YLKKÄRI 6/2013

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 6/2013 53. vuosikerta

Katutanssia näyttämölle Korpeen minibudjetilla Kajaanilaiset Ouluun

UUNO I want my Oulu I want to start an argument!

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

6/13 12.6.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 6 500 kpl TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Uuno Coordinator uunoproject@oyy.fi.

Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihin s.12 Katutanssia ja elokuvaa yhdistävä Ruutana toi katutanssin korkean profiilin näyttämölle.

KANSI Nestori Törmä LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Ashley Last, Heidi Niemelä, Nestori Törmä, Tytti Tuppurainen, Jarmo Korteniemi, Minna Koivunen, Tuija Patana, ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 28.8.2013. Deadline materiaaleille on 19.8.2013

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

I want my Oulu p.22 What is a city/town for you? Is it just a place with bright lights, lots of buildings and roads where you have to co-exist with other humans for this or that reason? When we live in one city for quite a while, we absolutely stop noticing it. It turns into a blurry background to our life, and we boil over when it takes centre stage and complicates our routine with construction works, slippery roads, scary explosions on Rotuaari and buses that come late.

Sisällys

Ajankohtaista

Kolumnit

4 Tiedekuntahallitusten tulo sai sinetin 4 Oulun bussifarssi, viimeinen näytös 6 OLO ottaa kajaanilaiset avosylin vastaan

7 Politics and the City: Tuhkasta nousee EMU 17 Hallitus linjaa: Aikaansaamisen salaisuus

Fuksiekstra

Uuno

9 Ajankäytön osaajat 10 Fuksin pikaopas

Matkalla

22 Hi, 5 Opportunities to become a festival volunteer in summer 22 I want to start an argument!

22 I want my Oulu

10 Korpeen opiskelijabudjetilla

Arviot

Kulttuuri

24 Sami Rajakylä: Pätkärunoilija 25 Daft Punk: Random Access Memories 21 HIM: Tears On Tape

12 Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihin

Kampuksella 18 Kampuksen kasvot 18 Verbaarion kielikolmio 20 Haarukassa 21 Näytät hyvältä tänään

Sarjakuvat

Ei tullu #Oulu’sta älykkäintä.

Taichungin asukkaat: elekää silti ylypistykö!

Teillä ei oo rössypottua eikä Potnapekkaa!

Miettikääpä sitä!

OulunYlioppilaslehti @ylkkari, 7. kesäkuuta

3 Rakas Päiväkirja 17 Lyhyempi oppimäärä

@ylkkari

6/2013 | 3

Intro

Pääkirjoitus • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Kuka pelastaisi Oulun yliopiston viestintäongelman?

Viisi kuukautta ja 21 päivää. Sen verran vierähti aikaa, ennen kuin Oulun yliopistolla pidettiin tiedotustilaisuus tiedekuntien uusjaosta, jonka keskeisen sisällön Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 13. joulukuuta 2012.

Oulun yliopiston opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan näkökulmasta tilanteelle voi sekä itkeä että nauraa. Miten voi olla mahdollista, että näin perustavanlaatuisesta muutoksesta ei viestitä isommalla volyymilla heti päätöksenteon jälkeen?

jonka mukaan asiat kerrotaan julkisuuteen vasta kun ne ovat täysin valmiita. Se on selitys vailla päätä tai häntää. Nyt puhutaan yliopistoyhteisöstä, joka elää siitä, että koko yhteisön voimaa käytetään hyväksi, kun päätetään isoista asioista tai toteutetaan isoja hankkeita. Se ei tarkoita sitä, että kaikille asioille pitäisi löytää konsensus – ei tietenkään. Vaan asioista pitää viestiä laajasti ja ymmärrettävästi, jotta yhteisön jäsenet voivat varau-

Rakas päiväkirja

Syyksi tarjoiltaneen selitystä,

tua mielissään tulevaan ja voivat valjastaa alitajuntansa käyttöön uusien ideoiden kypsyttelyä varten.

On aivan turha laskea mediaosumia, pyöritellä yksittäisen mainosmateriaalin visuaalista ilmettä tai laskea Oulun yliopiston Facebook-tykkääjiä, jos viestinnän lähtökohtana ei ole lähimainkaan sellainen avoimuus ja aktiivisuus, jota Oulun yliopiston kaltaiselta toimijalta pitää voida olettaa. Avoimuus ja aktiivisuus eivät tarkoita tyylittömyyttä. Eikä viestinnän kattavuus itsessään ole itseisarvo. Arvo tulee siitä, että hyvä viestintä estää epätietoisuuden ja seläntakana puhumisen – sekä luo me-henkeä. suoranaisesti keneenkään tai oikeastaan edes mihinkään. VasTämä kritiikki ei henkilöidy

Miten voi olla mahdollista, että näin perustavanlaatuisesta muutoksesta ei viestitä isommalla volyymilla?”

”

tuu yliopiston viestinnän toimivuudesta on viime kädessä yhteisesti viestintäpalveluilla, operatiivisella johdolla ja hallituksella, mutta samaan hengenvetoon voidaan todeta, että yliopiston johdon tai hallituksen ei liene järkevää käyttää kallista aikaansa viestintään liittyvien yksittäisten päätösten jahkailuun. Ja toisaalta viestintäpalveluja ei voi syyttää hitaudesta, jos sillä ei ole mandaattia viestiä asioista ilman johdon lupaa.

Voiko yliopiston viestinnän (tai usein sen puutteen) kurssia kääntää nopealla aikataululla parempaan suuntaan? Voi. Pitää voida.

Tulokulmia on monia,

mutta yksi niistä on helppo heittää ilmoille. Yliopistolla on toki oma viestintäpäällikkönsä, mutta viestintäjohtajan tonttia hoitaa rehtori. Voisiko asia olla toisin? Voisiko yliopistolla olla viestintäjohtaja, jolla on riittävästi valtaa viestinnän suuren linjan maalaamiseen?

Rahasta se ei ainakaan voi jäädä kiinni, sen verran suuresta ja tärkeästä asiasta on kyse.

Ajatus viestintäpäällikköä suurempaa valtaa käyttävästä viestintäjohtajasta ei ole kirjoittajan ikioma. Viestintäjohtajia löytyy useasta suomalaisyliopistosta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.

Rakas päiväkirja -sarjakuva loppuu Kuten

vasemmalla

olevasta

Päiväkirjasta voi päätellä, Anna Vuorinen lopettaa syyskuusta 2010 Ylkkärissä ilmestyneen Rakas päiväkirja -sarjakuvansa. ”Minusta on ollut mukavaa tehdä päivistä. Olen tyytyväinen siihen, että sarjakuvista on tullut hyvin omannäköisiäni sekä sisällön että visuaalisuuden puolesta – tästä kiitos Ylkkärille, joka on antanut minulle vapaat kädet. Olen yllättänyt itsenikin, koska luulin, että en ole mikään tarinankertoja”, Vuorinen muotoilee. yliopistossa kirjallisuutta ja suomen kieltä opiskellut filosofian maisteri, joka aikoo valmistua Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi vielä tänä vuonna. Vajaan kolmen vuoden aikana Vuorinen ehti luoda 34 sarjakuvaa. ”Minun mittapuullaani kolme vuotta on pitkä aika, ja koska opiskeluaikanikin lähenee jo loppuaan, tuntuu sopivalta Vuorinen on Oulun

oulunylioppilaslehti

jättää jäähyväiset päivikselle tässä vaiheessa. Uudet haasteet kutsuvat, ja nyt on hyvä hetki lopettaa hyvillä mielin”, Vuorinen toteaa.

Ylkkärin kuvitusten lisäksi Vuorinen on suunnitellut muun muassa Oulun yliopiston humanistisen killan uusimman kulttuurilehti Rumasanan visuaalisen ilmeen sekä kaupunkisuunnistus Amazing Oulun tämänvuotisen ilmeen. Niiden lisäksi hän on tehnyt useita muitakin kuvituksia – muun muassa Lapin ylioppilaslehteen. ■

Ville Koivuniemi

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

Ajankohtaista Teknillinen tiedekunta

Vanhoista tiedekunnista syntyi yhdeksän uutta tiedekuntaa. Käytännössä uudistus koski vain vanhaa teknillistä, luonnontieteellistä ja lääketieteellistä tiedekuntaa. Humanistiseen ja kasvatustieteiden tiedekuntaan ei tullut muutoksia. Taloustieteiden tiedekunta muutti ainoastaan nimensä.

Humanistinen tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekunta

Humanistinen tiedekunta

Taloustieteiden tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekunta

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

• Sähkötekniikka • Tietojenkäsittelytiede • Tietoliikennetekniikka • Tietotekniikka

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Teknillinen tiedekunta

Uusi tiedekuntajako

• Konetekniikka • Prosessi- ja ympäristö-

oulun yliopiston rakenneuudistus • teksti Ville Koivuniemi

tekniikka

Tiedekuntahallitusten tulo sai sinetin

• Tuotantotalous Arkkitehtuurin tiedekunta

Oulun yliopisto piti tiedotustilaisuuden uuden tiedekuntajaon viimeistellystä versiosta. Itse tiedekuntajakoon ei tullut juuri mitään uutta viime joulukuun päätökseen verrattuna, mutta tiedekuntahallitusten perustaminen varmistui.

Tiedekuntaneuvostot korvataan tiedekuntahallituksilla ensi vuoden alusta alkaen. ”Tämä on tärkeä asia. Tässä suhteessa meillä (Oulun yliopistolla) oli demokratiavaje. Yliopistoyhteisössä tiedon pitää kulkea ja henkilökunnan tulee pystyä olemaan mukana päätöksenteossa”, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kommentoi päätöstä.

Tiedekuntahallitusten kokoonpanoksi tulee tasajako professoreita, henkilökunnan edustajia ja opiske-

lijoita. Henkilökunnan edustajat valitaan toimeen hallintovaaleissa ensi syksynä. Todennäköisesti myös opiskelijaedustajat valitaan hallituksiin vaaleilla.

Hallituksiin valitaan eri ryhmien edustajia joko yksi, kaksi tai kolme henkilöä kustakin ryhmästä. Lisäksi hallitusten tulee valita yhdestä kolmeen ulkopuolista jäsentä osaksi hallitusta.

Hallituksen roolista tulee nykyistä

Yliopistoyhteisössä tiedon pitää kulkea ja henkilökunnan tulee pystyä olemaan mukana päätöksenteossa.”

”

Lauri Lajunen

tiedekuntaneuvostoa voimakkaampi.

Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että dekaanien valta laskee.

Tieto tiedekuntahallitusten tulosta kävi ilmi Oulun yliopiston tiedotustilaisuudessa, jonka päähuomio oli keskitetty vuonna 2014 voimaanastuvan tiedekuntajaon varmistumiseen.

Mitään suurempia muutoksia tiedekuntajakoon ei ollut vuoden 2012 joulukuun päätösten jälkeen tullut. Hallituksen 13. joulukuuta tekemässä pää-

kuka päätti joukkoliikenteestä? • teksti Ville Koivuniemi

Oulun bussifarssi, viimeinen näytös Oulun joukkoliikenteeseen tulee lähitulevaisuudessa reilu parannus. OYY lobbasi paremman joukkoliikenteen puolesta Kukaan ei voi antaa tarkkaa vastausta, mutta pyöritellään asiaa silti vielä kerran.

Tämän farssin piti loppua oululaisen opiskelijan näkökulmasta murheellisesti, mutta toisin kävi. Kerrataan siis alkuun itse uutinen: Oulun kaupunki satsaa joukkoliikenteeseen huomattavasti nykyistä enemmän rahaa tulevaisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa, että Linnanmaan ja Oulun keskustan välisiin linja-autovuoroihin tulee merkittävä parannus.

asian juurille. Koko farssin ydin on siinä, että Oulun ja sen yhdyskuntien joukkoliikennejaoston toimivallasta ei ole ollut yhteisymMutta palataan

märrystä. Yleinen oletus oli pitkään, että Oulun kaupunginvaltuusto pääsee itse päättämään Oulun joukkoliikenteen rahoittamisesta.

Toisin kävi. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen johtosäännössä sanotaan, että jaoston tehtävä on sekä määritellä että toimeenpanna joukkoliikenteen palvelutaso ja hintavelvoitteet Oulun osalta.

Yleisen oikeustajun näkökulmasta on erikoista, että pelkästään Oulua koskevan ja täysin Oulun omilla rahoilla rahoitettavan Oulun sisäisen joukkoliikenteen tulevaisuu-

Tämän farssin piti loppua oululaisen opiskelijan näkökulmasta murheellisesti, mutta toisin kävi.”

”

desta päätti vain seitsemän oululaisvaltuutettua sekä peräti viisi naapurikuntien edustajaa sisältänyt jaosto 67-henkisen valtuuston sijaan.

Vielä erikoisemmaksi pää-

töksenteon tekee se, että jaosto ehti päättää joukkoliikenteen kohtalosta jo kertaalleen toisin.

Maaliskuun 21. pidetyssä kokouksessa naapurikuntien edustajat äänestivät heikennetyn

joukkoliikennemallin puolesta, jolloin joukkoliikennejaoston äänet jakautuivat heikennetyn mallin kannalle äänin 7-4.

Silloin oululaisten omat äänet olisivat menneet parannetulle mallille äänin 4-3.

Oululainen

maakuntalehti

Kaleva heräsi ja haistoi farssin ainekset toukokuussa ennen päättävää kokousta. Joukkoliikennejaoksen kokouspäivänä ilmestyneessä Kalevassa asia tuotiin juurta jaksaen yleisön tietoon.

Samaisessa Kalevassa Oulun yhdyskuntalautakunnan @ylkkari

6/2013 | 5

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

• Biologia • Fysiikka, geotieteet ja

• Biolääketiede • Diagnostiikka • Hammaslääketiede • Kliininen lääketiede • Terveystiede

kemia

• Maantiede • Matemaattiset tieteet

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta

töksessä ainoastaan sähkötekniikan ja tuotantotalouden laitosten sijoituspaikat olivat kysymysmerkkejä. Konetekniikka päätettiin sijoittaa tekniikan tiedekuntaan ja sähkötekniikka tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaan. Lisäksi fysiikka, geotiede ja kemia yhdistetään yhdeksi ja samaksi laitokseksi.

Muut tiedotustilaisuudessa esitellyt uudistukset koskevat enimmäkseen hallintoa ja rahanjakoperiaatteita. Yksi näkyvimmistä muutoksista on, että tut-

kimusdekaaneista luovutaan. ”Ei löydetty enää funtiota tutkimusdekaanille.

Dekaani on vastuussa tiedekuntansa toimintaedelltytyksistä, joissa tutkimus on”, Lajunen perustelee.

Kaiken kaikkiaan Lajunen vaikutti rakenneuudistuksen etenemiseen tyytyväiseltä. Ennen kaikkea hän korosti, että päätös uudistaa ensin yliopiston strategia ja kajota hallinto- ja johtamisjärjestelmään vasta sitten, oli hänen mielestään hyvä. ■

voimakkaasti. Kuinka paljon sillä oli itse päätöksentekoon vaikutusta? puheenjohtaja ja joukkoliikennejaoston varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vihjaili, että olisi oikein, jos ”naapurikuntien edustajat jääväisivät itsensä asian käsittelystä ja jättäsivät ratkaisun Oulun edustajien tehtäväksi”.

Iin Vihreiden Heli-Hannele Haapaniemeä lukuunottamatta kaikki naapurikuntien edustajat jääväsivät itsensä äänestyksessä, jolloin parannettu malli voitti äänin 5-3. Parannettu malli olisi toki voittanut ilman Haapaniemenkin ääntä.

Oikeustajun näkökulmasta on luonnollisesti ymmäroulunylioppilaslehti

Etsitkö kotia? sato.fi

rettävää, että ympäryskuntien edustajat eivät osallistuneet päätöksentekoon.

Se puolestaan ei ole, että useiden miljoonien eurojen kohtalosta päätti konklaavi, jonka jäsenistön paikkasuhde noudattelee kaupunginvaltuuston paikkajakaumaa vain suurpiirteisesti.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) osallistui paremman mallin puolesta lobbaamiseen varsin tarmokkaasti.

OYY:n sisällä kyti pitkin prosessia pelko siitä, että heikennetty malli voittaa, ja koko

päätös tehdään kaikessa hiljaisuudessa ilman kaupunginvaltuuston käsittelyä. Sen vuoksi OYY järjesti asian tiimoilta tempauksia ja kirjoitti kannanottoja.

Se kuinka paljon vaikutusta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan aktiivisuudella tai asian saaman julkisuuden tuomalla paineella oli itse päätöksentekoon, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Mutta opiskelija-aktiivit voivat joka tapauksessa kirjoittaa muistikirjoihinsa, että jo hävityltä vaikuttavaan asiaan saattaa voida julkisuuden kautta edelleen vaikuttaa. ■

koti kuten haluat

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista kajaanin opettajakoulutus loppuu • teksti ja kuva Heidi Niemelä

OLO ottaa kajaanilaiset avosylin vastaa Kajaanin opettajakoulutus vetää viimeisen hengenvetonsa kevätlukukauden 2013 päättyessä ja viimeisetkin opiskelijat OLO ry:n puheenjohtaja Henri Hand ja tiedotusvastaava Sanni Arvola ovat saapuneet OLOn kahvilaan, OLOhuoneeseen, kertomaan ajatuksiaan tulevasta syksystä, kun uusien opiskelijoiden lisäksi tiedekuntaan saapuu viimeinen joukkio kajaanilaisia.

Mitkä ovat tulevan odotukset ja haasteet?

OLO on nuoren hallituksen johtama, sillä Hand ja Arvola aloittavat syksyllä kolmannen opintovuotensa. Jäseniä järjestöllä on noin 500, ja lisäksi tietenkin Kajaanista siirtyvät opiskelijat.

OLO onkin varsin aktiivinen järjestö: heillä on jonkin verran biletoimintaa, mutta he ajavat aktiivisesti myös opiskelijoidensa etuja. ”Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että meidän opsikelijoillamme on hyvä olla

ja opiskella täällä”, Hand pohtii. ”Teemme myös paljon yhteistyötä hallintomme kanssa”, Arvola lisää.

Remontointia ja uudelleenjärjestelyä Uusia opiskelijoita tulee syksyllä arviolta 120, kuten viime vuonnakin. Kajaanista on tullut jo kahtena edellisenä syksynä jonkin verran opiskelijoita ja viimeinen noin 50 opiskelijan joukko on vielä saapumassa. Myös musiikkikasvatuksen opiskelijat muuttavat syksyllä keskustasta Linnanmaalle.

Tavallista suurempi opiskelijamäärä näkyy opiskeluarjessa.

Kuluneena lukuvuonna joillain kursseilla on ollut täyttä, koska ilmottautujia on ollut tavallista enemmän eivätkä kaikki ole mahtuneet mukaan. Hallinnos-

sa on kuitenkin huomioitu tällaiset seikat, eikä syksyllä pitäisi tulla enää ongelmia. ”Ihan konkreetisesti opiskelutilat ovat käyneet hieman ahtaiksi. Toisaalta täällähän on tehty koko ajan remonttia ja tiloja on laajennettu, joten asia on huomioitu. Monista tiloista on lisäksi tullut todella hienoja! Meille on luvattu, että kaikkien pitäisi mahtua tänne hyvin”, Hand kertoo.

Arvola huomauttaa myös, että Koskelan koulun siirtyminen toiseksi harjoittelukouluksi helpottaa tilakysymystä: ”Opiskelijamäärä Norssilla on ollut aivan ylimitoitettu tiloihin nähden.”

Ainejärjestöfuusio Kajaanin ja Oulun opettajakoulutuksen kurssit eroavat aavistuksen toisistaan. OLOlaiset eivät kuitenkaan usko sen tuot-

tavan Kajaanista saapuville opiskelijoille ongelmia. ”Kursseja pitäisi saada ihan hyvin hyväksiluettua. Yliopisto tulee tällaisissa asioissa opiskelijoita vastaan”, Hand kiteyttää. ”Täällä ollaan kyllä reiluja näissä asioissa”, Arvola komppaa.

Hand kertoo, että Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttaminen on OLOn näkökulmasta todella valitettavaa: ”Erittäin surullista, että näin piti käydä.

Valitettavasti tällaisiin asioihin on vaikea vaikuttaa, joten pitää vain elää tilanteen mukaan.”

Arvolan mukaan Kajaanista siirtyneillä opiskelijoilla on ollut asiasta hieman kahtiajakautuneita ajatuksia: ”Osa olisi todella kovasti halunnut jäädä Kajaanin opiskelemaan, kun osa taas on ollut todella innoissaan Ouluun siirtymisestä.”

Hand on ollut tiiviisti yhte-

ydessä Kajaaniin ja kertoo ilmapiirin siellä olevan todella haikea. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä onhan perinteikäs Kajaanin opettajakoulutus toiminut yli sata vuotta. Päätöstä ei pidetä täysin oikeudenmukaisena. Ainejärjestön näkökulmasta muutoksessa on kuitenkin myös hyviä puolia. ”Kajaanista tulevat opiskelijat rikastuttavat ainejärjestötoimintaamme tuomalla mukanaan omia perinteitään. Yritämme sitten fuusioida perinteitä yhteen ja monipuolistaa toimintaamme”, Arvola pohtii.

Esimerkiksi OLOn hallituksen varapuheenjohtaja Kaisa Leinonen on siirtynyt Kajaanista Ouluun syksyllä 2012.

Yhteinen Olohuone Kajaanilaiset on saatu kotiutu@ylkkari

6/2013 | 7

Kajaanista tulevat opiskelijat rikastuttavat ainejärjestötoimintaamme tuomalla mukanaan omia perinteitään. Yritämme sitten fuusioida perinteitä yhteen ja monipuolistaa toimintaamme.”

”

Sanni Arvola, OLO ry:n tiedotusvastaava

menot Oulun Ylioppilasteatteri Peter Pan -näytelmä haastaa matkaamaan kanssaan Mikä-mikämikä-maahan! Koko perheen musiikintäyteinen seikkailunäytelmä.

Tee päivästä seikkailu ja ota suunnaksi Byströmin piha, Hallituskatu 5! Ensi-ilta 5.7.

Cassiopeia OYY:n sekakuoro Cassiopeian koelaulut 16.9. ja 18.9.

Koelaulujen ajat ja paikat verkkosivuillamme: www.cassiopeia.fi.

Löydät meidät myös Facebookista tai OYY:n järjestömessuilta!

Lukuvuoden avajaiset Tule aamupäivällä 9.9. Rotuaarille rentoon avajaistilaisuuteen. Fukseille fuksimerkki ja Uniresta tarjoaa hernekeittoa. Kampuksilta on bussikuljetus edestakaisin. tiedepäivät Oulun yliopisto järjestää Tiedepäivät 10.9. Linnanmaan kampuksella.

Vulcanalia Tule 11.9. lukuvuoden siisteimpään aloitukseen Vulcanaliaan! Aamupäivällä klo 10-14 ainejärjestömarkkinat ja opiskelijanetupäivä. Illalla saat bilettää 3000 muun hauskan tyypin kanssa Toppilan Möljällä! Luvassa Voice of Vulcanalia -bändikisa. Illan huipentaa pääesiintyjän keikka!

Ilmoita seuraavat menot 19.8. mennessä menotpalsta@oyy.fi

Tervetuloa yliopistoon!

ottavat suunnakseen Oulun. maan Oulun yliopiston arkeen ilman suurempia haasteita.

Vaikka suurin osa siirtyvistä on jo maisterivaiheen opiskelijoita, pääsevät he pienryhmäohjaukseen fuksien tavoin.

OLOlta opiskelijoiden siirtyminen ei ole vaatinut erikoisjärjestelyjä. Tietysti Kajaanin opiskelijoiden Opela ry:n toiminnan puuttuminen on saattanut tuntua siirtyvistä opiskelijoista oudolta, mutta OLO on ottanut tämän huomioon parhaansa mukaan.

OLOn OLOhuoneen kahvilatoiminta on kuitenkin haaste opiskelijamäärän kasvaessa: kuinka voidaan taata kaikille opiskelijoille mukava kahvi- ja tapaamispaikka, kuin tilaa on vain rajoitettu määrä? ”Olohuone on tiedekuntamme sydän, myös henkilökunnalle, joten tottakai toivomme, että jatkossakin kaikki voisivat oulunylioppilaslehti

nauttia kahvinsa täällä”, Hand sanoo.

Uutta kohti Hand ja Arvola haluavat toivottaa kaikki uudet opiskelijat, niin Kajaanista kuin muualtakin, syksyllä lämpimästi tervetulleiksi kasvatustieteiden tiedekuntaan ja OLOon. ”Uusia opiskelijoita jännittää varmasti paljon enemmän kuin meitä, vaikka meitäkin jännittää”, Arvola nauraa. ”Kannattaa olla oma itsensä, aktiivinen ja vastuuntuntoinen”, Hand antaa hyviä neuvoja tulevaa varten.

Arvola korostaa vielä, että ”syksyllä osallistuminen on tärkeää, jotta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskeluun ja vapaa-aikaan kannattaa löytää hyvä tasapaino.” ■

Tytti Tuppurainen

Tuhkasta nousee EMU Markka ei taskussa kilise ja kahta ei kehtaa ravistaa, oululaisessa sananlaskussa sanotaan. Raha on kansakunnalle tärkeä identiteetin rakentaja ja myös poliittinen valinta: oma Suomen markka aikoinaan 1860 merkitsi taloudellista itsehallintoa ja samalla etäisyyden ottamista emämaa Venäjästä.

Vastaavasti liittyminen Euroopan rahaliitto EMU:un oli paitsi taloudellinen kysymys myös turvallisuuspoliittinen valinta: Suomi suuntautui läntiseen arvoyhteisöön.

Suomen EMU-jäsenyyden perustelut pätevät yhä. Kansalaisten enemmistö haluaa kriiseistä huolimatta pysyä eurossa, ja erityisesti nuoret ovat kasvaneet eurovaluuttaan. Paluu markkaan olisi yhtä tervetullutta kuin interreilaaminen tai lankapuhelimella soittaminen.

Rahaliitossa on kuitenkin osoittautunut

olevan rakenteellisia vikoja, ja euro on nyt telakalla. Tarvitaan suuren luokan uudistus, jota ei hoideta soinilaisittain sovittamalla lippalakkia melonin päähän tai irrottamalla letkuja. Euro tarvitsee toimiakseen tiivistyvää talouden yhteistyötä. EMU:n pahin valuvika oli jättää jäsenmaiden talouspolitiikka täysin irralleen yhteisestä valuutasta.

Vian korjaaminen ei olisi edellyttänyt yhteistä budjettia eikä velkojen yhteisvastuuta. Uskottavat sanktiot julkisen velan määrää ja alijäämää säätelevälle kasvu- ja vakaussopimukselle olisi kuitenkin tarvittu. Sanktioiden puuttuessa etenkin suuret jäsenmaat Ikuista ei rikkoivat pelisääntöjä ole mikään, mennen tullen. Markkinat epäonnistuivat mutta tuhkasta korkotason säätenousee ellei lyssä, ja yksityinen sektori pääsi velkaan- sentään taruntumaan pahasti, mikä hohtoinen niin myöhemmin kaatui valtioiden kestämätainakin kestätömäksi velaksi. Euro on ajelehtinut tukipa- vämpi EMU.” ketista toiseen.

”

Henri Hand ja Sanni Arvola odottavat innolla kesälomaa, mutta myös tulevaa syksyä.

n

Politics and the City

Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Lukuvuoden avajaisten jumalanpalvelus ma 9.9. klo 14.

Messu sunnuntaisin klo 10.

Englanninkielinen jumalanpalvelus su 18.8. klo 16 (saarna myös suomeksi).

Sarastus-kuoron harjoitukset alkavat taas syksyllä. Lisätietoja: Taina Voutilainen, p. 044 3161 729.

Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma-pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557 Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071 Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Yhteistyötä on jo syvennetty lisäämällä talouspolitiikan koordinaatiota ja tekemällä nykyistä sitovampia sopimuksia. Kestävä periaate ei ole aina turvautua veronmaksajien tukeen kriisin koittaessa, vaan kriisinhoitoon on rakennettava sijoittajavastuuseen perustuvia ratkaisua. Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM on sellainen, samoin pankkisektorille suunniteltu rahasto ongelmapankkien alasajoon.

Euron vetovoima ei ole tyrehtynyt, vaan virta jäseniksi jatkuu. Suomen on syytä olla mukana siellä missä maanosan tulevaisuudesta päätetään - ytimessä, ei ulkokehällä. Ikuista ei ole mikään, mutta tuhkasta nousee ellei sentään tarunhohtoinen niin ainakin kestävämpi EMU.

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O

Kes채n채yttely:

HIETASAARI - kadotettu kaupunginosa?

8.9.2013 saakka Perjantaisin vapaa p채채sy Avoinna ti-su klo 10-17 Ainolan puisto

www.ouka.fi/ppm

Punainen Risti Kontti

6/2013 | 9

Fuksiekstra aika kortilla • tekstit ja kuvat Ville Koivuniemi

Ajankäytön osaajat Alumnijuhlassa vuoden opiskelijaksi valittu Timo Tuovinen ja vuoden urheilijaopiskelija Viivi Laitinen eivät suuremmin stressaa aikatauluistaan, mutta käyttävät aikaansa ammattimaisesti.

Kun Oulun yliopiston alumnijuhla palkitsi vuoden opiskelijan ja opiskelijaurheilijan, harvalle tuli varmaankaan yllätyksenä, että palkinnot pokkasivat lääke- ja kasvatustieteen opiskelijat. Ainakin stereotypioissa juuri lääketieteen ja kasvatustieteen opiskelijoihin liitetään energisyyttä ja aktiivisuutta puhkuvia ominaisuuksia.

Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Timo Tuovista ja kolmannen vuoden teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelija Viivi Laitista yhdistää joka tapauk-

dekunnan) työryhmässä, asiat liittyvät paljon toisiinsa. Ja meillä on henkilökunnan kanssa sama tavoite: koulutuksen laadusta huolehtiminen”, Tuovinen sanoo.

Kompromissien lisäksi Tuovista ja Laitista yhdistää se, että he kertovat nauttivansa sekä opiskelustaan että vapaa-ajan harrastuksistaan. ”Joku toinen viettää vapaaaikansa toisella tavalla. Minä vietän kavereideni kanssa yhdistyshommissa. Kun tehdään porukalla, se ei tunnu sillä tavalla raskaalta”, Tuovinen valottaa.

Kun tehdään porukalla, se ei tunnu sillä tavalla raskaalta.”

”

Timo Tuovinen, lääketieteen kandidaatti

sessa yksi asia: he ovat ajankäytön ammattilaisia.

Tuovinen toimii useissa Oulun yliopiston lääketieteen killan ja lääketieteen tiedekunnan luottamustoimissa, mutta on ehtinyt tehdä opintojaan muiden tahdissa – vieläpä hyvin arvosanoin. Viivi Laitinen puolestaan viettää ison osan vapaaajastaan Oulun luistinseuran naisten salibandyliigajoukkueen mukana, mutta on suorittanut opintojaan yleistä tavoitevauhtia nopeammin.

Monta rautaa tulessa Monen raudan tulessapito vaatii aina jonkinlaisia kompromisseja. ”Joskus joudun jättämään koulun vuoksi treenejä väliin. Valmetaja ei ehkä tykkää, mutta pakkohan se on”, Laitinen kertoo.

Tuovinen joutuu puolestaan välillä puntaroimaan, ovatko ihan kaikki kokoukset sellaisia, joihin hänellä on oikeasti annettavaa, vai voiko niitä jättää väliin. ”Ja vaikka esimerkiksi olen monessa (lääketieteellisen tieoulunylioppilaslehti

”Välillä aikataulutus tuntuu raskaalta. Varsinkin keväällä, kun pelejä on myös viikolla viikonloppujen lisäksi. Jos silloin on opiskeluissa tiukka jakso, saattaa yhdistely tuntua hullun hommalta, mutta yleensä ottaen ei”, Laitinen sanoo.

Stereotypioissa osatotuus Entäs sitten ne stereotypiat.

Onko jokainen tai lähes jokainen lääketieteen opiskelija paljon aikaansaava tyyppi tai jokainen tuleva luokanopettaja rempseä ja sosiaalinen? ”Kyllä se jollain tapaa pitää paikkansa. Mutta ei meitä yhdestä muotista ole tehty. Kaikilla on esimerkiksi oma tapansa toimia opettajana”, Laitinen sanoo. ”Kyllä varmaan keskiverto lääkisopiskelija keskimääräistä työteliäämpi on. Mutta mielestäni siihen vaikuttaa myös hyvä ryhmähenki. Ainakaan Oulussa ei ole kilpailua opiskelijoiden välillä, vaan opiskelijat kilpailevat itsensä kanssa. Keskinäinen kilpailu söisi henkeä”, Tuovinen sanoo. ■

Ajankäytön ammattilaisten vinkit Viivi Laitisen vinkit

•

Suunnittele asioita etukäteen: pätee sekä elämänhallinnassa että opiskeluissa.

•

Yritä olla stressaamatta liikaa asioista, jotta jaksat opiskella.

Timo Tuovisen vinkit

•

Pyri työskentelemään tasaisesti koko lukukauden ajan: silloin ei ole rankkaa ja ehtii tehdä aina muutakin kuin opiskella.

• Älä jätä asioita rästiin.

Viivi Laitinen valittiin Oulun yliopiston kaikkien aikojen ensimmäiseksi urheilijaopiskelijaksi. Timo Tuovinen on puolestaan sarjassaan toinen vuoden opiskelija.

Vuoden urheilijaopiskelijan valinnassa painotetaan taitotason lisäksi muiden opiskelijoiden huomioimista. Vuoden opiskelijalta edellytetään opiskelun ulkopuolisen aktiivisuuden lisäksi opiskelun hyvää etenemistä.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla

retkeilyä luonnossa • tekstit Jarmo Korteniemi Henri Sivonen, Flickr

Kymmeniä kilometrejä pitkältä Hailuodolta löytyy paljon monipuolisia retkeilyreittejä.

Korpeen opiskelijabudjetilla Eikö ole varaa lomaan Timbuktussa tai Thaimaassa? Lentäminen pelottaa ja väenpaljous inhottaa? Ei hätää, Ylkkäri etsi lähialueiden eksoottisimmat retkikohteet. Lähellä Ouluakin voi tuntea itsensä kunnon metsäsuomalaiseksi ja halutessaan ryvettyä oikein kunnolla. Tai sitten vain nauttia alueen luonnosta.

Monia kuuluja luontokohteita mainostetaan Oulun läheisyydellä. Syötteen kansallispuistoon tai Kalajoen hiekkasärkille on kuitenkin matkaa jo 150 km, Karhunkierrokselle 270 km.

Eteläisin Tunturi-Lappi on 350 km päässä ja Norjan kalaisille valtameren rannoille pitää matkata 700 km. Kai Oulun läheltäkin löytyy jotain?

Letonniemi Tämä pieni luonnonsuojelualue sijaitsee pyöräilymatkan päässä Oulun keskustasta. Aiemmin laitumena käytetty alue esittelee nyt merenrantaluontoa. Letonniemessä voi nähdä merestä nousevan maan kehityskaaren

metsäksi asti.

Reitti lähtee Rajahaudan sataman eteläpäästä. Vedenpitävät kengät ovat hyödyksi.

Hailuoto Perämeren suurin saari Hailuoto on 30 km pitkä. Marjaniemestä lähtee hyviä retkeilyreittejä sekä pohjois- että etelärannoille.

Maannousun synnyttämän saaren erikoisuuksia ovat kauniit jäkälämetsät, hiekkadyynit, ja rantojen merellinen eliöstö.

Hailuodon linnustoon kuuluu yli 300 lajia, mm. harvinaiset ristisorsa ja luhtakana.

Lintuja kannattaa bongailla kuntakeskuksen etelä- ja kaakkoispuolen lintutorneista. Alle

viiden kilometrin päästä lauttarannasta taas löytyy emuja.

Rokua geopark Suomen ainoa UNESCOn Geopark-kohde ulottuu Muhokselta Oulujärven keskelle. Geoparkin selkärankana on Oulujoki, sydämenä Rokuan kansallispuiston retkeilyalue ja sieluna kestävä kehitys.

Tervareitistö-patikkapolkua pitkin pääsee Oulun Sankivaarasta Rokualle asti. Rokuan näkee koko komeudessaan vasta avatusta palotornista.

Rokuan luonnossa kulkeva pöllähtää keskelle jääkauden loppuvaihetta. Siellä täällä jäälohkareiden sulamisesta on syn-

tynyt jättimäisiä suppakuoppia.

Vanhojen mäntymetsien alta löytyy tuulen muokkaamia dyynikenttiä. Jäätikkö on hionut alueen paksut hiekkaharjut irti Hailuotoon asti ulottuvasta Muhoksen sedimenttikivestä.

Hirvisuo Hirvisuolla näkee palan Pohjois-Suomen herkullisinta maastoa - aapasuota. Se on valloittava yhdistelmä rimpiä, nevoja ja keidassoita. Pelkkä kiikarointi

Fuksiekstra Fuksin pikaopas teksti Ville Koivuniemi

• OYY auttaa opiskelijoita opis-

keluun ja arkeen liittyvissä asioissa. Se tekee paljon muutakin.

Suurinta valtaa OYY:ssa käyttää vaaleilla kahden vuoden välein (seuraavan kerran vuoden 2013 marraskuussa) valittava edustajisto, joka valitsee OYY:lle hallituksen. Lisäksi OYY:n palveluksessa toimii joukko työntekijöitä, joihin tämänkin lehden toimitus kuuluu.

•

Ilmoittautuessasi yliopistoon maksoit luultavasti epämääräisentuntuisen ja pakollisen 96 euron jäsenmaksun Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle (OYY).

•

OYY pulittaa maksusta suorilta 44 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Loput 52 euroa se käyttää omaan toimintaansa eli opiskelijoiden etujen ajamiseen sekä arjessa että opiskeluissa. (Jos rahankäyttö kiinnostaa enemmän, katso Ylkkärin numeron 1/2013 keskiaukeamalle esimerkiksi osoitteessa issuu. con/oulunylioppilaslehti.)

vaikeakulkuisen alueen yli herättää pelonsekaista kunnioitusta: Tuonnehan uppoaa saapas jos toinenkin. Keskikesän hillareissua keskelle nevojen sokkeloa kannattaakin suunnitella etukäteen lintutornista.

Soidensuojelualueen kasvierikoisuuksia ovat mm. suuri kaarlenvaltikka sekä ovelasti piiloutuva harajuuri-kämmekkä.

Kuusamontien varrella on lyhyt ja oivasti nimetty Ötökkä-luontopolku. Sääskiä suolla asustaakin karkeasti arvioiden

•

• OYY:sta voi lukea lisää nettisivuilla oyy.fi.

Oululaisten opiskelijoiden (ja siis OYY:n) kanssa omanlaisessaan symbioosissa toimivat myös opiskelija-asuntoja vuokraava PohjoisSuomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS (psoas.fi) ja opiskelijaruokailuun keskittyvä ravintolayritys Uniresta (uniresta.fi).

@ylkkari

6/2013 | 11

Wikimedia Commons

© OpenStreetMap contributors

Oulun ympäristö on täynnä kauniita luontokohteita.

Lähes luonnontilainen Koitelinkoski (vas.) on retkeilijöiden lisäksi kalamiesten suosiossa.

Paikka / Matka Oulusta / Bussiyhteys / Hinta / Aukiolo

• Letonniemi / 7 km / KL, mm. linjat 1, 3, 20, 30 / auki 24/7 • Koitelinkoski / 23 km / KL, linja 62? 8, 21 / auki 24/7 • Hailuoto / 23–54 km, poislukien lauttamatka / KL, linja 66 /24/7 • Kotieläinpuisto Esqureal / 38 km / MH, pys. Heinijärvi (Liminka), n.

10e / sisäänpääsy 9e / avoinna ma–su klo 10–20

• Hirvisuo / 45 km / MH, pys. Palokangas, n. 10e / auki 24/7 • Rokua / 80 km / auki 24/7 • Ranuan eläinpuisto / 162 km / MH, pys. Ranua Eläinpuisto, n. 15e /

sisäänpääsy 12e / avoinna ma–su klo 9–19

•

Kuusamon suurpetokeskus / 214 km / MH, pys. Keronranta th, vt 5, n. 30e / sisäänpääsy 10e / avoinna ma–su klo 10–17 Bussiyhteys: MH = Matkahuolto, KL = Koskilinjat, pyörän saa bussiin, jos ilmoittaa etukäteen. Hinnat ovat arvioita.

pari miljardia, ja paarmoja löytyy myös ihan riittävästi ainakin heinäkuussa. Ötököiden kanssa muuten pärjää, jos ei huido tai muutoin kutsu niitä luokseen.

Koitelinkoski Kiiminkijoen kuuluisin koski pauhaa lähes luonnontilaisena kuntakeskustan kaakkoispuolella. Kosken keskellä olevat saaret on yhdistetty silloilla kattavaksi virkistysalueeksi.

Suunnistustaitoinen metsänkä-

vijä pääsee Koiteliin Valkiaisjärveltä tai Haukiputaalta vain muutaman tien ylittämällä.

Kuten koko Kiiminkijoki aina Puolankaan asti, on Koitelinkoski hyvin kalaisa. Joelle löytyy yhteislupa, jolla pääsee kokeilemaan narrausta lähes varmoista ottipaikoista 170 km matkalta. Lohta, taimenta ja harjusta saa erityisesti perholla, kahlaamalla matalan joen keskelle jos vain vuolaassa virrassa pysyy pystyssä.

Kuohuja voi myös lasketel-

Jokahenkilön muistilista

•

Saat kuljeskella melkein missä vain, paitsi pihapiireissä tai rajoitusalueilla.

•

Marjat ja sienet eivät keräämällä lopu. Kannattaa tunnistaa niistä syötävät.

•

Eläimiä ei saa häiritä, eikä kasveja kerätä, riipiä tai repiä.

•

Nuotion saa sytyttää vain merkitylle nuotiopaikalle.

• Roskia ei jätetä metsään.

la alas kumiveneillä tai kajakilla, mutta uistattelu ei oikein onnistu.

Eläinbongausta Metsiemme eläimiä voi nähdä missä vain, jos ei itse mölyä korvessa. Joskus kannattaakin siis olla paikallaan ja vain tarkkailla. Eläimet pakanevat yleensä ihmisen huomatessaan, mutta varsinkin emokarhujen ja -hirvien kanssa sietää pitää varansa.

Kannonnokalla kököttämi-

Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista vuokra-asuntoa? p www.kas. Tervetuloa tutustumaan KAS vuokra-asuntoihin.

Meillä on viihtyisiä koteja ympäri Suomea.

Voit valita itsellesi mieluisan kodin noin 9 000 vaihtoehdon joukosta.

oulunylioppilaslehti

seen tylsistyvät voivat suunnata faunaa pursuaviin eläinpuistoihin. Kuusamon suurpetokeskus on elämys, jossa pedot kohtaa silmästä silmään. 400-kiloisen Juuso-karhun katse tosin keskittyy useimmiten hoitajan kädessä olevaan makupalaan.

Ranuan eläinpuiston metsäisissä häkeistä voi löytää enemmän eläimiä, kuten villisikoja, saukkoja tai kotkia. Jos kotometsän oliot pelottavat, Limingan Escurialissa pääsee lähelle säyseämpiä kotieläimiä. ■

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

ruutana • teksti Minna Koivunen • kuvat Nestori Törmä

Katutanssilla arkirealismia parrasvaloihin Katutanssia ja elokuvaa yhdistävä Ruutana toi katutanssin korkean profiilin näyttämölle.

@ylkkari

6/2013 | 13

Antti Kyllönen (vas.) Julian Owusu ja Niko Haikala ovat tanssin ammattilaisia päälle tusinan vuoden kokemuksella.

Puolet elämästään tanssineet kaksvitoset tuovat katutanssin kaduilta näyttämöille.

oulunylioppilaslehti

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ruutanassa näytellyt ja tanssinut kolmikko pelasi paljon erikoisosaamisalueillaan, mutta teki myös useita hyppyjä epämukavuusalueilleen.

Helteisenä maanantaina Never Grow Oldin terassilla istuu kolme tyytyväistä katutanssijaa. Edellisenä viikonloppuna he ovat kokeneet loppuhuipennuksen pari vuotta kestäneeseen työrupeamaan, jonka tuloksena syntyi katutanssi- ja videoteos Ruutana.

Antti Kyllönen, 26, Julian Owusu, 27, ja Niko Haikala, 24, ovat ansaitusti hyvillään. Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalilla toukokuun lopussa ensiiltansa saanut Ruutana houkutteli Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle runsaasti yleisöä, ja palaute on ollut ylistävää ja kiittelevää. Teos sekä itketti että nauratti.

Esitykset menivät sen verran hyvin, että heillä on kova into saada Ruutana uudestaan lavalle joko Oulussa tai muualla. ”Siinä mielessä on erittäin hyvä mieli, kun kaikki esitykset menivät hyvin.

Jäi ehdottomasti hyvä fiilis ja tähän on hyvä jättää toistaiseksi, mutta mielellään ei kokonaan”, Haikala tuumaa. ”Tosi hyvä fiilis on jäänyt koko prosessista. Tämä on ollut tosi kasvattava.

Tässä ajassa on ehtinyt oppia paljon itsestä ja koko työryhmästä, ja siitä miten se toimii ihanteellisesti. Tämä on ikään kuin ollut jonkun hyvän jutun alku.

Semmoinen fiilis on, että mitä voisi teh-

dä seuraavaksi, kun on näin hyvä juttu jo alulla”, Owusu hehkuttaa.

Uutta yleisöä katutanssille Ruutana kertoo viidestä nuoresta, joilla ei mene elämässä kaikki niin kuin toivoisi. He ovat hahmoja, joihin voi samaistua ja jotka ovat uskottavia. Vaikeisiin elämätilanteisiin ja ongelmiin tekijät eivät halua teoksellaan antaa vastauksia ja ratkaisuja, vaan kertoa tarinoita ja tarjota elämyksiä. ”Toimme monessa mielessä näytille semmoista arkirealismia. Esimerkiksi miten suhtautua spurguun, joita tosielämässäkin näkee”, Kyllönen sanoo.

Teos haluttiin nimenomaan Oulun kaupunginteatterille, koska tekijät halusivat uutta ja erilaista yleisöä. Kun katutanssia on totuttu näkemään muun muassa Kulttuuritalo Valveella, halusivat tekijät tuoda katutanssia uuteen ympäristöön. ”Ei tarvinnut olla teatterin suurin lava, mutta nimenomaan oli tarkoitus päästä kaupunginteatterille. Jokainen kaupunki omaa vain yhden kaupunginteatterin, ja on tietynlainen profiilijuttu, kun sinne pääsee. Puitteet ovat täysin ammattimaiset. Se oli hyvä väylä siihen, että katutanssia näkivät semmoisetkin ihmiset, jotka eivät meidän luoliimme

eksy”, Kyllönen perustelee.

Alusta asti työryhmä halusi tehdä Ruutanan isommin ja näyttävämmin kuin heidän aiemmat tuotantonsa. ”Välimalleja olemme tehneet, joten sen takia oli tärkeää, että pääsimme kunnon parrasvaloihin siinä mielessä”, Kyllönen painottaa.

Kyse oli uudenlaisesta profiloitumisesta, ja erottumisesta muista tanssiesityksistä. Owusun mukaan se, että mainoksessa lukee ”tanssiteos Valvesalissa”, herättää automaattisesta ajatuksen siitä, että taas on Valveella yksi tanssiesitys. ”Kaikki esitykset ryhmittää yhteen nippuun, vaikka ne olisivat täysin erilaisia kuin ne muut. Meillä oli semmoinen pelko, että niin kävisi, jos sen olisi sinne sen vienyt”, Owusu selittää.

Sattumien kautta ja kovalla työllä työryhmä pääsi teatterin johdon kanssa puheille, ja halukkuutta tehdä jotain uutta ja erilaista oli johdonkin mielessä.

Kasvamista ja itsestään oppimista Pitkä prosessi opetti tekijöitä monella tavalla. Kokeneilla tanssijoilla oli paljon vastuuta, kun tanssimisen ja koreografioiden tekemisen lisäksi Kyllönen ohjasi ja käsikirjoitti ja Owusu ohjasi ja tuotti

teoksen. Ohjaamisessa oli mukana myös video-osuuden ohjannut ja kuvannut Kalle Jurvelin ja tuottajina Owusun lisäksi olivat Anna Murtola, Sari Tanner ja Paula Puumalainen. ”Ensimmäistä kertaa joutui kantamaan vastuuta käsikirjoituksesta ja ohjaamisesta. Ja kuten legendaarisesti näissä tuppaa käymään, fokus lähti pikkuisen vääriin asioihin. Välillä tuntui, että jätti oman tanssin – joka kuitenkin on se näkyvin osa – vähän paitsioon sillä verukkeella, että piti tehdä muita asioita, jotka totta kai tarinan kannalta olivat tärkeitä. Pikkuisen voi jälkiviisaana sanoa, että oli turhan monta juttua, mutta nyt kun kaikki onnistui, pitää leijua sillä, että onnistuimme sen verran vielä puristamaan”, Kyllönen analysoi.

Monen roolin yhteen sovittaminen toi nimenomaan ajankäytöllisiä haasteita. Tanssintreenimäärä jäi totuttua vähäisemmäksi, mikä ei Owusun mukaan kuitenkaan ollut ongelma, vaan pikemminkin haaste ja pakotti kehittämään omia työtapoja. ”Jos oli tilanne, ettei olllut seitsemää tuntia treenata, vaan piti selvitä viidessä ja allekirjoittaa kaksi tuntia sopimuksia, niin sitten tiesi, että käytät sen viisi tuntia siihen malliin. Se oli uudenlaista työskentelyä, mihin ei ollut tottunut. @ylkkari

6/2013 | 15

Niko Haikalan laji on locking ja Julian Owusun hiphop. Vasemman kuvan Antti Kyllösen päälaji on puolestaan breakdance.

Nyt kun on tehnyt sen kerran, se ei ole enää niin pelottavaa kuin se oli kaksi kuukautta sitten, kun tajusi, että haluan tanssia, mutta en voi”, Owusu toteaa.

Ruutanassa nähtiin todella monipuolinen sekoitus eri katutanssilajeja, ja nämä katutanssiguruiksikin tituleeratut herrat edustavat jokainen eri lajia.

Kyllösen laji on breakdance, Haikalalla locking ja Owusulla hiphop. Muutkin lajit toistakymmentä vuotta tanssineilla taitureilla ovat toki hallussa.

Kyllönen ja Owusu tekivät koreografiat yhdessä tanssijoiden kanssa. Osa kohtauksista oli täysin kaksikon käsialaa, mutta paikoin tanssijat tekivät itse omat koreografiansa. ”Kun tanssijan osaaminen on ylivertainen omaan osaamiseesi nähden, oma rooli on ohjata ja sovittaa se tarinaan”, Kyllönen sanoo. ”Vaikka olimme Antin kanssa koreografeina, esimerkiksi Nikon kohtaus on liikkeellisesti täysin Nikon, koska kumpikaan meistä ei ole sen tasoisia lockaajia, että meidän olisi kannattanut puuttua siihen”, Owusu lisää.

Muiltakin osin projektissa käytettiin laajasti jokaisen osaamista hyväksi.

Vaikka Nikokin oli pääasiallisesti tanssija, teki hän kaikkea mahdollista. ”Olen ollut tanssijana ja näyttelijänä oulunylioppilaslehti

Keitä he ovat Antti Kyllönen 26 vuotta, asuu Oulussa. Tanssinut 16 vuotta. Freelancer-tanssitaiteilija ja -koreografi, tanssinopettaja, opiskelee luokanopettajaksi.

Niko Haikala 24 vuotta, asuu Järvenpäässä, johon muutti Oulusta vuonna 2009. Tanssinut 15-16 vuotta.

Tanssinopettaja, opiskelee tietotekniikkaa.

Julian Owusu 27 vuotta, asuu Oulussa. Tanssinut 12-13 vuotta. Tanssinopettaja, fysioterapian opinnot loppusuoralla.

sen mitä on pystynyt ja parhaani tehnyt siinäkin, mutta kun olemme pitkäikäisiä ystäviä ydinporukan kanssa, niin olen ollut semmoisena kaikkien alojen jaakkona. Minua on voinut heitellä ideoilla, jos on halunnut jotain kommenttia. Pari nopeaa editointityötä kävin Kallen luona tekemässä ihan vaan siksi, että minulla oli selkeä visio siitä, miten se video tukisi koreografiaa paremmin”, Haikala luonnehtii.

Tavanomaisista tanssiteoksista tämä videota ja tanssia yhdistävä teos erosi tarinankerronnallisesti. Kun tavallisesti tarinallisissa tanssiteoksissa tarinaa kerrotaan symbolisesti, Ruutanassa tarina pystyttiin kertomaan konkreettisesti. ”Tarinan pystyi kertomaan ihan eri tavalla, mikä toi siihen tasoja ja mielenkiintoa. Se ei ole vain sitä, että tanssilla kerrotaan tarinaa, vaan sen lisäksi on pelkkää tarinaa tai tanssia ja tarinaa yhdessä”, Owusu selventää.

Tarina vapauttaa tanssin ”Kun tarina menee omana itsenään, se vapauttaa tanssijana ja voi huolehtia vain osaamisesta siellä. Kun poistut tanssijana lavalta, et jätä katsojia leijumaan, vaan he pääsevät heti videon mu-

kaan”, Kyllönen jatkaa. ”Koska samaan kaveriporukkaan on sattunut monen alan osaajaa, meillä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tämmöistä. Kalle on joutunut tai päässyt katsomaan tanssia paljon ja sitä myöten kuvannut sitä paljon. Ja olemme tehneet huviksemme projekteja, joissa on käytetty tanssia hyväksi ja harrastelijanäytelty.

Kun huomioi osaamisemme tanssissa, niin nämä kaikki palikat olivat jo valmiiksi kasassa (Ruutanaa varten)”, Haikala toteaa työryhmän taustoista.

Ensimmäiset esitykset ovat kunnialla takana, mutta kolmikolla on kova halu saada esittää Ruutanaa lisää. Mitään konkreettisia suunnitelmia jatkosta ei ole. Helpointa koko työryhmälle olisi saada lisänäytöksiä Oulun kaupunginteatterille, mutta syksyn ohjelmisto on Haikalan mukaan jo aika lailla lukkoon lyöty. ”Siellä voi olla muuttamisen varaa, mutta onko se käytännössä mahdollista, on vielä auki. Helsingissä on ollut myös kiinnostusta, mutta ei vielä mitään varmaa. Toki itse yritämme tehdä kaikkemme, että se onnistuisi”, Haikala kertoo. ”Tiimi on valmis lähtemään, mutta se on kysynnän ja tarjonnan laki”, Kyllönen lisää. ■

Opiskelija, paras tiedonlähteesi Oulussa.

0,39 € / pvä!

Tutustumistarjous 1 kk/ 0 € Opiskelijan kestotilaus vain 11,63€/ kk Tilaa kätevästi: www.kaleva.fi/opiskelija

6/2013 | 17

Kampuksella Aikaansaamisen salaisuus

lyhyet

Eero Mannisesta järjestö- ja hallintosihteeri

OYY:n uudeksi järjestö- ja hallintosihteeriksi on valittu OYY:n edustajiston istuva puheenjohtaja Eero Manninen. Manninen on toiminut Manninen valittiin aiemmin yli- OYY:n järjestö- ja oppilaskunnan hallintosihteeriksi. hallituksen puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana.

Manninen on lisäksi Oulun kaupunginvaltuuston Kokoomuksen varavaltuutettu. Uuden pestin myötä Manninen lopettaa luottamustoimensa OYY:n puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävät ottaa ainakin väliaikaisesti vastaan varapuheenjohtaja Janne Hakkarainen. Uusi puheenjohtaja OYY:lle valittaneen OYY:n edustajiston kokouksessa elokuussa.

Arkkitehtikillalta tauluja syöpäosastolle

Oulun Arkkitehtikilta järjesti taulutempauksen Oulun yliopistollisen sairaalan aikuisten syöpäosaston hyväksi.

Kilta lahjoitti syöpäosastolle 93 taideteosta keskiviikkona 5. kesäkuuta pitämässään tempauksessa.

Arkkitehtikillan puheenjohtaja Milja Tuomivaara ja arkkitehtiopiskelijat Noora Lahdenperä sekä Elina Jaara veivät taulut oastolle.

Teokset ovat pääasiassa Oulun yliopiston opiskelijoiden itse maalaamia, piirtämiä, valokuvaamia tai rakentamia, mutta joukossa on myös muutama ulkopuolisen taiteilijan teos. Työt oli käyty läpi ja joukosta on valittu parhaiten sairaalan viihtyisyyttä edistävät teokset. ”Teosten määrä yllätti todella positiivisesti, vaikka arvasinkin että innokkaita lahjoittajia löytyy. Töitä kertyi niin runsaasti, että niistä saadaan osastolle näyttäviä sommitelmia ja loogisia kokonaisuuksia”, Lahdenperä sanoo.

Oulun yliopisto keräsi paljon YOPALAvastauksia

Oulun yliopiston kandivaiheen suorittaneet opiskelijat vastasivat valtakunnalliseen opiskelijapalautekyselyyn (YOPALA) huomattavasti keskimääräistä hanakammin. Oulussa vastausprosentti oli 36,2, kun keskimäärin vastaajia oli vain 25 prosenttia kyselyyn kutsutuista.

YOPALA:n tulokset vaikut-

tavat todennäköisesti vuodesta 2015 alkaen yliopistojen perusrahoitukseen. YOPALA:n kautta jaettaneen silloin 3% perusrahoituksesta. Ison vastausprosentin uskotaan yleisesti olevan hyvä signaali, mutta raportti kyselyn tuloksistaa tulee viimeistään heinäkuun puolivälin tienoilla.

VR viilasi alennuskäytäntöjä opiskelijoille

VR:n opiskelija-alennuskäytäntö on jatkossa hieman nykyistä mutkikkaampi. Aiempi 50 prosentin alennus muuttuu alennukseksi, joka vaihtelee vuoron kysynnän mukaan 45 ja 55 prosentin välillä.

Opiskelijajärjestöt eivät tunnu suhtautuvat mahdollisiin pieniin heikennyksiin kovinkaan voimakkaasti. ”Meille tärkeintä on voida jatkossakin luottaa siihen, että opiskelijan on mahdollista käydä opiskelupaikkakunnaltaan kotona ilman, että siihen täytyy kuluttaa kuukauden lounasbudjetti”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat kommentoivat muutosta.

Toinen opiskelijaedustaja hallitukseen

Oulun yliopiston yliopistokollegio on päättänyt lisätä toisen opiskelijajäsenen Oulun yliopiston hallitukseen ensi vuoden alusta alkaen. Uuteen hallitukseen tulee siis yhteensä 6 ulkopuolista ja 6 yliopiston sisältä valittavaa edustajaa. Hallituksen puheenjohtajuus (ja sen myötä äänienemmistö) on edelleen ulkopuolisilla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ajanut kahta opiskelijajäsentä hallitukseen pitkään.

Kollegion päätös tukee kolmikantaista hallintomallia entistä paremmin.

Kuusi yliopiston sisältä valittavaa jäsentä valitaan 2+2+2-systeemillä, eli hallitukseen valitaan 2 professoria, 2 keskiryhmän jäsentä (lehtorit, hallintohenkilöstön jäsenet ym.) ja 2 opiskelijaa.

Kolmikantainen hallintomalli toteutuu tällä hetkellä yleisesti suomalaisyliopistoissa, ja Oulu oli pitkään poikkeus. Äänienemmistön jakautuminen ulkopuolisille ja yliopiston sisäisille jäsenille sen sijaan vaihtelee, joskin Oulun malli on harvinaisempi. Ulkopuolisten äänienemmistön puolestapuhujat perustelevat kyseisen mallin paremmuutta sillä, että ulkopuolelta tulevat uskaltavat toteuttaa tarvittaessa kipeitäkin ratkaisuja yliopiston sisältä valittavaa joukkoa tehokkaammin.

Tuliko nukuttua luennon ohi? Jäivätkö laskuharjoitukset taas tekemättä? Illan bileet venähtivät pitkiksi ja pyykkivuoroakaan ei ollut tarjolla kuin kahdeksalta seuraavana aamuna: parempi mennä samoilla silmillä pyykkäämään ja nukkua seuraava päivä, jotta on illan treffeillä virkeänä.

Syksy – ja erityisesti fuksisyksy – tuo kaikkien siistien juttujen lisäksi kasvaneen vastuun omasta ajankäytöstä ja opintojen etenemisestä. Raivostuttavaa, kun ei voikaan elää terveellisesti, bilettää ja opiskella täysiä samaan aikaan. Vai voiko?

Moni toivoo turhaan lisää päiviä viikkoonsa ja lisää tunteja vuorokauteensa. Lisäaika ei auta, kun aika kuluu mukaviin harrastuksiin, joita voisi tehdä vaikka kokopäivätyönä ilmaiseksi. Se tietäisi vain lisää tunteja juhlimiselle, tietokonepelaamiselle ja ystäville.

Opinnoille lisäaikaa tuskin liikenisi, kun luentosalin ulkopuolella tapahtuu koko ajan vaikka mitä jännittävää.

Aion nyt jakaa salaisen aseeni tehokkaaseen ajanhallintaan, joka mahdollistaa kaiken yllä mainitun tekemisen samaan aikaan. Olet saattanut kuulla siitä aiemminkin, sillä kyse on tehokkuusajattelun perusteiden hallitsemisesta. Ole tehokas aina, kun teet jotain. Kuulostaa kovalta tuotantotalouden teorialta.

Tehokkuus kannattaa ulottaa jokaiseen hetkeen riippumatta tekemisen aktiivisuudesta: Kun opiskelet, opiskele tehokkaasti. Kun biletät, biletä tehokkaasti. Kun Hallitus linjaa rentoudut, rentoudu tehok- teksti Tuija Patana

Lyhyempi oppimäärä

kaasti. Keskittymällä yhteen asiaan kerralla pääsee parempaan lopputulokseen nopeammin, jolloin aikaa jää kaikelle muulle.

Mikään ei ahdista niin paljoa kuin tekemättömät asiat. Kaikista kauheinta on kiire ja häslinki, jolloin ei saa oikein mitään aikaiseksi. Takaraivossa velloo loputon lista tehtävistä ja niiden määräajoista. Vaikka päättäisi priorisoida ja panostaa vähemmän esimerkiksi joihinkin kursseihin, on tehtävä päätös siitä että aikoo käyttää kyseiseen työhön vähemmän aikaa. Vähänkin ajan voi käyttää tehokkaammin.

Priorisoida voi myös esimerkiksi vähentämällä biletystä ja poistumalla baarista ajoissa. Sosiaalisten kontaktien lisääminen kannattaa suorittaa alkuillasta tehokkaammin kuin valopilkun jälkeen narikkajonossa.

Ajankäytön tehokkuuden salaisuus on sittenkin vain hetkessä elämistä ja siihen heittäytymistä. Se on keskittymistä olennaiseen ja yhteen asiaan kerrallaan, jolloin pystyy nauttimaan kyseisestä hetkestä ja jättämään turhan stressin tilanteen ulkopuolelle. Ehkei tehokkuusajattelu olekaan niin kovaa ja karskia. ”Aikaa ei voi saada kiinni juoksemalla, vaan pysähtymällä.”

Pysähtymällä hetkeen useammin saat enemmän aikaa. Suosittelen kokeilemaan – viimeistään syksyllä, kun pitäisi olla jälleen tehokas ja aloittaa lukuvuoden opintopisteiden kerääminen.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, vastuunaan viestintä ja kulttuuri.

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Toistoja, tunnetta ja taidetta Viidennen vuoden arkkitehtuurin opinnot syksyllä aloittava breikkaaja Hannu Rytky, 22, haluaa sekä harrastuksessaan että tulevassa työssään olla omaperäinen ja kehittää uutta.

Pysähdykset eli freezet ovat breakdancen ominaispiirteitä. ”Oudoimmat liikkeet ovat parhaita”, tietää Hannu Rytky.

Päällä pyörimisen oppiminen on yksi Hannu Rytkyn viimeaikaisia huippuhetkiä. ”Tunne on mahtava. Päällä pyöriessä painovoima on aivan päinvastainen kuin yleensä. Voi pyöriä itsensä ympärillä tavalla, johon ei ole tottunut. Normaalit ihmiset eivät pyöri päällään”, tanssija miettii naurahtaen.

Vaikka voisi luulla, että breikkaajat pyörivät päällään tuon tuostakin, kaikkien repertoaariin taito ei kuulu. Rytky treenasi liikettä vuosia.

Kovasta harjoittelusta ja tuhansista toistoista huolimatta breakdance on Rytkyn mielestä enemmän taidetta kuin suoritus.

Kantavana ajatuksena ei ole se, että pitäisi olla aina vain parempi, vaan tärkeintä on itseilmaisu. ”Tanssiin pitää liittää tunnetilaa ja antaa jotain omasta persoonastaan, löytää oma tyyli tanssia. Kun tulee ulos kuorestaan ja uskaltaa esiintyä, kehittyy myös ihmisenä.”

Huhtikuun lopussa Rytky voitti streettanssien SM-kilpailuissa breakdancen ryhmämestaruuden. Kilpailutilanteessa ryhmän eli crew’n jäsenet tanssivat vuorotellen ja yrittävät lyödä vastustavan ryhmän taidoil-

laan. Tanssijat eivät esitä valmista koreografiaa, vaan liikkeet tulevat mieleen esiintymishetkellä. ”Jokaisella on tietty paletti omia liikkeitä, joita on treenannut. Kilpailussa ne pitää osata yhdistää sulavasti ja musiikkiin sopivasti.

Breikkaaja on sitä parempi, mitä sujuvammin hän tanssii liikkeensä”, Rytky kuvailee.

Vastustavaa ryhmää voi vähän näpäytellä ja manipuloida, mutta tanssilattian ulkopuolella ei haasteta riitaa. Rytkyn mukaan laji kehittyi newyorkilaisnuorten keskuudessa nimenomaan sen takia, ettei tarvitsisi tapella. Tanssimalla voi antaa kunnian sille, joka sen ansaitsee.

Ala-asteen kolmannelta luokalta asti jatkunut harrastus on iso osa Rytkyn elämää. ”Breikki on niin erilaista, ettei ole toista samankaltaista lajia. Kiinnostus säilyy, kun ihmiset keksivät uusia juttuja, ja laji kehittyy koko ajan.”

Uuden oppiminen ja pienet onnistumiset saavat Rytkyn harjoittelemaan uudestaan ja uudestaan. Pitkän harjoittelun jälkeen vaikean liikkeen sujuminen on hänen mukaansa yhtä juhlaa.

kiltahuonekierros • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen Verban hallituslaiset Henri Savilampi (vas.) ja Kalle Parviainen esittelivät kiltahuonetta ja sen irtaimistoa. Hyllyistä löytyy lautapelien ja pehmolelujen lisäksi vuosijuhlarahoilla hankittuja sarjakuvia.

Laura Kämäräinen piipahti Verbaariossa lukemassa lehteä.

Verbaarion kielikolmio Käydessään sisään Humus-kuppilan pohjoisnurkalta väliovesta, löytää itsensä kielitieteiden käytävältä. Vieressä on humanistien suurimman ainejärjestön, Uusien kielten opiskelijoiden yhdistyksen, Verba ry:n kiltahuone.

Kiinni olevan oven taakse

Verbaarioon – Verba ry:n kiltahuoneelle – kurkistaessa voi yllättyä. Hämärässä tilassa kaksi henkeä naputtelee tietokoneilla töitään ja kolme torkkuu huoneen sohvilla. Kiltahuoneen meininki on silminnähden rauhallinen, ja yliopiston työntekijöiden valittamasta melusta ei ole tietoakaan.

Näin ei kuitenkaan ole aina ollut.

“Viime syksynä piti laittaa ovi kiinni kun möly häiritsi käytävän toimistoissa töitä tekeviä.

Kiltiksen fiilis ei tämän johdosta kuitenkaan ole laskenut, ovi riittää pitämään porun sopivalla tasolla”, paljastaa yhtenä Verban kolmesta fuksivastaavasta toimiva Kalle Parviainen.

Kahdeksankymmenen uuden opiskelijan sisäänotolla syksyisin kasvavan ainejärjestön tila on käynyt vuosien mittaan ahtaaksi.

“Sen verran paljon on kävijöitä, että suurempaa kiltahuonetta vuosittain kysellään, mutta eipä sellaista ikinä ole tarjolla. Kaikki tilat on käytössä”, @ylkkari

6/2013 | 19

Hevi-osaston kevyellä puolella Helmi Määttä, 23, tykkää tarjota pekoniin tottuneille kavereilleen maukasta ruokaa kasviksista.

Tuoreet mansikat, omasta maasta nostetut uudet perunat ja itse kasvatetuista yrteistä surautetut tahnat kuuluvat Helmi Määtän kesäruokasuosikkeihin. Myös marjametsälle pääseminen ja grillaus siintävät haaveissa. ”Rosvopaistia haluaisin tehdä! Se olisi kunnon operaatio, kun kaivaisi kuopan ja hauduttelisi. Varsinaista kasvisruokaa”, Määttä repeää nauramaan.

Lukioaikoina hän oli vegaani, mutta nykyään hyvä pihvikin on kaikkiruokaiselle Määtälle nautinto.

Hedelmät ja vihannekset ovat silti tärkeimmät raaka-aineet, ja Määttä loihtii keittiössään pääasiassa kasvisruokaa.

Ruoka-aiheisia lehtiä, kirjoja ja blogeja lukeva kokkailija ammentaa inspiraationsa väreistä. ”Minulle on tärkeää, miltä ruoka näyttää. Haluan, että ateriassa on erilaisia komponentteja, ei vain yhtä mössöä tai kuutioita”, Määttä toteaa.

Sunnuntaibrunssit ovat olleet Helmi Määtän kevään kohokohtia. Kaveriporukalla on katettu pöytään itse leivottua leipää, croissantteja, kakkuja, rahkoja ja smoothieita.

Illallismenukin Määtältä onnistuu. Yleensä

Kahdeksanvuotiaana Helmi Määtän bravuuri oli muksujen makaronimakkarapata. Viidennen vuotensa lääketieteen opiskelijana syksyllä aloittava Määttä tekee enää harvoin samaa ruokaa kahta kertaa.

tarjolla on seisovan pöydän antimia tai kolmen ruokalajin illallinen. Äskettäin hän teki seurueelleen alkupalaksi kurpitsakeittoa vuohenjuustokreemillä, pääruuaksi linssipaistosta sekä parsaa ja jälkiruuaksi pannacottaa.

Helmikuussa Määttä hoiti kaverinsa häissä 120 vieraan kestityksen. Kokki oli juhlien jälkeen onnellinen, sillä kaikki sujui hyvin ja ruokia kehuttiin. ”Edeltävänä yönä en nukkunut ollenkaan, vaan hämmensin kattiloita”, Määttä muistelee.

Myös ravitsemustiedettä Kuopiossa opiskelevaa lääkisläistä kiinnostaa, miten ruokavaliolla voi edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Hyvä maku ei hänen mielestään poissulje terveellisyyttä. Ravitsemustietämyksestä huolimatta ruoka ei ole Määtälle vain molekyylejä, vaan suuri nautinto. ”Ravintoasioiden miettimiseen voisi uppoutua loputtomiin. Tärkeää on huomata, että ruuan suhteen voi ottaa ihan rennosti.

Kaikki ei ole niin pilkun päälle”, karppausta ja raakaruokailuakin kokeillut entinen vegaani pohtii. Kun ruokavalio on pääpiirteissään kunnossa, herkutteluhetkinä ei tarvitse miettiä rajoja.

Verba ry:n kiltahuonetta esitelleet Savilampi ja Parviainen ottavat lepiä järjestön sohvanurkkauksessa samalla kun englantilaista filologiaa opiskeleva Mikko Kujala on työn touhussa tietokoneella. ”Harmillisesti näistä ei voi tulostaa. Koneet ovat yliopiston verkossa, mutta lähin tulostin on jossain kaukana”, Kujala kertoo.

Verban liikunta- ja viestintävastaava Henri Savilampi harmittelee. Sama tilan pienuus koskettaa kaikkia yliopiston uuden puolen ainejärjestöjä.

Ajanviettoa virastoajan puitteissa Vähät neliöt unohtaen, nykyisessä Verbaariossa on paljon hyviä puolia. “On kiva olla toisessa kerroksessa ikkunoiden kanssa, eikä missään kellarissa.

Viereisestä Humus-kuppilasta on hyvä kantaa kiltahuoneelle oulunylioppilaslehti

kahvia, vaikkei kuppeja saisi kahvilan tiloista oikeasti pois viedäkkään”, näkee Parviainen.

“Ja sisäpihan toisella puolella ikkunanaapurina meillä on Tiima (historian opiskelijoiden ainejärjestö).”

Luentotauoilla Verbaario täyttyy juttelemaan saapuvista opiskelijoista, mutta huoneen neljä yliopistoverkossa olevaa tietokonetta mahdollistavat myös opiskelun ja töiden tekemisen. Iltapäivällä kiltis hiljenee kun yliopiston väliovet menevät lukkoon.

Kolmen kielen ainejärjestö Verba ry:n hallitus on kookas 15-henkisellä kokoonpanollaan.

Suuri koko johtuu osaltaan siitä, että saman nimikkeen alla on useampia toimijoita. Verban jäsenistö koostuu englantilaisen, pohjoismaisen sekä germaanisen filologian opiskelijoista, ja kullakin pääaineella on esimerkiksi omat koulutuspoliittiset vastaavansa. “Viime vuonna hallitukseen otettiin kaikki halukkaat.

Lopulta hallituksessa oli yli 20

henkeä, joka oli jo liian iso määrä”, Parviainen miettii.

Fuksit ovat lähteneet loistavasti mukaan ainejärjestötoimintaan. “Seitsemän hallituslaista on syksyllä aloittaneita”, kertovat Savilampi ja Parviainen, molemmat fukseja itsekin.

Englantilaisen filologian opiskelijat ovat enemmistö, ja kielten kuppikuntaisuutta on Parviaisen ja Savilammen mielestä havaittavissa. “Eri kielillä on luonnollisesti omat kurssinsa ja luentonsa.”

Vaikka kielet jäsenistöä hieman jakavatkin, kielimuuria ei kiltahuoneella ole: “Suomea keskenämme puhutaan”, Parviainen letkauttaa.

Humus-kuppilaa ja Juliniaa kauemmas ei verbalainen kuuleman mukaan vaella. “Tänä keväänä luentoja on ollut myös Kemian käytävällä, muuten ei ole oman alueen ulkopuolelle tarvinnut lähteä.”

Luokanopettajien Olohuonekahviossa Savilampi kuitenkin myöntää vierailleensa. “Sieltä saa Coca-Colaa, kun Humuksessa on Pepsiä.” ■

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Uusien kielten opiskelijoiden yhdistys Verba ry Huoneeseen mahtuu enintään: “Parikymmentä henkeä vielä menee.”

Miten sinne pääsee: HU228, Humuksen vieressä.

Pääasialliset käyttäjät: Kaikki käy, fukseista n:nen vuoden opiskelijoihin.

Käytön aktiivisuusaste: Päivittäin.

Varustelu: Tietokoneita, jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvin- ja vedenkeitin.

Erikoisuus: Kiltahuoneelta löytyy vuosijuhlarahoilla hankittuja sarjakuvakirjoja. Muumikrapulahaalarimerkki on Verban tekemä. Ainejärjestön nimi, ‘verba’, on latinan sanaa tai sanontaa tarkoittavan sanan ‘verbum’ monikkomuoto.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella Arviot

Haarukassa • teksti ja kuva Maija Pylväs

KIRJA

Haarukassa Arttu Lohi Ikä: 23 vuotta.

Opiskelee: Hammaslääketiedettä, syksyllä alkaa 5. vuosi.

Kotoisin: Simosta.

Asuu: Oulun Intiössä.

Harrastukset: Tennis, pyöräily.

Lautasella: DaMaxburgeriateria.

Kahvila

Ravintola Da Max Missä: Kauppurienkatu 5.

Mitä: Pizzaa, kebabia, hampurilaisia, salaatteja.

Muuta: Ravintola uusittiin viime vuonna, jolloin ruokalistalle lisättiin hampurilaisateriat.

Hammaslääkäriksi opiskeleva Arttu Lohi testasi Da Maxin hampurilaisaterian.

”Leivon leivät itse” Hammaslääkäriksi opiskeleva Arttu Lohi lähti ammatinvalinnassaan isoveljensä jalanjäljille. Tämä kesä on ensimmäinen, kun Arttu voi työskennellä hammaslääkärinä. Vapaa-ajallaan mies suuntaa tenniskentille – toisinaan myös kilpailemaan. Kaikkiruokaiseksi ei Arttua voi kutsua, sillä harva ruoka on hänen mielestä hyvää. Kaikista vastenmielisintä on kuitenkin hernekeitto.

Miten päädyit opiskelemaan hammaslääkäriksi?

Isoveljeni on suu- ja leukakirurgi, niin hän suositteli hammaslääkistä. Minulla ei ollut mitään hajua, minne haen opiskelemaan. Kirjoitusten jälkeen vain lomailin, kunnes isä alkoi vihjailla, että milloin alat lukea pääsykokeisiin. Pääsin sitten heti sisään, mutta kävin ensin vuoden armeijassa. Olen tykännyt opinnoista ainakin toistaiseksi. Työllisyystilannekin on hyvä, kaikki saavat kyllä töitä.

Tennis on ykkösharrastuksesi. Kuinka paljon pelaat?

Käytännössä joka päivä.

Välillä tulee pakosta joku päivä taukoa mutta keskimäärin pelaan 15 tuntia viikossa. Parhaimmillaan olen pelannut 24 tuntia viikossa. Talvella treenaan Hukassa ja kesäisin Hietasaaressa. Sain innostuksen tennikseen korkeakoululiikunnan tenniskurssilta. Olen käynyt

säännöllisesti yksityistunneilla ja välillä osallistun kansallisiin kisoihin.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Kyllä kokkailen – tortilloja, makaronilaatikkoa, lasagnea.

Leivon mielellään myös sämpylöitä. Joskus pienempänä olen tehnyt jopa täytekakkupohjan.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

Silloin kun karppausbuumi tuli, tuli mentyä mukaan. Olin jonkun aikaa syömättä leipää ja välttelin muitakin hiilareita, mutta sitten huomasin, ettei elämä muuttunut miksikään, ja niin loppui se homma.

Millä herkuttelet?

Porkkanapiirakka on aivan ykkösherkku. Myöskään jäätelöä ei voi ikinä syödä liikaa.

Onko joku ruoka, joka ei

niin sanotusti uppoa?

Kotiruoka on aina hyvää, mutta kouluruoka ei yleensä maistu. Hernekeitto on sellainen, jota en syö missään nimessä. Ihmettelen sitä, että Suomessa pitää joka toinen viikko opiskelijaravintoloissakin syöttää hernekeittoa. Armeijassa oli joka torstai hernekeittoa, niin ehkä siitä tuli se antipatia.

Mitä ruokia (jää)kaapistasi löytyy aina?

Tuoremehua ja maitoa. Juon maitoa tosi paljon. Yleensä kaapista löytyy myös itse tehtyä leipää. En tykkää kaupan leivistä.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Pietarinkala Israelissa. Oltiin niillä seuduilla viime keväänä ja kuultiin tarinoita siitä järvestä, mistä Raamatun mukaan Pietari pyydysti niitä kaloja.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Toimittaja testasi: Kanasalaatin.

Arvio: Ihan hyvä ja hyvänkokoinen annos mutta ei mikään pakkosaadauudelleen-setti. Ylimääräiset kehut kuitenkin paikan vuohenjuustoburgerille!

Tähdet asteikolla 1–5:

****

En lähde yksin, enkä yleensä kaksinkaan, vaan mieluummin pienellä porukalla. Valitsen yleensä varmoja vaihtoehtoja, en helposti lähde kokeilemaan uusia ruokia tai paikkoja.

Mitä tykkäät tästä ruokapaikasta?

Tämä on aivan kiva ja viihtyisä paikka. Nyt kun tämä on uusittu, ulkoasu on parantunut valtavasti. Ei ole enää niin halvan paikan näköinen. Täällä tulee käytyä välillä pitsalla.

Maistuiko ruoka?

Kokonaisuudessaan oli tosi täyttävä ateria. Burgerikastike oli hyvä valinta tähän hamppariin. Ranskalaisissa olisi voinut olla enemmän suolaa.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Voisin antaa jopa nelosen.

Tämä on yleisnäöltään aika siistissä kunnossa. Jos jostain pitää verottaa, niin kesällä täällä on aika lämmin. ■

Sami Rajakylä Pätkärunoilija Johnny Kniga 2013. 186 s.

Keijo on töissä Kelassa. Häntä kuumottaa. Eniten runot, toiseksi naiset. Tai ehkä sittenkin toisinpäin. Keijolla on tupakkaa, olutta, pervoja fantasioita, työahdistusta. Ei uskoisi Kelan sedästä, joka päivisin pyörittää papereita. Kymmenen vuoden ajan Keijo on yrittänyt ilmaista itseään kirjallisesti, lähettänyt käsikirjoituksia kustantamoille, mutta vastaukset ovat olleet kielteisiä. Taina Latvalalle ja Riikka Pulkkiselle on annettu liikaa liian aikaisin – ulkonäköäkin.

Pätkärunoilija on Prisman asiakaspalvelutehtävissä työskentelevän tradenomin, Sami Rajakylän (s. 1979) esikoisteos. Se sisältää pätkän keski-ikää lähestyvän, vyötäröltä pyöristyneen Keijon taiteilijaelämää.

Rajakylä antaa tarinan levitä välillä runoiksi, välillä aforismeiksi, joita Keijo postaa nettifoorumiin. Kirjailija luo päähenkilöstään osin säälittävän reppanan, osin nasevia poliittisia mielipiteitä laukovan ajattelijan, joka suomii Norjan joukkomurhaa, ihmiskunnan lisääntymistä, runoilijoiden tuotantoa ja Vasemmistoliiton toimintaa.

Keijo luo parhaiten huonokuntoisena ja krapulasta selvittyään: ”Keijo pelkäsi tavallista ihmistä. Sitä jota vituttivat pomo, hallitus, lapset, duuni, ex-vaimo, Mats Sundin, neekeri ja naapurin äijä. Se kirjoitteli anonyymejä mielipiteitä keskustelupalstalle. Sen pipossa luki ”HULLU” ja sen mielestä saunan takana oli vielä tilaa.” Rajakylän debyytti on ronskiudessaan rehellinen, mutta laadultaan epätasainen. Se olisi kaivannut vielä yhden tiivistämiskierroksen.

Jenni Kinnunen

Rajakylän debyytti on ronskiudessaan rehellinen, mutta laadultaan epätasainen.”

”

@ylkkari

6/2013 | 21

näytät hyvältä tänään • teksti Saga Skiftesvik LEVYT

DAFT PUNK Random Access Memories

Ranskan

elektrogurujen

Thomas Bangalterin ja GuyManuel de Homem-Christon Daft Punk on varmasti useimmille musiikin ystäville tuttu.

Homework-esikoisestaan (1997) asti kansainvälistä suursuosiota nauttinut duo on kuitenkin tähän asti tehnyt vain kolme levyä, ja edellisestäkin on vierähtänyt kahdeksan vuotta. Uutuutta on siis jo kovasti odoteltu, mutta yllätyksen se monelle aiheuttaa.

RAM on sukellus 1970- ja 80-lukujen funk- ja discomeininkeihin sekä aikuisrockiin; samalla DP tekee irtioton konemusiikista, sillä levy on tehty studiossa ihka oikeiden soittajien kanssa ilman tietokoneita.

Rumpukonetta kuuluu jonkin

HIM Tears On Tape

elektronisemmin alkaa HIM-yhtyeen Tears On Tape, mutta bändin kahdeksannen studiolevyn syna-avaus ei kerro ihmeempiä levyn sisällöstä, sillä heti tuon minuutin jälkeen palataan tutuille ja turvallisille linjoille. Tässä vaiheessa tunnelma sitten lässähtääkin. HIM on niin moneen kertaan kuultu ja nähty, että moinen totaalinen yllätyksellisyyden puute saa kaiJopa Daft Punkia

verran, mutta vocoderia sitäkin enemmän. Esimerkiksi kakkosraitana toimivan disco-slovarin letkeä intro suorastaan huutaa haudan takaa laulajakseen Barry Whitea, ja kovin vanhaksi jipoksi käynyt koneääni tuottaa pettymyksen.

Samalla konstilla on muutettu Instant Crush -raidalla oikeasti äänessä oleva Strokesin Julian Casablancas tunnistamattomaksi. Herää kysymys, miksi kutsua levylle vieraita, jos heidän tilallaan voisi olla kuka tahansa? Muista vieraista mainittakoon Pharrell Williams, jonka äänellä ei sentään pelleillä, sekä itselleen kunnianosoituksena tehtyyn biisiin monologi-intron lausuva Giorgio Moroder.

Levy on suurimmaksi osaksi oikein huoletonta kuunneltavaa vaikkapa kesän automatkoille, vaikka ainakin kotiolosuhteissa se vaikuttaa armottoman ylipitkältä. Biisien keskimitta on lähempänä kuutta minuuttia, mikä tällaisessa musiikissa on 13 biisin kokonaisuudelle liikaa. Huippuhetket eivät myöskään loista yhtä kirkkaina kuin kaksikon kahdella ensimmäisellä levyllä. Plussaa on toki se, että trendien perässä Daft Punk ei taatusti juokse.

Marko Pyhähuhta

paamaan vaikka edes sitä elektroa pelastajakseen. Levyn turhat intermezzot eivät tähän auta.

Kappalemateriaalista löytyy sieltä täältä lupaavan rosoisia hetkiä, mutta valitettavasti suurimmat säröt on säästellen aseteltu kappaleiden introihin, joiden jälkeen palataan ruotuun. Paikoin alaviritetyt kitarat käyvät näin vuoropuhelua vallitsevien lempeämpien sävyjen ja leppoisten pop-melodioiden kanssa, ja välillä tuntuu siltä kuin HIM pyrkisi ryminähetkillään olemaan jotenkin todellista olemustaan rankempi.

Kansanturvametallillaan HIM kuitenkin onnistuu vuodesta toiseen säilyttämään suosionsa, mistä kertoo sekin, että yhtyeen basisti Migé Amour voitti vastikään pidetyssä YleX:n äänestyksessä Suomen parhaan basistin tittelin. Aika hyvin mieheltä, joka on soittanut 16 vuotta pelkkiä kahdeksasosia.

Marko Pyhähuhta

Inkkarihapsut tuovat kesän

Mitkä ovat tyylisi kulmakivet?

Niitit, hapsut, musta nahka ja Converset.

Miten pukeutumisesi muuttuu kesän tullen?

Kesällä tykkään pukeutua värikkäämmin ja asuihini ilmestyy juuri niitä inkkarihapsusulkajuttuja. Näytän kesäisin ehkä vähän rentummalta kuin talvella.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Liian asialliset vaatteet eivät jotenkin iske. Jos laitan jalkaani korkkarit, pitää asussa olla jotain rentoa tasapainottamassa kokonaisuutta. Tiukoista paidoistakaan en aina ihan hirveästi tykkää – riippuen viimeisen viikon aikana vedettyjen majoneesipizzojen määrästä.

Kenen pukeutumista ihailet ja miksi?

Äkkiseltään mieleeni tulee Tickle your fancy -blogin pitäjä Sara. Hän yhdistelee värejä ja tyylejä tosi kivasti ja keksii asuihin aina jotain uutta.

Mistä asioista pidät eniten omassa ulkonäössäsi?

Apua, kamala kysymys! Ehkäpä näistä thaimaalaiselta äidiltäni perityistä tummista piirteistä.

Mikä on vaatekaappisi aarre? Entä häpeäpilkku?

H&M:n viime kevään Fashion against aids -malliston musta hapsuhihainen mekko on aika ihana ja erikoinen, eikä niitä saa enää mistään.

Häpeäpilkku... Thaimaan katumarkkinoilta tulee usein ostettua jotain ihan uskomattomia vaatteita ihan vain siksi, koska ne ovat halpoja. Suomeen palatessa sitten herää todellisuuteen, oliko ostos löytö vai heloulunylioppilaslehti

Tiina Kuusisto

Thaimaalaisrovaniemeläisoululainen Sita Salminen, 20, aloittaa syksyllä toisen vuoden suomen kielen opiskelijana. Hän työskentelee opintojen ohessa alusvaatemyyjänä ja tietää, mikä on suomalaisnaisten yleisin rintaliivimoka.

Sita Salminen pukeutuu kesällä värikkäämmin ja omien sanojensa mukaan ”rentummin” kuin talvella.

lepäissään tehty erehdys.

Mistä hankit yleensä vaatteesi?

Tykkään Gina Tricotin vaatteista ehkä eniten. Myös Thaimaasta on just hauska ostaa vaatteita, sillä samanlaisia ei tule heti Suomessa kadulla vastaan.

He [naiset] siis pitävät itseään todellista isompana ja pienirintaisempana.”

”

Kirppareista tykkään myös.

Niillä minun pitäisi käydä useammin.

Olet alusvaateliikkeessä töissä. Mikä on suomalaisnaisten pahin alusvaatteisiin liittyvä synti?

Naiset valitsevat usein liian ison ympärysmitan ja liian pienen kupin. He siis pitävät itseään todellista isompana ja pienirintaisempana. Painijaselkäisistä topeista näkyvät rintaliivien olkaimet eivät myöskään näytä hyvältä. ■ Sita Salminen pitää suosittua Starry Eyes -blogia osoitteessa colours-and-carousels.blogspot.fi

Fine point • by Ashley Last

UUNO

I want to start an argument!

Oulu student life in English

More specifically, I want to start an argument about the right to start an argument. One of the assumptions underpinning Uuno is that a significant number of students at the University of Oulu are nonFinns. They may be exchange students over for a semester or two, participants in

Got an idea? Contact us! uunoproject@oyy.fi Hi, 5 • by Bianca Beyer

Hi, 5

an International Master’s Degree Programme or individuals who have chosen to build a life in Finland permanently. I belong to the latter of these categories.

Recently I was involved in a debate on diversity with a number of educational professionals. After a difference of opinion lasting twenty minutes or so, I was told that their view was more valid because Finland’s

education system is officially acknowledged as the best in the world. End of!

Here’s a radical idea: what would happen if we were to genuinely listen to one another? And not because of possible rewards but because we acknowledge that our own way of doing things is simply one reality out of many! Wouldn’t it be only for the better if non-Finns had the right to speak up and be taken seriously?

New Oulu. Smart Oulu. Global Oulu • text Margarita Khartanovich • pics City of Oulu

Opportunities to become a festival volunteer in summer

Listen to soul… …And blues, and funk, and R’n’B with John Legend & Co. at Porijazz (13.07 - 21.07). Working as a volunteer, you get free admission to the concerts and might even lay your hands on some spare tickets for your friends!

The only difficulty is a slightly unconventional online application. You need to go on www.porijazz.fi (in Finnish) > Jazzinfo > toimitsijat, and you will find a note in English that will lead you to the application form. Uff! Deadline is mid-June. Hurry up!

Embrace in Tango True to their motto “Tango is a dance therapy for the soul”, tango-lovers meet in Seinäjoki (10.07-13.07) to celebrate their passion. If you speak some Finnish, you are welcome to join the event as a volunteer and attend all the dance courses, performances, concerts, Working as a and contests absolutely for volunteer means free. Just send e-mail to “free entrance” info@tangomarkkinat.fi. No to a festival and deadline.

”

Stay in Oulu

“behind the scenes” experience!

‘Cause in Oulu there are lots of festivals too: QStock (26.07 - 27.07) and 9 independent, smaller festivals a.k.a. “Oulu August”, e.g. Air Guitar World Championship. They love hiring foreigners. Wink, wink! The information about “Oulu August” festival is available only in Finnish. But if you are interested, write to katri@oulunjuhlaviikot.fi. To apply for QStock send an email to niina@qstock.fi. Or wait until the page is translated (but no longer than till 24.06!). You work 7h/day at info points or artist gates. Your schedule is arranged according to your concert preferences. Isn’t that awesome? So, what are you waiting for?

Be classy(cal) Savonlinna festival (05.07-03.08) offers a few jobs for English speakers in the press office but mostly searches for Finnish-speaking volunteers. Suit up and go to the castle to enjoy classical concerts and opera for free during the press rehearsals. Apply until 24.06.

Try next year Unfortunately, some exciting summer festivals have already stopped receiving the applications. Sodankylä’s Midnight Sun Film Festival (12.06-16.06) started in early April. But if you try next year, fun and free movies are guaranteed! Provinssirock festival (14.06-16.06) seems to be just as seductive with its rock gigs, world famous bands, free T-shirts, food, parties and accommodation. If you apply before the end of May 2014, you can definitely paint Seinäjoki red next year (during your free time and 2-hours shifts). Oh, and can you dance? Then apply to Kuopio Dance festival (13.06-19.06) and watch the performances for free. They start hiring volunteers from February 2014 onwards. Good luck!

I want my Oulu What is a city/town for you? Is it just a place with bright lights, lots of buildings and roads where you have to co-exist with other humans for this or that reason? When we live in one city for quite a while, we absolutely stop noticing it. It turns into a blurry background to our life, and we boil over when it takes centre stage and complicates our routine with construction works, slippery roads, scary explosions on Rotuaari and buses that come late.

Perhaps, you remember a famous episode of TV Show “Late Night with Conan O’Brien” in which American comedian Louis CK talks on the miracles of modern life that we all take for granted. “Now we are living in an amazing, amazing world, and it’s wasted on the crappiest generation of just spoilt idiots that don’t care.” And then he continues with a hilarious example of such a careless attitude: “People come back from flights and tell you their story. And it’s like a horror story: “First we didn’t board for 20 minutes, and then we made on the plane and they made us sit there for 40 minutes!” Oh, really? What happened next? Did you fly through the air incredibly like a bird? Did you part take in the miracle of a human flight, you not contributing zero?”

Jokes aside, we can really be blamed for treating a city in a shabby way. We don’t even try to realize how tremendous a task it is for a city to provide all the necessary infrastructure and services to its citizens. Another sad matter is that we don’t give a chance to smaller towns or our native towns. We believe the grass is greener on the other side and dream to escape all our problems by moving to a different, bigger city. Oulu young generation tends to flee to Tampere, Turku, Helsinki or somewhere abroad. And they hardly ever give any fulsome praise to the town they left behind which seems a bit strange to me as I think Oulu to be one of the best towns in Finland.

I can guess that the reason for such breach of justice is that

they have lost touch with the city completely! Thus, they appear to turn a blind eye to the changes coming over Oulu for a few years. But let’s look at the upside of the town, and hopefully after reading this article you will put the magazine aside with the feeling that you want to stay in Oulu after graduation and live here “happily ever after”.

As Charles Baudelaire, French poet, once said, “The shape of a city changes faster, alas, than the desires of the human heart”.

“Oulu is a state of mind” Isn’t it amazing that a town first known for tar and salmon has evolved into a growing modern centre of science and technology? And its potential to evolve

6/2013 | 23

Eurocities Knowledge Society Forum 17–19 June, 2013 Open Events June, 18 (Oulu City Hall)

• • • • •

9.30 – 11.15 (room 120) WG Smart Cities (Professor Timo Ojala, Oulu University) 9.30 – 11.15 (room 111) WG Open Data (Tanja Lahti, City of Helsinki) 11.15 – 13.00 (room 120) WG Cyber Security (Aku Hilve, Ministry of Finance of Finland) 11.15 – 13.00 (room 111) WG e-Inclusion (Outi Tarvainen, City of Oulu) 14.00 – 16.15 Plenary session: Sustainable Digital Economy in the Age of Smart Cities, Arctic Smart City, Open Innovation in Amsterdam, Productivity with Internet of Things.

June, 19 (Oulu Theatre)

•

11.00 – 13.00 Plenary

session: KSF members

City Examples on Open

Innovation, Mechanisms

towards successful Open Innovation Registration (in English), max. 80 people: eurocitiesoulu-summerksf.eventbrite. com/

furthermore is huge due to the fact that Oulu has one of the most youthful age structures in Europe – the average age of people living in Oulu is 34.5 years.

As Italian novelist Italo Calvino put it, “Cities, like dreams, are made of desire and fears.” And Oulu authorities are dreaming to make it “the Capital of Northern Scandinavia”.

How realistic is that? By now the City of Oulu has got several international acknowledgements for being “innovative and smart city”. Firstly, Oulu made it onto a Fortune magazine list of the seven best new global cities for start-ups. Secondly, last year it was awarded for being the most intelligent community in Europe, and was ranked among the Top7 globally. Thirdly, the TV channel CNBC ranked Oulu as one of the “15 Surprising Global Technology Cities”. Not to mention, that already in 90-s the Wired Magazine ranked Oulu as the ”Silicon Valley of Finland”.

As of 1 January 2013, “New Oulu” is the fifth largest city in Finland, with the number of residents totalling 190,891. More than ever Oulu seems to be “hard shell” aiming to build a northern network of partners, an operational and economic hub of Northern Finland. It is a nooulunylioppilaslehti

brainer that in order to stand out you’d better specialise in certain areas. And the City of Oulu has banked on five big piggies: information technology, content and media, wellness, biotech and environmental technology. Was that the right choice though?

Extra-terrestrial Intelligence There is plenty of technology born in Oulu on board the satellites that are being sent to Mars.

And what if the first language the aliens will try to communicate with the humankind will be Finnish?

Oulu definitely has something up its sleeve to impress the Extra-terrestrial Intelligence with. It’s been a global leader in wireless IT technology. According to Executive Director of Business Oulu Juha AlaMursula, it is the first in R&D spending per capita in Finland, headquarters for Europe’s largest technology park; it has a true testing and piloting laboratory, and second largest university in Finland. There are 14 000 ICT jobs in the region.

The latest achievement of Oulu innovation infrastructure is a “Cave Virtual Lab” representing a modern 3D environ-

ment where people can walk around freely. Another example is Oulu Technology Park (later Technopolis Plc.), which is the first technology park in Nordic countries. And finally, the Oulu’s unique Living Lab infrastructure provides companies and organizations an opportunity to easily collect users’ feedback on their products, services or ideas.

Smart City “To change life, we must first change space,” said French writer Henri Lefebvre. And that’s what Smart City is about – smart infrastructures, smart economy, smart mobility, smart environment, smart living, smart governance, smart people, and smart communities.

Mika Rantakokko from Oulu Center for Internet Excellence claims, “Oulu’s innovation engine is like the DNA in the body”. He underlines that it is “based on the long tradition of co-operation between education and research institutes, companies, public sector as well as enthusiastic and innovative individuals”.

This means that Oulu is “Smart City” indeed, able to offer cost savings to the city in provision of services while citi-

zens enjoy innovative solutions and at the same time contribute to the development of new services. For example, not so long ago, the city introduced “OmaOulu Citizen Portal10” providing a single login access to 50 municipal online services, and “Oulu Inspires Innovation Strategy” drawing attention to the importance of human enthusiasm as a source of innovation.

Oulu = New Amsterdam?

Last year the city of Amsterdam won the World Smart Cities Award as it proved to be “the place where good living conditions, innovation, creativity and an efficient government are priorities”. And the city of Oulu wants to take it as an example for its future development.

On June 18 Ms. Katalin Gallyas from the City of Amsterdam will give a speech at Eurocities Knowledge Society Forum that will take place in Oulu this year.

If you want to learn more about the city you are living in and your perspectives if you choose to stay here, then you should definitely attend the event. Most of its presentations are open for everyone interested

– you just need to register online in advance.

“We expect to have some students and researchers as participants of the event and the project in general,” says Anne Rännäli-Kontturi, International Affairs Manager, City of Oulu.

“Students are future Smart City developers, and therefore the event will give them some food for thought as well as contacts for the future career.”

So, what is Oulu for you?

Do you understand the direction where it is going in its development? And would you like to join in? As Anne Rännäli-Kontturi put it “to combine stronger competiveness with sustainability Oulu has no other choice but to do its best to keep up with the Smart City development and to create new businesses based on this idea”.

Here I’d like to recall the time when MTV first appeared and only young generation could fully appreciate the idea.

Young people were both the driving force and consumers of music television. They stood the ground of their beloved channel by demanding it from Cable TV providers “I want my MTV”.

Perhaps, it’s high time we participated in the changes and said, “I want my Oulu!” ■

PLUSMARK

KOTI

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA! Asuminen on meillä helppoa, et kanna huolta pihatöistä etkä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka auringonottoon Oulun hiekkarannoilla. Saat meiltä hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin.

Ja jos asunto ei vastaa enää tarpeitasi, voit aina vaihtaa asuntoa, elämäntilanteesi mukaan.

WWW-sivuiltamme löydät paljon tietoa Sivakka-yhtymän ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Miten Sivakka huolehtii asukkaistaan – käy katsomassa asumisen tarinat!

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI