Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 3/2014

UUNO Allow me to introduce… your University

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 3/2014 54. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Opintojumit auki arjenhallinnalla

Why you should stay in Finland

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

54-vuotias OYY OULUN YLIOPPILASLEHTI

3/14

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) juhli 54-vuotista taivaltaan vuosijuhlaviikolla 24.28. helmikuuta. Viikon ohjelmaan kuului muun muassa ukuleletyöpajaa, lounasjoogaa, luentorally ja akateeminen pöytäjuhla.

5.3.2014 54. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi.

Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi.

KANSI Mikael Heikkinen LEHDEN TEKIJÄT Bianca Beyer, Harri Filppa, Mikael Heikkinen, Liisa Hildinger, Denys Iablonskyi, Margarita Khartanovich, Eero Manninen, Marko Määttä, Heidi Niemelä, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Sanna Ollila, Saga Skiftesvik, Tytti Tuppurainen, Sanna Ulmanen, Maria Yarandaykina ja Anna Ylönen.

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 2.4.2014.

Deadline materiaaleille on 24.3.2014.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vt. viestintäsihteeri Juho Karjalainen opetti kiinnostuneille ukulelen soittoa vuosijuhlaviikolla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan keskitilassa eli Olkkarissa maanantaina 24. helmikuuta. Olkkari oli areenana myös lounasjoogassa tiistaina. Keskiviikon luentorallissa joukolle eri alojen luentoja oli avoimet ovet. Mukaan oli kutsuttu myös abiturientteja ympäri Oulua. Ainokaisa Veteläinen (vas.) oli tullut seuraamaan luentoa johdatus orgaaniseen kemiaan ajatuksella, että siitä voisi olla hyötyä ylioppilaskirjoituksissa. ”Sisältö meni kyllä ohi, mutta oli mukava nähdä, että luennolla on helppo olla, kun ei tarvitse välttämättä osallistua siihen itse”, Veteläinen mietti. Arjen historian luentoa seuraamaan tullut Sanna Kemppainen piti kokemastaan kovasti. ”Sen huomasi, että opiskelijat ovat paljon kiinnostuneempia aihetta kohtaan kuin lukiossa. Mutta sehän on tietysti luonnollista, koska lukioissa moni opiskelee historiaa pakosta.” Veteläinen ja Kemppainen ovat molemmat tämän vuoden abiturientteja Oulun normaalikouiun lukiosta.

Ansioituneita palkittiin vuosijuhlassa Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) jakoi vuosijuhlan kunniaksi myös ansiomerkkejä yhteensä 52 kappaletta.

Ensimmäisen luokan ansimerkkejä jaettiin tänä vuonna kuusi kappaletta. Ensimmäisen luokan ansiomerkin saivat Samira Fahim, Antti Heikkinen, Ilari Nisula, Jenni Pitko, Niina Meskus ja Lauri Sainio. Suurta määrää selittää muun muassa se, että työnsä

OYY:n piirissä sattui päättämään moni vuosikausia OYY:n piirissä toiminut. Neljä ensin mainittua ovat toimineet kaikki OYY:n hallituksen jäseninä ja Oulun yliopiston hallinnon opiskelijaedustajina lukuisissa eri elimissä. Fahim on lisäksi entinen, monivuotinen Oulun yliopiston humanistisen killan puheenjohtaja, Heikkinen entinen OYY:n puheenjohtaja sekä Pitko ja Nisula

myös OYY:n hallituksen puheenjohtajia.

Nisula on sen lisäksi vielä entinen Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen ja OYY:n entinen pääsihteeri. Meskus on työskennellyt OYY:ssa projektisihteerinä, järjestösihteerinä, tiedotussihteerinä ja viestintäsihteerinä monta vuotta. Sainio on puolestaan OYY:n entinen, monivuotinen pääsihteeri.

Hekin täyttävät tänä vuonna 54 vuotta: Simo Aalto, Ismo Alanko, Matti Apunen, Bono, Colin Firth, Teuvo Hakkarainen, Asko Kallonen, Jari Kurri, Mikko Kuustonen, Julianne Moore, Jo Nesbø, Sean Penn, Paula RIsikko, Laura Ruohonen ja Merja Ylä-Anttila.

54 Annosta takana, toivottavasti vielä monta edessä YLIOPPILASKUNTA VIETTÄÄ tätä kirjoittaessani vuosijuhlaviikkoaan. Melkoinen hulinaviikko tänä vuonna onkin ollut, kun ylioppilaskunnan järjestämien lounasjoogan, ukuleletyöpajan, vatsalihastreenihetken sekä luentorallin lisäksi pääsimme tapaamaan EU-komissaari Olli Rehniä. Viikon isoin pamaus taisi kuitenkin olla yliopiston Missä mennään -tilaisuus, jossa ilmoitettiin suurista säästötarpeista ja YTneuvotteluista koskien laajaa osaa yliopistostamme.

Säästötarpeista on keskusteltu viime vuosina myös ylioppilaskunnassa, eikä vähiten Annos-vuosijuhlan kohdalla.

Jo vuonna 2011 tehtiin keskipitkän aikavälin taloussuun-

nitelmaan ohjaus, jonka mukaan vuosijuhlia vietettäisiin pienemmällä järjestelyllä välivuosina ja vain tasa- ja niitä edeltävien vuosien juhlat järjestettäisiin suurempina pöytäjuhlina. Edustajistossa on myös kuulunut puheenvuoroja, ettei OYY:n pitäisi järjestää vuosijuhlia lainkaan.

Näin Annos 54:n aattona olen kuitenkin halukas puolustamaan vuosijuhlia ja akateemista juhlaperinnettä. On ihan totta, ettei koko jäsenistömme pääse osalliseksi itse vuosijuhlaviikon iltajuhlasta ja että sen järjestäminen maksaa ainakin työntekijän työajan verran.

Pakkohan raja on johonkin vetää – eihän Vulcanaliaankaan pääse koko jäsenistömme,

vaikka tuhannet jäsenet kuitenkin. Sen sijaan Annos-vuosijuhlat ovat sidosryhmätilaisuus, jonne on yleensä aina kutsuttu edustajia esimerkiksi kaupungin päättäjistä sekä muista ylioppilaskunnista ympäri Suomen, mutta myös omista ainejärjestöistämme ja killoistamme.

Akateemisilla pöytäjuhlilla ja tanssiaisilla on yhtä pitkät perinteet kuin koko yliopiston olemassaololla. Frakit, kimaltavat iltapuvut ja kauniit kampaukset, hyvä ruoka ja juoma, juhlapuheet ja yhteislaulut sekä aivan omaleimainen juhlaetiketti ovat vain muutamia niistä asioista, joilla akateemiseen juhlaan luodaan sen lämmin ja erityislaatuinen henki.

Oma toiveeni on, että ylioppilaskunnassamme vietetään akateemisia pöytäjuhlia perinteisin menoin myös tulevaisuudessa. Samoin toivon, että mahdollisimman monella jäsenellämme olisi mahdollisuus kokea akateemisen juhlaperinteen riemu ja ratto edes kerran opiskelu-uransa aikana.

Lupaan siihen tarjoutuvan erittäin hyvän mahdollisuuden esimerkiksi vuoden kuluttua, kun ylioppilaskunta täyttää 55 vuotta ja juhlimme hiukan isommin. Vulcanaliakin täyttää muuten samana vuonna 20 vuotta, joten hyviä bileitä on luvassa myös tulevaisuudessa. Toivutaan kuitenkin ensin tästä vuosijuhlaviikon myllerryksestä.

Linjan takaa Eero Manninen Kirjoittaja on Oulun ylipiston ylioppilaskunnan pääsihteeri. @ylkkari

3/2014 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Harmillista mutta välttämätöntä OULUN YLIOPISTO ALOITTI jo toiset yt-neuvottelut tälle vuosikymmenelle. Vähennystarpeeksi arvioidaan 130 henkilötyövuotta. Vaikka varsinaisten irtisanomisien määrää on vaikea ennakoida, yliopiston koko 3100 ihmisen henkilökuntaan suhteutettuna henkilötyövuosien mitassa vähennystarpeen voi sanoa pyörivän neljän prosentin tienoilla.

SYYT OVAT YKSINKERTAISET:

valtion rahaa on entistä vähemmän tarjolla. Vyönkiristystarve on ollut tiedossa pitkään. Samoin on tiedetty, että eri tiedekuntien taloustilanteet ovat epätasapainossa, joten ytneuvottelujen kohdistuskaan ei tule yllätyksenä.

ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että yt-paineiden alla olevaa henkilökuntaa silti harmittaa. Oulun yliopison tase on varsin vahva. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan se on ollut kyseisen vuoden viimeisenä päivänä loppusummaltaan 197 miljoonaa euroa. On siis selvää, että yt-neuvotteluja olisi voitu lykätä, mutta ei missään tapauksessa kokonaan sivuuttaa.

Lyhyempi oppimäärä

On parempi hoitaa talous tasapainoon kun siihen on vielä hyvin aikaa. Huonompi tie olisi ollut odottaa kuilun partaalle asti, jolloin vaikeat ratkaisut olisi pitänyt tehdä hosuen.

”

vaikuttaa kiistattomasti myös opiskelijan arkeen. Kun yliopistopalveluista, kirjastosta ja esimerkiksi harjoittelun ja kieliopinnot sisällään pitävästä täydentävien opintojen keskuksesta leikataan, leikkuri osuu enemmän tai vähemmän myös perustutkinto-opiskelijaan.

TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

OPISKELIJOIDEN edunvalvonnan näkökulmasta tilanne on niin ikään kinkkinen. Yt-prosessin keskelle opiskelijoita tuskin ha-

lutaan hääräämään ja laukomaan mielipiteitään. Eikä sinne toki opiskelijoiden tarvitse päästäkään, neuvottelujen käyminen ilmankin kun on todella herkkää puuhaa. Mutta esimerkiksi täydentävien opintojen keskuksen säästöjen näkymisestä opiskelijan arjessa on vaikea sanoa tai arvailla tässä vaiheessa yhtää mitään. Jos säästöt koskevat esimerkiksi pelkästään täydennyskoulutusta, eivät säästöt tunnut opiskelijan arjessa. Mutta jos leikkuri viuhuu kieliopintojen tai tuetun harjoittelun alueelle, voivat vaikutukset koskea keskiverto-opiskelijaa merkittävästi. tai hallitusta ei voi yt-neuvotteluista arvostella. Lisäaikaa neuvottelujen käynnistämiseksi olisi toki voitu ostaa syömällä tasetta, mutta se ei olisi pitkän päälle järkevää. Se että onko yt-neuvottelujen optimaalisin aika tänä tai ensi vuonna, ei ole keskeistä, jos ollaan yhtä mieltä siitä, ettei niitä voida sivuuttaa. On parempi hoitaa talous tasapainoon kun siihen on vielä hyvin aikaa.

Huonompi tie olisi ollut odottaa kuilun partaalle asti, jolloin vaikeat ratkaisut olisi pitänyt tehdä hosuen.

YHTÄ KAIKKI, YLIOPISTON JOHTOA

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Sisällys

Ajankohtaista 4 Kohdennetusti mutta laajasti 5 Mielikuvat opiskelijoista uusiksi

Opiskelijan arki 6 Opintoaikojen lyhentämiselle ei lämmetty 10 Opiskelujumit auki arjenhallinnalla 10 Ryhmäyttämisen moottori

Analyysi 14 Etujen ristiriita

Kampuksella 16 Koulutusohjelmien välillä dramaattiset erot sujuvuudessa 17 Kampuksen kasvot 18 Kiltahuonekierros 19 Vieraissa saleissa 20 Haarukassa 21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 4 Politics and the City: Mie romahan 16 Hallitus linjaa: Palautteen antaminen – parasta opiskelijan viestintää

Arviot 20 Sami Lopakka: Marras 21 Happoradio: Elefantti 21 Nina Persson: Animal Heart

Uuno 22 Fine Point: I’m Passive, And I Know It! 22 Hi 5, Suomi Issues!

22 In the Spotlight: Allow Me To Introduce... Your University 23 Tears For Fears: Why You Should Stay In Finland oulunylioppilaslehti

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista Kohdennetusti mutta laajasti

OULUN YLIOPISTON TALOUDEN TASAPAINOTUS • teksti Ville Koivuniemi

Oulun yliopisto aloittaa yt-neuvottelut 10. maaliskuuta.

Kuusiviikkoiset neuvottelut koskevat 1700 henkilöä ja vähennystarve on 130 henkilötyövuotta. Oulun yliopiston hallitus on päättänyt, että vuosittaisesta budjetista täytyy löytyä 5,5 miljoonan euron säästöt vuoteen 2016 mennessä. Alle on koostettu yt-neuvotteluihin ja Oulun yliopiston talouden tasapainottamiseen liittyviä väittämiä, vastauksia ja spekulointia.

Yt-neuvotteluita ei olisi ollut pakko aloittaa, koska tarvittavat rahat olisi voitu ottaa taseesta.

Varmasti yt-neuvotteluja olisi voitu lykätä, mutta ei sivuuttaa. ”Meillä on tällä hetkellä vahva tase. Jos lähdemme sitä syömään, olemme tosi pahassa tilanteessa”, rehtori Lauri Lajunen totesi missä mennään -tiedotustilaisuudessa 25. helmikuuta aiheen tiimoilta. Lajunen sivuutti lykkäysvaihtoehdon kuitenkin nopeasti, eikä jäänyt selittelemään pitkäksi aikaa, miksi säästötavoite on juuri 5,5 miljoonaa euroa. Ilmeisesti kyseinen summa on laskettu ytneuvottelujen piirissä olevien yksiköiden taseista.

Yt-neuvottelujen kohteet on valittu mielivaltaisesti

Ei ole. Neuvottelut koskevat Luonnontieteellistä tiedekuntaa, Lääketieteellistä tiedekuntaa, Teknillistä tiedekuntaa, Tietoja sähkötekniikan tiedekunnan matematiikan jaosta, Oulun yliopiston kirjastoa, Yliopistopalveluja, Biocenteria, Täydentävien opintojen keskusta ja Thule-instituutin Oulangan tutkimusasemaa.

Kohteena olevien yksiköiden talousarviot vuodelle 2014 ovat huomattavan alijäämäisiä.

Esimerkiksi luonnontieteellisen tiedekunnan vuoden 2014 alijäämä on 1 674 747 euroa ja lääketieteellisen tiedekunnan alijäämä 1 449 020 euroa. Vastaavasti esimerkiksi Kasvatustieteellisen tiedekunnan, Oulun kauppakorkeakoulun ja Arkkitehtuurin tiedekunnan talousarvioiden viivan alle jäävä luku on hyvin lähellä nollaa.

Yt-neuvotteluilla ei ole mitään vaikutusta sellaisten tiedekuntien opiskelijoiden elämään, joiden tiedekunnat eivät ole neuvottelujen piirissä?

Ei pidä lainkaan paikkaansa.

Mahdolliset kirjaston, Yliopistopalvelujen ja Täydentävien opintojen keskuksen (TOPIK) supistukset voivat vaikuttaa merkittävästi kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksiin suorittaa haluamiaan opintoja ja käyt-

tää tiettyjä palveluja. Esimerkiksi TOPIK:n alaisuudessa toimii kieli- ja viestintäkoulutus.

Henkilöstövähennykset olisi voitu ottaa myös seinistä.

Rehtori Lajusen mukaan ei lähimainkaan. Hän korosti, että vaikka yliopiston neliömäärä laskee koko ajan paljon, lukuvuodesta 2018–2019 alkaen tilakustannukset tulevat nousemaan, koska ne on sidottu indeksiin. On hyvä huomioida, että tilakustannukset ovat yhteensä noin 15 prosenttia koko budjetista, kun henkilöstökulut ovat 68 prosenttia.

Voidaanko seinistä kuitenkin säästää jotain?

Totta kai. Tilakustannukset ovat noin 34 miljoonaa euroa vuodessa. Pitää kuitenkin huomata, että Oulun yliopisto on yksi Suomen yliopistokiinteistöjen omistajista, joten yliopiston näkökulmasta säästöt alkavat purra toden teolla vasta siinä vaiheessa, kun tiloihin tulee uusia vuokralaisia tai joku esimerkiksi ostaa ne.

Tiivistämisen varaa Oulun yliopistossa kuitenkin on. Oulussa eletään tällä hetkellä kansallisessa vertailussa leveästi.

Yt-neuvottelujen käyminen yliopistossa on täysin poikkeuksellista.

Ei pidä paikkaansa. Viimeksi Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvottelut vuonna 2010.

Silloin säästötarve oli 8–9 miljoonaa euroa, eli huomattavasti tulevien yt-neuvotteluiden 5,5 miljoonaa enemmän. Myös Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa on käyty yt-neuvottelut.

Irtisanomisilta voidaan välttyä.

”Yhteistoimintaneuvotteluissa tarkentuvat vähennettävien henkilötyövuosien määrä, niiden tarkempi kohdentuminen sekä toiminnallisten järjestelyjen vaikutukset. Tarvittavia henkilöstövähennyksiä tehdään päättämällä määräaikaisia työsuhteita, tehtäväsiirroilla, mahdollisilla irtisanomisilla sekä neuvotteluissa sovittavilla muilla toimenpiteillä”, todetaan yt-neu-

votteluja koskevassa tiedotteessa. Varmaa siis on ainoastaan, että henkilötyövuosien määrä pienenee.

Mitä lukukauden pidentäminen tarkoittaa, ja miten siitä voi saada säästöjä?

Lajusen mukaan vuoden 52 viikosta opiskellaan Oulun yliopistossa tehokkaasti vain 13+13 viikkoa. Tavat luonnollisesti vaihtelevat tiedekunnittain, mutta ennen kaikkea kyse on entisen teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden kesätyökulttuurista, jossa kesätöissä ollaan usein toukokuusta syyskuun alkuun.

Yliopiston näkökulmasta tämä on muodostunut entistä ongelmallisemmaksi siitä syystä, että OKM:n rahanjakopolitiikassa 55 opintopistettä tai enemmän suorittaneista opiskelijoista maksetaan rahaa, joten lukukausien pidentäminen hiljalleen myös toukouulle toisi yliopistolle lisää rahaa.

Miten on mahdollista, että opetustilojen käyttö on 46 prosenttia?

Tähän voidaan vastata vastakysymyksellä: miten on mahdollista, että jonkinlainen toimintakulttuuri syntyy? Kun aiemmin seinistä ei ole varsinaisesti maksettu itse, luentosalien käyttöasteella ei ole ollut suurta merkitystä. Kun käyttöasteita katsoo tarkemmin, luentoja halutaan pitää ennen kaikkea tiistaista torstaihin keskipäivän molemmin puolin. Nyt kun tiedekunnat maksavat vuokrat omasta pussistaan, opetustilojen käyttöä tehostamalla voidaan suoraan saada lisää henkilöstöresursseja käyttöön. Voitaneen siis olettaa, että tuo käyttöaste lähtee kohoamaan, ja tiloja uusitaan entistä tarkoituksenmukaisemmiksi.

Jossakin on musta lista, jossa on alustavat tiedot siitä, mistä karsitaan.

Lajusen viesti tiedotustilaisuudessa oli yksiselitteinen: ”Yliopiston johdolla ei ole ennalta mitään ratkaisua. Myöskään hallitus ei puhunut operatiiviselta pohjalta”, totesi Lajunen. ■

Politics and the City Tytti Tuppurainen

Mie romahan TAUTI KAATAA PETIIN joko yhtäkkiä tai vähitellen riuduttamalla. Ymmärrettävästi ensin mainittu kerää enemmän huomiota: mikä sille nyt tuli? Jälkimmäinen on salakavalampi ja jää joskus jopa kokonaan huomaamatta.

SUOMI RIUTUU nyt hitaasti mutta varmasti. Taudin nimi on korkeakoulutuksen puute, ja taudinkuvaan kuuluu koulutustason lasku. Kehitys on jatkunut pitkään ilman suurempaa hälyä. Elämme illuusiossa, että maamme on koulutuksessa maailman kärkeä, sillä komeilemme vuosi toisensa jälkeen pisa-tutkimusten kärjessä. Mutta se on perusaste se; korkeakoulutettujen määrä ja tutkinnon suorittaneiden väestöosuus tippuu koko ajan.

VIELÄ 20 VUOTTA SITTEN olimme OECD-maiden ykkönen koulutustasovertailussa. Sijoituksemme on romahtanut sijalle 18. Jos meillä olisi yhtä paljon tutkinnon suorittaneita kuin ykköseksi rankatussa Etelä-Koreassa, meillä olisi 160 000 25–34-vuotiasta korkeakoulutettua enemmän. Hälyttävää on, että nuoremmat ikäluokat ovat heikommin koulutettuja kuin vanhemmat, ja että 90-luvun lopulta saakka pelkän perusasteen varassa olevien määrä on kasvanut.

KORKEAKOULUTUKSEN LAAJENTUMINEN on meillä suunnattu lähinnä ammattikorkeakoulukoulutukseen, ja yliopistoissa aloituspaikkalisäykset ovat johtaneet moninkertaiseen koulutukseen. Se jolla on opiskelupaikka tai tutkinto, on saanut niitä lisää, ja enenevä osa jää kokonaan vaille.

SAMAAN AIKAAN koulutustason laskun kanssa korkeaa koulutusta vaativat työpaikat ovat lisääntyneet: kasvua niissä oli 46,7 prosenttia vuosina 1995– 2010. Korkeakoulutettujen määrä kasvoi vain 36,6 prosenttia.

Kyseessä on ilmiselvä kasvun pullonkaula.

Se jolla on opiskelupaikka tai tutkinto, on saanut niitä lisää, ja enenevä osa jää kokonaan vaille.

”

SUOMI PÄRJÄÄ TOKI

perusteollisuudella ja luonnonvaroilla, mutta niillä pärjäämme vain joten kuten. Hyvinvointiyhteiskunnan voimme taata vain ja ainoastaan osaamisella ja koulutuksella. Nokka pitää kääntää ylös ja koulutustason lasku pitää katkaista. Tähän liittyy vireillä oleva aloituspaikkojen lisäys ja opiskelijavalintojen uudistus. Jatkossa vailla tutkintoa tai opiskelupaikkaa oleville on oma väylä oppilaitokseen. Kaikki ammatit ovat arvokkaita ja opiskelu kannattaa aina. Silti se, miten Suomi suoriutuu korkea-asteen koulutuksessa, ratkaisee sen mitä ruutua pelaamme maailmantaloudessa. – Mie romahdan, ei auta kaikua näiltä perukoilta.

Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja ja PohjoisPohjanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja.

@ylkkari

3/2014 | 5

NUORET VAIKUTTAJAT • teksti ja kuva Minna Koivunen

Kuka?

• Nimi: Piia Kuosmanen.

• Ikä: 30.

• Titteli: Suomen ylioppilas-

kuntien liiton puheenjohtaja.

• Koulutus: Opiskelee infor-

maatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Tekniikan kandidaatti.

• Luottamustoimet (va-

likoitu): Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja 2013, Aalto-yliopiston johtoryhmän jäsen 2013, Aalto-yliopiston Informaatioverkostojen kilta Athene ry:n puheenjohtaja 2012, Aalto-yliopiston opintotukilautakunnan jäsen 2012.

• Muuta: Jääkiekon naisten Suomen mestari 2001– 2004 (Espoon Blues).

Piia Kuosmasen yksi tavoite Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajakaudelle on tulla paremmaksi johtajaksi.

Mielikuvat opiskelijoista uusiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uusi puheenjohtaja Piia Kuosmanen haluaa päivittää mielikuvat opiskelijoista.

TAMMIKUUSSA SYL:N JOHDOSSA aloittaneella Piia Kuosmasella on puheenjohtajakaudelleen monenlaisia tavoitteita. Yksi niistä on saada muutosta ihmisten mielikuviin opiskelijoista. ”Nyt opiskelijat nähdään vähän laiskoina: heitä ei kiinnosta ja he eivät mene töihin. Mutta yleensä opiskelijat tekevät parhaansa ja yrittävät. Maailma on aika haastava paikka nykyisellään. On vaikea tietää, mikä tutkintojen työelämärelevanssi on ja työllistyykö. Eikä opintotuella tule toimeen. Olisi tärkeää saada muutettua se näkemys, mikä opiskelijoista on.”

Ensi vuoden eduskuntavaalit värittävät SYL:n toimintaa jo tänä vuonna. Puolueet tekevät puolueohjelmiaan, jotka vaikuttavat siihen, millaiseksi hallitusohjelma muodostuu ja millaista politiikkaa Suomessa seuraavat neljä vuotta harjoitetaan. ”Tämä on vaikuttamisen vuosi siihen, mitä ne puolueiden pohjat ovat. Minusta on tärkeää, että ylioppilasliike pystyisi yhtenäisesti seisomaan joidenkin asioiden takana vahvasti. Olisi mahtavaa, jos löytyisi joitakin juttuja, joiden takana kaikki pystyisivät olemaan ja viemään niitä eteenpäin.”

SYL:n tärkeimpänä tavoitteena onkin se, että opiskelijoiden kannat menevät puolueisiin ja puolueet ottavat ne vakavasti. ”Lisäksi valmistelemme viestintää vuodelle 2015.

Kun vaalit lähestyvät, meidän pitää myös julkisesti tehdä työtä opiskelijoiden asioiden puolesta. Sen me valmistelemme tänä vuonna mahdollisimman pitkälle.”

Muita teemoja kuluvalle toimintavuodelle ovat opis-

oulunylioppilaslehti

kelijan toimeentulo ja maksuton koulutus sekä korkeakoulujärjestelmän vieminen järkevään suuntaan. Se vaatii Kuosmasen mielestä pitkäjänteistä ajattelua. ”Se on ollut vähän kvartaalipolitiikkaa. Kun loppuu rahat, täytyy kiristää, mikä ei ole hirveän hyvä lähtökohta. Jos haluamme pärjätä maailmalla tulevaisuudessa, meidän nuorisoon pitäisi panostaa.”

Välivuosia Belgiassa Helsinkiläisestä Mäkelänrinteen lukiosta vuonna 2003 päästyään Kuosmanen asui pari vuotta Belgiassa. Aluksi hän oli au pairina, minkä jälkeen työskenteli yhdysvaltalaisessa TechTeam BVSA -yrityksessä puolitoista vuotta. Suomalainen korkeakoulutus sai hänet kuitenkin palaamaan Suomeen. Hän haki ja pääsi useampaan korkeakouluun, ja valitsi lopulta Aalto-yliopiston informaatioverkostot ja tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen. ”Info on monitieteinen koulutusohjelma, jossa fysiikka on korvattu filosofialla, sosiologialla, estetiikalla ja viestinnällä. Siinä on myös aika paljon talouden opintoja, ohjelmointia ja tietotekniikkaa. Olen ollut aina kiinnostunut monista asioista, ja laaja-alainen lähestymistapa asioihin viehätti.”

Ennen SYL:n puheenjohtajuutta Kuosmanen on ollut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) puheenjohtajana, AYY:n edustajistossa jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä oman kiltansa Informaatioverkostojen kilta Athenen puheenjohtajana.

Kuosmanen on vakaa oppimisen ja korkeakoulutuksen kannattaja. SYL-puheenjohtajuus kiinnosti

häntä järjestön loputtoman potentiaalin vuoksi. ”SYL on organisaatio, jolla on mahdollisuus tuoda pöytään hyviä ratkaisuja ja raikasta ajattelua sekä edistää korkeakoulutettujen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun koulutukseen panostetaan, uskon että sekä yksilöillä, jotka menevät korkeakoulusysteemiin että meidän yhteiskunnalla, on hyvä tulevaisuus edessään. Sen puolesta pystyn SYL:ssä tekemään töitä.”

Vahva ote prosesseista Kuudetta vuotta opiskelevan Kuosmasen monipuolisista opinnoista on ollut hyötyä opiskelijapolitiikassa muun muassa viime vuonna AYY:n puheenjohtajana. ”Sen huomasin viime vuonna, että minulla on vahva ote prosesseista. Hahmotan, miten asiat kulkevat. Koen myös, että pystyn katsomaan, mikä siellä olisi sellaista, joka voisi olla helpompaa. Minusta mistä tahansa korkeakoulutuksesta on hyötyä, jos sitä osaa hyödyntää.”

Entä ne Kuosmasen tavoittet SYL:n johdossa? Henkilökohtaisella tasolla hän haluaa tulla paremmaksi johtajaksi ja paremmaksi poliittiseksi vaikuttajaksi sekä viedä opiskelijoiden asioita eteenpäin.

Johtamistavoitteena hänellä puolestaan on, että vuodesta tulisi eheä ja hallituksen jäsenet kokisivat saavuttavansa ja oppivansa jotakin, kasvaisivat ihmisinä ja heistä tulisi parempia edunvalvojia. ”Saavuttaisimme yhteisiä juttuja, mitä pystyisi myöhemmin katsomaan, että kyllä me painoimme duunia ja olimme tosissamme.” ■

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri KOHTI TYÖELÄMÄÄ • teksti ja kuva Heidi Niemelä

Opintoaikojen lyhentämiselle ei lämmetä Neljä eri alojen opiskelijaa on saapunut punaiseen hipsterikuution pohtimaan opiskelijaelämän monia ulottuvuuksia ja rajoituksia. Yhteenlaskettuja opiskeluvuosia on paljon ja jokaiselle on kertynyt erilaisia kokemuksia omalta alaltaan. Tulevat opintotuen muutokset herättävät keskustelua ja mielipiteitä. Yksimielisiä ollaan siitä, ettei vastavalmistuneen opiskelijan tie työelämään välttämättä ole ruusuinen.

TÄMÄ NELJÄN OPISKELIJAN joukko on melko hyvä läpileikkaus Oulun yliopiston opiskelijakunnasta: pöydän ympärillä istuu teekkari, taloustieteilijä, kasvatustieteilijä ja humanisti. Rovaniemeläinen Tommi Tolonen on taloustieteiden fuksi pääaineenaan rahoitus. Hänellä on takanaan myös kaksi vuotta matematiikan ja fysiikan opintoja.

Järvenpääläinen Ilkka Linnamäkikin on fuksi, hän opiskelee ensimmäistä vuotta konetekniikkaa. Linnamäki ei ole kuitenkaan aivan varma, mikä sai hänet valitsemaan juuri konetekniikan: ”Minulla oli monta vaihtoehtoa ja koska olen aina ollut aika kiinnostunut koneista, päätin kokeilla tätä. Päätös osoittautui melko hyväksi.”

Pohjoismainen filologia on pitänyt Maija Myllymäen Oulun yliopistossa jo lähes kuuden vuoden ajan. ”Valitsin ruotsin kielen, sillä se oli lukion jälkeen

oikeastaan ainoa aine, joka minua aidosti kiinnosti. Olen kotoisin Laihialta eikä pieni paikkakunta oikein tarjonnut parempia mahdollisuuksia.”

Matti Ailisto on paljasjalkainen oululainen ja tuleva luokanopettaja jo kolmannessa polvessa. ”Minulla on opettajuus verissä”, Ailisto naurahtaa. ”Olen ollut kitaransoiton opettaja lukiosta asti ja muutenkin muksujen kanssa on aina kiva työskennellä, se on tosi mukavaa.”

Myös Ailisto on ehtinyt vaihtaa alaa. Hänen opintonsa Oulun yliopistossa alkoivat jo vuonna 2010 historian puolella.

Ihastuttava, ja välillä myös vihastuttava, opintotuki

Opintotuki herättää aina paljon keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Mielipiteitä on lähes yhtä monta kuin on tuen saajia,

ja valitettavasti juuri tuen saajat voivat vähiten vaikuttaa tukeensa ja sen muutoksiin. Maija Myllymäki on kuitenkin ollut opintotukeen tyytyväinen. ”Olen asunut avomieheni kanssa koko opiskeluaikani Oulussa, olemme tulleet todella hyvin toimeen, meillä on ollut koko ajan auto käytössä ja olemme pärjänneet hyvin. Ylimääräistä rahaa olemme sitten tienanneet kesätöillä.”

Myös Tommi Tolonen on tyytyväinen suomalaiseen opintotukeen, vaikka pitääkin sitä aika tiukkana: ”Olen asunut lähes koko opiskeluaikani yksin keskustassa, joten olisihan sitä voinut valita edullisemminkin.

Juuri sen takia olen tehnyt koko ajan töitä opintojen ohella. Pidän opintotukea pienehkönä, mutta voisihan tilanne olla paljon huonompikin.”

Matti Ailisto nostaa esiin kansainväliset vertailukohdat

ja monien ulkomaisten yliopistojen lukukausimaksut. ”Minä olen erittäin kiitollinen siitä, että meillä on Suomessa tällainen opintotukijärjestelmä.

Täällä kaikilla ihmisillä on samat mahdollisuudet toteuttaa omia haaveitaan.”

Ailiston mielestä on myös hyvä, että opintotukea pidetään tiukalla, jottei sitä käytettäisi väärin hyväksi. Ilkka Linnamäki komppaa Ailistoa siinä, että opintotukijärjestelmä on hieno, mutta toteaa, että voisihan tuki olla hieman nykyistä isompi. ”Rahaa ei kuitenkaan ole jakaa loputtomiin. Yhteiskunnassa on paljon monia muitakin tärkeitä asioita, jotka vaativat rahoitusta”, Linnamäki kiteyttää.

Kaikkien neljän mielestä tärkeintä opintotuessa on se, että sillä pystyy maksamaan vuokran ja suurimman osan laskuista. Asumismuodolla ja

asuinpaikalla voi itse vaikuttaa omiin kuluihinsa. ”Itse olen sitten hommannut ruoka- ja harrastusrahat käymällä töissä”, Ailisto kertoo.

Opintotuen muutokset lisäävät kiirettä ja stressiä

Syksyn 2013 budjettiriihessä hallitus teki opintotukeen uusia linjauksia. Elokuussa voimaan tulevat muutokset nostavat uusien opiskelijoiden opintotukea noin 30 euroa kuukaudessa, mutta tukikuukaudet puolestaan vähenevät 55:stä 50:een.

Opiskelijanelikko ei näe uudistuksen tarjoavan opiskelijalle mitään hyötyjä, eikä usko, että kolmenkymmenen euron korotus motivoisi opiskelemaan ahkerammin. ”Aika marginaalinen tuollainen korotus on. Eihän se ole kuin yksi kauppareissu”, Lin@ylkkari

3/2014 | 7

Tommi Tolonen, Ilkka Linnamäki, Matti Ailisto ja Maija Myllymäki ovat kaikki yksimielisiä siitä, että opiskelu vaatii aikaa. ”Kyllä sinne työelämään siirtyy varmasti paljon kypsempiä ihmisiä. Ei pakolla valmistumisesta seuraa mitään hyvää”, Tolonen pohtii.

namäki naurahtaa. ”Ennemminkin opintotukikuukausien väheneminen aiheuttaa kiirettä ja stressiä, eikä lisäraha muuta asiaa”, Tolonen kiteyttää.

Jos Myllymäki, Tolonen, Linnamäki ja Ailisto olisivat saaneet muuttaa opintotukea, he eivät olisi paljon muutoksia tehneet. Nelikko vaikuttaa varsin tyytyväiseltä opintotuen nykyiseen muotoon. ”Tietysti yksilötasolla jokainen varmasti ottaisi mielellään lisää rahaa, mutta täytyy pystyä ajattelemaan myös kokonaiskuvaa. Tällä hetkellä voimassa oleva systeemi on varsin toimiva”, Linnamäki sanoo.

Ailisto olisi ennemmin puuttunut nykyisen opintotuen epäkohtiin, kuin lähtenyt tekemään elokuussa voimaan tulevien kaltaisia suuria muutoksia. ”Opintotuki pitäisi herkemmin poistaa niiltä, jotka vain haaoulunylioppilaslehti

huilevat täällä eivätkä saa mitään aikaan.”

Jatkossa opintotuen painopiste siirtyy yhä enemmän opintolainan puolelle. Toisaalta elokuun 2014 jälkeen aloittavat opiskelijat saavat nostamastaan opintolainasta 40 prosentin opintolainahyvityksen, jos opintolainan kokonaismäärä ylittää 2 500 euroa ja opiskelija valmistuu määräajassa.

Linnamäen mielestä opintolainapainotteisuus on ymmärrettävää, mutta huomauttaa, etteivät kaikki siitä huolimatta halua ottaa opintolainaa: ”Sitten mennään töihin, eikä ehditä opiskella ja opinnot venyvät.

Laina saattaa aiheuttaa monelle suurta stressiä, se painaa harteilla ja odottaa takaisinmaksua. Toisaalta opintolainahyvitys helpottaa tilannetta ja toimii hyvänä motivaationa ajoissa valmistumiselle.”

Tolonen lisää, että jokaisella

on vapaus valita lainan ja työnteon välillä: ”Onhan se hyvä, että sellainenkin mahdollisuus on olemassa.”

Ailiston mielestä on hyvä, etteivät tulevat opintotuen muutokset ole sen suurempia kuin ovat: ”Kaiken kaikkiaan on hyvä, että opintotuen muutokset ja painopisteiden siirrot tehtiin nykyisen systeemin sisällä, eikä jotakin kokonaisuutta leikattu kokonaan pois.

Siihen pitää olla tyytyväinen.”

Opiskelijan vapaus valita olisi pitänyt säilyä ennallaan

Kevään 2014 yhteishaussa opiskelupaikkaa hakevat joutuvat toden teolla pohtimaan, minkä opiskelupaikan ottavat vastaan. Tulevaisuudessa alan tai pääaineen vaihto ei ole välttämättä yhtä yksinkertaista kuin aikaisemmin: kun on

kerran ottanut opiskelupaikan vastaan, ei voi ehkä tulla enää valituksi toiseen opiskelupaikkaan ensikertalaisten kiintiössä.

Tolonen ja Ailisto ovat molemmat vaihtaneet pääainetta opiskeluaikanaan eikä uusi menettely ole heidän mielestään millään tavalla hyvä. ”Tässä nuori ihminen puristetaan mielestäni liian tiukasti opiskeluputkeen. Eihän abi välttämättä tiedä, mitä opiskelu ja valittu ala oikeasti on. On väärin, jos ei ole mahdollisuutta vaihtaa alaa. Ei kenestäkään tule kovin hyvä oman alansa osaaja, jos väkisin joutuu valmistumaan alalta, joka ei ollutkaan se aivan oma”, Tolonen pohtii.

Ailiston mielestä opiskelemaan pyrkivien kannattaisi enemmän hyödyntää esimerkiksi avoimen yliopiston tarjontaa, jotta eri aineista ja yliopisto-opiskelusta saisi paremman kokonaiskuvan ennen var-

sinaista hakua. ”Minä olisin ainakin kaivannut lukiossa enemmän ohjusta omalta opinto-ohjaajaltani. Muutos lukiosta yliopistoon oli todella suuri”, Myllymäki muistelee.

Varsinkin pojille armeija antaa sopivasti pohdinta-aikaa ennen opintoja. ”Ainakin minulle se toi kivasti motivaatiota pohjalle. Tauko opintojen välissä teki hyvää”, Linnamäki kertoo.

Kiireellä ei hyvä tule Myllymäki, Ailisto, Linnamäki ja Tolonen ovat täysin yksimielisiä siitä, etteivät opiskelijat käytä opintoihinsa liian pitkää aikaa. Heidän mielestään viidestä seitsemään vuotta on aivan kohtuullinen opiskeluaika. ”Kyllä sinne työelämään siirtyy varmasti paljon kypsempiä ihmisiä. Ei pakolla valmistumisesta seuraa mitään hy-

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

vää”, Tolonen pohtii.

Niin Tolonen, Linnamäki kuin Ailistokin uskovat kaikki käyttävänsä opintoihinsa viisi tai kuusi vuotta. ”Eikä ainakaan tällä hetkellä tunnu yhtään hassummalta, jos menisi vähän pidempäänkin”, Tolonen lisää.

Myllymäki taas on valmistumisensa osalta aivan loppusuoralla, suunnitelmana on saada gradu valmiiksi ja paperit ulos alkusyksystä. ”Minua kyllä suututtaa olla vieläkin täällä, olisin halunnut valmistua aikaisemmin. Iso G on kuitenkin ottanut aikansa”, hän nauraa.

Linnamäen mielestä julkinen keskustelu opiskelijoiden pitkistä opiskeluajoista on enimmäkseen ääripäiden kärjistämistä. ”Meilläkin Koneella opiskelijoiden keskimääräinen valmistumisaika on viisi ja puoli vuotta, mikä on paljon vähemmän kuin joskus aikaisemmin.”

Tolosen mielipide on se, että kiirevalmistuminen ja ylhäältä päin potkiminen heikentävät varmasti ammattitaitoa ja osaamista. ”Jos täällä tekee jotain fiksua ja opiskelee kuunnolla, saavat opinnot minun mielestäni kestääkin”, hän sanoo. ”Kiireellä ei hyvä tule”, Ailisto lisää. ”Hyvää kannattaa odottaa.

Se on kuitenkin sitten juosten kustu jos tekee hutiloiden”, Linnamäki komppaa.

Jos Myllymäeltä, Toloselta, Ailistolta ja Linnamäeltä kysytään, ei opiskelijoiden valmistumisen nopeuttamiseksi ole ihan hirveästi mitään tehtävissä. ”Humanistisilla aloilla paremmasta opinto-ohjauksesta

voisi olla hyötyä, kun aineyhdistelmät saadaan koostaa aivan itsenäisesti”, Ailisto sanoo. ”Minä tajusin alkaa pohtia sivuaineita vasta kolmantena vuonna ja minun tutkinnostani tulee aika kirjava”, Myllymäki naurahtaa.

Linnamäki kertoo, että teknillisellä puolella aineyhdistelmät on helppo koota: ”Meillä panostetaan eri pää- ja sivuaineiden esittelyihin kunnolla.”

Nelikon mielestä opiskelijoita ei saada valmistumaan nopeammin liian kiireisellä aikataululla tai kolmenkymmenen euron korotuksella opintotukeen. Olisi tärkeää ymmärtää, että opiskelu on aikaa vaativa sijoitus tulevaisuutta ja työelämää ajatellen.

Haavena oman alan työ Oman alan työt eivät välttämättä odota vastavalmistunutta yliopiston jälkeen. ”Minä pahoin pelkään, että pohjoismaisen filologian alalla voi olla oman alan työt tiukassa”, Myllymäki sanoo ja lisää: ”Joitain töitä varmasti löytyy jossain vaiheessa, mutta on aivan eri asia, vastaavatko ne sitten koulutusta. Nykyisin ihmiset ovat myös aika valikoivia, kun mikä tahansa työ ei kelpaa. Mutta mieluiten minäkin tietysti tekisin oman alani töitä.”

Tolonen toivoisi saavansa oman alan töitä jo opiskeluaikana, mutta viimestään valmistumisen jälkeen: ”Etukäteen on kuitenkin mahdoton tietää, kuinka käy. Onneksi rahoitusalan työtilanne on melko hyvä.”

Linnamäki olisi erittäin tyytyväinen jos saisi tehdä oman alansa töitä: ”Unelmissa

on sellainen normaali päivätyö, jossa viihtyisin hyvin.

Muut kriteerit työlle määräytyvät sitten, kun pää- ja sivuaine selviävät.”

Ailisto valmistuu luokanopettajaksi, mutta opetustöiden lisäksi hallinnolliset työt ja jopa tutkimuspuoli saattaisivat kiinnostaa häntä. ”Virka on tietysti ensisijainen tavoite. Eikä olisi hassumpaa olla vaikka Norssilla ohjaavana opettajana. Tiedossa on joka tapauksessa pitkiä kesälomia”, hän nauraa.

Myllymäki yhdistäisi unelmatyössään pohjoismaisten kielten taidon, markkinoinnin ja viestinnän. ”Nämähän ovat tietysti tällaisia haaveita, mutta haluaisin työskennellä Pohjoismaissa ja tietysti mielelläni matkustella myös”, hän kertoo. ”Haaveet ja optimismi pitävät opintointoa yllä”, Ailisto nyökkäilee.

Humanististen tieteiden opiskelijoiden työllistyminen omalla alallaan ei Myllymäen mielestä ole kuitenkaan aivan yhtä itsestään selvää, kuin monilla muilla aloilla: ”Kääntäjiä ja opettajia tarvitaan aina, mutta Oulun seutu ei varsinkaan ruotsin kielen osalta ole parasta mahdollista työllistymisaluetta.”

Myllymäki miehineen jäisi mielellään valmistumisen jälkeen asumaan ja työskentelemään Ouluun, mutta jos työtä ei löydy, on edessä kaupungin vaihto. Ulkomaat ovat tietysti myös vaihtoehto.

Linnamäki voisi tarvittaessa muuttaa takaisin Etelä-Suomeen töiden perässä, jos Oulussa työura ei urkene: ”Voisin olla paluumuuttaja, mutta mielelläni jäisin töihin tännekin.”

Tolosella on kaikki ovet auki. Rahoitusala valuu EteläSuomeen ja Tolonen on valmis liikkumaan virran mukana, jos tarve sitä vaatii. Kuitenkin työskentely Oulun seudulla houkuttelisi ensisijaisesti myös häntä.

Vastavalmistunut opiskelija toivoisi pääsevänsä mukaan työelämään mahdollisimman nopeasti, työ kun vaikuttaa valtavasti koko muun elämän muotoutumiseen.

Ailiston mielestä työpaikka vaikuttaa todella paljon muuhun elämään, sillä kyse on juuri valinnoista: ”Joku voi aivan hyvin perustaa perheen, vaikka työtä ei olisikaan. Työllistyminen ja muun elämän suunnittelu on aikamoista taktikointia, kun yritetään päättää, milloin olisi oikea aika millekin.”

Myllymäki pohtii taloudellista puolta: ”Esimerkiksi taloa on aika riskialtista lähteä ostamaan ilman vakituista työpaikkaa. Ja olisihan se mukavaa saada oma talo pian, joten toivottavasti myös töitä löytyisi.”

Vastavalmistuneen opiskelijan tulee olla joustava ja avoin moneen suuntaan, ja nopeisiinkin peliliikkeisiin tulee olla valmis, jos tilaisuus osuu kohdalle. Oulussa tai muualla Suomessa.

Epäkohdista huolimatta suomalaisten opiskelijoiden tilannetta voisi kuvailla jopa ihanteelliseksi. Pidämmekö siis tätä kaikkea hyvää helposti itsestäänselvyytenä? ”Se on mahdollista”, Ailisto sanoo. Linnamäki on samoilla linjoilla: ” Me olemme kasvaneet siihen, että aina on mahdollista päästä opiskelemaan, ja suomalaista koulutusta arvostetaan. Harvassa maassa on yhtä hyvä tilanne.” ■

Opintotuki indeksissä

• Opintonsa aloittavan kor-

keakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2014 alkaen 335,32 euroa kuukaudessa. Aiemmin aloittanut opiskelija saa enintään 301,89 euroa kuukaudessa.

• Opintonsa aloittavien

opiskelijoiden opintorahan korotus perustuu päätökseen , jonka mukaan maisteriksi opiskelevan opiskelijan opintotukikuukausien enimmäismäärä pudotettiin 55 opintotukikuukaudesta 50 kuukauteen.

• Vuokralla asuva opiskelija

voi saada myös opintotuen asumislisää, joka on 80 prosenttia vuokran määrästä, mutta enintään 201,60 euroa kuukaudessa.

• Opintolainaa saa nostaa

lukuvuonna 2014-2015 sata euroa aiempaa enemmän.

Lainaa voi nostaa siitä ensi syksystä lähtien 400 euroa opintotukikuukautta kohti.

• Tällä hetkellä lainaa voi

nostaa 300 euroa tukikuukautta kohti.

• Lisäksi uusille opiskelijoille tulee käyttöön uusi tukimuoto: opintolainahyvitys.

Kela voi maksaa tavoiteajassa tutkintonsa suorittavalle nostetusta opintolainasta jopa kolmasosan opintolainahyvityksenä.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10, pyhäkoulu.

English Service sunnuntaisin klo 16.

Taize-rukoushetki to 20.3. klo 18 KappeLive la 5.4. klo 19, esiintyy Jukka Perko.

Englanninkielinen messu su 23.3. klo 16, Ari Savuoja, saarna myös suomeksi, kaksikielinen pyhäkoulu.

Vanha pappila, Asemakatu 6: Nuorten aikuisten Raamis to 13.3. klo 18 ja to 27.3. klo 18.

Etsitkö kotia? sato.fi

Keskustan srk-talo, Isokatu 17: Kahavila Kolomio nuorille aikuisille joka pe klo 16.30-18.

Lenkkiryhmä to 6.3. ja 20.3. klo 18.

Tuomioklubi pe 14.3. klo 19-24 ja pe 28.2. klo 19-24.

Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 15.3. klo 18.

Pyhän Andreaan kirkko, Sulkak. 8: Varikkomessu su 9.3. klo 12.

Luokka H108, anatomian laitos, Aapistie 7: Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten yhteiset seurat ti 11.3. klo 18, järjestäjänä Henkireikä.

Pakkahuoneenkatu 10, 90100 Oulu

Sinua ja asioitasi varten: Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

koti kuten haluat

@ylkkari

3/2014 | 9

Punainen Risti Kontti

twitter.com/ ylkkari

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on yli 12 000 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

LUE YLKKÄRI VERKOSSA:

Ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

SOSIAALIPOLIITTISTA ASIANTUNTIJAA heti tai sopimuksen mukaan alkavaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä. Sosiaalipoliittisena asiantuntijana tehtävänäsi on muun muassa vastata ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen linjan valmistelusta, laatia lausuntoja ja kannanottoja, osallistua eri projektien toteuttamiseen sekä vastata osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta, opiskelijoiden neuvonnasta ja yhteistoiminnasta opiskelijaedustajien kanssa. Työ keskittyy erityisesti opintososiaalisten asioiden kuten toimeentulon, terveydenhuollon, asumisen, opiskeluympäristön ja hyvinvoinnin pariin. Sosiaalipoliittisena asiantuntijana vastaat myös ylioppilaskuntamme työelämävaikuttamisesta yhdessä koulutuspoliittisen sektorin kanssa.

TÄSSÄ TYÖSSÄ pääset kehittämään ammattitaitoasi monipuolisesti, tapaamaan paljon erilaisia, mielenkiintoisia ihmisiä sekä tekemään opiskelijalle hyvää elämää mukavassa ja nuorekkaassa työyhteisössä.

EDELLYTÄMME sinulta akateemisia opintoja, näkemystä opiskelijan hyvästä elämästä ja ajankohtaisen sosiaalipolitiikan tuntemusta. Sosiaalipoliittisella asiantuntijalla on oltava sujuva suomen kielen ja hyvä englannin kielen taito. Lisäksi edellytämme hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä sekä ajanmukaisia tietoteknisiä taitoja. Eduksi katsomme ylioppilaskuntakokemuksen sekä perehtyneisyyden opiskelijajärjestö-toimintaan.

oulunylioppilaslehti

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

SOSIAALIPOLIITTISEN asiantuntijan on oltava toiminnassaan aloitteellinen, vastuuntuntoinen, yhteistyökykyinen ja kykenevä itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

TOIMESSA on neljän kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 1783,25 euroa kuukaudessa, lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Työsuhteessa noudatetaan ylioppilaskuntien työehtosopimusta. Työaika on 37,5 tuntia viikossa.

HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään keskiviikkona 12.3.2014 kello 14.00, otsikkoriville maininta ”Sosiaalipoliittinen asiantuntija”. Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään 13.3.2014. Huomaathan aikataulun tiiviyden hakiessasi tehtävää.

Lisätietoja: Sosiaalipoliittisen asiantuntijan työstä: sosiaalipoliittinen sihteeri Tapani Lintula, tapani.lintula@oyy. fi, 0405265821 Hausta ja käytännön asioista: pääsihteeri Eero Manninen, paasihteeri@oyy.fi, 0405231822

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri OPISKELUONGELMAT • teksti ja kuva Minna Koivunen • kuvitukset Mikael Heikkinen/ Ylkkärin arkisto

Opiskelujumit auki arjenhallinnalla Jos opintojen suorittaminen hidastuu, voi syynä olla elämänhallinnan järkkyminen tai vääränlainen arjen ajankäyttö. Yksin ei ongelmiensa kanssa tarvitse jäädä, sillä yliopistolla on saatavana monenlaista apua opintojen jumeihin.

OPISKELUKYKY MUODOSTUU terveydestä ja voimavaroista, opiskelijan ympäristöstä, opiskelutaidoista sekä opetus- ja ohjaustoiminnasta. Jos jollain osa-alueella on ongelmia, opiskelu ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.

Opiskelijat saavat tukea opiskelun suunnitteluun jo ensimmäisenä syksynä pienryhmäohjaajilta ja omaopettajilta. Tiedekuntien ja laitosten opinto-ohjaajilta, opiskelu- ja uraohjauksesta opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalvelukeskuksessa saa neuvoja ja tukea pitkin opiskelu-uraa.

Kaikille nämä eivät kuitenkaan riitä, opintojen suorittaminen hidastuu ja lisäapu on tarpeen. Silloin yksi vaihtoehto on opintopsykologin tapaaminen opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluissa. Opintopsykologi auttaa esimerkiksi silloin, kun opinnot ovat syystä tai toisesta jumissa, opiskeluitsetunto on kateissa tai motivaatio opiskeluihin on hiipunut.

Tammikuussa Oulun yliopistossa uutena opintopsykologina aloitti Pia Partanen. Hän on havainnut, että osa hänen asiakkaistaan pääsee ongelmansa ratkaisuun kiinni yhden käyntikerran jälkeen, kun taas joillain ongelmat ovat syvemmällä ja esimerkiksi elämänhallinta ja arjen

Opintopsykologi Pia Partasen mukaan opiskelijoita joiden vuorokausirytmit ovat mitä sattuu, on yllättävän paljon.

Ryhmäyttämisen moottori

hallinta tuottavat vaikeuksia.

Partasen tähän mennessä kohtaamat opiskelijat ovat kärsineet muun muassa ajan- ja arjenhallintaan, mielenterveyteen ja opintojen suunnitteluun liittyvistä ongelmista tai näiden yhdistelmistä. Kaikkia yhdistää se, etteivät opinnot etene.

Partanen on aiemmin työskennellyt eri ikäryhmien kanssa ja uudessa työssään opiskelijoiden parissa havahtunut siihen, että joillain opiskelijoilla vuorokausirytmi on sekaisin, eivätkä he itse koe sitä ongelmana.

“Joillain vuorokausirytmi on semmoinen, että valvotaan ja tehdään hommia öisin. Usein siihen liittyy läheisesti tietokone. Aikaan suhtaudutaan eri tavalla kuin vanhemmissa ikäryhmissä.”

Ratkaisut Ongelmiin lähdetään hakemaan ratkaisua opiskelijan tavoitteista ja siitä, mihin opiskelija haluaa muutosta. Opintopsykologin opastuksella opiskelijan arjen- ja ajanhallintaa tutkitaan siten, että katsotaan, mikä estää tavoitteisiin pääsemistä ja mitä keinoja on jo kokeiltu ja mitä tarvitsisi lisää. Siis puhdasta suunnittelua

PIENRYHMÄNOHJAAJA • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Pienryhmäohjaaja Heino Härkönen ohjaa opiskelijoita käytännönasioissa ja auttaa heitä ryhmäytymään.

Ryhmäytymisen ohessa ohjattavat tutustutetaan myös opiskelijakulttuuriin.

KONETEKNIIKAN opiskelijoiden pienryhmänohjaajana viime vuonna toiminut Heino Härkönen nimeää pienryhmänohjaajan tärkeimmäksi tehtäväksi ryhmäyttämisen. Heti perässä tulee monenlaisten käytännönasioiden kanssa auttaminen. ”Käytännönjutuista tulee mieleen esimerkiksi Oulun yliopiston sähköisten järjestelmien ja tunnusten tekeminen. Saattaa kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta fuksille kaikki on ihan uutta”, Här-

könen kertoo.

Hänen mukaansa konetekniikan opiskelijoiden lukujärjestys on pari ensimmäistä vuotta niin valmis ja hyvä, että opiskeluun opastaminen koskee enemmän opiskelutekniikkaa kuin sisältöjen valitsemista. ”Olen kyllä kannustanut opiskelijoita opiskelemaan ryhmissä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa tulee monesti tilanteita, joissa ryhmässä ymmärtää asiat paremmin kuin yksin”, Härkönen sanoo.

Suurimmaksi haasteekseen pienryhmänohjaajana Härkönen nimeää juuri ryhmäyttämisen. ”Se auttaa sitten kaikessa, kun porukka alkaa jutella toisilleen.”

Opiskelijakulttuuri tutuksi Toisen vuoden konetekniikan opiskelijana Härkönen, 22, uskoo, että hän ei olisi välttämättä rohjennut osallistua ainejärjestötoimintaan ja teekkarikult-

Ei tätä tietenkään rahan takia kukaan tee, mutta ihan mukava, että yliopisto tulee vastaan.

”

Heino Härkönen

tuuriin fuksivuonnaan ilman pienryhmänohjaajansa panosta. ”Kynnys olisi ainakin ollut suurempi.”

Härkönen sai yliopistolta korvausta ohjaamisesta 13,5 euroa kerralta. Kertojen lukumäärä sai vaihdella 8 ja 15 välillä. ”Ei tätä tietenkään rahan takia kukaan tee, mutta ihan mukava, että yliopisto tulee vastaan. Voi sitten vaikka ostaa jotain sipsejä tapaamisiin”, Härkönen naurahtaa.

Ennen ohjausta pienryhmän@ylkkari

3/2014 | 11

Opiskeluryhmään kuuluminen

Internetin käytön aiheuttamat ongelmat (%)

YLIOPISTO-OPISKELIJAT 2000 - 2012

100 % 90 % 80 % 70 % 60 %

kokee kuuluvansa

50 %

ei osaa sanoa

40 %

ei koe kuuluvansa

30 % 20 % 10 % 0% 2000

2004

2008

2012

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus vuodelta 2012 kertoo, että neljännes opiskelijoista ei koe kuuluvansa opiskeluryhmään. Tulokset ovat kohtentuneeet reilusti kuluneen vuosituhannen aikana. Kohentumisen pääsyynä pidetään pienryhmänohjaajatoimintaa.

ja arjen jäsentämistä.

“Keskitymme kokonaisuuteen. Käymme läpi kaikki kurssit, jotka opiskelija aikoo suorittaa ja millaisia suoritustapoja niissä on ja mitä niiden eteen pitää tehdä. Laadimme opiskelusuunnitelman päivä päivältä.

Merkkaamme ylös, kuinka paljon pitää esimerkiksi lukea päivässä kahden viikon päästä olevaan tenttiin”, Partanen kertoo ja jatkaa: ”Rinnalla voi kulkea myös ohjausprosessi, jossa tarkastellaan omaa ajattelua ja tunteita sekä etsitään välineitä niiden hallitsemiseksi silloin, kun ne vaikeuttavat opiskelua ja arjessa selviytymistä.”

Lisäksi opiskelijan kanssa konkreettisesti suunnitellaan ajankäyttöä aivan paikoista lähtien. Pohditaan missä on paras opiskella: kotona vai kenties yliopiston kirjastolla.

Ajanhallintaan liittyy Partasen huomio siitäkin, kun monilla opiskelijoilla on tunne, että koko ajan pitäisi tehdä jotakin. Mutta jokainen tarvitsee lepoa, joten olisi tärkeää tehdä ero opiskelun ja vapaa-ajan välille.

Ennaltaehkäisyä Valtakunnallisen opiskelijabarometrin mukaan oman alan opis-

ohjaajat saavat koulutusta yliopistolta ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta. Härkösen tapauksessa apua tuli ohjauksen muodossa myös Oulun teekkariyhdistykseltä. ”Loppupeleissä sieltä tulleet opit ovat aika itsestäänselvyyksiä. Mutta niitä on toisaalta todella tärkeää kerrata, jotte tulee muistuttaneeksi itselleen, että fuksille kaikki on todellakin uutta.

Pieni ryhmä paras mahdollinen Härkösellä oli ohjattavanaan 11 fuksia. Hänen mukaansa optimikoko ryhmälle olisi noin puolet vähemmän, mutta yhdentoista kanssa pärjäsi silti hyvin. ”Ymmärtääkseni noita ryhmäkokoja katsotaan myös oulunylioppilaslehti

kelijoiden yhteisöön kokee kuuluvansa paljon tai erittäin paljon 26 prosenttia, jossain määrin, silloin tällöin tai vähän 51 prosenttia ja hyvin vähän tai ei lainkaan 24 prosenttia. Huolestuttavaa on, että neljäsosa kokee olevansa yhteisön ulkopuolella.

Partanen korostaa opiskeluporukan tärkeyttä opiskeluiden sujumisen kannalta. Kun on mukana porukassa ja saa vertaistukea, välttyy irrallisuuden kokemukselta. Yksinäisyys on myös yksi teema, joka on tullut esiin opintopsykologin alkutaipaleella.

“Ensimmäisellä opiskeluvuodella on todella suuri merkitys tässä. Olisi tärkeää löytää oma porukka ja tutustua oman laitoksen väkeen. Opiskelijat ovat samassa elämäntilanteessa, mutta tulevat eri lähtökohdista. Auttaa, kun ongelmista puhuu ja ne jakaa muiden kanssa.”

Hyvä tapa sujuvoittaa opintoja ja ennaltaehkäistä ongelmia on Partasen mielestä muodostaa opiskeluryhmiä esimerkiksi lukupiirejä, joissa käydä yhdessä kavereiden kanssa luentoja läpi.

Omat taidot kehittyy, kun kuulee muiden ideoita.

Yksilöohjauksen lisäksi Partasen työnkuvaan kuuluvat ryhmäohjaukset, teemaluennot ja

sen mukaan, kuinka paljon pienryhmänohjaajaksi on halukkuutta. Meitä koneteekkareita tuli ihan hyvin, mutta karsimista ei tarvinnut tehdä, vaan kaikki pääsivät.”

Innostuksen pienryhmänohjaajana toimimiseen Härkönen sai oman ohjaajansa Ari Lääkkölän kautta. ”Arilta sai kyllä niin hyvät valmiudet käytännönasioihin, ja toisaalta ryhmäytymiseen. Tuli sellainen tunne, että haluan antaa myös takaisin.” ■ Heino Härkönen toimi viime vuonna konetekniikan opiskelijoiden ryhmäyttämisen moottorina eli pienryhmänohjaajana.

Sytykkeen ohjaajaksi alkamiselle hän sai omalta pienryhmänohjaajaltaan, jonka innokkuus kannusti Härkösenkin ohjaajaksi.

Internetin käytön aiheuttamat ongelmat prosentteina. Moni internetin käytöstä kärsivä ei ongelmaa itse tunnista, joten ”todelliset” luvut lienevät suuremmat. Miehet kärsivät internetin käytöstä naisia enemmän.

henkilökunnan koulutus sekä ohjauksen kehittäminen. Kevään aikana hän kehittää ohjauksen mallia yhteistyössä ohjaustyötä tekevien kanssa. Tarkoituksena on luoda opiskelijoille ja henkilökunnalle työvälineitä, joiden avulla he löytävät oikean ohjaustahon ohjaustarpeesta riippuen.

Merkittävä osa opintopsykologin työstä on opiskelijoiden ohjausta. Painopistettä on pyrkimys siirtää opiskelun sujuvuutta tukevaan ennaltaehkäisevään työhön, jota ovat muun muassa yksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö ja henkilökunnan konsultaatio.

Syksyisin kaikille fukseille järjestetään teemaluennot aiheista Ajankäyttö ja suunnitelmallinen opiskelu sekä Oppiminen on taitolaji. Tammikuussa ne pidettiin kertaalleen uudelleen ja myös vanhemmat opiskelijat saivat osallistua niihin.

Helmikuussa aloittaneet gradu- ja kandiryhmät auttavat opinnäytetöiden valmistumiseen, ja niiden lähtökohta on opiskelijoiden ohjaustarve.

Kaikki eivät koe omaa kanditai graduohjaajaa riittäväksi, mistä kertoo ryhmien suosiokin.

Graduryhmään eivät kaikki halukkaat mahtuneet. Partanen arvio, että tieto kandiryhmästä ei

ehkä tavoittanut kaikkia sitä tarvitsevia, koska ryhmä ei tullut täyteen. Hän kertoo opiskelijoiden kokevan, että ohjausta opinnäytetöihin on liian vähän.

Työskentely ryhmissä lähtee opiskelijoiden toiveista. Ensimmäisellä kerralla ryhmät miettivät, mitä ryhmäohjauksesta haluavat ja laativat välitavoitteet sekä päätavoitteen toukokuulle.

Tutkielman sisältöihin ei näissä ryhmissä puututa, vaan ohjaus on prosessiohjausta. Jokaisella ryhmään tulevalla täytyy olla kandi- tai graduohjaaja nimettynä. Ryhmäohjauksen ja tutkielmaohjaajan töiden tulisi tukea toisiaan. “Opiskelijat tarvitsevat struktuuria ja positiivista painetta, jotta saavat tutkielman valmiiksi.”

Ajoissa apua Aiemmin opintopsykologille pääsi vain ajanvarauksella ja jonot olivat huimia. Tammikuussa otettiin käyttöön viikoittainen avoin vastaanottoaika, joka on maanantaisin kello 9–11. Partanen kertoo, että palvelu on toiminut suunnitelmien mukaan: suurin osa asiakkaista on päässyt ongelmansa kanssa eteenpäin yhdellä käynnillä.

Kun opiskelija saa ajoissa

apua, ongelmat eivät suurene.

On tärkeää, ettei huoliensa kanssa tarvitse odottaa liian kauan. Partanen vakuuttaa, että kynnys hänen vastaanotolleen tuloon on matala.

“Ei tarvitse odottaa, että on hirveän huono tilanne ennen kuin voi tulla vastaanotolleni.

Jos itse kokee, että jokin häiritsee arkea, opiskelua ja omiin tavoitteisiin pääsemistä, kannattaa luottaa omaan arvioon ja tulla käymään.”

Lisäksi opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluissa Anita Perttusella ja Elina Koskisella on omat ohjauksen vastaanottoajat. Perttusen vastuualueena ovat opintojen ohjaus ja uraohjaus, ja Koskinen puolestaan hoitaa kansainvälisen harjoittelun ohjausta ja neuvontaa.

Kysymyksestä riippuen voi valita, kenelle menee. Jos ei tiedä, kannattaa täyttää verkkolomake, jolloin tiimi katsoo, kuka opiskelijaa osaa parhaiten auttaa. ■ Lisätietoja yliopiston tukipalveluista: www.oulu.fi/yliopisto/ opiskelu/opintojentueksi Verkkolomake ohjauksen ajanvaraukseen: http://www.oulu. fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/opiskelu-ja-uraohjaus/ ajanvaraus-ohjaukseen

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri APUA OPISKELUONGELMIIN • tekstit Minna Koivunen • kuvitukset Mikael Heikkinen

Opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalvelut tarjoavat opintoihin liittyvää tukea, kun asia koskee muun muassa:

• työnhakua ja urasuunnittelua • harjoittelupaikan hankintaa kotimaassa tai ulkomailla ja

harjoittelun

rahoitusta

• opintojen suunnittelua ja aikataulutusta tai opintoalan vaihtamista • jumiutuneiden opintojen tai lopputyön eteenpäin viemistä (sisällöllisissä kysymyksissä ota yhteys opintoalasi henkilökuntaan) Anita Perttunen

• Vastuualueena opinto- ja uraohjaus.

• Vastaanottoaika keskiviikkoisin klo 9–11, (KE234, opiskelijakeskuksen 2. krs).

Elina Koskinen

• Vastuualeena kansainvälisen harjoittelun ohjaus ja neuvonta.

• Vastaanottoaika keskiviikkoisin klo 12–14, (KE1011, opiskelijakeskuksen 1. krs).

Opintopsykologi Pia Partanen

• Avoin vastaanottoaika maanantainsin kello 9-11, KE233 opiskelijakeskuksen 2. kerroksessa.

• Voi varata myös itselle sopivan ajan.

Verkkolomake ohjauksen ajanvaraukseen:

http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentuesi/ opiskelu-ja-uraohjaus/ajanvaraus-ohjaukseen

Omaopettajat • Oulun yliopiston tiedekuntien kaikkiin koulutusohjelmiin on nimetty yksi tai useampi omaopettaja, jonka kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua.

• Omaopettajan tehtävän on perehdyttää opiskelija oman alan opin-

toihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä.

@ylkkari

3/2014 | 13

Apua, mistä hakea apua, kun en saa kursseja suoritettua ja mikään ei etene?

Pienryhmäohjaajat • Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, joka alkaa

opintojen ensimmäisenä päivänä ja kestää intensiivisimmillään ensimmäisen opiskelusyksyn.

• Pienryhmäohjaajina toimivat saman koulutusalan ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka yliopisto ja ylioppilaskunta on kouluttanut tehtäväänsä.

• Pienryhmäohjaajan johdolla uudet opiskelijat tutustuvat noin 10 hengen

ryhmissä omaan opiskelualan, tiedekunnan ja koko yliopiston käytäntöihin mutta ennen kaikkea opiskelukavereihin ja Ouluun. Näin kauempaakin, jopa ulkomailta muuttanut uusi opiskelija saa nopeasti kavereita ja kotiutuu paitsi yliopistolle myös Ouluun.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö • Perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden lisäksi YTHS tarjoaa erilaisia elämänhallintaryhmiä kuten muun muassa tänä keväänä meneillään olevat jännittäjäryhmän ja elämäntaitokurssin.

• Jännittäjäryhmässä haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta

jännittämiseen. Ryhmästä hyötyvät parhaiten lievistä ja keskivaikeista jännitysoireista kärsivät opiskelijat.

• Elämäntaitokurssin tavoitteena on edistää elämänhallintaa, hyvinvointia, itsetuntemusta ja ehkäistä ah-

distusta sekä masennusta. Kurssi antaa mahdollisuuden ja luvan ottaa aikaa oman itsen ja elämän tarkastelulle. Kun arki sujuu ja siihen liittyvät asiat ovat riittävästi tasapainossa, elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja tyytyväisyys itseen lisääntyy.

• Lisätietoa: www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/oulu‎ Lähteet: http://www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/oulu, http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi

oulunylioppilaslehti

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri ETURISTIRIIDAT • teksti Ville Koivuniemi • kuvitus Harri Filppa

Etujen ristiriita Yhteiskunnan näkökulmasta nopea kiinnittyminen korkeakouluun yhdistettynä lyhyeen opiskeluaikaan tuo lisää veroeuroja. Opiskelijan näkökulmasta väärä alavalinta saattaa ajaa tulevaisuudessa hankaluuksiin, kun vailla opiskelupaikkaa oleville puuhataan omaa kiintiötä yliopistoihin.

Yliopistot kilpailevat keskenään, ja niitä kiinnostaa mahdollisimmat hyvät ja motivoituneet opiskelijat. Pääsykokeen laatimisella on omat vaikutuksensa siihen, millaista porukkaa mihinkin koulutusohjelmaan pääsee opiskelemaan. Pääsykokeiden ympärille on luonnollisesti kehittynyt lisäksi valmennuskurssibisnes, jonka toimijoilla on omat intressinsä.

ONGELMA ON SOVITTAMATON .

Ei voida luoda järjestelmää, joka kohtelee yliopistoon hakevia tasapuolisesti, pitää kynnyksen päästä suoraan lukiosta yliopistoon matalana, ja on vieläpä sosioekonomisesti tasa-arvoinen.

Mutta parasta kompromissia yritetään koko ajan löytää.

Karrikoiden voidaan sanoa, että poliitikkoja kiinnostaa työurien pidentäminen, ylioppilasliikettä oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja yliopistoja mahdollisimman hyvien ja motivoituneiden opiskelijoiden sisään saaminen, mutta toisaalta mahdollisimman vähäinen alan vaihtamisen aiheuttama resurssien hukkuminen.

Kun tuota kompromissia sorvataan, eri ryhmillä on omat intressinsä ottaa keskusteluun

osaa. Viime aikoina opiskelupaikkaa vailla olevien opiskelijoiden kiintiöistä on keskustelua paljon ja hartaasti. Keskustelua on häirinnyt se, että kiintiöiden koosta ei ole osattu sanoa oikein mitään, mikä on herättänyt suuren huolen siitä, että kerran väärän opiskelupaikan valinnut olisi tuomittu opiskelemaan väärällä alalla lopun ikänsä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén mielestä kiintiöistä on tehty turhan takia mörkö. ”Taustalla on muutaman vuoden takainen (2007) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen (Petri Jääskeläinen) päätös, jonka mukaan uusille ylioppilaille annettavat pisteet eivät ole yliopistolain mukaisia. Seuraukset ovat legendaariset. Uusien ylioppilai-

den osuus yliopistoihin sisään päässeissä lähti tippumaan.

Nyt tätä halutaan tasoittaa kiintiöiden kautta”, Silvén sanoo.

Abit kiintiöiden kannalla Kiintiöiden puolesta puhuvat luonnollisesti etenkin abiturientit. ”Me olemme erittäin epätyytyväisiä siihen, miten vähän pääsykokeissa käytetään lukion oppimäärää pääsykoemateriaalina”, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi sanoo.

Ahtoniemi muistuttaa, että joka neljäs abiturientti jää vapaaehtoisesti viettämään välivuotta. Hänen mukaansa se on osoitus siitä, että pääsykokeet ovat nykymuodossaan usein liian iso urakka ylioppilaskir-

joitukset läpikäyneille abiturienteille. ”Tässä on selvästi trendinä se, että raskaiden ylioppilaskirjoitusten jälkeen halutaan huilia”, Ahoniemi toteaa.

Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian koulutusohjelma on ainoa laatuaan koko Suomessa. Pääsykoevaatimuksena on Paolo Rossin teos Modernin tieteen synty Euroopassa. ”Me haluamme lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita sisään.

Olemme kyllä miettineet, että pitäisikö mitata enemmän kykyjä, nyt mitataan ennen kaikkea motivaatiota”, aate- ja oppihistorian pääaineen vastaava professori Petteri Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen ei lämpene Ahoniemen liputtamalla ajatukselle siitä, että pääsykoemateriaa-

li voitaisiin ottaa lukion oppimäärästä. ”Aate- ja oppihistoriaa ei oikeastaan opiskella lukiossa ollenkaan”, Pietikäinen sanoo. Hänen mukaansa pääsykoekirjan lukemalla saa hyvän käsityksen siitä, mitä aate- ja oppihistorian opiskelu yliopistossa on.

Haussa motivoitunut ja pätevä Tärkeimmät perustelut pääsykoekirjallisuuteen ovat juuri motivaation mittaaminen ja sen varmistaminen, että opiskelijat tutustuvat alaan jo pääsykokeeseen valmistautuessaan.

Suomen lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeessa abiturienttien pyyntöön on vastattu ja pääsykoemateriaali on @ylkkari

3/2014 | 15

vaihdettu Galenos-kirjasta lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärään.

Muutoksen toivottiin vaikuttavan niin, että entistä useampi abiturientti pääsisi ensi yrittämällä lääketieteelliseen sisään. Samalla ennustettiin, että pääsykokeiden ympärillä pyörivä, kokelaat taloudellisen aseman perusteella eriarvoiseen asemaan laittava valmennuskurssibisnes häviäisi. Kumpikaan ennuste ei ole kuitenkaan oikein toteutunut.

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen ei usko, että suosituilla aloilla valmennuskurssibisneksestä päästään kokonaan eroon millään.

Kiintiöajatteluun Oikarinen suhtautuu varovaisesti. Lääketieteellisessä tiedekunnassa oulunylioppilaslehti

henkilökuntaa huolettaa, että kiintiöt laskisivat opiskelijoiden taitotasoa. ”Jos kiintiöt otetaan käyttöön, niin nähdäkseni meidän tulee asettaa jokin vähimmäistaso pistemäärälle, jolla opiskelija voidaan ottaa sisälle”, Oikarinen sanoo.

Pääsykokeet bisnestä Pääsykokeiden ympärillä oleva bisnes tarjoaa parhaimmillaan työtä alan opiskelijoille.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Finanssi ry järjestää valmennuskursseja, ja palkkaa sitä varten joukon opiskelijoita valmennuskurssin vetäjiksi. ”Tämä on tärkeä osa Finanssin varainhankintaa. Lisäksi meil-

lä on tässä sidosryhmänäkökulma. Luomme jo kurssilla suhteita tuleviin opiskelijoihin”, Finanssi ry:n valmennuskurssin vastuuhenkilö Kasperi Isoaho sanoo.

Opiskelijaliikkeessä pääsykokeisiin liittyvään bisnekseen suhtaudutaan kriittiseksi, koska kalliit valmennuskurssit ajavat hakijoita eriarvoiseen asemaan heidän (yleensä vanhempien) tulotason mukaan.

Toisaalta esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeen muuttaminen osoittaa, että valmennuskurssibisnes ei kuole siihen, että pääsykokeen aineisto liitetään lukion oppimäärään. ”Me ajattelemme, että se on kuitenkin tasa-arvoisempaa. Ja silloin opiskelijoiden työstä koko lukion aikana on hyötyä”, Suomen lukiolais-

ten liiton Otto Ahoniemi huomauttaa.

Kandiohjelmia vähennettäneen Oulun kauppakorkeakoulun valintakoe on aate- ja oppihistorian tapaan luokiteltavissa motivaatiokokeeksi, joka tutustuttaa opiskelijat alaan. Kauppakorkean hakua on kuitenkin muutettu radikaalisti. Siinä missä ennen haettiin suoraan pääaineisiin, nyt haetaan yhteen kandiohjelmaan, josta jatketaan eri kandidaatiksi valmistumisen jälkeen maisteriohjelmiin.

Olli Silvénin mukaan Oulun kauppakorkeakoulun tapainen kehitys on askel oikeaan suuntaan. Hän ei spekuloi sillä, minkä kokoisia vailla opiskelupaikkaa olevien kiintiöt voi-

sivat tulevaisuudessa olla. Hänen mielestään on nimenomaan oleellista, että kandidaattiohjelmien määrää lasketaan tulevaisuudessa merkittävästi, ja joustavuutta vaihtaa alaa maisterivaiheeseen siirryttäessä lisättäisiin merkittävästi. ”Kun meillä on noin 2500 uutta opiskelijaa vuosittain, heistä kolmannes on sellaisia, joilla on jo opiskelupaikka”, Silvén alleviivaa.

Silvén on siis ennen kaikkea huolissaan siitä turhasta työstä, jota alaa vaihtavat joutuvat käymään. Jos kandiohjelmia olisi vähemmän, tuota tyhjäkäyntiäkin olisi vähemmän. ”En tietenkään väitä olevani esimerkiksi humanistisen alan asiantuntija. Mutta koko yliopiston on etsittävä uusia joustavia opintopolkuja kandi- ja maisterivaiheen välille. ■

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KANDIPALAUTE • teksti Ville Koivuniemi

Koulutusohjelmien välillä dramaattiset erot sujuvuudessa Oulun yliopisto kysyy syksyllä kandidaatiksi valmistuneilta palautetta opintojen sujumisesta. Samaan aikaan edelleen pureskellaan viime vuoden palautteen antia. Sen pääviesti on, että toisiin koulutusohjelmiin ollaan huomattavasti tyytyväisempiä kuin toisiin, mutta tiedekuntien välillä ei ole vastaavia eroja.

OULUN YLIOPISTO kysyy palautetta syksyn kandidaateilta maaliskuussa. Kyselyllä on tarkoitus löytää opetuksen ja käytäntöjen epäkohtia, mutta sen tuloksilla on vaikutusta myös Opetus- ja kulttuuriministeriön rahanjakoperusteisiin. Tuoreilta kandidaateilta kysellään palautetta 3.–21. maaliskuuta. Samaan aikaan jatkuu kuitenkin edellisen kandipalautteen pureskelu.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvénin mukaan Suomen yliopistojen tai Oulun yliopiston tiedekuntien välillä ei löydy palautteen mukaan merkittäviä eroja siinä, miten asioita hoidetaan. ”Mutta laitosten ja koulutusohjelmien välillä erot ovat dramaattisia”, Silvén toteaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden kokemuksella vuorovaikutuksen onnistumiseen henkilökunnan kanssa on suora yhteys siihen, kuinka hyvän palautteen mikäkin koulu-

tusohjelma on saanut.

Tulevaan palautteeseen liittyen Oulun yliopistolla ei Silvénin mukaan ole ääneen sanottuja tavoitteita. ”Tai no tietysti kaikessa pitää yrittää parantaa”, hän sanoo ja alleviivaa, että ennen kaikkea kandipalaute on väline, josta saatavalla datalla pyritään ymmärtämään ja sitä kautta parantamaan opiskelijoiden kokemia ongelmia.

Oulun yliopiston vastausprosentti hyvä Viime vuonna Oulun yliopisto sai muihin yliopistoihin verrattuna hyvät vastausprosentit, mutta esimerkiksi kanditaatin opinnäytetöiden ohjaamisessa Oulu oli muita yliopistoja jäljessä. Silvén ei halua osoitella palautteella mitään yksittäistä koulutusohjelmaa sormella.

Hän myös myöntää, että yksittäisten koulutusohjelmien

kohdalla vastausmäärä saattaa olla paikoin erittäin pieni, mikä täytyy ottaa tulosten analysoinnissa huomioon. ”Mutta ei sitä palautetta sillä perusteella voi sivuuttaa”, Silvén korostaa.

Oulun yliopisto lähettää kandipalautekyselyn opiskelijoille sähköpostilla. Valtakunnallisen kyselyn tarkoitus on kartoittaa kandidaatin tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintojen sujumiseen.

Oulun yliopiston potentiaaliseen vastaajaryhmään kuuluu 347 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa kolme prosenttia eli noin 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoituksesta opiskelijapalautteen perusteella ensi vuodesta alakaen.

Kyselyn on valmistellut Suomalaisten yliopistojen edunvalvontajärjestö Suomen yliopistot UNIFI ry yhdessä opiskelijoiden edustajien kanssa. ■

MENOT Ilmoita seuraavat menot 24.3.2014 mennessä toimitus@oyy.fi.

OPKO Oulun ev.lut. Opiskelijalähetys ry: Tule kanssamme etsimään ja löytämään vastauksia elämän suuruisiin kysymyksiin osoitteessa Torikatu 9 A 32 lauantaisin kello 18.30: 8.2. Terve seksuaalisuus, 15.2.

Luomiskertomus, 22.2. OPKO 50-v (Isokatu 17), 23.2. su messu Pyhän Tuomaan kirkko, Mielikintie 3, 1.3. The Resurrection of Jesus (in English).

SOOPA ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ma 17.3. kello 16.30 SOOPAn kololla. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Sauna ja hyvää ruokaa tarjolla! Tervetuloa!

TEEKKARISPEKSI Teekkarispeksi saapuu Ouluun 21.3. Danse Macabre -esityksellä.

Näyttämöllä nähdään teatteria, tanssia, taikuutta ja live-musiikkia, kun Teekkarispeksin yli satapäinen tekijäjoukko tuo 25-vuotisjuhlavuotenaan Pohjankartanon juhlasaliin. Lipunmyynti tapahtuu vihreillä naula-

koilla sekä arkkariosastolla 11.–12.3. klo 11–14 tai niin kauan kuin lippuja riittää. Hintaa lipulle kertyy Teekkaritarralla/-kortilla 14 euroa ja ilman korttia 16 euroa. Koska paikkoja speksiin on rajallinen määrä, myydän lippuja enintään kaksi (2) kappaletta ostajaa kohden.

OLO Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous ke 19.3. kello 16.15 luokassa KTK 125. Kevätkokouksessa vahvistetaan toimintakertomus, edellisvuoden tilinpäätös ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille sekä täydennetään hallitusta kahdella henkilöllä.

EPO Tervetuloa Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan kevätkokoukseen 27.3.2014 kello 17.00 saliin PR174. Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat.

Ennen kokousta kahvitus Aula-kahvilassa kello 16.30.

Hallitus linjaa Marko Määttä

Palautteen antaminen – parasta opiskelijan viestintää MAALISKUUN ALUSSA KÄYNNISTYY valtakunnallisen Kandipalaute-kyselyn toinen keräyskerta. Palautteen keruun tavoitteena on selvittää kandidaatin tutkinnon suorittaneiden kokemuksia opiskelun sujumisesta ja heidän tyytyväisyyttään kotiyliopistoonsa. Palautteen antia yliopiston on tarkoitus hyödyntää toimintansa kehittämiseen ja opiskeluedellytysten parantamiseen.

Kandipalaute on herättänyt yliopistolla keskustelua ja syystäkin, sillä suunnitelmien mukaan Kandipalaute määrittää vuodesta 2015 alkaen jopa kolme prosenttia yliopiston rahoituksesta.

VIIME SYKSYNÄ KERÄTTYÄ PALAUTETTA on arvosteltu siitä, että vastaajamäärät ovat olleet liian pieniä ja lopulta rahoitusmalliin vaikuttaa koko kysymyspatteristosta vain 13 kysymystä. Kyselyn tuloksia on pidetty epämääräisenä ja heikkona kehittämisen instrumenttina. Opiskelijapalautteen paras anti on kuitenkin ilmennyt, kun koulutusohjelmavastaavia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä samoin kysymyksin: henkilökunnalla on täysin erilainen käsitys siitä, miten opiskelijat kokevat yliopiston ja sen tarjoaman koulutuksen.

Opiskelijapalautteen ehkä merkittävin saavutus on sen toimiminen keskustelunavauksena opiskelijan ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan välillä.

”

ARVOSTELIJOILTA ONKIN UNOHTUNUT yksi hyvin merkittävä näkökulma palautteen keruuta käsiteltäessä. Opiskelijapalautteen ehkä merkittävin saavutus on sen toimiminen keskustelunavauksena opiskelijan ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan välillä. Yliopiston henkilöstö ja yliopiston käytäviä kuluttavat opiskelijat ovat nykyisessä järjestelmässä hyvin kaukana toisistaan. Kommunikointi näiden ryhmien välillä tulee tapahtua muutenkin kuin vain yliopiston hallinnon ja ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan edustajien kautta. Palautteen keruu tarjoaa kattavan mahdollisuuden kaikille kandidaatin tutkinnon suorittaneille ilmaista omia kokemuksiaan kotiyliopistostaan.

KANDIPALAUTE EI OLE VAIN yksisuuntainen keskustelunavaus, vaan aloite avoimemman yliopistoyhteisön kehittämiseksi. Uskon, että lisääntyvä vuorovaikutus henkilöstön ja opiskelijoiden välillä auttaa henkilökunnan koulutuksen kanssa toimivia heidän työssään entistä parempien opiskeluolosuhteiden luomiseksi.

Menestyvät opiskelijat tekevät myös menestyneen yliopiston.

PALAUTTEEN ANTAMINEN LIENEE parasta opiskelijan viestintää. Muistutankin kaikkia syyslukukaudella kandidaatin tutkinnon suorittaneita vastaamaan 3.–21.3.2014 toteutettavaan Kandipalaute-kyselyyn – linkki on sähköpostissanne! Mitä korkeammat vastausprosentit ovat, sitä vaikuttavampi opiskelijan ääni yliopistossamme on!

Kirjoittaja vastaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspolitiikasta ja kansainvälisistä asioista.

@ylkkari

3/2014 | 17

KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Salla Ulmanen

Stressinhallintaa ja hikeä Crossfit ei ole vain isoja lihaksia ja painonnostoa, vaan tavoitteellista ja monipuolista treeniä, tietää Jenni Rasinkangas.

CROSSFIT RANTAUTUI SUOMEEN Amerikasta, jossa laji kehitettiin alun perin poliisien ja sotilaiden voimaharjoitteluksi. Sittemmin lajia on sovellettu tavallisille kuntoilijoille ja aktiiviurheilijoille. ”Myönnän, että ajattelin itsekin alussa tämän olevan pelkkää voimamiesten punttien nostelua”, Rasinkangas naurahtaa.

Tunneilla treenataan tasaisesti kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta. Harjoitukset sisältävät esimerkiksi kahvakuulaa, punnerruksia levytangolla, pallonheittoa, köysillä kiipeilyä ja käsilläkävelyä. Jokaiseen tuntiin kuuluu lämmittely- ja voimaosuus sekä lyhyt kunto-osuus, jossa kilpaillaan aikaa vastaan ja tehdään lyhyessä ajassa niin monta toistoa kuin kehosta irtoaa.

Välillä osuus on raskaampi, toisinaan taas kevyempi. ”En voisi kuvitella palaavani enää kuntosaliharjoitteluun. Crossfittarina olen tavoitteellinen treenaaja, mutta en harjoittele kilpaillakseni”, Rasinkangas summaa.

HÄN NAUTTII MYÖS lajin sosiaalisuudesta. ”Porukalla treenaamisessa on se hyvä puoli, että kannustamme toisiamme. Valmentaja esittelee joka tunnin alussa taululta ohjelman ja näyttää liikkeet sekä valvoo tekniikkaa. Joskus meillä on myös paritreenejä”, erittelee Rasinkangas, joka on saanut lajin parista myös uusia ystäviä.

Crossfit sopii jokaiselle. Salilla käy kuntoliikkujia, aktiiviurheilijoita, kisaajia sekä tasapuolisesti miehiä ja naisia. ”Jos jotain liikettä ei pysty tekemään, valmentajan kanssa mietitään vaihtoehtoinen liike. Siksi jokainen pystyy varmasti tekemään ryhmässä samaa ohjelmaa”, Rasinkangas kertoo.

Yleisurheilutaustalla varustettu Rasinkangas pyrkii treenaamaan 3-4 kertaa viikossa. Ohessa hän lenkkeilee. ”Vaikka olisi kuinka kauhea päivä tahansa, treenin jälkeen päivä on kuin uusi. Pää pysyy kasassa, ja tämä on mahtava keino purkaa opiskelustressiä.” ■

Tuleva luokanopettaja on oppinut lajin parissa voimisteluliikkeitä ja toiminnallisia lämmittelyliikkeitä, joita opettaa lapsille. ”Uskon, että koululiikunta muuttuu tulevaisuudessa toiminnallisempaan suuntaan.”

Rauhallinen maisemabongari Valokuvas on Perttu Ristimellalle, 24, hetken tavoittamista ja rentoa yhdessäoloa.

TUOTANTOTALOUDEN

Kavereilta satelee Ristimellalle usein kuvauspyyntöjä.

Kavereiden bändikeikat ovat kuvaamisen ohella oivaa ajanvietettä.

oulunylioppilaslehti

OPISKELIJA

Perttu Ristimella innostui valokuvauksesta saatuaan rippikoululahjaksi pokkarin. Ensin aika kului lähinnä kuvia käsitellessä, mutta pian oli aika ostaa oma järjestelmäkamera.

Kameroita on sen jälkeen kertynyt useampikin filmikameroista vintagekameroihin. Tärkein on kuitenkin järkkäri, joka kulkee useimmin mukana. ”Eniten olen oppinut valokuvaamisesta varmasti kirjoista sekä Youtubesta ja Googlesta. Jos esimerkiksi näkee jonkin siistin efektin, voi yrittää itse heti samaa. Tekemällä oppii”, Ristimella toteaa.

Ristimella ottaa eniten maisemakuvia, joskin kamera vie satunnaisesti myös kaverien bändikeikoille. ”Vahvuuteni on ehdottomasti maisemakuvaamisessa. Se on rauhallista ja maisemakuvissa saa ottaa kunnolla aikaa, kun menee jonnekin.”

Parhainta Ristimellan mukaan valokuvauksessa onkin kuvaajakaverien kanssa tehdyt yhteiset reissut. ”Kaverien kanssa päätetään yhdessä kohde, johon mennään. Kuvista ei välttämättä tule aina parhaita mah-

dollisia, mutta reissusta sitäkin parempi”, Ristimella nauraa.

PALKITSEVINTA KUVAAMISESSA on hetken vangitseminen ja tarinan kertominen kuvan avulla. Se on etenkin filmikameralla haastavaa. ”Kerran reissussa Uudessa-Seelannissa kaikkialla oli aivan mahtava luonnonvalo.

Mihin tahansa kameran suuntasikin, kuva näytti hyvältä. Upeat pilvet olivat kuin Independence day -elokuvasta,” Ristimella kuvailee.

Vaihtovuoden aikana Australiassa kuvattuja otoksia voi jo ihastella Souvvi-blogissa, joka on kahdeksan valokuvaajanuorukaisen yhteinen blogi.

Kuvaajanuorukainen inspiroituu myös muiden kuvaajien blogeista.

Itseoppineella Ristimellalla on valokuvaamisesta kiinnostuneille selkeä neuvo: ”Kameran eri toimintoja kannattaa vain kokeilla rohkeasti ja automaatilta poisoppiminen on ykkösasia.

Myös yo-kameroiden valokuvausillat ovat hyvä foorumi. Sinne voi tulla kuka tahansa, kynnystä ei ole. Ryhmäläiset auttavat toisiaan ja antavat halutessa palautetta”, Yo-kameroissa vaikuttava Ristimella kannustaa. ■

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Pienen killan pieni huone Terveystieteilijöiden kiltahuone Kontinkankaan kampuksen päärakennuksessa on pieni, mutta ajaa asiansa ryhmätyötilana ja kokoushuoneena.

TUTKIJOIDEN

TYÖHUONEIDEN

vieressä sijaitseva Terveystieteiden killan huone on rauhallinen ja sisustukseltaan pirteä.

Killan tunnusvärin mukaiset limenvihreät tekstiilit luovat valoisan tunnelman.

Noin kymmenen neliön kokoisen kiltahuoneen erikoisuus on kirjahyllyn täyttävät vanhat opinnäytetyöt ja väitöskirjat, jotka houkuttelevat kiltikselle ryhmätöiden tekijöitä.

“Täällä on kiva tehdä ryhmätöitä, kun voi keittää kahvia tai teetä. Monesti ryhmätöihin pitää etsiä jokin aikaisempi tutkimus ja siitä tehdä ryhmätyö, niin monet tulevat tänne, koska täällä on paljon vanhoja opinnäytetöitä”, kertoo uutena Terveystieteiden killan hallituksessa tammikuussa aloittanut varapuheenjohtaja Salla Kallankari.

Huoneeseen on hankittu vuodesohva, jotta OYS:ssa yövuoroja tekevät opiskelijat voivat käydä halutessaan nukkumassa ennen aamuluentoja. Lisäksi hallitus pitää kokouksiaan täällä.

Terveystieteiden kilta on suhteellisen pieni. Killan eri oppiaineiden yhteenlaskettu sisäänottomäärä on noin 40 vuodessa, ja aktiivista kiltalaista on viitisenkymmentä, mutta huonetta saavat käyttää kaikki.

Heidän keskimääräinen opiskeluaikansa on kolme ja puoli vuotta, sillä useimmilla on aikaisempi tutkinto, josta saa hyväksilukuja. Hoitotieteeseen ja terveystieteiden opettajaksi tulevilla pitää olla sairaanhoitajatutkinto tai joku muu terveysalan ammattikorkeakoulututkinto pohjalla.

Terveyshallintotiedettä voi puolestaan tulla opiskelemaan suoraan lukiosta, mutta näitä nuoria ilman terveysalan koulutusta on hoitotiedettä opiskelevan Kallankarin arvion mukaan vain vähän heidän opiskelijoistaan.

Suurin osa terveystieteilijöistä onkin aikuisopiskelijoita, jotka opiskelevat töiden ohessa, eivätkä elä tavanomaista opiskelijaelämää. Siten heillä ei ole perinteistä juhlimiskulttuuria oikeastaan ollenkaan.

“Aloittaessamme opiskelut eräs professori sanoi meille, että teidän pitää mennä jossain vaiheessa Linnanmaalle katsomaan oikeanlaista opiskelijaelämää, että tämä nyt on tämmöistä täällä. Heti kun pääsette ovista sisään, se huokuu sieltä.”

Erona moniin muihin ainejärjestöihin Terveystieteiden kilta ei järjestä juurikaan bileitä. Sen sijaan ainejärjestö järjestää vuosittain kandi- ja

pääsykoekahvitukset, ja esimerkiksi viime joulukuussa kilta tarjosi teatteri-illan Housut pois –musikaalin muodossa maksamalla osan pääsylipun hinnasta.

Tänä keväänä on tulossa hyväntekeväisyyskeräys, jonka tuotot aiotaan lahjoittaa mahdollisesti OYS:iin joko lastentai psykiatrianosastolle.

Terveystietelijät tekevät yhteistyötä Lääketieteellisen kil-

lan kanssa muun muassa haalaritilauksien yhteydessä. Terveystieteilijät ovat myös tervetulleita muiden lääketieteellisten kiltojen bileisiin.

Yhteisöllisyys lääketieteellisen tiedekunnan sisällä ja sairaalan läheisyys ovat parhaita puolia omassa kampuksessa.

Huonoihin puoliin kuuluvat se, ettei näe muiden alojen opiskelijoita eikä Linnanmaan kampuksella järjestettäviin tapahtu-

miin tule lähdettyä.

“Eikä tule valittuja kursseja, jotka pidetään Linnanmaalla.

Olisi hankala kesken päivän lähteä käymään siellä. Kuitenkin välimatka on pitkä ja aikaa vievä.”

Ainejärjestönsä huoneeseen varapuheenjohtaja on varsin tyytyväinen, mutta yksi pieni puute kuitenkin löytyy. Eväille ja kahvimaidolle tarvitsisi jääkaapin. ■ Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Terveystieteiden Kilta ry.

Missä sijaitsee: Kontinkankaan kampuksella (Aapistie 5 A), Terveystieteiden laitoksella 3. kerroksessa.

Huoneeseen mahtuu: 10.

Ruuhkaisinta: Silloin kun on iso kurssi menossa, ja ryhmätöitä tullaan tekemään tänne.

Pääasialliset käyttäjät: Hallituslaiset ja ryhmätöiden tekijät.

Varustelu: Kahvinkeitin, vedenkeitin, vuodesohva, pöytä, tuoleja ja kirjahylly.

Erikoista: Paljon opinnäytetöitä ja väitöskirjoja, joita saa lainata.

Terveystieteilijöiden killan varapuheenjohtaja Salla Kallankari toivoisi kiltahuoneelle jääkaappia.

@ylkkari

3/2014 | 19

VIERAISSA SALEISSA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Naturalisteista modernisteihin Luento: Yhdysvaltain kirjallisuuden historia (kirjallisuuden aineopinnot).

Opettaja: Jyrki Korpua.

Kenelle: Kirjallisuuden pää- ja sivuaineopiskelijoille.

Sisältö: Opintojaksossa perehdytään jonkin kielialueen kirjallisuushistoriaan ja klassikoihin sekä mahdollisesti nykykirjallisuuden linjoihin ja ilmiöihin.

Yhdysvaltain kirjallisuuden historia -luento antoi paljon hyviä kirjavinkkejä mielenkiintoisen uuden tiedon lisäksi.

8.15 Luennon aluksi J. J. R. Tolkienista väitöskirjaa tekevä Jyrki Korpua kertoo kirjallisuuden opetusohjelmaan lisätystä kurssista ja luentosarjan poikkeusjärjestelyistä. Käytännönasioiden jälkeen hän jatkaa edelliskerralla aloitetulla aiheella eli romantiikan ajan kirjailijoilla.

Ollaan 1800-luvun lopussa ja Yhdysvalloissa vallassa ovat radikaali vasemmisto sekä radikaali oikeisto. Kirjailijat pohtivat teoksissaan muun muassa ihmisten moraalia ja kuinka se olosuhteiden vuoksi voi murtua.

Korpua kertoo inhorealisti Stephen Cranesta, joka käsitteli romaaneissaan yhteiskunnan huono-osaisia ja heidän raakaa kohteluaan sekä naturalisti Frank Norrisista, joka oli hyvin ihmisvastainen ja hyökkäsi monia ihmisryhmiä vastaan. Hän kirjoitti siitä, kuinka tilaisuus - esimerkiksi sota tai köyhyys - tekee ihmisestä eläimellisen ja vie moraalin.

Theodor Dreiser käsitteli samaa tematiikkaa. Hän katsoi, ettei köyhällä ole varaa moraaliin. Sekä Norrisia että Dreioulunylioppilaslehti

seriä on syytetty antisemitismista. Korpua huomauttaa, ettei kirjailijoiden elämiä ja tekstejä pidä pohtia nykyajan, vaan heidän aikansa, lähtökohdista.

Hän havainnoi asiaa Tolkien -esimerkillä. Kun Tolkien 1930-luvun alussa kirjeessä sympatiseerasi Saksaa, jolloin hän ei voinut tietää mitään vuosien päästä tapahtuvista joukkomurhista, on tätä jälkikäteen pidetty pahana. Toisessa kirjeessä Tolkien kuitenkin sanoo pitävänsä juutalaisista. On siis irrotettu yksittäisiä lauseita kontekstistaan ja unohdettu historialliset tosiasiat.

Näin on käynyt muidenkin kirjailijoiden kohdalla. Dreiser esimerkiksi kirjoitti närkästyksestään, että juutalaiset omistavat kaikki yritykset, mikä on katsottu antisemitistiseksi lausunnoksi. Toisaalta autotehtailija Henry Ford oli suurin kansallissosialistien tukija, mutta siitä ei Korpuan mukaan Yhdysvalloissa puhuta.

9.00 Korpua kertoo kirjailijoista niin tiuhaan tahtiin, että aika kuluu joutuin enkä ole huomannut katsoa kelloa aiem-

min. Kun 45 minuuttia luennosta on kulunut, alkaa päivän varsinainen aihe: Uuden ajan lyriikka ”the New Poetry”.

Samalla siirrytään 1900-luvun alun Chigagoon, joka oli tuolloin taiteen keskus Yhdysvalloissa. Poetry-lehti oli käänteentekevä ja tärkeä julkaisukanava uuden ajan runoilijoille.

Leimallista uuden ajan runoudelle oli minimalismi, ja vaikutteita otettiin antiikin filosofiasta. Ajan modernismi yhdistyi vanhoihin esikuviin.

Angloamerikkalaisessa maailmassa modernin runouden alku samastetaan juuri 1910- ja 1920-lukujen Yhdysvaltoihin.

Uuden runouden airueena pidetään Edwin Robinsonia, jonka vuonna 1916 julkaistu runokokoelma The Man Against the Sky herätti kiinnostuksen häntä kohtaan ja myös hänen aiemmat runonsa huomattiin. Korpua huomauttaa kuitenkin, ettei ole selvää vaikuttiko hän todella muihin aikansa runoilijoihin.

Muita merkittäviä uuden ajan runoilijoita olivat muun muassa neljä Pulitzeria voittanut ja rakastetuimpiin runoili-

joihin Yhdysvalloissa kuuluva Robert Frost.

9.30 Ennen luennon loppua Korpua ehtii kertoa vielä Ernest Hemingwayn lukuisista kissoista, jotka tulivat puheeksi uuden ajan runouden alala-

jin imagismin kohdalla, englantilaisesta, mutta vahvasti yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen vaikuttaneesta T. S. Eliotista, beat-runoilijoiden esikuvasta William C. Williamsista ja runoilija-juristi Wallace Stevensistä. ■

MITÄ LUENNOLTA JÄI MIELEEN? Kuka olet?

Inkeri Tuikka, 27, Suomen kielen opiskelija.

Miksi opiskelet suomen kieltä?

Kielitiede ja kirjoittaminen kiinnostaa ja suomi muiden kielten joukossa, ei niinkään erityisesti. Mitä sait irti tänään?

T. S. Eliotista ja Ezra Pondista oli mielenkiintoista tietää lisää.

Miksi olit tällä

luennolla?

Teen kirjallisuuden sivuaineen, jotta saan äidinkielen opettajan pätevyyden. Tämä on ollut tosi hyvä kurssi.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Tällä kurssilla on noussut aiemminkin esiin kirjailijat, jotka kirjoittavat yhteiskunnan ulkopuolelle ajetuista ihmisistä kuten naisista, jotka tekevät abortin. Mm. Theodor Dreiserilla oli tämmöisiä naispäähenkilöitä.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

ARVIOT KIRJA

Haarukassa Marjut Lehtonen Ikä: 20 vuotta Opiskelee: luokanopettajaksi Oulun yliopistossa, 1. vuosi Kotoisin: Oulaisista Asuu: Oulun Meritoppilassa Harrastukset: nuorisovaikuttaminen, liikunta Lautasella: Sainte Maure -broileria (caponata, parmesaanirisottoa ja madeirakastiketta), jälkiruoaksi crème brûlée

Ravintola

Gastro26 Missä: Uusikatu 26 Mitä: Bistrohenkinen ruoka- ja seurusteluravintola.

Arkipäivisin myös lounas.

Toimittaja testasi: Gastroburgerin ja suklaabrownien kardemummajäätelöllä.

Arvio: Kokonaisuudessaan perushyvät ravintolaruuat, mutta burgerin sämpylän kanssa veistä sai käyttää ihan tosissaan. Paikkana siisti ja tunnelmallinen. Harvinaisen huomioiva asiakaspalvelu korvasi pienet puutteet.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

Luokanopettajaksi opiskeleva Marjut Lehtonen tykästyi Gastro26:n crème brûléehen.

Kana maistuu aina Laaja-alaisessa luokanopettajakoulutuksessa opiskeleva Marjut Lehtonen on halunnut opettajaksi lapsesta asti. Nuorisovaikuttamisesta kiinnostunut Marjut toimii vapaa-ajallaan eri luottamustehtävissä niin Oulaisissa kuin Oulussakin. Kokkailu ei niinkään innosta, eikä siihen aina jää aikaakaan, mutta tarvittaessa peruspullat ja sämpylät onnistuvat kyllä.

Miten päädyit opiskelemaan luokanopettajaksi?

Mummoni muistelee aina, että pienenä halusin kissalääkäriksi, mutta se vaihtuikin opettajaan.

En osaisi kuvitella muutakaan ammattia. Kaikkihan meistä haluaa olla jossain vaiheessa opettajia, mutta minulla se on vain jäänyt päälle. Olen ollut jo sijaisena eri kouluissa, ja opinnoista tykkään aivan älyttömästi.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Aika vähän. Kun asun yksin ja syön yliopistolla yhden lämpimän ruuan päivässä, en jaksa kotona yleensä tehdä ruokaa.

Mutta kanaruuista tykkään hirveästi. Tällä hetkellä lemppari on helppo opiskelijaruoka: paistettua kanaa, makaronia ja sekaan kolmen juuston kermaa.

Aivan liian hyvää. Ei viitsi hirveästi tehdä kerralla, koska tulee syötyä muuten liikaa.

Maitoa, kananmunia, jukurttia ja kaurahiutaleita. Aamu ei lähde käyntiin, jos en saa puuroa.

Se on hyvä ja nopea.

että lähdenpä kavereitten kanssa hengailemaan kahviloihin.

Yritän myös boikotoida kaikkia mäkkäreitä ja hesburgereita.

Potentiaalinen poikaystäväehdokas tulee kylään illalliselle. Mitä ruokaa teet?

Maistuiko se broileriannos?

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Ehkä jotain kanajuttua. Yleensä tämä potentiaalinen poikaystävä tekee kyllä minulle ruokaa.

Mitä tykkäät tästä paikasta?

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Anna kokonaisarvosana tälle ravintolalle asteikolla 1–5.

En nyt sanoisi, että ne on pahoja, mutta katkarapuja en ymmärrä ollenkaan. Olen maistanut, mutta eivät ne maistu millekään.

Mitä ruokia (jää)kaapistasi löytyy aina?

Jos yökerhoja ja yliopiston kahviloita ei lasketa, en käy kovin usein. Asun niin kaukana keskustasta, ettei tule sellaista,

Oli tosi hyvää kanaa ja riisiä. Ja crème brûlée oli ihana.

Ihan on mukava ja viihtyisä, tunnelmallinen.

4,3. En ollut käynyt täällä aiemmin, mutta voisin tulla jonain arki-iltana uudelleenkin. ■

SAMI LOPAKKA Marras Like 2014. 346 s.

RYYPPÄÄMISTÄ, BUSSISSA istumista, soittamista, loputonta röökin polttamista, riitoja, itsetuhoisia ajatuksia, painajaisia ja vaihtuvia maisemia. Sentencedin kitaristi-sanoittaja Sami Lopakan vahva esikoisromaani on kaikkea tätä ja vähän enemmän. Marras kertoo kuvitteellisen pohjoissuomalaisen bändin Euroopan-kiertueesta. Kovin kuvitteelliselta bändi ei kuitenkaan tunnu, vaan muistuttaa kovasti vuonna 2005 lopettanutta Sentencediä.

Tarina alkaa ja päättyy Oulunsalon lentokentälle. Välissä yhtye kiertää Eurooppaa ruotsalaisbändin kanssa. Tunnelma bändin sisällä kiristyy kilometrien lisääntyessä eikä matkan keskeytyminenkään ole kaukana.

Kuolema on läsnä joka sivulla, sillä kertoja-päähenkilö Hautamaata ahdistaa tolkuttomasti.

Hän kamppailee koti-ikävänsä kanssa, kun hänen vaimonsa on viimeisillään raskaana ja pariskunnan esikoinen saattaisi syntyä missä vaiheessa tahansa viikkojen mittaista kiertuetta. Hän ei halua jäädä paitsi poikansa syntymästä, mutta samalla miettii, olisiko parempi päästä mullan alle. Alkoholi ei auta asiaa ja kiertueen edetessä niin Hautamaan psyyke kuin bändin jäsenten välit alkavat murentua.

Marras on melankolinen ja mustan huumorin sävyttämä kuvaus sekä Hautamaan että koko bändin syöksykierteestä. Samalla se on viinanhajuinen matkaopas Euroopan halki. Kiertueella käydään muun muassa Pariisissa, Lontoossa ja Berliinissä. Lopakan paikkojen kuvailu on tarkkaa ja tuntuu kuin itse kulkisi eurooppalaisten metropolien katuja Hautamaan povitaskussa.

Tarina vaikuttaa realistiselta.

Henkilöhahmot ovat aitoja bändin soittajista kiertueteknikkoihin. Lopakka onkin sanonut kirjassa olevan fiktiivisyydestään huolimatta enemmän totta kuin kukaan terve ihminen haluaisi myöntää.

Minna Koivunen @ylkkari

3/2014 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuvat Saga Skiftesvik LEVYT

HAPPORADIO Elefantti

YKSITOISTA VUOTTA on kulunut siitä, kun Happoradio nousi suomalaisten tietoisuuteen pyrkiessään ensimmäisellä pikkuhitillään “Pois Kalliosta”. Nyt näkee päivänvalon samaisessa kaupunginosassa perustetun yhtyeen kuudes pitkäsoitto, jonka nimestä on tulkittavissa vaikka Happoradion suosion suuruus nykyisellään.

Vankka status alalla takaa toki turvaisat lähtökohdat musiikin tekemiseen – tässä tapauksessa ehkä liikaakin: kunnianhimoa tuntuu yhä olevan, mutta sävellyspuolella otetaan pariin edelliseen levyyn verrattuna takapakkia.

Happoradion laaja tul-

kinnallinen ja tunnelmallinen skaala Elefantilla ei yllätä. Paikoin löytyy raivoisaa ”Hei me rokataan!” –meininkiä (esimerkiksi Elefantti, Älä anna paskiaisten päättää), paikoin taas iskelmällisempiä sävyjä. Jälkimmäisistä tulevat nyt mieleen esimerkiksi Jesse Kaikuranta tai Arttu Wiskari, jotka ovat varmasti aiheestakin monelle kirosanoja.

Laaja skaala päteekin sovitusten lisäksi Aki Tykin lauluääneen, josta löytyy albumin myötä uutta kameleonttimaisuutta.

Teksteissään Happoradio toisintaa tuttuja melankolisia sävyjään ja maailman kuvia, kuten ihmissuhteiden kipukohtia. Vakava nainen –kappaleessa Tykki asettuu yllättäen myös vastakkaisen sukupuolen nahkoihin hahmossa, joka laulaa “onhan mun saatana saatava lapsi”.

Kaikki uudetkaan elementit eivät kuitenkaan riitä, kun Happoradio tuntuu Elefantilla silti kurkottavan menneeseensä ja toistaa siten itseään pääsemättä kuitenkaan parhaiden tekeleidensä tasolle.

Vaatimattomuus kaunistaa Intercultural Teacher Education -koulutusohjelmassa opiskeleva Linda Izadi, 26, haluaa pukeutua niin, että häntä on helppo lähestyä. Nuori nainen pitää kauniista vaatteista, mutta muistuttaa, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin tyylikkyys.

Bahá’u’lláhin kirjoituksista, mutta muuten uskoni ei näy pukeutumisessani. Paitsi ai niin, onhan minulla yleensä pieni kaulakoru, jossa on yhdeksänsakarainen tähti.

Miten arki- ja juhlatyylisi eroavat toisistaan?

Arkena pukeudun yleensä farkkuihin ja värikkääseen paitaan.

Korut ja hienommat materiaalit kuuluvat juhliin. Käytän juhlissa yleensä mekkoa.

Kumpi on ikävämpi moka, ali- vai ylipukeutuminen?

Yritän pukeutua koodin mukaan kunnioituksesta tapahtuman järjestäjiä kohtaan, mutta muutoin se, millainen ihminen on, merkitsee enemmän kuin hänen asunsa. Voi olla hyvää juhlaseuraa, vaikka vaatteet olisivatkin vähän hupsut.

Marko Pyhähuhta

Kunnianhimoa tuntuu yhä olevan, mutta sävellyspuolella otetaan pariin edelliseen levyyn verrattuna takapakkia.

”

NINA PERSSON Animal Heart

ELÄINTEEMASSA LIIKUTAAN aina niin ihanan Nina Perssoninkin uuden albumin nimessä. The Cardigansin laulajana tunnetuksi tullut nainen on tehnyt aiemminkin irtiottoja pääyhtyeestään, lähinnä A Camp –nimellä kaksi albumia julkaisseen sivuprojektin alla. Jokseenkin väistämättömältä on silti vaikuttanut myös nyt julkaistu ensimmäinen soololevy omalla nimellä.

Kitaroiden vähäisyydestä huolimatta Animal Heart on mainituista ryhmistä musiikillisesti lähempänä Cardigansia, jonka country-henkisellä Long Gone Before Daylight -albu-

oulunylioppilaslehti

milla oli tosin enemmän yhtymäkohtia A Campiin. Joka tapauksessa soundi on etenkin laulun osalta niin tutun turvallinen, että mielleyhtymän tasolla eroa hädin tuskin syntyy lukuun ottamatta paria mukavalla rosolla vedettyä tulkintaa. Perssonin viileä ääni on myös varsin leimallinen ja samaan tyyliin miksattu.

Animal Heart pursuaa erinomaisia ja takuuvarmalla otteella kirjailtuja kertosäkeitä, joita Perssonin lisäksi ovat olleet säveltämässä laulajattaren kanssa jo A Campilla samaan biisintekohiileen puhaltanut siippansa Nathan Larson.

Vaikka sanoituksissa monin paikoin puhutaankin eroon liittyvistä asioista ja suhdeongelmista, pariskunta on tiettävästi edelleen hyvää pataa myös siviilissä. Sanoitusten ja yleisilmeen välillä onkin pieni ristiriita: tematiikastaan huolimatta kaikki albumilla on jotenkin liian turvallista ja yllätyksetöntä sulautuen lopulta yhteen lähinnä mukavan lämpimäksi maitokylvyksi.

Marko Pyhähuhta

Mitä kaikkea täydellinen vaatekaappi sisältäisi?

Rovaniemeläislähtöinen Linda Izadi rakastaa värejä.

Hän aikoo hankkia tänä keväänä pari värikästä puseroa ja mukavan flanellipaidan.

Mitä pukeutumiseen liittyviä periaatteita sinulla on?

Kauneus, siveys, vaatimattomuus, kohtuullisuus, mukavuus, käytännöllisyys ja puhtaus. Kauneudella tarkoitan, että vaatteen tulee miellyttää silmää.

Haluan värien sointuvan toisiinsa ja haluan yleensäkin, että vaatteissani on värejä. Pelkkään mustaan tai harmaaseen en pukeudu koskaan. Siveyttä on se, etten halua pitää vaatteita, joiden pointsi on seksualisoida tai esineellistää kroppa.

Vaatimattomuus tarkoittaa sitä, etten halua käyttää vaatteita itseni tai egoni korostamiseen. Haluaisin, että ihmisten on helppo lähestyä minua ja minun on helppo lähestyä ihmisiä olematta liian tietoinen siitä, mitä minulla on päällä. Jos pukeudun

korostaakseni itseäni, se on vaikeaa.

Kohtuullisuutta on esimerkiksi se, ettei käytä liikaa koruja tai aikaa vaatteiden miettimiseen ja valitsemiseen. Kauneus on hyvä arvo, mutta elämässä on muutakin sisältöä, johon haluan aikaani käyttää.

Mukavuus ja käytännöllisyys viittaavat siihen, ettei jokin muotioikku saisi olla syy epämukavaan tai epäkäytännölliseen oloon.

Puhtaus on periaatteista ehkä kaikkein tärkein, sillä puhtaat vaatteet korostavat ihmisen arvokkuutta.

Miten bahá’í-uskosi näkyy pukeutumisessasi?

Pukeutumiseen liittyvät periaatteet ovat saaneet innoituksensa

Paljon värejä ja rentoja vaatteita, joita voi yhdistää keskenään.

Minun on vaikea löytää tarpeeksi pitkälahkeisia housuja, joten kaapissa olisi sopivan pituisia housuja. Opiskelen opettajaksi ja olenkin vannonut itselleni, etten ikinä sulaudu ”opettajanhuonetyyliin”. Toivottavasti onnistun.

Lempivärisi vaatteissa?

Tällä hetkellä värikkyys. Minulle sopivat parhaiten lämpimät sävyt: viininpunainen, oranssi, keltainen, petroolinsininen ja punainen.

Kenen tyyliä ihailet? Tai keneltä olet saanut eniten vaikutteita tyyliisi?

Luin vastikään ystäväni Asha Pikkuhookanan blogia, jossa oli loistava teksti ”How to Wear Sneakers”. Hänellä on ihan mahtavia vaatteita, mutta tuskin olisin itse niissä kovinkaan katu-uskottava. Shame!

Luottovaatteesi?

Tällä hetkellä jättimäinen punainen college-paita, joka sopii farkkujen kanssa yliopistolle tai leggingsien kanssa lokoiluun.

Miten aiot pukeutua isoäitiiässä?

Aika näyttää. Arvokkaasti mutta ajanmukaisesti. ■

FINE POINT • by Liisa Hildinger

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

I’m Passive, And I Know It! THE YOUTH RESEARCH SOCIETY has done a survey about political activity amongst young people. It shows that the number of young Finns, who don’t go to the polls, has risen. Why vote since it doesn’t provide any personal benefits and none of the candidates really make sense?

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

Let’s just stay home.

IN GENERAL, WE DO VALUE politics. We enjoy taking part in organized movements as a way of exercising influence. But when our relationship with politics wants to get serious, we escape into the passive state of social being. We can maybe sign a few petitions, participate in opinion polls and leave some feedback. We might even have

a very good understanding of social welfare and politics but we show no enthusiasm about being actually involved in anything.

IS IT AS RIDICULOUS AS IT sounds that we don’t want to use the knowledge we’ve gained to improve the society we are living in? Or are we a sort of passive fat cats indulging in our cozy routine? The choice is yours, after all.

IN THE SPOTLIGHT • text by Bianca Beyer • picture by Denys Iablonskyi

Suomi Issues!

Health system Have you already tried to book a meeting with a doctor in Finland? Not an easy task neither for local nor for a foreigner. Lines seem to be never ending and you’d better be a psychic to predict need of a doctor visit in advance.

Number of dissatisfied patients is growing in geometric progression not to mention pricing for insurance. Yours truly had a semi-nice experience of Finnish ambulance.

They are definitely professional, but waiting time and knowledge of English might cause you extra troubles and nerves. So – better stay healthy!

Recession Welfare state of Finland seems to be not that ‘well’ rather than ‘fair’ nowadays. Our beloved Suomi is trying to restrategize its policy and start spending less.

Companies going bankrupt, Nokia outsourcing its production and cutting number of work places in Finland – all this doesn’t make foreign students enthusiastic. “I am a bit worried with the current situation. If locals can’t get a job, what foreigners will do then?!?” – says Alex Rudyuk. Heads up, my friends, we might be the future hope of Finland!

EU Integration There are still lots of talks about Finland and its integration into EU. Some politicians consider increasing unifying EU as a huge benefit for Finland and its citizens.

However, there are lots of problems caused by this integration, so is it worth to raise it even more?!? “I like Finland the way it is and fear that it might lose its identity if becomes “too” European,” – worries Antti Kröger.

Maybe reasonable integration won’t harm even on the personal level though.

Where is snow?!?

One of the hottest questions this winter is – Where is snow?!? People coming from all over the world to experience real coolness face here untypical -2C. Where did the whole snow go and will it ever come back?!? No worries – scientists have examined the situation and came to the conclusion that this lack of snow might lead to frost in summer. Skiing in summer – how tempting it is!

“I got shocked that it is now colder at home in Germany than here, but I am still hoping to experience real winter” – tells Marian Richter.

Sweds vs Finns The most difficult topic to any Finnish person is sport especially against Swedish teams. On Sochi Olympics 2014 Finnish people already got some national sorrow when Sweds got gold in cross-country skiing. It is quite interesting how emotionally they react only on losing to their West closest neighbor. Long historical dominance might be a good explanation of such attitude. “It’s enough that we have to learn their language! Losing to them in OUR game is a way too much!” – almost shouts Jenni Palkonen, while watching Olympic Games

Students enjoying Winter Olympics together in the Mechanical Engineering guild’s room.

Allow Me To Introduce…

Your University Guys, it is high time you pimped your studying routine. Read carefully and learn about the University’s best premises for students to prepare for exams, to have lunch and to spend time in. Just imagine how your day at the Uni could have looked like.

Well-being A hungry stomach doesn’t help studying – let’s fix it. There are 6 restaurants at your disposal around the university. Most of them are open till 4 pm (a little bit shorter on Fridays), but Aularavintola feeds you till 7 pm, and even on Saturdays.

More good news for the kitchen slouches – did you know that in Julinia you could get a breakfast buffet between 8 and 9 every morning? No need to cook anymore at all! And the best coffee is offered in the independent Café Humus in the Education department.

To study Well fed, you can study. Find quiet spots in Pegasus. Those who can’t handle complete silence go to Tellus, and both libraries have group meeting rooms

(reserve them first!). Or use the sofas spread around the Uni. A new room next to the orange coat racks – let’s call it “Aquarium” – has water, armchairs and sockets. Computers are available in all libraries (don’t forget Luna!) and in 3 computer halls. Mikrohalli is open 24/7 till Saturday night. Not enough gadgets yet? Rent a laptop from the computer helpdesk or just borrow one for free in Tellus.

Uni to her old one. She is thrilled about the music rooms for practicing piano, the animal museum, and that the labs are so well equipped. Also, it is clean and comfy – even the toilets are! And free prints (and copies, if you know how to use a scanner) for everybody make our lives so much easier.

To hang out

Nevertheless, we have found this “room” and want show it to the University administration: the library closes too early. In the University of Vaasa, for example, there is a 24 hours reading room. You just need to ask for a key.

We want that! Also, it would be very helpful if we could work at the Uni on Sundays too. Please, make the computer room available all weekend long. Oh, and if summer ever comes back to Oulu, could we possible enjoy the sunlight while stuffing our heads with knowledge in cozy outdoors Uni premises?

Well, if they existed, of course (wink, wink). ■

If you want to kill time drinking coffee, playing pool and PlayStation and socializing, go to a guild room. Find yours on the map, and please, respect the rules. Keeping it clean and contributing to the expenses will benefit everyone. Also Student Union OYY has a “living room” Olkkari for you now – you can reserve it (8 am – 4pm) right at the spot for meetings, playing board games, watching TV and other fun stuff.

More plus points Cassandre, a degree student from France, finds more plus points when comparing our

Some room left for improvement

3/2014 | 23 TEARS FOR FEARS • text by Margarita Khartanovich • illustration by Anna Ylönen

Why You Should Stay In Finland You are on a boat. You’ve got a ticket, and you enjoy your time using the reliable facilities of the ship. But now it’s about time when you arrive at a port. And you have to decide: whether you are getting off to explore a new location, buying a ticket back home or staying on the boat. You really like the ship but you have some doubts about it as it’s been through a number of troubles lately. Besides, what would you do here? Your opportunities are so unclear. On the other hand, there is nothing specific waiting for you either in the port or at home. So, what if you just stay?

AS YOU MIGHT HAVE realized, I’m not talking about an actual ship here. It’s rather used as a metaphor to describe your track of thoughts when you start considering your future after graduation.

It doesn’t matter if you are an international student or a Finnish one – you are on the same boat, and you’d better know the rout and the weather forecast.

The sea has been rough Unfortunately, in many aspects, the Finnish economy is not doing well. Since the autumn of 2008, the Finnish growth performance has been weaker than the Eurozone average, with GDP 5% and exports 1/5 smaller than before the financial crisis.

Recent increases in debt, which is likely to exceed 60% of GDP soon, gradually add to the vulnerabilities of the economy. “The government takes on debt, because it doesn’t want to worsen the recession”, says Finnish Finance Minister Jutta Urpilainen in Helsingin Sanomat.

Furthermore, Finland struggles with rising unemployment and recently very many redundancies, especially in the retail and ICT sectors. The problems in the electronics industry have been related to one large company, Nokia.

Paper industry suffers from the long-term decline in demand for printing paper in Europe. Other Finnish companies oulunylioppilaslehti

have lost competiveness as a GDP-ratios in the Eurozone result of wage growth that ex- (Germany has a debt of 81%), ceeded productivity gains. a stable banking system and a Finland also faces the big strong fiscal position, plus a lot questions of how to pay for the of experience in managing difwelfare state and how to get ficult economic situations. young people into work. The Thus, the country’s futuyouth unemployment rate has re looks encouragingly open reached 25% with an estito improvement. “In Finland mated 30,000 young we have lived beyond people neither stuour means and it is dying nor being the painful duty of in work, acthis government Guys, this cording to to mend the boat is not the Governgap”, emphasigoing to sink. ment Report zes Jutta UrpiSo, why won’t 2013. Holainen. wever, the In the earyou join its well-being ly 1990s, the crew? of many government Finns has not started to invest been badly hurt heavily in a technoby all these changes logy-driven future. and household real incomes That is how the story of Nohave mostly been on an upward kia started out. All decisions trend. were made very quickly, one of That is why no one seems which was to convert more and to be pushing the panic button more student spots to fields like yet. Mr Seppo Honkapohja, engineering.

Member of the Bank of Fin“That ended up with a situland, explains such an attitude ation that I think the percentaas following: “Among Finns, ge of engineers is higher than the humble attitudes following anywhere else”, assumes Tuija the deep depression of the early Hirvikoski in her report for To1990s have long ago given way ronto Education Summit 2013. to a feeling that we are good in Nowadays, the government almost everything and that we aims to solve the sustainability can even teach others how to gap problem, to stimulate “dedo things - even how to run an growth thinking” and to make economy. Recently the future Finland an attractive country has become much more uncer- to live, travel and do business tain.” in. Judging by the general plan introduced by the Finnish Prime Minister’s Office last year, by Storm in a teacup 2030 Finland should turn into Don’t worry; it could be just a a certain platform with ground storm in a teacup. Finland still rules and culture inspiring indihas one of the lowest debt/ vidual citizens, communities or

”

enterprises. This should help to create a positive country image and bring the world to Finland.

Captain Suomi Ahoy! It seems like the ship is moving in the direction of the truly bright future. When strong economy, advanced technological infrastructure, the equal position of women and reliable judicial system are combined with a Finnish welfare system that is the envy of the world, an engaging brand will be created.

It has already attracted such companies as Google to invest in the country. Thus, Google has spent $1 billion on the data centre in Hamina. And the investments will continue with Finland’s lowest corporate and capital tax rates of any EU country (20% from this year).

Basically, there are three elements that should lead Finland to success: fast-reacting and flexible companies (1), skilled people and high level of expertise (2) and a culture of creativity, openness and trust (3).

Finnish companies should learn to transform rapidly as global markets change and to operate efficiently on a global scale.

Currently, the government is obsessed with start-ups providing them with huge amounts of grants and loans. An obvious hope is to find suitable replacement for Nokia’s position in Finland’s economy and create a regional “Silicon Valley”.

Nonetheless, the contribution of new firms to productivity growth is limited, as new entrants tend to have substantial-

ly lower productivity and often fail to grow rapidly. Besides, in Finland success is the only thing that is even more unacceptable than failure. The Finnish “culture of shame” (caused by a failure in entrepreneurship) is diametrically opposed to the culture of Silicon Valley, let alone the Finnish “culture of envy” where no one should outstrip their peers.

As for the expertise, Finnish “snow-how” is a significant competitive advantage, especially with activity increasing in the Arctic region. Finland should skillfully package and sell the world its unique knowledge and efficient use of research data in decision-making.

All hands on deck!

Guys, this boat is not going to sink. So, why won’t you join its crew? You will be able to make a contribution to the development of a diverse and pluralistic society that Finland needs. You will help Finland to build an international intellectual atmosphere that it wants to achieve.

The worst thing would be to stay isolated, spend all the time in your cabin during the cruise.

You should always keep an eye on opportunities, network, follow the news, get involved in decision-making, try to understand the culture and share your own knowledge; help Finland connect with the world. If you care for you “Black Pearl”, you will enjoy fabulous adventures together. Fair winds and a following sea, Jack Sparrows! ■

UNIRESTAN FACEBOOKISSA

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

ZZZ...

Tutustu tarjontaan...

PLUSMARK

KOTI

Z

Z

Z.

.. Z

ZZ..

.

...asuminen on meillä helppoa, ei ole huolta pihatöistä eikä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka rentouttaville päivätorkuille. Meiltä saat hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin jokaiseen elämäntilanteeseen.

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI