LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti
04/19 Lex ry:n fuksiviikko 2019 LEX RY:N JÄSENEDUT
Oikeustieteen tulevaisuus? HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu
Calonia Gallup Lukiolaisille suunnattu oikeusguru-kilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kilpailukysymyksillä pyritään mittaamaan yhteiskunnallista ja oikeudellista ajattelua, sillä kysymykset pohjautuvat yhteiskunnallisiin aiheisiin sekä lukion yhteiskuntaoppiin ja lakitietoon. Kahdella finalisteista on myös mahdollisuus saada suoraan kilpailun perusteella opiskelupaikka Lapin- tai ItäSuomen yliopistosta.
1. Mitä hyötyä kilpailusta voisi olla? 2. Tulisiko kakkien Suomen oikeustieteellisten tiedekuntien lähteä tähän mukaan? 3. Millaisia ongelmia kilpailu voisi mahdollisesti aiheuttaa? Ida, 1. vuosikurssi 1. Jos kilpailu toteutetaan oikein, se voisi lisätä lukiolaisten kiinnostusta oikeustiedettä kohtaan. On myös hyvä, että lisääntyneen todistusvalinnan rinnalle tulee muitakin väyliä. 2. Aluksi on ehkä hyvä, että ne tiedekunnat, joihin ei ole niin suurta tunkua lähtevät mukaan kokeiluun. Jatkossa jos konsepti todetaan toimivaksi, muut voisivat liittyä mukaan. 3. Kilpailu saattaa viedä lukiolaisten aikaa yo-kirjoituksista ja aiheuttaa heille ylimääräistä stressiä. Karoliina 1. vuosikurssi 1. Onnistuessaan se voi olla uusi mielenkiintoinen ja motivoiva tapa hakea lukemaan oikeustiedettä. 2. Alkuun on varmasti hyvä, että kilpailua testataan ensin vain muutamissa, koska kilpailu on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen väylä päästä yliopistoon. Jos se osoittautuu toimivaksi, voitaisiin se ottaa käyttöön muissakin paikoissa. 3. Kilpailu saattaa luoda lukiolaisille lisää paineita, joita on jo muutenkin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa. Lisäksi halukkaiden osallistujien työmäärä kasvaisi varmasti paljon, ja he joutuisivat ehkä pohtimaan mihin kannattaa panostaa enemmän, ylioppilaskirjoituksiin vai kilpailuun. Janissa 1. vuosikurssi 1. Sen avulla sellainen ihminen, jolla on jo entuudestaan vahva osaamispohja voisi päästä hyödyntämään tietojaan 2. Se voisi olla ihan hyvä lisä, mutta kuitenkin jokaisen tiedekunnan omien resurssien mukaisesti. Koen, että jokaisella tiedekunnalla tulisi olla mahdollisuus jättäytyä halutessaan kilpailusta pois hyvällä perusteella. 3. Jos kaikki tiedekunnat eivät lähde loppujenlopuksi kilpailuun mukaan, niin se saattaa omalla tavallaan lisätä eri tiedekuntien opiskelijoiden välisiä jännitteitä
Toim. huom. Vuoden toisesta LexPressistä:
Senilexin kuulumisista voit tällä kertaa lukea sivulta 16 eteenpäin.
Puheenjohtaja Krista Alanen kertoo hiukan Lexin ajankohtaisteemoista sivulta 8 alkaen.
Tällä kertaa lehdessä on myös mukana vinkkejä siihen, miten selvitä joulukinkun paistosta.
Sivulla 10 alkavassa jutussa käydään läpi hieman TYY:n pakkojäsenyyttä sekä edunvalvontaa. Sivulta 14 eteenpäin löytyy Procopé & Hornborgin mainoshaastattelu, jossa käydään läpi heidän yrityksensä toimintaa.
Päätoimittaja: Mia Vainio lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Ava Lainema
ISSN 1235-371X Copyright © 2019 Lex ry
Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
Lexin fuksiviikkoa muistellaan sivult 27 eteenpäin Opintovastaava Elina Soinisen mietteitä voitte tällä kertaa lukea sivulta 32. Toimituskuntalaisten työ palkitaan LexPressin uusilla
Kansikuva: Juha Vuorisalo Taitto: Mia Vainio Galleriakuvat: Janina Eerola Juha Vuorisalo Tanja Kulmala Robert Ruusunen
Ilmoitusmyynti Oona Keski-Vakkuri talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: PunaMusta Oy Painos: 300 kpl
Sisällys 3 Calonia Gallup 4 Toim. huom. 6 Pääkirjoitus 8 Puheenjohtajalta 10 Edarissa tapahtuu 14 Mainoshaastattelu: Procopé & Hornborg 16 Senilexin kuulumisia 22 Näin onnistut joulukinkun paistossa 24 Lex ry:n jäsenedut 27 Lex ry:n fuksiviikko 2019 32 Opintopalsta 34 Galleriakuvat
Jaksaako talvella? Joulu lähenee ja illat pimenevät. On tullut aika kaivaa se paksuin talvitakki ulos kaapista sieltä ylimmältä hyllyltä. Herääminen on joka aamu hankalampaa, ja aamuluennolle kävelykin tuntuu harvinaisen raskaalta. Ulkona on kylmää, ja lumen puute luo myös pimeyttä. Kuinka sitten selvitä talvesta ja pimeydestä? Monet selviävät joulun odotuksella, toiset taas urheilemalla, ja joiltain talvesta selviytyminen ei tuota edes hankaluuksia. Itselläni syksy ja alkutalvi tuottaa joka vuosi hieman hankaluuksia. Jos ulkona sataa vettä ja on pimeää, ei sängystä tee mieli ollenkaan nousta. Itseäni auttaa ainakin jaksamaan se, että on tarpeeksi tekemistä, muttei liikaa. Sängystä jaksaa nousta ylös, jos tietää päivällä näkevänsä kavereita. Tai jos hommien tekemisen jälkeen voi käydä ostamassa herkkuja ja katsoa netflixiä, ja jollain tavalla palkita itsensä.
ole varsinaisesti mitään teke- laksi voi jäädä aikaa jollekin mistä, jää sitä helposti vaan muulle. loikoilemaan sohvalle. Onhan meillä täällä Turussa Muistakaa siis nukkua, mutta jatkuvasti tekemistä. Aine- älkää nukkuko liikaa. Haajärjestötoiminnan ulkopuo- veilkaa joulusta ja lomasta, leltakin löytyy vaikka mitä. mutta muistakaa myös jaksaa Urheilutoimintaa löytyy Lexin tehdä syksyn hommat loppuun ulkopuolelta halvalla myös ennen joulua. Muistakaa loesimerkiksi CampusSportilta, mailla joululomalla, ja syödä kulttuuria löytyy monista eri myös jouluherkkuja. Joulun museoista ja teattereista. Ka- jälkeen pimeyskin todennäköivereita voi nähdä myös koulun sesti helpottaa. Lisäksi pienen ulkopuolella, ja lukemaankin loman jälkeen jaksaa taas voi mennä yhdessä. Yliopistol- tehdä hommia. Jaksakaa siis le ajoissa lähtöä helpottaa se, vielä tämä pieni hetki. jos on sopinut kaverin kanssa menevänsä syömään johonkin Mukavaa joulun odotusta! tiettyyn aikaan. Kyllähän sitä saa vaikka mitä aikaiseksi, Mia Vainio kunhan jaksaa vain nousta Päätoimittaja tarpeeksi aikaisin. Silloin il- lexpress@lex.fi
Niinä päivinä taas, kun ei
6
Lexpress
Kurkistus Lexin ajankohtaisteemoihin
L
exin toiminnasta monelle jää mieleen näkyvämpänä osana tapahtumat, mikä on varsin luonnollista, eikä siinä ole mitään väärää. Pimentoon jää helposti moni muu tärkeä asia, joka puhuttaa yhdistyksessä ja vaikka ihan hallituksen kokouksissa. Mistäs ihmeestä Lexissä oikein keskustellaan tällä hetkellä niiden tapahtumien lisäksi? Kiva kun kysyit, minäpä kerron! Kenties yksi tämän vuoden, ja toki aiempienkin vuosien pitkäkestoisimmista keskustelunaiheista on ollut hyvinvointi. Se on puhuttanut läpi vuoden, ja olemme pohtineet pitkään keinoja, joilla levittää tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, kuinka asia koskettaa kaikkia. Konkreettisena hedelmänä keskusteluista syntyikin keväinen Hyvinvointiviikko, joka on varmasti toimiva lähtökohta seuraavien vuosien kehitykselle. Aiheeseen liittyen Lexillä on kuitenkin vielä hurjasti
8
tehtävää, vaikka ainejärjestönä emme voi kaikkeen vaikuttaakaan. Tärkein tehtävämme kuitenkin omasta mielestäni jäsenistön kuunteleminen sekä palveluiden tuottaminen ja kehittäminen sopivaan suuntaan, sillä monet muut keskeiset päätökset tehdään kaukana ainejärjestötasosta. Toisena ilmentymänä pitkistä pohdinnoista hyvinvointiin liittyen mainittakoon kahden yhdenvertaisuusvastaavan valinta tämän syksyn alusta. Toiminta on vasta alussa sen osalta, mutta toivomme, että tämä on toimiva kehitysaskel. Hyvinvointiin liittyen olemme pohtineet paljon myös toista teemaa, josta ei aina paljoa muisteta puhua. Tämä teema on yksinäisyys. Yksinäisyys on äärimmäisen vaikea aihe, ja kuten hyvinvointi yleensäkin, se koskettaa lähes kaikkia jossain kohtaa elämää. Olemme saaneet aiheeseen liittyen myös palautetta, mutta on selvää että nämäkin yhteydenotot ovat
Lexpress
olleet vain jäävuoren huippu, ja se on äärimmäisen väärin ja ikävää. Ainejärjestö ei tässä, omaksi turhautumisekseni, pysty suoria vastauksia tai ratkaisuja antamaan, mutta pyrimme tekemään parhaamme, että kaikki kokisivat itsensä tervetulleiksi Lex-yhteisöön. Olemme kuitenkin kaikki osa tätä yhteisöä, ja jokainen on tervetullut omana itsenään. Siksi onkin sydäntä särkevää, että kaikki eivät välttämättä koe niin. Vastuu tässä asiassa on kuitenkin meillä kaikilla, pidetään siis toisistamme huolta! Kolmas syksyn mittaan puhuttanut aihe on ollut Lexin tulevaisuus. Tämä on tarkoittanut yhdistyksen tulevaisuutta ja jatkumoa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi valtakunnalliseen edunvalvontaan ja varainhankintaan liittyen, mutta myös Lexin lähitulevaisuutta. Seuraava hallitus valitaan nimittäin jo hyvinkin pian! Olemme kuitenkin levollisin mielin liittyen yhdistyksen jatkumiseen
Konkreettisena hedelmänä keskusteluista syntyikin keväinen Hyvinvointiviikko, joka on varmasti toimiva lähtökohta seuraavien vuosien kehitykselle. ja kehitykseen, sillä aktiivisia ja innokkaita toimijoita tuntuu löytyvän suuria määriä, ja tästä ei voisi olla iloisempi. Vanhenevan lexiläisen sydäntä lämmittää, kun uudet fuksit ja vanhemmat fuksimieliset ovat innolla mukana kehittämässä Lexiä mm. perustamalla uutta harrastustoimintaa ja kerhoja. Yksi uutukaisista on ympäristöoikeudellisiin teemoihin pureutuva kerho (tästä kuulet varmasti pian lisää!). Kevyempinä, konkreettisempina asioina yhdistyksessä ovat mietityttäneet muun muassa hyväntekeväisyys viime vuotisen onnistuneen Roosa nauha -kampanjan innoittamana. Tänä vuonna kohteeksi valittiin Suomen Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-keräys ja tähän suunniteltiin teemaan sopivat haalarimerkit. Katse on käännetty myös tänä syksynä tulossa olevaan Lexin opintokyselyyn sekä hieman jo vuoden 2020 vuosijuhliin. Lex Librissä ollaan keskusteltu kiireisen syksyn vauhdittamana uusista kahvila- ja Lex-tuotteista, joista yhtenä odotetuimpana on iki-
oma Lex-pipo! Myös tulevat tapahtumat luonnollisesti ovat olleet jatkuvasti keskusteluissa, kuten myöhemmin tänä vuonna tulevat pikkujoulut Senilexin kanssa keväältä tutun ja tykätyn urapaneelin yhteydessä.
Voitaneen siis varmaankin sanoa, että yhdistyksellä on niin sanotusti monta rautaa tulessa, ja hyvä niin.
Krista Alanen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi
Lexpress
9
Vähän pakkojäsenyydestä ja edunvalvonnasta Veera Peltonen
R
yhmä Lexin puolesta kirjoitusvuoroon astuu Veera. Siispä hei vaan kaikille, olen kolmannen vuosikurssin lexiläinen, varaedaattori ja tämän syksyn vaalikoordinaattori. Tuntuu todella omituiselta sanoa olevansa kolmannen vuosikurssin opiskelija – vastahan aloitin fuksivuoteni ja lähdin mistään tietämättömänä mutta sitäkin kiinnostuneempana mukaan Ryhmä Lexin riveihin asettumalla ehdolle vuoden 2017 edustajistovaaleissa. En kampanjoinut, en tiennyt ylioppilaskunnasta tai edustajistosta mitään, mutta pelkästään ehdokasilmoittautumisen täyttämäl-
10
lä minusta tuli koko kaudeksi ryhmän varaedaattori, ja sitä päätöstä en ole katunut. Ajattelin kirjoittaa teille hieman näkemyksiä pakkojäsenyydestä, edunvalvonnasta ja ylioppilaskunnan merkityksestä yleisesti. Jos vuodesta 2019 jotain jää mieleen, niin vaalit, vaalit, vaalit: eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja edustajistovaalit. Keneltäkään tuskin on mennyt ohi, että on jälleen se syksy, jolloin suurin osa Suomen yliopistoista valitsee itselleen uuden edustajiston ylioppilaskuntaan. Tänä vuonna aihe on ehkä enemmän pinnalla kuin koskaan, sillä samaan aikaan
Lexpress
käydään kiivasta keskustelua ylioppilaskuntien asemasta ja mielekkyydestä, sekä siitä jo jopa hieman puhki kulutetusta pakkojäsenyydestä. Minusta ainakin tuntuu, että aihetta on vatvottu joka suuntaan, mutta edaritoiminnasta on nykyisin vaikeaa kirjoittaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa tuohon huoneessa jo vakiojäsenenä istuvaan elefanttiin: pakkojäsenyyteen. Pakkojäsenyys, tai yleisemmällä tasolla neutraalimmin ilmaistu automaatiojäsenyys tarkoittaa siis sitä, että voidakseen opiskella yliopistossa jokaisen opiskelijan on mak-
settava jäsenmaksu ylioppilaskuntaan. Ja turhaan minä tätä teille kanssaopiskelijoille selitän, sillä jokainen meistä tietää kyllä konkreettisesti mitä automaatiojäsenyys tarkoittaa. Tällä hetkellä se on 110 euroa vuodessa, keskimääräisesti 12,2 euroa yhdeksää opiskelukuukautta kohti, viidessä vuodessa 550 euroa. Olen saanut osakseni kummastelua siitä, miksi haluan olla vaalikoordinaattori jollekin ylioppilaskunnan edustajistoryhmälle. Kun kyse on siis joidenkuiden mielestä kyseenalaisesta, ihmisten rahoja väkisin nyhtävästä organisaatiosta, joka
toimii pikemminkin turhien palveluiden tuottajana kuin edunvalvontaorganisaationa. Näen toki itsekin selvän ristiriidan yhdistymisvapauden ja ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyden välillä - tilanne on vähintäänkin epäselvä. Ottamatta kuitenkaan kantaa siihen tulisiko pakkojäsenyys poistaa vai ei, olen silti sitä mieltä, että paras tapa vaikuttaa on sisältäpäin: olemalla perillä ylioppilaskunnasta ja sen toimintakentästä ja ohjailemalla sen toimintaa. Tämä puolestaan tapahtuu parhaiten edustajiston kautta.
sa heipat ja jokainen saa itse valita maksaako jäsenmaksun ylioppilaskuntaan vai ei. En lähde nyt kirjoittamaan enää siitä, miten tähän tilanteeseen on ylioppilaskuntana etenkin taloudellisesti varauduttava, sillä se on oma artikkelinsa. Kuitenkin pakkojäsenyydettömässä tilassakin ylioppilaskunta on edelleen olemassa. Ja vaikka pakkojäsenyyttä ei siis olisikaan, pidän silti edunvalvontaa varsin merkityksellisenä asiana. Ylioppilaskunta on paras ja kenties ainoa foorumi toteuttaa edunvalvontaa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.
Ajatellaan, että pakkojäsenyydelle sanotaan jossain vaihees- Edunvalvonta on luonteeltaan
Lexpress
11
siinä mielessä mielenkiintoinen asia, että sen toimiessa kuten kuuluukin sitä tuskin huomaa. Kun asiat rullaavat kuten niiden pitää, ei kenelläkään nouse suuria valituksen aiheita ja edunvalvonta, edunvalvontaorganisaatiot ja ihmiset toiminnan taustalla saavat olla rauhassa. Vasta siinä vaiheessa, kun jokin epäkohta nousee esille, nousee esille myös edunvalvonta ja sen merkitys. Tähän pätee mielestäni myös pitkälti sama ilmiö kuin kaikkeen järjestötoimintaan ja vapaaehtoiseen työhön: yleensä vain negatiivinen sanottava nousee esille, kun taas asioiden toimiessa sujuvasti kukaan ei muista antaa positiivista palautetta. Ylioppilaskunnat ovat kuitenkin valtavassa roolissa korkeakouluopiskelijoiden äänitorvena yliopistoon ja yhteiskuntaan nähden. Tuskin kukaan muu kuin opiskelijat itse ei voi uskottavammin ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin asioihin. Ryhmä Lex painottaa ylioppilaskunnan merkitystä edunvalvojana pikemminkin kuin palveluorganisaationa ja pyrkii edustajistossa huolehtimaan ensisijaisesti edunvalvonnan korkeasta laadusta. Sen jäl-
12
keen se, mihin ylioppilaskunnan resursseja tulisi käyttää, on pikemminkin jokaisen henkilökohtainen arvokysymys. Ja näin lopuksi vielä hieman pehmeää asiaa: onhan järjestäytyminen ylioppilaskunnaksi ja pelkästään Turussa yli 15 000 opiskelijan yhtenäiseksi rintamaksi todella hienoa ja muun muassa sosiaalisesti sekä kulttuurisesti monelle, myös minulle, merkittävää. Moni lexiläinen ei ehkä koe samoin, ja se saattaa johtua osittain siitä, ettei ole tarpeeksi perillä edustajiston ja ylioppilaskunnan toiminnasta arjessa. Tämä puolestaan selittyy uskoakseni osittain edunvalvonnan luonteella: sen merkitys jää helposti taka-alalle. Lisäksi pakkojäsenyyden varjo vetää monien suhtautumisen ylioppilaskuntaa kohtaan vieläkin negatiivisemmaksi, enkä ihmettele tätä yhtään. Jos jotain olen edustajistossa oppinut, se on erilaisten näkökulmien kuunteleminen ja niiden huomioon ottaminen. Vaikka esimerkiksi TYYn ylläpitämä Q-talo ei ole meille lexiläisille merkityksellinen, on se osalle yliopistomme opiskelijoista varsin merkittävä opis-
Lexpress
kelijakulttuurin mahdollistaja. Meille ei ole ongelma järjestää sitsejä ja bileitä omalla rakkaalla Kirkkotiellämme, mutta kaikilla ei ole tällaisia tiloja. Ilman ylioppilaskunnan ylläpitämiä tiloja näillä opiskelijoilla ei välttämättä olisi mahdollisuutta yhtä kokonaisvaltaisen hienoon opiskelukokemukseen kuin meillä. Sama pätee esimerkiksi TYYn jakamiin rahallisiin avustuksiin. Sen jälkeen onkin kysymys erikseen, onko oikein, että tämä kaikki kustannetaan osittain pakollisilla jäsenmaksuilla. Mahdollisen vapaaehtoisen jäsenyyden aikana jokainen voi aivan itse tehdä tämän arvovalinnan. Mielestäni kannattaa kuitenkin pysähtyä pohtimaan ylioppilaskuntaa muutenkin kuin pelkkänä pahana ja pyrkiä näkemään kokonaiskuva. Tämän pitkällisen pohdinnan jälkeen toivotan kaikille teille kanssaopiskelijoille jaksamista syksyn ja talven pimeyteen ja loputtomilta tuntuviin luku-urakoihin. Ja tulkaahan mukaan Ryhmä Lexiin, lupaan ettette pety.
Mainoshaastattelu
Haastattelussa: Procopé & Hornborg Procopé & Hornborg on liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, joka palvelee asiakkaitaan vuosisadan kokemuksella. Toimistossamme työskentelee 26 huipputyyppiä, joista kuusi on eri opiskeluvaiheen traineeta. Traineeohjelmamme tarjoavat oikkareille mahdollisuuden osallistua asianajotoimiston arkeen jo opiskeluaikana. Tässä jutussa Procopé & Hornborgin teille esittelee Associate Laura Sundström. Minkälaisiin oikeudenaloihin toimisto on keskittynyt? Keskisuuri toimistomme keskittyy liikejuridiikkaan ja Procopé & Hornborg -perheemme uusin lisäys on kansainvälinen kauppa- ja kuljetusoikeus sekä vakuutusoikeus. Tämän lisäksi meillä toimii Private-ryhmä, joka hoitaa perhe- ja jäämistöoikeuteen sekä omaisuudenhoitoon liittyviä toimeksiantoja. Miten kuvailisit toimistoa/mitä arvoja liität siihen? Satavuotias toimistomme on alan kokenut toimija, joka iästään huolimatta mukautuu alan
14
muutoksiin innolla. Toimistomme koko ja tiivis työyhteisömme luovat erinomaiset puitteet jatkuvalle oppimiselle ja nuoret juristit saavat alusta alkaen osallistua erityyppisiin toimeksiantoihin, omat mielenkiinnon kohteet huomioon ottaen. Procopé & Hornborgilla arvostamme asiantuntemuksen lisäksi heittäytymistä, tinkimättömyyttä ja halua kehittyä.
projekteihin. Avustan myös muita tiimejä ja työtehtävien vaihtelevuus onkin yksi työni parhaista puolista. Associatena työnkuvaani kuuluu oikeudellisten selvitysten ja asiakirjojen laatimista, yhteydenpitoa asiakkaisiin ja viranomaisiin, projektinhallintaa, markkinointia sekä rekrytointiprosesseihin osallistumista.
Kerro omasta työnkuvastasi.
Miten toimisto pyrkii vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin juridiikan alalla?
Ensisijaisesti työskentelen Associatena yhtiö- ja sopimusoikeustiimissämme ja olen sitä kautta tutustunut erityisesti energia- ja kaivosalan
Lexpress
Tulevaisuuden haasteisiin vastaamme monipuolisella substanssiosaamisella ja liiketoiminta-ajattelulla. Työnte-
kijämme pääsevät alusta asti perehtymään laajasti eri oikeudenaloihin ja ovat aktiivisesti mukana asiakastoimeksiantojen hoitamisessa, mikä kehittää juridisen asiantuntemuksen lisäksi myös vuorovaikutustaitoja ja liiketoimintakokonaisuuksien hahmottamista. Uskomme, että tulevaisuudessa näille ominaisuuksille tulee olemaan yhä suurempi kysyntä.
Onko toimistolla trainee-ohjelmia? On! Meillä työskentelee tällä hetkellä kuusi eri opiskeluvaiheen traineeta. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille tarjoamme mahdollisuuden tutustua asianajotoimiston arkeen osa-aikaisena Office Support Traineena. Office Support Traineemme huolehtivat niin juoksevista asioista kuin tiedonhakutehtävistäkin. Opintojen loppuvaiheessa olevilla oikkareilla on mahdollisuus hakea Trainee-ohjelmaamme, jonka aikana opiskelija pääsee avustamaan tiimejämme monipuolisissa toimeksiannoissa. Traineellemme valitaan oma tutor, joka tukee työrooliin sopeutumisessa.
Lexpress
15
Senilex vieraili K-Kampuksella: Vastuullisuus keskiössä Alumniyhdistys Senilexin syystapaaminen järjestettiin Keskon uudella K-Kampuksella Helsingin Kalasatamassa syyskuun alussa ennen kuin virallisia tupaantuliaisia oli ehditty viettää. Tapahtumaan osallistui neljäkymmentä henkeä, joista viisi oli opiskelijoita. Uusiin ja moderneihin tiloihin tutustumisen lisäksi kuulimme kiinnostavia esityksiä Suomen suurimmasta vähittäiskauppiaasta Kesko Oyj:stä, joka on myös maailman vastuullisin pörssilistattu kaupan alan yritys. Lopuksi alumnit pääsivät vaihtamaan kuulumisia maistuvien tarjoiluiden ja erinomaisten Pirkka-viinien äärellä. Keskon uusi päätoimitalo KKampus valmistui Helsingin Kalasatamaan kesällä 2019. Korttelin kokoinen valkoinen rakennus sijaitsee aivan kauppakeskus Redin ja Kalasataman metroaseman vieressä. Vierailuamme isännöivät Keskon lakimies, Lex-alumni Salla Mäntykangas-Saarinen ja lakiasiainjohtaja Mika Majoinen.
Suomen älykkäin toimitalo K-Kampuksen kerrottiin olevan Suomen älykkäin toimitalo: siellä hyödynnetään tekoälyä esimerkiksi työskentelyolosuhteiden optimoinnissa, hissien ohjauksessa sekä rakennusautomaatiossa. Rakennuksen
16
suunnittelussa myös energiatehokkuus on ollut keskeistä. K-Kampukselle haetaan ympäristösertifikaatteja, ja se on Suomen ensimmäinen toimitalo, jossa on hiilineutraali jätehuolto. K-Kampus on yli 1 800 työntekijän seitsenkerroksinen, 37 000 neliömetrin laajuinen tukikohta. JKMM Arkkitehtien suunnittelemassa rakennuksessa työskentelee K-ryhmän kaikkien kolmen toimialan – päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja talotekniikan kaupan sekä autokaupan – työntekijöitä saman katon alla. Toimitalossa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja, kuten puuta ja kiveä. Rakennuksen valoisassa aulassa
Lexpress
voi ihailla näyttävää Anu Pentikin käsinsolmittua Kasvun voima -taideteosta. Keskon työntekijät ovat muuttaneet kesän aikana K-Kampukselle yrityksen eri toimipisteistä Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta, ja samoissa tiloissa työskentelyllä kehitetään myös työn tekemisen tapoja. Kyseessä on muuntojoustava monitilaympäristö, jossa henkilökunnalla ei lähtökohtaisesti ole omia työpisteitä. Tiimeillä on kotikadut, joiden varrella ovat esimerkiksi lokerikot henkilökohtaisille tavaroille. Työhyvinvointiin on selvästi panostettu: K-Kampuksella on kuntosali, oma työterveysasema, ryhmäliikuntatunteja ja suuri pyöräparkki. Rakennuk-
Kesko, kuvaaja Mika Huisman
sen pohjakerroksen keittiöissä muun muassa tehdään tuotekehitystä sekä kuvataan Mitä tänään syötäisiin? –ohjelmaa. Pohjakerroksessa on myös KRaudan ja talotekniikan showroom, ja valtavassa ala-aulassa voidaan jopa esitellä autoja.
K Legal ja oma strategia Salla Mäntykangas-Saarisen kerrottua K-Kampuksesta ja sen toiminnoista Mika Majoinen esitteli K-ryhmän lakiasiaintoimintoa. Majoinen on tehnyt Keskossa lähes kolmenkymmenen vuoden uran, ja hän on toiminut konsernin johtoryhmässä ja lakiasiainjohtajana vuoden 2018 alusta lähtien. Vuonna 2015 Keskon strategia uudistettiin, ja strategian keskiössä ovat sekä asiakas että laatu. Vastuul-
lisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen nostettiin yhdeksi painopisteeksi, kun strategiaa tänä vuonna täsmennettiin. Myös Keskon lakiasioille on vastikään luotu oma strategia, jonka johtotähtenä on mahdollisimman suuren lisäarvon tuominen liiketoiminnalle. Suomen K Legalissa eli lakiasiainosastolla työskentelee viisitoista henkilöä, joista yksitoista on juristeja. Lakiasiaintoiminnossa on sekä toimialoista vastaavat juristit sekä osaamisalakohtaisia tehtäviä: esimerkiksi Salla MäntykangasSaarinen vastaa yrityksen kilpailuoikeusasioista, ja tietosuojatiimiin kuuluu neljä henkilöä. Ulkomailla K-ryhmä työllistää saman määrän juristeja, joista suurin osa työskentelee Baltian
maissa ja Valko-Venäjällä.
Tietoturvaloukkaukset ja GDPR-kyselyt Keskon Data Protection Officer Kaija Kuusimaa kertoi Lexalumneille tietoturvaloukkauksista – teemasta, joka EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulon jälkeen on ollut tapetilla niin juristipiireissä kuin laajemminkin. Kuusimaa oli koonnut tietoja GDPR:n voimaantulon jälkeen annettujen hallinnollisten sakkojen määristä EU-valtioittain. Sakkojen keskiarvo on ollut noin 50 000 euroa, joten sanktiot ovat toistaiseksi pysyneet varsin pieninä suhteessa sääntelyn sallimiin enimmäismääriin. Etenkin Itä-Euroopassa määrätyt sakot ovat olleet matalia: Juttu jatkuu sivulla 19
Lexpress
17
vain satoja tai joitain tuhansia euroja. Kaija Kuusimaa käsitteli esityksessään myös Keskolle tehtyjä rekisteröityjen tietopyyntöjä. Välittömästi GDPR:n voimaantultua tietopyyntöjä tuli odotetusti paljon, mutta määrät laskivat muutaman kuukauden kuluessa. Suurin osa tietopyynnöistä oli koskenut Plussa-portaalin tietoja.
Kaupan yhteiskunnallinen rooli ja vastuullisuus Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja piti monitahoisen esityksen Keskon yhteiskunnallisesta roolista, siihen liittyvistä kasvavista odotuksista sekä uudistuvasta sääntelyympäristöstä. Yhteiskuntatieteilijä ja humanisti Salmenpohja huomasi olevansa tilaisuuden
Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja puhui vastuullisuudesta
ainoa ei-oikeustieteilijä, mutta aina ollut itsenäisten kauppikorosti kuitenkin opiskelleensa asyrittäjien kauppa. Kauppiasyrittäjyys koetaankin Keskossa Turussa. kilpailuetuna. Uusilla, nuoEeva Salmenpohja pohjusti tee- rilla kauppiailla ei pelkästään maansa K-ryhmän historialla: ole mahdollisuutta vaan jopa K-kauppiasliitto perustettiin yli velvollisuus muodostaa oma sata vuotta sitten Tampereella liikeidea. Eri K-kauppojen tuoeräänlaiseksi vastavoimaksi tevalikoimat vaihtelevatkin palosuuskuntaliikkeelle, ja se on jon tarjoten esimerkiksi lähellä tuotettuja tuoretuotteita. Kaupan alaan liittyvät sääntelyhankkeet, kuten aukioloaikojen vapauttaminen sekä alkoholilainsäädäntö, ovat aina herättäneet paljon keskustelua. Salmenpohja kiteytti asian hyvin: kaikilla on kaupan alaan liittyvistä hankkeista mielipide, ovathan kaikki joskus käyneet kaupassa. Salmenpohja valotti tarkemmin kolmea kaupan alan sääntelyyn liittyvää caseesimerkkiä: alkoholilain koko-
Lexpress
19
naisuudistusta, autoverotusta sekä green dealeja, kuten muovikassisopimusta ja elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumusta. Salmenpohja viittasi esityksessään myös elokuussa 2019 julkistettuun Yhdysvaltain 180 suuryrityksen johtajan kannanottoon, jonka mukaan yritystoiminnan tarkoitus ei ole pelkästään palvella osakkeenomistajiaan vaan hyödyttää
muitakin tahoja. Kannanotto kuvastaa hyvin tämän päivän yritysvastuutrendejä myös Euroopassa. Amerikkalaiset toimitusjohtajat, joiden joukossa ovat esimerkiksi Applen, Amazonin ja Wal-Martin johtajat, julistivat sitoutuvansa muun muassa työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristönsuojeluun, eettiseen toimintaan ja paikallisten yhteisöjen tukemiseen.
Alkusyksyinen ilta jatkui mukavissa tunnelmissa ruokaillen ja seurustellen K-Kampuksen viihtyisässä työpaikkaravintolassa. Ylistäviä arvioita saaneet Pirkka-viinit maistuivat osallistujille, ja syystapaamisen sisältöön oltiin hyvin tyytyväisiä. Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava
Senilexin puheenjohtaja Mikko Korttila (vas.), Keskon lakiasiainjohtaja Mika Majoinen ja lakimies Salla Mäntykangas-Saarinen K-Kampuksen aulassa
Näin paistat joulukinkun oikein Jotta kinkun paisto onnistuisi, muista nämä muutama perusasia:
1.Pakastekinkku tulee ottaa muutamaa päivää aikaisemmin jääkappiin sulamaan. 2. Kun kinkku on aatonaattona sulanut, ota se huoneenlämpöön. 3. Anna kinkun lämmetä, kunnes sen sisälämpötila on 10 astetta. 4. Lämmitä uuni 200 asteeseen. 5. Huuhtele ja kuivaa kinkku. Jätä kuitenkin verkko ympärille. 6. Pane kinkku kinkunpaistopussiin, ja leikkaa pussin yläkulmaan pieni reikä. 7. Laita paistomittari kinkkuun. 8. Paista kinkkua 200 asteessa noin puoli tuntia. 9. Laske tämän jälkeen lämpötila 100-125 asteeseen. 10. Paista kinkkua noin 1,5 tuntia jokaista kiloa kohti 11. Kinku sisälämpötila tulisi kypsänä olla vähintään 73 astetta. 12. Kuivemman kinkun saa, jos paistaa kinkkua siihen asti, että sisälämpötila on 83 astetta.
22
Lexpress
Lexiläisten jäsenedut Tiesitkö, että lexiläisenä olet oikeutettu useisiin huikeisiin jäsenetuihin, jotka saat Lexin jäsentarraa vilauttamalla? Tästä voit tutustua kootusti etuihimme. Löydät edut myös Lexin nettisivuilta. Muista myös Frankin opiskelijaedut! Voit myös vuokrata Lexin biletilaa Kirkkotietä erittäin edullisesti.
Apollo Live Club Humalistonkatu 6A
Apollo tarjoaa Lexin jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn jokaisena aukiolopäivänä ennen klo 24. Tämä ei koske erikoisiltoja, kuten keikkoja tai ainejärjestöjen bileitä. Lisäksi lexiläiset saavat samat juoma-alennukset kuin Apollon kanta-asiakaskortilla on tarjolla.
Heidi’s Bier Bar Aurakatu 14
Liity Heidi’s Bier Barin kantajäseneksi, niin saat ilmaisen sisäänpääsyn kaikkina päivinä ennen klo 24. Lisäksi käytössäsi on yhteensä 5 drinkkilippua kuukaudessa, jotka ovat voimassa perjantaisin ja lauantaisin ennen klo 24 (Max 2 drinkkilippua kätettävissä yhtä iltaa kohden). Jäseneksi pääset liittymään Lexiläisille tarkoitetusta linkistä, ja lataamalla NYX mobiilisovelluksen.
Boomerang Eerikinkatu 17, Hansakortteli
Pincho Nation Aurakatu 3
Lexin jäsentarralla kokonaissummasta -20% tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina.
Lexiläiset saavat -10% alennuksen normaalihintaisista tuotteista Turun Boomerang Storesta. Etu on voimassa 31.12.2019 asti. Edun saat voimassa olevan opiskelijakortin Lex-jäsentarraa näyttämällä.
Lakimiesliitto Lone Star Humalistonkatu 5
Lone Starista saat 15%:n alennuksen normaalihintaisista ruoka-annoksista.
24
Lakimiesliiton jäsenenä saat etuja mm. Viking Linelta, Tallink Siljalta, Sokos Hotelleilta ja Holiday Club Resortsilta. Lakimiesliiton lomamökit ovat myös tutustumisen arvoisia! Lisää etuja löydät Lakimiesliiton sivuilta.
Lexpress
Jarkko Nieminen Areena Kekkurintie 6
Jarkko Nieminen AREENA tarjoaa nyt lexiläisille mahdollisuuden päästä pelaamaan tennistä ma-su ennen kello 16 hintaan 10€ (normaalisti 15€) sekä sulkapalloa ma-pe ennen klo 16 ja la-su koko päivän hintaan 7€ (normaalisti 8,6€ ja 12€). Edut saa voimassa olevan opiskelijakortin LEX-jäsentarraa näyttämällä.
Petrifun Store Mylly Myllynkatu 2170 Raisio
Petrifun Store Myllystä saa voimassa olevaa opiskelijakorttia näyttämällä -25% normaalihintaisista tuotteista. Valikoimista löytyy monenlaisia paitoja joka lähtöön - arkeen ja juhlaan. Lisäksi löytyy hyvä valikoima paitoihin sopivia housuja, neuleita, solmioita, rusetteja ja taskuliinoja sekä muita asusteita.
Herrainpukimo Herrainpolku 1
Turun tyylikkäin miestenvaateliike Ab Suomen Herrainpukimo Oy Turun keskustassa myöntää Lex ry:n jäsentarraa vilauttamalla seuraavat edut:
-Kaikki asusteet -20%. Koskee myös jo alennettuja tuotteita. Voimassa myös verkkokaupassa alennuskoodilla Lexry. -Mittatilauspaita Essentielle-valikoimasta 100€ -Mittatilauspuvut ja irtopukineet 20 % alennuksella (ei koske tilauskankaita) -Sanders Stockholm -kengät (normaalihinta 290€) sekä mittatilauspaita Essentielle-valikoimasta yhteensä 300€.
Hiusmuotoilua Tunteella Eerikinkatu 20
Hiusmuotoilua Tunteella tarjoaa lexiläisille vuosijuhlilla mahtavia etuja mm. juhlakampauksista ja -meikistä sekä miesten hiustenleikkuista. Lisäksi he tarjoavat vaihtuvia tarjouksia, jotka kannattaa tarkistaa Lexin nettisivuilta.
Kauppalehti
PunaMusta Piispankatu 10
Ainejärjestömme jäsenenä olet oikeutettu saamaan Kauppalehden luettavaksesi maksutta painettuna ja digitaalisena, sekä saat käyttöösi mobiilisovelluksen. Voit myös halutessasi tilata pelkän digitaalisen Kauppalehden. Voit myös tilata Kauppalehti Option hyvin huokeaan opiskelijahintaan.
Painopalveluja tarjoava Punamusta (ent. Juvenes Print) ja Lex ry tekevät nyt yhteistyötä! Punamusta tarjoaa Lex ry:n jäsenille -20% alennuksen kaikista painotuotteista mukaan lukien pro gradu -tutkielman painattamisen.
Lexpress
25
Fuksiviikko 2019 Kesä on ohi, ja vihdoin saapui tuo Lexin ainakin toiseksi suosituin viikko heti Wapun jäkeen, eli fuksiviikko! Tällä unohtamattomalla viikolla fuksit pääsivät tapaamaan uusia kohtalontovereitaan, ja vanhemmat pääsivät tutustumaan aitiopaikalta uuteen vuosikurssiin. Lisäksi kun säät meitä suosivat, oli viikosta tulossa huikea.
Maanantai 26.8 Tutustumisilta
Viikko starttasi tutustumisillalla, jossa fuksit pääsivät ensimmäisen kerran kunnolla juttelemaan toisilleen, ja hankkimaan merkkejä uusiin fuksipasseihin. Iltaan kuului myös tietovisa, jossa fuksit pääsivät ryhmittäin pohtimaan vastauksi hankaliin kysymyksiin.
Lexpress
27
Tiistai 27.8 Tutustumisbileet Tiistaina oli kaikkien niiden aamun luentojen jälkeen, tutustumisbileet. Näissä bileissä ideana siis oli oman tutorryhmän kanssa kierrellä eri rasteilla, joita pitävät lexin eri aktiivit, kuten skimbalex ja bootlex. Tämän jälkeen fuksit pääsivät esittämään laulutaitojaan, ja voittaja palkittiin kurkunkostukkeella.
Keskiviikko 28.8 Aarteenmestästys Keskiviikkona oli vuorossa Aarteenmetsästys, kun ensimmäistä kertaa ryhmiä sekoitittiin, ja fuskit jaettiin aivan uusiin joukkueisiin. Fuksien tehtävänä oli etsiä tai tehdä tuutoreidein tekemältä listalta mahdollisimman monta asiaa, kuitenkin niin, että laadusta ja hauskuudesta annettiin lisäpisteitä. Pisteidenlaskun jälkeen kolme parhaiten menestynyttä joukkuetta pääsi finaaliin, jossa vain yksi joukkue julistettiin voittajaksi.
Juttu jatkuu sivulla 30
28
Lexpress
Lexpress
29
Torstai 29.8 Kiertoajelu Torstaina, eli fuksiviikon viimeisenä päivänä oli vuorossa kiertoajelu, joka on osoittautunut sekä fuksien että vanhempien yhdeksi fuksiviikon lempitapahtumista. Fuskit pääsivät ajelemaan bussilla ympäri Turkua huikeiden bussiemäntien ja -isäntiä laulattamana. Ruissalossa ollessa he pääsivät myös kilpailemaan omissa olympialaisissaan.
30
Lexpress
Oikeustieteen tulevaisuus? Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita. Tiedekunnassamme puhaltaa kohta taas uudet tuulet. Syksyn aikana tehdään useita uusia henkilövalintoja, ja keväällä alkaa seuraavan opintosuunnitelman suunnitteleminen. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että laadusta pidetään kiinni ja uudistuksissa huomioidaan oikeustieteen ja juristin työn kehitys. Yliopistolla professoreilla on kaksi tärkeää tehtävää: tieteellisen tutkimuksen tuottaminen sekä tämän tutkimuksesta kumpuavan oikeustieteen opettaminen. Vähenevässä määrin kuitenkin uudet juristit kiinnostuvat tieteellisestä urasta, vaikka se juuri luokin juristin työlle ja opiskelullemme pohjan. Uupuvan kiinnostuksen vuoksi saattaakin olla hankalaa löytää professoreita kouluttamaan uusia opiskelijoita. Kun yliopistolta lähtee henkilökuntaa, voi kulua hyvinkin pitkä aika ennen kuin tilalle saadaan uutta henkilöstöä. Ja tämä aiheuttaa erityisesti opiskelijoiden kannalta inhottavan välitilan. Opiskelijoita saattaa mietityttää esimerkiksi se, kenen puoleen kääntyä tenttiin liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä tiedekunnassamme on täytettävinä kolme tenure track-tehtävää eli määräaikaista apulaisprofessuuria. Kun tiedekuntaamme saadaan uusia tutkijoita opettamaan meitä,
32
olisi toivottavaa, että samalla kehittyisivät myös opetusmetodit ja kurssien vaihtoehtoiset toteutustavat. Ehkä tiedekuntaamme tuleva uusi innostus saa myös opiskelijat kiinnostumaan enemmän opintojemme tieteellisestä puolesta, ainakin gradun kirjoittamisen yhteydessä. Keväällä alkaa myös seuraavan opintosuunnitelman valmisteleminen, joten nyt on oiva tilaisuus vaikuttaa opintojen sisältöön esimerkiksi myöhemmin syksyllä julkaistavan opintokyselyn kautta. Yksi ongelmakohta, johon toivon kiinnitettävän huomiota uuden opintosuunnitelman yhteydessä on opetukseen panostaminen syventävien opintojen lisäksi myös perusopinnoissa ja erikoistumisjaksoilla. Tiedekunnassamme on joltain osin havaittavissa tietynlaista syventävien opintojen korostamista, jonka vuoksi panostus perusopintojen ja erikoistumisjaksojen ohjaukseen jää vähäiseksi. Asianlaita ei voi olla se, että opintojen alkuvuosina luennoidaan suoraan dioista eikä opiskelijoille anneta ohjausta, ja vasta viimeisenä vuonna ruvetaan oikeasti opettamaan. Jos opetukseen ja ohjauksen panostettaisiin tasaisesti läpi opiskelujen, olisivat opiskelijat varmasti omatoimisempia gradua kirjoittaessaan, jolloin professoreiden ei tarvitsisi käyttää siinä vaiheessa suh-
Lexpress
teettomasti aikaa opiskelijoiden ohjaamiseen. Kun juristin työ muuttuu, myös oikeustieteen opetuksen täytyy vastata näihin muutoksiin. Itse uskon, että tiiviimmällä ohjauksella ja opetuksen laadulla saisimme sekä paremmat eväät työelämään että oppisimme löytämään käytännön kysymyksiin vastauksia oikeustieteestä. Mukavaa syksyä ja opiskeluintoa! Elina Soininen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi