TAKK vuosikertomus 2013 by TAKK

Vuosikertomus

2013 1

Iso savimies istuu ja ajattelee perhettä ja kotimaata mies on surullinen koska he ovat kaukana hän sotilas keisarin armeijan Ahmadi Ali Khan

Runo ja patsaat ovat syntyneet TAKKin maahanmuuttajakoulutuksen ja Tampereen museopalveluiden kulttuurikasvatusyksikön sana- ja kuvataidepajoissa. Innoittajana toimi Vapriikin Terrakotta-armeija näyttely. Mukana oli kaikkiaan 107 opiskelijaa kotoutumiskoulutuksesta sekä luku- ja kirjoitustaidottomien pajalta.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Vuosikertomus 2013 Toimitus: Maria-Liisa Korolainen, Marjo Nieminen / TAKK Kuvat: Ville Salminen, Paavo Pykäläinen, Jussi Mattila, Ulla Virtanen, Andrei Miagkov, HiOMO, TAKKin arkisto Kannen kuva: Jussi Mattila Ulkoasu ja taitto: Tuomas Korolainen / Nasta Design Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

Sisällysluettelo 4 6 8 9 10 12 14 16 18 20 21 22

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Rehtorin terveiset Auditoinnilla haettiin kehittämisen painopisteet Kasvua ja kehitystä kansainvälisyydestä Nuoret ovat myös aikuiskoulutuksen asia Kasvuyritys kehityksen aallonharjalla TAKKin vientituotteena osaaminen Maarakennusala urakoi perusinfran kuntoon Yrittäjyysalasta muotoutui Hiomo Highlights 2013 Työhyvinvointia, innostusta ja vahvaa työn imua Takki auki Talousluvut 2013

Vuosikertomus 3

kuva Ville Salminen

TAKKin johtoryhmä maaliskuussa 2014: takana rehtori Teppo Tapani, keskellä toimialajohtajat Risto Björn, Jari Raivo ja Olli-Pekka Tuomi sekä hallintojohtaja Maria-Liisa Korolainen, edessä talousjohtaja Tuula Paulin, kehitysjohtaja Satu Neuvonen ja johdon assistentti Merja Mattila.

Rehtorin

terveiset Vuoden 2013 aikana jalkautimme arkeemme vuoden 2012 lopulla TAKKissa toteutetun organisaatiomuutoksen. Selkeytimme toimintaamme, ja eri koulutus- ja toimintasektoreiden rajapinnoista etsittiin aktiivisesti uusia koulutus- ja toimintamahdollisuuksia. Taloudellinen tuloksemme saatiin taas kääntymään positiiviselle uralle. Kokonaisliikevaihtomme vuonna 2013 oli 26,9 milj. euroa ja taloudellinen tuloksemme 0,75 milj. euroa plussalla. TAKKissa opiskeli 15 534 opiskelijaa ja opiskelijatyöpäivien määrä oli 444 445 vuonna 2013. Tämä luo hyvät edellytykset jatkolle, sillä talouden haasteet tulevat lähivuosina jatkumaan. Kevään 2013 aikana TAKKissa tehtiin Inspecta Oy:n toteuttamana ulkoinen auditointi. Saavutimme toiminnan arvioinnissa huikeat 515 pistettä. Tulokseen voimme olla erittäin tyytyväisiä. Auditointi tuotti lisäksi arvokkaita vinkkejä toimintamme edelleen kehittämiseksi. Ilmenneet kehittämiskohteet olemmekin jo listanneet vuoden 2014 toimintasuunnitelmaamme kehittämisen kohteiksi.

Koulutuksellinen keihäänkärki kohdentui Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO), jossa TAKK toimi aktiivisesti heti vuoden 2013 alkupuolelta lähtien. Aktiivisuutemme tuotti tuloksia ja pärjäsimme mainiosti NAO-ohjelman toteuttamisessa myös valtakunnallisesti. Vuoden 2013 kehittämiskohteeksi oli kirjattu tilaohjelman laadinta vuosille 2013–2020. Työ aloitettiin toukokuussa, ja marraskuussa tilaselvitys oli valmiina. Tuo työ jatkuu vuoden 2014 aikana edelleen konkreettisempana tilasuunnitelman laadintana. Perusperiaatteena etenemme ns. kahden kampuksen mallilla, jossa toimintamme tulee keskittymään jatkossa Nirvan ja Tampereen valtatien tonteille. Kiitän Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen asiakkaita, opiskelijoita ja henkilöstöä vuoden 2013 kumppanuudesta! Teppo Tapani TAKKin rehtori

TAKK Vuosikertomus 2013

Auditoinnilla haettiin

kehittämisen painopisteet teksti Satu neuvonen

TAKKin kehittämistä vuonna 2013 hallitsi ulkoinen auditointi, joka tehtiin toukokuussa. Auditoinnin toteutti Inspecta Oy. Siihen valmistautuminen alkoi jo vuoden 2012 puolella.

TAKKissa on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä eurooppalainen laatupalkintojärjestelmä (EFQM-malli) ja ulkoisia arviointeja on tehty meillä noin kolmen vuoden välein. Auditointiin valmistauduttiin kokoamalla arviointialueita koskevia aineistoja sekä päivittämällä toiminnasta tehdyt prosessikuvaukset. Arviointiryhmiä oli arviointikohteiden mukaisesti yhdeksän, ja yhteensä noin 100 eri henkilöstöryhmiä edustavaa TAKKilaista osallistui arviointiprosessiin. Ylitimme auditoinnissa 500 pisteen rajan, joten voimme olla erittäin tyytyväisiä toimintaamme kokonaisuutena. Auditointia ei suinkaan tehdä auditoinnin tai pisteiden vuoksi, vaan se on tärkeä oppimisprosessi, itsetuntemuksen lisääjä sekä toiminnan jatkuvan parantamisen ja kehittämisen väline. Samalla voidaan verrata omaa tilannetta myös muihin organisaatioihin. Arvioinnissa tunnistetut kehittämisen kohteet priorisoidaan, ja niistä laaditaan seuraavaa vuotta varten kehittämisen suunnitelma osaksi TAKKin toimintasuunnitelmaa.

Kun kuvauksia laadittiin ja auditointiin valmistauduttiin, oli hieno huomata, miten paljon olemme vieneet asioita eteenpäin ja kehittäneet toimintaamme monestakin näkökulmasta katsottuna: Toimintamallimme ovat selkiytyneet, johtaminen on tiivistynyt kaikilla tasoilla, oppimisympäristöt ovat työvaltaistuneet ja uudistuneet, ja sähköisissä ympäristöissä on edistytty huomattavasti. On luotu uusia tuotteita, ja tutkintotarjonta on monipuolistunut. Ennakointimenettelymme on systematisoitunut, ja nyt TAKK alkaa näkyä oikeasti myös kansainvälisenä toimijana: On toteutettu koulutusvientiä ja verkostoiduttu siinä eri toimijoiden kanssa. Myös opiskelijoiden liikkuvuus Eurooppaan on aloitettu. Luetteloa kehittymisestämme voisi jatkaa pitkäänkin – tässä vain joitakin esimerkkejä. Kehittämistä ei tee yksi tai kaksi ihmistä, vaan se kuuluu meille jokaiselle, ja EFQM-tuloksissa näkyy kaikkien TAKKilaisten panos. Jatketaan yhteistyössä kehittämistä myös tulevaisuudessa, rohkeasti ja asiakkaitamme kuunnellen sekä joustavasti pirkanmaalaista elinkeinoelämää palvellen.

Opiskelija tarvitsee aikaa, huomiota ja kunnioitusta teksti Marjo Nieminen | kuva Ville salminen

Satu Neuvonen aloitti TAKKin kehitysjohtajana elokuussa 2013. TAKKilainen hän on ollut vuodesta 1996 alkaen. Tehtävät ovat vuosien varrella vaihdelleet: Satu on ehtinyt toimia niin kouluttajana, opinto-ohjaajana kuin rakennusalan koulutuspäällikkönä. – Tärkein tehtäväni kehitysjohtajana on ennakointi. Oleellista on pysyä ajan tasalla siitä, mihin maailma on menossa, ja toimia rohkeana edelläkävijänä. Tärkeää on löytää kehittämisen painopisteet niin, että otetaan huomioon erityisesti Pirkanmaan työelämän tarpeet, Satu pohtii. Opettajan uralle hän ”lipsahti vähän vahingossa”. – Opiskelijabudjetilla kituuttaessani päädyin opiskeluaikana opettajaksi Ruoveden kotitalousoppilaitokseen. Vuonna 1990 valmistuin hallintotieteiden maisteriksi ja jatkoin hommia Ruovedellä. Vuonna 1996 tulin ensimmäisen kerran TAKKiin, kouluttajaksi muuttuvan työelämän kurssille Hämeenkyröön, Satu muistelee. Työuran varrelle on mahtunut monenlaista. – Välillä olin työttömänä ja lasten kanssa kotona. Opiskelin siinä ohessa opinto-ohjaajaksi. Sydämeltäni olen edelleen opo; koen, että usein päästään pitkälle jo sillä, että opiskelijalle annetaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta. – Pedagogiikka on myös aina ollut lähellä sydäntäni. Koulutuspäällikön tehtävän ohella toimin Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun ohjaavana opettajana. Olen päässyt seuraamaan läheltä monen uuden opettajan alkutaivalta. Kokemuksesta on hyötyä nykyisessä tehtävässäni, jossa yksi tärkeä painopiste on pedagogiikan kehittäminen; opettajan on nykypäivänä oltava aikamoinen monitaituri. Opetuksen lisäksi täytyy hallita ohjaus, verkostoituminen, työelämäyhteydet ja henkilökohtaistamisen koukerot sekä näyttötutkintoasiat. Niin, ja tietenkin verkkopedagogiikka: digitalisoitumista ei voida pysäyttää, vaan virrassa on pysyttävä mukana. Uutta kannattaa kokeilla rohkeasti.

TAKK Vuosikertomus 2013

Kasvua kansainvälisyydestä teksti Päivi Puutio | kuvat Takkin arkisto

TAKKissa vuosi 2013 oli eläväistä ja vilkasta myös kansainvälisen toiminnan saralla. Vuoden suurin saavutus oli varmastikin TAKKin oman kansainvälistymisen käsikirjan Footsteps to world -laatiminen ja lanseeraus. Tämä strategia viitoittaa stepit TAKKin kansainväliselle toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Alkuvuosi oli kiivasta kansainvälisen hankesuunnittelun aikaa rahoitushakujen ollessa auki helmi-maaliskuussa. Onnekkaasti sekä henkilöstömme liikkuvuutta tukeva Step II -hanke että opiskelijoita Eurooppaan liikuttava MobyTAKK-hanke saivat positiiviset rahoituspäätökset. Edelleen saimme myös kansallista hankerahoitusta kvtyömme tueksi: Globed-hankkeella kasvatetaan TAKKin kotikansainvälisyyttä, ja PALKO-hankkeessa pääsemme kehittämään työkaluja alueemme yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Myös paljon puhuttu koulutusosaamisen vienti oli TAKKissa kovassa myötätuulessa. Päänavauksia tällä saralla tehtiin niin Kiinan Guangzhouhun, Venäjälle Pietariin kuin Kazakstanin Astanaan. TAKKin

koulutustuotteet ovat ryhdikkäästi kunnossa, ja niitä kelpaa tarjota myös maailmalle yhteistyössä kumppaneidemme ja mm. pirkanmaalaisen Learning Bridge -verkoston kanssa. TAKKin henkilöstön omaa osaamista kehitettiin englannin kielen koulutuksilla, ottamalla vastaan vierailijaryhmiä mm. Espanjasta ja Etelä-Koreasta sekä olemalla syksyllä muutaman kuukauden isäntäorganisaationa Kiinasta saapuneelle työharjoittelijallemme Mr. Zhoulle. Hän teki vertailututkimusta Kiinan ja Suomen ammatillisesta koulutuksesta ja todella ihastui Tampereeseen sekä TAKKilaiseen vieraanvaraisuuteen. Loppuvuodesta aloimme jo vähitellen valmistautua EU:n uuteen ohjelmakauteen ja Erasmus+ -ohjelman tarjoamiin kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Vuodesta 2014 odotamme niin asiakkaillemme kuin henkilökunnallekin entistä kansainvälisempää vuotta TAKKissa!

Nuoret ovat myös aikuiskoulutuksen asia teksti Marjo Nieminen | kuva Ville salminen

Nuorisotakuusta on uutisoitu paljon, ja usein uutisointi kertoo lähinnä nuorisotakuun toteuttamisen ontumisesta tai jopa epäonnistumisesta. Onnistumisiakin onneksi on: Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla koulutetaan ammattiin niitä 20–29-vuotiaita, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Osaamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Vuonna 2013 osaamisohjelmassa oli mahdollista opiskella ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niiden osatutkintoja. Vuonna 2014 ohjelmaa laajennetaan niin, että myös perustutkinnot tulevat mukaan. Tämä lisää opiskelumahdollisuuksia entisestään ja tuo mukaan myös aivan uusia aloja. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuosina 2013–2016 tutkinnon suorittaa 36 000 nuorta aikuista.

Osaamisohjelman piiriin kuuluu monenlaisia nuoria Opetus- ja kulttuuriministeriössä arvioidaan, että osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia nuoria on Suomessa kaikkiaan noin 120 000. Yli puolet heistä on jo työelämässä. Loput ovat mm. työttöminä, opiskelijoina, äitiys- ja vanhempainvapailla tai armeijassa. Maahanmuuttajia on neljännes koko joukosta. Ohjelman kohderyhmä on siis moninainen. Moninaisuudesta johtuen potentiaalisia opiskelijoita ei tavoiteta yhden kanavan kautta. Erityisen haastavaa on ollut työssäolevien tavoittaminen ja motivointi tutkinnon suorittamiseen. Myös opiskeluvalmiudet ovat hyvin vaihtelevia. Osa tarvitsee selvästi enemmän tukea kuin aikuisopiskelijat keskimäärin ja osa menee niin sanotusti muiden mukana. TAKKissa laitettiin osaamisohjelman puitteissa heti tarjolle laaja kirjo eri alojen tutkintoja. Opiskelijoita löydettiin jo aloitusvuonna mukavasti, eniten Pirkanmaalla. Suurimmat opiskelijamäärät olivat aloilla, joilla käynnistettiin omia nuorten ryhmiä. Kolmen kärjen muodostivat kauppa ja liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala sekä logistiikka.

Nuorten Talo ja muita uusia käytäntöjä Opiskelijoiden löytämisessä on tehty alusta asti tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan muiden aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on, että koulutuksesta kiinnostuneet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja tilanteeseensa soveltuvimman opiskelupaikan. TAKK on yhdessä muun oppilaitosverkoston kanssa mukana lokakuussa 2013 avatussa Nuorten Talossa. Tammelaan on saman katon alle koottu suuri joukko nuoria palvelevia tahoja, jotka päivystävät Talolla vuorollaan. Kyse on matalan kynnyksen palvelusta, jonne voi vain kävellä sisään. Palveluun on löytänyt paljon nuoria, joita ei tavoiteta mitään muuta kautta. Yhä nuoremmat ikäluokat aikuiskoulutuksessa haastavat myös kouluttajia ottamaan käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja -välineitä; osaamisohjelma tarjoaa oppimisenpaikkoja kouluttajillekin ja onneksi myös mahdollisuuksia kokeilla uudenlaisia tapoja toteuttaa koulutusta.

TAKK Vuosikertomus 2013

teksti Marjo Nieminen | kuva Ville Salminen

Kasvuyritys kehityksen Tolotech Oy on tamperelainen perheyritys, jossa toimintaa suunnitellaan 50 vuoden tähtäimellä. – Ihailen vanhoja perheyrityksiä, jotka ovat toimineet satoja vuosia, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Marjut Tolonen. Yritys valmistaa kulunhallintaratkaisuja ja täyttöasteenseurantajärjestelmiä. Vuoteen 2010 asti Tolotech Oy oli yhden miehen yritys, jonka toiminta lepäsi kokonaisuudessaan perustajan, Petteri Tolosen harteilla. – Silloin tehtiin päätös, että lähdetään hakemaan kasvua ja samalla minusta tuli toimitusjohtaja, muistelee Marjut Tolonen. Vaikka tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä, halutaan perheyrityksessä molemmat toteuttaa hallitusti omarahoituksella. – Liikevaihdon kasvutavoitteet on yleisesti haastavista ajoista huolimatta pystytty saavuttamaan, hän iloitsee. Samalla on voitu palkata uusia työntekijöitä. Kyse on edelleen mikroyrityksestä, mutta tulevaisuuden kasvutavoitteiden toteutuessa päästään palkkaamaan lisää henkilöstöä. Kotimaisuus on Tolotechille tärkeä arvo. Tuotteille saatiin avainlippu vuonna 2011. Suunnittelu, testaus ja huolto tehdään kokonaan Suomessa, vain osa laitteiden komponenteista joudutaan hankkimaan ulkomailta. Jokainen asiakkaalle lähtevä laite testataan ja koekäytetään ensin itse. Yrityksessä on satsattu siihen, että asiakkaat tavoittavat heidät helposti. Uusin palvelu on nettisivuilla asiakkaita reaaliaikaisesti palveleva chat. – Kasvuyrityksenä meidän on tärkeä pysyä ajan tasalla lakimuutoksista ja muista asiakkaidemme toimintaan vaikuttavista muutoksista. Toimitamme kulunhallintajärjestelmiä rakennusalalle. Siihen ollaan parhaillaan rakentamassa rajapintoja verottajan järjestelmiin, jotta vastataan harmaan työvoiman kitkemiseen tähtäävän lain vaatimuksiin, Marjut toteaa.

Verkostot ovat yrittäjälle tärkeitä Kouluttautuminen on Marjut Tolosen mielestä olennainen osa työtä. – Koulutus sitoo tähän päivän ja antaa uusia virikkeitä: asioita joutuu miettimään uusista näkökulmista. Parhaillaan hän suorittaa

oppisopimuksella yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa TAKKissa. – Heti yrittäjäurani aluksi tein yrittäjän ammattitutkinnon. Myös työntekijöiltä odotan halukkuutta kouluttautua ja hankkia uutta osaamista, Marjut pohtii. – Nykypäivän työelämässä on oltava valmius ja halu kehittyä. Meillä jokainen työtekijä laatii itselleen vuosittaisen koulutussuunnitelman, hän jatkaa. Pienyrittäjän näkökulmasta kouluttautumisen tärkein anti on verkostoituminen ja muiden yrittäjien tapaaminen. – Yrittäjän arkea ei voi todella ymmärtää kukaan muu kuin toinen yrittäjä, Marjut toteaa. Vertaistuen hän on kokenut erityisen tärkeäksi, kun kotona on pieniä lapsia ja pyöritettävänä on kasvuyritys. – Tärkeän verkoston on muodostanut Tampereen Yrittäjänaiset ry. Sitä kautta tapasin Sointu Langin, joka on ollut mentorini ja ohjaajani myös koulutusten aikana. Yrittäjänaisten kautta olen päässyt mukaan sellaisiin verkostoihin ja paikkoihin, joihin yksin ei olisi ollut mahdollista päästä, Marjut miettii. – Suosittelen lämpimästi kaikille pienyrittäjille hakeutumista erilaisiin tarjolla oleviin verkostoihin.

Oppisopimus on hyvä väylä opiskella – Yrittäjän oppisopimus on ollut hyvä ja edullinen väylä hankkia osaamista. Koulutuspäiviltä maksetaan jopa koulutuskorvausta. Hämmästyin myös sitä, että tutkinnon suorittamisesta sai hakea rahakorvauksen. Yrittäjälle kun ei mikään yleensä tule ilmaiseksi, Marjut toteaa hymyillen. – Koulutuksen ansiosta uskallan sanoa ääneen, että tavoittelemme kasvua. Liiketoimintasuunnitelma hiottiin kuntoon jo aiemmin, ja erikoisammattitutkinnossa valitsin erikoistumisalueeksi kansainvälistymisen. Tolotech tekee jo nyt jonkin verran kauppaa Norjaan ja Ruotsiin sekä Chileen. Kansainvälisille markkinoille laajentuminen on yksi tulevaisuuden tavoitteista. Suomen markkinoilla tavoitteena on olla omassa kohderyhmässä tunnettu yritys. – Yrittäjällä pitää olla tavoitteita. Mutkia voi aina tulla matkaan, mutta ilman tavoitteita ei pääse eteenpäin, Marjut summaa.

Haluamme itse testata ja koekäyttää jokaisen laitteen

Oppisopimus on yrittäjälle mahdollisuus kehittää omaa osaamista Oppisopimuskoulutus on päätoimiselle yrittäjälle joustava ja käytännönläheinen tapa kehittää yritystään, liiketoimintaansa ja omaa osaamistaan. Se sopii yhtä hyvin alkavalle yrittäjälle kuin tilanteisiin, joissa lähdetään vaikkapa hakemaan uutta kasvua tai kehittämään uudenlaisia palveluita ja tuotteita. Yrittäjä saa tuekseen kokeneen mentoriyrittäjän, joka toimii sparraajana ja kannustajana. Koulutuksen sisällöt suunnitellaan yksilöllisesti niin, että päästään kehittämään oman yrityksen toimintaa. Suoritettava tutkinto voi liittyä joko yrittäjyyteen tai yrityksen toimialaan.

Noin 20 prosenttia koulutuksesta on tietopuolisia opintoja ja loput 80 prosenttia koulutusajasta työskennellään omassa yrityksessä. Lähipäiviä oppilaitoksessa on noin kerran kuukaudessa. Koulutuspäiviltä oppisopimuskeskus maksaa koulutuskorvausta sekä tilanteen mukaan myös matka- ja majoituskorvausta. Tutkinnon suorittamisen jälkeen Koulutusrahastosta voi lisäksi hakea ammattitutkintostipendiä, joka maksetaan tietyin edellytyksin.

TAKK Vuosikertomus 2013

TAKKin

vientituotteena

osaaminen teksti Marjo Nieminen | kuvat Ulla Virtanen ja Andrei Miagkov

Kazakstanissa satsataan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Isona tavoitteena on pystyttää maahan ketju kansainvälisesti laadukkaita ammatillisia oppilaitoksia. Apuja koulutusten suunnitteluun, kouluttajien kouluttamiseen ja työelämäosaamisen kehittämiseen hankitaan ulkomailta mm. Yhdysvalloista, Saksasta, Kanadasta ja nyt myös Suomesta. TAKK on yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa lähtenyt viemään suomalaista kouluttajaosaamista Kazakstaniin. Kumppanuus ja yhteistyö JAMK:n kanssa hyödyttää molempia osapuolia. Yhteistyön ansiosta koulutusta voidaan tarjota koko rintaman laajuudelta, sekä ammatilliselta toiselta asteelta että korkeakoulutasolta. Samoin osaamis- ja kouluttajaresursseja voidaan hyödyntää tilaajan tarpeiden mukaan molemmista oppilaitoksista. – Kansainvälistyminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja halua luoda suhteita ulkomaisiin kumppaneihin, kertoo TAKKin kansainvälisten asioiden suunnittelija Ulla Virtanen. – JAMK:ssa koulutusviennin eteen on tehty töitä jo neljän-viiden vuoden ajan. Nyt myös TAKK on sitoutunut pitkäkestoiseen kehittämiseen ja tavoitteet on asetettu pitkälle tulevaisuuteen.

Työkaluja osaamisen kehittämiseen Liikkeelle lähdettiin viime syksynä teknologia-alalta toteuttamalla Industrial Mentoring -koulutus kazakstanilaisille kouluttajille. – Sisällöt ja koulutussuunnitelma laadittiin tilaajan toiveiden pohjalta, kertoo koulutuspäällikkö Raimo Saartoala. Tavoitteena oli kouluttaa erityisesti mentorointitaitoja, joita kouluttajat tarvitsevat yritysten kanssa toimiessaan. Koulutus perustui suomalaiseen tutkintojärjestelmään ja arviointiin, joista muotoiltiin näin vientituotteita. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa osaamiskartoitusten toteuttamiseen ja työpaikalla kouluttamiseen. Osallistujat saivat käyttöönsä uusia, käytännöllisiä työkaluja. – Menetystekijöitä olivat TAKKin kouluttajatiimin sekä osallistujien innostus ja aktiivisuus. Osallistujat saatiin vastuutettua omasta oppi-

misestaan, ja he ottivat vastuuta prosessin kannattelusta. Tärkeää oli myös johdon sitoutuminen asiaan sekä TAKKissa että tilaajataholla Kazakstanissa, toteaa Saartoala.

Omat vahvuudet on löydettävä – TAKKilaisten heittäytymiskykyä testattiin, kun suunnitelmia ja koulutusta muokattiin tilaajan toiveiden pohjalta myös kesken Kazakstanviikon, muistelee kouluttaja Heli Sundell. – Pääasiassa kohdatut haasteet olivat pieniä käytännön hankaluuksia, joihin kouluttaja törmää yhtälailla Suomessakin – ammattitaidolla niistä selvittiin. Helin mottona olikin ”on vain pakko luottaa prosessiin”, Saartoala jatkaa. – Porukka oli aktiivinen ja opettaminen oli tosi hauskaa, tiivistää koulutuskokonaisuuden antia kouluttaja Andrei Miagkov. – Opiskelijat suorastaan janosivat oppimista, ja suomalaista koulutussysteemiä selvästi arvostettiin. Opetuskielenä käytettiin pääasiassa venäjää. – Pelkkä englannin kielellä toimiminen olisi latistanut sisältöjä, venäjän käytöllä päästiin pureutumaan syvemmälle opiskeltaviin asioihin, toteaa Sundell. Uusia verkkoja on jo viritelty: tavoitteena on päästä toteuttamaan vastaavanlaisia koulutuspaketteja jatkossakin. Kansainvälisiä suhteita luotaessa sekä kumppanuudet että johdon sitoutuminen asiaan ovat tärkeässä roolissa. – Monesti koulutuskaupan syntyminen edellyttää ensin johtotason tapaamisia ja vasta sitten päästään käsiksi käytännön toimintaan, kertoo Ulla Virtanen. Oleellista on miettiä etukäteen omat vahvuudet ja osaaminen, jotka toimivat kansainvälistymisen kärkinä. – Parasta, mitä TAKKista voidaan tarjota ulospäin, on ammatillisen koulutuksen korkea laatu, Saartoala toteaa. – Oma asiantuntijarooli on oleellista tunnistaa ja tarjota sellaista, mihin muut eivät pysty. Osaaminen on suomalainen vientituote, jolla on suuret kasvunmahdollisuudet, jos ne osataan hyödyntää.

Koulutus käynnist yi viikon pituisell

Andrei M

oi löytäm iagkov autt

ään yhteisen

a jaksolla TAKKissa.

kielen.

ttu voimakkaasti Pääkaupunki Astanaa on rakenne viimeisen 15 vuoden aikana.

On vain pakko luottaa prosessiin

dell saivat uut ta Raimo Saartoala ja Heli Sun aan työhönsä. om s myö a into energiaa ja

Menetelmät ol

ivat toiminnalli

sia ja osallista

via.

TAKK Vuosikertomus 2013

teksti Marjo nieminen | kuva ville salminen

Maarakennusala

urakoi perusinfran kuntoon

Kaikki, jotka haluavat työllistyä, työllistyvät Tampereen Rantaväylän tunnelihanke lienee suurin maarakennusalan hanke Pirkanmaalla tällä hetkellä ja suurimpien joukossa koko Suomessa. Tunneli on jakanut mielipiteitä, mutta yksi asia on varma: työmaa työllistää parhaillaan suuren joukon maarakennus- eli infra-alan ammattilaisia.

TAKK tekee oman osansa monipuolisten infraosaajien kouluttamisessa. Alan koulutukset tulivat valikoimiin vuonna 2009. Käyntiin lähdettiin alan perusvalmiudet antavalla koulutuksella, josta valmistui koulutussuunnittelija Kai Tarkan mukaan maarakentajia eli ”lapiomiehiä”. Koulutusvolyymi on alkuajoista kasvanut voimakkaasti, ja samalla tarjonta on monipuolistunut. Kasvu jatkuu edelleen.

Työ opitaan tekemällä Valikoiman laajentuessa myös kalustoa on monipuolistettu. Vuonna 2013 käynnistyi ensimmäinen maarakennuskoneenkuljettajakoulutus, jossa tarvitaan laaja laitevalikoima. Omaa kalustoa TAKKissa on Bobcatista kaivinkoneeseen. Rinnalla käytetään myös vuokrakalustoa. Laajamittaista käytännön oppimista päästää tekemään tällä hetkellä mm. Tarastejärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelyalueilla, joista on varattuna opiskelijoiden harjoittelualueiksi yhteensä 200 hehtaaria maa-alaa. Tila on tarpeen, kun pääpaino koulutuksissa on tekemällä oppimisessa. – Meillä opiskelevat ovat yleensä tekijöitä, jotka eivät ole tottuneet luokassa istumiseen, Tarkka toteaa. – Hinku päästä koneen ohjaimiin on niin kova, että melkein savu nousee korvista, hän jatkaa. Monenlaisia koneita pääsee ajamaan jo oppilaitoksessa, mutta varsinaiset työssäoppimiset tehdään alan yrityksissä.

Osa opiskelijoista pääsee tekemään viimeisen työssäoppimisjaksonsa palkallisena: alalla on niin suuri työvoiman tarve, että hyvät tekijät halutaan sitouttaa ajoissa. – Kaikki, jotka haluavat työllistyä, työllistyvät, toteaa Kai Tarkka. Lämpimän talven ansiosta työmaat ovat pyörineet koko vuoden.

Pirkanmaalaisen elinkeinoelämän kumppani Tavoitteena on palvella pirkanmaalaista elinkeinoelämää, tukea kilpailukykyä ja kouluttaa yrityksiin osaavaa työvoimaa. Koulutuksia toteutetaan joustavasti yritysten tarpeista lähtien esim. räätälöintien ja kartoitusten avulla. Paljon järjestetään myös oppisopimuskoulutuksia eli työnantajat kouluttavat juuri omiin tarpeisiinsa sopivaa, osaavaa työvoimaa. – Yritykset ovat löytäneet meille hyvin, kertoo Kai Tarkka. Yksi syy tähän on maarakennusalan yhteistyöryhmä, johon kuuluu isoja ja pienempiä alan yrityksiä sekä mm. Rakennusliiton, työ- ja elinkeinotoimiston, ELY-keskuksen, Infra ry:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun edustajat. Ryhmässä vaihdetaan kokemuksia alan tilanteesta Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti sekä kuullaan näkemyksiä alan suhdanteista ja työnantajien koulutus- ja kehittämistarpeista. Esiin nouseviin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja joustavasti.

TAKK Vuosikertomus 2013

Yrittäjyysalasta

muotoutui HiOMO

teksti Tuija Pohjansaari-Kirmo | kuvat Hiomo ja TAKKin arkisto

Yrittäjyyden asemaa TAKKin strategisena painopistealueena vahvistettiin, kun vuonna 2012 itsenäiseksi koulutusalaksi muutettu yrittäjyysala aloitti toimintansa HiOMO-nimellä vuonna 2013. Virallisesti nimi lanseerattiin Yrittäjän päivänä 5.9.2013.

Mikään uusi asia yrittäjyys ei TAKKissa ole, vaan TAKK kuuluu Suomen kolmen suurimman yrittäjäkouluttajan joukkoon. Pelkästään yrittäjän ammattitutkintoja on tehty yli 900 kpl. HiOMOon on keskitetty kaikki yrittäjien koulutus- ja kehittämispalvelut. Tarjolla on tutkintotavoitteista koulutusta ja täydennyskoulutusta. HiOMO palvelee sekä toimivia yrityksiä että yrittäjyyttä suunnittelevia henkilöitä ja vastaa myös kaikkien TAKKin yli 100 tutkinnon yrittäjyysosiosta. Kaikki HiOMOssa työskentelevät henkilöt ovat joko toimineet itse yrittäjinä tai työskennelleet tulosvastuullisissa tehtävissä omistajavetoisissa yrityksissä. HiOMOlaiset huolehtivat myös kaikille TAKKin opiskelijoille suunnatusta yrittäjyysneuvonnasta.

Yhteisölliset työ- ja koulutustilat tukevat verkostoitumista Viime kevään ja kesän aikana HiOMOn tiloja uudistettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Yhteisölliseen oppimiseen kannustavat, entistä värikkäämmät pajaluokat remontoitiin kesän aikana. Samalla muutettiin myös kouluttajien työtilat tiimityötä ja valmentajuutta vahvistaviksi ryhmätyöhuoneiksi. Tilat muuntuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja tekemistä on tehty näkyväksi myös kokoamalla asiakaspalautteita esille käytävien seinille. HiOMOlle avattiin omat Facebook-sivut ja monenlaisissa tapahtumissa oltiin ahkerasti mukana mm. TAKKin avoimissa ovissa ja Naisten Pankin Kävele naiselle ammatti -tapahtumassa tukemassa kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä.

HiO MO

Käyttäjäkokemuksia HiOMOsta teksti Marjo nieminen

Johanna Oittinen Vihreä Aurinkokumpu, suorittaa yrittäjän ammattitutkintoa – Loistava idea, kommentoi yrittäjä Johanna Oittinen, kun kuuli HiOMOn uudenlaisesta tavasta toteuttaa yrittäjäkoulutusta. Hyppäys yrittäjyyteen on ollut vauhdikas, ja koulutus on vastannut vauhtiin tarjoamalla ammattitaitoista ja henkilökohtaista opetusta. Koulutus luottaa vahvoihin bisnesosaajiin ja pitkän linjan innovatiivisiin valmentajiin. Vihreä Aurinkokumpu on erikoistunut hyvinvointipalveluihin ja -koulutuksiin. – Innovaatioleirimalli sopii itselleni hyvin. Siinä tarjoillaan reippaassa tahdissa tiivis, asiapitoinen paketti luovuutta unohtamatta, Johanna iloitsee. Vastuukouluttuja on luotsannut yrittäjiä läpi leirien, ja jatkaa koko koulutuksen ajan yrittäjän henkilökohtaisena mentorina. – Tärkeintä yrittäjälle on tunnistaa oma osaaminen ja yrityksen toiminnan ydin; tähän koulutus on tarjonnut runsaasti aineksia, Johanna summaa hymyillen.

Joonas Lampinen KolarimaalausCenter Oy, käynyt Pikastartti yrittäjäksi -koulutuksen – Lähdin yrittäjän pikastarttiin tavoitteena starttirahan hakeminen. Käteen jäi paljon muutakin hyvää, kertoo yrittäjä Joonas Lampinen. Tiiviissä paketissa opiskeltiin sekä markkinointia, brändäystä että yrityksen pyörittämisen käytäntöjä ja talouden kiemuroita. – Yrittäjyys oli haaveena jo pidemmän aikaa, ja nyt kohdalle osui sopiva yritys, joka etsi jatkajaa. Siitä se ajatus sitten lähti, Joonas muistelee. Yrityksen ydintoimintaa ovat automaalaus ja kolarikorjaus. Laajentuminen on innostuneen yrittäjän aikana ollut nopeaa: verkkokauppa avautui juuri ja autonvuokrausta käynnistellään. Tulevaisuuden tavoitteena on olla oman toimialan selkeästi palvelevin ja laadukkain vaihtoehto alueella.

Monialaista yrittäjyyttä HiOMOn asiakkaille tyypillistä on monialaisuus. Vuonna 2013 painopisteinä olivat hoiva- ja hyvinvointialat. Ryhmällinen sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä sai valmiiksi yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, ja apteekkareille suunnattu yrittäjän ammattitutkintoryhmä valmistui. Myös palveluja teknologia-alan yritykset olivat hyvin edustettuina: aurinkosuojausalan yrittäjäryhmä sai käteensä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon todistukset marraskuussa.

Uusia avauksia HiOMOn strategiatyön avuksi perustettiin asiakkaista ja yhteistyökumppaneista koostuva sparrausryhmä, joka työsti visiota yhdessä HiOMOlaisten kanssa. Tuotteita ja palveluita on kehitetty LEANmenetelmällä, jonka avulla on käyty läpi kaikki palveluprosessit ja lähdetty systemaattisesti kehittämään toimintaa. HiOMOssa lanseerattiin syksyn aikana uudenlaisiin opetusmenetelmiin pohjautuva yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus. Sen keskeisen elementin muodostavat innovaatioleirit, joita järjestetään yhdessä tamperelaisen Vapaa Pudotus Oy:n kanssa.

Kohti tulevaisuutta Vuonna 2014 HiOMOssa painottuu yhteistyö erilaisten yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon valmistava Pirkanmaan Broker-ohjelma käynnistyy maaliskuussa. Se toteutetaan yhteistyössä jyväskyläläisen Kasvun Roihu Oy:n kanssa. Myös seudullinen yhteistyö alueen muiden oppilaitosten ja yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden kanssa on keskeisessä roolissa.

TAKK Vuosikertomus 2013

TAKKista nyt myös linja-auton rattiin Syksyllä starttasi TAKKin ensimmäinen linja-autonkuljettajakoulutus. Kyse on uudesta aluevaltauksesta, kun logistiikan koulutuksia laajennetaan myös henkilöliikenteen puolelle. Koulutuksesta valmistutaan linja-autonkuljettajan ammattitutkintoon. Tavoitteena on vastata alan kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Lähivuosina kuljetusalalle tarvitaan eläköitymisten myötä tuhansia uusia työntekijöitä vuosittain.

Monimuotoisuus mitataan käytännön toiminnassa Monimuotoisuus on TAKKissa tärkeä arvo, joka virallistettiin vuonna 2013, kun TAKK allekirjoitti monimuotoisuussitoumuksen. Sitoumuksella lupaudutaan edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia, johtamista ja palveluja monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Monimuotoisessa TAKKissa voivat tehdä töitä, opiskella ja viihtyä kaikenlaiset ihmiset. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia tässä ovat mm. ikä, sukupuoli, vammaisuus, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai seksuaalinen suuntautuminen. Aito monimuotoisuus mitataan käytännön tasolla. TAKKissa se tarkoittaa monimuotoisuuden huomioimista mm. rekrytoinneissa, opiskelijavalinnoissa ja asiakaspalvelussa. Reilu meininki ulottuu kaikille tasoille ja näkyy sekä talon sisällä että ulospäin.

teksti Marjo Nieminen kuvat Paavo Pykäläinen ja TAKKin arkisto

2013

Mestarivartijakisa oli opiskelijoille näytön paikka TAKKissa järjestettiin Mestarivartija 2013 -kisan aluekilpailu lokakuussa 2013. Aluekilpailuja käytiin yhtä aikaa neljällä eri paikkakunnalla. Finaalissa FinnSec-messuilla marraskuussa ratkottiin voittaja, joka kruunattiin Suomen mestarivartijaksi. Kisajärjestelyistä erityiskiitosta osallistujilta saivat TAKKin turvallisuusalan opiskelijat, jotka huolehtivat mm. kilpailun tehtävärastien näyttelijäntyöstä ja kilpailusuoritusten arvioinnista. Tehtävärasteja oli

kaikkiaan kuusi, ja ne mittasivat monipuolisesti vartijan työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tehtävät olivat samat kaikissa aluekilpailuissa. Mestarivartija on vartiointialan Suomen mestaruuskisa, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Tavoitteena on oikoa vartiointialaan liittyviä ennakkoluuloja ja tuoda esille ammatin monimuotoisuutta. Seuraavan kerran mestaruuksista kisataan vuonna 2015.

TAKK Vuosikertomus 2013

teksti Maria-liisa Korolainen

TAKKin henkilöstön työilmapiiriä on kartoitettu parin vuoden välein henkilöstökyselyllä. Viimeisimmässä työhyvinvointikyselyssä viitekehyksenä on ollut työn imun malli. Se määritellään aktiiviseksi, myönteiseksi työhön liittyväksi tilaksi. TAKKilaiset kokevat vahvaa imua työhönsä. He ovat sitoutuneita ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. He ovat innostuneita ja henkisesti joustavia työssä. Lisäksi henkilöstö paneutuu työhön ja kokee siitä nautintoa.

Työhyvinvoinnin kehittämisellä vahvistetaan työyhteisön mahdollisuutta menestyä ja voida hyvin. Käytännön kehittämistyössä analysoidaan mm. työn vaatimus- ja voimavaratekijät. Näitä tarkastellaan ja edelleen rakennetaan organisaatiossa, työtehtävissä ja yksilötasolla. Tavoitteena on, että saadaan aikaan mitä halutaan, ollaan etupäässä hyvällä tuulella sekä ymmärretään tasapaino työn ja muun elämän välillä.

Henkilökuntayhdistys tukee työnimua teksti Marjo Nieminen | kuvat Takkin arkisto

TAKKissa toimii aktiivinen henkilökuntayhdistys, joka osaltaan tukee työhyvinvointia ja työn imua. Yhdistys järjestää monenlaista toimintaa liikunta- ja kulttuuririennoista pikkujouluihin. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö tukee yhdistyksen toimintaa vuotuisella avustuksella. Toiminnan järjestämisestä vastaa henkilökuntayhdistyksen hallitus. Vuosittaisiin perinteisiin kuuluu mm. elokuinen kuutamoristeily. Useimmiten on risteilty Näsijärvellä, mutta parina vuonna on poikettu myös Pyhäjärvelle. Toinen vuotuinen ponnistus ovat pikkujoulut, joita on juhlittu usein erilaisten teemojen alla, esimerkiksi twistattu 50-luvun malliin. Perinteiksi ovat muodostuneet myös henkilökunnan kahvitus ystävänpäivänä ja vuoden valopään kruunaus Lucian päivänä. Henkilöstön liikunnallisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä tuetaan eri tavoin. Liikunnan parissa on niitetty myös menestystä, kun TAKKin lentopallojoukkue nappasi aikuiskoulutuskeskusten Suomen mestaruuden vuonna 2013 sekä miesten että sekajoukkueiden sarjassa.

TAKKi auki Aurinkoisena elokuun iltapäivänä TAKKin Nirvan tontille vaelsi satapäinen joukko koulutuksesta kiinnostuneita kävijöitä. Ensimmäinen, koko talon Avoimet ovet -tapahtuma oli odottamaton menestys. Hyvien kokemusten pohjalta päätettiin saman tien seuraavan vuoden tapahtuman järjestämisestä elokuussa 2014.

Esillä olivat kaikki alat, ja kävijät pääsivät itse testaamaan, mitä opiskelu käytännössä on. Sähköhallissa sai kokeilla sähköasennusta, simulaattoreilla työskenneltiin virtuaalisesti ja kaivinkoneen ohjaimiin pääsi hyppäämään oikeasti. Toiminnallisuus ja monipuolisuus saivat kiitosta kävijöiltä kerätyissä palautteissa. Tapahtumasta paistoi yhteinen tekemisen meininki.

TAKK Vuosikertomus 2013

Talousluvut 2013 Tutkintosuoritukset vuosina 2006-2013

2013

Henkilöstömäärät 2006-2013

2013

Liikevaihdon jakauma 2013

14 %

57 %

21 %

Liikevaihto 2013 26,9 milj. €

2013

Opiskelijamäärät 2006–2013

2013

TAKK Vuosikertomus 2013

TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111