Ylkkäri 7/2013

UUNO The Nine Circles of University Life OULUN YLIOPPILASLEHTI · 7/2013 53. vuosikerta

One Year In Oulu

Pilveen postit karkaavat Loikkaus unelmien perään Suomalaisia etsimässä

EDUSTAJISTOVAALIT 2013

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

7/13 28.8.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi,

Opiskelijoiden sähköpostit Pajusta pilveen s.4 Yliopisto eläköittää kymmenkunta vuotta palvelleen Paju-sähköpostin ja siirtää opiskelijat Microsoftin pilvipalvelun huomaan

Vastaava päätoimittaja (12.8.-31.8.)

Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Toimittaja Veera Adolfsen KANSI Mikael Heikkinen LEHDEN TEKIJÄT Sanna Häyrynen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Marko Pyhähuhta, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Eero Manninen, Hanna Sarkkinen, Samu Forsblom, Saga Skiftesvik, Johanna Mujunen

Suomalaisia etsimässä s.10

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 18.9.2013.

Deadline materiaaleille on 9.9.2013

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

Loikkaus unelmien perään s.12 Opintotukikuukaudet hupenevat ja päättäjät hoputtavat siirtymään työelämään, mutta silti monia houkuttaa vaihtaa opiskeluala unelmiaan vastaavaksi. Pääaineen vaihtaminen voi olla pitkiä pohdintoja vaativa prosessi.

issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Sisällys

Ajankohtaista 4 Pajusta pilveen 5 Lukuvuoden avajaisia juhlitaan kolme päivää 6 Uusista asuntopaikoista helpotusta PSOASin syysruuhkaan 8 Isojen päätösten edustajistokausi 10 Suomalaisia etsimässä 14 Caio aukesi uudelleen

Reportaasi 12 Loikkaus unelmien perään

Kampuksella 16 ”Silkkaa kiksii ja adrenaliinii”

Google-runo 17 Huipputiedettä perunasingosta robotinrakennukseen 17 Akateemiset puhallinorkesterit irrottelevat Oulussa 18 Kampuksen kasvot 18 Irkkaajien latautumispisteessä voi myös opiskella 20 Haarukassa 21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 10 Poliittinen eläin: Onko meillä varaa lukukausimaksuihin?

17 Vierailija: Oulusta Suomen Tampere?

Uuno 22 The Nine Circles of University Life 22 One Year in Oulu 23 Hi, 5 Oulu Insiders!

Arviot 20 PAYDAY 2 21 Kuudes silmä: Kuudes silmä 21 White Lies: Big TV

Sarjakuvat 6 Lyhyempi oppimäärä

Toimitus ihastui hakukoneen vähemmän esillä olevaan puoleen tuottaa koskettavia ex-tempore runoja hakuehdotuksia listattaessa.

Paljon parempia Google-runoja voit selata Googlen runousoppi -sivustolla osoitteessa: http://suomi.googlepoetics.com/

@ylkkari

7/2013 | 3

Vulcanalia Passport / Vulcanalia messupassi Intro PÄÄKIRJOITUS • Mikael Heikkinen • toimitus@oyy.fi

Tilaisuus tekee valtiosta vakoojan KESÄN AIKANA tietoturva ja nettivakoilu olivat kuumia puheenaiheita. Suurille massoille tuntui tulevan yllätyksenä, että isot ja edistyneet valtiot vakoilevat kansalaisiaan ja koko maailman tietoliikennettä. Suurimman raivon sai aikaan tieto, jonka mukaan kaikki suurimmat tietotekniikan alan yhtiöt, muun muassa Google, Microsoft ja Facebook olivat sallineet jenkkien vakoilujärjestön päästä käsiksi käyttäjiensä tietoihin.

Vellomista seurasi liuta internet-meemejä, joissa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kuikuilee rakastavaisten välisessä puhelukeskustelussa ja lukee kansalaisten sähköposteja.

Huvittavin puoli asiassa on kuitenkin se, että olemme itse verkossa toimiessamme luovuttaneet sen niin kovasti vaatimamme yksityisyydensuojan pois. Luulitko, että Foursquareen, Twitteriin ja Facebookiin lähettämäsi tilannepäivitys GPS-koordinaatteineen oululaisen kahvilan terassilta pullakuvan kera olisi vain hauska tapa ilmoittaa kavereillesi kaupungille menosta?

Ha-ha! Sinusta jäi juuri virtuaalinen nuppineula kartalle. Näitä nuppineuloja yhdistelemällä ja pienellä analyysillä kuorrutettuna saa melko kattavan kuvan elämäsi sähköisistä vuosista.

OMALLA KÄYTTÄYTYMISELLÄMME määrittelemme reaaliajassa uudelleen omaa yksityisyyttämme.

Kaikki tieto, jonka julkaisemme sosiaalisen median palveluissa, murentaa salaperäisyyttämme pienen palasen.

Muistatko, mitä päivitit nettiin kymmenen

vuotta sitten? Vuosikymmen takaperin nykyisen kaltaisia sosiaalisen median järjestelmiä ei ollut olemassa, saati sitten paikantamiseen kykenevää matkapuhelinta jokaisen suomalaisen taskussa.

Yllättäen nettivakoilu ei ollut ongelma.

Vuosien saatossa tekniikka kehittyi. Uudenlaiset järjestelmät sallivat julkaista tiedon syömästämme maukkaasta pihvistä kaiken maailman nähtäväksi sen sijaan, että vain toitottaisimme siitä puhelimessa sukulaisille.

PALVELUNKAIPUUMME OHITTAA yksityisyydenkaipuun. Siitä on osaltaan kyse myös Oulun yliopiston sähköpostiuudistuksessa. Pelkkä köykäinen Webmail-sähköposti ei enää kilpaile samassa sarjassa pilvitekniikan suomien työkalujen rinnalla. Massat arvottavat paremman palvelun yliopiston tiloissa Suomessa sijaitsevan sähköpostipalvelun yli.

Maailmassa, jossa jokainen on USA:n valtion mielestä mahdollinen terroristi, netinkäyttäjiä ei ole mitään syytä olla vakoilematta. Olemme omalla käytöksellämme tehneet sen helpoksi. ■

Kirjoittaja käyttää Facebookia, Twitteriä, Outlookia, Googlea, Whatsappia, Amazonia, Spotifyta, Netflixiä, Lumia-kännykkää ja yliopiston O365sähköpostia. #yolo

Lukuvuoden avajaiset ja Vulcanalia ovat täällä taas JOSKUS HYVÄT ASIAT syntyvät lähes vahingossa – jopa yliopistomme kaltaisessa valtavassa laitoksessa.

Kaikki alkoi keväällä 2012, kun silloinen viestintäsihteerimme Niina heitti ilmaan ajatuksen avajaisjuhlien uudistamisesta eräässä yliopiston johdon tapaamisessamme. Rehtorimme innostui ajatuksesta heti ja päätti perustaa työryhmän avajaisia uudistamaan. Työryhmä sai luvan uudistaa lukuvuoden avajaisia rohkeasti, ja työhön osoitettiin myös rahaa. Loppu on historiaa.

TEIMME VIIME VUONNA upeaa yhteistyötä yliopiston kanssa, kun uudistimme avajaisjuhlallisuuksia koko yliopistoyhteisöä ja myös Oulun kaupunkia enemmän huomioivaksi kokonaisuudeksi. Samalla tiellä ollaan edelleen, kun avajaisjuhlaa vietetään yhdessä Rotuaarilla maanantaina 9. syyskuuta.

Sanoin jo viime vuonna ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa juhlapuheessani, että kaupungin, yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteistyössä toteuttama lukuvuoden avajaisjuhla on upea esimerkki siitä, miten hyvään yhteistyöhön me täällä Oulussa pystymme. Muutaman

oulunylioppilaslehti

viikon päästä vietettäviä avajaisjuhlia on ollut ilo ja kunnia järjestää tälläkin kerralla.

Linjan takaa teksti Eero Manninen Kirjoittaja on OYY:n järjestö- ja hallintosihteeri.

Avajaisjuhlallisuudet

• Yliopiston avajaisjuhla 9.9. klo 10.30 @ Rotuaari

• Tiedepäivä 10.9. @ Linnanmaan kampus (kaikille avoin iltaohjelma klo 17–19)

• Järjestömessut ja opiskelijaetupäivä 11.9. klo 10-14 @ Linnanmaan kampus

• Vulcanalian iltabileet 11.9. klo 19-02 @ Toppilan Möljä

• www.oulu.fi/avajaiset • www.oyy.fi/vulcanalia

TÄNÄ SYKSYNÄ AVAJAISET ovat saaneet ympärilleen vielä lisää ilmiöitä, kun mukaan otetaan myös koululaisia ja lukioiden opiskelijoita. Tiistaina 10. syyskuuta järjestetään nimittäin Tiedepäivä, jonka aikana yläkoululaiset ja lukiolaiset pääsevät tutustumaan yliopistomme valtavan laajaan tieteen teon kirjoon työpajojen avulla.

Avajaisviikon tapahtumat ja juhlallisuudet kruunautuvat keskiviikkona 11. syyskuuta, kun aamupäivällä vietetään Linnanmaalla järjestömessuja sekä opiskelijaetupäivää ja illalla bailataan Vulcanaliassa Toppilan Möljällä.

TÄTÄ KIRJOITTAESSANI on Vulcanaliaan aikaa tasan kolme viikkoa, ja järjestelyvauhti sen kuin kiihtyy. Uskallan kuitenkin iloisin ja odottavaisin mielin luvata, että Vulcanaliassa on luvassa jälleen aivan huikeat bileet. Voit lukea illan aikataulusta lisää tästä samasta lehdestä. Tsekkaa myös www.facebook.com/Vulcanalia.

Hulinaa riittää syyskuun alussa. Tehdään yhdessä lukuvuotemme alusta ikimuistoinen! ■

Vulcanalia Passport / Vulcanalia messupassi

Ajankohtaista

OPISKELIJASÄHKÖPOSTIN UUDISTUS • teksti ja kuvitus Mikael Heikkinen

Pajusta pilveen Yliopisto eläköittää kymmenkunta vuotta palvelleen Pajusähköpostin ja siirtää opiskelijat Microsoftin pilvipalvelun huomaan OULUN YLIOPISTON opiskelijoiden sähköpostipalvelu elää murroksen aikaa, kun pitkään palvellut Paju-serveri lopettaa sähköpostipalvelimena toimimisen loka-marraskuun vaihteessa. Webmailin tilalle tulee Microsoftin Office 365 -sähköposti pilvitallennustilalla ja Office-paketin verkkoversiolla.

Automaattisesti uuteen sähköpostiin siirtyminen ei kuitenkaan hoidu. Opiskelijoiden tehtävä on pelastaa vanhat sähköpostinsa talteen Paju-serveriltä sekä aktivoida uusi palvelu käyttöönsä. Pilvipalvelusta voi myös kieltäytyä. Tällöin opiskelijan tulee ilmoittaa käyttämänsä sähköpostiosoite yliopiston järjestelmiin, kuten WebOodiin.

Palvelumuutoksen takana on

sekä teknisiä että palvelunäkökulmia, kertoo Oulun yliopiston tietohallinnon kehittämispäällikkö Kai Lindberg.

Vanhentunut Webmail “Pajun Webmail-sähköposti ei tarjoa nykypäivän standardien mukaisia palveluita. Muutoksen tarkoituksena on ennemmin palvelujen lisääminen kuin vanhentuneen raudan korvaaminen”, Lindberg valottaa. Pilvipalveluihin siirtymistä suunnittelevat myös monet muut yliopistot Suomessa. Itä-Suomen yliopistossa vastaava palvelu on ollut käytössä jo pari vuotta.

Office 365 -palvelun käyttöönotosta tiedotettiin kesäheinäkuun vaihteessa. Elokuun puoliväliin mennessä Webmai-

lista siirtyneitä käyttäjiä oli noin 900. Ongelmatilanteita pilvipalvelun aktivoimisessa on tullut lähinnä käyttäjille, jotka ovat sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. “Virhetilanteita on tullut vähän päälle kolmekymmentä”, kertoo Lindberg.

Vaikka sähköpostipalvelun ylläpito siirtyykin yliopiston serveriltä ja tietohallinnon harteilta Microsoftille, ei säästöjä tai työtaakan kevenemistä ole heti odotettavissa. “Siirtymävaihe työllistää tietohallintoa paljon, ja jatkossakin osallistumme ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja ohjaamiseen tukipalveluiden kautta.”

Säästöjen hakeminen ei Lindbergin mukaan ollut perusteena pilvisähköpostiin siirtymisessä. “Suurin tavoite oli pal-

7/2013 | 5

Opiskelija siirtää omat sähköpostinsa

• Webmail.oulu.fi -sähköposti ei toimi enää 31.10. jälkeen.

• Uusi Office 365 -sähköposti

otetaan käyttöön tietohallinnon ohjeita seuraamalla: www.oulu.fi/th/office365

• Aktivoinnin jälkeen

sähköpostiosoitteinasi toimivat vanhat tutut tunnus@ paju.oulu.fi ja tunnus@mail. student.oulu.fi. Lisäksi saat uuden etunimi.sukunimi@ student.oulu.fi -osoitteen.

• Opiskelijasähköpostit

luetaan osoitteessa http://o365.oulu.fi. Kirjoita vanhan tunnuksen perään ”@ student.oulu.fi”, salasana on sama vanha (muista vaihtaa 6kk välein!).

• Sähköpostin tiedosto-

liitteiden sijaan tietohallinto suosittelee käytettävän yliopiston palvelimella toimivaa Filesender-palvelua: http://filesender.oulu.fi

• Tietohallinto tuottaa

tietoiskuja ja tiedottaa sähköpostimuutoksesta syksyn mittaan. Tiedon toivotaan leviävän myös puskaradiossa opiskelijalta opiskelijalle sekä yliopiston opettajien kautta.

• Ongelmatilanteissa

ota yhteys tietohallinnon neuvontaan. Toimisto löytyy Linnanmaalta tilasta TH118, sähköpostilla neuvonta@oulu.fi.

veluiden laajentaminen. Vuosikymmen sitten Webmail on voinut olla ensimmäinen sähköpostiosoite uudelle opiskelijalle.

Nykyajan opiskelijat ovat jo tottuneet parempaan, Googlen tai Microsoftin pilvipalveluihin tai vastaaviin.”

Tietoturva huolettaa Tyytyväistä palautetta tietohallinto on saanut juurikin palvelun tarjoamista lisätyökaluista ryhmätyöskentelyyn ja opiskeluun. Hämmennystä sen sijaan monille on aiheuttanut uuden palvelun käyttöehtoihin kirjattu kohta sähköpostien mahdollisesta siirtymisestä Euroopan unionin ulkopuolelle. Huoli tietoturvasta ja yksityistietojen urkinnasta nousi pintaan kesän Snowden-skandaalin myötä.

“Palvelinkeskukset ovat Irlannissa ja Hollannissa. Tietoturvakriteeristöä Microsoftin kanssa läpi käydessä korostimme sitä, ettemme halua datan siirtyvän EU:n ulkopuolelle. Käyttöehdoissa on kuitenkin otettu huomioon force majeure -tilanne, jossa palvelinkeskus tuhoutuu ja varmuuskopiot siirtyvät EU:n ulkopuolelle tilanteen korjaamisen ajaksi”, Lindberg avaa.

Yleisesti käynnissä olevaa tietoturva- ja nettivakoilukesoulunylioppilaslehti

kustelua Lindberg kommentoi yksilönvastuun näkökulmasta.

“Varovaisuus on aina tarpeen. Yliopistossa tietoturvapäällikkö seuraa, missä maailmalla mennään, ja opastamme henkilökuntaa että opiskelijoita toimimaan oikein. Esimerkiksi sähköpostilaatikko ei ole salassa pidettävän tutkimusmateriaalin oikeaoppinen sijoituspaikka.

Yliopiston koneita käytettäessä työt kannattaa tallentaa omaan kotihakemistoon eikä vain ainoastaan muistikortille. Tietohallinnolla on myös ohjeet tiedostoliitteiden lähettämiseen Filesender-palvelun kautta.”

Oulun yliopiston henkilökuntaa opiskelijoiden sähköpostipalvelumuutos ei koske.

“Henkilökunta ei työnsä luonteen vuoksi voi käyttää pilvipalveluita. Opiskelijat käsittelevät omia tietojaan, kun taas henkilökunta voi käsitellä myös muiden yliopiston työntekijöiden tietoja”, Lindberg selittää.

Yliopiston lakimies Jarmo Leinonen ei suosittele minkään pilvipalvelun käyttämistä tutkimustöiden lähettämiseen, varsinkaan jos työ sisältää salassa pidettävää aineistoa. “Julkisen aineiston osalta ongelmat eivät ole ehkäpä niin pahoja, mutta henkilötietojen luovuttamisesta EU:n ulkopuolelle on syytä pidättäytyä”, Leinonen kommentoi. ■

Lukuvuoden avajaisia juhlitaan kolme päivää Vulcanalia valtaa Toppilan Möljän nyt toista kertaa LUKUVUODEN avajaiset levittäytyvät tänä vuonna kolmelle päivälle. Maanantaina 9.9. järjestetään avajaistapahtuma Rotuaarilla sekä perinteiset juhlallisuudet yliopistolla. Tiistaina yliopistolla vietetään Tiedepäivää. Keskiviikkoaamusta opiskelijajärjestöt esittelevät toimintaansa järjestömessuilla Linnanmaan kampuksella, ja samana iltana Vulcanalia kokoaa Toppilan Möljälle arviolta 3 000 opiskelijaa kaikille yhteisiin lukuvuodenavausbileisiin.

Yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteinen avajaistapahtuma Oulun keskustassa järjestetään nyt toista kertaa. Rotuaarin lavalla kuullaan rehtorin, kaupunginjohtajan ja OYY:n puheenjohtajan juhlapuheet sekä Teekkaritorvien soittoa. Tapahtuman yhteydessä jaetaan yliopiston avajaistuotetta. Fuksit saavat vuoden 2013 fuksimerkin ja kaikki halukkaat Unirestan tarjoamat mehumaljat ja hernekeittoa.

Rotuaarin jälkeen ohjelmassa on ekumeeninen jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa, minkä jälkeen Saa-

Tommy Lindgren ja kumppanit revittelivät vuoden 2012 Vulcanaliassa.

lastinsalissa alkaa avajaispääjuhla, jonne ovat tervetulleita myös opiskelijat.

Vulcanaliasta festarimaisempi Keskiviikon järjestömessut on tänä vuonna yhdistetty opiskelijaetupäivään. Linnanmaan kampuksen keskusaulassa yritykset esittelevät opiskelijaetujaan ja yliopiston kymmenet opiskelijajärjestöt toimintaansa.

Keskiviikkoillan huipentavaa Vulcanalian iltajuhlaa vietetään jälleen Toppilan Möljän kesäteatterialueella, jonne tapahtuma siirrettiin viime syksynä Kuusisaaresta. Kekkerit alkavat kello 19, ja kahden euron reppunarikkamaksua lukuunottamatta ne ovat opiskelijoille ilmaiset.

“Möljästä saatiin tosi hyviä kokemuksia. Vulcanalia on melkein kuin tehty sinne. Tänä

vuonna suunnitelmissa on ottaa iso tapahtuma-alue vielä paremmin käyttöön ja tehdä Vulcanaliasta festarimaisempi”, OYY:n järjestö- ja hallintosihteeri Eero Manninen kertoo.

Tänä vuonna esiintyjiin on satsattu tavallista enemmän.

Luvassa on myös jotain ekstraa, jota Vulcanaliassa ei aiemmin ole nähty, Manninen lupaa.

Vulcanalian musiikista vastaavat Voice of Vulcanalia -bändikisassa toisistaan mittaa ottavat Laika, T. Fire ja Collie Magnum. Illan aikana Teekkaritorvet ja kuuluisa oululainen mieskuoro Huutajat heittävät yleisölle maistiaisen taidoistaan. Huutajien toiveissa on löytää opiskelijoiden joukosta vahvistusta riveihinsä. Illan pääartisti Redraman esiintymisen jälkeen juhlakansaa tanssittaa puoli kahteen saakka DJ Eaves (Rollomatik). ■

Tervetuloa yliopistoon!

Lukuvuoden avajaisten ekumeeninen jumalanpalvelus ma 9.9. klo 14 Pyhän Luukkaan kappelissa, Yliopistokatu 7.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:

ASUMISOIKEUS- JA VUOKRA-ASUNTOJA

Messu sunnuntaisin klo 10.

Englanninkielinen messu su 15.9. klo 16 (saarna myös suomeksi), Ari Savuoja.

Syyskauden avaus ti 17.9. klo 18, esiintyy musiikkiduo Katajainen Kansa, toiminnan esittelyä, tarjoilua, erityisesti uudet opiskelijat tervetuloa!

Elohuone, Isokatu 11: Sarastus-kuoron harjoitukset to 5.9. klo 18, Taina Voutilainen, p. 044 3161 729.

Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071, Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Etsitkö asuntoa?

TA-Yhtiöillä on paljon vuokra- ja asumisoikeusasuntoja eri puolilla Oulua. Asuntoihin on jatkuva haku, joten hakemuksen voi jättää myös kohteisiin, jotka eivät ole juuri nyt vapaina.

Vapaat ja vapautuvat asunnot: www.ta.fi Asiakaspalvelu Puh. 016 219 1101 info@ta.fi

TA-Yhtiöt Oulu Rautatienkatu 28, 90100 Oulu Puh. 08 538 0300

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

Uusista asuntopaikoista helpotusta PSOASin syysruuhkaan TEKSTI Veera Adolfsen TUHANNET korkeakouluopiskelijat hakivat tänäkin syksynä Oulusta uutta asuntoa. Asuntoruuhkaa helpottivat hiukan Ylioppilaantie 4:n opiskelija-asuntolan siirtyminen takaisin Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) käyttöön sekä kansainvälisen opiskelijatalo Auroran valmistuminen viime keväänä. ”Ylioppilaantie 4:n asuntola oli Oulun seudun ammattiopiston käytössä elokuun alkuun asti. Nyt sen 120 asuntopaikkaa ovat siirtyneet taas meille. Se on tietysti korkeakouluopiskelijoiden kannalta hyvä juttu”, PSOASin palvelupäällikkö Jari Simonen kertoo.

Kesä-heinäkuussa PSOASille lähetettiin vajaat parituhatta asuntohakemusta. Asunnonetsijöitä on liikkeellä suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Ihan kaikille hakijoille ei Simosen mukaan riitä opiskelija-asuntoa tänäkään syksynä. ”Toisaalta ihmiset hakevat asuntoa monelta taholta ja moni, jolle vapautuvasta asunnosta soitetaan, kertoo jo löytäneensä asunnon yksityiseltä. Vaikea kuvitella, että täysin asunnottomaksi jäisi kukaan. Asuntotilanne on Oulussa kuitenkin paljon parempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.”

Helsingissä on tänä syksynä kyselty, tulisiko Helsingin opiskelija-asuntosäätiön pahimpien asuntojonojen ai-

Lyhyempi oppimäärä

kaan joustaa kalenterikuukauden pituisen irtisanomisajan suhteen. Yksittäisiä opiskelija-asuntoja seisoo nyt pahimpaan ruuhka-aikaankin tyhjillään. Vaikkapa elokuun alussa irtisanottu asunto vapautuu seuraavan asukkaan käyttöön vasta 1. lokakuuta, vaikka edellinen asukas olisi muuttanut pois kuukautta aiemmin.

Oulussakin syyskuun alussa pois muuttavia myöhäisiä irtisanojia on joka vuosi ”sormilla laskettava määrä”, Simonen sanoo. PSOAS joustaa irtisanomisajan suhteen siitä riippuen, arvioidaanko uuden vuokralaisen löytyvän heti syyskuun alusta. Muuten kuin loppukesästä kuukauden irtisanomisajasta pidetään kuitenkin kiinni. ”Paljon riippuu siitä, missä vaiheessa kuukautta irtisanominen tulee.

Elokuu on meille muutenkin kiireistä aikaa, joten tällainen joustaminen voi jäädä myös henkilöresursseista kiinni.

Käytännössä asuntoja ei syyskuussa kuitenkaan ole tyhjillään.” ■ Keväällä valmistunut opiskelijatalo Aurora tuli tarpeeseen.

PSOAS

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

@ylkkari

Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin.

Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

Etsitkö kotia? sato.fi

Haemme UUSIA MYYNTIKYKYJÄ osa-aikatyöhön Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa 3-6 kertaa viikossa oman aikataulun mukaan. Päivävuorossa markkinoimme ammattituotteita ja -palveluita yrityksille, iltaisin harrastetuotteita kuluttajille.

Käytössämme on modernit ja helppokäyttöiset työvälineet. Valmiiksi valitut kohderyhmät sekä tunnetut laadukkaat tuotteet tekevät työn aloittamisesta helppoa ja mielekästä. Päiväkohtainen takuutuntipalkka tai provisio oman tuloksen mukaan, palkka kahden viikon välein.

Käy tutustumassa: www.sm-mega.fi/toihin-meille Voit myös soittaa ja kysyä lisää: Veijo tai Jaakko puh. 045 7731 3859 Suoramarkkinointi Mega Oy • Kirkkokatu 17 C, Oulu

Äkkilähdöt

*)

opiskelijakortilla

-20% Alennus samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista.

PARTURI-KAMPAAMO Kirkkokatu 4, I & II krs. Oulu p. 040 777 7047 Stockmann Oulu I krs. p. 040 717 1898 // www.salonvirho.com *) TARJOUS ON VOIMASSA 31.5.2014 ASTI.

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Kalusteet kotiisi Kontista

Punainen Risti Kontti

koti kuten haluat

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

Ylioppilaskunnan istuva edustajisto on päättänyt muun muassa muuttaa ylioppilaskunnan tilat keskustasta Linnanmaalle, hyväksyä OYY:n poliittisen linjapaperin, tukea Tahdon 2013 -kampanjaa ja nostaa jäsenmaksua seitsemällä eurolla. Tämän kauden aktiivit kertovat, mitä kahdesta vuodesta jäi mieleen ja mistä käytiin tiukimmat väännöt.

Marraskuun kuudentena Oulun yliopiston opiskelijat äänestävät taas siitä, ketkä käyttävät opiskelijan ääntä yliopistolla.

Uusi edustajisto tarttuu toimeen heti, ja se pääsee ensimmäisissä kokouksissaan päättämään vuoden 2014 toiminnasta, talousarviosta sekä ylioppilaskunnan hallituksen kokoonpanosta.

Antti Heikkinen

Janne Hakkarainen

Eero Manninen

Tekniikka ja talous, TeTa

Vihreät

Humanistit ja kasvatustieteilijät, HuKa

”Pilkunviilauksesta on päästy eroon”

”Ennakkoluulot hälvenivät”

”Tahdon-kampanja herätti tunteita”

syksyn 2009 vaaleissa, ja olen toiminut edarissa siitä asti.

Vuonna 2012 olin edustajiston puheenjohtaja.

Puheenjohtajakauteni isoimmat asiat olivat päätös muuttaa ylioppilaskunnan tilat Linnanmaalle ja OYY:n poliittisen linjapaperin hyväksyminen. Edustajisto määrittelee linjapaperissa pidemmällä kuin yhden vuoden tähtäimellä ajettavat linjat, vaikkapa OYY:n kannan Oulun joukkoliikenteeseen. Prosessi oli pitkä ja työläs.

Edustajiston kokouksessa, jossa linjapaperi lopulta hyväksyttiin, meni siinäkin puoli yhteen asti yöllä eli reilu kahdeksan tuntia.

”MINUT VALITTIIN

TURHASTA PILKUNVIILAUKSESTA on päästy edarissa hyvin eroon. On mahtavaa, kun keskustelun seurauksena oikeasti tapahtuu asioita. Linnanmaalle muuttamisesta oli puhuttu 50 vuotta, ja nyt se tapahtui.” ■

PARHAITEN PÄRJÄÄ, kun perustelee asiansa hyvin ja tekee yhteistyötä muiden kanssa.

Yhdellä 37:stä tyypistä ei juuri ole vaikutusvaltaa, jos vain sooloilee. Edustajistossa oppii vaikuttamaan ja myös esiintymään.

Kun pidin aikoinaan ekan puheenvuoroni, sydän hakkasi, hikoilin ja olin tosi onnellinen, kun se loppui. Onneksi esiintymistaidot paranivat nopeasti.

Edarissa olen ystävystynyt eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa, mikä on hienoa. Neljä vuotta sitten minulla ei ollut läheisiä kavereita, jotka ovat keskustalaisia tai kokoomuslaisia. Olen huomannut, etteivät kaikki keskustalaiset esimerkiksi suinkaan ole arvokonservatiiveja, jotka kannattavat ideologisesti yksityisautoilua.” ■

KAUDEN KIIHKEIN VÄÄNTÖ taas käytiin tänä keväänä Tahdon 2013 -kampanjan tukemisesta. Edustajisto päätti lopulta suurella enemmistöllä, että kannatuslomakkeen voi täyttää OYY:n toimistolla.

Julkaisimme myös tiedotteen kampanjan tukemisesta.

Tämä taisi olla ainoa päätös ikinä, josta olen saanut sähköpostilla palautetta riviopiskelijalta. Kysyttiin, kuinka päätökseen päädyttiin ja kuinka ylioppilaskunnan toimintaan pääsisi vaikuttamaan.

Vastustajien mielestä ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa kantaa omatunnonkysymyksissä. Asian nähtiin kuitenkin koskettavan meidän jäsenistöä, ja edarille oli selvästi tärkeää olla mukana taistelussa tasaarvoisemman lainsäädännön puolesta.” ■

EDUSTAJISTOVAALIT 2013 • tekstit Veera Adolfsen

EDUSTAJISTOSSA TOIMII tällä hetkellä seitsemän eri edustajistoryhmää, joista osa on puoluepoliittisia ja osa opiskelualaan perustuvia. Edustajistoryhmien ryhmänjohtajat vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin.

Vaaleihin voi lähteä myös itsenäisenä ehdokkaana tai perustaa uuden vaaliliiton jonkun toisen kanssa. Tarkemmat ohjeet ehdolle lähtemiseksi löytyvät esimerkiksi tällä sivulla olevasta vaalikuulutuksesta.

1. Keitä te olette ja millaista opiskelijapolitiikkaa te teette?

2. Mikä jäi mieleen: mihin ryhmäsi vaikutti tällä edustajistokaudella?

3. Kuka ryhmäsi riveissä voi asettua ehdolle ja miten?

edustajistoon syksyn 2011 vaaleissa, ja toimin tämän vuoden tammikuusta keäskuuhun sen puheenjohtajana. Seurasin edarin työtä läheltä myös 2011 ja 2012, kun istuin OYY:n hallituksessa.

Kaikkein merkittävin päätös tällä kaudella on ollut muuttaa ylioppilaskunnan toimisto Mannenkadulta Linnanmaalle. Opiskelijat löytävät meidät sen ansiosta nykyään paremmin.

Itselleni oli tietysti myös iso juttu, kun edustajisto päätti viime vuonna lähettää minut ehdolle Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi.

”OLEN ISTUNUT EDARISSA

Isojen päätösten edustajistokausi Missä ryhmässä ehdolle?

syksystä 2009 asti, paitsi viime vuonna, kun olin OYY.n hallituksessa. Elokuussa minut valittiin edustajiston puheenjohtajaksi. Hoidan hommaa loppuvuoden, eli pääsen tekemään töitä myös marraskuun vaaleissa valittavan uuden edustajiston kanssa.

Toivon, että uusi edustajisto on motivoitunut ottamaan asioista selvää ja keskustelemaan. Motivaatio on ehdottomasti tärkein ominaisuus, kaikkea ei tarvitse osata etukäteen. Heti kauden aluksi käsitellään toimintasuunnitelmaa, joka ohjaa seuraavan vuoden toimintaa tosi paljon ja herättää varmasti intohimoja.

”PÄÄSIN EDAATTORIKSI

TeTa – Tekniikka ja talous rj Jonne Kettunen

1. Teekkareita ja kyltereitä.

Olemme puolueohjelmiin sitoutumattomia, toimimme järjen äänenä. Teemme päätöksemme asioihin perustuen, opiskelijan hyväksi.

2. Olemme ajaneet määrätietoisesti muutoksia ja uusia toimintamalleja, jotta ylioppilaskunta toimisi paremmin ja siitä olisi opiskelijoille hyötyä.

Ylioppilaskunnan muutto Linnanmaalle oli näkyvin toteuttamamme muutos. Meille on tärkeää, että OYY keskittyy siihen, minkä se osaa parhaiten eli opiskelijoiden etujen valvomiseen. Tämä koskee sekä talous- ja henkilöstösuunnittelua että poliittisia kannanottoja.

3. Kaikki tekniikkaa tai kauppatieteitä yliopistossamme opiskelevat voivat asettua ehdolle. Helpoin tapa päästä ehdokkaaksi on täyttää lomake osoitteessa www.edari.fi/ehdokkaaksi.

Keskustaopiskelijat rj Janika Tikkala

1. Keskustaopiskelijat ovat tiedekuntarajat ylittävä joukko opiskelijoita, jotka haluavat luoda oululaiselle opiskelijalle opintoalasta riippumatta paremmat olosuhteet.

2. Pidimme esillä sitä, että OYY:n pitäisi vaikuttaa pontevammin sellaisiin Oulun kaupungin asioihin, jotka vaikuttavat opiskelijoihin. Tässä tapahtuikin huomattavaa kehitystä.

OYY on mm. pyrkinyt vaikuttamaan joukkoliikenteen ja pyöräilymahdollisuuksien parantamiseen sekä ottanut kantaa perheellisten opiskelijoiden asemaan.

3. Jokainen opiskelija, joka haluaa kehittää ylioppilaskuntaa ja yliopistoa tasa-arvoisina ja sivistyneinä yhteisöinä. Yhteyttä voi ottaa Facebookin kautta (Oulun keskustaopiskelijat) tai kasvotusten juttelemalla toiminnassa mukana olevan keskustaopiskelijan kanssa.

Oulun punavihreät opiskelijat – Puvi rj Hanna Sarkkinen

1. Tärkeitä asioita ovat maksuton koulutus sekä opintojen vapauden ja sujuvuuden edistäminen.

2. Pyrimme vaikuttamaan ylioppilaskunnan poliittisten linjausten punaviherryttämiseksi. Vaikutamme henkilövalintoihin niin, että eri elimiin valituksi tulisi maksutonta koulutusta ja tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia sekä opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia edistäviä ihmisiä.

3. Kuka vaan, joka jakaa listan arvot, eli ajattelee tavalla tai toisella punavihreästi.

Kokoomusopiskelijat rj Sampo Rissanen

1. Olemme kokoomuslaisesti ajattelevia opiskelijoita.

Korostamme ylioppilaskuntien edunvalvonnallista tehtävää, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja jäsenistön vapautta ja vastuuta.

2. Ryhmämme osallistui aktiivisesti ylioppilaskunnan linjapaperin ja kunnallispoliittisen ohjelman tekemiseen.

3. Jokainen OYY:n jäsen, joka jakaa kokoomuslaisen arvomaailman. Ehdokkaaksi voi lähteä ilmoittamalla nimensä ja yhteystietonsa vaalipäälliköllemme Lotta Savolalle (lotta. savola@kokoomusnuoret.fi).

@ylkkari

7/2013 | 9

VAALIKUULUTUS

VAALIKUULUTUS

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (OYY) EDUSTAJISTOVAALIT 6.11.2013

EDUSTAJISTOVAALIT

MARRASKUUSSA Ennakkoäänestys 23.–30.10.

Laura Kantomaa

Vaalipäivä ke 6.11.

Oulun keskustaopiskelijat

”Olisin halunnut lisää keskustelua” ehdolle edarivaaleissa syksyllä 2007. Välillä olen käynyt vaihdossa ja istunut OYY:n hallituksessa, mutta jollain lailla ollut mukana edustajistossa siitä asti.

Tällä kaudella pahin vääntö oli ehdottomasti heti alussa. Vuoden 2011 hallitus toi ihan ensimmäiseen edustajiston kokoukseen päätettäväksi, täysipäiväistetäänkö kaksi sihteeriä. Henkilöstöresurssien kasvattaminen on iso ja kallis päätös, ja se tuli kokemattomalle edustajistolle tosi äkkiä.

Tilanne oli vaikea, koska tuntui, etten saanut omallekaan ryhmälleni annettua tarpeeksi taustatietoja. Olin etunenässä vaatimassa asian pöytäämistä ja lisää keskustelua asiasta. Se oli kova paikka minulle ja varmasti myös hallituksen puheenjohtajalle. ”LÄHDIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA

SEURAAVANA VUONNA Keskustalta jäi hallituspaikka saamatta, vaikka takana oli vaalivoitto ja meillä oli hyvä ehdokas. Olin itse hallitusneuvottelijana, ja tappio harmitti tosi paljon.

Keskustan ryhmä on ollut hyvin

aktiivinen. Olen tyytyväinen, että onnistuimme keskusteluttamaan paljon asioita, jotka muuten olisivat menneet kopauttamalla läpi. Vaikka monesti jäimme kantoinemme oppositioon, päätökset on helpompi hyväksyä, kun niistä on ensin kunnolla keskusteltu.

TOIVOTTAVASTI EDARISSA keskustellaan jatkossa entistä enemmän. Välillä on ollut sellainen olo, että käytän sata puheenvuoroa putkeen ja yksinäni riehun siellä, jos keskustelua ei muuten synny. On demokratialle tärkeää, että edustettuna on erilaisia mielipiteitä, ja että ihmiset myös uskaltavat ilmaista omat ajatuksensa.

Edari ei missään nimessä ole turha laitos, koska se päättää vuosittain ison rahasumman käyttämisestä. Opiskelijat ovat iso väestöryhmä, ja edustajisto päättää, millaisia kantoja opiskelijoiden nimissä ajetaan Oulussa.

Asioita ei tarvitse hoitaa niin kuin ne on aina tehty. Haaveilen aina, että jollekin tulisi joku mieletön palvelutai tapahtumaidea, jonka OYY voisi toteuttaa. Ylioppilaskunta voisi olla se juttu, jonka takia joku hakee Ouluun opiskelemaan.” ■

1. Vihreitä yhdistää huoli ympäristöstä ja halu edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

2. Nykyään ylioppilaskunta kannattaa sekä perustuloa että tasa-arvoista avioliittolakia.

3. Ehdolle voi lähteä kuka tahansa vihreän arvomaailman omaava.

Tieteelliset rj Heikki Hartikka

1. Toimintamme pohjautuu omilla aivoilla ajatteluun ja kriittistä päätöksentekoa painottavaan opiskelijapolitiikkaan.

2. Herätimme kriittistä keskustelua mm. Ylkkäristä, OYY:n toimiston muuttamisesta Linnanmaalle, linjapaperista ja kaikesta muusta maan ja taivaan välillä. Heitimme myös muutamia härskejä ehdotuksia esim. OYY:n vuosijuhlien perumisesta.

3. Ehdokkaiksi voivat asettua kaikki lääketiedettä ja luonnontiedettä opiskelevat (ja miksei muutkin saman henkiset) Oulun yliopiston opiskelijat, jotka haluavat olla mukana ylioppilaskunnan päätöksenteossa.

Ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi hyväksyttiin hieman puolenyön jälkeen 19.4.2012. oulunylioppilaslehti

1.1) VAALIPÄIVÄ Varsinainen vaalipäivä on keskiviikko 6.11.2013. Äänestysaluejako, äänestyspaikat ja niiden aukioloajat ilmoitetaan syyskuussa ja lokakuussa ilmestyvissä Oulun Ylioppilaslehdissä sekä 11.4.2013 ylioppilaskunnan ilmoitustaululla ja OYY:n verkkosivuilla (www.oyy.fi).

1.2) EHDOKKAAKSI ASETTUMINEN Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen henkilökohtaisesti läsnäoleva äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka viimeistään varsinaisena vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja joka on kirjoittautunut Oulun yliopistoon ja ylioppilaskuntaan läsnäolevaksi viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 mennessä.

Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita on saatavana 5.8.2013 lähtien ylioppilaskunnan kansliasta (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) ja OYY:n verkkosivuilta (www.oyy. fi). Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita.

1.3) VAALIASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINEN Vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 ylioppilaskunnan kansliaan (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu). Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

2) ÄÄNIOIKEUS Äänioikeutettuja ovat ainoastaan Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Äänioikeuden voi tarkastaa vaaliluettelosta, joka on nähtävänä OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) 17.10. klo 8-16, 18.10. klo 8-14 ja 21.10. klo 8-16 (myös puhelimitse numerosta 050 407 9623). Vaaliluettelon kopio on nähtävänä LTK:n ennakkoäänestyspaikalla 29.10. klo 10-16.

Kirjalliset oikaisupyynnöt on tehtävä ylioppilaskunnan toimistoon (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) viimeistään 1.11.2013 klo 13.00. Myös postitse lähetettyjen oikaisupyyntöjen on oltava tällöin perillä.

OYY:n edustajisto linjasi toimintasuunnitelmakäsittelyssä esimerkiksi siitä, mihin suuntaan valiokuntia kehitetään vuonna 2013. Seksikkyys hävisi.

Vihreät rj Pekka Peni

Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä toimielin, joka päättää mm. jäsenmaksun suuruudesta. Vaaleissa valitaan 37 jäsentä ja 37 varajäsentä suhteellisilla, salaisilla, yhtäläisillä ja välittömillä vaaleilla.

HuKa - Humanistit ja kasvatustieteilijät rj Satu Laitinen

1. Tavoitteemme on, että opintojen laadusta ei tingitä ja opiskelijoiden hyvinvointi on taattu. Myös kaikkia mahdollisia opiskelijavaikuttamiskanavia tulee hyödyntää: haluamme istua niissä pöydissä, missä päätetään.

2. Mieleen jäi muun muassa OYY:n muutto Linnanmaalle, joka toi OYY:n palvelut lähemmäksi suurinta osaa opiskelijoita. Lisäksi mahtava kokemus oli linjapaperin laatiminen, jossa määriteltiin ylioppilaskunnan keskeiset poliittiset kannat.

3. Humanistisen tai kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelija TAI jos olet kiinnostunut muuten ajamaan samoja asioita kuin HuKa! Minuun (satulait@ paju.oulu.fi) voi olla yhteydessä.

3) ENNAKKOÄÄNESTYS Ennakkoäänestys järjestetään

• Linnanmaalla vanhan puolen keskusaulassa 28.-30.10. klo 10-20, • Snellmanian aulassa 28.-30.10. klo 10-16, • Ravintola Discuksen aulassa 30.10. klo 10-15, • Arkkitehtiosaston aulassa (Aleksanterinkatu 6) 30.10. klo 11-15, • Hammaslääketieteen laitoksen aulassa (Aapistie 3) 28.10. klo 1016,

• Lääketieteellisen tiedekunnan uuden päärakennuksen aulassa (Aapistie 5 A) 29.10. klo 9:00-16:30,

• Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7) 28.-29.10. klo 11-14, • OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X1-ovi, 2.krs,

90570 Oulu) 23.-24.10. klo 9-16, 25.10. klo 9-14 sekä 28.-30.10. klo 9-16.

4) ÄÄNESTYSALUEJAKO, VAALIPAIKAT JA AUKIOLOAJAT

• HuTK:n pääaineopiskelijat: Snellmanian aula 6.11. klo 8-18 • KTK:n pääaineopiskelijat paitsi musiikkikasvatuksen opiskelijat: Snellmanian aula 6.11. klo 8-18

• LuTK:n pääaineopiskelijat: vanhan puolen keskusaula 6.11. klo 8-18

• LTK:n pääaineopiskelijat: LTK:n uuden päärakennuksen aula 6.11. klo 9.30-18

• TaTK:n pääaineopiskelijat ja prosessitekniikan opiskelijat: Luentosali L6 edusta 6.11. klo 8-18

• TTK:n pääaineopiskelijat paitsi arkkitehtuurin ja prosessitekniikan opiskelijat: ravintola Discuksen aula 6.11. klo 8-18

• Arkkitehtuurin ja musiikkikasvatuksen opiskelijat: Kulttuuritalo Valve 6.11. klo 11-17

Oulussa 10.4.2013 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista KANSAINVÄLISTY KAMPUKSELLA • tekstit ja kuvat Veera Adolfsen

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen

Alppilassa asuvat Katharina Preuß ja Alexander Schlager alkoivat suunnitella polkupyörän hankkimista heti ensimmäisinä päivinään Oulussa.

Onko meillä varaa lukukausimaksuihin?

PALAAN PITKÄSTÄ AIKAA lempiteemani eli maksuttoman koulutuksen pariin. Lukukausimaksuja on viime aikoina jälleen väläytelty ratkaisuna kaikenkirjaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Lukukausimaksujen on arveltu muun muassa lyhentävän opintoaikoja, lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, parantavan kestävyysvajetta, paikkaavan yliopistojen rahoitusvajetta ja parantavan opetuksen laatua.

Innostus lukukausimaksuja kohtaan ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Koen, että maksuton koulutus on yhteiskuntamme peruspilari. Mikäli se potkaistaan nurin, on ihan turha puhua Suomesta pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana edes juhlapuheissa.

ON PÄIVÄNSELVÄÄ, että lukukausimaksut tuottavat epätasa-arvoa ja vahvistavat yhteiskuntaluokkien välisiä raja-aitoja. Suomen matalista luokkarajoista ja verrattain suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta saa hyvin pitkälle kiittää maksutonta koulutusta. On myös selvää, että jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se merkitsisi valtavan lahjakkuuspotentiaalin hukkaamista. Ei jokaiselle kykyjensä mukaan, vaan jokaiselle vanhempiensa lompakon paksuuden mukaan.

Jos lukukausimaksut nostettaisiin sille tasolle, että niillä olisi yliopistojen rahoituksessa todellista merkitystä, ei edes alemman keskiluokan vesoilla olisi häävejä opiskelumahdollisuuksia. Jos taas otettaisiin käyttöön laaja stipendijärjestelmä, voi kysyä, mitä etua siitä olisi maksuttomuuteen verrattuna.

VIIME AIKOINA OLEN KUULLUT oikeudenmukaisuusargumenttiin pohjaavia surkuhupaisia perusteluita lukukausimaksuille. Argumentoijien mukaan maksuton koulutus on epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka eivät kouluttaudu pitkälle. Jokainen veronmaksaja kun osallistuu koulutuksen rahoitukseen.

Nämä argumentoijat taitavat unohtaa, että yhteiskuntamme perustuu siihen, että veroilla tasoitetaan tuloeroja ja rahoitetaan myös sellaisia palveluita, joita jokainen ei välttämättä itse käytä. Lapsettomat maksavat veroistaan muiden lasten koulutuksesta, nuoret vanhusten palveluista ja pyöräilijät moottoriteiden ylläpidosta.

Lisäksi Suomessa on käytössä tulontasausmuoto nimeltä progressiivinen verotus. Siinä enemmän ansaitsevat maksavat enemmän veroja. Jos joku korkean koulutuksen saanut hyötyy rahallisesti saamastaan ilmaisesta koulutuksesta, hän maksaa sen progressiivisen verotuksen kautta ikään kuin takaisin.

Verotuksessa on tietysti omat ongelmansa, muun muassa osinkoverojen liian matala verotus, mutta se on epäkohta erikseen. Mikäli opiskelija ei valmistuttuaan hyödy korkeasta koulutuksestaan, olisi kohtuutonta odottaa, että hän vielä joutuisi maksamaan koulutuksesta, joka ei takaa työtä ja leipää.

Suomalaisia etsimässä Yliopiston kansainväliset järjestöt järjestävät kaikki omannäköistään toimintaa: uppopallotreenejä, megabileitä tai vapaaehtoisprojekteja.

Hyvin pyöriviä järjestöjä vaivaa vain suomalaispula. ”Suomalaiset opiskelijat eivät ehkä tiedä olevansa tervetulleita kansainvälisiin järjestöihin”, epäilee AIESECin puheenjohtaja Ermela Bufi.

YLIOPISTOLLA TOIMII kolme kansainvälistä opiskelijajärjestöä.

Niistä näkyvimmät ovat vuonna 2000 perustettu ESN eli Erasmus Students’ Network sekä NISO, Network of International Students in Oulu. ”Teemme ESN:n kanssa paljon yhteistyötä ja yhteisiä tapahtumia. Se on euroopanlaajuinen järjestö, ja me toimimme vain Oulussa, joten meidän ei tarvitse kil-

pailla”, NISOn puheenjohtaja Victor Pavlov kertoo.

Periaatteessa NISO on suunnattu ulkomaalaisille tutkintoopiskelijoille ja ESN Erasmusvaihto-opiskelijoille. Käytännössä molempien tapahtumat ovat avoimia kaikille, ja vaikkapa ESN:n hallituksessa istuu myös kansainvälisiä tutkintoopiskelijoita.

Pavlov esittelee ylpeänä kolme vuotta sitten perustetun NISOn tapahtumaka-

lenteria. Järjestöllä on viikoittaisia pelivuoroja ja lenkkeilykerho, ja suunnitelmissa on järjestää muitakin tapahtumia viikoittain. Syksyn mittaan NISO muun muassa juhlii, virkkaa, pitää elokuvailtoja ja syö erimaalaisia ruokia. ”Mutta haluaisimme ehdottomasti toimintaan lisää suomalaisia. Nyt ongelma on siinä, että jotkut opiskelevat Oulussa kaksi vuotta, mutta eivät silti tutustu kunnolla suoma-

KOULUTUS EI OLE vain yksilön sijoitus itseensä, vaan se on myös yhteiskunnallinen investointi. Koulutus hyödyttää yksilön lisäksi yhteiskuntaa. Koulutus on Suomen tärkein investointi tulevaisuuteen, sillä globaalissa kilpailussa meillä ei ole juuri mitään muuta tarjottavaa kuin osaamisemme. Suomella ei siis ole varaa asettaa lukukausimaksuja.

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

@ylkkari

7/2013 | 11

”Onko sinulla vinkkejä?”

LINNANMAALAISEN grillikatoksen pihalla kuuluu monikielinen puheensorina, kun juuri Suomeen saapuneet vaihto-opiskelijat tutustuvat toisiinsa. Loppukesän aurinko helottaa täydeltä terältä. ”Ensivaikutelma Suomesta oli, että täällä haisee tosi hyvältä”, neljä päivää aiemmin Ouluun saapunut berliiniläinen Katharina Preuß naurahtaa.

Itävaltalaisen Alexander Schlagerin ensikosketus Ouluun oli nihkeämpi. ”Ensimmäisenä päivänä täällä satoi, eikä missään näkynyt ihmisiä. Täällä on tosi paljon metsää. Pyörä on hankintalistalla, että pääsee liikkumaan helpommin paikasta toiseen.”

Preuß ja Schlager arvelevat tutustuvansa Oulussa enemmän muihin kansainvälisiin opiskelijoihin kuin suomalaisiin. Tunnelma vaihto-opiskelijoiden kansoittamissa soluhuoneistoissa on tiivis, tapahtumia paljon ja tutustuminen helppoa.

”Mutta aion ehdottomasti tutustua myös paikallisiin, koska haluan oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria. Luennoilla ja ryhmätöissä se varmaan onnistuu”, Katharina tuumii.

OULUN SEUDUN ammattikorkeakoulun Game Labissa opiskeleva Alexander Schlager taas luottaa tutustuvansa suomalaisiin bileissä. ”Täällä on myös hauskoja tapahtumia, kuten Extreme Run ja ilmakitaransoiton MM-kisat, joissa voi varmaan tutustua ihmisiin spontaanisti.” ”Tai hei, onko sinulla jotain vinkkejä siihen, miten suomalaisiin tutustuisi parhaiten?” Preuß innostuu.

Erasmus-vaihto-opiskelijat opiskelevat elokuun ajan suomea intensiivikielikurssilla. Kun osaa ainakin perusfraasit, suomalaisiin tutustuminen on helpompaa, Preuß ja Schlager arvelevat.■

Kynnys lähteä vaikka kv-järjestöjen toimintaan on isompi, koska suomalaiset ajattelevat, ettei niitä ole suunnattu heille.

Tämän haluaisin muuttaa.”

”

Laura Riuttanen ESN:n puheenjohtaja

laiseen kulttuuriin”, Pavlov sanoo. NISOn tapahtumissa on yleensä 2–5 suomalaista, mutta hallituksessa heitä ei ole yhtään.

ESN Oulun aktiiveista suunnilleen puolet on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia opiskelijoita, järjestön puheenjohtaja Laura Riuttanen kertoo. Hän arvelee, että useimmat vaihtoopiskelijat kyllä löytävät myös suomalaisia kavereita. Sen sijaan suomalaiset jäävät helposti ilman kontakteja kansainvälisiin opiskelijoihin. ”Suomalainen joutuu näkemään vähän vaivaa, että etsiytyy ulkomaalaisten opiskelijoiden joukkoon. Kynnys lähteä vaikka kv-järjestöjen toimintaan on isompi, koska suomalaiset ajattelevat, ettei niitä ole suunnattu heille. Tämän haluaisin muuttaa”, Riuttanen sanoo.

Työelämärelevanttia ilonpitoa Markkinointia opiskeleva Laura Riuttanen korostaa, ettei ESN:n toimintaan lähteäkseen tarvitse olla valmiiksi mikään kosmopoliitti. Riittää, että tulee toimeen englanniksi ja haluaa tutustua ihmisiin. Vaikka ei ehtisi aktiiviksi, tapahtumiin saa mielellään tulla. ”Tämä on helppo ja hauska

tapa tutustua ihmisiin. Samalla oppii tuntemaan eri kulttuureja ja saa myös työelämän kannalta hyödyllisiä tietoja ja taitoja.

Harvalla alalla tehdään töitä pelkästään suomalaisten kanssa.”

AIESEC eroaa Oulun yliopiston muista kansainvälisistä järjestöistä siinä, että sen päätehtävä on järjestää opiskelijoille harjoittelu- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia. AIESEC koordinoi ulkomaalaisille suunnattuja vapaaehtoisprojekteja Oulussa ja lähettää Oulusta opiskelijoita maailmalle harjoitteluun tai vapaaehtoistöihin. ”Näitä projekteja järjestäessä oppii samalla työelämätaitoja, kuten projektinhallintaa ja talouden suunnittelua. Hallitukseen otetaan noin 20–30 jäsentä, jotta kaikille riittää tekemistä ja vastuuta”, puheenjohtaja Ermela Bufi kertoo.

Lisää suomalaisia kaivattaisiin Bufin mukaan myös AIESECiin. Paikallisilla on nimittäin hyvä käsitys siitä, millaisia sosiaalisia projekteja Oulussa kannattaisi järjestää.

Tänä vuonna AIESECilla on uusi sukupolvienvälisyysprojekti, jossa vapaaehtoiset suuntaavat vanhainkoteihin ja tekevät pohjoissuomalaisten ikäihmisten kanssa yhdessä esimerkiksi käsitöitä. ■

Murmanskin yliopistossa kandintutkintonsa tehnyt NISOn puheenjohtaja Victor Pavlov sai vaihdossa Norjassa ollessaan paljon ideoita siitä, mitä kansainvälisille opiskelijoille voisi järjestää. ESN:n puheenjohtaja Laura Riuttanen taas oppi omana vaihtoaikanaan Ranskassa, kuinka asioita ei ainakaan kannata hoitaa. ”Siellä ei osattu järjestää mitään. Jos vaihtareille järjestettiin retki, varmasti unohdettiin kertoa jotain tärkeää”, Riuttanen nauraa. oulunylioppilaslehti

Aloita keskustelu vaihtarin kanssa tai tehkää ryhmätyö yhdessä. Se on helpompaa kuin bileissä tutustuminen.

Juhlahumussa on hankala tietää, synkkaako tässä nyt oikeasti.”

”

Ermela Bufi AIESEC Oulun puheenjohtaja Oulussa syksystä 2011

Kansainväliset tapahtumat, kuten NISOn lenkkeilykerho ja korupajat ovat kivoja ja rauhallisia tilanteita, joissa pääsee helposti juttelemaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.”

”

Victor Pavlov NISOn puheenjohtaja Oulussa syksystä 2012

Kansainvälistyjän tapahtumakalenteri 2.–21.9. Haku AIESEC Oulun hallitukseen osoitteessa aiesec.fi/ member-application 7.9. ESN & NISO Afternoon Lämsänjärvellä 11.9. Vulcanalia: ESN ständeilee, NISO goes to Vulcanalia 13.9. NISOn tervetuliaisbileet 17.9. International dinner party ESN:n kiltahuoneella, huone HK204 18.9. Café Lingua alkaa Aularavintolassa (joka torstai klo 17 eteenpäin) 19.9. ESN:n city rally ja tervetuliaisbileet 24.9. ESN:n uusien jäsenten rekryilta 25.9. NISOn leffailta 27.-29.9. ESN:n mökkiviikon- loppu Siiranjärvellä

KOMMENTTI • Veera Adolfsen

Kansainvälisyyskupla on universaali riesa ERASMUS-BLASE, Erasmus bubble, Erasmus-kupla.

Kun kävin keväällä Kölnissä vaihdossa, huomasin, että yleismaailmallisella lapsella on monta nimeä.

Erasmus-kuplalla tarkoitetaan suunnilleen sitä, että vaihto-opiskelijat hengaavat vain keskenään.

Uuden asuinmaan kulttuuriin tutustutaan vähän kuin turistina, koska syvempiä kontakteja paikallisiin ei ole. Ohut yhteys paikallisiin harmittaa monia, mutta päivät täyttyvät toisaalta mukavasti muutenkin: on opintoja, vaihtaribileitä ja uusien kavereiden, kielten ja kulttuurien sekamelska.

Vaikka suomalaiset mielellään ajattelevat olevansa erityisen vaikeasti lähestyttäviä ja kylmiä tyyppejä, kansainvälisyyskuplia tavataan varmasti kaikkialla, missä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Se on ihan ymmärrettävää.

TYHJÄSTÄ SOSIAALISEN ELÄMÄNSÄ aloittava vaihto-opiskelija ensinnäkin tarvitsee ystäviä ja tekemistä ihan eri tavalla kuin kaverinsa ja harrastuksensa jo löytänyt, opintojen parissa puurtava paikallinen. Paikallinen ajattelee, ettei ole järkeä tutustua paremmin kivanoloiseen tyyppiin, joka muutaman kuukauden jälkeen vilahtaa taas kotimaahansa. Nihkeitä nuo paikalliset, ajattelee vaihto-opiskelija ja lähtee kansainvälisiin juhliin, joista löytää yhden illan aikana viisi uutta kaveria.

Kuplan puhkaiseminen hyödyttäisi kuitenkin molempia. Kun paikallinen ja ulkomaalainen tulevat kavereiksi, vaihto-opiskelija voi alkaa ymmärtää maata, jossa elää. Paikallinen taas saa uuden näkökulman omaan ympäristöönsä ja saa oman kulttuurinsa asiantuntijana tuntea itsensä huippuhyödylliseksi.

Ilman saksalaisia kavereita tämänkeväinen bondaukseni Kölnin kaupungin kanssa olisi jäänyt aika ohueksi. Moni kulttuuriin, historiaan ja kieleen liittyvä mysteeri ei olisi selvinnyt. Tänä syksynä suunnitelmissani onkin pistää hyvä kiertämään. ■

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

ALANVAIHTAJAT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen • kuvitus Mikael Heikkinen

Loikkaus unelmien perään Opintotukikuukaudet hupenevat ja päättäjät hoputtavat siirtymään työelämään, mutta silti monia houkuttaa vaihtaa opiskeluala unelmiaan vastaavaksi. Pääaineen vaihtaminen voi olla pitkiä pohdintoja vaativa prosessi. Kompromissialan hylänneet ja haaveammattiaan lähemmäksi päässeet Mona Ahonen ja Juho Jaakola ovat tyytyväisiä ratkaisuihinsa.

ALAN VAIHTAMISTA harkitsevien pohdinnat ovat tuttuja Opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalvelujen suunnittelija Anita Perttuselle. Ohjausasiakkailla on monenlaisia syitä kyseenalaistaa opiskelualansa. Yksi yleisimmistä on niin sanottu kolmannen vuoden kriisi. ”Yleensä näissä tapauksissa tullaan suoraan lukiosta yliopistoon. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat sujuneet hyvin, mutta kolmannen vuoden aikana aletaankin pohtia, kiinnostaako ala oikeasti ja miksi isona halutaan”, Perttunen kuvailee.

Tällainen tilanne tuli eteen Mona Ahoselle. Kun hän vuonna 2009 haki yliopistoon, ensisijaisena toiveena oli laajaalainen luokanopettajakoulutus ja toisena hakukohteena suomen kielen pääaine. Varavaihtoehtoon Ahonen pääsi, eikä se tuntunut hullummalta, joten hän sopeutui ajatukseen tulevaisuudesta äidinkielen opettajana.

Kolmannen opiskeluvuoden syksynä ensimmäisessä opetusharjoittelussaan hän tuli siihen tulokseen, että olisi sittenkin mukava opettaa pieniä lapsia, eikä valmentaa lukiolaisia äidinkielen tekstitaidon kokeeseen. ”Harjoittelun jälkeen tein suomen kielen kandidaatintutkielman. Sitten tuli tunne, että pitää vielä kokeilla hakea

luokanopettajapuolelle, koska muuten asia olisi jäänyt vaivaamaan”, hän kertoo.

Toisella yrittämällä opiskelupaikka heltisi, ja syksyllä 2012 Ahonen aloitti teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa.

Opiskeluala kannattaa miettiä tarkkaan Toinen tavanomainen alan vaihtajien ryhmä ovat ”arvokriisiläiset”, jotka joutuvat törmäyskurssille opiskelualansa arvomaailman kanssa. Perttusen mukaan esimerkiksi taloustieteiden opiskelijat voivat kokea, etteivät markkinatalouden kovat arvot olekaan linjassa omien, ihmisläheisempien ihanteiden kanssa.

Opiskelu voi alkaa tökkiä myös silloin, jos yliopistoon tulee miettimättä sen tarkemmin, mitä oikeasti haluaa. Suoraan papereilla sisään ei olekaan välttämättä paras taktiikka. ”Lukioon pitäisi saada nykyistä enemmän akateemisiin opintoihin liittyvää ohjausta, sillä aina opiskelijat eivät tiedä, mitä oikeastaan lähtevät opiskelemaan. Kurssien sisällöt ja yliopisto-opiskelun käytännöt laajoine kokonaisuuksineen voivat yllättää.”

Perttunen muistuttaa, että

Suomen kielen opiskelun teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen vaihtanut Mona Ahonen teki viime keväänä mekatroniikan kurssilla pienen, sähköllä toimivan kuplavolkkarin. Kieliasioita hän ei alan vaihtamisesta huolimatta ole hylännyt, vaan saa pätevyyden opettaa äidinkieltä yläkoulussa.

pääaine kannattaa miettiä huolella omien kiinnostusten mukaan, sillä toisten toiveita miellyttääkseen ei pidä opiskella. ”On tapauksia, että lähdetään opiskelemaan samaa alaa kuin tyttö- tai poikaystävä. Joskus ala valitaan vanhempien kehotuksen mukaan. Näissä tapauksissa omat mieltymykset voivat myöhemmin pulpahtaa pintaan.”

Toisinaan työelämään liittyvät epävarmuudet voivat ahdistaa niin paljon, että pääaineen vaihtaminen alkaa houkutella. Tällaisissa tapauksissa opiskeluala kiinnostaa, mutta työllisyysnäkymät ovat epäselvät. Esimerkiksi humanistiset generalistiaineet kuten historia, kielet ja kulttuuriantropologia saattavat tuntua heikosti työllistäviltä. Perttunen muistuttaa, että akateeminen loppututkinto antaa kuitenkin valmiudet monenlaisiin urapolkuihin niin yksityisellä ja julkisella sektorilla kuin järjestöissä.

Pääainekriisin taustatekijänä voi olla myös ulkopuolisuuden tunne, jos alusta asti ei ole päässyt mukaan opiskelijaryhmään, saanut opintoja käyntiin tai tullut tutuksi opettajien kanssa. Joskus kyydistä voi tippua, jos opiskelijan sosiaalinen elämä kiltatoimineen ja juhlineen vie mennessään.

Anita Perttusen mukaan pääaineen vaihtajia on paljon myös biokemian, fysiikan ja kemian opiskelijoissa, jotka lukevat luonnontieteitä, kunnes pääsevät lääketieteelliseen tiedekuntaan. Näin on käynyt Juho Jaakolalle, 21, joka opiskeli kaksi vuotta fysiikkaa ja @ylkkari

7/2013 | 13

aloittaa tänä syksynä lääketieteen opinnot. Jaakolan arvion mukaan samalta fysiikan vuosikurssilta noin puolet tuntui olevan epävarmoja alalle jäämisestään.

Välivuodet kypsyttävät opintoihin Juho Jaakolalle kirkastui lukiossa, että ainoa vaihtoehto tulevaksi ammatiksi on lääkäri.

Työssä kiinnostavat erityisesti ihmisten kohtaaminen ja auttaminen. Fysiikan opiskelun hän otti välivuosien kannalta. ”Lukion jälkeen oli niin hektistä järjestää omaa elämää, että välivuodet antoivat hengähdysaikaa. Opiskelupaikka taas loi turvallisuuden tunnetta, kun sai opintotuet ja edullisen opiskelija-asunnon”, Jaakola näkee.

Fysiikan opiskeluun käytetyt vuodet eivät hänen mielestään ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä parissa vuodessa ehti sisäistää opiskelutaitoja ja oppia ymmärtämään syvällisemmin fysiikkaa. Lääketieteen pääsykokeessa fysiikan tietojen soveltamisesta oli suuri hyöty. ”Viime vuoden syksyllä kävin lähinnä kursseja, jotka auttoivat pääsykokeessa. Heti tammikuun toisena päivänä aloitin lukemisen kokeeseen enkä käynyt enää kursseilla”, Jaakola kertoo.

Myös Mona Ahonen koki

opiskelun turvallisena ratkaisuna lukion jälkeen. ”19-vuotiaana en halunnut töihin tai lähteä ulkomaille. Jälkeenpäin ajateltuna välivuosi olisi voinut olla fiksu vaihtoehto. Kaverini on ihmetellyt, miten kukaan voi mennä suoraan lukiosta yliopistoon.”

Nuoren aikuisen elämässä tapahtuu niin paljon, ettei ole ihme, jos pää menee välillä pyörälle, eikä tiedä, mitä haluaa tehdä. ”Parikymppisenä muutetaan kotoa, itsenäistytään, muodostetaan ensimmäisiä parisuhteita. Samalla pitäisi vielä päättää, mitä haluaa opiskella ja tehdä työkseen”, Perttunen luettelee. Hän korostaa, että kasvaminen ja aikuistuminen vaativat oman aikansa, eivätkä kaikki välttämättä ole valmiita opiskelemaan heti lukion jälkeen. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan. ”Jotkut taas tietävät jo varhain haluavansa vaikkapa insinööriksi tai lääkäriksi. Silloin on mielekästä aloittaa heti opiskelu ja valmistua nopeasti.”

Opintojen venymisestä, keskeytymisestä tai alan vaihtamisesta ei kannata tuntea syyllisyyttä, vaikka vallitseva poliittinen keskustelu pyörii pikatutkintojen ja työurien pidentämisen ympärillä.

Perttunen puolustaa myös välivuosia ja työssä käymistä

opintojen ohessa. ”Välivuosi on hyvä pitää, jos sopivaa koulutusalaa ei löydy.

Vuodet kannattaa käyttää kokemusten hankkimiseen työelämästä, aktiiviseen tiedonhankintaan koulutusvaihtoehdoista ja

sen miettimiseen, mitä oikeasti haluaisi opiskella. Ei pidä jäädä vain kotiin löysäilemään. Todennäköisesti valmistumisen jälkeinen työllistyminen vauhdittuu, kun työkokemusta on kertynyt”, Perttunen muistuttaa.

Vinkkejä loikkaamista pohtivalle Anita Perttusen vinkit pääaineen vaihtamista miettiville: 1. Mieti, miksi haluat vaihtaa alaa. Onko opiskelutahti liian kova? Onko opiskeluala niin vaikea, että et pääse kursseja läpi? Huolettaako työelämä? Onko omassa elämässä jokin muu kriisi, joka vaikeuttaa opiskelua?

Erittele syyt ja mieti, miten voisit ratkaista tilanteen.

2. Keskustele mietteistäsi esimerkiksi Opiskelijakeskuksen opinto- ja uraohjauksessa, omaopettajasi kanssa tai vertaile ajatuksia kavereittesi kanssa. Uskalla avata suusi ja pohtia ääneen.

3. Yritä pakertaa kandidaatintai maisterintutkinto loppuun, jos sen on viittä vaille valmis. Mieti sitten, mitä voisit tehdä. Kaksiportainen tutkintorakenne, joustavat opintopolut sekä maisteriohjelmat antavat uusia mahdollisuuksia.

Juho Jaakola vietti pari vuotta fysiikkaa opiskellen ja pääsi kolmannella yrittämällään lukemaan lääketiedettä.

Turvaa kalleimpasi Alle 20 sentillä päivässä saat nuorten kotivakuutuspaketin.

Valitse mistä välität eniten, ja voita se.

folksam.fi

sentillä päivässä. oulunylioppilaslehti

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluiden suunnittelija Anita Perttunen kehottaa opiskelijoita seuraamaan omia unelmiaan. Ohjauskeskusteluun kannattaa hakeutua, jos alan vaihtaminen askarruttaa.

Monialaisia osaajia tarvitaan

Koska alan valintaan liittyvät pohdinnat aiheuttivat päänvaivaa Mona Ahoselle, hän kävi juttelemassa opintoneuvojan kanssa. Se oli viimeinen niitti hakupäätökselle. ”Opintoneuvoja kysyi, miksi en hakisi uudestaan. Jos hän ei olisi kannustanut vaihtamiseen, en ehkä olisi hakenut”, Ahonen arvelee.

Anita Perttunen kehottaa harkitsemaan pääaineen vaihtamista tarkkaan. U-käännöstä opintojen suhteen ei kannata tehdä suin päin. Opiskelijakeskuksen ohjaajien ja omaopettajan kanssa on hyvä keskustella, onko vaihtaminen oikeasti järkevää vai voisiko alkuperäinen koulutusala sittenkin sopia. ”Akateeminen tutkinto antaa mahdollisuuksia niin monenlaisiin tehtäviin, että tutkinto yksin ei määrää, mihin töihin tulevaisuudessa päätyy.

Omia kiinnostuksia voi seurata, vaikka tutkinto olisi mikä tahansa”, Perttunen muistuttaa ja lisää, että työelämä muuttuu koko ajan, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Epävarmuudensietokyky onkin nykyään yksi työelämätaito.

Mona Ahonen on malliesi-

merkki, sillä hän on rakentanut tutkintoaan omien kiinnostustensa mukaan ja tulevaisuuden työnäkymiä silmällä pitäen.

Hän toivoo, että erikoinen ja monialainen tutkinto on eduksi valmistumisenjälkeisessä työnhaussa.

Kasvatustieteilijä ei ole hylännyt ensimmäistä opiskelupaikkaansa vaan on uuden alan rinnalla suorittanut puuttuvia kirjallisuuden sivuaineen kursseja, jotta saisi luokanopettajana myös pätevyyden opettaa äidinkieltä peruskoulun ylemmillä luokilla.

Suomen kielen opiskelijana Ahonen pystyy lukemaan pitkäksi sivuaineeksi myös S2- eli suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuden. ”Minua kiinnostaa maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavan luokan opettaminen.

Ennen peruskoulun suomenkieliseen opetukseen osallistumista heidän pitää opetella kieltä, jotta koulunkäynti onnistuu. Ainakin Etelä-Suomessa on paljon tarvetta valmistavan luokan opettajille”, Ahonen tietää.

fuksia haittaa. Kun pitkäaikainen haave opiskelupaikasta on saavutettu, intoa riittää. ”Realististen unelmien eteen kannattaa tehdä töitä. Nyt pääsen sitten uusien haasteiden pariin. Lääketieteessä ja lääkärin ammatissa on loputtomasti opittavaa”, Jaakola toteaa.

Myös Ahonen pohtii, että ammatillisista unelmistaan luopuminen olisi voinut myöhemmin työelämässä aiheuttaa tyytymättömyyttä. Vaikka äidinkielen opettajaksi ryhtyminen

olisi ollut helppo ratkaisu, Ahonen on hyvillään, että uskalsi yrittää uudelleen luokanopettajaopintoihin. ”Hetki oli oikea ja energiaa riitti lukea pääsykokeisiin, joten olisi ollut hölmöä jättää hakematta”, Ahonen perustelee. Hänen kokemuksensa mukaan aiemmat opinnot antavat perspektiiviä uudelle alalle, ja opiskelustakin saa enemmän irti kuin ensimmäisellä fuksikerralla.

Myös Perttunen kannustaa

opiskelijoita seuraamaan unelmiaan ja opiskelemaan lisää tai suuntaamaan opintojaan uudelleen. ”Työura on niin pitkä, että ammatin on hyvä kiinnostaa.

Pelkän rahan takia ei pidä raataa. Kun ihmiset ovat oikealla alalla, se on yhteiskunnan kannaltakin ihanteellinen tilanne.”

Opiskelualansa kyseenalaistajille Perttusella on vielä kliseinen mutta paikkaansa pitävä huojennus: koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa alaa. ■

Joustavasti toiselle alalle JOS PARIN VUODEN OPISKELUJEN jälkeen tulee siihen tulokseen, ettei halua valmistua nykyiseltä alaltaan, joustavissa opintopoluissa voi olla ratkaisu tilanteeseen. Polkuja pitkin on mahdollista hakea kandidaatintutkinnon jälkeen suorittamaan maisterivaiheen opintoja toiseen koulutusohjelmaan myös eri tiedekunnassa.

Oulun yliopiston Koulutuspalvelujen suunnittelija Tanja Kähkönen kertoo, että joustavat opintopolut on räätälöity työelämän tarpeiden sekä opiskelijoiden toiveiden ja palautteen perusteella. ”Opintopolkuja on suunniteltu hyödyntäen Oulun yliopiston monialaisuutta. Kahden tutkinnon yhdistäminen on kussakin opintopolussa nähty relevanttina työelämän kannalta.”

JOUSTAVAT OPINTOPOLUT alkoivat pilottihankkeena kolmisen vuotta sitten. Tuolloin polkuja oli neljä, ja nykyään eri vaihtoehtoja tarjotaan liki kolmekymmentä. Mahdollisuuksia joustaviin opintopolkuihin järjestetään jokaisessa kuudessa tiedekunnassa. Hyppääminen toiselle alalle edellyttää kuitenkin aiempien opintojen soveltuvuutta uusiin maisteriopintoihin, joten siirtymismahdollisuudet ovat rajatut.

Joustaviin opintopolkuihin voivat hakea vain kandidaatiksi valmistuneet tai pian valmistumassa olevat opiskelijat, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus Oulun yliopistoon. Maisterit, diplomi-insinöörit ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet eivät siis voi opiskella maisteriopintoja joustavien opinto-

Mielekäs työ tyydyttää Mikäli Ahonen valmistuu luokanopettajaksi viidessä vuodessa, yliopisto-opinnot tulevat kestämään yhteensä kahdeksan vuotta. Hän myöntää, että aika tuntuu pitkältä, mutta ensimmäiset neljä vuotta ovat hurahtaneet nopeasti. Ahonen olisi valmistuessaan 27-vuotias. Se ei hänen mielestään kuulosta pahalta.

Juho Jaakolallakin on vielä edessään vähintään kuusi vuotta opiskelua, mikä ei lääketieteen

polkujen kautta. Joustavan opintopolun valitseva luopuu maisteriopinto-oikeudestaan alkuperäiselle alalleen. ”Etuna on se, että opiskelija ei käytä opiskeluaikaansa ja opintotukikuukausiaan turhaan.

Aiempi tutkinto saadaan hyödynnettyä, eikä opiskeluja tarvitse keskeyttää tai hakea uudelle alalle päävalinnan kautta”, Kähkönen sanoo.

Joustavien opintopolkujen hyvänä puolena on suunnittelijan mukaan myös se, että tulevan pääaineen opintoja voi suorittaa sivuaineena jo kandidaattivaiheessa.

HAKIJOITA OHJELMIIN on ollut muutaman vuoden aikana yhteensä noin kuutisenkymmentä, joten tunkua poluille ei ole ollut. Kähkönen toivookin, että tiedotuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa muistutettaisiin vaihtamismahdollisuudesta. ”Joustavat opintopolut voivat tulevaisuudessa olla Oulun yliopiston valtti. Abipäivillä hakijat voivat innostua monitieteisestä tutkinnosta ja hakea pääaineeseen joustava opintopolku mielessään”, Kähkönen väläyttää.

Hakuajat maisteriopintoihin ovat maalisja lokakuussa. Valintakriteerinä on opintojen aloitukseen mennessä valmis kandidaatintutkinto soveltuvalta alalta. Haettavan alan aiemmat opinnot katsotaan eduksi, ja myös opintomenestyksestä on hyötyä.

Tarkempaa tietoa poluista ja hakemisesta löytyy osoitteesta www.oulu.fi/yliopisto/ opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut

CAIO UUSISSA KÄSISSÄ • teksti Veera Adolfsen • kuvat Mikael Heikkinen

Caio aukesi uudelleen

Avajaispäivän alkuillasta Ravintola Caion suurin asiakasryhmä koostui opiskelijoista. Tuotantotalouden opiskelijat olivat varustautuneet teekkarilakein.

KAIJONHARJUN ostoskeskuksessa sijaitseva, opiskelijoiden suosima ravintola Caio avasi ovensa uudestaan 15. elokuuta.

Uniresta sulki pitkään tappiota tehneen Caion kesäkuun alussa.

Nyt ravintola pyörii uuden vuokralaisen voimin.

Tuotantotalouden opiskelija Tapani Himanka tuli jo avajaispäivänä uuteen Caioon nauttimaan pizzaa ja olutta. ”On täällä tullut viime vuosina käytyä satunnaisesti, varmaan kuukausittain. Samalta näyttää kuin ennenkin, mutta ruokapuoli on parantunut”, Himanka arvioi.

Ravintolan uudesta tulemisesta ilahtui myös Matti Bräysy, joka istuskeli avajaisiltana pöydän ääressä Magic-pelikorttei-

neen. Korttipelirinki on kokoontunut Caiossa torstaisin jo vuosikausia. ”Pelit ovat olleet kesän ajan jäissä. Suunnitelmissa oli siirtyä syksyksi yliopistolle, mutta nyt pelejä päästäänkin jatkamaan täällä.”

Bräysy itse kertoo tulleensa ravintolaan pelaamaan en-

simmäistä kertaa lukiolaisena 90-luvun lopussa. Silloin ravintola oli ”kapakkamaisempi”.

Uuden vuokralaisen myötä ravintolakonseptia on rukattu.

Caio aukeaa aikaisemmn ja tarjoaa myös lounasta. Opiskelija-asiakkaita kosiskellaan ruoka- ja juoma-alennuksilla. ”Pitää parantaa palvelua ja tarjota hyvää ja edullista ruokaa, niin kyllä tämä kannattaa”, ravintoloitsija Jarmo Jokikokko toivoo. ■ Uuden Caion aukioloajat löytyvät Caion Facebook-sivuilta.

Matti Bräysy oli tyytyväinen, että pelikortti-illat pääsivät jatkumaan tutussa paikassa. @ylkkari

/ Vulcanalia

Wednesday 11.9.2013 07 pm - 01.30 am

Toppila’s Möljä

The

biggest opening party of the academic year!

Redrama 11 Mieskuoro Huutajat 09.40 pm Dj Eaves (Rollomatik) 00.00 - 01.30 am Voice of Vulcanalia 07.30 - 09.30 pm The ride of your life awaits you!

Cloakroom (bags only) 2 euros!

PM Wesibussi rides FREE 07 - 09 pm 2,5€ 09 pm ----->-

69

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

LYHYET

VULCANALIAN PÄÄESIINTYJÄ • teksti Veera Adolfsen

”Silkkaa kiksii ja adrenaliinii” Sony Music Finland

Redrama eli Lasse Mellberg ei jää viilaamaan laulujaan pitkäksi aikaa, ellei niissä ole jotain, mikä korvaan kuulostaa väärältä. “On tärkeää, ettei biisejä hio kuoliaaksi. Se magia, joka musiikissa on ja joka joissain biiseissä onnistuu välittymään, syntyy siitä, että jokin osa on sattumankauppaa.

Liikaa ei saa suunnitella.”

Ilta Vulcanaliassa ke 11.9.

Vulcanalian päälavalle nouseva Redrama räppäsi jo silloin, kun harva suomalainen oli edes kuullut koko musiikkilajista. Viimeiset neljä vuotta musiikin tekeminen on tuntunut huippuhyvältä, tänä keväänä Clouds-singlen julkaissut artisti kertoo. tavoittaminen ei ole aivan helppoa. Lopulta puhelimen päähän saa kiireisen mutta hyvin innostuneen muusikon. Studiolla on tehty töitä ”hulluun tahtiin” ensi vuoden alussa ilmestyvää albumia varten. ”Teen yleensäkin tosi paljon töitä studiossa. Vain parhaat biisit päätyvät millekään levylle. Levy-yhtiön mielestä uuden levyn materiaalit ovat jo kasassa, mutta itse haluaisin tehdä vielä lisää”, artisti kertoo.

Musiikinteko maistuu hankalampien vaiheiden jälkeen nyt erityisen hyvältä. Räppäri laskeskelee eläneensä viimeiset kolmeneljä vuotta melkein jatkuvassa flow-tilassa. Työnteosta saa usein saman huikaisevan tunteen kuin 14-vuotiaana, kun oli korviaan myöten ihastunut johonkuhun. ”Musiikin tekeminen on nyt silkkaa rakkautta, kiksii ja adrenaliinii. Mutta ei näin ole ollut koko ajan. Jossain vaiheessa meni viisi vuotta niin, ettei mikään tuntunut miltään eikä mikään biisi kuulostanut miltään.”

LAULAJA-RÄPPÄRI REDRAMAN

Maan alta muoti-ilmiöksi Redrama, oikealta nimeltään Lasse Mellberg, innostui musiikista jo alle kouluikäisenä. Musiikin kuuntelemisesta ei vain saanut tarpeekseen, hän muistelee. ”Kuuntelin kaikkea heavysta grungeen ja punkiin. 14-vuotiaana tutustuin räppiin, ja se iski heti todella lujaa. Ei siinä jäänyt miettimään, että kannattaisiko mun nyt alkaa räpätä. Aloin vaan.”

Redraman ensimmäinen omakustannealbumi ilmestyi vuonna 1999. Tämän vuoden toukokuussa artisti julkaisi Cloudssinglen yhdessä Backstreet Boysista tutun A. J. McLeanin kanssa. Siinä välissä Redrama on seurannut aitiopaikalta, kun Suomen rap-skene on mullistunut kokonaan. ”Rap oli Suomessa 90-luvulla tosi un-

derground. Silloin ei ollut Youtubea eikä Facebookia eikä musiikki levinnyt netissä.

Jos joku asia, kuten rap-musiikki, ei ollut kaupallisessa mediassa, sitä ei yksinkertaisesti ollut. Ei meillä ollut Helsingissä hajuakaan siitä, jos joku teki räppiä Oulussa.”

Vuosituhannen taitteessa rap nousi nopeasti suurten levy-yhtiöiden suosioon.

Oli Fintelligens, Paleface, Don Johnson Big Band, Avain ja monta muuta. ”Äkkiä rap alkoi kiinnostaa mediaa ja levy-yhtiöitä aivan valtavasti, koska se oli jotain uutta. Suomiräpistä tuli käsite.”

Meni viisi vuotta niin, ettei mikään tuntunut miltään eikä mikään biisi kuulostanut miltään.”

”

Monilla rap-buumiin hypänneistä ura jäi tosin lyhyeksi. ”Ehkä jotkut ajattelivat, että räppäämällä voi menestyä nopeasti ja helposti, vaikka eihän mikään toimi niin.

Lahjakkuus on lopulta vain pieni osa siitä, mitä tarvitaan. Kyllähän eteenpäin mennäkseen täytyy tehdä tosi paljon töitä.”

Englanti tärkein työkieli Suomenruotsalainen Redrama on riimitellyt urallaan kolmellakin eri kielellä, eniten kuitenkin englanniksi. Englannista on 20 vuoden aikana vähitellen hioutunut luontevin räppäyskieli. ”Nykyään säkeet tulevat mieleen pitkinä ja valmiina. Aluksi se oli sellaista räpeltämistä, että laitoin sanan ja sitten seuraavan. Ennen myös käytin biiseissä paljon vaikeampaa kieltä. Nykyään uskallan

• Keskiviikon Järjestömessut

ja opiskelijaetupäivä klo 10-14 pääkampuksella Linnanmaalla.

• Vulcanalia Toppilan Möljän kesäteatterialueella klo 19-02.

•

Narikka 2 EUR, muuten tapahtuma on ilmainen.

• Illan pääartistina Redrama.

Voice of Vulcanalia -bandikisassa Laika, T. Fire ja Collie Magnum.

• Puolenyön jälkeen suitset ottaa DJ Eaves (Rollomatik).

• Illan aikana Teekkaritorvet ja mieskuoro Huutajat heittävät yleisölle maistiaiset taidoistaan.

ilmaista itseäni selkeästi.”

Viime vuosina Redrama on räpännyt myös ruotsiksi minialbumeilla Samma på svenska ja Pakkå Ruåtsi. Äidinkielellä sanoitusten tekeminen on kaikkein nopeinta, artisti sanoo. Kaikkein vaikeinta sanoittaminen on suomeksi. ”Puhun suomea 97 prosenttia ajasta, mutta se on mun mielestä jo rakenteensa puolesta vaikea kieli räp-sanoituksiin. Hyvät suomenkieliset lyriikat ovat tosin sitten tosi hyviä.”

Opinnot vielä puolitiessä Redrama nousee Vulcanaliassa monituhatpäisen opiskelijayleisön eteen. Helsinkiläisräppärillä on Ouluun hyvä suhde. ”Olen keikkaillut siellä tasaisin väliajoin, ja aina on ollut ihmisiä ja hyvä meno. Luulen, että näistäkin tulee mahtavat bileet.”

Omista opiskeluajoistaan Helsingin Pop & jazz -konservatoriossa 90-luvun loppupuolella Redramalle on jäänyt mukavat muistot. Se muusikkoa tosin vähän harmittaa, että opinnot jäivät aikanaan kesken, kun työ musiikin alalla ajoi ohi. ”Opiskeluaika oli mahtavaa, ja hauskoja muistoja jäi varsinkin viikonlopuista. Olen leikitellyt ajatuksella, että ehkä vielä joskus hankin ne paperit”, räppäri naurahtaa. ■

Hakkarainen valittiin ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 7.8. uudeksi puheenjohtajakseen filosofian ylioppilas Janne Hakkaraisen. Hakkarainen puheenjohtaa edustajistoa loppuvuoden ajan.

“Tämä on todella mielenkiintoinen haaste. Ylioppilaskunta on itselleni tärkeä ja läheinen yhteisö, joten on mukava päästä puheenjohtamaan ylintä päättävää elintä”, Hakkarainen sanoo.

26-vuotias Hakkarainen toimii Oulussa myös vihreiden kaupunginvaltuutettuna. Hän vakuuttaa, että intoa ja aikaa riittää myös edustajistotyöhön.

“Suhtaudun tähän hommaan hyvin intohimoisesti. Näen niin, että päällekkäisistä luottamustoimista on hyötyä ja ne tukevat toinen toisiaan. Ylioppilaskunnalle tuskin on haittaa siitä, että toimin myös kaupunginvaltuutettuna.”

OYY: Kaupunkistrategiasta hyvät eväät tulevaisuuteen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta kiittelee kannanotossaan Oulun kaupungin tuoretta Kaupunkistrategia 2020:a. Vahvuuksiaan korostava, nuoriinsa uskova ja hyvinvoiva kaupunki menestyy jatkossa, ja sillä on täydet mahdollisuudet kohota Pohjois-Skandinavian pääkaupungiksi. Erityiskiitoksen saa opiskelijoiden ja nuorten huomioiminen strategiatyössä.

Kannanotossa todetaan, että strategiatyön onnistumisen ratkaisevat kuitenkin tulevaisuuden panostukset sen toteuttamiseen. ”Lähitulevaisuuden päätökset esimerkiksi joukkoliikenteestä ovat ensimmäinen oiva tilaisuus ryhtyä sanoista tekoihin”, toteaa OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen.

OYY:n mielestä esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen kaupunkiin on hyvä tavoite ja sopii hyvin myös yliopiston tavoitteisiin. ”Tässä avautuu oiva tilaisuus kaupungin ja yliopiston yhteistyöhön esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvien ratkaisujen suhteen”, muistuttaa OYY:n hallituksen jäsen Juuli Juntura.

Myös osaamiseen investointi, yrittämisen mahdollisuudet ja asuinympäristön viihtyisyys ovat asioita, joihin panostaminen luo pohjaa Oulun tulevaisuudelle, OYY toteaa. @ylkkari

7/2013 | 17

Huipputiedettä perunasingosta robotinrakennukseen Tiedepäivänä 10. syyskuuta Oulun yliopisto avaa ovensa kaupunkilaisille. Päivällä koulu-ryhmät kiertävät yliopiston tutkijoiden ideoimissa työpajoissa, illalla tarjolla on esimerkiksi kaikille avoimia luentoja.

TEKSTI Veera Adolfsen OULUN YLIOPISTON Linnanmaan kampus kokee avajaisviikon tiistaina melkoisen mullistuksen, kun yli 5 000 vierasta tulee tutustumaan tieteen tekemiseen.

Kello 9–15 kampuksen valtaavat koululaisryhmät. Illalla järjestettävään elämykselliseen tiedetapahtumaan toivotetaan tervetulleeksi kaikki oululaiset.

Koululaisryhmiä odottaa yli 60 eri työpajaa, joita vetämässä on niin tutkijoita ja yliopiston opettajia kuin opiskelijoitakin.

Projektisuunnittelija Tiina Haapalainen ja koulutuspalveluiden johtaja Eva Raudasoja kiittelevät tutkijoiden intoa esitellä työtään: työpajaideoita saatiin lyhyessä ajassa ja paljon. Oululaisnuoret pääsevät esimerkiksi perehtymään hulluuden historiaan, tunnistamaan luita, rakentamaan robotteja ja ompelemaan älyvaatteita.

Tiedepäiviä on järjestetty Oulun yliopistolla ennenkin, mutta tässä mittakaavassa tapahtuma on ainutlaatuinen. ”Tänä vuonna vietetään uuden Oulun juhlavuotta. Yliopisto halusi osallistua siihen järjestämällä kaikkien aikojen suurimman Tiedepäivän”, Eva Raudasoja kertoo.

Ovet auki kaupungille Moni paljasjalkainen oululainen vierailee Linnanmaan kampuksella ensi kertaa vasta Abi-päivillä. Tiedepäivän avulla yliopistoa halutaan tehdä tutuksi uuden Oulun koululaisille ja lukio-opiskelijoille jo aikaisemmin. Järjestäjät toivovat Tiedepäivän helpottavan opiskelijarekrytointia ja ylipäätään antavan nuorille sytykkeitä kiinnostua eri tieteenaloista. ”Monilla yläkoulu- ja lukioi-

käisillä on käsitys, että tieteen tekeminen on ankeaa kirjojen tutkimusta, vaikka todellisuudessa tiede näkyy kaikkien arjessa”, Raudasoja kuvaa.

Järjestäjät korostavat myös sitä, että yliopisto haluaa olla osa kaupunkiyhteisöä ja läsnä oululaisten elämässä. Tiedepäivästä onkin tarkoitus tehdä säännöllisesti toistuva tapahtuma, mutta sen tarkempi tulevaisuus on vielä auki. Todennäköisesti tapahtumaa ei järjestetä vuosittain eikä tässä laajuudessa.

Opiskelijat tervetulleita iltaohjelmaan

Opiskelijoille Tiedepäivä näkyy ennen kaikkea ihmismassoina.

Päivän työpajoihin osallistuu noin 4 500 koululaista, ja iltaohjelmaan odotetaan tuhatta kaupunkilaista. ”Tapahtuma on kuin Abi-päivät yhteen päivään tiivistettynä”, järjestäjät luonnehtivat.

Työpajoja on paljon eri puo-

lilla kampusta, mistä voi seurata muutoksia opetusjärjestelyihin.

Myös liikennettä yliopiston ympäristössä järjestellään uusiksi.

Aularavintola palvelee päivällä normaalisti, mutta muuttuu neljän jälkeen avaruusravintolaksi.

Opiskelijalle ovet päivän työpajoihin aukeavat lähtemällä opiskelijaohjaajaksi. Iltaohjelmaan myös opiskelijoilla on vapaa pääsy.

Jos ehtii vain yhteen tapahtumaan, hyvä tärppi on esimerkiksi vuosikymmeniä Oulun yliopistossa itse keksimästään ortotopologia-pseudotieteestä luennoineesta Aapo Heikkilästä kertova iltaluento, järjestäjät vinkkaavat. Heikkilä piti työhuonetta fysiikan laitoksen siivouskomerossa ja nautti suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa. ”Aapo Heikkilällä on ollut todella kiinnostava rooli yliopiston historiassa. Se, miten hänet otettiin osaksi tiedeyhteisöä, kertoo paljon Oulun yliopiston hengestä.” ■

Työpajaohjaajille opinto- pisteitä ja viestintäpreppausta OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT

voivat ilmoittautua työpajojen ohjaajiksi 1.9. asti. Lisätietoa ilmoittautumisesta on ylioppilaskunnan nettisivuilla www.oyy.fi.

Opiskelijaohjaajat saavat työstään kaksi opintopistettä.

Ohjaajat perehdytetään työhönsä etukäteen, ja heille järjestetään viestintäkoulutus.

Koulutuksen tavoitteena on,

että opiskelijat osaavat viestiä omasta yliopistostaan ja osaamisestaan positiivisella tavalla.

Myös esiintymis- ja ryhmänohjaustaitoja harjoitellaan, Heidi Puusa viestintätoimisto Ground Communicationsista kertoo. ”Se, että osaa puhua yleisölle ja kertoa itsestään tai osaamisestaan on myös tärkeä työelämätaito”, Puusa muistuttaa. ■

Akateemiset puhallinorkesterit irrottelevat Oulussa TEEKKARITORVET ISÄNNÖI Puhallus-festivaalia Oulussa 13.– 15. syyskuuta. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali kokoaa tänä vuonna yhdeksän akateemista puhallinorkesteria konsertoimaan yhdessä. Kaikkiaan soittajia tulee parisataa.

Teekkaritorvien puheenjohtaja Anne Lukkarilan mukaan festivaaleilla kuullaan kaikenlaista musiikkia swingistä rock ‘n rolliin. Kaikilla osallistujaorkestereilla on oma tyylinsä. ”Yhteistä meille on yleisön huomioiminen ja pilke silmäkul-

oulunylioppilaslehti

Teekkaritorvet isännöivät Puhallus-festivaalia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999.

massa soittaminen. Esiintyessä ei pönötetä”, Lukkarila lupaa.

Puhallus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990, silloinkin Oulussa. Nyt kaupungista toiseen kiertävä festivaali palaa juurilleen ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella.

Akateemiset puhallinorkesterit esiintyvät lauantaina 14.9. ensin ilmaiskonsertissa Rotuaarilla klo 12 alkaen. Pääkonsertti Uudella Seurahuoneella alkaa viideltä. Lippu kolmituntiseen konserttiin kustantaa 10 euroa, opiskelijakortilla seitsemän. ■

Vierailija Samu Forsblom

Oulusta Suomen Tampere?

NÄIN ASIAN ILMAISI tuore kaupunginvaltuutettu Mikko Salmi, joka on lähtenyt aktiivisesti edistämään kaupunkikulttuurin asemaa kaupungissamme.

Tampereella onkin pitkät perinteet kulttuurin ja erilaisten tapahtumien kehittämisessä. Oulun kaupunki on juuri nyt luomassa uutta strategiaa, jossa ensimmäistä kertaa on tuotu kaupunkikulttuuri osaksi muita perinteisiä kaupunkikehityksen teemoja. Toistaiseksi asia on vasta sanoja paperilla, mutta kaupunkikulttuurin kehittämiselle tullaan luomaan konkreettinen tekojen lista, jossa toivon mukaan kuullaan laajasti myös teitä opiskelijoita; kaupunkikulttuurin itseoikeutettuja asiantuntijoita, tekijöitä ja kuluttajia.

Oulu on Euroopan nuorimpia kaupunkiseutuja: on hyvä, että vihdoinkin kaupungin syke, viriliteetti ja kulttuuriset teot nousevat kaupunkikehityksen tavoitteiksi ja sitä kautta konkreettisiksi toimiksi.

KAUPUNKIKULTTUURI on kiinnostavan ja vetovoimaisen kaupungin tärkein tekijä. Se on kuin hiiva, joka nostattaa taikinan perusainekset uuteen muotoon.

Kaupunkikulttuurin logiikka ei ole suoraviivainen, pikemminkin sumea. Positiivinen hulluus, kaaoksen ja järjestyksen oikea tasapaino on juuri se tekijä, joka tekee monista maailman kaupungeista mielenkiintoisia. Kaupunkikulttuuria ei voi luoda ylhäältä käsin ohjaten, on ymmärrettävä mistä tuossa monimuotoisessa kehitysprosessissa on kysymys.

OULULLA ON MAHDOLLISUUS kehittyä kokoansa vastaavaksi mielenkiintoiseksi kulttuurikaupungiksi.

Tämä onnistuu, kun kaupunkiorganisaatio, kansalaisyhteisöt, oppilaitokset ja yrityselämä omaksuvat uudenlaisen arvopohjan, joka perustuu kovan ja pehmeän immateriaalisen kaupunki-infrastruktuurin hyvään tasapainoon.

Kaupunkiorganisaation rooli kaupunkikulttuurin kehittämisessä on olla esteiden poistaja ja toimintojen mahdollistaja. Perinteisen, jäykästi toimivan virkamieskoneiston sijaan meidän on omaksuttava reagoiva ja kuunteleva asenne. On luotava ilmapiiri, jossa tapahtumat eivät ole poikkeustila, vaan osa normaalia kaupunkielämää.

Lupa-asioiden joustava käsittely, toimiva tapahtumainfrastruktuuri, nopeasti reagoiva avustuspolitiikka ja kumppanina toimiminen ovat esimerkkejä siitä, miten kaupunki voi mahdollistaa kansalaisista lähteviä luovia ideoita.

MAAILMALLA ON PALJON esikuvia luovan toimintaympäristön rakentamiselle.

Lyon on luonut kulttuurisen aluetyön mallin.

Siinä taidelaitokset toteuttavat projekteja kaupunginosissa osallistaen asukkaita mm. hip hop -oopperan tekemiseen tai taidenäyttelyyn ruokakaupassa. Myös asukkaiden omiin aloitteisiin reagoidaan rahoituksen muodossa.

Edinburgh puolestaan on koostaan ja syrjäisestä sijainnistaan huolimatta maailman menestynein festivaalikaupunki. Sen kompakti kaupunkikeskusta on elokuussa tapahtuma-aikaan kaaos, kun kahdeksan festivaalia levittäytyy kaduille ja toreille 200 stagen muodossa. Tämä luova kaaos on juuri se syy miksi yleisö rakastaa kaupunkia tapahtuma-aikaan.

MINÄ JA ME MUUT Oulun kaupungin tapahtumatiimin edustajat haluamme olla mukana tekemässä teidän kanssa Oulusta Suomen Oulua.

Kirjoittaja työskentelee Oulun kaupungin tapahtumapäällikkönä ja jazztrumpetistina.

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Hyvän ilman toimintaa Footbagin potkiminen on kulttuuriantropologiaa neljättä vuotta opiskelevalle Heikki Myllylahdelle jokakesäinen aktiviteetti.

Heikki Myllylahti muistelee ennätyksensä olevan sata syöttöä putkeen. Footbag-pelaajien maailma ei silti kaadu, vaikka pallo tippuisi maahan. ”Peli vain jatkuu entiseen malliin”, Myllylahti opastaa.

PUISTOSSA HENGAILU JA HYVÄ SEURA saavat Heikki Myllylahden, 25, kaivamaan kankaasta valmistetun pallon esiin. Footbagringissä tarkoituksena on syötellä palloa toisille, pitää peli käynnissä ja pallo ilmassa. ”Yhteistyö on pelin idea, ei kilpailu. Siten se eroaa muista pallopeleistä. Bagin potkimisen voi ottaa rennosti”, Myllylahti selventää.

Hän ei harjoittele temppuja koskaan yksikseen, koska pelikavereita riittää kaveripiirissä ja sen ulkopuolella. Footbag-kulttuuriin kuuluu, että tuntemattomien peliin pääsee aina mukaan. ”Footbag-ringeistä olen saanut uusia tuttuja. Tuntemattomien kanssa pystyy pelaamaan ihan yhtä hyvin kuin kavereitten kanssa. Joskus mukaan saattaa tulla kunnon guruja, jotka näyttävät omia kikkailujaan.”

Myllylahden mielestä footbagin hienous on siinä, että pelin voi pystyttää spontaanisti, sillä pieni pallo kulkee huomaamattomasti mukana. Koko viime talven hän kantoi vahingossa footbagia repussaan. Varusteiden suhteenkaan ei ole vaatimuksia. ”Ihan tavallisissa vaatteissa voi potkia.

Joskus housut ovat revenneet haaroista, jos kangas on ollut huonolaatuista. Kenkiä ostaessa tulee mietittyä, onko niillä hyvä potkia footbagia”, Myllylahti myöntää.

HELPON HARRASTUKSEN ALKU kymmenisen vuotta sitten oli Heikki Myllylahdelle hieman tuskainen, sillä palloon oli vaikea osua tai se lensi vääriin paikkoihin. Monena vuonna potkiminen tuntui alkukesästä jähmeältä. ”Lukion jälkeisenä talvena olin kavereitten kanssa neljä kuukautta Espanjassa. Siellä potkimme paljon bagia, ja sain oikean tuntuman palloon. Paikalliset olivat ihmeissään, kun pelasimme kaupungissa asvaltilla ja kivetyksillä. Siellä laji ei ole yleinen, vaikka jalkapallo on suosittua”, Myllylahti kertoo.

Footbagin ystävän suosikkialusta on lyhyt ja hyvin hoidettu nurmikko. Toissa vuonna Myllylahti ei malttanut odottaa viherrystä, vaan meni kämppiksensä kanssa huhtikuun alussa lumiselle luistelukentälle pelailemaan. Hän harmittelee, että Oulun urheiluhalleissa ei ole varsinaista sisätilaa footbagin potkimiselle, vaikka toiminnasta kiinnostuneita varmasti olisi.

KILTAHUONEKIERROS • teksti Veera Adolfsen • kuvat Mikael Heikkinen

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston tietojenkäsittelijöiden kilta Blanko ry Miten sinne pääsee: Geotieteiden käytävälle käännyttyäsi oikeanpuoleiset portaat alas kellariin.

Käytön aktiivisuusaste: Suuri, ruuhka-aikoina täynnä.

Tapahtumia: Lautapeli-iltoja kerran kuussa. Vappuisin kiltahuoneella jorataan teemadiskossa. ”Meillä on ollut esimerkiksi Arakornidisko ja Ridge Forresterin jäähyväisdisko.”

Samuli Heimonen (vas.), Jarkko Orava, Marko Saari ja Riku Suomela viihtyvät ainejärjestönsä Blankon kiltahuoneella, vaikka toivovat välillä, että tilaa olisi vähän enemmän.

Irkkaajien latautumispisteessä voi myös opiskella Uusi tiedekuntajako sysää tietojenkäsittelytieteen opiskelijat vuodenvaihteessa sähkö- ja tietotekniikan tiedekuntaan. Blanko ry:n kiltahuoneella ei uskota, että muutos aiheuttaa kummempaa identiteettikriisiä.

LOPPUKESÄN maanantaina tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Blanko ry:n kiltahuoneella on siistiä ja hiljaista. Kellarikerroksessa kahteen huoneeseen levittäytyvissä tiloissa riittää mukavan pehmeitä sohvia ja tuoleja. Käytös-

sä on myös pieni keittiö, jossa sopii keitellä kahvia. Nyt se on pimeänä, ja kahvikupit roikkuvat siistissä rivissä seinällä.

Kauan rauha ei enää kestä, vakuuttavat kiltahuoneella istuksivat Blankon hallituslaiset Jarkko Orava, Marko Saari, Sa-

Erikoista: Museonurkka, josta leijonanosan lohkaisee ikivanha tietokone. Seinää koristaa VR:n vanha Kupittaa – Kupitas -kyltti. ”Joku on varmaan joskus muinoin käynyt kupittamassa siellä”, hallituslaiset arvelevat.

muli Heimonen ja Riku Suomela. Alkusyksystä kiltikseltä ei välttämättä noin vain löydä istumapaikkaa. ”Etummaisessa huoneessa yleensä opiskellaan. Takahuoneessa porukka istuu sohvilla läppärit sylissä, juttelee ja kuuntelee tosi huonoa musiikkia. Myös Xbox on kovassa käytössä”, Blankon puheenjohtaja Jarkko kuvailee.

Kiltahuoneen nurkkiin on vuosien saatossa kertynyt kaikenlaista jännittävää, kuten @ylkkari

7/2013 | 19

Tuulen mukana, päivä kerrallaan

Raahelaissyntyinen Laura Lilja päätyi Kokkolan kautta Ouluun opiskelemaan.

Merenrantakaupungeissa koko ikänsä asunut lääkisläinen kokee olonsa kotoisaksi purjeveneessä.

Pari kesää purjehtinut viimeisen vuoden lääketieteen opiskelija Laura Lilja haluaa oppia ymmärtämään syvällisemmin purjehduksen saloja.

VIIME KESÄNÄ Laura Liljalla, 24, kävi tuuri, kun hän sai puolitutuiltaan kutsun viikon mittaiselle purjehdusretkelle Tukholman saaristoon. Aiemmin hän oli kerran käynyt tutustumassa purjehtimiseen Oulun Merenkävijöiden kouluvene Ompulla. Ruotsin-reissu oli avartava kokemus aloittelijalle, kun miehistö opetti nostamaan purjeita, lukemaan karttaa ja ohjaamaan venettä. ”Jännittäviä tilanteita tuli eteen. Kerran olin yksin kannella ohjaamassa, kun en huomannut purjeen puomin takaa yllättäen eteemme tullutta työvenettä, joka rupesi lopulta tööttäämään. Säikähdin ja huusin apua”, Lilja nauraa.

Onneksi neljän hengen miehistöstä sai tukea täpärissä tilanteissa. Liljan kokemuksen mukaan purjehtijat ovat muutenkin avoimia ja joustavia. Satamissa on ystävällinen ilmapiiri, sillä kaikkia tervehditään ja ollaan kohteliaita.

Tänä kesänä Laura Lilja pääsi näkemään suomalaista purjehduselämää, kun hän teki viikon mittaisen reissun serkkunsa veneseurueen kanssa Helsingistä Kotkaan. Merikartan luku, navigointi ja merimerkit alkavat

olla jo tuttuja. Purjeitten trimmaamisessa sen sijaan on vielä opeteltavaa. ”Täytyy yhtä aikaa tarkkailla esimerkiksi tuulen suuntaa, menosuuntaa ja purjeita. Se on haastavaa. Haluaisin oppia ymmärtämään purjehtimista kokonaisuutena syvällisemmin. Lajissa voi kehittyä koko ajan”, Lilja pohtii purjehduksen kiehtovuutta.

Häntä viehättää myös purjehtijoiden elämäntyyli, johon kuuluvat rentous, retkitunnelma ja hetkessä eläminen. Matkaa ei suunnitella tarkasti etukäteen, vaan aamulla katsotaan sään perusteella, mitä päivän aikana tehdään. Purjehtija on luonnon armoilla. Merellä unohtaa hetkeksi kaiken muun. ”On aika hieno ajatus, että tuuli kuljettaa meitä veden päällä. Purjehdus on aivan oma maailmansa. Välillä edetään mummon pyöräilyvauhtia, jos ei tuule. Silloin keitellään vaikka kahvia tai uidaan”, purjehtija kuvailee.

Koska veneseurueen kanssa ollaan pienessä tilassa yhdessä, puolituttujen kanssa ystävystyy väistämättä. Tältä kesältä esimerkiksi iltatee Svartholman satamassa auringonlaskua katsellen ja rupatellen jää Liljan mieleen yhteisenä, ihanana hetkenä.

Blankon kiltahuoneen katossa roikkuu kauan sitten vuosijuhlalahjaksi saatu konjakkipullo. ”Se on ollut moneen kertaan tarkoitus juoda hallituksenvaihtokaronkassa, mutta se aina säästynyt, kun tapahtumavastaavat ovat ostaneet tilalle vääränkokoisen pullon. Ehkä se ensi tammikuussa saadaan juotua.”

kasa liikennemerkkejä ja tietokoneita noin neljältä eri vuosikymmeneltä. Jarkon mukaan suuri osa tavarasta on sellaista, josta kukaan ei oikein tiedä, mistä se on tullut.

Killalla on tallessa jopa mallikappaleet järjestön eri vuosina fukseilleen tilaamista haalareista.

Valmistajien vaihtuessa haalarien sävy on vähitellen muuttunut tummemman siniseksi, pojat kertovat. ”Mutta hyvä vain, että meidät erottaa nyt paremmin sähköteekkareista.”

Asiat hoituvat irkissä Tietojenkäsittelytieteilijät mielletään usein irkkaaviksi nörteiksi. Blankolaiset myöntävät ylpeinä, että stereotypiassa on perää. oulunylioppilaslehti

”Irkkaus on meillä toimiva viestintämuoto, koska valtaosa blankolaisista on irkissä”, Riku Suomela sanoo.

Omat kanavansa on koko ainejärjestölle ja eri vuosikursseille. Fukseja opastetaan IRCin käyttöön tarvittaessa. Koska koko hallitus irkkaa, juoksevia asioita päästään hoitamaan jouhevasti: rahastonhoitaja voi vaikkapa kysyä IRCissä, saako erääntyvän laskun maksaa, vaikka sitä ei olisi vielä ehditty virallisesti hyväksyä kokouksessa.

Blankon kiltahuoneen erikoisuuksiin kuuluukin, että sohvapöydän ympärillä saattaa olla käynnissä monta eri keskustelua, joista osa käydään irkissä. ”On ihan järkevää irkata samassa huoneessa olevan ihmisen kanssa, jos muut puhuvat aiheesta, joka ei itseä yhtään kiinnosta, mutta ei halua häiritä keskustelua.”

Tiedekuntavaihdos ei pelota Lokakuussa 40-vuotispäiväänsä juhliva Blanko on vajaan 400 jäsenen ainejärjestö, joka jär-

jestää jäsenilleen monenlaisia tapahtumia. Eniten yhteistyötä Blankolla on luonnontieteilijöiden kattojärjestö OluTin lisäksi kulttuuritieteilijöiden, suomen kielen opiskelijoiden ja logopedien kanssa. ”Humanisteihin suuntautuminen on ihan luonnollista, poikavaltainen järjestö kun ollaan”, Suomela sanoo.

Viime aikoina suhteita on lämmitelty myös tietoteekkareihin, jotka ovat pian samassa tiedekunnassa. Vuodenvaihteessa blankolaiset siirtyvät luonnontieteellisestä sähkö- ja tietotekniikan tiedekuntaan, kun yliopiston tiedekuntajako muuttuu. Teekkareita blankolaisista ei silti tule, sillä opintojen rakenne pysyy ennallaan eikä tutkintonimike vaihdu.

Iskeekö sähkö- ja tietotekniikan tiedekunnassa opiskeleville tuleville filosofian maistereille identiteettikriisi? Tuskin, blankolaiset arvelevat. ”Meidän identiteettihän on jo valmiiksi se, ettei me olla oikein mitään. Olemme humanistimpia kuin teekkarit ja teekkarimpia kuin humanistit, eikä meidän opintoihin kuulu juuri lainkaan kovia luonnontieteitäkään”, Orava naurahtaa. ■

Blankon kiltahuoneen kalusteista osa on saatu poistoina yliopistolta. Monien tavaroiden alkuperä on kuitenkin hämärän peitossa, pojat kertovat.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella ARVIOT

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

PELI

PAYDAY 2 OVERKILL Software

Haarukassa Petrus Saari Ikä: 21 vuotta.

Opiskelee prosessitekniikkaa Oulun yliopistossa, 1. vuosi Kotoisin: Oulaisista Asuu: Oulun Hiirosessa Harrastukset: kalastus, juokseminen, salibandy Lautasella: Mexicanaburgeri

Kahvila

Kino-grilli Prosessitekniikan opinnot aloittanut Petrus Saari testasi Kino-grillin Mexicana-burgerin.

Oliivit eivät uppoa Prosessitekniikan opinnot aloittaneella Petrus Saarella on odottava fiilis yliopisto-opiskelun suhteen. Armeijan ja välivuoden jälkeen motivaatio opiskeluun on korkealla. Vapaa-ajalla Petrus kalastaa ja urheilee monipuolisesti – uusimpana harrastuksenaan frisbeegolf.

Kävipä mies kesän aikana myös mustikkametsällä, että voi taas leipoa piirakoita.

Miten päädyit opiskelemaan prosessitekniikkaa?

Tekniikka kiinnosti, mutta ei ollut selvää tavoitetta, mille tekniikan aloista haen. Prosessitekniikalla on kuitenkin mahdollisuus työllistää monelle eri alalle ja siinä on hyviä suuntautumisvaihtoehtoja. Lukion jälkeen olin ensin puoli vuotta töissä, vuoden armeijassa ja sitten taas puoli vuotta töissä.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Jonkin verran kyllä. Käytännössä teen kämpällä kaikki ruoat itse. Korkeintaan viikonloppuisin ostan valmisruokia tai käyn jossain syömässä. Kanaruokia teen tosi paljon.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En muuten, mutta ennen inttiä tein toimistotyötä, joten jätin hiilarit vähemmälle mutta en kokonaan pois. Silti painoa tuli viisi kiloa lisää!

Millä herkuttelet?

Kana ja riisi toimii aina. En osaa herkutella millään pitsalla tai hampparilla, enkä suklaalla.

Ennemmin tulee lähdettyä syömään johonkin oikeaan ravintolaan.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Oliivit. Kaikki muu menee

paitsi oliivit, ja niitäkin olen yrittänyt opetella syömään.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Oululaisessa ravintolassa söin kerran pässinkiveksiä, kuningasrapua ja etanoita. Oli ihan sikahyviä.

Missä: Albertinkatu 10.

Mitä: Perinteistä grilliruokaa.

Muuta: Paikassa toimii nykyään myös Scanburger.

Toimittaja testasi: Kreikkalaisen hampurilaisen.

Arvio: Hamppari oli yllättävän hyvää, mutta vaikea syödä. Kokoa siis oli. Plussat myös ystävällisestä palvelusta.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

lainen ei ollut niin perus grillihampurilainen, enemmänkin ketjumainen.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Mitä tykkäät tästä ruokapaikasta?

Kahviloissa käyn usein. Se on enemmänkin sellaista ajanvietettä.

Eipä tästä ole huonoa sanottavaa. Avara ja siisti. En ollut aikaisemmin käynyt, mutta varmasti tulen uudestaan.

Maistuiko se hampurilainen?

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Yllätti positiivisesti. Ruoka oli sopivan tulista. Hampuri-

Jos grillinä arvioidaan, niin voisin antaa 4½. ■

RUOTSALAISET TEKEVÄT hyviä räiskintäpelejä. DICE:n supersuosittu Battlefield-pelisarja saa seurakseen maanmiehien, Overkill Softwaren jatko-osan parin vuoden takaiselle Payday: The Heist -rikoskimarasimulaattorille.

Kaava on pysynyt samana: pelaajat ohjaavat yhtä neljästä ammattirikollisesta ja murtavat porukalla kassakaappeja, ryöstävät pankkeja ja kähveltävät jalokiviä pitkin amerikkalaiskaupungin katuja ja kiinteistöjä. Useimmiten pelaajien kyseenalaiset ansaintamenetelmät eivät jää poliisilta huomiotta, ja suurin osa keikoista kääntyykin ehtymättömän virkavaltavirran silppuamiseen pakoautoa odotellessa.

Suurin osa keikoista kääntyy ehtymättömän virkavaltavirran silppuamiseen pakoautoa odotellessa.”

”

PARASTA ANTIA on kuitenkin pelin heittämä haaste: pystyvätkö pelaajat suorittamaan ryöstönsä ilman poliisihälytystä? Yhteistyöpelin luonne nousee hiippailua yrittäessä täyteen loistoonsa. Pelaajien täytyy hallita sekä jalokiviliikkeen ympärillä tallailevat ihmiset, kuin sisällä lattialla itkevät panttivangit. Kuka tahansa voi laukaista hälytyksen pelaajien huomion herpaantuessa.

Kukkahattutädeillä on varmasti hiuksensa kynittävänä tämän pelin teemojen kanssa ja välillä sitä pysähtyy miettimään itsekin että mitä sitä tuli taas tehtyä. Toisaalta rikollisen leikkiminen neljän hengen kaveriporukassa on vaan yksinkertaisesti hauskaa.

Mikael Heikkinen

@ylkkari

7/2013 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti Saga Skiftesvik • kuvat Johanna Mujunen LEVYT

Uskotaan: on se ankeaa, kun ei osattu keksiä mitään omaa...”

” KUUDES SILMÄ Kuudes silmä

silmä on vuoden paljon puhuttuja kotimaisia tulokkaita, joka ei esikoisalbuminsa perusteella ratsasta trendeillä mutta ei toisaalta – ja ikävä kyllä – myöskään omaperäisyydellä. Niin kotimaiset kuin ulkomaiset 80-luvun alun goottisynkistelyt, kuten Musta Romanssi, Joy Division ja The Cure, on huolella tutkittu ja päätetty ottaa ohjenuoraksi.

Musiikillisesti Kuudes silmä ei siis tarjoa mitään uutta: itseään toistavat, melodiset bassokuviot kiemurtavat kolkon tomikompein höystetyn rumputömistelyn päällä, ja kaiutetun äänimaiseman kruunaavat näkHELSINKILÄINEN KUUDES

kileipäsoundein rämisevät kitarat ja pitkät kosketinäänet, jotka soitetaan luonnollisestikin ”juuri niillä oikeilla” soundeilla. Onhan tämä muotokielen puolesta tyylikästä, mutta kaikki tuo on jo tehty. Soittotaidon puutteen voi yrittää peittää myös muuten kuin matkimalla muita.

Genrekaanonin apinoinnin lisäksi Kuudennen silmän akilleenkantapäitä ovat laulu sekä lyriikat. Silloin, kun tarpeettomalla teinipunk-angstilla rääytyistä sanoituksista saa selvän, huomio kiinnittyy niiden kömpelyyteen ja naurettavaan osoitteluun. Esimerkiksi ”Heräsin eikä mua masenna / tää on outo päivä” on korniudessaan jo niin hyvä biisin aloitus, että suupielestä pääsee tahaton hörähdys.

Uskotaan: on se ankeaa, kun ei osattu keksiä mitään omaa.

Marko Pyhähuhta

lokkuutta, jotta levyä mieluusti repeatilla kuuntelee. Sanoituspuolella eräänlaisen konseptilevyn punaisena lankana kulkee tarina nuoresta, jostain Itä-Euroopan nuhrulasta hienoon metropoliin isäänsä etsimään lähtevästä naisesta.

WHITE LIES Big TV

JOS JOY DIVISION -vertaukset tuntuvat Kuudennen silmän kohdalla aivan oikeutetuilta, lontoolaisen White Liesin kohdalla niitä on aina ollut vaikea ymmärtää. Vokalisti Harry McVeigh’n kuulasta, kaikulaitteen niellyttä ääntä on niinikään verrattu Ian Curtisiin, mikä tuntuu yhtä kaukaa haetulta. Myös kolmannen albuminsa kohdalla White Liesin yhtymäkohdat löytää post-punkin sijaan paljon helpommin melodramaattisesta 80-luvun syna-avusteisesta popista, esimerkiksi Ultravoxin maisemista.

Tuntuu, että White Liesin soundi vain kasvaa albumi albumilta, ja mikäpä se on tahkotessa stadionasetusten sekä biisinkirjoittamisessa tarvittavan viisasten kiven kerran löydyttyä.

Kertosäkeissä on yhä riittävästi koukkuja ja sovituksissa kohta-

oulunylioppilaslehti

Kertosäkeissä on yhä riittävästi koukkuja ja sovituksissa kohtalokkuutta, jotta levyä mieluusti repeatilla kuuntelee.”

”

Liekö yhtenäinen kertomus biisien takana auttanut, mutta bändin lyriikoista vastaava basisti Charles Cave onnistuu kynäilijänä edeltäviä albumeita paremmin ja turhilta tökeryyksiltä vältytään (kuolemaakaan ei tällä kertaa tarvitse edes mainita). Harmillinen kömpelyys on sen sijaan päätösraidan erityisen pöhkösti toteutettu fadeout, joka jättää suuhun hienoisen coitus intin maun. Tällaiset biisit ja levyt haluaisi kuulla loppuun asti.

Marko Pyhähuhta

Zombiekumppareissa kaivauksille Toisen vuoden arkeologian opiskelija Marisa Kuusisto ihailee Marie Antoinetten tyyliä ja on keksinyt tavan piristää kaivauspäiviä.

Miten kuvailisit tyyliäsi?

Tyylini on melko sekalainen ja riippuvainen päivän tunnetilasta. En osaa asettaa omaa tyyliäni mihinkään tiettyyn tyylikategoriaan.

Mikä on varhaisin vaatteisiin liittyvä lapsuusmuistosi?

Muisto liittyy uusiin ihaniin valkoisiin kenkiin, jotka äitini osti minulle erään kauppareissun päätteeksi. Olin erittäin ylpeä uusista kengistäni, ja muistan, miten odotin innolla sitä hetkeä, kun isäni palaisi töistä ja saisin esitellä kenkäni hänelle.

Miten pukeuduit teini-iässä?

Vaatekaapissani on yhä vaatekappaleita, joita olen käyttänyt jo teininä. Uskon, että olen aina pukeutunut suhteellisen samantyylisesti, sillä tyylini on aina ollut melko sekalainen.

Mikä on vaatekaappisi suurin aarre? Entä häpeäpilkku?

Aarteita on monia, ja uusi suosikki löytyy suurin piirtein joka kuukausi. Rakkaita vaatekappaleita ovat muun muassa mummon varastosta esiin kaivetut vintage-ihanuudet. Häpeäpilkun taakkaa kantavat harteillaan noin kymmenen vuotta vanhat nallepyjamat, joiden kuminauhavyö on niin löystynyt, että vyötärönympärys huitelee luultavasti jossain metrin yläpuolella.

Millaista palautetta tai huomiota pukeutumisesi yleensä saa?

Joskus tutut tai tuntemattomat saattavat kehua esimerkiksi vaatteitani, kenkiäni tai laukkuani. Toisinaan ihmisten ilme paljastaa heidän miettivän, mitä ihmettä minulla on päälläni.

Kerran yökerhon naistenvessassa sain ensin kuulla vuolaita kehuja rohkeasta ja omalaatuisesta tyylistäni. Kymmentä minuuttia myöhemmin tanssilattialla eräs henkilö tuli puolestaan kysymään, juhlinko polttareitani.

Ilmeisesti vaatetukseni oli hänestä hivenen liian omituinen ollakseen normaalia pukeutumista.

Miten pukeudut kaivauspäivinä?

Kaivausten asuvalintoja sanelevat sää sekä kenttäolosuhteet. Yleensä pukeudun ulkoiluhousuihin ja huppariin tai tpaitaan.

Jottei kaivauksilla pääsisi kuitenkaan ihan masentumaan, olen hankkinut itseäni piristämään kumisappaat, joita koristavat vihreät zombien kasvot.

Kenen tyyliä ihailet?

Ihailen esimerkiksi Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten tyyliä, mutta minulla ei ole varsinaisia tyyliesikuvia. Inspiroidun lähinnä kuvista, joita näen lehdissä tai netissä, sekä tavallisten kaduntallaajien pukeutumisesta.

Marisa Kuusisto pukeutuu naisellisen leikkisästi. Erityisesti hän rakastaa kenkiä.

Millainen pukeutuminen kääntää pääsi kadulla?

Kiinnitän huomiota ihmisiin, jotka erottuvat jollain tavalla edukseen muiden kaduntallaajien joukosta. ■

FINE POINT • by Maria Yarandaykina

UUNO

One Year In Oulu STUDYING IN OULU for a year I can assure you – this is the place to be: extensive international programs, reputable professors and amazing facilities against the background of no tuition fees being charged.

First I came here as an exchange student. But after a while I realized that I would like to complete a full Master’s degree. Now

Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

I’m a student in the International Business and Management Programme at the University of Oulu.

The variety of courses to choose from is rather impressing here. And it is, basically, up to you to decide when and which ones to take. It secures you a great deal of free time that you can dedicate to a part-time job, self-education or some superficial pastimes (as you prefer). That was how yours truly got a chance to become

an “Uuno” journalist in the coolest student newspaper “Ylkkäri”.

Frankly speaking, Oulu offers a lot of opportunities to both Finnish and international students. Thus, you should consider harvesting them as your personal quest: business challenges, sports and arts competitions. I won one of those challenges last year, and now I’m starting my own business with a team of other students. How cool is that? And you can do it too.

TEARS FOR FEARS AND JAWS • text Margarita Khartanovich • graphics Mikael Heikkinen

The Nine Circles of University Life (or how to make the most of it?)

IF YOU HAVE EVER READ or heard of Dante’s “Divine Comedy”, you must know that the Italian poet divided “Inferno” (Hell) into nine circles. Each that followed was more difficult to handle than the previous one. And the ninth circle was the hardest of all.

I don’t mean to compare the University of Oulu to Hell (though some of you might like the idea) – I just want to underline that student life is multi-layered, and that in order to benefit from

it, one needs to see a bigger picture.

Of course, higher education can lead to a successful future and open many doors. But the fact it can lead to those things does not make it the reason behind studying.

Universities do not provide some kind of production-line products (read “graduates for the labour market”).

They offer you a skillset that you can use beyond the “employability” tag.

Many students arrive at university

not knowing what they want to do in life. University offers you privileged years of “flexible identity”. Thus, it is important to use the time wisely; the days are long and the years are short.

The next few years will go by much faster than you think.

As you grow older and start work, the mind’s ability to retain is reduced and work — not learning — becomes a priority. University is the phase of your life when you can ask yourself what is

it that interests you, and if you don’t know yet, try and keep as many options in your life to open these doors along the way. You have to expose yourself to all aspects of university life, create your own personal value and build networks from the very start.

BE ORIGINAL AND THINK BIG, because the biggest danger in life is not aiming too high and missing but aiming too low and getting there.

THE CIRCLES

1

SOCIALIZIATION

University is an ideal place to socialize and build relationships that hold you in good stead through life. Fresher’s Fair is designed to get you joining up to all sorts of weird and wonderful societies where you could meet likeminded people.

The days you will spend in university are ones that you will remember for the rest of your lives. Would you rather look back on a night of sitting in bed watching a movie, or a night out filled with random encounters and adventures?

2

COURSES AND SUBJECTS

Universities allow one to be a lot freer. But it is necessary to maintain the sanity of a basic study discipline. Setting a timetable is a priority need.

TIPS: Take interesting classes, not just easy ones.

Start long-term projects the day they are assigned.

Befriend a professor (letters of recommendation, internships, awards). Ask one question at every lecture. Don’t do all of your reading but concentrate on areas to be tested. Work in fifty-minute chunks, taking ten-minute breaks in between each chunk of work.

Do schoolwork every day.

3

FACILITIES

Take advantage of the resources around you, and not just for your uni work, but for your other interests too. Want to speak more languages, or learn about HTML? Then take the chance and use self-study rooms, computer classes, libraries, etc.

4

STUDENT UNION

Get involved in Student Union activities.

There is more to student life than sitting in lectures. You will learn about politics, administration, public campaigns, journalism, etc.

Employers are not looking for standard CVs. They want candidates to reference the opportunities they have grasped and created at university. So, do it while you can. Seek out new experiences rather than waiting for them to come to you.

5

INTERNATIONAL EXPERIENCE

Study abroad. What better time to experience the world than as a carefree student? There is also the opportunity to add “life experience” to your résumé, something that many employers value from graduates straight out of uni.

Befriend exchange students. It’d be difficult to live in every different culture and observe it first-hand. But if you befriend people from those cultures, you get a small window into a world that might otherwise be opaque. Too many of us flock to universities as a bastion of different ideas, but then stick within certain groups. Making friends with exchange students allows you to view the world from a variety of different perspectives.

6

KNOWLEDGE AND SKILLS

Focus more on yourself, less on the degree. “Your degree isn’t the source of awesome.

You are.”

Don’t worry too much about your major. Develop deep skills by taking on random opportunities and progressing within a particular theme. Don’t be afraid to explore subjects outside of your immediate faculty.

7/2013 | 23 MENOT Ilmoita seuraavat menot 9.9. mennessä toimitus@oyy.fi LUKUVUODEN AVAJAISET Tule aamupäivällä 9.9. Rotuaarille rentoon avajaistilaisuuteen. Fukseille fuksimerkki ja Uniresta tarjoaa hernekeittoa.

HI, 5 • by Bianca Beyer

TIEDEPÄIVÄT Oulun yliopisto järjestää Tiedepäivät 10.9. Linnanmaan kampuksella.

mupäivällä klo 10-14 ainejärjestömarkkinat ja opiskelijanetupäivä.

Vulcanalian iltajuhla klo 19 Toppilan Möljällä! Alkuillasta Voice of Vulcanalia -bändikisa, mieskuoro Huutajat ja Teekkaritorvet.

Illan pimentyessä lavalle nousee pääartisti Redrama. DJ Eaves tanssittaa juhlijoita puoli kahteen.

VULCANALIA Tule 11.9. lukuvuoden siisteimpään aloitukseen! Aa-

PUHALLUS 2013 Teekkaritorvet ry järjestää 13.-15.9.2013 Oulussa

valtakunnallisen opiskelijaorkesterifestivaalin. Ohjelmassa muun muassa ilmaiskonsertteja Rotuaarilla. Pääkonsertin liput 7e / 10e.

Lisäinfoa www.puhallus.eu

Hi, 5

OLO RY Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n ylimääräinen yleiskokous pidetään 12.09.2013 klo 16.00 alkaen luokassa KTK210.

Kokouksessa valitaan tilintarkstaja vuosille 2012 ja 2013.

“You might have a dozen international friends after an ESN event. But if you want to find Finnish ones, you might need to look harder. And don’t give up – Finnish mates will stay by your side forever. Take them to Hupisaaret, Turkansaari or Hailuoto. Biking, sports Ariane, France (get a sports-pass!), music (ask for rooms at uni!) and the seaside (sit at Torinranta!) are always a must-do in Oulu.”

Ariane’s secret tip is 2 in 1 – 1 week at the end of May turns Oulu from winter to summer, 1-bar offers the best cocktails in both seasons.

The 7 Seven Capital Sins of University Life: 2) Drinking and partying way too much 3) Lazing around 4) Indulging in a depression 5) Facebook and Internet-surfing 6) Staying in a Comfort Zone 7) Narrow-mindedness and bigotry

Paradise

•

Taking gap years or leaves of absence

• Visiting a psychologist • Changing the major/university/ country

• Dropping out of the university

7

INTERNSHIPS AND PART-TIME JOBS

University is not just about studying, but also learning how to seize opportunities when they arise. You need a set of practical experiences that will give you a competitive edge.

If your course doesn’t include a work-based program, have a chat to your course coordinator or the career service for assistance. They will be able to point you in the right direction.

oulunylioppilaslehti

8

• A successful graduate • Employment or own business • Wealth, self-realisation, high professional achievements

• Appraised expertise • Having a historical contribution

CREDITS AND GRADES

Don’t think of credits and grades as something to get through a class. There should be fire in the belly to get to the bottom of the subject. It is more helpful in the long run.

Don’t kick your butt in first and second year stressing over grades: get a tutor, practice and study. Putting school first is relative but if you want to succeed you need balance.

#Multinational #OpenMinded #Piano #Sports #Acting #Photography #ESN

#Pets #Chemistry #Zombies #Talkative #Traveling #Reading #Clumsy

1) Procrastinating

Purgatory

Oulu Insiders!

9

THESIS AND GRADIATION

Employers expect graduates to have technical and discipline competences from their degrees but require graduates also to demonstrate a range of broader skills and attributes: team-working, communication, leadership, critical thinking, problem solving and managerial abilities.

By truly furthering your thoughts, considering other views, researching complex situations, opening up your mind, and imagining possibilities while you study, your employability should improve hugely. Employability skills shouldn’t be an afterthought, but an integral part of your overall learning.

“I find my friends through talking. To everyone, about everything – it’s fun and makes people remember me.

About sledding, for example, cause in Oulu you can do that for at least half a year (e.g. at Raksila hill). Then to warm up, we love Graali’s atmosphere.

Oulu’s nature is amazing – whether you walk at the sea (with or without your dogs), go jogging, or play minigolf, outdoors is the place to be!”

Unique like her, Oulu is the place to Karoliina, be for Karoliina – where else can you see Finland disoriented elks in the city, the air guitar world championship or a Zombie Walk?

#Engineering #Metal #Videogames #Party #Fun #Awesomeness #Humble “If you don’t wanna stay inside during fall and do weightlifting, video-gaming, cooking, studying, etc. – well, then you definitely need several layers of proper clothes. I can give you a manual on that, contact me! Otherwise, party during summer and prepare for winter. Oh, and party during Wappu, it’s insane for a week up here.”

Marcelo, Mexico Marcelo parties at Kulma (warm!), Jumpru (handy!), Apollo (spacious!), Kaarle (cozy!), and 1-bar (loungy!).

#Salsa #Volleyball #Physics #(Too)Kind #Understanding #VoluntaryWork “When it gets dark and depressive, you should move your ‘behind’ even more than before: to the sauna, on the dance floor, at salsa courses (a great thing in Oulu!), towards your friends – otherwise you will be even more tired. For lazy people: vitamin D comes in the form of pills also. Against all odds there is always light in Oulu – midnight sun in summer and northern lights in winter. Combine it with Teemu, Finland other elements: enjoy water activities like canoeing or ice-hole swimming!”

Besides pills, Teemu eats pancakes at Pannukakkutalo, the world’s biggest pizza at Romeo and hot salsa at Amarillo.

#Ambitious #UpForAnything #Determined #Modern #MissionThesis “Did you know you could go shooting here? You should try! No living creatures Anila, though. I love horseback riding and Pakistan wouldn’t wanna hurt any animal. But overall, Oulu means freedom and independency for me, and I enjoy every second. Get started with joining some student organizations!”

When Anila is not busy fishing for data for her Master’s thesis, she might as well fish some real fish – and probably releases it, once caught.

Jätä nyt hakemus Kunta-asunnot Oy:n pitkäaikaiseen ja turvalliseen vuokra-asuntoon.

Elo-syyskuun aikana saat asunnon vuokrattua ilman vuokravakuutta.

Tartu tilaisuuteen ja toimi!

Kampanja koskee ainoastaan uusia hakijoita ja vuokrasopimuksia.

KAS KAS Pesä ilman vakuutta! www.kas.