkirjoitus

RAKAS PÄIVÄKIRJA

Ville Koivuniemi

OULUN YLIOPPILASLEHTI

ville.koivuniemi@oyy.fi

1/13

Viimeiset rakennemuutosrisut inhimillisyyden puutteelle

9.1.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi

liittyvästä avoimuuden puutteesta on kohkattu paljon – ja toki aiheesta. Suurimmat risut menevät lopulta tapaan, jolla etenkin arkkitehtiosastoa kohdeltiin muutoksesta päätettäessä.

OULUN YLIOPISTON RAKENNEMUUTOKSEEN

KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl

Rakennemuutoksen toteuttaminenhan alkoi täydellisellä radiohiljaisuudella, jonka aikana Juha-Pekka Kallungin työryhmä valmisteli kolme villiä ideaa tiedekuntien uusjaoksi.

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Uuno Coordinator uunoproject@oyy.fi.

Ideoita ei tyrmätty yhtä voimakkaasti kuin esitystä Suomen kuntauudistuksesta, mutta lopputulos on työryhmän esityksiä varovaisempi. Siitä pitivät huolen tieteenalakohtaiset työryhmät, joissa rakennetta veivattiin salamyhkäisen työryhmävalmistelun jälkeen jo hivenen avoimemmilla korteilla – joskin taaskaan koko yliopistoyhteisöä ei otettu leikkiin mukaan, siis edes keskustelemaan.

KANSI Nestori Törmä LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Ashley Last, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Minna Koivunen, Nestori Törmä, Hanna Sarkkinen, Liisa Hildinger, Niina Meskus, Veera Adolfsen, Uula Neitola, Juho Karjalainen ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

Jonkun olisi pitänyt tulla ja kertoa, miksi Linnanmaa oli ainoa vaihtoehto arkkitehtien sijoittamispaikaksi.”

”

HALLITUKSEN PÄÄTÖS uudesta tiedekuntajaosta (lue lisää seuraavalta aukeamalta) on siis kompromissi, jossa yhdellekään tieteenalalle ei pyllistetä, vaan muutokset ovat maltillisia. Esimerkiksi matematiikan laitoksen ja teknillisen tiedekunnan matematiikan jaoksen yhdistämisestä luovuttiin. Arkkitehdit ovat luonnollisesti pahoillaan tilojensa menettämisestä, mutta saivat haluamansa oman tulosyksikön.

Luvatut risut rakennemuutosprosessissa kuuluvat kuitenkin siis tavalle, jolla arkkitehteja kohdeltiin prosessin aikana. Jos heidän muuttonsa Linnanmaalle oli päätetty jo aikoja sitten, siitä olisi pitänyt kertoa arkkitehtiosastolle aiemmin ja suoremmin. Jos asiaa oikeasti mietittiin, arkkitehtiopiskelijoita ja arkkitehtiosaston henkilökuntaa olisi pitänyt kuulla laajemmin.

VIIMEISTÄÄN ADRESSIN KERÄÄMISESTÄ olisi pitänyt vetää johtopäätökset, että keskustassa pysyminen on arkkitehdeille valtavan iso ja tärkeä asia, jota on syytä kunnioittaa. Ja tuon kunnioituksen olisi voinut osoittaa aktiivisella esilletulolla. Jonkun olisi pitänyt tulla ja kertoa, miksi Linnanmaa oli ainoa vaihtoehto arkkitehtien sijoittamispaikaksi.

Sitä ei ainakaan julkisesti tiedetä, mitä rakennemuutoksesta on puhuttu esimerkiksi yliopiston johdon ja arkkitehtiosaston johdon tai henkilökunnan välillä.

Mutta lopulta sillä ei ole mitään väliä. Sillä sen sijaan on, miten arkkitehtiopiskelijat ja osaston henkilökunta kokevat tulleensa kohdelluksi.

SEURAAVAN AUKEAMAN oikeassa alareunassa olevasta jutusta voi lukea, että arkkitehtiopiskelijoiden pettymys ei liity yksin muuttoon, vaan etenkin siihen, etteivät he mielestään tulleet rakennemuutosta suunniteltaessa edes kuulluiksi. Siitä seuraa pahimmillaan se, että koko arkkitehtiosasto kantaa kaunaa ja katkeruutta muutosta vielä pitkään. Ja se ei ole taatusti kenenkään etu.

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri on abinumero ja se ilmestyy 13.2.2013.

Deadline materiaaleille 28.1.2013

LINJAN TAKAA • teksti Niina Meskus

Kuka yliopistolla viestisi opiskelijoille?

OLEN TOIMINUT NYT vuoden viestintäsihteerinä ylioppilaskunnassa.

Viime vuoden aikana opin tuhat ja yksi asiaa viestinnästä ja sen merkityksestä organisaatiolle. Onnistunut ja toimiva viestintä on avain menestykseen, onnistumisen tunteisiin, positiivisen energian kasvuun ja työyhteisön hyvinvointiin.

Kun alkaa hahmottamaan viestinnän merkityksen ja tärkeyden organisaatioille, voi ryhtyä tarkkailemaan kriittisesti, miten siihen suhtaudutaan. Esimerkiksi Oulun yliopisto toteuttaa viestintäänsä todella merkillisesti ollakseen niin iso organisaatio niin valtavassa muutosmyllerryksessä.

Tällä hetkellä ei ole oikeastaan ketään, joka koordinoidusti ja harkiten hoitaisi opiskelijaviestintää.

Kuka ylipäänsä yliopistolla hoitaa sisäistä viestintää? Ymmärtääkö kukaan, miten kriittisen tärkeää hyvin hoidettu sisäinen viestintä on muutosjohtajuudessa? Onko kellään käsitystä siitä, kuinka tärkeä rooli viestinnällä on yliopiston lukuvuoden teemana olevan yhteisöllisyyden tunteen rakentamisen kanssa?

Käsi pystyyn ne tyypit, joille tällaiset tehtävät on uskottu ja jot-

ka edes kerran viikossa miettivät, miten tärkeitä rakennuspalikoita yliopiston tulevaisuuden kannalta esittämäni kysymykset sisältävät. aika onnettomaan jamaan yliopiston sisäisiin tietovirtoihin pääsyn suhteen. Opiskeijoille ei välity järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti, mitä yliopistolla päivästä toiseen tehdään. He ovat täysin riippuvaisia siitä, mitä tiedonmurusia tiedekuntien henkilökunta sattuu heille ripottamaan.

Tiedekunnilla voi olla nimettyjä opiskelijaviestinnän vastuuhenkilöitä, mutta onko viestintä heidän ydinosaamisaluettaan tai onko heille annettu resursseja asian hoitamiseen? Yliopistolla ei edes ole tällä hetkellä kanavia tavoittaa kaikkia opiskelijoita järkevällä tavalla, mikä on valtava ongelma.

Puhutaan yhteisöllisyydestä ja alumnikasvatuksesta. Sanahelinää.

Miten voit tuntea kuuluvasi upeaan yliopistoon, jossa tehdään jatkuvasti korkeatasoista ja kansainvälistä tiedettä, ja jossa tiivis kampus tarjoaa upeita mahdollisuuksia innovatiivisiin ja rohkeisiin oppiaineyhdistelmiin ja tutkimusryhmiin, OPISKELIJA ON JÄTETTY

jos et tiedä kuin oman oppiaineesi seuraavan kuukauden luennot ja opiskelijakeskuksen aukioloajat?

YLIOPISTO USKOO lähiaikoina lanseerattavan Noppa-portaalin ratkaisevan kaikki edellämainitsemani opiskelijaviestinnän ongelmat. Minä en olisi tällä hetkellä aivan niin luottavainen. Järjestelmä itsessään ei tuota tietoa, kerro yliopistomme mahdollisuuksista opiskelijoille tai pidä opiskelijoita ajantasalla yliopistomaailman kuulumisista.

Jonkun täytyy ottaa opiskelijaviestintä haltuun.

Yliopisto kehittää viestintäänsä tällä hetkellä koulutuksen strategiarahoista, mikä ei kuulosta järkevältä. Eikö ne rahat kuuluisi kohdistaa laadukkaan koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen? Lisäksi yliopiston on tunnustettava myös käytännön toimissaan opiskelijoiden tasa-arvoinen asema tiedeyhteisössämme ja rohkeasti etsittävä keinoja, joiden avulla opettajat, tutkijat ja opiskelijat voivat vuorovaikutteisesti keskustella, jakaa tietoa ja rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta yhdessä.

@ylkkari

1/2013 | 3

Pinnalla

Näin OYY käyttää pitsarahasi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksusta lähes puolet menee YHTS:n käyttöön.

Toisesta puolesta suurimmat rahanreiät ovat vakituisen henkilökunnan palkat sekä tilavuokra. Ylkkäri – joka itsekin on yksi kulueristä – eritteli kustannukset ja vertasi, kuinka paljon pitsaa Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelija milläkin rahanmenokohteella saisi. 12

Kikseissä pistoista

Pohjoista edustamassa

Viidennen vuoden maantieteen opiskelija Ruusa Degerman uskoo, että erikoisesta harrastuksesta on parhaassa tapauksessa hyötyä työnhaussa. 10

Uuden musiikin kilpailussa euroviisupaikasta taistelevaan Last Panda -viisikkoon voi törmäillä Oulun yliopiston käytävillä. 11

4 Tiedekuntajako uusiutui paljon – mutta kompromissihenkisesti 6 Kaikille avoin designpuisto voitti tilasuunnittelukisan 12 Näin OYY käyttää pitsarahasi 14 OYY:n hallitus vuodelle 2013

Mielipide 7 Opiskellaanhan sitä Otaniemessäkin

Artikkelit 11 Pohjoista edustamassa 16 Yliopiston tärkein rekrytointi

Reportaasi 8 Poikkitieteellisesti antiikin maisemissa

Palstat 10 Kampuksen kasvot 18 Kiltahuonekierroksella: Hupiyksikkö kuin aarrearkku 20 Haarukassa: Mignonetta Fagerlund 21 Näytät hyvältä tänään: Thystere Bangue-Tandet

Kolumnit 16 Poliittinen eläin: Kriisitietoutta 20 Tunteiden turbulenssissa: Kähmintäjuttu

Arviot 20 Marianna Kurtto: Viewmaster 21 Tiiu Helinä: Veli 21 Mushmouthed Talk: S/T

Sarjakuvat 2 Rakas Päiväkirja 19 Lyhyempi oppimäärä

Uuno

Tiedekuntajako uusiutui paljon – mutta kompromissihenkisesti 4 Money, Money, Money Some people say you don’t need it to be happy. But fact is that although Finland might be the cheapest among the Scandinavian countries, compared to many other European countries surviving here is a huge challenge – especially for those without an income. 23

oulunylioppilaslehti

22 Tuition Fees: The Finland Brand 23 Money, Money, Money

Vuonna 2013

” OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni saattaa opiskelijoiden ääni kuuluviin uudessa kaupunginvaltuustossa.”

Valle Uimonen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

UUSI TIEDEKUNTAJAKO • koonti Ville Koivuniemi • grafiikka Mikael Heikkinen

Tiedekuntajako uusiutui paljon – mut Oulun yliopiston hallitus teki valtavia päätöksiä Lucian päivänä pitämässään kokouksessa 13. joulukuuta 2012. Kokouksessa hyväksyttiin rakennemuutos, joka uudistaa nykyisen tiedekuntajaon ja pakottaa kaikki Oulun yliopiston yksitöt Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille. Tiedekuntien uusjako koskettaa eniten nykyistä Teknillistä tiedekuntaa, ja melko paljon nykyistä Luonnontieteellistä tiedekuntaa. Jako on kuitenkin konservatiivisempi kuin jakoa miettineen työryhmän esitykset. Tilajärjestelyt koskevat eniten arkkitehtioastoa, joka joutuu Linnanmaalle.

Teknillinen tiedekunta

Informaatiotekniikka/ -tieteet

• • Tietotekniikka • • Tietoliikennetekniikka • • Tietojenkäsittelytiede

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

Taloustieteiden tiedekunta

Biokemia

Taloustieteiden tiedekunta

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

• • Biokemian laitos • • Lääketieteellisen tiedekunnan biokemian ja molekyylibiologian oppiaineet

Teknillinen tiedekunta

• • Konetekniikka • • Ympäristötekniikka • • Prosessitekniikka

Arkkitehtuuri

= Vanha tiedekuntajako = Uusi tiedekuntajako

Humanist tiedekun

Humanisti tiedekun

Vielä epäselviä:

• Sähkötekniikka?

• Tuotantotalous?

Entisen teknillisen tiedekunnan sähkötekniikan ja tuotantotalouden laitosten sijoittuminen uudessa rakenteessa jäi vielä auki. Sähkötekniikka sijoittuu käytännössä joko informaatiotekniikan tai jäljelle jäävän teknillisen tiedekunnan tulosyksikköön.

Tuotantotalous puolestaan sijoittunee joko jäljelle jäävän teknilliseen tiedekuntaan tai taloustieteelliseen tiedekuntaan.

Viisi väitettä rakennemuutoksesta. Väitteisiin vastaa OYY:n nykyinen edustajiston puheenjohtaja ja vuoden 2012 hallituksen pj Eero Manninen.

Viisi kysymystä rakennemuutoksesta. Kysymyksiin koulutuspoliittinen sihteeri Annakaisa Tikkinen.

Rakenneuudistuksesta tuli lopulta kompromissi, jossa osa poikkitieteellisen Oulun yliopiston potentiaalista jää hyödyntämättä.

Tarvitseeko perustutkintoopiskelijan ryhtyä toimenpiteisiin, jos oman tulosyksikön (tiedekunnan) kokoonpano muuttuu?

Yliopiston tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn rakennemuutoksella on joka tapauksessa positiivinen vaikutus.

”Uskon ja toivon niin. Uusi yliopistolaki on hyvä asia, kunhan yliopistot todella uudistuvat.

Oulun yliopiston uusi strategia on hyvä ja edellyttää myös rakenteiden muuttamista. Kehittäminen vaatii ehdottomasti myös yliopistoindeksin jäädyttämisen poistoa.”

”Olen melko lailla samaa mieltä väittämän kanssa. Yliopistossamme olisi varmasti ollut enemmänkin mahdollisuuksia synergiaetujen löytämiseen niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Kenties alusta asti aloitettu aktiivinen ja avoin muutosviestintä olisi vaikuttanut rohkeampaan lopputulokseen.”

Yliopiston hallituksen tapa viedä rakennemuutosprosessi läpi muistutti liikaa Pohjois-Korean käytäntöjä.

”En nyt sanoisi niinkään. Hallituksen tehtävä oli erittäin haastava, ja avoimeen keskusteluun tarvitaan aina kaikkia osapuolia.”

Opiskelijoita kuunneltiin prosessin loppuvaiheessa (Kallungin työryhmän julkitulon jälkeen) riittävästi.

”Työryhmiin valittiin opiskelijajäsenet, ja niin tulee ehdottomasti toimia myös jatkossa.”

Eero Manninen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2012 hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 2013 edustajiston puheenjohtaja

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (sekä luonnollisesti yliopistolla) on paljon tehtävää, kun rakennemuutoksen tuomia muutoksia aletaan viedä käytäntöön.

”Ehdottomasti. Rakenteellinen kehittäminen on yksi OYY:n tulevan vuoden toimintasuunnitelman merkittäviä kohtia, ja haluamme olla mukana muutoksessa, että niin opiskelu- kuin tutkimusedellytyksetkin paranisivat muutosten myötä yliopistossamme entisestään. Aiomme myös ottaa aktiivisen roolin muutoksista viestimisessä ja opiskelijoiden tukemisessa.”

Kannustan kaikkia opiskelijoita seuraamaan uudistusta ja tuomaan esille opiskelijoiden huolenaiheita muutokseen liittyen esimerkiksi ainejärjestön tai hallinnon opiskelijaedustajien kautta. On mahdollista, että koulutusohjelmien sisältöjäkin uudistetaan rakenteiden uudistamisen yhteydessä. Käytännössä tällaisiin suuriin uudistuksiin liittyy aina siirtymäaika, jonka aikana nykyiset opiskelijat voivat joko valmistua vanhojen vaatimusten mukaisesti tai siirtyä uusiin vaatimuksiin.

Mikäli opetussuunnitelmaan tai koulutusohjelman kurssitarjontaan tehdään isoja päivityksiä on syytä olla yhteydessä omaopettajaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämiseksi.

Millä tavalla ja mistä lähtien muutokset alkavat vaikuttaa konkreettisesti opiskelijan arkeen?

Uusi rakenne otetaan käyttöön 1.1.2014 alkaen. Muutosten vaikutusten laajuus selviää kevään 2013 aikana kun uuden yksikköjaon mukaiset työryhmät laativat suunnitelmat uuden rakenteen toimeenpanosta.

Rakennemuutoksessa puhutaan epäselvästi siitä, kutsutaanko uusia tulosyksiköitä tiedekunniksi vai joksikin muuksi. Onko kutsumistavalla opiskelijan näkökulmasta väliä?

Uusien yksiköiden nimistä tehdään päätökset vasta keväällä 2013. Opiskelijoiden kannalta ei ole keskeisintä mitä nimitystä yksiköistä käytetään hallinnollisissa tarkoituksissa. Olennaisempaa on kiinnittää huomiota mahdollisiin opetukseen ja opiskeluympäristöön liittyviin uudelleenjärjestelyihin.

Jos sattui pahoittamaan tai ilahduttamaan mielensä muutoksista johtuen, kannattaako syyttää mieluummin Oulun yliopiston halli@ylkkari

1/2013 | 5

tta kompromissihenkisesti Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 1

Kasvatustieteiden tiedekunta oli ainoa tulosyksikkö, johon ei ehdotettu minkäänlaisia muutoksia missään Kallungin työryhmän vaihtoehdossa.

tinen nta

Kasvatustieteiden tiedekunta

inen nta

Kasvatustieteiden tiedekunta

Työryhmä ehdotti villimpää jakoa

!

Uusi tiedekuntajako astuu voimaan vuoden 2014 alussa.

JUHA-PEKKA KALLUNGIN johtama työryhmä esitti uusjaoksi toteutunutta villimpiä ehdotuksia.

Esimerkiksi ihmismaantieteiden sisällyttäminen humanistiseen tiedekuntaan sekä matematiikan laitoksen ja tekniikan matematiikan jaoksen yhdistäminen kuitenkin tyrmättiin.

Kallungin työryhmän kolme vaihtoehtoa mukailivat paljon toisiaan.

Ainoastaan tuotantotalouden opiskelijoita palloteltiin teknillisen tiedekunnan ja taloustieteiden tiedekunnan välillä sekä tekniikkaa ja luonnontieteitä yhdisteltiin toisiinsa eri tavoilla.

vastaa OYY:n

Mieli maassa kahdesta syystä tusta vai rehtoria? Vai jotain muuta?

Päätöksen on tehnyt yliopiston hallitus. Rehtorin mukaan lopputulokseen on päästy kuitenkin hyvässä hengessä tiedekuntien kanssa tulosneuvottelujen yhteydessä. Tulosneuvotteluissa tiedekuntia edustavat dekaanit. On hyvä antaa palautetta uudistuksesta ja toivon, että johto myös vastaa annettuun palautteeseen. Tässä vaiheessa päätöksentekoa on kuitenkin tärkeintä katsoa tulevaan ja varmistaa opiskelijoiden äänen kuuluminen jatkotyöskentelyssä.

Alanvaihdon miettiminen koskettaa monia. Onko mahdollista, että muutoksen tuoma uusjako helpottaa alanvaihtajan asemaa tulevaisuudessa?

Rakenneuudistuksen yhteydessä on keskusteltu laajaalaisemmista kandidaatintutkinnoista. Tämä helpottanee alan vaihtamista lähialojen osalta ja erityisesti kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen. oulunylioppilaslehti

Oulun yliopiston hallituksen päätös ajaa arkkitehtiosaston keskustasta Linnanmaalle

Annakaisa Tikkinen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri

OULUN YLIOPISTON arkkitehtiopiskelijoiden mieli on maassa kahdesta syystä. Ensinnäkin Oulun yliopiston hallitus päätti joulukuisessa kokouksessaan, että arkkitehtiosasto muuttaa Linnanmaalle. Toiseksi arkkitehtiopiskelijoille jäi prosessista sellainen maku, että heitä ei kuunneltu. ”Ehkä nimenomaan se harmittaa kaikkein eniten, että arkkitehtiosaston mahdollisuuksia toimia keskustassa ei tutkittu ollenkaan. Koko ajan keskusteltiin ainoastaan siitä, mahdummeko Linnanmaalle. Mitään muuta arvoa kuin euro- ja neliöarvoa ei nähty”, Oulun Arkkitehtikillan vuoden 2012 puheenjohtaja Aleksi Rastas sanoo.

Rastaan mukaan tiedottomuus on lisännyt tuskaa sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. ”Siltä se kyllä haiskahtaa, että päätös oli tehty jo ajat sitten. Olemme joutuneet ole-

maan paljon huhupuheiden varassa.”

Arkkitehdit keräsivät keskustassa pysymisen tueksi myös adressin, jonka allekirjoitti 1611 henkilöä. Adressin lisäksi arkkitehtiopiskelijat lähettivät 18 kirjattua kirjettä adressista. ”Esimerkiksi Lauri Lajunen ei vastaanottanut kirjettä. Minä ainakin koen sen loukkaavana.

Varsinkin kun toisaalta esimerkiksi OYY:n (Oulun yliopiston ylioppilaskunta) suuntaan ollaan niin yhteistyökykyisiä”, Rastas summaa.

Arkkitehtikillan tämän vuoden puheenjohtajan Milja Tuomivaaran mielipidekirjoituksessa (Ylkkäri 11/2012) nostettiin esille lisäksi, että arkkitehtiopiskelijat pettyivät muiden opiskelijoiden tuen puutteeseen. ”Sen ainakin näimme, että keskustelun taso oli joka paikassa naurettava.

Se meni usein huuteluksi”, Rastas toteaa.

Aleksi Rastas Oulun Arkkitehtikillan vuoden 2012 hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 2013 ”Vanha”.

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

tulossa: LYHYET

10.1. alkaen World Press Photo -valokuvanäyttely Oulun kaupunginkirjastossa

VÄLKYTTÄMÖ-TILAKILPAILU RATKESI • teksti Veera Adolfsen • kuvat Niina Meskus

Oulun yliopisto perusti vapaamuotoisen lahjoittajaklubin

Oulun yliopisto perusti varainhankinnan tueksi lahjoittajaklubin. Rehtori Lauri Lajusen mukaan lahjoittajia halutaan huomioida ja kohdata nykyisiä kumppaneita vapaamuotoisemmin sekä aiempaa enemmän.

Klubin jäseneksi pääsee yksityishenkilö, yhteisö tai yritys.

Yksityishenkilö kelpuutetaan jäseneksi, kun rahalahjoitusten summa ylittää 1000 euroa. Yritysjäsenyyteen vaaditaan 10000 euron lahjoituskertymää.

Klubin jäseneksi ilmoittautui heti sen perustamisen jälkeen noin seitsemänkymmentä jäsentä.

Rakennemuutokselle kehuja ja risuja ylioppilaskunnalta

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) antoi Oulun yliopistolle palautetta rakennemuutoksesta kannanotossaan (lue aiheesta lisää sivulta 4). ”Ylioppilaskunta haluaa kiittää hallitusta päätöksestä, joka on oikea askel yliopiston kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulevat muutokset ovat kuitenkin varsin vähäisiä ottaen huomioon professori Kallungin työryhmän selvitystyön tulokset”, OYY:n kannanotossa linjataan. ”Olisimme toivoneet rohkeampaa otetta uudistamiseen.

Nyt muutos jää osittain torsoksi, koska osa keskeisistä mahdollisuuksista rakenteiden uudistamiseen on jätetty käyttämättä", ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toiminut Eero Manninen totesi.

Pankkiautomaatti sulkeutui Linnanmaan kampuksella

Oulun yliopiston Linnanmaan keskusaulan pankkiautomaatti on lopettanut toimintansa. Automatia Pankkiautomaatit Oy:n mukaan sulkeminen johtuu vähäisestä käytöstä.

Myös Oulun Osuuspankin palvelupiste lopetti toimintansa Oulun yliopistolla samaan aikaan.

Oulun yliopistoa lähimmät pankkiautomaatit löytyvät jatkossa Kaijonharjusta ja Linnanmaan Prismasta.

Kaikille avoin designpuisto voitti tilasuunnittelukisan Ylioppilaskunnan toimiston keskitilaan syntyy kevään aikana puistoa muistuttava oleskeluja kokouspaikka. ”Halusin suunnitella jotain, mitä Linnanmaan kampukselta vielä puuttuu”, suunnittelukisan voittanut arkkitehtiopiskelija Laura Iivarinen kertoo.

LAURA IIVARISEN voittajatyössä ylioppilaskunnan 80-neliöinen, lasiseinillä varustettu keskitila on jaettu kahtia koivikkoverholla. Toisella puolella on kokoustila, jonne on sijoitettu pitkään ylioppilaskunnan käytössä ollut kaupunginhallituksen vanha kokouspöytä.

Toinen puoli tilasta taas on ruohonvihreän maton ja erikorkuisten, liikuteltavien vaneripodiumien peitossa. Iivarisen suunnitelmassa tilaan on sijoitettu myös kasveja, taidenäyttely ja älykäs näyttö. ”Halusin tehdä designpuis-

ton, joita on maailmalla paljonkin. Idea tuli jo kuukautta ennen osallistumisen deadlinea, mutta loppusyksy oli kiireinen, ja suunnitelma syntyi lopulta viimeisenä kahtena yönä”, Iivarinen paljastaa.

Kolmannen vuoden arkkitehtiopiskelija toivoo tilan tuovan yliopistolle rennon tuulahduksen. Linnanmaan kampuksen viihtyisyydessä olisi Iivarisen mielestä muutenkin parannettavaa. ”Ympäristö vaikuttaa tosi paljon siihen, millaista jossain paikassa on olla ja tehdä töitä.”

Rakennustöihin alkuvuodesta

Iivarisen työ valikoitui OYY:n järjestämän kilpailun voittajaksi neljän kilpailutyön joukosta. Raadin puheenjohtajan, OYY:n hallituksen tilahankevastaavan Matti Särkelä mukaan tilakilpailu avattiin, koska toimistolle suunnitellun opiskelijan olohuoneen sisältöön haluttiin ehdotuksia suoraan jäseniltä.

Raati kehuu voittajatyötä arviossaan varmaotteiseksi ja uudenlaiseksi tilakonseptiksi, jota opiskelijoiden on mahdollista

hyödyntää luovasti ja monipuolisesti. Varsinkin siirreltäviä podiumeja ja tilaan sijoitettuja eläviä kasveja kiitellään. ”Tila saadaan avattua opiskelijoille todennäköisesti kevään aikana. Toden teolla hommiin ryhdytään alkuvuodesta ylioppilaskunnan uuden hallituksen kanssa”, OYY:n pääsihteeri Ilari Nisula sanoo.

Joiltain osin tilakonsepti kuitenkin muuttunee vielä. Esimerkiksi podiumien tarkat koot ja taidenäyttelyseinän kohtalo ovat vielä auki, Särkelä ja Nisula ennakoivat. @ylkkari

1/2013 | 7

13.1. asti

16.1.

19.1.

12.2.

Suomen sadonkorjuujuhlan monet kasvot -näyttely, Pegasus

PESTI-päivä Linnanmaan kampuksella

Liikukko nää -tapahtuma Ouluhallissa.

Koneinsinööri- killan mäenlasku- tapahtuma

Laura Iivarinen sanoo, että on mielellään mukana toteuttamassa tilaa ja suunnittelemassa, miten opiskelijat saisi löytämään sinne. ”Puisto tulee kahden lasioven taakse, joten se ei heti pistä silmään ja herätä uteliaisuutta. Ehkä vihreä matto voisi jatkua toimiston ulkopuolelle asti”, Iivarinen visioi.

!

PESTI-päivä on kontakti- ja rekrytointitapahtuma.

Lisää tietoa www.pestipaivat.fi

Laura Iivarisen suunnitelman inspiraationa toimii mielikuva designpuistosta, jonne pääsee virkistäytymään kesken opiskeluntäyteisen päivän. Tila rakentuu korokkeista, jotka valmistetaan vanerista. Korokkeiden on tarkoitus muuntautua moneen eri käyttötarpeeseen.

OIKAISU

MIELIPIDE

Opiskellaanhan sitä Otaniemessäkin YLKKÄRIN PÄÄTOIMITTAJA Ville Koivuniemi vastasi ansiokkaasti Milja Tuomivaaran kirjoitukseen Oulun yliopiston Arkkitehtiosaston mahdollisesta muutosta Linnanmaalle.

Päätettiinpä Arkkitehtiosaston sijainnista suuntaan tai toiseen, kaipaa päätös tuekseen vankat perustelut. Päätinkin siis kantaa korteni kekoon valottamalla asioita Helsingin anteeksi - Otaniemen suunnalta.

KUTEN KOIVUNIEMI TOTESI, arkkitehtuurin opiskelu on sujunut Otaniemessä mallikkaasti jo vuosikymmenet. Samoin tuntiopettajat ovat menestyksellä sukkuloineet toimistojensa ja syrjäisehkön kampuksen väliä, vaikka maksettu korvaus on pieni, eikä harjoitustöiden ohjauksesta sen kummempaa glooriaa vastineeksi saakaan. Kuitenkin kolmannen vuosikurssin jälkeen (tämän jälkeen arkkitehtiopiskelijoille ei tarjota enää työskentelytiloja korkeakoululta) arkkitehtiopiskelijat poikkeuksetta perustavat työhuoneensa Helsingin

oulunylioppilaslehti

kantakaupunkiin, jossa myös valtaosa arkkitehtitoimistoista sijaitsee. Ei liene liioiteltua sanoa, että arkkitehtuuri yhteiskunnallisesti vaikuttavana ja tiiviisti paikkaan sidottuna alana hakeutuu kuin luonnostaan tiiviin kaupungin ja kaupunkilaisten keskelle. Onhan arkkitehtien tarkoitus suunnitella hyvää ympäristöä - ei vain toisille arkkitehdeille - vaan kaikille ympäristön käyttäjille.

MUUTON POSITIIVISIKSI VAIKUTUKSIKSI Oulussa on ilmeisesti laskettu yhteistyön lisääminen, niin opiskelijajärjestö- kuin korkeakoulutasollakin. Voin paljastaa, että yhteistyön määrä ja laatu on tahdosta, ei fyysisestä sijainnista, kiinni. Otaniemen arkkitehtuurin laitos on viimeiset miltei viisikymmentä vuotta sijainnut kivenheiton päässä rakennustekniikan laitoksesta, mutta yhteistyö on ollut olematonta tai parhaimmillaankin heikkoa. Opiskelijajärjestötasolla Otaniemen arkkitehtiopiskelijat tekevät nykyään aktiivista yhteistyötä muiden kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, mutta onpa ollut myös aikoja, kuten 90-luku, jolloin teekkarius ei ole ollut a-laitoksella muodissa, eikä yhteistyötä ole likeisestä sijainnista

huolimatta tehty lainkaan vuosikausiin. Toisaalta tänä vuonna Arkkitehtikilta on viritellyt yhteistyötä valtio-opin ja taidehistorian opiskelijoiden kanssa, vaikka välimatkaa onkin roima 10 kilometriä. Siispä: yhteistyötä tehdään, kun tahto vain löytyy.

OTANIEMESSÄ OPISKELU SIIS SUJUU, mutta siitä ei ole kiittäminen Alvar Aallon suunnittelemaa kampusta tai sijaintia Otaniemessä. Ymmärrän toki, että Oulun keskustassa sijaitseva korkeakoulukiinteistö saattaa nykyisessä taloustilanteessa tuntua turhan suurelta panostukselta yhteen opintoalaan, mutta toivoisin positiivisten vaikutusten niin kaupunkilaisille kuin arkkitehtiopiskelijoillekin painavan vaakakupissa.

Toisin kuin Ylkkärissä 11/2012 olleen Sigma-killasta kertovan jutun haastatteluista voi ymmärtää, Sigmaan – aina hallitusta myöten – on kuulunut fyysikoita entisen Fysiikan opiskelijoiden kerho FOK:n aikana, aikana ennen FOK:n perustamista ja sen jälkeen. Lisäksi Sigma ei vaihtanut sähköinsinöörien kanssa huonetta, vaan Finanssi vaihtoi.

Sigma on vuonna 1959 perustettu matemaatikoiden ja fyysikoiden ainejärjestö. FOK puolestaan perustettiin vuonna 2000, ja se lopetti toimintansa vuonna 2010.

Ylkkäri

Aallon uutta kampusta, metroa ja kaupunkia Otaniemeen odotellen, Noora Laak Arkkitehtiopiskelija, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja * Kirjoitushetkellä arkkitehtien muuttoa Linnanmaalle ei oltu lyöty lukkoon.

Kerro meille mielipiteesi! toimitus@oyy.fi

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla REISSURAPORTTI • tekstit ja kuvat Uula Neitola

Osa antiikin raunioista on edelleen tunnistettavissa kaupunkikuvassa. Näkymä Ateenan akropoliille.

Poikkitieteellisesti antiikin maisemissa Syyskuussa 2012 Ateena pitää ansaittuja välipäiviä viime aikojen mellakoinnista. Gyzin kaupunginosassa tuoksuu välimerellinen keittiö. Mikäli meilläpäin podetaan aika ajoin masennusta kaamoksen voimalla, täkäläisten mieliä painavat helteet.

PUISTOT JA TOINEN TOISTAAN

upeammat kattoterassit ovat tyhjillään aamusta iltaan, sillä 40 asteeseen nousseet keskilämpötilat viime kuukausien ajalta ovat ajaneet ihmiset sisätiloihin.

Vain yhdeltä terassilta kuuluu ääniä. Suomalaisomisteisessa Korenous-talossa majoittuu valtaosa Ateenaan tulevista suomalaisista tieteen- ja taiteentekijöistä, ja tulikuuman syyskuun myös antiikintutkimuksen johdantokurssi.

Tiesin mitä odottaa, kun raapustin hakemuksen Suomen Ateenan-instituutin järjestämälle antiikintutkimuksen johdantokurssille. Tiesin, että tulossa olisi tiukka paketti toisiaan muistuttavia antiikin raunioita, luentoja ja loputtomasti museoita.

Sitä en tiennyt, että tuon kaiken voi ottaa seikkailuna.

Välimeren kellon mukaan

Antiikintutkimuksen johdantokurssille valitaan vuosittain seitsemän osallistujaa Suomen yliopistoista. Kurssi on poikkitieteellinen, ja sen osallistujat opiskelevat pääaineenaan historiaa, taidehistoriaa, arkeologiaa ja kielitieteitä. Yhteisenä nimittäjänä on painotus antiikkiin ja takana alan opintoja.

Kurssin sisältö koostuu pääasiallisesti luennoista, kohdeja museovierailuista ja ekskursioista.

Kävimme ahkerasti läpi antiikintutkimuksen metodologiaa ja alan uusimpia julkaisuja.

Päivät venyivät usein pitkiksi johtuen instituutin tukijoiden lahjoittamasta Mercedes-Benz Vito -minibussista, jolla saimme tehdä retkiä ympäri maakuntia ja rantaviivoja.

Hengähdystaukoja arkeen mahtui kovin vähän, sillä viikoittain teimme muutaman päivän ekskursioita ympäri Attikaa ja Peloponnesoksen niemimaata.

Suorituksen mittana kukin kurssilainen valmisti kohdeesittelyn, jossa syventyi tiettyyn arkeologiseen kohteeseen sekä sen edustaman aikakauden politiikkaan ja taiteeseen.

Lopputentissä taas punnittiin, mitä kuukauden antiikkitietopommitus tarkoittaa oppimisen kannalta.

Antiikin arkeologisen koh-

dekavalkadin lisäksi kuukausi Kreikassa tutustuttaa väistämättä myös kreikkalaiseen kulttuuriin ja nyky-yhteiskuntaan. Eurokriisi heijastuu keskivertokreikkalaisen elämään monin tavoin, eikä sitä voinut olla huomaamatta täkäläisten mielialoissa.

Kreikan säästötalkoot heijastuvat surullisesti myös akateemiseen maailmaan, ja yliopisto-opettajiin törmäsi yhtenään tarjoilemassa lähikadun ravintoloissa.

Antiikintutkimus Suomessa

Suomen Ateenan-instituutti on järjestänyt antiikintutkimuksen johdantokursseja vuodesta 1999 lähtien, ja kurssin paino-

Bysantti oli antiikin kulttuurin suora jatkumo. Arabivalloituksen myötä kirkkoja muunnettiin moskeijoiksi. Kuvassa Istanbulin Hagia Sofia.

tus on instituutin johtajan tutkimusalassa. Tämänhetkinen johtaja Martti Leiwo on kielitieteilijä, joten kurssilla käytiin läpi paljon antiikin kreikan ja nykykreikan tutkimusta.

Antiikintutkimuksen opetus keskittyy Suomen akateemisessa maailmassa Helsingin ja Turun yliopistoihin, ja niissä klassillista filologiaa voi opiskella pääaineena. Usein kuitenkin unohtuu, että edellä mainittujen lisäksi klassillisen, eli antiikin Kreikkaan ja Roomaan erikoistuvan arkeologian ainekokonaisuus löytyy vain Oulusta.

Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on mahdollista opiskella sivuaineena antiikin kieliä, historiaa ja arkeologiaa. Suomen Ateenaninstituutti ja sen sisarjärjestö @ylkkari

1/2013 | 9

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O Taidehistoria on eräs osa antiikintutkimusta. Patsaiden avulla saadaan selville antiikin ihmisen käsityksiä muotokielestä.

Uusi vuosi vanhat tavarat

Perusnäyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Perjantaisin vapaa pääsy Avoinna ti-su klo 10-17 Ainolan puisto

www.ouka.fi/ppm

Yksikään kurssi ei ole niin kiire inen, etteikö olisi aikaa tutkailla auringonlaskua. Sounion valoisan viimeisillä minuuteilla.

Toimistomme on avoinna ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-14.

Suomen Rooman-instituutti hakevat vuosittaisille johdantokursseillensa osallistujia keväisin ja huomioivat myös Oulun yliopiston sähköpostilistoja.

Jottei antiikintutkimuksen ote lipsuisi kokonaan EteläSuomen yliopistoille, suosittelen rohkeasti ottamaan kaiken hyödyn irti tarjottavista kursseista. Väitän, etteivät ne mene hukkaan. oulunylioppilaslehti

Suomen Ateenan-instituutti

• 1984 perustettu tiedeinstituut- • Järjestää kansainvälisiä konti, jonka pääasiallinen tehtävä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen ja kulttuurin tutkimusta.

• Pyrkii tekemään tunnetuksi

suomalaista kulttuuria Kreikassa ja kreikkalaista kulttuuria Suomessa.

ferensseja ja julkaisee tieteellistä julkaisusarjaa.

• Johdantokurssien lisäksi

instituutti työllistää opiskelijoita ja tutkijoita tutkimushankkeisiin ja arkeologisiin kenttätyöprojekteihin.

• Johdantokurssi on tarkoitettu kaikille antiikista kiinnostuneille opiskelijoille ja alumneille, ja sen osallistujille myönnetään stipendi.

• Kurssille haku on yleensä ke-

väisin, ja sinne valitaan seitsemän henkilöä Suomen eri yliopistoista.

Tervetuloa!

Tarkista myös uudet nettisivumme! www.oyy.fi

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Rajua sielunhoitoa Arttu Vaheran mukaan brasilialaisessa jujutsussa on fyysisen puolen lisäksi myös mentaalinen ulottuvuus.

BRASILIALAINEN JUJUTSU on tietojenkäsittelytieteiden fuksi Arttu Vaheralle, 27, tapa toteuttaa itseään. Laji on nuori ja vasta kehittymässä, joten se antaa harrastajalle mahdollisuuden olla luova ja keksiä uutta sisältöä. Perinteinen jujutsu on itsepuolustuslaji, mutta brasilialainen versio on pääasiassa urheilua. ”Treeneissä vedetään maksimikestokyvyn rajoilla. Homma on kuitenkin enemmän kuin pelkkää puurtamista, koska tähän liittyvät erilaiset tunnetilat ja mentaalinen puoli”, Vahera selventää.

Vastustajan voittaminen edellyttää sekä henkisen että fyysisen yliotteen saavuttamista. Tervettä itseluottamusta tarvitaan, ja vastustajaa pitää kunnioittaa, vaikka pyrkimyksenä on saada toinen mattoon kiinni.

Herrasmiessääntö on aina voimassa, eikä kilpakumppania saa satuttaa. ”Egoilu pitää jättää pukuhuoneeseen.

Treenaamisen tarkoituksena ei ole tulla grillijonon kingiksi. Huonolla fiiliksellä kannattaa suosiolla mennä hakkaamaan säkkiä tai jäädä kotiin kirjoittelemaan surullisia runoja”, Vahera muistuttaa.

Rajut liikkeet aiheuttavat kuitenkin väis-

Arttu Vahera demonstroi giljotiinikuristusotteen. Autenttisessa jujutsu-tilanteessa päällä on judopuvun tyylinen asu, josta saa lisää tarttumapintaa otteille.

tämättä loukkaantumisia. Syksyllä Vaheralla meni nilkka ympäri ja parhaillaan silmä on vähän mustana. Pari kertaa painikaveri on treeneissä kuristanut tajuttomaksi. ”Kun taju lähti, se tuntui vähän kuin olisi mennyt kylpyyn. Ehdin vähän untakin nähdä. Yhtäkkiä valot sammuivat ja päässä humisi, mutta ei se pahalta tuntunut. Oikein tehty kuristus ei satu.”

Vaikka kyseessä on yksiKun taju lölaji, harrastajien kesken vallähti, se tunlitsee yhteisöllisyys. Pukuhuo- tui vähän kuin neessa harjoite- olisi mennyt taan suorastaan sielunhoitoa ja kylpyyn. Ehdin käydään yhdessä läpi parisuh- vähän untakin deongelmat ja nähdä.” talon hankinnat.

Viitisen vuotta jujutsun parissa touhunnut mies käy Oulun Kamppailuklubin salilla lähes päivittäin itse treenamassa ja vetämässä harjoituksia muille. Mieleenpainuvin kokemus uralla on ollut, kun brasilialainen treenikaveri voitti matsin Vaheraa vastaan. ”Kaveri kuiskasi voittonsa hetkellä korvaani, että olen opettanut hänelle sen liikkeen. En oikein tiennyt, oliko se onnistuminen vai häviö”, Vahera miettii.

”

Kikseissä pistoista Miekkailu on tekniikkalaji, jossa täytyy taktikoida salamannopeasti, tietää Ruusa Degerman.

VIIDENNEN VUODEN MAANTIETEEN opiskeliMiekkailu on tekniikkalaji, jonka harjoitja Ruusa Degerman, 23, valmistuu keväällä teleminen vaatii sinnikkyyttä ja kärsivällija uskoo, että erikoisesta harrastuksesta voi syyttä. Ottelussa ratkaisut pitää tehdä noolla hyötyä työnhaussa. Seitsemisen vuotta peasti ja taktikoida niin, että saa vastustajan miekkaillut Degerman kilpailee floretilla, tekemään virheitä. Liikkeet täytyy treenata joka on pistomiekka. Muita kilpailumiekko- lihasmuistiin, sillä kilpailutilanteessa ei ehdi ja ovat säilä ja kalpa. välttämättä ajatella kovinkaan paljon. ”Floretissa on voimassa etuoikeussään”Ennen ensimmäistä pistoa vallitsee kestö, jonka mukaan ensin hyökkäämään lähte- kittynyt hiljaisuus, jonka jälkeen tilanne voi nyt saa pisteen. Sääntö sopii minulle, koska muuttua äänekkääksi. Kun saa pisteen, sitä olen hieman lyhyt. Huippuhetki oli kerran, pitää tuulettaa. PM-kisojen jälkeen sattui kun voitin liki kaksimetrisen miehen”, De- kurkkuun, kun huusin onnistumisten jälgerman kertoo. keen”, Degerman muistelee.

Urheilumiekkailu lasketaan vaarallisten Miekkailu ruokkii kilpailuhenkisyyttä ja lajien joukkoon. Asianmenestyksen tavoittelua. Demukaisilla varusteilla ja kilpaileminen on ollut Miekan kat- germanin oikealla tekniikalla riskit hetken katkolla polven rasitusminimoidaan. Miekkailukeaminen on vamman vuoksi. Maantieteilijä puku on paksua materiaaon nyt keskittynyt nuorempien lia, joka kestää 800 new- kuitenkin harvimiekkailijoitten valmentamiseen tonin voimat. Vapaa käsi ja omaan kuntoutumiseensa. ja takaraivo ovat ainoat naista. Käytän”Välillä kuntoutuminen on suojaamattomat alueet, nössä miekkailu syönyt motivaatiota. Tauon jälmutta sääntöihin kuuluu, keen oli mahtava päästä taas että päätä ei saa kääntää aiheuttaa vain treenaamaan. Tein samaa liiketvastustajalle eikä kättä tä varmaan 20 minuuttia ja olin mustelmia.” nostaa osuma-alueelle. aivan kikseissä siitä”, Deger”Jos metallimiekka man nauraa. katkeaa, voi sattua pahaOulun Miekkailuseuran kasvatti Ruusa kin vahinko. Miekan katkeaminen on kuitenDegerman on kilpaillut florettimiekalla kin harvinaista. Käytännössä miekkailu aiheympäri Eurooppaa. uttaa vain mustelmia”, Degerman toteaa.

”

@ylkkari

1/2013 | 11

LAST PANDA • teksti Minna Koivunen

Pohjoista edustamassa

Tänä keväänä yliopiston käytävillä saattaa tulla vastaan tulevia euroviisuedustajia. Melodista ja punkvivahteista rockia englanniksi soittava Last Panda kilpailee Uuden Musiikin Kilpailussa pääsystä Suomen euroviisuedustajaksi, ja sen neljä soittajaa opiskelee Oulun yliopistossa.

Oululainen Last Panda -yhtye tähtää menestykseen ja Suomen Euroviisuedustuspaikkaan Uuden Musiikin Kilpailussa.

LAULAJA-KITARISTI Henry Ossianin voi bongata historiatieteiden laitokselta, rumpali Aapo ”Väinämö” Immosen ja kosketinsoittaja Lasse ”Laze” Launimaan taloustieteiden tiedekunnasta ja kitaristi Matti ”Matt” Ailiston OKL:n käytäviltä. Basisti Harri ”HC” Knuuti on hänkin Oulun yliopiston kasvatteja, mutta on jo valmistunut.

Bändi olisi päässyt UMK:hon mukaan jo viime vuonna, mutta heidän silloinen kappale oli jo julkaistu netissä eikä se siis kelvannut kilpailubiisiksi. Kun he nyt pääsivät 12 parhaan joukkoon, tuli se heille yllätyksenä.

Oli lokakuu ja bändi oli Helsingissä keikalla Bar Bäkkärillä, kun sähköpostiin saapui iloisen uutisen sisältävä viesti. He olivat jo ehtineet unohtaa oman ilmoittautumisensa kokonaan, kun saivat kuulla pääsystään 40 parhaan joukkoon. ”Tuntui jännältä, että olemme siinä vielä mukana. Siitä meni kuukausi, että saimme tietää lisää”, laulaja-kitaristi Henry Ossian kertoo. ”Yleltä ilmoittivat, että he

oulunylioppilaslehti

tulevat kuvaamaan mielenkiintoisia bändejä ympäri Suomea ohjelmaa varten. Siinäkään vaiheessa he eivät vielä kertoneet, että olemme 12 joukossa”, rumpali Aapo Immonen jatkaa.

Kuvaustiimi Yleltä kävi joulukuun alussa kuvaamassa Last Pandaa treenikämpällä ja keikalla 45 Specialissa. ”Haastattelun lopuksi he kertoivat, että olemme siinä 12:ssa.

Osasimme vähän jo epäillä, koska ei kai ne muuten olisi tulleet tänne asti kuvaamaan”, Immonen kertoo.

Omaehtoista musiikkia Bändi sai alkunsa 45 Specialin takahuoneessa vuonna 2007.

Silloinen meininki oli punkkia ajatusmaailmaa myöten. ”Minä ja basistimme perustimme tämän bändin. Meillä on punktausta ja kaipasimme ideologiaa. Nimeen latautui halu sanoa ihmisille ’herätys’. Last Panda symboloi laajemmin sitä, että ihmisten pitäisi miettiä enemmän kaikkia asioita”, Henry Ossian taustoittaa.

Minulle pohjoisuus on aina merkinnyt järkkymättömyyttä oman jutun puolesta.”

”

Kitara-basso-rummut-linjalta yhtye siirtyi melodisempaan suuntaan, kun kokoonpano kasvoi kosketinsoittajalla 2010.

Nykyisen muotonsa Last Panda sai viime marraskuussa, kun Matt liittyi mukaan.

Last Pandan uran kehitys on ollut koko ajan nouseva, vaikka väliin on mahtunut Henry Ossianin mukaan myös rauhallisempia vuosia. ”Kaiken taustalla on se, että olemme aina halunneet tehdä sitä, mistä nautimme eniten, ja

tämä on rakkain harrastus. Vaikka olemme aina halunneet menestyä, se ei ole ollut ikinä se ainoa päämäärä, vaan teemme musiikkia, koska se on hauskaa”, Immonen kertoo. ”Teemme musiikkia meidän ehdoilla, ja uskomme, että muut ihmiset voivat nauttia tästä”, Henry Ossian painottaa.

Iisi meininki Runsaasti Oulussa ja muualla Pohjois-Suomessa, mutta myös Helsingissä keikkaillut Last Panda on UMK:n 12 finalistista pohjoisin. Oululaisuus ja pohjoissuomalaisuus ovat asioita, joita soittajat haluavat korostaa kilpailussa. ”Minulle pohjoisuus on aina merkinnyt järkkymättömyyttä oman jutun puolesta. Täällä ihmiset ovat tietoisia siitä, mikä heidän oma juttunsa on ja sen puolesta seistään”, Henry Ossian toteaa. ”Nyt kun olemme pyörineet Helsingissä ja jos siihen peilaa Oulua paikkana, niin itse koen tämän rauhallisemmaksi paikak-

Kuva Tom Hakala (anatom.fi)

si. Ehkä täällä on jollain tasolla helpompi tehdä musiikkia. Ei ole niin paljon häiriötekijöitä”, Immonen lisää. ”Iisiä ja rehellistä meininkiä”, bändin ainoa paljasjalkainen oululainen Ailisto tuumaa.

Last Pandan näytönpaikka on 17. tammikuuta, kun UMK:n ensimmäinen karsinta koittaa. ”Kyllähän me odotamme sitä, että pääsisimme jatkoon Baronaarenalle, koska hei kuinka moni bändi on soittanut jäähallissa?

Oishan se siistiä”, Henry Ossian sanoo. ”Sehän meillä on tällä hetkellä tavoite. Euroviisut ovat vielä niin kaukana, ettei niitä oikeastaan mieti vielä ollenkaan.

Menemme päivä kerrallaan. Finaaliin eli kahdeksan parhaan joukkoon selviäminen olisi mukavaa”, Immonen lisää. ”Mutta ainakin kaikkien Oulun yliopiston tyyppien kannattaa äänestää meitä, jos haluaa nähdä Oulun yliopiston tyypit Baronaarenalla tv-keikalla”, Henry Ossian haastaa Ylkkärin lukijat. ”Haalarit päällä”, Immonen heittää nauraen.

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

OYY:N BUDJETTI • kuvitus Mikael Heikkinen • koonti Ville Koivuniemi

Ylioppilaskunnan olemassaolon oikeutus tulee yliopistolaista ja ylioppilaskunta-asetuksesta. Yliopistolaki määrää, että jokaisessa yliopistossa perustutkinto-opiskelijat muodostavat ylioppilaskunnan.

Ylioppilaskunta ei siis ole yhdistys vaan julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on oikeus periä jäsenmaksua ylioppilaskunnan jäseniltä (käytännössä siis kaikilta perustutkinto-opiskelijoilta). Jäsenmaksun määrästä päättää vaaleilla valittu edustajisto. Maksun vahvistaa yliopiston rehtori.

Näin OYY käytt

!

Oulun yliopiston ylioppilaskunta perii jäse opiskelijoilta 96 euroa opiskelijaa kohden (kok YHTS-maksu, toiseksi eniten rahaa menee olevassa kuvassa näytetään, kuinka paljon kän mikäkin rahanmenon kohde opiskelijalta ima jolloin yhden koko lukuvuoden jäsenmaksu jäsenmääräksi määriteltiin las

Vakituisen sihteeristön palkat (6,5 siht.)

13,7€

Til 7,6

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 44€

Hal 4,1€ & Ke kulu 4,1€ Palkat ja tilavuokra isoimmat KULUT Henkilöstökulut 277 650 (vakinaisen sihteeristön ja hallituksen palkkiot sosiaalikuluineen isoimpina kuluina).

Keskushallinto 50 784 (posti- ja tietoliikennekulut, asiantuntijapalvelujen käyttö, kondeiden ja laitteiden kunnossapito ym. isoimpina kuluina).

Toiminnalliset menot 81 550 (toimintamääräraha, matka- ja majoituskulut, Vulcanalian ja vuosijuhlien kulut, kokouskulut, edustajistovaalien järjestäminen isoimpina kuluina).

Kiinteistökulut 120 000 (Linnanmaan toimiston vuokra ja Mannenkadun toimiston vastike isoimpina kuluina).

Siirtomäärärahat 99 960 (Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsenmaksut sisältäen Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsenmaksun, sekä toiminta- ja erityistoimintaavustukset isoimpina kuluina).

Ylkkäri 68 630 (vakituisten ja avustajien palkat sekä paino- ja postituskulut kuluina, mainostulot tuloina isoimpia).

@ylkkari

1/2013 | 13

tää pitsarahasi

enmaksua jäseniltään eli Oulun yliopiston ko lukuvuodelta). Suurin yksittäin menoerä on e vakituisen henkilökunnan palkkoihin. Alla nkkyä (kutsutaan Oulun ulkopuolella pitsaksi) aisee. Pitsan hinnaksi on määritelty 8 euroa, u vastaa 12 pitsan hintaa. Ylioppilaskunnan skennallinen 12 300 henkilöä.

lavuokra 6€

Kaiken kaikkiaan Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan pyörittäminen maksaa vuosittain noin 700 000 euroa. Toiminta rahoitetaan pääasiassa OYY:n jäsenmaksuista saatavilla tuloilla.

!

Toiminta 6,6€

Ylkkäri 5,6€

llituksen palkkiot

€

eskushallinnon ut

€

ahmaisijat TUOTOT Jäsenmaksutulot omaan toimintaan 596 550.

Osinko- ja vuokratuotot 41 500 (Mannenkadun toimistosta saatava vuokra ja Unirestan maksamat osingot).

Sijoitustuotot 23 000.

Tuotot opiskelijakorteista, juhlista yms. 10 700.

Luvut perustuvat OYY:n edustajiston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. oulunylioppilaslehti

Kuvituksessa käytettävät luvut on laskettu laskennallisella (12 300) OYY:n jäsenmäärällä.

Määrä heittelee kymmenillä tai jopa sadoilla puolivuosittain. 1.11.2012 OYY:n jäsenmäärä oli 12 456 opiskelijaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsenmaksu 5,2€ (sis. OLL 0,4€) Toiminta- ja erityistoimintaavustukset 2,5€ &

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

HALLITUSNAAMASTO • kuvitus Nestori Törmä • koonti Ville Koivuniemi

Esittelyssä OYY:n hallitus vuodelle

Kysyimme Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tämän vuoden hallitukselta uudenvuodenlupaukset sekä ajatuksia vuoden tärkeimmistä aiheista.

Jaana Isohätälä, Koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat

Juuli Juntura, Kansainväliset asiat, viestintä ja kehitysyhteistyö

Tuija Patana, Viestintä ja kulttuuri

Valle Uimonen, puheenjohtaja

Valle Uimonen, 24 v.

TeTa tekniikan yo, tuotantotalous

1) Vuonna 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni saattaa opiskelijoiden ääni kuuluviin uudessa kaupunginvaltuustossa. Tämän lisäksi opintojen sujuvuuden ja laadun varmistaminen yliopiston rakenteellisen kehittämisen aikana on ensisijaisen tärkeää.

2) Vuonna 2013 lupaan antaa kaikkeni luotsatessani OYY:tä kohti opiskelijan hyvää elämää.

Aion myös olla rantakun-

nossa heinäkuussa. Ymmärrän että nämä kaksi tavoitetta ovat melko mahdoton yhdistelmä saman vuoden aikana, joten tarvittaessa laajennan rantakunnon käsitettä.

3) Oulun yliopiston opiskelijan näkökulmasta ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnan ja yliopiston asioihin edustajistovaalien välityksellä. Ensi vuoden aikana nähdään myös kuinka rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa yliopiston opiskelijoihin.

Tuija Patana, 22 v.

TeTa arkkitehtiylioppilas

1) Vuonna 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni lisätä opiskelijoiden me-henkeä ja aktiivisuutta!

2) Vuonna 2013 lupaan pyöräillä Linnanmaalle ainakin kerran.

3) Oulun yliopiston opiskelijan näkökulmasta ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että yliopiston rakenneuudistus alkaa hahmottua myös riviopiskelijalle. Mihin tulosyksikköön sinä kuulut ja mihin se vaikuttaa?

Juuli Juntura, 25 v.

Huka Humanististen tieteiden kandidaatti

1) 2013 OYY:n tärkein tehtävä on olla edelleen turvaamassa hyvät opiskeluedellytykset yliopistolla tapahtuvien muutosten myllerryksessä.

2) Vuonna 2013 lupaan olla asiantunteva opiskelijan edunvalvoja.

3) Oulun yliopiston opiskelijan näkökulmasta ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että silloin valitaan uusi edustajisto seuraavalle kaudelle, ja ehdokkaaksi kannattaa

asettua jokaisen, joka haluaa olla mukana vaikuttamassa ylioppilaskunnan toimintaan.

Jaana Isohätälä, 24 v.

Huka Humanististen tieteiden kandidaatti, suomen kieli

1) 2013 OYY:n tärkein tehtävä on välittää keskustelua opiskelijoiden ja yliopiston hallinnon välillä, jotta opiskelijat tulisivat kuulluiksi ja päättäjät ymmärretyiksi. Tänä vuonna erityisesti viestinnän rakenneuudistuksista tulisi olla avointa ja vastavuoroista.

2) Vuonna 2013 lupaan, että tapaan henkilökohtaisesti mahdollisimman paljon ylioppilaskunnan jäseniä, jotta tietäisin hyvin, mitä heidän mielestään on opiskelijan hyvä elämä ja millainen on hyvä yliopisto. Lupaan myös ajaa kansainvälisten opiskelijoiden etuja ja pyrkiä nostattamaan yhteisöllisyyden tunnetta yliopistossamme.

3) Oulun yliopiston opiskelijan näkökulmasta ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että syksyn edustajistovaaleissa joka ikinen ylioppilaskunnan jäsen voi vaikuttaa yli@ylkkari

1/2013 | 15

Hallituksen kysymysten alustukset 1) Vuonna 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni...

Eero Manninen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja

2) Vuonna 2013 lupaan...

Janne Hakkarainen 3) Oulun yliopiston opiskelijan näkökulmasta ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että...

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja

Hallitus toimii arjessa, edustajisto tekee isot päätökset

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uusi hallitus aloitti vuoden mittaisen toimikautensa tammikuussa.

Hallitus on 37-jäsenisen edustajiston vuosittain valitsema elin, joka huolehtii edustajiston päätösten toteuttamisesta, edustaa ylioppilaskuntaa ja vastaa sen taloudesta yhdessä OYY:n pääsihtee-

rin kanssa sekä talousvaliokunnan kanssa. Sen tehtäviin kuuluu myös OYY:n henkilökunnan (pois lukien pääsihteerin ja Ylkkärin päätoimittajan) rekrytoinnit.

OYY:n edustajisto on puolestaan OYY:n jäsenten vaaleilla valitsema eli, joka käyttää OYY:ssa suurinta päätösvaltaa.

Edustajiston puheenjohtaja valvoo hallituksen toimintaa ja toimii linkkinä hallituksen ja edustajiston välillä.

Laura Pistemaa, varapuheenjohtaja Talous, työelämä ja sidosryhmäyhteistyö Jaakko Mäki-Petäjä, Sosiaalipolitiikka ja kuntavaikuttaminen Ville Tyrväinen, Koulutuspolitiikka ja organisaation kehittäminen

Ukko-Pekka Yliranta, Järjestöyhteistyö, sosiaalipolitiikka ja liikunta

opistomme tulevaisuuteen äänellään tai ehdokkuudellaan.

Ville Tyrväinen, 23 v.

Kokoomusopiskelijat filosofian ylioppilas, fysiikka

1) 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni järjestää syksyllä hallintovaalit vuonna 2014 alkavalle toimikaudelle.

2) ... ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että yliopiston organisaatio uudistuu ja tilojen käyttötavat muuttuvat merkittävällä tavalla.

3) Vuonna 2013 luoulunylioppilaslehti

paan tuoda päättäjien tietoon opiskelijoiden äänen.

Jaakko Mäki-Petäjä, 26 v.

Keskustaopiskelijat fil yo, Suomen ja Skandinavian historia

1) 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen, kuten yliopistolaissa on ylevästi säädetty. Tämä kasvatustehtävä on OYY:n kaiken toiminnan taustalla.

2) ... lupaan pyrkiä olemaan positiivisempi. Minua kun on joskus negatii-

viseksi väitetty.

3) ... ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että Oulun kaupunki tekee vuoden aikana päätöksiä bussiliikenteen tulevaisuudesta.

OYY:n tulee olla mukana vaikuttamassa siten, että kaupungin päätökset johtavat myös opiskelijan kannalta nykyistä paremmin toimivaan joukkoliikenteeseen Oulussa.

Ukko-Pekka Yliranta, 22 v.

Tieteelliset fil yo, aate- ja oppihistoria

1) Vuonna 2013 OYY:n

tärkein tehtävä on mielestäni tarttua edarivaalien hiljalleen häämöttäessä jäsenlähtöisyysongelmiinsa ja laskea edunvalvontaelimiin hakeutumisen kynnystä.

Suurista linjoista ja visioista haaveileminen voidaan nyt lopettaa ja suunnata katseet kohti opiskeluarjen nuudelinkatkuista raadantaa.

2) ... lupaan haastaa ainejärjestöt satsaamaan vaikutusvaltaansa omien jäsentensä aktivoimisessa edunvalvontatyöhön ja hälventämään keskinäisiä tiedekuntakohtaisia ennakkoluulojaan.

3) ... siksi, että edari-

vaaleissa valittavan edustajiston käsissä lepäävät ne eurovuoret, joilla edunvalvontakoneistoamme ruokitaan. Yliopiston organisaatiouudistuksen myllerryksessä riviopiskelija voi joko nöyrtyä tai lyödä nyrkkiä pöytään kokoussalissa. Your call.

Laura Pistemaa, 25 v.

TeTa Kauppatieteiden yo, markkinointi

1) 2013 OYY:n tärkein tehtävä on mielestäni vakiinnuttaa vaalivuonna alkanut lupaava vaikuttamistyö kunnallispolitiikassa.

Ensi vuoden tärkeimmäksi teemaksi olemme nostaneet joukkoliikenteeseen vaikuttamisen.

2) ... lupaan syödä paljon herkkuja, sillä olet sitä mitä syöt.

3) ... ensi vuosi on merkittävä etenkin siksi, että yliopistolla tullaan panostamaan joustaviin opiskelumahdollisuuksiin. Ensi vuonna pilotoidaan ylioppilaskunnan kauan ajamaa tenttiakvaariota, jossa opiskelijat voivat suorittaa tenttinsä oman aikataulunsa mukaan ja näin sujuvoittaa opiskeluaan.

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

KOLUMNI

OULUN YLIOPISTON HALLITUKSEN MUODOSTUMINEN • teksti Juho Karjalainen • kuvitus Harri Filppa

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

Kriisitietoutta ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON ja Arkadianmäen suunnasta on viime aikoina paukutettu kriisitietoutta suomalaisten paksuihin kalloihin. Lopunajan saarnamiesten mukaan nyt olisi jokaisen mökin maijankin tiedostettava, että talous on kriisissä ja Suomen kilpailukyky romahtamaisillaan. Tarkoituksena on tietenkin pohjustaa tulevaa palkanneuvottelukierrosta ja kevään puoliväliriiheä. Kansalaisia valmistellaan palkka-aleen ja valtion budjettileikkauksiin.

Syksyn 2008 finanssikriisistä lähtien olemme eläneet enemmän tai vähemmän taloudellisissa kriisitunnelmissa.

Markkinoiden, elämän ja kuoleman herran, mielialoja seurataan kauhulla ja ennustetaan ja poliitikot Euroopassa tekevät parhaansa herraansa miellyttääkseen. Luulisin, että kansalaiset Euroopassa ovat hyvinkin kriisitietoisia, jopa kriisikyllästyneitä.

Finanssikupla peitti kuitenkin puhjetessaan alleen paljon talouskriisiä perustavanlaatuisemman ja vakavamman kriisin, nimittäin ekologisen kriisin. Maailma kuitenkin vaikuttaa unohtaneen ympäristökriisin sillä hetkellä kun Lehman Brothers kaatui.

YMPÄRISTÖN TILAN LUULISI KIINNOSTAVAN kaikkein paatuneimpiakin finanssihaita, sillä lopulta kaikki elämä ja kaikki talous lähtee luonnosta. Talouden perusta on luonnonvaroissa ja ruuantuotannossa. Jos ihminen tuhoaa ekosysteemipalvelut, käyttää loppuun luonnonvarat ja saastuttaa ympäristön elinkelvottomaksi, tuhoaa hän samalla tulevan elämän ja talouden edellytykset.

Pitkällä tähtäimellä hyMarkkinoiden vinvoiva ympäristö on hyvinvoivan talouden – elämän ja edellytys.

”kuoleman herran

Teollisuuden saasteet – mielialoja seuraovat kehitysmaissa yhtä taan kauhulla ja laaja ongelma kuin malaria ja tuberkuloosi. ennustetaan ja poMaaperän saastuminen ja köyhtyminen uhkaa ruuliitikot Euroopassa antuotantoa ja ihmisten tekevät parhaansa terveyttä. Runsaasti hiilidioksidia sitovien ja 70% herraansa miellytmaapallon eliölajeista sisältävien trooppisten tääkseen.” metsien hakkuu senkun kiihtyy. Joka neljättä nisäkäslajia uhkaa sukupuutto. Merten saastuminen ja rehevöityminen uhkaa meriekosysteemejä ympäri maailmaa. Yli 85% maailman kalakannoista on jo kestävyyden rajoilla tai ylikalastettuja, ja useat muut merieläinlajit ovat sukupuuton partaalla kun suurin osa saalista heitetään sivusaaliina kuolleena takaisin mereen. Ylikalastuksen takia kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen ennustetaan romahtavan jo meidän elinaikanamme.

Ilmastonmuutosta tuskin pystytään enää pysäyttämään alle kriittisenä pidetyn kahden asteen, sillä hiilidioksipäästöjä ei olla kyetty eikä haluttu rajoittaa riittävästi. Yli kahden asteen kohotessa lämpeneminen vain kiihtyy positiivisten palautemekanismien kautta. Suuret alueet maapallolta uhkaavat kuivua, äärisääilmiöt lisääntyvät ja vesi saattaa peittää alleen suuria maa-alueita.

TALOUSKRIISEJÄ TULEE JA MENEE. Talous on ihmisen luomus, ja sen kriisit ovat olemukseltaan yleensä luottamuskriisejä, vaikka niiden seuraukset tuntuvatkin ihmisten elämässä mitä kauheimmilla ja konkreettisimmalla tavoilla. Ympäristökriisissä ei sen sijaan ole mitään kuvitteellista, eikä sen ratkaiseminen voi odottaa taloudellisesti parempia aikoja.

Yliopiston tärkein rekry Yliopistokollegion tärkeimpiin kuuluvat tehtävät, eli yliopiston hallituksen koon, koostumuksen ja kauden pituuden vahvistaminen ovat pian käsillä. Istuva hallitus väistyy uuden tieltä vuoden 2014 alkaessa ja valmistelut kollegion vastuulla olevan ulkopuolisten jäsenten rekrytoimiseksi ovat jo vauhdissa.

YLIOPISTOKOLLEGION tärkeimpiin kuuluvat tehtävät, eli yliopiston hallituksen koon, koostumuksen ja kauden pituuden vahvistaminen ovat pian käsillä. Istuva hallitus väistyy uuden tieltä vuoden 2014 alkaessa ja valmistelut kollegion vastuulla olevan ulkopuolisten jäsenten rekrytoimiseksi ovat jo vauhdissa.

Haastavaan tehtävään on valmistauduttu lokakuusta 2012 alkaen, jolloin kollegio valitsi keskuudestaan hallituksen valintaprosessia suunnittelevan työryhmän. Ryhmä haastatteli syksyn aikana muiden muassa istuvan hallituksen puheenjohtajan, rehtorin, sekä Oulun ja sen lähialueiden tulevaisuuden kannalta tärkeitä tahoja. ”Vuonna 2014 aloittava hallitus on monen haasteen edessä.

Yliopistolle on luotava selkeä profiili ja on kyettävä toimimaan haastavassa taloustilanteessa. Lisäksi ensimmäisiin hallituksen tehtäviin kuuluu uuden rehtorin valinta”, yliopistokollegion puheenjohtaja Juha Jaako luettelee. ”Tällä hetkellä kollegio tekee yliopiston tulevaisuuden kannalta tärkeintä rekrytointitehtävää. Nykyinen hallitus on rakentanut toiminnot ja ympäristön, josta uuden hallituksen on lähdettävä jatkamaan tehokasta toimintaa.”

Vuodesta 2009 lähtien toiminut Hans Söderlundin johtama hallitus on tehnyt kaudellaan vaikeita, mutta tarpeellisia päätöksiä, joihin kuuluvat muiden muassa moninaiset yliopiston rakenteelliset muutokset.

Hallitukseen paikallista osaamista?

Yliopiston hallitus koostuu vaaleilla valituista, sisäisistä sekä kollegion valitsemista ulkopuolisista jäsenistä. Yliopistolain mukaan ulkopuolisten jäsenten kuuluu ”edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.”

Kollegion valintaprosessityöryhmän haastatteluissa erääksi tärkeäksi näkökulmaksi on noussut ulkopuolisten jäsenten paikallisuus. ”Istuvan hallituksen kaikki viisi ulkopuolista jäsentä ovat Etelä-Suomesta. Kollegion harkitsee, olisiko seuraavassa hallituksessa läsnä myös paikallisia vaikuttajia”, Jaako kertoo. ”Myös alumniaspekti on hyvä @ylkkari

1/2013 | 17

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

Ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

SOSIAALIPOLIITTISEN SIHTEERIN OPINTOVAPAAN SIJAISTA Määräaikaiseen työsuhteeseen 21.1.2013-30.6.2013 väliselle ajalle tai sopimuksen mukaan. Toimessa on kahden kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 1750 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on kokopäiväinen. Työajat kuitenkin joustavat ja ovat sovittavissa.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä.

Sosiaalipoliittisen sihteerin tehtävänä on mm. toimia sosiaalipoliittisten asioiden asiantuntijana, vastata ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen linjan valmistelusta, laatia lausuntoja ja kannanottoja, osallistua eri projektien toteuttamiseen sekä vastata osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta, opiskelijoiden neuvonnasta ja yhteistoiminnasta opiskelijaedustajien kanssa. Työ keskittyy erityisesti opintososiaalisten asioiden kuten toimeentulon, terveydenhuollon, asumisen, opiskeluympäristön ja hyvinvoinnin pariin.

Tässä työssä pääset kehittämään ammattitaitoasi monipuolisesti, tapaamaan paljon erilaisia, mielenkiintoisia ihmisiä sekä aidosti tekemään opiskelijalle hyvää elämää mukavassa ja nuorekkaassa työyhteisössä.

EDELLYTÄMME sinulta akateemisia opintoja, yliopiston hallinnon ja ajankohtaisen sosiaalipolitiikan tuntemusta. Sosiaalipoliittisella sihteerillä on oltava erinomainen suomen kielen ja hyvä englannin kielen taito. Lisäksi edelly-

Hallituksessa koko yliopisto edustettuna

Yliopistolain mukaan hallituksessa on oltava edustus tärkeimmistä yliopistoyhteisön ryhmistä. Tähän kuuluvat luonnollisesti opiskelijat, joita Jaakon mukaan voisi hyvin seuraavassa hallituksessa olla yhden sijaan kaksi. ”Kaikista ryhmistä olisi mielestäni hyvä olla kaksi edustajaa; on eräänlainen valuvika, että opiskelijoita on vain yksi.” Päätöksen asiasta tekee kollegio. oulunylioppilaslehti

HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään torstaina 10.1.2013 klo 15.00, otsikkoriville maininta ”Sosiaalipoliittinen sihteeri”. Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla 3.

Lisätietoja: Sosiaalipoliittinen sihteeri Tapani Lintula, tapani.lintula@oyy.fi, 0405265821 Pääsihteeri Ilari Nisula, ilari.nisula@oyy.fi, 0405231822

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

tointi olla esillä. Yliopistomme kasvatteja löytyy laajasti elinkeino- ja yhteiskuntaelämän tahoilta.”

Koko hallituksen vaihtuminen kerralla ei ole toivottavaa, sillä jatkuvuus on pidettävä mielessä. ”Kevään 2013 aikana kollegio haastattelee istuvan hallituksen jäsenet ja selvitämme jatkamishalukkuuden”, Jaako kertoo. Hänen mukaansa myös nykyisen hallituksen toimikausi, neljä vuotta, on hyvä asettaa kriittiseen tarkasteluun.

tämme hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä sekä ajanmukaisia tietoteknisiä taitoja. Eduksi katsomme ylioppilaskuntakokemuksen sekä perehtyneisyyden opiskelijajärjestötoimintaan.

Sosiaalipoliittisen sihteerin on oltava toiminnassaan aloitteellinen, vastuuntuntoinen, yhteistyökykyinen ja kykenevä itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

Ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

KOULUTUSPOLIITTISEN SIHTEERIN OPINTOVAPAAN SIJAISTA Seuraava hallitus on Jaakon toiveiden mukaan asiantunteva ja rohkea, sillä tulevaisuuden päätökset edellyttävät molempia ominaisuuksia.

Kollegion 14.12.2012 asettama hallituksen valintatoimikunta

• Juha Jaako, yliopistonlehtori (juha.jaako@oulu.fi)

• Petri Sahlström, professori (petri.sahlstrom@oulu.fi)

• Juhani Niskanen, professori (juhani.niskanen@me.oulu.fi)

• Henrik Hedberg, yliopisto-

opettaja (henrik.hedberg@oulu.fi)

• Elina Honkala, tekn.yo (elinahon@paju.oulu.fi)

• Juho Karjalainen, hum.kand (karjjuho@paju.oulu.fi)

Lisätietoa hallituksen valintaprosessista voi tiedustella ryhmän jäseniltä. Lisätietoa kollegiosta löytyy myös yliopiston sivuilta: www.oulu.fi/yliopisto/hallinto/ yliopistokollegio

Määräaikaiseen osa-aikaiseen työsuhteeseen 14.1.2013-31.7.2013 väliselle ajalle tai sopimuksen mukaan. Toimessa on kolmen kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 933,33 euroa kuukaudessa.

Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on puolipäiväinen, työaika 20h/viikossa.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä. Koulutuspoliittisen sihteerin tehtävänä on mm. toimia koulutuspoliittisten asioiden asiantuntijana, vastata ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen linjan valmistelusta, laatia lausuntoja ja kannanottoja, osallistua eri projektien toteuttamiseen sekä vastata osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta, opiskelijoiden neuvonnasta ja yhteistoiminnasta opiskelijaedustajien kanssa. Työ voi sisältää mm. työryhmätyöskentelyä sidosryhmien piirissä. Lisäksi tehtäväkenttään voi sisältyä muita koulutuspolitiikkaan liittyviä tehtäviä ylioppilaskunnan muiden työntekijöiden kanssa sovittavan työnjaon mukaisesti.

Tässä työssä pääset kehittämään ammattitaitoasi monipuolisesti, tapaamaan paljon erilaisia, mielenkiintoisia ihmisiä sekä aidosti tekemään opiskelijalle hyvää elämää mukavassa ja nuorekkaassa työyhteisössä.

EDELLYTÄMME sinulta akateemisia opintoja sekä yliopiston hallinnon, ajankohtaisen koulutuspolitiikan ja opetuksen kehittämisen tuntemusta. Koulutuspoliittisella sihteerillä on oltava erinomainen

suomen kielen ja hyvä englannin kielen taito. Lisäksi edellytämme hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä sekä ajanmukaisia tietoteknisiä taitoja.

Eduksi katsomme ylioppilaskuntakokemuksen sekä perehtyneisyyden opiskelijajärjestötoimintaan.

Koulutuspoliittisen sihteerin on oltava toiminnassaan aloitteellinen, vastuuntuntoinen, yhteistyökykyinen ja kykenevä itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään torstaina 10.1.2013 klo 15.00, otsikkoriville maininta ”Koulutuspoliittinen sihteeri”. Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla 3.

Lisätietoja: Pääsihteeri Ilari Nisula, ilari.nisula@oyy.fi, 0405231822 Koulutuspoliittinen sihteeri Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@oyy.fi, 040 525 7821 (lomalla 20.12.- 1.1.2013)

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

KILTAHUONEKIERROKSELLA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Hupiyksikkö kuin aarrearkku Suomen kielen opiskelijoiden kiltahuoneelta Kerhikseltä löytyy kaikenlaista erikoista: kiitollisuus- ja vitutustaulut, taikalaatikko, tukinuittokeksi, hupiyksikkö-kylttejä ja muovinen kaktus.

KIITOLLISUUS- ja vitutustaulujen ensiaskeleet ovat hämärän peitossa Suman hallituksen puheenjohtajalle Jukka Mettovaaralle. Snellmaniassa ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan Kerhiksen seinällä ne ovat olleet ainakin vuodesta 2009 asti, ja vanhat taulut on arkistoitu. ”Niihin voi kirjoittaa, jos joku asia ottaa päähän tai toisaalta, jos on jostain iloinen.”

Tukinuittokeksi on päätynyt Kerhikselle siten, että Suma lahjoitti sen eläkkeelle jäävälle professorille Matti Pääkköselle, joka lahjoitti sen killalle takaisin. Jossain vaiheessa keksissä on vielä roikkunut syötävä keksi, koska ”on hauskaa kun keksissä on keksi”.

Muovisen kaktuksen päätymiselle Kerhikselle on sillekin oma tarinansa. ”Joku sumalainen oli saanut sen vain joltain ohikulkijalta, joka oli pukeutunut Meksikoteemaan. Hän oli vain lykännyt sen käteen ja kysynyt, haluatko kumikaktuksen?”

Kerhiksen seinällä ja katossa

on kaksi hupiyksikkö-kylttiä.

Niiden päätyminen huoneen sisustukseksi liittyy Suomen kielen laitoksen menneestä huippuyksikkökaudesta. ”Niissä on alun perin lukenut huippuyksikkö, koska suomen kielen oppiaine oli joku vuosi takaperin valtakunnallinen huippuyksikkö. Sitten kun se oli jo vanhentunut juttu, minä ja pari muuta tyyppiä mietimme, mitä muuta niistä voisi kirjoittaa.

Otimme parit kirjaimet pois ja kirjoitimme hupiyksikkö.”

Taikalaatikko löytyi puolestaan Kerhiksen siivouspäivänä. Tai ei se ollut silloin vielä taikalaatikko, vaan palautelaatikko. Opiskelijat ihmettelivät porukalla, kelle he antaisivat palautetta ja peittivät ensin sanan ”palaute”. Myöhemmin se nimettiin taikalaatikoksi. ”Nyt kun alkaa miettiä, täällä on tosiaan kaikkea pientä tilpehöörää.”

Sekalaisten romppeiden lisäksi Kerhiksellä on hyödyllistäkin tavaraa. Itse asiassa kiltahuoneen varustelu parantui hil-

jattain huomattavasti. ”Saimme uudet tietokoneet.

Kun humanistisen tiedekunnan atk-luokka uusi tietokoneet, niin he toivat vanhansa meille.

Nämä ovat paljon paremmat kuin edelliset.”

Profiloitunut kävijäkunta

Kerhistä käyttävät pääsääntöisesti hallituksen jäsenet. ”Tänne on profiloitunut se porukka, joka täällä eniten pyörii. Tietenkin olisi tosi kiva, että kaikki täällä kävisivät, koska tämä on tarkoitettu kaikille. Kyllä me aina fukseille sanotaan, että tulkaa ihmeessä ja ovat he täällä käyneetkin, mutta vähemmän.”

Kerhiksellä riittää porukkaa päivittäin. Ruuhkaisinta on luentotauoilla ja puolenpäivän jälkeen. Sinne tullaan hengaamaan ja juomaan kahvia luentojen välissä sekä siellä pidetään palavereita. ”Kyllä kai täällä opiskellaankin joskus, mutta sitten se aina menee siihen, että jos tääl-

lä on muita ihmisiä, sitä alkaa höpisemään heidän kanssaan.”

Koska Kerhis on neliömäärältään suhteellisen pieni, käy se aika ajoin ahtaaksi. Puheenjohtajan mielestä nykyisiin kävijämääriin tila on kuitenkin sopiva. ”Suurimman osan ajasta tämä riittää, ja luulen, että olisi mahdotonta tästä rakennuksesta saada uutta tilaa.”

Toisin kuin joillain ainejärjestöillä Sumalla ei ole nimettyjä kiltahuonevastaavia. Hallituksen jäsenet pitävät yhdessä huolta Kerhiksestä. Suma ostaa kahvit ja teet, mutta kolehtia voi laittaa omantunnon mukaan Kahvikarhuun. ”Emme ole koskaan ajatelleet, että tarvitsisimme hallitukseen kiltahuonevastaavaa. Pyörii hyvin talkoilla, että kaikki tekevät vähän. Siivoamme välillä yhdessä.”

Sumalaiset eivät käytä koskaan kiltahuoneestaan muuta nimeä kuin Kerhis, joka on siis kerhohuone-sanan slangijohdos. ”Tätä ei ikinä sanota kiltahuoneeksi tai kiltikseksi, vaan

Kerhikseksi. Muistan, että joku on tästä nimen alkuperästä kertonut, mutta en muista siitä, koska siitä on niin kauan.”

Kiltisfakta

• Kiltahuoneen haltija: Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry.

• Huoneeseen mahtuu enintään: 15 ihmistä.

• Miten sinne pääsee:

Humanistisen tiedekunnan pääovesta sisään ja oikealle, n.

30 metrin päässä vasemmalla suomen kielen jaoksen käytävä, jonka varrella Kerhis on.

• Pääasialliset käyttäjät: Hallituksen jäsenet.

• Käytön aktiivisuusaste:

Käytössä päivittäin. Ruuhkaisinta luentotauoilla.

• Varustelu: Kolme tietokonetta, kahvinkeitin, vedenkeitin, sohva, pöytä ja tuoleja, kirjahyllyjä.

• Erikoista: Vitutus- ja

kiitollisuustaulut, vieraskirja, muovinen kaktus, taikalaatikko, tukinuittokeksi. @ylkkari

1/2013 | 19

KOLUMNI

Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen Kirjoittaja opettelee käyttämään sanoja musiikin lailla.

Kähmintäjuttu NAINEN MENI BAARIIN ystävättärensä kanssa. Ihmiset olivat juhlatuulella, kapakkiin oli kerääntynyt paljon väkeä. Oli epävirallista ja virallista porukkaa, miehiä kauluspaidoissa ja naisia kimaltavissa minimekoissa.

Ystävykset päättivät istua baaritiskille nautiskelemaan juomiaan ja juttelemaan menneestä viikosta.

Hetken kuluttua toinen naisista huomasi, että lähistöllä norkoili keski-ikäinen mies. Tämä näytti olevan aikeissa liittyä heidän keskusteluunsa. Ja juuri kun vaalea nainen kumartui kohti tummaa ystävätärtään mainitakseen asiasta, miehen käsi lipui sivulta esiin ja taputti naista olkapäähään. ”Onko sinulla lapsia?” mies kysyi. ”Ei, ei minulla ole”, vastasi vaalea nainen. ”Haluatko lapsia?” Nainen oli hölmistynyt. ”En tällä hetkellä.” ”No, auts!” kommentoi mies. Naiset vilkaisivat toisiaan ja päättivät sanattomasta sopimuksesta vaihtaa paikkaa. Miehelle toivotettiin hauskaa illanjatkoa.

”Onko sinulla lapsia?” mies kysyi. ”Ei, ei minulla ole”, vastasi vaalea nainen. ”Haluatko lapsia?”

Nainen oli hölmistynyt. ”En tällä hetkellä.”

”

UUDEN PÖYDÄN ÄÄRELLÄ naiset yrittivät palata alkuperäiseen aiheeseen. Vaaleahko mies tuli seisomaan heidän viereensä ja avasi keskustelun ammateista. ”Ystäväni valmistui juuri lähihoitajaksi, juhlimme hieman sitä”, selitti vaalea nainen. ”Mitä sinä sitten teet työksesi?” mies uteli. ”Minä olen parturi-kampaaja. Entä itse?” ”Olen opetusalalla”, kertoi mies.

Keskustelu oli varsin asiallista, kunnes mies tilanteen rohkaisemana halusi tulla istumaan samalle tuolille vaalean naisen kanssa. Pieni baarijakkara natisi liitoksistaan ja miehen vasen käsi sormuksineen ajautui tarttumaan naisen pakaraan. Kosketuksen tuntiessaan nainen ponnahti seisaalleen, nappasi käsilaukkunsa ja siirtyi ystävättärensä toiselle puolelle.

Mies jatkoi keskustelua tumman naisen kanssa, hehän istuivat nyt vierekkäisillä penkeillä. ”Minulla on kaksi lasta”, tämä selitti. Kohta samainen käsi hiveli tumman naisen reittä. Nainen kietoi takkiaan tiukemmin ympärilleen.

Toisaalla vaalea nainen sai seuraansa uuden miehen.

Tämä esitteli itsensä kohteliaasti. Yhtäkkiä miehen kehonhallinta petti ja hänen kätensä nytkähti. Se päätyi koskettamaan naisen rintaa. ”Lähdetkö kanssani kotiin?” mies häpeilemättä kysyi. ”Anteeksi? Ei, en!” kivahti nainen jo hermostuneena. Selät toisiaan vasten ystävykset keräsivät tavaransa ja poistuivat.

HETKELLINEN KAAOS valtasi naiset heidän päästyään baarin toiselle puolelle. Samaisella hetkellä paikalle löysi illan ensimmäisestä keskustelusta tuttu mies. ”Siis jos yrität iskeä minua, huijaat vain itseäsi”, tämä julisti ja innokkaana kiehnutti vartaloaan yhä lähemmäs.

oulunylioppilaslehti

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa /

www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

ARVIOT Netta Fagerlund testasi KATUkahvilan lounaan. Täyttävän kaalilaatikon jälkeen jälkiruoaksi riitti lasillinen kaakaota.

KIRJA

Haarukassa Mignonetta Fagerlund Ikä: 26 vuotta.

Opiskelee: Rahoitusta kauppatieteiden maisteriohjelmassa Oulun yliopistossa, 2. vuosi.

Kotoisin: Hämeenlinnasta.

MARIANNA KURTTO View-master WSOY 2012. 85 s.

Asuu: Oulun keskustassa.

Harrastukset: Ratsastus.

Lautasella: Kaalilaatikkoa.

Ruokapaikka

KATU-kahvila Missä: Pakkahuoneenkatu 9.

Mitä: Lounaskahvila, jossa tarjottavaa juustokakuista kaalilaatikkoon.

Toimittaja söi: Kaalilaatikkoa.

Arvio: Hyvää ja täyttävää kotiruokaa.

Suklaisia juttuja kahvin kanssa saisi olla enemmän.

Kauppakorkeakoulu oli kuitenkin aina ollut haaveena ja Ouluun hain, koska oli kiva päästä välillä eri maisemiin.”

”

Tulisen ruoan ystävä Rahoitusta opiskeleva Mignonetta Fagerlund otti opintovapaata vakityöstään pankissa ja suuntasi Ouluun opiskelemaan. Tulisesta ja mausteisesta ruoasta pitävä Netta ei viihdy kotikeittiössä: jos jotain kokataan, tehdään helppoja pastaruokia ja salaatteja. Eksoottisin ruokakokemus on ollut kengurun liha Australiassa.

Miksi lähdit opiskelemaan rahoitusta?

Lukion jälkeen hain taloustieteelliseen, mutta en päässyt.

Opiskelin sitten tradenomiksi ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa. Kauppakorkeakoulu oli kuitenkin aina ollut haaveena ja Ouluun hain, koska oli kiva päästä välillä eri maisemiin.

Harrastat ratsastusta.

Kuinka aktiivisesti?

Aloitin ratsastuksen 12-vuotiaana, silloin kun tytöt yleensä

sen lopettavat. Olen sunnuntairatsastaja, eikä minulla ole omaa hevosta. Olisihan se joskus kiva omistaa, mutta se on hirveän sitova.

Millainen tyyppi muuten olet?

Elämänmyönteinen ja temperamenttinen. Tietyissä asioissa olen hyvin pitkäjänteinen ja periksiantamaton. Huonoja puoliani on ainakin aamu-unisuus.

Mitä ruokia jääkaapistasi

löytyy aina?

Raejuustoa, kurkkua, salaattia, tomaattia ja ehkä kanaa.

Muuten se onkin aika tyhjä.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa? (Jos opiskelijaruokailua ei lasketa.)

Jonkin verran. Silloin kun menen Hämeenlinnaan, niin viikonloppuisin tulee käytyä kavereiden kanssa syömässä.

Oulun ravintoloista tykkään Toripolliisista, siellä on hyvät ruoat. Katri Antellin kahvilassa

rotuaarilla tulee myös käytyä.

Mitä tykkäät tästä kahvilasta?

Tämä on viihtyisä pieni paikka. Tarjoilijat ovat ystävällisiä: saman tien kun astuin tänne, kysyttiin, mitä haluan. Hinta-laatu-suhde on aika normaali, mutta tänään ei ollut mikään paras lounaslista. Jos olisi vain katsonut listaa ikkunasta, olisi saattanut kävellä ohi. En ollut aiemmin käynyt täällä, mutta voisin tulla uudelleen.

Maistuiko kaalilaatikko?

Kyllä maistui ja annos oli aika iso. En valitettavasti jaksanut syödä kaikkea.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Se voisi olla 3½. Muissa kahviloissa on ollut leivoksia enemmän, tämä sopii paremmin lounaspaikaksi.

Helsinkiläinen runoilija Marianna Kurtto (s. 1980) on nuoresta iästään huolimatta edennyt jo kolmanteen kokoelmaansa. Hänen esikoisteoksensa Eksyneitten valtakunta (2006) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla, joka on jaettu nuorille kirjailijoille vuodesta 1942 lähtien. 2000-luvulla 16 000 euron suuruinen palkinto on useimmiten pilkottu useammalle kirjailijalle. Kurton kanssa juhlivat tutut nimet Jarkko Tontti, Markku Pääskynen, Tuuve Aro ja Eino Santanen.

View-master on jo kielensä löytäneen runoilijan kokoelma.

Se koostuu seitsemästä osasta, jotka pysyvät hallitusti omien maailmojensa sisällä. Erityistä huomiota herättävät lauseet ja niiden rytmi: välillä vaikuttaa siltä, että Kurtto olisi pusertanut tekstinsä Googlen kääntöohjelman lävitse tai napannut sen suoraan teinien nettikeskustelusta. Tekstin nytkähtelevyydestä ja katkonaisuudesta huolimatta sen sisällä ui selkeä idea.

Omaksi suosikikseni kokoelmasta nousee matkustussarja Pähkinä joka saa tuntemaan.

Se kiertää Euroopan maita heilurioven periaatteella. Kvagga ja tiikeri -sarjassa parrakkaan opettajamiehen pohdinnat vaimostaan ja museoreissustaan kertovat kokonaisen elämäntarinan. Kurton teos päätyy lyyrisiin sävyihin, vaikka alussa on temmelletty muotoa rikkomalla. Kokonaisuus on ehyellä tavalla särmikäs. Kurtolla on rohkeutta päättää kokoelma sanoihin: ”Minä olen nainen ja minulla on loma.”

Jenni Kinnunen

Viewmaster on jo kielensä löytäneen runoilijan kokoelma.”

”

@ylkkari

1/2013 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuvat Saga Skiftesvik LEVYT

Kaikki taustaratkaisut eivät tue hauraahkoa vokalisointia yhtä hyvin.”

”

TIIU HELINÄ Veli

Pariisin hymypoika viihtyy pohjoisessa Kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Thystere Bangue-Tandet, 26, on asunut Oulussa neljä vuotta mutta ostaa yhä vaatteensa kotikaupungistaan Pariisista. tyistilanne. Jopa maitokauppaan tälläydytään.

Onko sinulla tyyli-ikoneita?

Husky Rescue -yhtyeestä tutun Marko Nybergin El Camino -levymerkin uusin julkaisu on Tiiu Helinän esikoisalbumi Veli. Tiiu Helinässä puolestaan vaikuttavat mm. Helinä Tanner sekä elektronisessa Cloudsyhtyeessä vaikuttanut veljensä Samuli. Albumiaan ennen Tiiu Helinä on julkaissut musiikkia muutaman vuoden ajan Internetissä.

Vaikka Tiiu Helinän musiikki edustaakin jotain hyvin modernia, se sisältää paljon kaikuja menneiltä ajoilta. Naksuttelevien rytmiensä päälle yhtye loihtii vanhojen kansanlaulujen tyylisiä melodioita jopa siinä määrin, että kuulija alkaa löytää suoria yhtymiä klassisempiin sävellyksiin (esim. Virsikappaleesta bongaa helposti

Kanye West on tyylikäs räppäri ilman valtavia lökäpöksyjä.

Pidän myös David Beckhamin ja Karl Lagerfeldin tyylistä.

Sinisen unen). Tiiu Helinän ehdottomia vahvuuksia on pelottomuus jättää äänimaisemaan tilaa, ja kiireetön ilmaisu voittaa pian puolelleen.

Parhaimmillaan Tiiu Helinä pulppuilee kuin raukeanlempeä puro, mutta kaikki taustaratkaisut eivät tue hauraahkoa vokalisointia yhtä hyvin ja välillä suriseva elektroniikka varastaa liikaa huomiota. Plussan puolelle silti mennään ihan huolella, ja kuin gramofonista esiin hönkivä laulanta hallitsee kokonaisuutta kuten pitääkin.

Kahdeksan kappaleen katras on lopulta hippusen monotoninen, mutta paras raita on onneksi jätetty levyn viimeiseksi, joten Muurista jää korvaan kiva kutina.

Miten pukeudut yksin kotona?

Kotona en mieti tyyliäni, vaan vanhat urheiluhousut ja jokin vanha mainos-t-paita kelpaavat hyvin.

Mitä et ikinä pukisi yllesi?

Nuoremapana sanoin, etten ikinä pue jalkaani pitkiä kalsareita. Kun tulin Suomeen, ei mennyt kauaakaan, kun ne oli pakko hankkia.

Mistä ostat vaatteesi?

Pukumies ja Stockmann ovat Oulun kaupoista parhaat, mutta ostan Suomesta oikeastaan vain hattuja, hanskoja ja kaulahuiveja. Muut vaatteet ostan aina Pariisissa käydessäni, sillä siellä on hyvät valikoimat. Helsingissä käydessäni vierailen myös usein Zarassa.

Marko Pyhähuhta

saan oivaltavia ja tyylitajuisia, ja Mushmouthed Talk kietoo ”pohjoisen garagensa” pauloihin ensi rytmeistä. Toki nuorehkon bändin kohdalla kehitys on jatkuvaa, minkä voi iloksensa myös meiningissä havaita vaikkapa lisääntyneenä rokkaavuutena.

MUSHMOUTHED TALK S/T

Aina silloin tällöin toivoo, että musiikkimaailmassa olisi enemmän oikeudenmukaisuutta. Tällainen tilanne sattui kohdalle taas, kun oululaisen Mushmouthed Talkin uusi promojulkaisu löysi tiensä arvostelijanne käteen ja CD-soittimeen. Muoviläpäreen sisällä tarjoillun levyn ”takakannessa” nimittäin kerrotaan selvällä englannin kielellä bändin etsivän albumilleen julkaisijaa.

Niinpä niin, onhan niitä omakustanteita paukutettu tulemaan maailman sivu, mutta tässäpä jälleen ryhmä, joka ansaitsisi sitä huomiota vähän laajemmaltikin ja ”oikean” yhtiön julkaisema levy olisi varmasti kiva avite. Uutukaisen sisältö ei yhtyeen tuntevana enää yllätä: biisit ovat yksinkertaisuudesoulunylioppilaslehti

Miksi olet valinnut Oulun asuinpaikaksesi?

Tulin tänne alun perin puoleksi vuodeksi Erasmus-vaihtoon, mutta kun minut valittiin Aiesecin paikalliskomitean johtajaksi, päätin jäädä pidemmäksi aikaa. Viimeistelin samalla rahoituksen maisterintutkintoani Ranskaan.

Nyt neljä vuotta myöhemmin asun yhä Oulussa ja viihdyn loistavasti. Teen toista maisteritutkintoa Oulun yliopistossa. Minun pitäisi valmistua ensi keväänä. Järjestän klubeja oululaisissa ravintoloissa. Koen, että Oulu antaa minulle tällä hetkellä enemmän kuin Pariisi.

Mushmouthed Talk kietoo ”pohjoisen garagensa” pauloihin ensi rytmeistä.”

”

Ennestäänkin Lauri Sukasen rennon luontevaan fraseeraukseen ja englannin käyttöön ihastuneen on uudesta materiaalista helppo haltioitua. Juuri näin tällaista musiikkia kuuluukin tulkita, ja esim. Foggy Notionista tulee hauskasti mieleen Lou Reed ja VU. Tenhoavan paketin ainoita heikkouksia onkin vain kahdeksan kappaleen mittainen kesto siinä missä viime keväänä ilmestyneelle We Both Like Motörhead -esikoispitkälle niitä riitti tuplaten. Onneksi soittimessa on toistonappula.

Marko Pyhähuhta

Cisti Connexion -toiminimellä klubitapahtumia oululaisissa ravintoloissa järjestävä Thystere Bangue-Tandet nöyrtyi pitkiin kalsareihin Suomen talven edessä.

Miten kuvailisit tyyliäsi?

Pukeudun lähes aina vain yhteen väriin. Tänään minulla on ylläni mustaa ja tummansinistä, mutta pidän kyllä myös esimerkiksi pinkistä. Seuraan jonkin verran trendejä, mutta oma tyylini on ajaton ja yksinkertainen.

Smart casual on minun juttuni.

Miten pariisilainen ja oululainen tyyli eroavat toisistaan?

Suomessa ihmiset pukeutuvat sään ja tilanteen mukaan.

Varsinkin naiset ovat arkena aika tavallisissa vaatteissa mutta panostavat juhlapukeutumiseen.

Pariisissa jokainen hetki on eri-

THYSTERE BANGUE-TANDET pitää pohjoissuomalaisesta elämäntyylistä. Elämä ei ole niin kiireistä ja stressaavaa kuin Pariisissa. Työt hoidetaan, mutta vapaa-ajalla on lupa rentoutua.

Rentoutumisasuna hänellä on yleensä vanhat treenihousut.

Thystere Bangue-Tandetin mukaan ranskalaiset pukeutuvat aina parhaimpiinsa ja kertovat asuilla itsestään ja tavoitteistaan. Suomessa ollaan rennompia ja tyylille ei anneta samaa painoarvoa.

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

NERD ALERT • text Liisa Hildinger

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! uunoproject@oyy.fi

DARKNESS AND CARROTS Welcome to the darkest season of the year, where the day lights up just before lunchtime and the dark settles in again even before you are about to have your afternoon tea.

You might find this darkness to be a tiring and depressing experience, especially if you

are not used to less than four hours of daylight in winter. Even those tough Finns have trouble getting used to the annual “dark season”! Remember that it will not last forever - soon the light will return and you will certainly appreciate it more than ever. Meanwhile, cuddle up under a warm blanket, light candles and eat lots of carrots (Vitamin D)!

In these days of darkness, it is perhaps ap-

propriate to remember the cruelty that took place in our European community not so long ago. The 27th of January is International Holocaust Remembrance Day. This was the day in 1945 when the Soviet army liberated the largest Nazi death camp, Auschwitz-Birkenau. It is our duty to be aware of the atrocities that occurred in the past, in order that we may guard or rise against similar phenomena both today and in the future!

HI, 5 • text Maria Yarandaykina

IN THE SPOTLIGHT • text Ashley Last • illustration Mikael Heikkinen

Hi, 5

Tuition Fees:

Master’s Degree Programs in English

Oulu Business School Dreaming of a successful career? Want to grow intellectually in an international environment? Then Oulu Business School is just for you! Oulu Business School provides International Business Management; Finance; and Financial and Management Accounting programs. There are many interesting courses in different spheres of International Business and you can choose those, which suit you best! Getting a Master’s Degree Diploma from Oulu University: what can be better?!? Time to decide now!

Faculty of Education The Faculty of Education is another awesome place to study! Two great programs are provided there: Education and Globalisation; and Learning, Education and Technology. Studying has never been more interesting! Great mentors and an excellent teaching environment! So if you not only feel like studying, but also teaching – begin your Master’s with the Faculty of Education!

An investment in knowledge pays the best interest.”

”

Benjamin Franklin

Faculty of Technology Prefer technical studies to those of a more academic character? The Faculty of Technology has five interesting programs that can suit any taste! Architectural Design, Biomedical Engineering, Computer Vision and Signal Processing, Environmental Engineering or Wireless Communications Engineering. Feeling excited already? You can check out information on the University website. The application period is ongoing!

Faculty of Science “The Faculty of Science is the second biggest educational unit in Sciences in Finland and one of the most multi-disciplinary units at the University of Oulu.”

Sounds impressive, doesn’t it?!? This wonderful faculty has an annual intake of about 500 students for both natural and mathematical studies! Don’t waste your time!

Apply now and become one of lucky ones!

Faculty of Medicine Biomedical Engineering is a good program for learners who care about human wellbeing! A world-class standard of education will make you a competitive candidate within the labor market. If you enjoy independent work, critical, science-based decision-making, and the discovery of new knowledge – the Faculty of Medicine is just what you are looking for!

For more detailed information check out University of Oulu website! Hurry up, 31 January 2013 is application deadline! Hope to see you there ;)

The Finland Brand THE ISSUE OF TUITION FEES is a hot one just now, not only within these pages but across Finland as a whole. For the time being the situation is such that a relatively small number of Masters programmes charge tuition fees, and then ‘only’ to students whose home country is outside the European Union or the European Economic Area. However, the spectre of tuition fees is not going anywhere as it resides firmly within the parameters of mainstream understandings of where education is heading in the future. Nation states are running out of money. Educational institutions need to start funding themselves. Do these sentences ring a bell? How do they make you feel? This is vital to consider because both sentences are based upon a subjective interpretation of education and economics, and are not – in themselves – reality.

SO FAR, THE ARGUMENTS voiced against introducing tuition fees can be roughly split into two camps. Firstly, students coming from lower-economic backgrounds will be placed at an acute disadvantage in comparison to students from wealthier families. Secondly, if Finland as a state wishes to partly fund higher education though tuition fees it leaves itself open to accusations of hypocrisy due its well-publicised attempts to place expertise grounded in what the Country Brand Delegation has called, ”high quality education based on equal opportunity” at the forefront of the Finland Brand. It is the latter of these arguments that I wish to address.

ON THE SURFACE the argument is difficult to criticise as it mobilises powerful business interests, with a major stake in strengthening the Finland Brand, who might otherwise be

inclined to support the introduction of tuition fees. That said, I think it is important to be aware of the implications of pursuing this line of thought: Tuition fees are a bad idea because they will be economically detrimental in the long-run. It would then follow that the traditional aim of equality within Finland’s education systems is now less a point of principle, and more a tool to increase the country’s global prestige.

I WOULD LIKE TO PROPOSE the idea that the fight against the introduction of tuition fees should be a moral question. I am aware that this seems ridiculously idealistic in an age where it is just assumed that market forces dictate all but, again, this is not a ‘natural’ or ‘neutral’ state of affairs. It is only in the last thirty years that education has moved away from more egalitarian ideas and been tied so closely to the market, a process instigated by politicians and interest groups heavily influenced by the idea of education as a means of increasing human capital.

Tuition fees are a bad idea because they will be economically detrimental in the long-run.”

”

EDUCATION IS A REFLECTION

and product of the type of society we wish to be a part of. As such, all questions pertaining to it cannot be debated solely within market parameters because this shuts off all possibility of a society as anything more than a means of creating wealth. Morally speaking, tuition fees are wrong for reasons so obvious that it is almost unnecessary to discuss them. On the other hand, from a market perspective, if it could be proved that the instigation of tuition fees would not be detrimental to the Finland Brand, what do you think will happen? @ylkkari

1/2013 | 23

MENOT • 9.11.2013 – 12.2.2013 • Seuraava Ylkkäri on abinumero, ilmestyy 13.2. Ilmoita menot 28.1. mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi PESTI-PÄIVÄ PESTI-päivä yliopistolla ke 16.1.2013 klo 9-16.

Tervetuloa mukaan kontakti- ja rekrytointitapahtumaan Linnanmaan kampukselle! Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja osallistuvista yrityksistä: pestipaivat.fi

WORLD PRESS PHOTO’12 Upea World Press Photo’12 -lehtikuvanäyttely Oulussa 10.1.31.1.2013. Vuoden 2012 mailman parhaat lehtikuvat ovat esillä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastolla 10.1.-31.1.2013. Ainutlaa-

tuinen kiertävä näyttely avaa Oulun matkailukauden. Esillä ovat maailman parhaiden lehtikuvien kilpailuun osallistuneet otokset.

SPR:N KONTTI-KIERRÄTYSTAVARATALO Oulun Kontti-

kierrätystavaratalon uudet aukioloajat ovat arkisin klo 9-18 ja lauantaisin klo 9-15. Oulun Kontin tuotolla tuetaan Punaisen Ristin katastrofirahastoa ja Oulun piirin ohjelmatyötä. Lisäksi Kontti kerää vaatteita Punaisen Ristin

A DAY WITH FINNS • text Bianca Beyer

UUNO

a job that was offered unexpectedly and spontaneously.

It looks easy at first, but your management skills seem to be challenged a lot. You need to handle your studies, the money, the part time jobs – and find a solution for the three summer months, because when you’re not actively studying, no money is flowing into your account from Kela. But this is what you are a student for, right? To gain some life skills too; such as selfmanagement, and the ability to survive on the lowest possible income. And in the end, if you manage things cleverly, you will have free money.

Money, Money, Money Some people say you don’t need it to be happy. But the fact is that although it may be cheaper to live in Finland than in any other Nordic country, compared to other European countries surviving here is a huge challenge – especially for those without an income.

HERE YOU ARE, proud and dedicated to molding your own future, a new student. You are independent; you left home and the warm nest where your family cared for you, provided a meal every evening, and maybe some extra money to spend on fun activities. But the independence comes, as so many things in life, with a price: Now you are responsible for yourself. Buying food and clothes, paying the rent, and preferably having something left over to spend on hobbies and nights out. Alongside a conscientious administration of your own finances, some form of sponsorship is required.

Luckily, the Finns don’t let their folks down. According to Finnish student Markus Neuvonen, the Finnish social welfare system is one of the best around. Unemployed, retired or studying – no matter what reason you have for not earning

oulunylioppilaslehti

sufficient cash to support yourself, Finnish government agency Kela cares for you. Funded by the taxes of ordinary working people, Kela offers support to you in both financial and consultation form through every stage of life. Markus sees this as an investment in his own future: “I am happy to pay the high taxes on my income for the rest of my life for the joy of living without a fear of financial restrictions on basic survival.”

SOME FACTS YOU NEED to know about Kela and the support you are entitled to as a student are summarized here: There is the study grant, additional housing supplement and a government guarantee for student loans if all this is not enough for you.

In addition, you are even allowed to work, although the income you can make is limited. If you don’t manage to survive within the constraints

katastrofiapuun. Konttiin lahjoitettavan tavaran tulee olla ehdottoman ehjää ja puhdasta, jotta se sopisi avustustarkoituksiin tai myyntiin.

Kontti löytyy osoitteesta Jääsalontie 12.

of the roughly 500 euros Kela can provide you, you may work for up to 660 euros per month and become almost filthy rich – in theory. And this is where the problems start.

“It is very hard to find a job where you work ‘only’ for 660 euros,” Finnish student Annukka Siponkoski explains. And once you have exceeded the sum within the course of a calender year, you have to pay Kela back.

Karoliina Inkilä, a student with several part time jobs, raises another point for consideration, if not alarm: “If you do not gain the required amount of credits, Kela will also cut the support.”

Kela supports only those who take their studies seriously – 5 credit points per month have to be achieved. Sounds difficult when you don’t know whether to put the focus on the studies or the money-earning. Karoliina herself has sometimes even skipped exams in order to take

SOME PEOPLE may manage too cleverly. A system which generously supports such a large number of students every month is an easy target to be exploited.

That’s one of the downsides.

Another one might be that it makes people lazy, according to Markus Neuvonen. If you have just enough money to survive without putting in any effort, what would you go to work for?

But you – as ambitious students – probably have higher aims for your post-graduate life than existing at the edge of survival every month – right?

Enough talk about Finnish students. “What about nonFinns?” you may ask. Don’t worry, even this is cared for in a thoughtful country like Finland!

To be considered as a Finnish permanent resident you don’t need to have been born here.

There are rumors to the effect that if you merely live with a Finn, you can receive Kela money. However, there is no official statement to be found that backs this up, and they will decide on a case-by-case basis. What is official, though, is the fact that if you come here for other reasons than studying, you stand a chance of being eligible for money from Kela. And if you decide to become a student at a later date and are fortunate enough to be accepted onto a program of study, they will still consider you.

On the other hand, if you are ‘only’ a student from a foreign country with no roots or relatives whatsoever in Finland, you should apply for the institutional scholarships that are offered by universities themselves. Or find a job.

FINDING A JOB as a foreigner without Finnish language skills here in Oulu will be as hard for you as it was for me.

You need to be tough and – ideally – have connections.

Md. Abu Noman is one of the lucky ones who is working part time, cleaning a supermarket. It sounds odd but even for cleaning jobs, some aptitude in the Finnish language is required. “The language barrier is the biggest obstacle,” Noman, who was recommended to his new employer by his former boss in Helsinki, explains. Without such connections the search for work can be very depressing, with employers very often not even responding to your application if they have no use for your skills. You need to be consistent and patient.

The other option besides part-time work is a summer job. As you might have guessed already, many Finns depend on them as Kela does not fund students throughout the summer months. Again, finding a summer job in Oulu is a huge challenge, especially for nonFinns. If you go further south it becomes easier, or you could even just switch country for the summer. Finn Laura Jaakkonen reveals that if you don’t manage to get a summer job or money from Kela (you can take courses in the summer to retain the status of a student), you may be able to receive governmental support. If you are a Finn.

SO THE BOTTOM LINE is that if you weigh all the advantages and disadvantages, you can get free money in Finland, even as a foreigner. Sounds not too bad at all. You will not be able to buy that Ferrari yet, but you will be given support to work towards this. Knowing they are being cared for makes people more confident and relaxed.

“Having seen how other systems work too, I think vast social benefits are the one reason that keeps Finland extremely safe,” Markus Neuvonen says.

“Thanks to the support from the government no-one is left in a ‘nothing to lose’ situation.”

Wise words. And remember: It is not the money that makes you happy, after all.

Etsitkö kotia? sato.fi

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10.

English Service sunnuntaisin klo 16 (englanninkieliset seurat, kerran kuukaudessa messu).

KappeLive-konsertti la 2.2. klo 19, Jarkko Martikainen Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan: oulu.suurellasydamella.fi/ Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, p. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi

T urun yl i o pi s t oo n maai l manl uo kan mo ni al ai ne n t ut ki mus yl i o pi s t o ,j o ka t arj o aa h aas t e e l l i s i at yö t e h t ävi äj a ai nut l aat ui s e n näkö al apai kan s uo mal ai s e e nj a kans ai nväl i s e e nt i e de -j a ko ul ut us maai l maan.

Seurakuntien perheneuvonta: p. (08) 561 8700 044 316 1557 ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16.

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

koti kuten haluat

TUNTUUKO TUTULTA?

Palveleva puhelin ja palveleva netti: p. 01019 0071, klo 20–24 www.palvelevanetti.fi

Tänäkään talvena ei pelkällä opintotuella elä…

Thefutureisin theEast!

MASTER’SDEGREEPROGRAMMEINASIANSTUDIES

…mutta meillä voit tehdä opiskelujen ohella ilta- ja osa-aikatyötä oman valintasi mukaan, ja hankkia possulle täytettä!

Apply now! Application period 3.12.2012-28.2.2013

Aspartoftheprogramme,you will add area expertiseon EastAsian societies, cultures,history and politicstoyour disciplinary education.Thesesub jectsare designed tohelp you enter relevantprofessions,whether in thepublicor privatesphere,in a glob alized world whereEastAsia israpidly gaining significanceasoneofitsmostdynamicregions.

Takuu-/provisiopalkka, joten pääset itse vaikuttamaan palkkaasi! Tilipussi kahden viikon välein.

Requirementsand further information http:// aasia.utu.fi/mpas/ Apply via theUniversity Admissionsweb siteat http://www.universityadmissions.fi.

TURUNYLIOPISTO•UNIVERSITY OFTURKU FI-20014 T urun yliopisto,Finland •www.utu.fi Puhelin +358 02333 51

SOITA JA KYSY LISÄÄ!

Arkisin klo 16.30 jälkeen: Matti Jakonen, puh. 045 7731 3859 Kirkkokatu 17 C, 5. kerros 90100 Oulu

www.sm-mega.fi

Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi).