Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 11/2013

OULUN YLIOPPILASLEHTI 路 11/2013 53. vuosikerta 路 www.ylkkari.fi

Oulun yliopiston muuttohulina

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

11/13 11.12.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi.

Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi.

KANSI Anni Arffman

Oulun yliopiston muuttohulina s. 4 Tiedekunnan uusjako laittaa Oulun yliopistolla myös tilakysymykset uusiksi. Monella on muutto edessä Linnanmaan kampuksen sisällä.

LEHDEN TEKIJÄT Anni Arffman, Bianca Beyer, Harri Filppa, Sanna Häyrynen, Juuli Juntura, Karoliina Kemppainen, Margarita Khartanovich, Teemu Partanen, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Saga Skiftesvik, Hanna Sarkkinen, Henry Tikkanen, Maria Yarandaykina ja Anna Ylönen.

Syy tilojen tiivistämispaineille liittyy yliopistouudistuksen tuomaan rahanjakopolitiikan muuttumiseen. Neliöitä ja henkilöresursseja ei aiemmin rahoitettu suoranaisesti samasta pussista, mutta tilanne on muuttunut. ”Pitkällä aikavälillä tilaneliöiden määrä putoaa lähes 230 000 neliöstä vajaan 180 000 neliön tasoon”, Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen valottaa.

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

Linnanmaan kampuksen lisäksi tilankäyttö tiivistyy myös Kontinkankaalla. Hammaslääketieteen sisäilmaongelmista kärsivät tilat uusitaan. Uudisrakennuksessa neliöitä on vain kolmannes nykyiseen verrattuna.

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 15.1.2014.

Deadline materiaaleille on 6.1.2014.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Ota tai jätä s. 11 Useat televisio-, elokuva ja teatteriroolit ovat pitäneet Iina Kuustosen kiireisenä hänen valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta keväällä 2011.

Tällä hetkellä hänet voi nähdä muun muassa valkokankaalla Nuoren Wertherin jäljillä -elokuvassa, helsinkiläisen KokoTeatterin lavalla Pop Slut -näytelmässä ja tammikuusta alkaen jälleen suositussa Putous-ohjelmassa.

Omista pääsykokeistaan hän muistaa parhaiten sen, että ajatteli silloin yrittää olla mahdollisimman paljon oma itsensä ”ottakaa tai jättäkää” -asenteella.

Kumman ständi oli Oulun yliopiston abipäivillä houkuttelevampi: OAMK:n vai Oulun yliopiston? Oliko joku muu ständi erityisen kiinnostava?

”Ammattikorkeakoulun ständi oli kiinnostavampi.

En oikein osaa perustella, se vaan tuntui mielenkiintoisemmalta. Sen perusteella tradenomiksi opiskeleminen kiinnostaisi.”

”Varmaankin OAMK:n ständi. Siellä olevat tyypit ovat olleet jotenkin näkyvämmin esillä.

Muista aloista ainakin arkkitehtuuri vaikutti kiinnostavalta.”

”Ammattikorkean ständi houkutteli enemmän.

OAMK:n ständin tyypit tulivat juttelemaan ohikuljilalle. Yleensä ottaen ständeihin on panostettu tosi hyvin.”

Veera Välimaa, Ylitornion yhteiskoulun lukio, 2. vuosi.

Marko Turunen, Vihannin lukio, abiturientti.

Anu Kuorilehto, Vihannin lukio, abiturientti.

@ylkkari

11/2013 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Asenteista se ei saa jäädä kiinni myllätään, tiloja jää yli jopa 50 000 neliömetrin verran. Linnanmaan kampuksella tilaa jää käyttämättä arviolta 21 000 neliömetriä.

Maalaisjärki sanoo, että yli kahta hehtaaria kuuden kilometrin päässä Oulun keskustasta ei yhtäkkiä täytetä millään yksittäisten yritysten tiloilla.

KUN OULUN YLIOPISTON TILOJA

Aina silloin tällöin on kuulunut kuisketta siitä, että yhtiöittämisen seurauksena valtavissa säästöpaineessa olevalle Oulun seudun ammattikorekakoululle voitaisiin jatkossa ehdottaa tiloja Linnanmaalta. Ajatusleikkiä ei tarvitse miettiä kovin pitkälle, kun voidaan jo huomata, että helpoiten siirrettävissä olisi Raksilassa sijaitseva Liiketalouden yksikkö. Sijoituspaikkakin olisi valmiina: melkein vastapäätä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulua biologian laitoksen tilat ammottavat tyhjyyttään. Eikä se ainoaksi potentiaaliseksi yhteistyökumppaniksi jää. Ammatillisen opettajakorkeaoulun ja kasvatustieteiden tiedekunnan välillä olisi varmasti paljon mahdollisuuksia yhteistyölle.

Lyhyempi oppimäärä

Lajusen viesti asennevammaisille yhteistyötä vieroksuville oli selvä: siihen ei ole kenelläkään varaa.

Sekä opiskelijan oikeusturvan että veronmaksajan rahojen käytön näkökulmasta on hölmöä, jos mahdolliset yhteistyökuviot kaatuvat siihen, että joillain on halu pitää reviireistään perusteetta kiinni.”

”

Oulun yliopiston ylioppilaskunta tapasi rehtoraattia joulukuun alussa.

Rehtori Lauri Lajusen suhtautuminen yliopiston ja ammattikorekakoulun yhteistyöhön oli varsin myönteistä. Lajusen unelmissa suunnitelmat eivät rajoitu mis-

sään nimessä synergiaetujen hakemiselle pelkästään tilakysymyksissä. Hänen mukaansa kaikki voittavat, kun yhteistyökuvioita kartoitetaan ennakkoluulottomasti monesta näkökulmasta.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja OAMK:n Liiketalouden yksikön kohdalla se tarkoittaisi käytännössä halukkaiden tradenomien entistä joustavampaa siirtymistä yliopiston maisteriohjelmiin.

Kasvatustieteen tiedekunnan pitäisi Lajusen mukaan hyväksyä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritettuja opintoja osaksi yliopistotutkintoa nykyistä paremmin.

Ei Lajunen ole yliopistoa ja ammattikorekakoulua yhdistämässä. Molemmilla on luonnollisesti omat päätehtävät, joihin keskittyä. Mutta Lajusen viesti asennevammaisille yhteistyötä vieroksuville oli selvä: siihen ei ole kenelläkään varaa. Viesti on hyvä ja tärkeä. Sekä opiskelijan oikeusturvan että veronmaksajan rahojen käytön näkökulmasta on hölmöä, jos mahdolliset yhteistyökuviot kaatuvat siihen, että joillain on halu pitää reviireistään perusteetta kiinni.

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Sisällys

Ajankohtaista 2 Abipäivä-gallup 4 Oulun yliopiston muuttohulina 8 Manninen haastaa keskiryhmän ja professorit yhteistyöhön 10 Luekko nää oululaista kirjallisuutta?

11 Ota tai jätä

Kampuksella 12 Joustoa tenttimiseen akvaariosta 13 HuKa TeTa kahmivat vallan myös OYY:n hallituksessa 14 ”Näitä lisää” 15 SYL:n liittokokous perustulon taakse 16 Vieraissa saleissa 18 Kampuksen kasvot 18 Kiltahuonekierros 20 Haarukassa 21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 9 Poliittinen eläin: Punaiset konservatiivit 21 Tikkanen: Ensimmäisen maailman ongelmat osa 666

Arviot 21 The Sounds: Weekend 21 Risto: II

Uuno 22 Hi 5, Cross-cultural Christmas plans!

22 Between Angels and Demons 23 Jobs and Pens at Candy Day

oulunylioppilaslehti

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista TILOJEN UUSJAKO • teksti Ville Koivuniemi • grafiikka Anni Arffman

Oulun yliopiston muuttohulina Oulun yliopiston rakenneuudistus muuttaa muutakin kuin tiedekuntien kokoonpanoja ja työnkuvia. Yliopistouudistuksen luoma tiivistämispaine vaikuttaa Oulun yliopiston tilankäyttöön voimakkaasti. Opiskelijat ja henkilökunta eivät useissa tapauksissa tarkasti tiedä, missä heidän työtilansa sijaitsevat vuoden tai viiden vuoden kuluttua.

TIEDEKUNTIEN LUKUMÄÄRÄN kasvu kuudesta yhdeksään ensi vuonna näkyy myös Oulun yliopiston tilojen uusjakona. Isommassa kuvassa suurin tilankäytön tehostamistarvetta lisäävä tekijä on uusi yliopistolaki.

Siinä missä tiloista mak aikaisemmin yhteisesti ja tilakustannuksiin osoitettiin rahoitus, nyt tila- ja palkkakustannukset maksetaan joka tiedekunnassa samasta pussista. ”Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa, että tilaneliöiden määrä putoaa lähes 230 000 neliöstä vajaan 180 000 neliön tasoon”, Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen valottaa.

Esimerkiksi Luonnontieteellinen tiedekunta karsii tilankäyttöään rajusti. Siellä tilamäärä putoaa arviolta 25 000 neliöstä vajaan 13 000 neliön tuntumaan.

Osan siitä selittää biokemian siirtyminen Kontinkankaalle sekä tietojenkäsittelytieteiden siirtyminen osaksi Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaa.

Suurimmaksi osaksi yli 12 000 neliön tiivistäminen selittyy kuitenkin sillä, että tähän asti Linnanmaan kampuksella on voitu elää ja eletty verraten leveästi. Leveästi elämisestä kertoo muun muassa se, että toimistotiloja on tällä hetkellä käytössä noin 16 neliötä henkilötyövuotta kohden. ”Toimistotilat muutetaan vähitellen monitilaratkaisuiksi. Tavoitteena on, että henkilötyövuotta kohti varataan pitkällä aikavälillä 10 neliömetriä”, Haverinen sanoo. Hänen mukaansa jopa seitsemään neliöön tiivistäminenkin olisi mahdollista. Tilatehokkuus paranee merkittävästi myös laboratorioiden ja opetustilojen yhteiskäytöllä.

Neliömäärän pudottamisen vuoksi monia isoja tilakokonaisuuksia jää kokonaan käyttämättä. Esimerkiksi nykyisen Biologian laitoksen ja Eläinmuseon tiloista luovutaan. Suunnitelmissa Eläinmuseon paikalla ovat vilahtaneet muun muassa mahdolliset arkkitehtien tilat ja jopa Oulun normaalikoulun lukio. ”Normaalikoulun yläastetta ja lukiota koskeva keskustelu on holdissa”, Haverinen sanoo. Haverinen ei siis usko, että Normaalikoulun tiloja olisi tulossa Linnanmaan kampukselle ainakaan lähivuosina, koska koulujen omia tiloja on remontoitu hiljattain.

Niiden käyttöikä loppuu noin kymmenessä vuodessa, jonka jälkeen tilanne voi olla toinen. Eläinmuseon oma kohtalo on myös auki. Joissain visioissa sitä on esitetty Tietomaan läheisyyteen, mutta Oulun kaupunginkin puolella tilanne on vielä täysin auki.

Terveellä järjellä Nykyisen Teknillisen tiedekunnan neliömäärät pienenevät myös, mutta niiden suhteen tarkat luvut eivät ole vielä tiedossa.

Oman lukunsa tilankäytön muutoksiin tuo Hammaslääketieteen tiedekunnalle valmisteilla oleva lisärakennus. Nykyinen puretaan sisäilmaongelmien vuoksi. Hammaslääketieteen tilamäärä vähenee uudisrakennuksen myötä 6 000 neliöstä 2 000 neliöön.

Haverinen korostaa, että tiloja muutettaessa käytetään tervettä järkeä. ”Esimerkiksi tekniikan puolel-

@ylkkari

”Toimistotilat muutetaan vähitellen monitilaratkaisuiksi. Tavoitteena on, että henkilötyövuotta kohti varataan pitkällä aikavälillä 10 neliömetriä.”

”

Arto Haverinen, Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö

la on tehty viime vuosina paljon kalliita remontteja laboratorioihin. Niihin ei tietenkään kosketa, vaan muutoksia tehdään joustavasti.”

Kun tiloja myllätään, myös väylää kehitetään.

Käytännössä mietitään esimerkiksi ravintoloiden, luento-opetuksen, atk-tilojen ja opiskelijoiden ryhmätyötilojen järjestelyjä pitkällä aikavälillä.

Oman mausteensa tilojen jakamiseen tuo arkkitehtien tulo Linnanmaalle. Arkkitehtuurin tiedekunta sijoitetaan nykyisten konetekniikan tilojen ja osittain Luna-kirjaston paikalle. Tiloja suunniteltaessa apua haetaan myös kevyestä arkkitehtuurikilpailusta. ”Kilpailu järjestetään kutsukilpailuna. Samalla saadaan idoita muidenkin tilojen suunnitteluun”, Haverinen kertoo.

Vaikka tilamuutoskeskustelu käy nyt kuumana, tilat elävät etenkin Linnanmaan kampuksen kokoisessa laitoksessa koko ajan. Tänä päivänä on vaikea tietää, millaisia tiloja esimerkiksi 30 vuoden päästä tarvitaan.

Lisäksi remontin alle joutuvat ihmiset tarvitsevat aina väistötilan. ”Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 5 000 neliömetriä voidaan remontoida kerrallaan väistötilojen näkökulmasta”, Haverinen selventää.

Siitä voi laskea nopeasti, että sillä tahdilla tilat olisivat remontoitu noin vuonna 2040. ”No, siinä vaiheessa viimeksi rakennetut rakennukset, esimerkiksi nykyinen hallintopääty, alkavat olla jo remontin tarpeessa”, Haverinen naurahtaa. ■

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista TILOJEN UUSJAKO • tekstit Minna Koivunen • grafiikka Anni Arffman, • grafiikan selitykset Ville Koivuniemi

Tiedekuntien määrä kasvaa kuudesta yhdeksään tammikuussa

m

ian

j

k td S A en G k llin N td ee A en iet te K et tie N äk ke I Lä lää T yli N ky O ole K am

Arkkitehtuurin tiedekunta joutuu muuttamaan vastoin tahtoaan Oulun keskustasta Linnanmaalle. Tilat kampuksella suunnitellaan nykyisen konetekniikan osaston sekä osin Luna-kirjaston tiloihin. Arkkitehdit pääsevät opiskelemaan Linnanmaalle todennäköisesti syksyllä 2016.

ke

Teknillisen tiedekunnan osalta hankesuunnitelu on käynnissä. Konetekniikan osasto siirtyy ainakin arkkitehtien alta pois.

Bio

Luonnontieteellinen tiedekunta karsii tilojaan kovalla kädellä. Tiedekuntajaossa biokemia ja tietojenkäsittelytiede erkanivat luonnontieteistä uusiin tiedekuntiin.

Luonnontieteellisen nykytiloista Biologian laitos ja Eläinmuseo tyhjenevät kokonaisuudessaan.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta jatkaa ainakin tieto- ja sähkötekniikan osalta nykyisissä tiloissa. Tiedekuntaan liittyvän tietojenkäsittelytieteiden osaston sijoittumissuunnitelmaa tehdään parhaillaan.

Humanistinen tiedekunta ja Kasvatustieteiden tiedekunta pysyvät pääosin nykyisillä paikoillaan. Niin sanotun uuden puolen tilatkaan eivät välty remonteilta ja tiivistämiseltä. Musiikkikasvatuksen ja Kajaanin opiskelijoiden ja henkilökunnan tilat on sovitettu nykyiseen rakennukseen.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu jatkaa näillä näkymin pitkälti nykyisissä tiloissaan.

Lääketieteellinen tiedekunta sekä Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sijaitsevat tulevaisuudessa Kontinkankaalla. Hammaslääketieteen sisäilmaongelmista kärsivät tilat puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi rakennus.

Linnanmaan kampus näyttää näillä näkymin kesällä 2016 tältä. Kuvitus perustuu edellisen aukeaman haastattelun muistiinpanoihin.

Kartta on suuntaa antava, koska monelta osin tilojen suunnittelu on vielä kesken.

”Pakko olla optimistinen” Kontinkankaan kampus muuttuu uuden tiedekuntajaon myötä. Lääketieteellinen tiedekunta saa kaverikseen Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan.

Uusi Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sijoitetaan lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian oppiaineen sekä fysiologian oppiaineen tiloihin.

“Muutto on tarkoitus toteuttaa ennen syyslukukautta 2014”, kertoo hallintopäällikkö Juha Kukkonen.

Fysiologian laitos puolestaan siirtyy päärakennukseen Farmakologian kanssa samoihin tiloihin. Vuoden alussa Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina aloittava professori Kyösti Oikarinen vakuuttaa, etteivät uudet järjestelyt aiheuta ahtautta.

“Alussa näytti, ettei tilaa löydy, mutta kun aloimme tarkalla kammalla katsomaan, niin kyllä sitä löytyi.

Olemme tehneet hyvän suunnitelman”, Oikarinen vakuuttaa ja jatkaa: “Tänä päivänä jokainen yksikkö tietää, että tilat maksavat paljon, ja ne ovat pois käyttövaroista. Mitä tiiviimmin voidaan toimintaa sopeuttaa, sitä enemmän tulee löysyyttä budjettiin.”

Tilapaineet Kontinkankaalla kasvavat entisestään,

kun syksyllä 2014 Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijamäärä nousee sisäänottomäärän kasvaessa. Syksyllä 2014 aloittava vuosikurssi koostuu 147 lääkisläisestä ja 50 hammalääkisläisestä. Koska he käyvät yhdessä samat kurssit kaksi ensimmäistä vuotta, täytyy heille olla tarpeeksi suuret luentosalit. Niitä löytyy lääketieteen kampukselta kaksi: Leena Palotie -sali ja Suuri luentosali K101.

“Luentokurssien aikaan nämä salit on pakko varata heille. Muuhun käyttöön lukukausien aikana näitä kahta isoa salia on vaikea saada”, Oikarinen toteaa.

Oikarinen on optimistinen tilojen suhteen, mutta ymmärtää opiskelijoiden huolet: “Pakkohan se on olla optimistinen. Sisäänoton lisääntyminen on hyvä asia monella tapaa ja tiedän, että opiskelijajärjestöt, riippuu toki keneltä kysyy, ovat eniten huolissaan opetuksen laadusta ja tilojen riittävyydestä. Ne ovat ihan oikeita huolia, ja niitä tiedekuntakin pohtii koko ajan.”

Lisäksi Kontinkaalla Hammaslääketieteellisen tiedekunnan tilat menevät uusiksi. Nykyinen rakennus puretaan kahdessa vaiheessa siten, että viimeisenä puretaan opetusterveyskeskus. Muilta osin hammaslääketieteellinen siirtyy remontin ajaksi pääosin anatomian oppiaineen tiloihin.

“Jos kaikki menee suunnitellusti, purku alkaa ennen kesää 2014. Edelleen, jos rakentaminen sujuu kaavaillusti, uuden rakennuksen pitäisi olla valmis vuodenvaihteessa 2016–17”, Kukkonen toteaa.

Kun parin vuoden päästä Oulun yliopisto muodostuu vain kahdesta kampuksesta, selkeyttää se Oikarisen mielestä kokonaistilannetta.

“Molemmille kampuksille on oma kehittämissuunnitelma. Meidän kampuksen kehittämiskohteet lähtevät monitahoisesta yhteistyöstä sairaanhoitopiirin, ammattikorkeakoulun ja yrityselämän kanssa. Yliopisto on tässä tietenkin se yhdistävä tekijä”, hän selittää. ■ @ylkkari

11/2013 | 7

Linnanmaalla tilaa jää käyttämättä yli kaksi hehtaaria Oulun yliopistossa vapautuu tilaa lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 50 000 neliömetriä, josta Linnanmaan kampuksen osuus on 21 000 neliömetriä.

Ensimmäisessä kerroksessa läpi yliopiston kulkevaa väylää aiotaan kehittää entisestään palvelemaan muuttuvia tarpeita.

Ravintoloiden vuokrat ovat ravintolanpitäjille ilmaisia, ja niiden kustannukset jyvitetään yksiköille. Käytäntö on suomalaisyliopistoissa erittäin yleinen.

Pajat yhdistämällä haetaan tehokkuutta, joka tuo niiden käyttäjille säästöjä.

Oulun yliopistossa on myös paljon tiloja, jotka maksetaan muista kuin yksittäisten tiedekuntien pusseista. Esimerkiksi luentosaleista peritään oikeita tilakustannuksisia vastaava eromäärä luentosalin koon perusteella.

Kirjastojen määrää on supistettu Linnanmaan kampuksella.

Arkkareille uusi koti Arkkitehtuurin tiedekunnan muutto Linnanmaalle toteutuu tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kesällä 2016.

Jos kaikki menee kuin on suunniteltu, Arkkitehtuurin tiedekunta siirtyy Linnanmaalle kesällä 2016 Luna-kirjaston ja konetekniikan oppiaineen nykyisiin tiloihin.

“Olen tyytyväinen tähän sijoitusvaihtoehtoon ja olen iloinen, että olemme lähellä Teknillistä tiedekuntaa, jossa on rakennusinsinöörikoulutusta, eli ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa voidaan saada niitä paljon puhuttuja synergiaetujakin. Sijainti on keskeinen ja lähelle tulevat myös yliopiston keskitetyt pajatilat, jotka ovat meille elintärkeät”, Arkkitehtikillan puheenjohtaja Milja Tuomivaara kommentoi.

Hankesuunnittelutyöryhmä tutki kahta sijoitusvaihtoehtoa Eläinmuseota sekä Lunan ja konetekniikan tiloja, ja päätyivät jälkimmäiseen. Hankesuunnittelutyöryhmässä on hankesuunnitteluarkkitehdin lisäksi yliopiston tilapalveluiden ja Suomen yliopistokiinteistön edustajat ja rakennuttajakonsultti.

Arkkitehtiopiskelijoille ja henkilökunnalle pidetyssä ja tuvan täyteen vetäneessä tiedotustilaisuudessa 3. joulukuuta uuden ArkTK:n dekaani ja Arkkitehtiosaston tilatyöryhmän puheenjohtaja Helka-Liisa Hentilä kertoi eri sijoitusvaihtoehdot, niiden eri veroulunylioppilaslehti

siot ja näytti Linja Arkkitehtien tekemiä kaavioita.

“Tilaisuuteen osallistuneiden suurimmat huolenaiheet olivat muuttoaikataulun realistisuus eli valmistuvatko uudet tilat kesäksi 2016 ja ”monitila”-asia,” Tuomivaara kertoo.

Uusista tiloista järjestetään suunnittelukilpailu ensi keväänä. Tarkoituksena on järjestää suppea ideakilpailu kutsukilpailuna. Sitä silmällä pitäen Linja Arkkitehdit järjestää tammikuussa workshopin.

“Sen tavoitteena on ideoida yhdessä, mitä tulevaisuuden studio eli ”piirustusluokka”, jossa opiskelijat työskentelevät valtaosan ajasta, voi olla. Workshopin tuloksia käytetään hyväksi kilpailuohjelman laadinnassa.”

Suunnittelu hajallaan Tuomivaara antaa kritiikkiä kampussuunnittelulle. Se on hänen mielestään hajallaan, kun yliopistolla on useampi hankesuunnitteluarkkitehti, eivätkä he kommunikoi keskenään.

“Se helposti johtaa siihen, että kun täällä pelataan tet-

ristä, saattaa tulla konflikteja. Olemme koettaneet viestiä tilapalveluille ja yliopistolle päin, että olisi erittäin tärkeää kehittää yliopistoa kokonaisuutena. Kyse ei ole pelkästään meistä, vaan kaikista”, Tuomivaara painottaa.

Syksystä lähtien arkkitehtiopiskelijat ovat olleet aiempaa pienemmissä tiloissa, kun yliopiston vanhan päärakennuksen vuokrasopimus ja siten käyttö loppui.

“Se on ollut kattotyömaan työntekijöiden sosiaalitilana ja muuten ihan tyhjillään, mikä on aivan järjetöntä. Kaikki siellä olleet toiminnot lukuun ottamatta ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden studioita on saatu ängettyä jäljellä oleviin tiloihin. Ahdasta on, mutta sopu sijaa antaa.”

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin työskentelytiloina käytettävät entisen Metsolan tilat Musiikki-Kullasta vastapäätä ovat osoittautuneet hyviksi.

“Mutta fuksit ovat aika omillaan. Se on tosi ikävää.

Vanhemmat opiskelijat eivät tutustu fukseihin ja toisinpäin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Minä ainakin kävin tauoilla fuksien luokissa pyörimässä, mutta nyt kun se on siellä korttelin päässä, ei sinne tule mentyä viideksi minuutiksi jauhamaan paskaa.” ■

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä aloittava Eero Manninen odottaa uusia tiedekuntahallituksia innolla, mutta muistuttaa, että professorit ja keskiryhmä täytyy saada mukaan yhteistyöhön entistä paremmin.

VALTA VAIHTUU • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Manninen haastaa keskiryhmän ja professorit yhteistyöhön Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä aloittava Eero Manninen uskoo, että OYY:n edunvalvontatyö liittyy ensi vuonna paljon uusien tiedekuntien tuomiin haasteisiin. Opiskelijan arkeen vaikuttavat eniten opiskelijavalintauudistus ja etenkin opintotuen muutokset, mutta niihin vaikuttamisessa pääarkkitehtina toimii Suomen ylioppilaskuntien liitto.

ENSIN LUOTTAMUSTOIMIA ainejärjestössä, sitten ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Vuoden päästä hallituksen puheenjohtajaksi, edustajiston puheenjohtajaksi, asiantuntijasihteeriksi ja lopulta pääsihteeriksi.

Aika tavallinen tarina. Tai no ei tavallinen, mutta looginen.

Mies tuon tarinan takana on yllättävämpi. Viimeisen päälle hyvin pukeutuva humanisti. Kokoomuslainen, jonka lempikirja on Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies. Himoliikkuja ja taiteen suurkuluttaja. Oululaistunut pääkaupunkiseudun kasvatti.

Linjaamista ja käytäntöä Eero Manninen aloitti Oulun yliopiston ylioppilaskunnan

pääsihteerinä joulukuun alussa. Hänet pitää kiireisenä paitsi uusi työ, myös se, ettei hänen jälkeensä jättämän järjestö- ja hallintosihteerin paikkaa ole täytetty.

Ei siis kuluteta enempää hänen aikaansa lempikirjoista- tai kirjailijoista jaaritteluun, vaan mennään asiaan eli siihen, millaisen ja millä tavoin ylioppilasliikkeen asioista ajattelevan pääsihteerin Oulun yliopiston ylioppilaskunta on saanut. ”Vauhti on ollut hurja. Hallituksessa toimiessa pääpaino oli asioiden lobbaamisessa. Sihteerinä työ on ollut lähempänä käytäntöä. Pääsihteerinä se on siltä väliltä, molempia”, Manninen pyörittelee.

Kun vuosi vaihtuu, ylioppilaskunnan nykyinen pääsihteeri Ilari Nisula jättää tehtävänsä

ja Manninen siirtyy pääsihteerin pallille yksin.

Samaan aikaan Oulun yliopistossa alkaa yhdeksän uuden tiedekunnan aika. Manninen uskoo, että se on yksi suurimmista asioista, joita OYY:n täytyy pitää ensi vuonna paikallisesti silmällä. ”Positiivisella mielellä me sitä odotamme”, Manninen aloittaa.

Uudet rakenteet tekevät tiedekuntahallituksista huomattavasti nykyistä merkittävämpiä toimielimiä – ainakin paperilla. ”Toivon, että sen seurauksena syntyy yhdessä tekemisen kulttuuri. Reksin kanssa olemme hyviä puhumaan asioista, mutta meidän pitäisi saada keskiryhmä ja professorit mukaan paremmin”, Manninen pohtii.

Oulun ylioppilaskunnan osalta yksi vuoden 2013 suu-

rimmista puristuksista oli edustajistovaalit.

Ehdokkaiden määrä jatkoi lievää laskuaan, samoin äänestysprosentti putosi hiukan edellisvaaleista. Toisaalta esimerkiksi 1980-luvulla äänestysprosentit ovat sukellelleet huomattavasti alemmalla tasolla. ”Elämme silti omassa ajassamme. Tietysti sitä haluaisi, että asiat olisivat parhaalla mahdollisella tavalla.”

Pakkojäsenyyden puolestapuhuja Vaalien alla käydään usein myös keskustelua ylioppilaskuntien yliopistolakiin perustuvasta oikeudesta periä jäsenmaksua. Mannisen mukaan keskustelu ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä todennä-

köisesti loppuisi, jos OYY:n jäsenet tietäisivät, mitä jäsenmaksurahoilla tehdään. ”En oikein usko, että kukaan joka pääsisi tänne toimistolle vähäkään pidemmäksi ajaksi tsiigaamaan mitä täällä tehdään, kyseenalaistaisi sitä, kannattaako ylioppilaskuntaa olla olemassa.” Mannisen mukaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO:n resurssipula näyttää sen, millä tavalla vapaaehtoinen jäsenyys ei toimi opiskelijan parhaaksi. ”He joutuvat käyttämään paljon resursseja jäsenhankintaan. Käytännössä he tekevät paljon sitä, mitä meillä tekevät killat. On selvää, että edunvalvonta on heille työläämpää.”

Rakennemuutokset näkyvät Oulun yliopistolla myös tilo@ylkkari

11/2013 | 9

LYHYET

Opiskelijat pettyivät Oulun joukkoliikenteen leikkamiseen

Oulun kaupunki varasi budjettiinsa joukkoliikenteelle 15,5 miljoonan euron potin Oulun joukkoliikennejaoston esittämän 16,8 miljoonan euron sijaan.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on esittänyt harmistuksensa määrärahojen leikkaamiselle kannanotolla. Lisäksi OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen on esittänyt asiasta pahoittelut julkisuudessa.

Joukkoliikenteen palvelutasosta äänestettiin. Alennettu taso voitti äänestyksen 40–27.

Rehtori Lajunen: Tiedekuntakohtaisia yt-neuvotteluja ei suljettu pois

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan koko Oulun yliopistoa koskevia yhteistoimintaneuvotteluja ei ole näköpiirissä. Sen sijaan tiedekuntakohtaisia yt-neuvotteluja hän ei sulje pois.

Asia kävi ilmi Oulun ylipiston etenkin henkilökunnalle tarkoitetussa informaatiotilaisuudessa 4. joulukuuta. Tulosneuvotteluiden yhteenvedon lisäksi tilaisuudessa käytiin läpi koulutuspalveluja ja muita yliopistopalveluja koskevia muutoksia.

Uniresta aloittaa koko henkilökuntaa kokevat ytneuvottelut

jen vyörytyksenä. Moni joutuu muuttamaan ja tiivistämään tilojaan.

Ennen kaikkea se näkyy henkilökunnan arjessa, mutta on sillä vaikutusta myös opiskelijoiden elämään. ”Itse näkisin mielelläni enemmän yhteisöllistä oppimista tukevaa tilaa. Ja kun nyt esimerkiksi palvelupisteisiin tulee muutoksia, toivoisin, että opiskelijat olisivat meihin entistä enemmän yhteydessä. Kertoisivat, mitkä asiat ovat hyvin tai huonosti käytännössä”, Manninen vinkkaa.

SYL valtakunnallinen vaikuttaja Valtakunnallisella tasolla Manninen on huolissaan niistä samoista asioista, joihin Suomen oulunylioppilaslehti

ylioppilaskuntien liittokin on tänä vuonna ottanut ahkerasti kantaa. Opiskelijavalintauudistus, opintotuen uudistamisen opintojen sujuvuutta haittaavat ongelmat, sukupolvien välinen tasa-arvo, eläkekysymykset. ”Tietysti toivon, ja luotankin, että SYL:n tasolla näitä asioita ennen kaikkea hoidetaan. Meidän tehtävä on tietysti toimia paikallisesti vaikuttamalla oman alueen päättäjiin.”

OYY:n taloudellinen tilanne on Mannisen mukaan kunnossa, mutta hän korostaa sen suunnittelun tärkeyttä pitkällä aikavälillä. ”Säästeliäisyys on hyve. Ja onhan se tietysti totta, että aiempaa isompi osa kuluistamme menee seiniin. Mielestäni päätös Linnanmaalle muuttamisesta oli kuitenkin hyvä ja oikea.” ■

Linnanmaan kampuksen kaikki ravintolat omistava Uniresta Oy aloittaa yt-neuvottelut.

Koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut koskevat enimmillään 15 henkilöä.

Unirestan tulosta rasittaa lääketieteen kampuksella olevan ravintola Pruxiksen sulkeminen ensi keväänä. Pruxis suljetaan, koska koko sisäilmaongelmainen rakennus puretaan uuden tieltä. Lisäksi Uniresta luopui Kaijonharjussa olleen ravintola Caion pyörittämisestä, mikä vaikuttaa osaltaan väenvähentämistarpeeseen.

Neuvotteluja käsittelevässä tiedotteessaan viitataan myös organisaatiomuutokseen, jossa ravintolapäälliköiden määrää vähennetään mutta heidän vastuitaan kasvatetaan. ”Osana kilpailukykyä parantavia toimenpiteitä yritys käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoitus on varmistaa henkilöstön sopiva määrä alentuneeseen myynnin tasoon nähden sekä organisaatiomuutos erityisesti esimiestasolla”, yhtiön tiedotteessa sanotaan.

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen

Punaiset konservatiivit MIKÄÄN MUU ei ole pysyvää paitsi muutos, totesi kreikkalainen filosofi Herakleitos kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Herakleitoksen ajattelun mukaan kaikki olevainen on jatkuvassa muutoksessa ja pysyvyys on vain harhaa. Samaan virtaan ei voi astua kahdesti.

Muutoksen väistämättömyys koskee myös ihmistä ja hänen yhteiskuntaansa. Ihmisen solut uusiutuvat jatkuvasti, joten biologisessa mielessä ihmistä ei yhdistä hänen menneisyyteensä juuri muu kuin muistot ja dna-koodi. Myös yhteiskunta on jatkuvassa muutoksen tilassa. Osa muutoksista on nopeita, osa hitaita, osa tapahtuu tietoisesti ja osa yllättäen ja pyytämättä. Maailma ei ole enää tänään sama kuin se oli vielä eilen.

Muutos herättää ihmisissä pelkoja ja vastustusta.

Onkin tärkeää miettiä, milloin muutosvastarinta on turhaa pelkoa ja milloin muutoksia vastustetaan oikein perustein. Muutosta ei pidä vastustaa periaatteesta, eikä muutosvastarinnan saa antaa hämätä.

Toisaalta on muistettava, ettei muutos ole itseisarvo eikä muutos ole aina muutos parempaan. Sisältö ratkaisee.

Laajat yhteiskunnalliset muutostrendit ja tehtyjen päätösten vaikutukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hyvinvointivaltion ja –politiikan perustukset horjuvat. Olemme tilanteessa, jossa yhteiskunnan perinteinen muutosvoima, eli poliittinen vasemmisto, on ajautunut puolustusasemiin. Entisistä vallankumouksellisista on tullut punaisia konservatiiveja. Konservatismiin kun määritelmällisesti kuuluu pyrkimys säilyttää vanhaa ja vastustaa äkillisiä muutoksia.

Julkinen sektorikaan ei voi enää toimia samoin, kuin se toimi kaksikymmentä vuotta sitten.”

”

Puolustamme hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluita markkinaliberalistista tsunamia ja hyvinvointipalveluiden purkamista ajavia voimia vastaan. Puolustustaistelu voi olla kunniakasta, mutta puolustusasemiin vetäytyminen taitaa kieliä siitä, että taistelu ollaan häviämässä.

Koska maailma ympärillämme muuttuu, myös yhteiskuntapolitiikan on muututtava. Julkinen sektorikaan ei voi enää toimia samoin, kuin se toimi kaksikymmentä vuotta sitten. Siksi paljon puhutut rakennemuutokset ovat välttämättömiä myös minun mielestäni. Siitä millaisia rakennemuutosten tulisi olla, olenkin sitten eri mieltä oikeistolaisten talousapostolien kanssa.

Poliittisen vasemmiston tulisikin käydä uuteen hyökkäykseen. Sen pitää tarjota uudistuksia ja esittää vaatimuksia, jotka vastaavat tämän päivän tarpeita ja luovat oikeudenmukaista yhteiskuntaa tässä ajassa. Vanhan puolustaminen ei riitä politiikan sisällöksi. On turha puolustaa eilisen hyvinvointivaltiota sellaisenaan, sillä se ei enää istu tähän päivään. Vanhasta on otettava se, mikä siinä on arvokasta ja käyttökelpoista, ja uudistettava se, mikä uudistamista vaatii. Maailmaa ei muuteta paremmaksi vanhaa puolustamalla, vaan uutta vaatimalla.

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista KIRJAPASSI • teksti ja kuvat Karoliina Kemppainen

Kahdeksan oululaista mukana Ensimmäiseen Oulun kirjapassiin valittiin seuraavat kirjat:

• Hannu Väisänen: Vanikan palat (Otava 2004)

”Yhtä aikaa koskettava ja humoristinen kuvaus lapsuudesta 1950- ja 60-luvulla.”

• Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (Like 2003)

”Millainen oli nuoren maailma 1970-luvun nopeasti muuttuvassa kaupungissa, nuorisokulttuurin nousun keskellä.”

• Ari Paulow: Surmankarin vangit (Otava 2012)

”Perinteinen, viisikkohenkinen nuorten seikkailukirja, jollaisia nykyään harvoin julkaistaan.”

• Joni Skiftesvik: Viltteri ja Mallu (WSOY 2003)

”Novellikokoelma, joka kertoo päähenkilöiden repaleisesta, nilkuttavasta elämästä lämmöllä ja huumorilla.”

• Ville Ranta: Kyllä eikä ei (WSOY 2013)

”Sarjakuvaromaani, jossa on paljon autenttista 1800-luvun Oulun historiaa.”

• Mirjami Hietala: Isoveli (Tammi 2011)

”Romaani vaikeasta aiheesta, kehitysvammaisen lähiomaisen aiheuttamasta tunteiden kirjosta.”

• Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla (Tammi 2005)

”Kolmikymppisten luokkakokous repii kouluaikojen kipeät haavat uudelleen auki.”

• Heli Slunga: Jumala ei soita enää tänne (Minerva 2008)

”Nuoren naisen näkökulmasta kirjoitettu räväkkä runokokoelma.”

Maija Sarasteen (vas.) ja Jaana Märsynahon mukaan kirjapasseja on palautettu Oulun kirjastoihin jo joitakin kappaleita.

Luekko nää oululaista kirjallisuutta?

Oulun kirjastoissa on käynnissä kampanja, joka kannustaa tutustumaan oman alueen kirjallisuuteen. Oulun Kirjapassissa on mukana kahdeksan teosta, jotka luettuaan ymmärtää jotain olennaista oululaisuudesta.

PIKKUISEN LIPAREEN kannessa on kuva kahdeksasta hyvin erilaisesta kirjasta, joiden yhteinen nimittäjä on niiden tekijän oululaisuus. On romaania, novellia, runoutta ja sarjakuvaa.

Oulun Kirjapassi syntyi halusta nostaa esille sekä alueen omaa kirjallisuutta että aikuisten lukuharrastusta. ”Kehitimme jo vuosia sitten lasten ja nuorten kirjadiplomin, joka sittemmin on levinnyt kirjastoihin ympäri maan. Aloin miettiä, miksei aikuisillekin voisi olla samankaltaista kampanjaa”, kertoo kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste.

Kampanjan kirjat valitsi maakuntakokoelmasta vastaava kirjastonhoitaja Jaana

Märsynaho. ”Ensimmäiseen kampanjaan otin mukaan vain 2000-luvun teoksia. Kriteerinä oli erityisesti monipuolisuus, tarkoituksena ei ollut arvottaa kirjailijoita tai heidän teoksiaan. Toivomme, että kampanja kannustaa perehtymään maakunnan kirjallisuuteen laajemminkin”, Märsynaho kertoo.

Ulos mukavuusalueelta Naisten mielestä on harmillista, että niin sanotusta maakuntakirjallisuudesta toisinaan puhutaan hieman vähättelevään sävyyn. ”Kyllä nämä teokset pärjäävät omana itsenään millä tahansa kirjallisuuden mittareil-

la”, Märsynaho painottaa. ”Haluamme nimenomaan korostaa, miten laadukasta ja monipuolista kirjallisuutta täällä tehdään, ja miten pitkät perinteet oululaisella kirjallisuudella on”, Saraste lisää.

Silti oululaisuus näkyy teoksissa, vaikkakaan ei aina niin ilmeisenä. ”Pohjoisuus, tietynlainen mentaliteetti, luonto… Kyllä se siellä on”, naiset pohtivat.

Kirjallisuus voi toimia myös porttina uuteen asuinympäristöön. Helsingistä kotoisin oleva Maija Saraste kertoo oppineensa paljon oululaisuudesta nimenomaan lukemalla. Syntyperäisille asukeille se voi puolestaan valottaa kotikaupungin elämää entisaikoina.

”Kauko Röyhkän romaani Miss Farkku-Suomi herätti paljon muistumia omasta lapsuudestani 70-luvun Oulussa, ja nykynuorille se voisi olla jännä kurkistus sen ajan nuorten elämään”, Jaana Märsynaho sanoo.

Kirjallisuuden ammattilaiset kannustavat tarttumaan ennakkoluulottomasti kirjapassin teoksiin. Himolukijakin urautuu helposti tietynlaisiin opuksiin, ja kohdennetun markkinoinnin maailmassa omia valintoja ei aina tule kyseenalaistettua. ”Tekee hyvää edes kokeilla jotain ihan erilaista ja yllättävää. Välillä kannattaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.” ■

Oulun kirjapassi

• Ensimmäiseen Oulun Kirja-

passiin on valittu 2000-luvulla ilmestyneitä, Oulussa asuvien tai Oulusta kotoisin olevien kirjailijoiden teoksia. Mukana on kahdeksan teosta.

• Täytetty passi palautetaan kirjastoon.

• Palauttajien kesken arvo-

taan kolme lahjakorttia kirjakauppaan.

• Kampanja alkoi syyskuussa 2013 ja kestää 14. huhtikuuta 2014 saakka.

• Oulun Kirjapassi saanee

jatkoa myös tulevaisuudessa.

@ylkkari

11/2013 | 11

IINA KUUSTONEN • teksti ja kuva Minna Koivunen

”Jos on elämässä joku asia, jota haluaa tehdä, kannattaa mennä sitä kohti ja antaa sille mahdollisuus.”

Ota tai jätä Iina Kuustonen yritti haluta kaikkea muuta kuin näyttelemistä, mutta on kuitenkin onnellinen siitä, että on saanut siitä ammatin.

PITKÄN TV-SARJAN kuvauksissa, joista ei saa vielä puhua, valkokankaalla Nuoren Wertherin jäljillä –elokuvassa ja Koko teatterissa Pop slut – näytelmässä. Iina Kuustonen , 29, on onnellisessa työputkessa. ”Siinä tutkitaan populaarikulttuurin naiskuvastoa. Sitä, miten haaveillaan kuuluisuudesta ja julkisuudesta sekä siitä kääntöpuolesta ja todellisuudesta, mitä se onkaan”, Kuustonen kertoo yhdessä Teatterikorkeakoulun kurssikavereidensa kanssa tehdystä Pop slutnäytelmästä.

Kova työtahti ei ensi keväänä jälleen Putouksessa nähtävää näyttelijätärtä hirvitä.

Kun hän valmistui Teatterikorkeakoulusta keväällä 2011, oli hänelle selvää työskennellä freelancerina. Kultaisella Venlalla Helsingin herra -sarjan

oulunylioppilaslehti

roolistaan palkittu Kuustonen ei malttaisi olla töissä vain yhdessä paikassa. ”Se on ihmistyyppi- ja elämäntilannekysymys, mutta tykkään hirveästi siitä, kun työyhteisöt vaihtuvat. Saan voimaa työnteosta ja rakastan tämän työn tekemistä. Se on niin elämäntapa, että on vaikea erottaa vapaa-aikaa, kun kaikki tavallaan liittyy tähän.”

Kuustosella on kaksi hyväksi koettua tapaa, jotka auttavat jaksamaan kiireen keskellä. ”Joogaan aamuisin. Sillä saan yhteyden itseeni ja kuulen, miten voin ja mitä tarvitsen. Tiedän, että minulle tulee niin hyvä olo loppupäiväksi siitä, että se kannattaa, vaikka väsyttäisikin herätä neljältä. Se on tärkein voimavarani.”

Lisäksi Kuustonen pitää huolen siitä, että hän nukkuu tarpeeksi. Kuusi tuntia on hä-

nelle minimi, josta hän ei mielellään jousta. Se ei kuitenkaan yleensä riitä, vaan hän pyrkii nukkumaan 7–8 tuntia. ”Priorisoin nukkumisen ja pidän huolta siitä, että saan nukuttua tarpeeksi, niin jaksan.”

Psykologi Teijo Tahkokallion luento oppimisesta on iskostunut Kuustosen mieleen Teatterikorkeakoulusta.

“Kaikki tarvitsevat seitsemän kahdeksan tuntia yössä ja jos nukkuu tunninkin vähemmän, oppiminen kärsii siitä kaksi viikkoa niin kuin jetlagista. Eikä sitä saa takaisin, jos nukkuu jonain yönä paljon, vaan se tulee takaisin nukkumalla joka yö 7–8 tuntia.”

Haaveille mahdollisuus Kuustonen ei uskonut pääsevänsä Teatterikorkeakouluun, joten hän yritti haluta kaikkea

muuta kuin näyttelijäksi. ”Kävin laittamassa jonkun tyhjän paperin kehitysmaatutkimukseen valtsikkaan enkä siihen oikeasti lukenut. Minulla oli kaikkia varasuunnitelmia, mutta en oikeasti halunnut mitään muuta kuin näytellä. Olin superonnekas, kun pääsin tuonne ja sain siitä ammatin. Tällä alalla on vaikeaa, melkein mahdotontakin, saada siitä itselleen ammattia ilman koulutusta.”

Hänen mielestään on hyvä olla erilaisia suunnitelmia. ”Uskon, että elämä menee niin kuin sen pitää mennä.

On minulla paljon muitakin juttuja, joita haluaisin tehdä, mutta nyt näytteleminen on ehdottomasti tuntunut minulle oikealta.”

Vaikka Teatterikorkeakoulun pääsykokeista on jo vuosia, muistaa Kuustonen ne hyvin.

”Pääsykokeissa ajattelin, että yritän vain olla mahdollisimman paljon oma itseni, että ottakaa tai jättäkää. Se on mielestäni hyvä neuvo elämässä noin muutenkin”, hän pohtii ja jatkaa: ”Kouluun hakeminen on tosi rankkaa, koska on paljon haaveita ja, kun se on niin paljon kiinni siitä, mihin pääsee opiskelemaan, että voiko niistä haaveista ylipäätään tulla totta.”

Tuhannet nuoret valmistautuvat tai ainakin alkavat piakkoin lukea kevään pääsykoeurakkaan. Kuustosen vinkki kaikille pääsykokeisiin valmistautuville on se, että pyrkii sitä kohti, mitä haluaa. ”Jos on elämässä joku asia, jota haluaa tehdä, kannattaa mennä sitä kohti ja antaa sille mahdollisuus. Jos ei natsaa, ei natsaa, mutta ei jää katumaan sitä, ettei ole yrittänyt.” ■

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella TENTTIAKVAARIO • teksti Minna Koivunen • kuva Ville Koivuniemi

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen (vas.) otti OYY:lta vastaan kiitokset tenttiakvaarion avaamisesta. Jaana Isohätälä (oik.) kukitti tenttiakvaariotyöryhmän vetäjä Titta Kosken.

Joustoa tenttimiseen akvaariosta

Näin ilmoittaudut akvaariotenttiin

• 1. Ilmoittaudu tenttiin

Pitkään toivottu ja suunniteltu tenttiakvaario aukaistiin marraskuun lopussa, ja sen toivotaan tuovan joustavuutta tenttien tekemiseen.

LINNANMAAN

KAMPUKSELLA

Tellus-kirjaston takana entinen fysiikan laboratorio on kokenut muodonmuutoksen. Tenttiakvaarion nimellä ennen nimikilpailun tulosta kulkeva tila avattiin 20. marraskuuta, ja tentit alkoivat viikolla 48.

“Ylioppilaskunta on vaatinut akvaariota jo vuosia. Kun yliopistojen rahoitus perustuu pitkälti opintojen sujuvuuteen, yliopistokin on vihdoin ymmärtänyt panostaa akvaarioon. On kummallista, että asiassa kesti näinkin pitkään, koska opiskelijoille joustavan tenttimisen vaikutus opintojen edistymiseen on päivänselvää. Opiskelijoilta on tullut paljon kiitosta tenttiakvaarion avaamisesta. Tärkeintä on nyt, että opettajat ottavat akvaarion käyttöön”, ylioppilaskunnan väistyvän hallituksen koulutuspolitiikasta ja kansainvälisistä asioista vastaava Jaana Isohätälä painottaa.

Rehtori Lauri Lajunen toi-

voi avajaispuheessaan, että uutta tenttitilaa käytetään oikein, eivätkä opiskelijat käy siellä vain katsomassa tärppejä ja kokeile tenttiä myöhemmin uudelleen.

Tämän vuoksi hän toivoi tenttimäärien lisäksi tilastoitavan arvosanoja. Lajusta huolestutti opiskeluaikojen pidentyminen, jos opiskelijat käyvät samassa tentissä useaan kertaan.

“Toivottavasti tämä on positiivinen pala yliopiston opetuksen kehityksessä”, Lajunen totesi.

Tenttiakvaario on pilotointivaiheessa ja tällä hetkellä mukana on noin kymmenen pilottitenttiä. Tarjontaa tulee lisää sitä mukaa, kun opettajat innostuvat osallistumaan. Opiskelijat voivat ehdottaa opettajilleen tenttien tekemistä tenttiakvaariossa.

TÄNÄ VUONNA tenttiakvaariossa voi tehdä vain paperitenttejä.

Opiskelijoilta on tullut paljon kiitosta tenttiakvaarion avaamisesta.

Tärkeintä on nyt, että opettajat ottavat akvaarion käyttöön.”

”

Jaana Isohätälä, OYY:n hallituksen jäsen, vastuualueenaan koulutuspolitiikka

Ensi vuonna sähköiset tentit tulevat mahdollisiksi, mutta paperiset tentit säilyvät.

Tenttiakvaariotyöryhmän vetäjä Titta Kosken mukaan sähköistä järjestelmää, jonka kautta akvaariotentteihin voi ilmoittautua ja tehdä tenttejä tenttiakvaariossa, kehitellään parhaillaan. Aluksi akvaariotentteihin ilmoittaudutaan kuten muihinkin tentteihin ja aika tenttiakvaariosta varataan Optiman kautta.

Aluksi tarjolla on Humanistisesta tiedekunnasta Museologian perusopintojen tentit ja History of English, Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta Mathematics Education, part II ja Learning theory and pedagogical use of tecnology, Taloustieteellisestä tiedekunnasta kypsyysnäytteet, Liike-elämän taloustiede -kurssin uusintatentit ja Teknillisestä tiedekunnasta Elektroniikan komponentit ja materiaalit. ■

Optimassa. Kirjautuessasi löydät ympäristön ”Sähköinen tentti”, josta pääsee ensin hyväksymään akvaariotentin käyttöehdot, minkä jälkeen pääsee ”Akvaariotentti/Eexam” -nimiseen työtilaan.

Siellä ilmoittaudutaan tenttiin varauskalenterin kautta.

Ongelmatilanteissa apua saa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen optima.helpdesk@oulu.fi.

• 2. Tenttiin ilmoittaudutaan

lisäksi Oodin kautta kuten muutenkin ilmoittauduttaisiin.

• Tällä hetkellä

akvaariotenttinä voi suorittaa vain joitain kursseja. Vuoden 2013 loppuun kaikki tentit suoritetaan ainoastaan paperitentteinä. Ensi vuoden alkupuolelta mukaan tulevat myös sähköisesti suoritettavat tentit.

Lisätietoja: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/akvaariotentti tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen e-exam@oulu.fi.

Tenttilista akvaariossa suoritettavissa olevista tenteistä löytyy osoitteesta http://www. oulu.fi/yliopisto/sites/default/ files/tenttilista_2.pdf.

@ylkkari

11/2013 | 13

HALLITUS VAIHTUI • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Hallitus linjaa Juuli Juntura

Kielipolitiikka kuntoon!

YLIOPISTOMME ON KANSAINVÄLINEN tiedeyhteisö.

Näin meille kertoo yliopiston strategia. Ja totta, onhan meillä lukuisia englanninkielisiä maisteriohjelmia, kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä opiskelijavaihtoa eri puolille maailmaa. Kansainvälisyyteen liittyy tietysti olennaisesti monikielinen viestintä. Tällä hetkellä yliopistollamme ei kuitenkaan ole yhtenäisiä periaatteita sille, kuinka monikielistä viestintää tulisi toteuttaa.

Ville Siikaluoma (vas.), Vili Koistinen, Sami Sovio, Marko Määttä, Diana Jusola, Taru Torssonen, Lotta Savola ja Liisa Pekkala käyttävät valtaa OYY:n hallituksessa vuonna 2014.

HuKa ja TeTa kahmivat vallan myös OYY:n hallituksesta OULUN YLIOPISTON ylioppilasJusola sekä humanistit Liisa kunnan (OYY) hallitukseen Pekkala ja Ville Siikaluoma. nousee peräti neljä humanistien Lisäksi kokoomusopiskelijoija kasvatustieteilijöiden edusta- den Lotta Savolasta tulee haljistoryhmä HuKa:n jäsentä vuo- lituksen jäsen. delle 2014. ”Vuosi tulee olemaan samalToisaalta tekniikan ja ta- la haastava ja opettavainen. Ensi louden opiskelijoista koostuva vuonna tarvitaan rohkeita pääTeTa saa puheenjohtajan paikan töksiä esimerkiksi ylioppilassekä kaksi jäsentä. Lisäksi ko- kunnan talouteen liittyen. Meilkoomusopiskelijat täydentävät lä on monitieteellinen ja taitava hallitusta yhdellä jäsenellään. hallitus kasassa, joten varmasti Hallituksen puheenjohtajak- saadaan paljon hyvää aikaan”, si valittiin TeTa:n Vili Kois- Koistinen muotoili heti äänestinen. Muut tetalaiset valitut tyksen jälkeen. ovat Sami Sovio ja Marko Hallituksesta äänestettiin.

Määttä. HuKa:sta hallituk- Vastaesityksessä ainoa muutos seen nousevat kasvatustieteili- koski puheenjohtajan valintaa.

Color profile: Generic CMYK printer profile jätComposite Taru Torssonen ja Diana Jaakko Mäki-Petäjää äänestiDefault screen

Elämä haltuun.

Elämäntaitokurssi

Hengailuillat

Nettiryhmät

Elämän ja opiskelun hallintaan.

Mukavaa yhdessäoloa.

Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.

vät hallituksen johtoon keskustan ja tieteellisten ryhmät. Myös OYY:n nykyinen puheenjohtaja, vihreiden edustaja Janne Hakkarainen tuki Mäki-Petäjän valintaa.

TeTa:n edustusta ylioppilaskunnassa vahvistaa tetalaisen Tero Marinin valinta OYY:n edustajiston puheenjohtajaksi.

Pujeenjohtajuudestakin äänestettiin. Vastaehdokas UkkoPekka Yliranta sai äänestyksessä hallitusvalinnan tapaan keskustan ja titeellisten äänet.

OYY:n varapuheenjohtajuudesta ei äänestetty, vaan paikalle valittiin yksimielisesti HuKa:n Siiri Nousiainen. ■

Yliopisto on onneksi ”Kansainvälinen Oulun yliopisto” -toimenpideohjelmassaan linjannut, että tiedeyhteisöllemme luodaan viimein kieliohjelma, jossa määritetään kielten ja kielikoulutuksen merkitys yliopistomme kansainvälistymiselle. Useimmissa suomalaisissa yliopistoissa tällainen kieliohjelma jo on.

Kuinka on toimintaa ohjaavien sääntöjen ja muiden dokumenttien laita? Sekä yliopiston että ylioppilaskunnan asema on määritetty laissa, ja yliopistolain mukaan molempien hallintokieli on suomi. ”

”

Ylioppilaskunnallamme ei myöskään ole omaa kielistrategiaa. Viestinnässä tulisi tasavertaisesti huomioida myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät suomen kieltä osaa. Verkkosivut ovat englanniksi ja tiedotammekin englanniksi resurssien mukaan, mutta kuinka on toimintaa ohjaavien sääntöjen ja muiden dokumenttien laita?

Sekä yliopiston että ylioppilaskunnan asema on määritetty laissa, ja yliopistolain mukaan molempien hallintokieli on suomi. Vaikka ylioppilaskunnan toiminta on kaikille jäsenille avointa, voi olla vaikeaa osallistua toimintaan, ellei osaa suomea.

Luottamustoimeen valittu suomea taitamaton yliopistolainen voi turhautua ylitsepääsemättömän kielimuuriin, kun hallintojargon ei kaikille suomalaisillekaan ole tuttua. Kuinka voimme saada kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa todella integroitumaan tiedeyhteisöömme, jos ylipistoarjessa ei huomioida kansainvälisyyden tuomia haasteita?

Kansainvälinen yliopisto ei tarkoita sitä, että kaikki opetus ja viestintä on englanniksi. Kansainvälisyys merkitsee monikielistä, johdonmukaista ja tasapainoista viestintää sekä monipuolisen kielitaidon arvostusta. Tämä edellyttää sitä, että kielipoliittiset linjaukset laaditaan pian.

Nyyti ry - opiskelijoiden tukikeskus Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen vastuunaan kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö.

Nyyti ry 2013 70 x 72 mm oulunylioppilaslehti 18. huhtikuuta 2013 19:52:38

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella OPISKELIJALIIKUNTA • teksti ja kuva Ville Koivuniemi T urun yl i o pi s t oo n maai l manl uo kan mo ni al ai ne n t ut ki mus yl i o pi s t o ,j o ka t arj o aa h aas t e e l l i s i at yö t e h t ävi äj a ai nut l aat ui s e n näkö al apai kan s uo mal ai s e e nj a kans ai nväl i s e e nt i e de -j a ko ul ut us maai l maan.

TheFutureisin theEast!

MASTER’SDEGREEPROGRAMMEINASIANSTUDIES Apply now! Application period 2.12.2013-28.2.2014 Thisprogrammewill add area expertiseon thesocieties,cultures, history and politicsofChina,Japan and Korea toyour disciplinary education.Thesesub jectsaredesigned tohelp you enterrelevant professions,whetherin thepub licorprivatesphere,in a glob alized world whereEastAsia isclearly oneofitsmostdynamicregions.

Requirementsand further information:http://www.utu.fi/ceas Apply via theUniversity Admissionsweb site:http://www.uaf.fi TURUNYLIOPISTO•UNIVERSITY OFTURKU FI-20014 T urun yliopisto,Finland •www.utu.fi Puhelin +358 02333 51

Punainen Risti Kontti Lotta Pirinen (vas.) ja Juho Toivanen pitävä Cooperin testiä yhtenä vuosittaisena liikunnallisena mielitapahtumanaan.

”Näitä lisää” OYY:n ja OSAKO:n järjestämä Cooperin testi innosti 90 opiskelijaa testaamaan kuntoaan Ouluhallilla. ”ERITTÄIN MUKAVAA ,

että tällaisia järjestetään. Saisi olla sama vaikka keväällä”, Oulun yliopistossa yleistä kasvatustiedettä opiskeleva Lotta Pirinen sanoo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO:n järjestämän Cooperin testin kynnyksellä. ”Muuten ei varmasti tulisi testattua itseä”, Pirisen miesystävä, ympäristötekniikan opiskelija Juho Toivanen jatkaa kiittelyä vuosittain marraskuussa Ouluhallissa järjes-

tettävälle tapahtumalle.

Kahdestaan Pirisen ja Toivasen ei tarvinnut juosta.

Cooper-tapahtumaan osallistui noin 90 opiskelijaa Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoista.

TILASTOISTA PÄÄTELLEN itseään lähti testaamaan enimmäkseen liikuntaa aktiivisesti harrastavat opiskelijat. Cooperin keskiarvoksi muodostui 2660 metriä.

Cooperin ohella opiskelijat pääsivät myös mittauttamaan kehonkoostumuksensa ilmaiseksi.

Pirinen ja Toivanen ovat käyttäneet Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämiä opiskelijoiden liikuntapalveluja ahkerasti. Molemmat ovat hankkineet myös sporttipassin. ”Välillä tulee käytyä enemmän, välillä vähemmän. Lajeja on kokeiltu laidasta laitaan”, Toivanen täsmentää.

Hänen mukaansa 37 euroa lukuvuodessa maksava passi on sen verran edullinen, että se kannattaa hankkia, vaikka ei palveluja koko vuotta käyttäisikään. ■ @ylkkari

11/2013 | 15

SYL:N LIITTOKOKOUS • tekstit Ville Koivuniemi

SYL:n liittokokous perustulon taakse SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN liiton liittokokous pääsi yksimielisyyteen linjauksista, joilla tuetaan sosiaaliturvan uudistamista siten, että tavoitteena on asteittainen siirtyminen perustuloon. ”Perustulo tekisi toimeentulosta ennakoitavaa ja kannustaisi työntekoon, kun työnteon seuraus ei olisi tukien menetys tai työtulon kohtuuton verotus. Perustulon tuoma jousto hyödyttäisi valtavaa joukkoa osatyökykyisiä, jotka ovat nykyään työelämän ulkopuolella.

Kaikille taattu perustulo voi myös madaltaa yrityksen perustamiskynnystä”, perustuloa tukevassa kannanotossa todetaan.

Kannanotossa muistutetaan, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu yli sadasta eri etuudesta ja osan etuuksista myöntää Kela, osan kunta. Sen vuoksi ihmisten on vaikea hahmottaa järjestelmää ja käyttää sitä oikein. ”Vuosikymmenien saatossa rakennettu sosiaaliturvajärjestelmä ei enää 2010-luvulla vastaa aiottua tarkoitustaan.

Työsuhteet ja työelämä ovat muuttuneet radikaalisti – sosiaaliturvajärjestelmä ei”, kannanotossa jatketaan nykyjärjestelmän toimimattomuuden ihmettelyä.

Liittokokouksen linjauksissa täsmennetään, että ylioppilaskunnat haluavat olla mukana rakentamassa sosiaaliturvajärjestelmää, joka kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti ja turvaa kaikille perustoimeentulon.

Ensimmäisiä oikeansuuntaisia askelia olisivat liittokokouksen linjan mukaan kaikkien sosiaaliturvan muotojen muuttaminen yksilökohtaisiksi sekä tukien myöntämisen keskittäminen. Mitään tarkempaa linjaa siitä, miten perustulo pitäisi järjestää, liittokokous ei linjannut.

SYL irti Opiskelijoiden liikuntaliitosta Perustulolinjauksen lisäksi liittokokous teki ison päätöksen, jonka mukaan SYL itsessään

eroaa Opiskelijoiden liikuntaliitosta (OLL) tammikuusta 2015 alkaen. Ensi vuonna jokainen ylioppilaskunta käynee sisäisen keskustelun siitä, haluavatko he jatkaa itse OLL:n jäseninä.

Opiskelijoiden liikuntaliittto on valtakunnanllinen opiskelijaliikuntaan keskittyvä edunvalvontajärjestö, jonka toimintaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulut ovat hoitaneet yhdessä. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan laskennallinen osuus OLL:n jäsenmaksusta on ollut vuositasolla noin 5 000 euroa. ■

Miia Kuosmanen SYL:n johtoon Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden puheenjohtajaksi valittiin tekniikan kandidaatti Piia Kuosmanen, 29, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta.

Kuosmanen johtaa seitsenhenkistä hallitusta, jonka jäseniksi valittiin Jari Järvenpää (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta), Hilkka Kemppi (Lapin yliopiston ylioppilaskunta), Mari Kröger (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta), Petra Peltonen (Turun yliopiston ylioppilaskunta), Marko Rosenholm (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)) ja Pirre Seppänen (Kokoomuk-

sen opiskelijaliitto Tuhatkunta/ HYY).

Kuosmanen korosti puheissaan korkeakoulutuksen ja sivistyksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. “Sukupolvien välinen yhdenvertaisuus tulee olemaan iso aihe tulevissa vaaleissa ja SYL:n tulee olla mukana luomassa kestäviä ratkaisuja niin nuorten kuin vanhempien sukupolvien kannalta. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kaikkien legoja”, Kuosmanen totesi.

SYL päätti henkilövalinnoista liittokokouksessaan Espoon Korpilammella 29.–30. marraskuuta. ■

KOMMENTTI • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Naiivia idealismia vai oikea mahdollisuus?

VALTA VAIHTUI Suomen ylioppilaskuntien liitossa ennakoidusti.

Yhtä ennakoitua oli pääkaupunkiseudun ulkopuolisten ylioppilaskuntien harmitus ja ihmettely siitä, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan sulle mulle -vuorottelu hallituksen puheenjohtajuudessa sai jatkoa.

Asia sovittiin tänäkin vuonna kabineteissa, ja ehdokkaiden pitkät vaalikampanjat olivat enemmän tai vähemmän oheissirkusta.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Ukko-Pekka Yliranta teki tänä vuonna poikkeuksen valtavirrasta. Hän ilmoitti jo ennakkoon, että hänen äänensä ei ole neuvoteltavissa.

Asia ei ole kaksipiippui-

oulunylioppilaslehti

nen vaan todella monipiippuinen. Muissa pienissä ylioppilaskunnissa moinen ratkaisu aiheutti varmasti porua, koska kyseisten ylioppilaskuntien äänet olivat viime vuonna OYY:n käytössä, kun Eero Mannisesta yritettiin tehdä puheenjohtajaa. Noissa ylioppilaskunnissa vastavuoroisuutta olisi varmasti odotettu.

Niin tai näin, Ylirannan päätös muistuttaa siitä, että faktisesti valta on liittokokouksen edustajilla – ei kenelläkään muulla. Tosiasiallisesti jokainen liittokokouksen edustaja voisi kirjoittaa äänestyslippuihin juuri niiden hallitusehdokkaiden nimet, joita pitää sopivimpina ehdokkaina hallitukseen.

Asian suhteen ei pidä tietenkään olla naiivi. Jos yksittäinen ylioppilaskunta ilmoittaa osal-

listumattomuutensa suhmurointiin, sille jää käytännössä luu käteen. Ainoastaan Helsingin yliopiston yliopppilaskunnan jäsenmäärällä saa yhden hallituspaikan tekemättä yhteistyötä.

Se että asiat tehdään tietyllä tavalla ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä voitaisi tehdä toisin. Jos hallitukseen haluttaisiin valita aidosti sopivimmat ihmiset, se vaatisi liittokokoukseen osallistuvilta valtavaa henkilökohtaista panosta sopivimpien ihmisten miettimiseen.

Tuskin se kenenkään mielestä täysin mahdoton ajatus on. Suurimmalla osalla liittokokousedustajista on kuitenkin vahvat omat käsitykset siitä, miten ylioppilasliikkeen tulisi kehittyä ja millaisia osaajia sen johtoon tarvitaan.

Tikkanen Henry Tikkanen

Ensimmäisen maailman ongelmat osa 666 TÄTÄ KIRJOITTAESSANI istun junassa Helsingistä Ouluun. Mitä sitä kaunistelemaan; juon olutta ja kello on 15.41 torstaina itsenäisyyspäivän aattona.

Pelikaani lensi turbiinista läpi, noin kuvainnollisesti muotoiltuna, ja niskassa painaa henkilökohtainen kestävyysvaje. Vakuuttelen itselleni, että olen yhden huurteisen ansainnut. Palataanpa hieman ajassa taaksepäin. Allekirjoittanut on muuttanut neljän vuoden aikana 11 kertaa ja jokaisen kerran jälkeen vannonut, että nyt en ihan vähään aikaan muuta uudestaan. Nokkelimmat saattavat tässä vaiheessa jo arvata, että tuo yhdestoista muutto on juuri takana.

Bingo.

Kollegani kertoi, että muuttamisen aiheuttama stressi on lähes yhtä kova kuin avioerossa. En ole ollut naimisissa ja eronnut, mutta jotenkin tuo väite oli helppoa uskoa. Muuttamisen kurjin puoli on siinä, että se ei varsinaisesti lopu siihen hetkeen, kun x määrä tavaraa on roudattu paikasta a paikkaan b. Sen jälkeen alkaa oheistoiminta, jota joku voisi kutsua asettumiseksi, mutta jonka minä nimeän saatananmoiseksi hässäkäksi.

Tunnustan, että ajantaju ei kuulu vahvuuksiini: maailmassani vuorokaudessa on ainakin 28 tuntia.”

”

Lisäksi ennen ja jälkeen muuton täytyy tehdä monenlaisia erilaisia byrokraattisia toimenpiteitä sekä valtion että yritysten kanssa. Kuten muun muassa etsiä kuumeisesti pakettiautoa vuokralle päivää ennen muuttoa, kun joka paikassa myydään eioota – ja lopulta löytää ja hakea sellainen kaukaa ItäHelsingistä Jumalan selän takaa. Siihen päälle vielä tiukka deadline ja kurvailu keskustan kapeilla sekä umpeen pysäköidyillä kaduilla niin pinna on kuin pianonkieli.

Sitten on vielä sellainen pikkujuttu kuin aika ja sen käyttäminen. Tunnustan, että ajantaju ei kuulu vahvuuksiini: maailmassani vuorokaudessa on ainakin 28 tuntia, joten ongelmiahan siitä seuraa, kun todellisuus muistuttaa olemassaolostaan ja näyttää nyrpeän naamansa. Radiotyö on hektistä ja kotiin tullessa sitä haluaisi levätä ja vähän harrastaa kaikkia vapaa-ajan juttuja kuten esimerkiksi urheilla, mutta ei; täytyy alkaa säätämään kaiken maailman laitteiden, pyykkien, papereiden ja hukkaan menneiden tavaroiden kanssa. Voin kertoa, että yöunet ovat olleet niin sanotusti kortilla viime aikoina.

No niin. Olipa puhdistavaa vähän valittaa näistä ensimmäisen maailman ongelmista. Ja miksi istunkaan junassa matkalla pohjoiseen? Itsenäisyyspäivän vietän lavalla rokkia soittaen eli edessä on keikka bändilläni Last Pandalla. Rock voimistakoon sieluni.

Luontoäiti on rakentanut ihmismielestä nerokkaasti – tai kettumaisuuttaan – sellaisen järjestelmän, että se systemaattisesti unohtaa ikäviä ja vastaavasti kultaa mieluisia muistoja. Aivan hyvä niin.

Kirjoittaja on YleX Etusivun juontaja ja Last Panda -bändin laulaja.

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella VIERAISSA SALEISSA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Beatles levyostoksilla Luento: Taloustieteen perusteet, johdatus mikrotaloustieteeseen (perusopinnot) Luennoitsija: Yliopistonlehtori Marko Korhonen Kenelle: Pakollinen taloustieteen pääaineopiskelijoille. Kurssille voi osallistua myös muut taloustieteestä syvästi kiinnostuneet opiskelijat.

Sisältö: Taloudellisen analyysin perusvälineet, kysyntä, tarjonta ja markkinat, kuluttajan valintatilanne, yrityksen tarjontapäätökset, täydellinen ja epätäydellinen kilpailu, riski ja informaatio, hyvinvointianalyysi.

14:15 Yliopistonlehtori Marko Korhonen aloittaa luentonsa kysymällä opiskelijoilta, onko huolia taloustieteen tai tentin osalta.

Kun kenelläkään ei ole huolia eikä kysyttävää, hän jatkaa kertomalla seuraavan viikon luentojen vierailijasta. Ennen päivän aiheeseen syventymistä Korhonen vielä kertaa, mitä kurssilla tähän mennessä on jo opittu. Liitutaulu täyttyy nopeasti, kun Korhonen piirtää kaavioita kysynnästä ja tarjonnasta sekä selittää rajahyödystä ja rajakustannuksesta.

Markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta asettuu sellaiselle tasolle, että kysyntä on yhtä suuri kuin tarjonta. Tällä tasapainohinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa tarpeiden tyydytyksensä eli hyötynsä verran hyödykettä ja jokainen tuottaja tuottaa sellaisen määrän tuotetta, jolla voitto maksimoituu. Yritys valitsee tuotannon tason siten, että rajakustannus vastaa markkinahintaa.

“Voidaan kysyä, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono”, toteaa Korhonen ja jatkaa kertomalla hyvinvoinnin taloustieteen tutkivan sitä, kuinka resurssien allokointi vaikuttaa talouden hyvinvointiin.

14:45 Käsittelyssä ovat termit maksuhalukkuus ja kuluttajan ylijäämä, joita havainnollistetaan mansikkaesimerkillä: jos mansikat maksavat viisi euroa torilla, niin voisi olla, että on kuluttaja, joka on valmis maksamaan mansikoista kuusi euroa. Tällöin maksuhalukkuus on suurempi kuin hinta. Tästä seuraa, että tämä kuluttaja saa yhden euron kuluttajan ylijäämää hyvän mielen lisäksi.

Korhonen havainnoi tätä vielä toisella esimerkillä, jossa Beatlesin jäsenet ovat valmiita maksamaan eri summan Elviksen varhaisesta levytyksestä.

“Voitte vaihtaa tilalle jonkun

modernimman bändin, jos helpottaa”, hän sanoo. John, “joka on musikaalisin” on valmis maksamaan 100 euroa, Paul 80 euroa, George 70 euroa ja Ringo-“parka” 50 euroa.

Ostajat määräytyvät sen mukaan, mihin hintaluokkaan tulee eniten maksuhalukkaita. Jos levy maksaa 80 euroa, maksajia on yksi, jos 70 euroa, kaksi ja niin edelleen. Tästä päästään siihen lopputulokseen, että tuotteen hinnan laskiessa sen kysyntä kasvaa. Kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kulutuksesta koituvaa hyvinvointia.

Muun muassa lukuisten esimerkkien vuoksi Korhosen luentoa on helppo seurata ja talouden kiemuroita ymmärtää.

Hän näyttää ja piirtää paljon havainnollistavia kaavioita.

15:10 Kuluttajan ylijäämästä siirrytään markkinoiden tehokkuuteen. Opiskelijat saavat tietää muun muassa, että markkinat eivät toimi tehokkaasti, jos jokin seikka esimerkiksi verotus tai monopoli estävät tasapainoon pääsemisen.

15:23 “Pitäisin tauon, mutta tulit juuri saliin”, toteaa Korhonen luennolle saapuneelle opiskelijalle ja jatkaa luennoimista.

Seuraavana isona aiheena on verotus, joka nostaa hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää. Veroja kerätään siksi, että saadaan sellaista hyvinvointia, joita markkinat eivät voi tuottaa.

Opiskelijat pääsevät osallistumaan luentoon, kun Korhonen kyselee, kuinka moni tekisi töitä tietyillä veroprosenteilla.

Yksi lähtisi tekemään 50 veroprosentilla. Seuraavaksi hän kyselee, millä palkalla ihmiset lähtisivät töihin. Opiskelijat alkavat tarkentaa kysymystä: paljon pitää tehdä töitä, mitä työtä,

kuinka suuri vastuu? Lyhyen keskustelun jälkeen Korhonen toteaa, että hyvän palkan ja hyvän veroprosentin määrittäminen on vaikeaa.

15:40–16:05 Tauko.

16:05 Tauon jälkeen aiheena on verotuotto ja maksaako veron lopulta kuluttaja vai tuottaja. Siihen vaikuttaa se, kuinka joustavaa kysyntä on hinnanmuutokselle. Korhonen sanoo, että mielenkiintoinen kysymys liittyy tupakointiin. Jos tupakointia verotetaan sillä perusteella, että tupakointi vähenisi, veronnosto ei aiheuta muutosta

kulutusmäärässä, koska tupakka on joustamaton hyödyke, mutta nosto tuo lisäverotuloja.

Tähän joku opiskelija kommentoi, että tupakkaveron nostamisen taustalla voi olla oletus siitä, että kun hinta on korkeampi, uusia käyttäjiä ei tulisi niin helposti. “Hyvä pointti!”

Korhonen vastaa. Tästä päästään siihen, että yksittäinen tarkoitus, jolla verotusta perustellaan, ei välttämättä ole se, mihin se johtaa.

Hän puhuu vielä verokkuuden tehokkuustappiosta ja verotuksen hyvinvointivaikutuksesta. Verotuksella on negatiivinen hyvinvointivaikutus silloin,

kun kuluttajan ylijäämä laskee.

“Tämä on kuvio, joka on syytä hallita”, Korhonen painottaa.

16:37 Luennon lopuksi opetetaan, että verotuksesta aiheutuu yhteiskunnalle hyvinvointitappiota, joka on pieni silloin, kun vero vähentää vain vähän vaihdettua määrää eli kun kysyntä ja tarjonta ovat joustamattomia.

16:50 Luento lähenee loppuaan. Korhonen antaa kotitehtäväksi mietittäväksi sen, onko hyvinvointitappio ainoa asia, joka pitää ottaa huomioon veropäätöksiä tehdessä. “Päätetään tähän”, Korhonen toteaa. ■ @ylkkari

11/2013 | 17

Vier aissa sale issa

MITÄ JÄI LUENNOLTA MIELEEN? Kuka olet?

Piia Holappa, 20. Olen taloustieteen ensimmäisen vuoden opiskelija.

Miksi opiskelet taloustiedettä?

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua.

Miksi olit tällä luennolla?

Koska tämä on pakollinen kurssi. Eihän luennoilla tosin olisi pakko käydä, mutta nämä ovat hyviä ja parantavat oppimista.

Mitä sait siitä irti?

Opin yhdistelemään aiemmin oppimia asioita isommiksi kokonaisuuksiksi.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Luennon paras anti?

Esimerkit, koska niistä tajuaa käytännön merkityksen teorioille.

Verojen vaikutuksesta tajusin sen, kenelle se veron maksaminen kohdistuu ja mistä se johtuu.

oulunylioppilaslehti

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

twitter.com/ ylkkari

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Sanna Häyrynen

Suloisten kirjojen ystävä Iiris Vähänikkilä, 23, ajatteli ennen, että lukupiireissä keskustellaan vain älykkäästi ja syvällisesti, mutta omassa lukupiirissä tapaamiset suistuvat usein juoruilun puolelle.

Leo Tolstoin Anna Karenina on jäänyt Iiris Vähänikkilällä kesken, mutta Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen palkitsi lukijansa pitkän urakan jälkeen.

OMPELUSEURAN SEKÄ aamupala- ja illalliskerhojen luontevaksi jatkoksi Iiris Vähänikkilän kaveriporukassa keksittiin perustaa lukupiiri. Ystävykset ovat pyytäneet remmiin mukaan omia kavereitaan, joten pelkästä sisäpiirin puuhastelusta ei ole kyse.

Toistaiseksi nimetön lukupiiri -nimisen poppoon kokoontuessa myös ruoka on kirjojen lisäksi olennaisessa roolissa. ”Ensimmäisenä kirjanamme oli Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys.

Yritimme sen henkeen sopivasti laittaa jotain mystisempää ruokaa”, Vähänikkilä muistelee.

Hän pohtii, että tutussa seurassa omat näkemyksensä on helppo tuoda esille. Ilmapiiri on rento, ja myös vapaalle jutustelulle on tilaa. Joskus eksytään varsinaisen aiheen ulkopuolelle. ”Keskustelu avartaa lukukokemusta.

Palat loksahtelevat paikoilleen, jos itselle on jäänyt aukkoja. Viimeksi käsittelyssä oli Riikka Pulkkisen Totta, ja sain monta hoksautusta, kun olin ajatellut kohtia eri tavalla kuin toiset”, hän kuvailee.

Taide- ja taitopainotteisen luokanopet-

tajakoulutuksen viidennen vuoden opiskelijana Vähänikkilä on sitä mieltä, ettei ole oikeaa tai väärää tapaa keskustella kirjoista. Työpajakursseilla kirjallisuutta on käsitelty esimerkiksi draaman, liikunnan ja tanssin keinoin.

Tulevan opettajan oma lukuinnostus lähti aikoinaan tyttökirjoista. Runotytön ja Annan tarinat olivat kovaa huutoa, ja ihastus suloisiin, kauniisti kirjoitettuihin kirjoihin on jäänyt päälle. ”Näin kerran unta, että minun piti päättää lempikirjani. Se oli hirveää! Yhtä ei voi nimetä. Tykkään monenlaisista kirjoista: hauskoista, jännittävistä, uusista ja vanhoista”, Vähänikkilä listaa.

Hän on kahlannut läpi klassikkoteosten listaa ja oppinut, että omaan makuun sopimaton kirjakin voi olla vaikuttava. ”Jotkut klassikot ovat hieman uuvuttavia ja hidastempoisia, vaikka tarina olisikin hieno. Venäläisissä on vähän liikaa jaarittelua. Esimerkiksi Anna Kareninassa jauhetaan sukkahousuista”, Vähänikkilä taivastelee, mutta lupaa vielä joskus lukea Tolstoin tiiliskiven loppuun. ■

KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Askartelua joutsenten kanssa Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijat ovat kovia askartelemaan ja suunnittelemaan.

GIEKULAISET, eli saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijat, ovat ihastelleet tänä syksynä joutsenia. Niitä on näkynyt Giekun kiltahuoneen kahdesta isosta ikkunasta, joista näkyy rauhoittava metsämaisema. Koska huoneessa ei ole televisiota, ikkunat toimivat viihteen välittäjinä.

“Parasta viihdettä on, kun joku kompastuu”, UnnaMaare Pulska vitsailee.

Valoisissa ikkunoissa on myös huonot puolensa. On tympeää seurata keväisiä lenkkeilijöitä, jos itse on opiskelemassa tai kirjoittamassa tutkielmaa.

Vanhoilla killan tapahtumajulisteilla koristellulla kiltiksellä käydään päivittäin ja siellä tapaa aina kanssaopiskelijoita. Huone on rauhallinen ja sopiva opiskelulle, jonka lisäksi siellä pidetään kokouksia, askarrellaan ja suunnitellaan kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Viimeisimpänä suunnitteilla on ollut pikkujoulut, Tromsan-

ekskursio ja helmikuussa järjestettävä Sámefeasta.

“Olemme miettineet ysärin muotiin takaisin tuomista. Pojille keskijakaus, tytöille housuhameet ja kaikille Eastpakreput”, killan puheenjohtaja Arla Magga visioi.

Ainejärjestönä Gieku on sekä nuori että pieni. Vuonna 2005 perustetulla killalla on noin kaksikymmentä aktiivia.

Heihin kuuluu Pulskan ja Maggan lisäksi muun muassa Mari Guttorm, Risten Mustonen ja Joni Saijets, jotka kertovat käyvänsä kiltiksellä päivittäin.

“On tämä tarpeellinen ja tärkeä. En tiedä, mihin muualle menisimme. Humukseen?”

Magga pohtii.

Vaikka Giekun huone on aivan Humanistisen tiedekunnan kolmannen kerroksen käytävän päässä, on siellä nähty yllättäviä vierailijoita.

“Pari teekkaria kävi täällä, koska olivat pitäneet meidän ‘Siinä nyt oli pari muuttujaa’ -haalarimerkistämme”, Guttorm kertoo. ■

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö GieKu ry.

Missä sijaitsee: Giellagas-instituutissa Humanistisessa tiedekunnassa 3. kerroksessa.

Huoneeseen mahtuu: 20.

Ruuhkaisinta: Kokousten aikaan.

Varustelu: Kahvinkeitin, vedenkeitin, sohva, pöytä, tietokoneita, cd-soitin, pelejä.

Erikoista: Laavu.

Yllä: OYY:ltä lahjana saatu nuija on ollut kovassa käytössä.

Alla: Giekulla on oma hieno hiirialusta. @ylkkari

11/2013 | 19

Solmio soittajaa myöten Paulus Lakkala, 22, hoitaa teekkarikekkereiden musiikkipuolen. Teekkarikuoro TeeKussa hän toimii varajohtajana.

PAULUS JA PASTELLIPOJAT -bilebändin keikoilla vaatteet vähenevät sekä yleisössä että lavalla, kertoo yhtyeen laulaja ja kosketinsoittaja Paulus Lakkala. ”Tunnelma on aina kuuma, suorastaan läkähdyttävä. Jossain vaiheessa yleisö alkaa huutaa, että paita tai housut pois.

Meillä vain on niin hyvät vartalot.”

Ennen riisuutumista bändin keikkaasuun kuuluvat mustat puvut, joiden synkkyyttä piristävät eri pastellin sävyissä loistavat solmiot. Bändin nimeämisessä innoittaneet kravatit tuovat keulahahmon mukaan hempeyttä yhtyeen katuimagoon.

Viime vuonna PahkiSpeksin taustabändistä alkunsa saanut kokoonpano kiertää esiintymässä vuosijuhlilla ja teekkaripippaloissa. Ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi dubstep-versio Baddingin Paratiisista ja kazoo-pillillä höystettyä Rammsteinia.

Orkesteri treenaa jo ensi vuoden speksiä varten. Speksimuusikolta vaaditaan improvisaatiotaitoja ja kattavaa kappalerepertuaaria, sillä esitettävien kohtausten tyylit vaihtuvat yleisön ehdotusten perusteella. ”Joku voi huutaa esimerkiksi omstart

Joni Saijets (vas.), Mari Guttorm, Risten Mustonen, Unna-Maare Pulska ja Arla Magga pohtivat, pitäisikö saamelaissunnittelija Seija Ranttilan suunnittelemat verhot vaihtaa uusiin.

oulunylioppilaslehti

Armi ja Danny. Pitää tietää paljon kappaleita. Yksi bändistä lähtee soittamaan ja muut liittyvät mukaan.”

Lakkala on yksi tuotantotalouden opiskelijoiden lauluvihkon kokoajista. Esimerkiksi Dingon, Hectorin ja Stigin kappaleita sisältävä Tutalaisen lauluvihko -niminen kirjanen on illanistujaisten ja ekskursioiden tunnelmannostattaja.

Lauluvihkon ansiosta Lakkala uskaltautui mukaan teekkarikuoro TeeKuun, jonka taiteellinen varajohtaja hän nykyisin on. ”Vihkon lauluja laulaessani pari tyyppiä kuorosta houkutteli liittymään porukkaan”, Lakkala kertaa ja makustelee sanontaa, jonka mukaan teekkari laulaa paremmin kuin mielellään.

Teekkarina Lakkalalla on kaksi puolta: kilpailunhaluinen suorittaja ja huoleton musisoija. Vähän aikaa sitten hän pokkasi projektijohtamisen SM-kullan Optiemin Hai-Miehet-joukkueen kanssa. ”Hai kuvastaa kahta puoltani hyvin.

Sillä on kova saalistusvietti, mutta toisaalta se osaa rentoutua lempeiden aaltojen tuudituksessa Karibialla”, hän vertaa. ■

Neljättä vuotta tuotantotaloutta opiskeleva Paulus Lakkala voi vetää kazoo-pillillä Rammsteinin Los-kappaleen kitarasoolon.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

Ihmisläheinen päättelijä Haarukassa Tiina Kärkkäinen Ikä: 22 vuotta Opiskelee: lääketiedettä, 4. vuosi Kotoisin: Oulusta Asuu: Oulun Etu-Lyötystä Harrastukset: kuntosali, potkunyrkkeily, ryhmäliikuntatunnit Lautasella: pähkinäjuustokakkua

Ravintola

Kakkukahvila Mira PoPpins Missä: Hallituskatu 21, entisen Mazarinen tiloissa Mitä: Kakkuja, pullia, erikoiskahveja, aamiaista, lounasta.

Toimittaja testasi: Gluteenittoman suklaakakun

MENOT Ilmoita seuraavat menot 6.1.2014 mennessä toimitus@oyy.fi.

PESTI-PÄIVÄ Pesti-päivä Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 15.1. kello 9-15. Tapahtumaan osallistuu noin 60 yritystä tai organisaatiota.

Tutustu työnantajiin ja erilaisiin uramahdollisuuksiin.

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Lisätietoja: www. pestipaivat.fi OPKO Oulun ev.lut. Opiskelijalähetys ry (OPKO): Tule kanssamme etsimään ja löytämään vastauksia elämän suuruisiin kysymyksiin. Kevätkauden toiminta alkaa lauantaina 11.1. kello 18.30 Pyhän Tuomaan kirkossa, Mielikintie 3.

OYT Oulun ylioppilasteatterin Tuoretiski-esitykset ovat 11.12., 13.12., 14.12. ja 15.12. kello 19 Valvenäyttämöllä.

Huom! Vain 4 esitystä! Luvassa kaksi upouutta näytelmää ja uusia OYT-tähtiä. Liput Valveen lipunmyynnistä.

Tervetuloa!

Arvio: Kakku oli gluteenittomaksi kakuksi hyvää. Leppoisa paikka ja ystävällinen asiakaspalvelu. Santsikuppi saisi kuitenkin kuulua kahvin hintaan.

Tähdet asteikolla 1–5:

***

Jo yläkoulussa lääkäriksi halunnut ja nyt alaa opiskeleva Tiina Kärkkäinen testasi Kakkukahvila Mira PoPpinsin kakkukahvit.

Lääketiedettä opiskeleva Tiina Kärkkäinen tiesi jo yläasteikäisenä, että haluaa lääkäriksi. Opiskelupaikka irtosi ensiyrittämällä – ja opiskelut ovat edenneet hyvää vauhtia. Vapaa-ajallaan Tiina suuntaa potkunyrkkeilemään, josta on tullut tämän liikunnallisen naisen ykköslaji. Ruoanlaittohommat eivät sen sijaan ole mitään lempipuuhaa, mutta perusruoat onnistuvat kyllä.

Miten päädyit opiskelemaan lääkikseen?

Seiskaluokalla tuli vain mieleen, että haluan lääkäriksi. Silloin aloin tehdä niitä valintoja, että pitää opiskella ahkerasti fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa.

Olen aina ollut jollakin tapaa luonnontieteisiin suuntautunut.

Lääkärin työssä tykkään sen ihmisläheisyydestä, mutta siinä on myös se päättelykykyä vaativa puoli.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Olen tosi laiska laittamaan ruokaa. Jos jotain teen, niin

erilaisia salaatteja, lohta, pihvejä tai jotain perusnopeita ruokia. Leivon vaan jostain erityisestä syystä, en oikeastaan koskaan huvikseen. En kokeile uusia reseptejä tai mitään ihmeellisyyksiä.

Mitä ruokia (jää)kaapistasi löytyy aina?

Kahvimaitoa löytyy aina, ja murot on hyvä aamupala. Nopeita hedelmiä ja jukurtteja on myös hyvä olla, niitä voi ottaa ennen urheilua tai sen jälkeen.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Ravintoloissa käyn suhteellisen säännöllisesti. Monesti katsotaan joku uusi paikka Oulussa, missä ei olla vielä käyty. Torero ja Pannukakkutalo on Oulun ravintoloista ihan ykköspaikkoja. Kahviloissa sen sijaan tulee käytyä harvemmin.

Miltä se juustokakku maistuu?

Oli oikein hyvää. Juusto maistui tässä voimakkaasti.

Mitä tykkäät tästä kahvilasta?

Tämä näytti jo ulko-ovelta mukavannäköiseltä paikalta. Tääl-

lä on sopivan rauhallista ja asiakaspalvelu on ihan hyvää.

Tykkään silti enemmän sellaisista paikoista, joissa on jotain sopukoita, eikä kaikki pöydät ole näin yhdessä tilassa. Jos tämä olisi lähempänä keskustaa, niin ihan varmasti tulisin toistekin.

Anna kokonaisarvosana tälle kahvilalle asteikolla 1–5.

4-. Menisin silti mieluummin johonkin tunnelmallisempaan paikkaan. Valikoima on kuitenkin aika suppea, mikä vähän laskee arvosanaa. Muuten aivan kelpo paikka. ■

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10 English Service sunnuntaisin klo 16 Kauneimmat joululaulut englanniksi su 15.12. klo 18 Yliopiston ekumeeninen jouluhartaus to 19.12. klo 15, joulutorttukahvit ja -glögit.

Elohuone, Isokatu 11: Cross Cafe pe 13.12. klo 19 Pyhän Andreaan kirkko, Sulkakuja 8: Varikkomessu su 5.1. klo 12 Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 18.1. klo 18 Sinua ja asioitasi varten: Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi Parisuhdeneuvonta ajanvaraus: ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557 Palveleva puhelin klo 20–24 p. 01019 0071 Palveleva netti www.palvelevanetti.fi

@ylkkari

11/2013 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

LEVYT

THE SOUNDS Weekend

SUOMEN SUOSITUIN ruotsalainen yhtye The Sounds julkaisi vastikään viidennen albuminsa, jonka ensimmäisistä sekunneista on selvää, ettei hurjia muutoksia ole parissa vuodessa tapahtunut.

Näin ei myöskään Maja Ivarssonin ulosannissa. Vaikkei hän ole koskaan ollut maailman vahvimpia laulajia, Soundsin pop-tehtaaseen hän on onneksi riittävän pystyvä.

Menevää poppia on taas tarjolla, mutta jotenkin tuntuu siltä että suurimman osan ajasta bändi toistaa itseään. Liekö kiertue- vai levytystahdin syytä, ettei yhtyeelle levyjen välillä tunnu ehtivän tapahtua

oikein mitään. Eniten monipuolistumista on nyt tapahtunut kitarasoundeissa, ja kielisoittimet pääsevätkin esille etenkin alkupuolen kappaleissa.

Vaikka lähes kaikki albumin raidat toimivat aivan hyvin yksinäänkin, ei niistä mikään sykähdytä parin ensimmäisen levyn hittibiisien lailla. Levyn huippukohdat löytyvät sen keskivaiheilta.

Viitosena putkahtaa esiin veikeästi pintaan nostetun banjon voimalla Great Day, jossa myös viisikolle ominaista tanssittavuutta on rutkasti. Outlaw’n punk-hengessä on aistittavissa jotain debyyttialbumin alkuvoimasta, ja Too Young To Die -kappaleen A-osan bassoriffi saa hyvälle tuulelle, vaikka kuulostaakin Airin Sexy Boysta napatulta.

Albumin heikkous on epätasaisuus ja linjattomuus: Soundsin ongelma on viimeisillä levyillään ollut taiteilu puhtaan konepopin ja kitaramusan välimaastossa – ehkä se omin tyyli on yhä haussa?

Optimaalinen yhdistelmä Markkinointia opiskelevan Tero Huhtalan, 29, sosiaalinen elämä kaventui teininä värikkäiden vaatteiden vuoksi. Nyt asuissa on värien lisäksi myös annos klassista tyylikkyyttä. Miehellä on jo tarkka suunnitelma, miten hän aikoo pukea pian syntyvän poikansa.

Marko Pyhähuhta

Soundsin ongelma on viimeisillä levyillään ollut taiteilu puhtaan konepopin ja kitaramusan välimaastossa – ehkä se omin tyyli on yhä haussa?”

”

RISTO II

tamperelaisen Riston uutukainen on jo yhtyeen neljäs studiolevy.

Kaksi ensimmäistä pitkäsoittoa olivat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kiistämättömiä merkkipaaluja ja samalla tienraivaajia uudessa kotimaisessa rock-musiikissa.

Sähköhäiriöön oli kuitenkin lievä pettymys ja tavallaan edellisten toistoa: se ei tuonut Ristoon ilmiönä mitään uutta eikä ollut edellisten tapaan kiehtova.

Nyt Risto tekee siinä määrin selkeän pesäeron entiseen, että voisi puhua uudestisyntymisestä. II:n avaruudelliset NIMESTÄÄN HUOLIMATTA

oulunylioppilaslehti

sovitukset ovat yllättäviä ja oivaltavia, hämmentäviä ja samalla tajuntaa laajentavia.

Soundipankista löytyy ujellusta, surinaa, naksutuksia, drum’n’bass-rumpua, pelkistettyä kitaranrämpytystä eli orgaanista ja elektronista rinnakkain. Näiden kahden elementin dialogi on albumin kantava voima.

Vaikka uusi äänimaailma ja ”tarinaton” kerronta toimivat ensi alkuun tavallaan vieraannuttavasti, koko konseptissa on samalla mystistä vetovoimaa. Kappaleet eivät ole pop-biisejä sanan varsinaisessa mielessä (esimerkiksi kertosäkeitä ei oikeastaan ole) ja temaattisesti liikutaan kuoleman, kuolevaisuuden ja hengellisten kysymysten äärellä, mikä on musiikillisen reinkarnaation rinnalla tavallaan sopivaa, toisaalta paradoksi.

Kryptinen kokonaisuus on koherentti ja yhtenäinen, mutta siitäkin huolimatta tekee mieli nostaa esiin hienosti kasvava, hypnoottis-maaginen Mikä estää olemasta ihan kaikki?

Marko Pyhähuhta

Tero Huhtala aikoo pukea tulevan esikoisensa pingiinihaalareihin ja I love dad -sukkiin.

Miten kuvailisit tyyliäsi?

Tyylini on rohkean pirteän, klassisen tyylikkyyden ja funktionaalisuuden optimaalinen yhdistelmä.

Miten pukeuduit, kun olit teini-ikäinen?

Teinivuosina tyylini oli valitettavasti vain ja ainoastaan rohkean pirteää, mistä seurasi väistämättä henkilökohtaisen sosiaalisen universumini merkittävä kaventuminen.

Entä miten arki- ja juhlatyylisi eroavat toisistaan?

Juhlavaatteiden ei tarvitse olla funktionaalisia. Juhlapukeutumiseni on siis rohkean pirteää ja klassisen tyylikästä: esimerkiksi tumman puvun kanssa käytän värikästä mutta kokonaisuuteen sopivaa rusettia. Juhlapukeutumi-

sessaäytyy olla jotain, millä erottua.

Maito on päässyt loppumaan. Millaisissa vaatteissa juokset lähikauppaan?

Jos maitokahvi puuttuu jääkaapista, ryntään kauppaan vaikka pyjamahousuissani. Silloin ei tyylikkyys paina hiventäkään.

Miten kylterin erottaa yliopistolla?

Stereotypia kylterin eli kauppatieteiden opiskelijan pukeutumisesta on varmasti seuraavanlainen: harmaat tai beiget merkkifarkut, silitetty slimfitkauluspaita, italialaiset nahkakengät ja Turo Tailorin tai Tiger of Swedenin tummansininen pikkutakki. Kokonaisuuden kruunaa sveitsiläisvalmisteinen merkkirannekello mielellään tummanruskealla nah-

karannekkeella.

Tämä on siis se stereotypia. Todellisuudessa me kylterit emme mahdu samaan muottiin, ja hyvä niin, sillä erilaisuus on mukavaa katseltavaa.

Onko sinulla tyyliesikuvia?

Tyyliesikuvaa minulla ei ainakaan tietoisesti ole, mutta planeetan tyylikkäimmän miehen on pakko olla James Bond.

Perheeseesi tulee pian vauva. Miten tulokas puetaan?

Aikomuksenani on pukea pulleasorminen poikani hirmuisen tyylikkääseen pingviinihaalariin, jossa on pieni rusettikin kaulassa ja nokka hupun päässä. Lapsi ei varmasti kiitä minua teini-iässä, kun esittelen kuva-aineistoa hänen ystävilleen. Poika puetaan tietenkin myös I love dad -sukkiin. ■

FINE POINT • by Margarita Khartanovich

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

Tuition fees: good business or “pure racism”?

MEANWHILE IN Ministry of Education: a certain committee is still trying to figure out how to export Finnish education. In November it reported to Education Minister Krista Kiuru that they had found the solution: “Higher education should be chargeable for the non-European Economic Area citizens.”

As if by magic, this measure is supposed to attract 60,000 foreign students by the year 2025, with the current figure standing at 20,000. And it doesn’t matter that the National Union of University Students called this move “suicidal” a year ago, and that Left Alliance lawmakers termed it as “pure racism”.

APPARENTLY, IT DOESN’T

matter either that

Prime Minister Jyrki Katainen has spent 700,000 euros on the research that highlighted the negative attitude to immigration as a setback for Finland. It recommended implementing reforms so that everyone would benefit from the entire system. And already now they are discussing the introduction of social security benefits to all working foreigners from outside the EU. So, why is Ministry of Education beating a dead horse yet? Monkey business is no good business, is it?

HI, 5 • by Maria Yarandaykina IN THE SPOTLIGHT • text by Margarita Khartanovich • photo by Anna Ylönen

Hi, 5

Cross-cultural Christmas plans!

hoc explanations of why we did what we did. It reconstructs not only what happened but also why, inserting motives here, intentions there. Thus, it creates a certain illusion of a meaningful script of our actions. And we believe in all those beautiful stories that our left-brain makes up for us carefully wrenching the facts to boost our sense of self-worth.

On the contrary, the right hemisphere of the brain carries out its own research and questions the credibility of the stories created by the left one.

It is ridiculously strict – to the extent that it casts doubts on everything, including our most important basic beliefs.

That is why Antti Revonsuo, Finnish scientist from the University of Turku, calls the right-brain “Devil’s Advocate.”

Mari Alatalo Mari will have a very traditional family Christmas. This Finnish girl has taught me A’s and B’s of “Suomalainen Joulu” – when in Finland do as Finns do. Mari is everything about this holiday: “I’ve bought most of the presents already, as I started purchasing them in September”. Does it mean she is one of those cool Elves?

What I can say for sure is that Finns are the first ones to be visited by Santa. Judging by where he is accommodated.

Yulia Churkina Just across the Eastern border, a curtain Finnish neighbour enjoys a different type of celebrations.

“We don’t have the same kind of Christmas,” says a girl from Russia. “For us New Year is more important,” she continues. This chick is so going to have fun back home: “Normally I spend the eve with my family and after midnight I go partying with friends”.

And who knows how many days this party might last for.

What should you do?

Valentina Costa

This Oulu student This Oulu student is re-uniting is re-uniting with with her family in Paris. Christher family in Paris. mas celebrations a la French Valentina Costa seem like a splendid experience for gourmets. French people know how to throw a real feast! “On Christmas our family gathers at Grandparents’ to have a 6-hour festive dinner! And Dad usually falls asleep during it,” giggles Valentina. Cheer up – a few extra kilos won’t make you any harm. Save them for the long Finnish winter.

Graziele Pozzi Freitas Can you imagine Christmas in Brazil? Palm trees are everywhere, instead of Christmas trees; and the sand, and the ocean – instead of snow. “We usually go to a beach, and at midnight we jump over 7 waves as it is said to bring good luck,” tells Graziele. How about jumping over 7 snowdrifts? The girl stays in Oulu for Christmas to experience a really freezing kind of fun and travel Europe. Unfortunately, her Christmas dress code won’t include a bikini this year, unless she decides to go to sauna. At midnight.

Samad Urmulu What do Iranian people usually do on Christmas?

“There is no nationwide Christmas celebration in Iran as we are Muslims,” says Samad. Nonetheless, he has already planned his wonderful Christmas time: “I will visit some friends in Sweden and bring them presents”. What is more is that Samad has a very special request to joulupukki: “I’d like a sweet blonde girl with blue eyes as a gift, please!” Well, he’s been a good guy this year, so…

Between Angels and Demons DON’T YOU FEEL like you are two different people sometimes? There are moments when you believe that you are an indisputable genius. But then suddenly all your confidence is gone, and you are “just a useless idiot”.

You can blame this miraculous transformation on the circumstances, on the mood, even on angels and demons sitting on your shoulders and telling you what to do and what to think of yourself. Scientists have a suggestion too about who should be blamed: let’s hang this crime on our brain, they say.

Well, everywhere you go, you face some peculiar dualism: black and white, good and evil, right and wrong, etc.

In the evening you say to your-

self that you can finish your essay later, and so you continue watching your favourite TV show or playing a video game.

In the morning, tired and sleepy, you hate yourself for this decision but the story usually repeats the very next day.

So, why are you always torn between these two inner voices: an encouraging one and a grumpy one?

Interpreter vs. Devil’s Advocate American scientist Michael Gazzaniga believes in a ”brain-based” philosophy of life. He calls the brain “a decision machine”, in which the left hemisphere acts as “the interpreter”.

Its role is to construct post

Looks like our brain can really work against us – by making poor decisions based on false or unreliable information. Understanding how the conscious mind rationalizes decisions, which the subconscious mind has already acted on, can help us to make better decisions in every aspect of life. We like to believe that our decisions are determined by our conscious control, that we exercise a free will.

When in fact we live in the illusion created by our human nature. Basically, the only way out is to be aware of it and to try balancing your “demons and angels” with the third party – you, the realist.

There is a rather useful psychological technique for such cases: when you search for the best decision, you think as a “dreamer” first and make all those crazy suggestions.

Then you switch into a “grumpy cat” and criticize all the suggestions of the “dreamer”. And after that it’s time for a realist to analyse the points of two previous “you”. And eventually, you choose to finish the essay in the evening and watch “The Big Bang Theory” some other day, with clear conscience. Bazinga! ■

11/2013 | 23 TEARS FOR FEARS • text by Bianca Beyer • photo by Teemu Partanen

PESTI Päivä is far from deserving its ”candy and Pen” Day nickname.

Jobs and Pens at Candy Day You might have heard about the so-called “Candy and Pen” Day at the University of Oulu that is coming soon – on the 15th of January 2014. Nonetheless, PESTI Päivä, the actual name of this event, is far from deserving this funny nickname. It is rather a Career Day: companies, which might be your potential employers, will present themselves in booths and lecture halls, and you will be able to get in touch with them directly. And yes, it will involve lots of free candies and pens, as a side bonus.

THE STAFF and students of the Technology Faculty have been organizing PESTI Päivä for twenty-four years already.

The Finnish term derives from the word “pestuumarkkinat”, which means something like “recruitment market”.

Back in those days (though it’s even hard to imagine) convenient tools, like webpages, online applications and emails, were just not available, and recruitment occurred in a slightly old fashioned way: students handed in their applications beforehand and job interviews took place during the fair.

Having started with around 10 companies and having had up to 70 firms at its peak, this time the event will offer at least 60 companies from Finland and abroad. Thanks to our beloved Internet, we can get to know the participating companies in advance (strongly recommended!).

It is also quite likely that people at the stands won’t fancy going home with a pile of paper CVs but rather have them uploaded electronically.

oulunylioppilaslehti

And you shouldn’t expect to be given a job straight away.

But there are a few things you can definitely benefit from.

Job, Candy, or Something Else?

“The Career Day is arranged for students to get information and hints on what the companies are looking for, what they have to offer, and how to apply for a job”, explains Outi Simi, the main eventcoordinator since 10 years now. “Of course, it is possible to get a job or a contact right away but it happens rarely”, she continues.

If you want to get the most out of the Career Day, here is the advice: browse the PESTI magazine or the webpage www.pestipaivat.fi/pesti_career_day.php to learn more about the companies that are participating this year – pay attention to their field, types of vacancies, basic job requirements. It is available in English too.

Although the fair is believed to be the largest in the

technical field mostly, there are all sorts of jobs there as well. Make a list of companies you want to check out at the fair.

Then go to the webpages of the companies of your interest to find out more about them and prepare questions to their representatives.

Some Success Stories Mika Mars, student at the University until recently, is not very enthusiastic about PESTI Päivä. He does not know anyone who has got a job through it, like ever.

“Personally, I think it is mainly for the companies to present themselves,” he complains.

Also a critique comes up that some company representatives just cannot answer the questions of the students. “It always depends on who the companies send to the fair,” admits Simi.

Perhaps, it is true that most of the companies want to present themselves to get students interested first and then recruit

the best ones.

But why frown upon the lost chances of being hired right away from the fair, when you can take advantage of making contacts with the companies instead?

Do the networking! Meet real people, not virtual ones.

Thus, for example, talking to the right person at the fair helped Eliska Nyrönen, main student coordinator of PESTI Päivä, to get an internship.

Finnish and Internationals welcome!

“Come on, she is Finnish!” you might exclaim. Well, listen to what Kunter Gültekin has to say to you about that. He found a full-time job at Nokia a few years ago, and can give you some important tips on how to get closer to this achievement.

Being a board member of NISO (Network for International Students in Oulu) he supported a survey about the companies hiring internationals, as back then the informa-

tion was not as detailed as it is nowadays, and got the job by solving a task in the form of a puzzle.

A year after, he was already on the other side of the stand representing his employer. He seconds Simi that you should be proactive and have a certain plan. Visit presentations in the lecture halls. Stand out of the crowd with some smart questions.

Look interested, not like everyone else. Come to the fair right after the morning coffee when the company representatives are not fed up yet with hearing the same questions over and over again. Don’t overdo your CV (remember that Finnish people are humble) – go through it with a Finnish friend beforehand.

And don’t get frustrated!

Both Simi and Itekin agree that it is quite difficult for foreigners to find a job in Finland, as they don’t have the necessary network through their families and friends the way Finnish students have. This market, however, could be their chance to build one. ■

A

V I N TO L R APRELUDI

Joulubuffet 16. - 19.12.2013

Raikasta vihersalaattia ja salaatinkastiketta Graavilohitartaria ja sinappikastiketta Oman keittiön sienisalaattia Savulohi-saaristolaisleipäsalaattia Savustettua kalkkunaa ja aiolia Maalaispateeta ja karpalohilloketta Rosollia ja punajuurikermaa Joululimppua ja voita Punaviinisiirapilla glaseerattua ylikypsää porsaankylkeä Lanttu- ja porkkanalaatikkoa Raakapaistettua perunaa Hovijälkiruokaa ja pipareita Kahvia ja haudutettua teetä

29 / 25€ * *25€ hinta opiskelijoille & kaupungin työntekijöille Mikäli opiskelija maksaa koko seurueen, nauttivat kaikki pöydän antimista hintaan 25 €/henkilö!

Ravintola Preludin joulubuffét on tarjolla 16.-19.12.2013 klo 11-15.

Pöytävaraukset: Ravintola Preludi 044 722 0492 ja preludi@uniresta.fi