sauma TAKKin asiakaslehti 2021–2022
TAKSIKUSKISTA TULI LÄHIHOITAJA JANI OJALA SAI VAKITUISEN TYÖPAIKAN REKRYTOIVALLA KOULUTUKSELLA
LEMPÄÄLÄ OTTI PALVELUMUOTOILUN HYÖTYKÄYTTÖÖN
5vinkkiä +1 MITEN LÖYTÄÄ OPPISOPIMUSPAIKKA
sauma TAKKin asiakaslehti 2021–2022
SIS Ä L LYS
3 4 7 8
Pääkirjoitus
22
Tiiviit saumat Erilaista kuin muualla? Työelämän tahdissa
14
14 17 18
Olemme kunta, joka sanoo kyllä Hoiva-alalla on töitä kaikenikäisille Minun saumani
21
Miten löytää oppisopimuspaikka
22
Diginä vaikka koko tutkinto
TAKKIN ASIAKASLEHTI JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK
| TOIMITUSNEUVOSTO: Maria-Liisa Korolainen, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Teppo Tapani / TAKK
KUVAT: Pasi Tiitola, Jussi Mattila, TAKKin arkisto, Unsplash
|
ULKOASU & TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy
PAINO: Offset Ulonen Oy
LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA: 4041 0704 Painotuote
t a k k.f i
PÄ Ä K IR JOI T U S
Tarjolla hyviä saumoja HYVÄ SAUMA-LEHDEN LUKIJA. Oli nykyinen tilanteesi mikä tahansa, kannattaa lehti selata läpi ja peilata omaa tilannettasi tässä hetkessä ja muutaman vuoden päähän. Elämme aikaa, jossa ammattitaitoisille työntekijöille on kysyntää. Nyt on työntekijän markkinat. Meillä TAKKissa on tarjolla useita hyviä koulutusvaihtoehtoja, joilla työmarkkinat avautuvat. Olet sitten töissä, työtön tai yrittäjä, suosittelen tutkimaan koulutustarjontaamme. Kannustan sinua pohtimaan: Teenkö itselleni mielekästä työtä vai olisiko aika haastaa itsensä ja valmentautua lisää nykyisellä alalla tai vaihtaisinko vielä toiselle ammattialalle? Onko työmarkkinakelpoisuuteni myyntikunnossa? Mitä voin tehdä ammattitaitoni päivittämiseksi tai miten alan vaihto onnistuu?
Meiltä löydät apua pohdintoihisi. Työskentelemme näiden kysymysten äärellä päivittäin. Kauttamme valmistuu ja valmentautuu vuosittain tuhansia opiskelijoita. Tiivis yritysyhteistyö takaa sen, että kauttamme on mahdollista löytää uusia ovia urallesi. Olemme viime vuosina toteuttaneet mm. lukuisia rekrytoivia koulutuksia eri alojen yritysten kanssa. Suosittelen tutustumaan eri ammattialoihin meillä täällä TAKKissa ja löytämään itselle mielekkäimmän etenemisväylän. Teppo Tapani rehtori
”
Tiivis yritysyhteistyö takaa sen, että kauttamme on mahdollista löytää uusia ovia urallesi.
SAUMA
3
Koulutusvientiä Keniaan LOKAKUUSSA TAKKISSA STARTTASI lähihoitajaopinnot 26 kenialaista. Koulutus toteutetaan koulutusvientihankkeena, eli kenialaiset vastaavat kokonaisuudessaan koulutuksen kustannuksista. Kyseessä on TAKKin ensimmäinen kokotutkintoon tähtäävä koulutusvientikoulutus. Tavoitteena on, että ainakin osa opiskelijoista jää Tampereen seudulle valmistumisensa jälkeen paikkaamaan hoitajavajetta. Opiskelijat on valittu tarkalla seulalla pääsykokeilla ja valintahaastatteluilla. Suurimmalla osalla ei ole aikaisempaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta, vaan kyseessä on aito mahdollisuus kouluttaa alalle uusia osaajia. Alkuun opiskelusta puolet on suomen kieltä ja puolet lähihoitajan ammatillisia opintoja englanniksi. Kielitaidon kasvaessa ammatillisten opintojen kieleksi tuodaan koko ajan enemmän suomea. Suomen kielen opiskelu jatkuu koko koulutuksen ajan ammatillisten opintojen rinnalla. Koulutukseen sisältyy useita työssäoppimisjaksoja. Työpaikoilla kehittyy ammatillisen osaamisen ohessa myös
Uusi uljas naapuri Tampereen valtatien kampuksen naapurissa avaa ovensa Tampereen Kannen areena. Areenan toimijat ovat hakeneet TAKKin kanssa yhteistyössä rekrytoivilla koulutuksilla mm. järjestysmiehiä, ravintolatyöntekijöitä ja siivoojia. Areenalla järjestettävien jääkiekon MM-kisojen aikaan TAKKin opiskelijat ovat mukana kisajärjestelyissä ja ansaitsevat samalla opintosuorituksia. Valtatien kampus on kisojen ajaksi valjastettu JetSetClubin VIP-tiloiksi. 4
SAUMA
suomen kielen taito. Osaamisen näytöt tehdään käytännön työtehtävissä työpaikoilla, suomeksi. Sosiaali- ja terveysalan kouluttajien työparina työskentelevät suomen kielen opettaja sekä kenialaistaustainen koulutuspalveluavustaja, joka on ammatiltaan lähihoitaja. Tavoitteena on, että opiskelijat valmistuvat kahdessa vuodessa suomalaiseen lähihoitajatutkintoon. Valmistumisensa jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus jäädä lähihoitajan töihin Suomeen tai palata Keniaan kehittämään paikallista terveydenhoitoa.
Työpaikoilla kehittyy ammatillisen osaamisen ohessa myös suomen kielen taito.
T II V II T S AUM AT TEKSTI Marjo Nieminen, Maria-Liisa Korolainen KUVAT TAKK
Nousussa Rekrytoivat koulutukset Oppisopimusopiskelu Osatutkinnot
56
Vuonna 2021
rekrytoivaa koulutusta
Paikalliset tutkinnonosat Opiskelijan ääni työpaikkojen tarpeisiin kuuluville TAKKin omilla paikallisilla tutkinnonosilla vastataan pirkanmaalaisten työpaikkojen tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalle on suunnattu mm. Lääkehoidon syventävä osaaminen, kaupan alalle tarjotaan Myymälässä toimiminen -osatutkintoa. Kaikille työpaikoille sopii Osaajana suomalaisessa työelämässä, jolla vahvistetaan maahan muuttaneiden suomen kielen taitoa, digiosaamista sekä työelämätaitoja. Alalle kuin alalle käy myös Hyvinvoinnin edistäminen, jossa keskitytään toimintakykyyn, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Viidentoista osaamispisteen laajuisia osatutkintoja voi opiskella erillisinä täydennyskoulutuksina tai niitä voidaan valita osaksi koko tutkintoa.
TAKKin opiskelijakunta, TAKKikunta, tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa. Ruusut ja risut saadaan matalalla kynnyksellä esiin. Lokakuisen hyvinvointiviikon ohjelmaan otettiin opiskelijoiden toiveesta mm. luento uhkatilanteissa toimimisesta sekä psykologin luento keskittymisestä. Palautetta on tullut mm. siivouksesta ja korjausliikkeitä on tehty. OPKE-hankkeen puitteissa on tekeillä digitaalinen palautelaatikko. Se madaltaa yhteydenottokynnystä entisestään ja opiskelijoiden ääni saadaan vielä paremmin kuuluville. Opiskelijakuntaa kuuluvat kaikki TAKKin opiskelijat. Toiminnasta vastaa opintoohjaaja Anni Niva.
1537 Vuonna 2021
oppisopimusopiskelijaa
8370 Vuonna 2020
tutkinnon osaa
Blogi tuo yhteen TAKKilaiset, opiskelijat ja yhteistyökumppanit
Valimoalan osaamiskeskus TAKKiin Valimoalan osaamiskeskus kokoaa yhteen ammatillisen toisen asteen koulutuksen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasot. TAKKin valimo on Suomen ainoa teknisesti teollisuusvalimoa vastaava opetus- ja tutkimusympäristö. Valimon tiloissa toimii vuokralla valualan yritys Hetitec Oy. Se mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön.
Uudessa blogissa tarjoamme kurkistuksia TAKKin ja ammatillisen koulutuksen arkeen ja juhlaankin. Blogi tarjoaa alustan moninaiselle ja moniääniselle TAKKille. Meillä opiskelee vuosittain yli 11 000 aikuista ja henkilöstössä on n. 250 eri alojen ammattilaista. Yritys- ja muita yhteistyökumppaneita on satoja, ellei tuhansia. Blogissa ääneen pääsevätkin niin TAKKilaiset, opiskelijat kuin yhteistyökumppanit. Tervetuloa tarinoiden äärelle: blogi.takk.fi Jos innostut kirjoittajaksi blogiin, ota yhteyttä: viestinta@takk.fi SAUMA
5
TAKKilaisten kehon iän keskiarvo
48,7
HYVINVOIVA TAKK Hyvä tapa kasvattaa omia voimavaroja on aktiivinen ote elämään. Käynnistimme TAKKissa pitkäkestoisen ja tavoitteellisen henkilöstön hyvinvointiohjelman vuosille 2020-2025. Ohjelman rungoksi valitsimme kolme painopistealuetta: henkilöstön hyvinvoinnin, työyhteisövalmennukset ja työkykyjohtamisen. Nämä osa-alueet kiteytyivät ohjelman suunnitteluvaiheessa, kun tehtiin alkukartoituksia, kyselyjä ja analysoitiin tilastoja. Johtamistaidot ovat ydinosaamista, jolla tuetaan henkilöstöä arjen toiminnassa ja erilaisissa muutostilanteissa. TAKKin esimiesten valmennuksissa on huomioitu eri näkökulmia: valmentava johtamisote, onnistunut työn organisointi ja lähijohtaminen sekä työkykyjohtaminen ja ennakoivan otteen lisääminen. Kaikkien TAKKilaisten hyvinvointipalveluihin valitsimme tärkeäksi teemaksi itsensä johtamisen. Palveluihin voi osallistua joko yksilöllisesti tai osana ryhmää. Tavoitteena on terveyskunnon parantaminen, voimavarojen ylläpitäminen ja kehittäminen. Osallistumalla on opittu ja oivallettu. Unitaitoja on harjoiteltu. Palautumisen tärkeydestä on saatu viisautta kuormittaviin hetkiin. Ohjelman tuloksia mittaamme monella eri tavalla, mm. asiakaskokemusta, työterveyshuollon kustannuksia, henkilöstön terveysprosenttia.
Vuotta
TAKKilaisten keski-ikä
49,3 Vuotta
Tervetuloa tutustumaan!
3
x
Opiskele verkossa 6
SAUMA
TAKKissa on säännöllisesti tarjolla mm. virtuaalisia tutustumiskierroksia, alakohtaisia kierroksia paikan päällä Nirvan kampuksella sekä oppisopimusinfoja.
Lähihoitaja Verkkopainotteisessa lähihoitajakoulutuksessa suurin osa teoriaopetuksesta hoidetaan verkon yli, käytännön harjoitukset pidetään TAKKissa ja työssäoppimiset voi tehdä omalla kotipaikkakunnalla.
Johtaminen ja yrittäjyys Tuotekehityksen, johtamisen ja yrittäjyyden koulutuksia toteutetaan puhtaasti verkkototeutuksina. Se avaa mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin laajasti mistä päin tahansa.
CAD/CAM-ohjelmointi Koneistajille tarjotaan täydennyskoulutuksena CAD/CAM-ohjelmoinnin koulutusta, jonka voi opiskella kokonaan verkossa. Käytössä ovat WinCAM- ja Mastercam-ohjelmat.
Katso lisätiedot: takk.fi
TA K K IL A INEN VA S TA A TEKSTI & KUVAT Jussi Mattila
Erilaista kuin muualla? Py ysimme opiskelijoita verta ama an TAKKia aiempiin opiskelupaikkoihinsa
TAKKista sain selkeyttä oppisopimukseen
Käytännönläheisesti koneistajaksi
Oma hoitola mahdollistaa monipuolisen harjoittelun
Aiempaan oppisopimusopiskeluuni verrattuna koulutuksen rakenne tuntuu TAKKissa selkeämmältä. Edellisessä opinahjossani määriteltiin aika sekavasti esimerkiksi se, mitä opintosuorituksissa vaaditaan. Täällä tietää helposti, mitä pitää missäkin vaiheessa tehdä. Materiaalitkin on hyvät ja nettilukujärjestys toimiva ja helppokäyttöinen.
Täällä opiskelu on käytännönläheisempää. Teoriaa on paljon vähemmän kuin ammattikoulussa, ja kun sitä opiskellaan, opit testataan aina myös käytännössä. Esimerkiksi kierteiden perusteet käytiin läpi teoriatunnin jälkeen konesalissa. Monet teoriaopinnot voi tehdä myös kotoa käsin. Vaikkapa YTO-opintoihin kuuluvat äidinkielen ja englannin.
Kauneudenhoitoalalla suurin ero on varmasti se, että TAKKissa on oma kauneushoitola, jossa työharjoittelut tehdään. Helppoa kun ei tarvitse etsiä työssäoppimispaikkaa. Harjoittelu on myös monipuolisempaa kuin monissa alan yrityksissä olisi, koska täällä tehdään tosi paljon erilaisia hoitoja. Päästään tekemään esimerkiksi bambukeppi- ja kuumakivihierontoja, joita ei tarjota juuri missään muualla.
KUKA Jade OPISKELEE NYT ajoneuvoalan ammattitutkinto, työnjohdon osaamisala. AIEMMIN OPISKELLUT autoasentajan perustutkinnon ammattiopistossa ja merkonomiksi oppisopimuksella.
KUKA Jani OPISKELEE NYT kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneistaja. AIEMMIN OPISKELLUT sähkövoimatekniikkaa ammattikoulussa.
KUKA Tiia OPISKELEE NYT hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi. AIEMMIN OPISKELLUT merkonomiksi kauppiksessa ja lähihoitajaksi ammattiopistossa.
SAUMA
7
T EEM A : S UOR A A N T ÖIHIN TEKSTI Johanna Lassy-Mäntyvaara, Anu Ritvanen KUVAT Pasi Tiitola, TAKK
Työelämän tahdissa TA K K in ja t yön a n ta jien t ii v is y h t eis t yö t uo t ta a r at k a is u ja t yövoim a- ja o s a a ja p ul a a n
Työn ja tekijöiden kohtaamisesta puhutaan parhaillaan laajasti. Kuinka ratkaista työvoimapulaa, kehittää osaamista, saada kaikki tekijät töihin?
8
SAUMA
Jani Ojala vaihtoi epävarman taksialan lähihoitajan opintoihin vuonna 2020. Rekrytoivan koulutuksen tuloksena hänellä on nyt vakituinen työpaikka ikäihmisten palvelukeskuksessa Viola-kodissa. Rekrytoivilla koulutuksilla on tärkeä rooli hoiva-alan tekijäpulan ratkaisemisessa. Jani Ojala kertoo tarinansa sivulla 13.
SAUMA
9
Koko 3 7886 x 66,77x
Koko 4,6 MT 4507 x 4507 px 76,32 x 76,32 cm
TAKKissa on koulutettu uusia ammattilaisia yhteistyössä työelämän kanssa vuodesta 1962 alkaen.
10
SAUMA
”
Vuosia jatkunut säännöllinen yhteistyö mahdollistaa nopean reagoinnin työelämän tarpeisiin, mikä on TAKKin käyntikortti.
T
AKKissa työelämän nopean muutoksen ymmärtäminen ja tarpeita vastaavan koulutuksen järjestäminen ovat tekemisen ytimessä. Ratkaisuja työelämän tarpeisiin etsitään eri keinoin, kertoo TAKKin yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi. Käytännössä työ sisältää säännöllisiä tapaamisia eri alojen työnantajien kanssa, kehityshankkeita ja jatkuvaa vuoropuhelua. Yhteistyön tuloksena satoja opiskelijoita kouluttautuu vuosittain suoraan töihin tai täydentää osaamistaan työpaikalla muun muassa rekrytoivissa koulutuksissa ja oppisopimuskoulutuksissa. – Vuosia jatkunut säännöllinen yhteistyö mahdollistaa nopean reagoinnin työelämän tarpeisiin, mikä on TAKKin käyntikortti. Koulutuksia on polkaistu käyntiin ja tekijöitä saatu töihin kuukauden ja toisinaan jopa viikkojen varoitusajalla, Tuomi kertoo. Sauman toimitus pyysi kolmea TAKKin pitkäaikaista kumppania kertomaan, miksi tiivis yhteistyö kouluttajan kanssa kannattaa.
VARTIJOIDEN MUUTTUVA TYÖ VAATII UUTTA KOULUTUKSELTAKIN Turvallisuusalan yritys Securitas on tehnyt pitkään yhteistyötä TAKKin kanssa. – Vuosittain keväisin järjestettävät rekrytoivat koulutukset ovat isoimmat yhteistyöprojektimme. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä TAKKin ja TE-toimiston kanssa. Niitä suunnitellaan ympäri vuoden. Lisäksi tarjoamme työntekijöillemme TAKKin avulla jatkuvaa opintopolkua, eli mahdollisuuden lähteä suorittamaan syksyisin alkavaa turvallisuusalan ammattitutkintoa, Securitaksen henkilöstöpäällikkö Hannu Kauppi kertoo yhteisistä kuvioista. Olennainen osa yhteistyötä on Kaupin mukaan kehityssuuntien havainnointi. Tärkeässä roolissa on myös tiedon
Koulutussanastoa REKRYTOIVA KOULUTUS toteutetaan oppilaitoksen, TE-toimiston ja työnantajan yhteistyönä. Tavoitteena on, että opiskelijat työllistyvät koulutuksen jälkeen kouluttavaan työpaikkaan. Koulutuksessa suoritetaan ammatillinen tutkinto tai osatutkinto. REKRYKOULUTUS räätälöidään aina yrityksen tarpeisiin, ja se antaa opiskelijoille pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. RekryKoulutuksessa ei suoriteta tutkintoja. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Työnantaja ja TE-hallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. OPPISOPIMUS sopii uusien henkilöiden kouluttamiseen ja rekrytointiin erityisesti silloin, jos tarvetta on vain yhdelle tai muutamalle työntekijälle. Oppisopimus on työsopimus ja työnantaja maksaa opiskelijalle palkkaa. Oppisopimuksella suoritetaan ammatillinen tutkinto tai osatutkinto. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta oppilaitokselta.
jakaminen neuvottelukunnassa, johon turvallisuusalan yritykset kokoontuvat TAKKilaisten kanssa säännöllisesti pohtimaan alan koulutustarpeita. Parhaassa tapauksessa tieto muuttuu toiminnaksi ripeästi. – TAKK teetti keväällä kyselyn siitä, miten TAKK voi vastata turvallisuusalan toimijoiden koulutustarpeisiin. Tämän perusteella syksyllä 2021 alkoi turvasuojausasentajien koulutus, Kauppi kuvaa toiminnan ripeyttä. SAUMA
11
UUSIA AMMATTILAISIA NOPEASTI ELÄKÖITYVÄLLE SUURKEITTIÖALALLE Ylöjärven kaupungin ja TAKKin tiivis yhteistyö on kuluneen vuoden aikana tuottanut uusia ammattilaisia muun muassa ruokapalvelutyöntekijöiksi. Rekrytoiva koulutus ruokapalvelutyöntekijäksi alkoi vuonna 2019 ja se saatiin päätökseen keväällä. Koulutus onnistui yli odotusten. – Löysimme koulutukseen hyviä tyyppejä, jotka ovat innostuneita alasta. Suurkeittiöpuolella tämä ei ole itsestäänselvyys, kertoo Ylöjärven ruokapalvelupäällikkö Sirpa Heikkilä. Koulutettujen joukosta löytyi kesäsijainen sekä talvikauden tuuraaja. Uusia työsopimuksia on parhaillaan vireillä. – Rekrytoivat koulutukset ovat meille tärkeä avaus, sillä eläköitymisen myötä paikkoja vapautuu ruokapalveluissa paljon, Heikkilä kertoo.
LUOTTOKUMPPANILTA TEKIJÖITÄ AKUUTTIIN KONEISTAJAPULAAN Myös erikoiskomponentteja voimansiirtoteollisuuteen valmistava ATA Gears Oy on tehnyt TAKKin kanssa yhteistyötä vuosien ajan, eri muodoissa. Kun korona-ajan päättyminen piristi markkinat tänä syksynä ja aiheutti akuutin koneistajapulan, puhelinsoitto TAKKin yrityspalveluihin oli ketterin tapa käynnistää osaajan etsintä. Se tuotti tulosta, ja koneistajaopiskelija päätyi pikavauhdilla harjoitteluun ja sen jälkeen työsuhteeseen ATA Gearsille. Ketterien täsmähakujen lisäksi yhteistyö on sisältänyt RekryKoulutuksia sekä useita yhteisiä hankkeita. Parhaillaan yritys on mukana henkilöstöpalveluyritys Innolinkin, Pirkanmaan TE-toimiston ja TAKKin yhteisessä RekryKoulutuksessa, jonka tavoitteena on löytää ja työllistää tekijöitä ATA Gearsiin ja neljään muuhun pirkanmaalaiseen teollisuusyritykseen. ATA Gearsin toimitusjohtaja Hanna Miettinen kertoo käyvänsä säännöllisesti TAKKin johdon kanssa keskusteluja osaamistarpeista. – Koneistajien tarve on meillä jatkuva, Miettinen tiivistää.
” 12
SAUMA
”
Eläköitymisen myötä paikkoja vapautuu ruokapalveluissa paljon.
Rekrytoivien koulutusten ja opiskelijamäärän kehitys 2018–2021 koulutusten määrä
60
opiskelijamäärä
287
300 241
50
216
56
40
200
30
10
100
24
50
18 2018
2019
2020
2021*
TAKK kouluttaa vuosittain kahdesta kolmeen sataa opiskelijaa, jotka työllistyvät rekrytoivien koulutusten kautta suoraan yrityksiin. Opiskelijamäärien väheneminen kertoo usealla alalla kasvaneesta osaajapulasta. *Vuoden 2021 luku on lokakuun tilanne. Osa koulutuksista on alkamassa sen jälkeen, joten koko vuoden opiskelijamäärä tulee kasvamaan tästä.
Kouluta, rekrytoi, kehitä Koneistajien tarve on meillä jatkuva.
200 150
35
20
250
TAKKin yrityspalvelut tarjoaa organisaatioille ja yrityksille räätälöityjä ratkaisuja osaamisen kehittämiseen ja rekrytointeihin. KYSY LISÄÄ: Yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi p. 044 790 6230, olli.pekka.tuomi@takk.fi
”
Parasta on ihmisten auttaminen. Autan muita niin kuin toivoisin itseäni autettavan, sitten kun se hetki tulee.
Lähihoitajan tutkinnon suorittaminen rekrytoivana koulutuksena eteni tiivistä tahtia ja oli Jani Ojalalle iso rutistus. Hän oli ennen opintojen alkamista tehnyt 15 vuotta töitä taksinkuljettajana.
Korona ajoi taksikuskin kriisin keskelle – uusi ammatti löytyi lähihoitajana
”Vakituinen työsuhde, onhan se aikamoista” Hoitoalalla rekrytoivat koulutukset ovat tärkeä osa alan kasvavan osaajapulan ratkaisemista. Jani Ojalalle, 43, koulutus tarjosi mahdollisuuden vaihtaa epävarma taksiala lähihoitajan työhön. Ojalan alanvaihdon taustalla on korona. Kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset romahduttivat taksibisneksen vuoden 2020 alkupuolella, Ojala joutui tuhansien kollegoidensa tapaan puntaroimaan elinkeinoaan. – Mistä tuloja, kun perhettäkin pitäisi elättää, Ojala kiteyttää. Hän lähti miettimään alanvaihtoa avoimin mielin. Bussi- ja raitiovaunukuski kävivät mielessä vaihtoehtoina, mutta halu päästä pois ratin takaa oli ollut mielessä jo tovin aikaa. Ikäihmisten hoito oli Ojalalle valmiiksi tuttu aihe, oman isän muistisairauden myötä. – Olen aina ollut sellainen, että koitan huolehtia vähän muistakin. Ikäihmisistä olen pitänyt meteliä pidemmän aikaa, Ojala kertoo. – Ajattelin, että hitto vie, haen opiskelemaan. Päätös tuli sydämestä. Varma työpaikka ei ohjannut Ojalan päätöstä alanvaihdosta, mutta mukava bonus se on ollut. – Tieto työllistymisestä on ajanut eteenpäin silloin, kun opiskelu on meinannut tehdä tiukkaa. Minulla on nyt vakituinen työpaikka. Onhan se aikamoista.
”TULI OLO, ETTÄ PYSTYN TÄHÄN” Kun Ojala sai päätöksen alanvaihdosta tehtyä helmikuun lopulla 2020, asiat lähtivät etenemään vauhdilla. Ojala aloitti TAKKin ja Viola-kodin rekrytoivan koulutuksen toukokuussa 2020. Helmikuussa 2021 hän solmi oppisopimuksen nykyisen työnantajansa Viola-kodin kanssa ja varmisti töiden jatkumisen opintojen jälkeen. Ojala valmistui lähihoitajaksi kesäkuussa 2021. Koulutus eteni nopeasti ja kesälomien jälkeen opiskelijat siirtyivät jo työpaikoille ottamaan tuntumaa uuden alan työhön. Opittavaa oli paljon. – Tahti oli välillä korvia huumaava, asiaa tuli joka tuutista. Tuskankin hetkiä koettiin, Ojala tunnustaa. Työssäoppimisjakson alkaminen Viola-kodissa oli ratkaiseva hetki Ojalalle. Vastaanotto oli kannustava. – Tuli olo, että mähän pystyn tähän. Ojala haluaa jatkossa tarjota samanlaisen kokemuksen myös muilla alalle tulijoille. Siksi hän jatkaa opintoja TAKKissa töiden ohessa ja suorittaa parhaillaan työpaikkaohjaajan koulutusta. Työpaikkaohjaajat huolehtivat uusien työntekijöiden vastaanotosta ja perehdytyksestä. Jani Ojala kokee löytäneensä ikäihmisten hoivatyöstä alan, jossa haluaa viipyä. – Parasta on ihmisten auttaminen. Autan muita niin kuin toivoisin itseäni autettavan, sitten kun se hetki tulee. SAUMA
13
Pa lv el umuo t oil u TEKSTI Johanna Lassy-Mäntyvaara KUVAT Pasi Tiitola
Olemme kunta, joka sanoo kyllä K a s vava L empä ä l ä o t t i pa lv el umuo t oil un h yö t y k äy t t öön Lempäälän kunnassa tiedetään jo vuosien kokemuksella, että palvelumuotoilun menetelmät tuovat lisäarvoa palveluiden ja prosessien suunnitteluun. Kunnan oman palvelumuotoilijan pestin päätyttyä osaamista haluttiin saada eri puolille organisaatiota. Ratkaisuksi löytyi TAKKin palvelumuotoilukoulutus.
V
uoden kestävän koulutuksen aikana jokainen osallistuja luo omaan organisaatioonsa uuden palvelun tai prosessin tai kehittää sitä. Oleellista on osallistava ote: työtä ei tehdä yksin vaan kehittämistyöhön osallistetaan myös palveluiden käyttäjiä ja organisaation muita henkilöitä. Palvelumuotoilusta hakivat ensin oppia Lempäälän johtoryhmäläiset, minkä jälkeen 12 henkilöä eri puolilta kuntaorganisaatiota osallistui tänä vuonna Lempäälän omaan opiskeluryhmään. Ensi vuodelle on suunnitteilla lisää koulutusta. Kehitysmyönteisyys kuuluu kasvavan Lempäälän tekemisen tapaan. – Olemme kunta, joka sanoo kyllä. Palvelumuotoilu istuu hyvin Lempäälän strategiaan, kertoo henkilöstöjohtaja Auli Nevantie.
ASIAKASLÄHTÖISYYS VAATII ASIANTUNTEMUSTA Koulutusten myötä asiakaslähtöinen ajattelu on levinnyt koko organisaatiossa. Oppeja on hyödynnetty muun muassa kunnan työntekijöiden perehdytyksen, Lempäälä-talon palveluiden sekä asiakasohjauksen ja kotihoidon yhteistyön suunnittelussa. Palvelumuotoilun perusajatus asiakaslähtöisestä suunnittelusta saattaa joidenkin korvaa kuulostaa itsestään selvältä. Sitä se ei ole, Nevantie muistuttaa. 14
SAUMA
Vuonna 2021 valmistuneen Lempäälätalon Palvelukäytävä on uusi konsepti, joka kokoaa monenlaisia palveluja saman katon alle, kertovat Auli Nevantie, Emmi Ikonen ja Maarit Rönkkö.
– Asiakaslähtöiseen suunnitteluun tarvitaan asiantuntemusta sekä taitoa käyttää erilaisia asiakkaita osallistavia menetelmiä. Ei se onnistu pelkästään miettimällä, mitä asiakas haluaa.
SUJUVAMPAA PEREHDYTYSTÄ PALVELUMUOTOILUN OPEILLA Henkilöstöasiantuntija Maarit Rönkkö kehittää palvelumuotoilukoulutuksen opeilla muun muassa Lempäälän kunnan työntekijöiden perehdytystä. – Esihenkilöitä haastattelemalla tuli ilmi, että perehdytyksen digitalisointi ja tasalaatuistaminen eri puolilla kuntaorganisaatiota on tarpeen. Lisäksi perehdytys on jo aiemmin nostettu strategisesti merkittäväksi kehittämiskohteeksi. Lähdin mallintamaan kokonaisuutta, jossa on mukana palvelussuhteen koko elinkaari rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Rönkkö laati palvelumuotoilukoulutuksen oppien pohjalta mm. sidosryhmäkartan sekä asiakaspolun, jotka osoittautuivat hyväksi perehdytysmateriaaliksi yksiköille. Kartasta uusi työntekijä näkee helposti omat sidosryhmänsä sekä asiakkaan palvelupolun. Näin hän saa heti perehtymisen aluksi hyvän käsityksen siitä, keiden kanssa hän työskentelee. Yksi palvelumuotoilun kantavista ideoista on osallistava ote. Siksi Rönkkö on hyödyntänyt kehitystyössään pilottiryhmiä, jotka ovat tuottaneet perehdytysmateriaaleja
Kaksi vaihtoehtoa 1. Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto • sopii laaja-alaiseen tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen • kesto noin vuoden • oppisopimuskoulutus 2. Asiakaskokemuksen kehittäminen ja palvelumuotoilu, liiketoiminnan ammattitutkinnon osa • organisaatiokohtaiset, räätälöidyt toteutukset • neljä valmennuskertaa • sopii ketterään kehittämiseen Koulutukset sopivat monenlaisille toimialoille ja organisaatioille palvelu-sektorista teknologiateollisuuteen. Lisätiedot Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428, rosa.hyvonen@takk.fi
SAUMA
15
Eri käyttäjäryhmien tarpeet ohjasivat vuonna 2021 valmistuneen Lempäälätalon suunnittelua. Talon palvelukäytävälle on koottu kuntalaisille runsaasti erilaisia palveluja: muun muassa neuvonta, asiakirjojen palautus sekä kunnan kuntosalien ja nuorisotilojen avainten nouto.
ja testanneet niiden toimivuutta. Esimerkiksi Lempäälän ruokapalveluiden pilottiryhmä teki perehdytysvideon, joka on uuden työntekijän tukena keittiöllä. Video opastaa työpäivän kulun alusta saakka: näyttää mistä avaimet löytyvät, missä eri laitteet sijaitsevat ja miten niitä käytetään.
”
ENTISTÄ PAREMPIA PALVELUITA LEMPÄÄLÄTALOSSA ASIAKASTA KUUNNELLEN
Asiakaslähtöiseen suunnitteluun tarvitaan asiantuntemusta sekä taitoa käyttää erilaisia asiakkaita osallistavia menetelmiä.
Lempäälä-talolla palvelukoordinaattorina työskentelevä Emmi Ikonen kehitti osana palvelumuotoilukoulutusta muun muassa vuokrattavien tilojen sähköistä varausta, jonka myötä myös kunnan ulkopuoliset käyttäjät voivat etsiä, varata ja maksaa tiloja. Palvelun suunnittelussa huomioitiin uutena ryhmänä torimyyjät, jotka voivat jatkossa varata myyntipaikkoja ja nähdä samalla varaustilanteen. – Torimyyjille on kätevää nähdä, paljonko muita myyjiä torilla on. Se kertoo myös potentiaalisesta asiakasmäärästä. Tämä tarve tuli esille torimyyjiä kuuntelemalla ja heiltä palautetta keräämällä. Asiakkaiden aito kuuntelu on palvelumuotoilussa keskeistä.
Kasvot tutuksi, palvelu sujuvammaksi SOL Palvelut on hyödyntänyt palvelumuotoilua ison asiakaskohteensa kehittämisessä. Joukko SOLin kohdevastaavia, palveluvastaavia- ja ohjaajia sekä esimiehiä suoritti palvelumuotoilun osatutkinnon, jossa he kehittivät tapoja tehdä SOLin työtekijät tutuiksi kaupan alalla toimivan asiakkaan liikkeissä. Kehittämistyön tuloksena syntyi muun muassa kuvallisia yhteystietolomakkeita sekä SOLin henkilöstön esittelymateriaaleja jaettavaksi eri muodoissa. Kehitystarve kumpusi tilanteesta, jossa SOLin työntekijät jäävät helposti kaupan työntekijöille kasvottomiksi, vaikka työtä tehdään säännöllisesti samassa tilassa. Tämä ei luo hyvää pohjaa palautteen antamiseen ja palvelun kehittämiseen. – Haastattelimme asiakasyhdyshenkilöitämme muun muassa siitä, millaisia
16
SAUMA
mielikuvia he liittävät siivouspalvelutyöntekijöihin. Monet vastaajat kertoivat mieltävänsä työn usein väliaikaiseksi, eikä siivoushenkilöstön sitoutuneisuutta huomata. Meille tämä oli silmiä avaavaa, sillä meillä on hyvin paljon työhönsä sitoutuneita työntekijöitä, kertoo SOL Palveluiden palveluesimies Heidi Kivinen. – Tunnistimme selkeän tarpeen tehdä työntekijämme tunnetuiksi eri kohteissa, tuoda heidän kasvonsa esille. Näin asiakkaalla on pienempi kynnys lähestyä siivoushenkilöstöämme, jolloin asiakastyytyväisyys ja henkilöstön viihtyvyys paranee. Lisäksi palvelumuotoilukoulutus on poikinut perehdytysmateriaalien ja turvallisuusohjeiden kehitystyötä. Työssä on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä monipuolisesti: haastatteluja, havainnointia sekä toisten toimijoiden benchmarkkausta eli vertailukehittämistä.
SOLin opiskelijaryhmä pääsi palvelumuotoilun opinnoissa harjoittelemaan yhteiskehittämistä muun muassa Lego-pelin avulla.
P UHEEn V UORO KUVA Pasi Tiitola
Hoiva-alalla on töitä kaikenikäisille JOS TYÖTÄ EI yrityksistä huolimatta löydy, olisiko uudelleenkoulutus ratkaisu tilanteeseen? Suuntaa rohkeasti kohti uutta ja ota elämäsi omiin käsiisi – lähihoitajaksi kouluttautuminen on yksi vaihtoehto. Eläkeikä nousee ja samaan aikaan kuulen työnhakijoilta itseltäänkin vähättelyä tai iän nostamista esiin negatiivisena asiana. Siitä pitäisi päästä eroon, sillä esimerkiksi 55-vuotiaalla on yli kymmenen vuotta työelämää edessä. Siinä ehtii opiskella parikin tutkintoa ja hankkia uuden uran. On parempi ajatella olevansa vasta viisikymppinen kuin jo viisikymppinen ja uskoa itseensä. Meillä Treilissä on tilaa kaikenikäisille ja -taustaisille tekijöille. Työntekijämme ovat 18–68-vuotiaita ja keikkaa tekevissä on yli 70-vuotiaita. Vuonna 2020 lähihoitajien rekrytoivassa koulutuksessa nuorin oli 26- ja vanhin 61-vuotias. Eri-ikäiset työntekijät ovat rikkaus. Joku tuo mukanaan virtaa ja uutta osaamista, toinen kokemuksen tuomaa viisautta. Olen huolissani seurannut negatiivista kirjoittelua hoiva-alasta ja -kodeista. Yksittäisen hoivakodin laiminlyönnit eivät saisi polkea koko alan imagoa, sillä hoiva-ala on mainettaan parempi. Kaipaan keskustelua siitä, kuinka hyvin hoivakodeissa asiat ovat ja kuinka työntekijät viihtyvät työssään. Jos saat ravintolassa huonoa palvelua tai ruokaa, ei se tarkoita, että jokainen ravintola on huono. Miksi koko hoiva-ala mustamaalataan, kun samaan aikaan tarvitsemme alalle lisää tekijöitä? Pelkään, että negatiivinen keskustelu pahentaa työvoimapulaa ja vähentää alalle hakeutumista. Yhteiskunnallisena yrityksenä, yhteisöllisen hoidon edelläkävijänä meille on kunnia-asia, että asukkaamme saavat parasta mahdollista hoivaa ja työntekijämme sen mahdollistamiseen parhaat edellytykset. Tervetuloa opiskelemaan ja töihin hoiva-alalle, täältä eivät työt lopu. Juha Laakso rekrytointi- ja markkinointipäällikkö, Treili Oy
Treili tarjoaa ikäihmisten palveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä perhetyön palveluita. Treilin omistaa Sopimusvuorisäätiö sr.
SAUMA
17
MINUN S AUM A NI
1
Asiakaspalveluasenne on ykkösjuttu TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola
TIIA PAAKKARI oli uuden edessä, kun hänet lomautettiin keväällä 2020. Pitkä kokemus lentoemäntänä sai Paakkarin hakemaan TAKKiin opiskelemaan turvallisuusalan ammattitutkintoa, josta valmistui syyskuussa 2021. – Se, että lennoilla asiakkaiden palvelu on pääasia, on auttanut paljon vartijan työssä. On osattava toimia ensiaputilanteissa ja palo- ja pelastustoimet täytyy olla hallussa, Paakkari kuvailee. Turvallisuusalan koulutus on täydentänyt osaamista. Vartijan koulutuksessa opitaan itsepuolustusta ja voimankäyttöä – vartijoiden tehtävänkuvaan kuuluvat myös kiinniottotilanteet. – Koulutuksen sisältö ylitti odotukseni. Opiskelu antoi uuden ammatin ja hyvän koulutuspohjan sekä uusia ystäviä. Paakkari oli opintoihin kuuluvassa harjoittelussa Securitaksella, jonne hän työllistyi koulutuksen jälkeen. Hän toimii palveluvartijana Osuuspankin aulassa ja Ratinan kauppakeskuksen infopisteessä. – Vartija on asiakaspalvelija, mutta tarvittaessa rooli muuttuu nopeasti. Yllättävissä tilanteissa täytyy esimerkiksi poistaa häiritsevästi käyttäytyvä henkilö paikalta tai tilata sairauskohtauksen vuoksi ambulanssi. Tuore vartija rohkaisee alasta kiinnostuneita hakeutumaan koulutukseen, työ sopii niin naisille kuin miehille. Tyypillisiä palveluvartijoiden toimipisteitä ovat hotellien vastaanotot, erilaiset aulapalvelut ja infopisteet. Vartijoilta vaaditaan kuntotesti, jonka läpäisemiseen riittää hyvä peruskunto. 18
SAUMA
KUKA Tiia Paakkari on 48-vuotias vartija, jolla on 15 vuoden kokemus lentoemäntänä. NEUVOT Paakkarin mielestä vartijakurssi sopii naisille, sillä itsepuolustustaidot antavat selkärankaa toimia tiukoissa paikoissa. KENELLE Turvallisuusala sopii keskiikäisille, koska ikä tuo uskottavuutta vartijan työhön.
”
Koulutuksen sisältö ylitti odotukseni. Opiskelu antoi uuden ammatin ja hyvän koulutuspohjan ja uusia ystäviä.
2 Tatuoija tekee taidetta elävälle kankaalle TEKSTI Auli Tuomi KUVAT Pasi Tiitola
– UNELMA-AMMATTINI on aina ollut sellainen, jossa voin piirtää, kertoo tatuointiyrittäjä Alban Essex. Essex on piirtänyt siitä asti, kun kynä lapsena pysyi kädessä. Tatuointejakin hän on tehnyt jo 20 vuotta. Alussa harjoituskohteiksi pääsivät siannahka ja omat ystävät. Sittemmin teknistä taituruutta on karttunut lukuisilta matkan varrella tavatuilta, arvostetuilta tatuointitaitelijoilta.
KUKA Alban Essex, 43, tatuointiyrittäjä NEUVOT Älä luovuta! Yrittäjyys on vaivan arvoista UNELMOI Tatuointitaiteen opettamisesta muille ja uusien liikkeiden avaamisesta
KOULUTUS TOI VARMUUTTA YRITTÄJYYTEEN Yrityksen pyörittäminen oli Essexille tuttua jo 15 vuoden ajalta synnyinmaassa Ranskassa. Muutettuaan Suomeen hän halusi tietää paremmin, miten yrittäjyys täällä toimii. Myös markkinointitaitojen täydentäminen kiinnosti. – TAKKin yrittäjyyskoulutus maahanmuuttajille oli antoisa ja täynnä hyödyllistä tietoa. Todella kattava puolen vuoden paketti, loistava erityisesti sellaiselle, joka on ryhtymässä yrittäjäksi ensimmäistä kertaa. Erinomaiseksi tatuoijaksi tullaan piirtämällä joka päivä. Lisäksi tarvitaan avoin mieli ja kyky kuunnella. – Parasta työssä ovat tyytyväiset asiakkaat, jotka lähettävät myös ystävänsä ja perheensä minun tatuoitavakseni, sanoo Essex. Se on hieno luottamuksenosoitus. Tatuoinnit ovat taidetta, jota ihmiset pitävät yllään parhaimmillaan loppuelämänsä. Jos harkitset yrittäjyyttä, Essex neuvoo pitämään tavoitteestasi kiinni. – Älä päästä irti. Yrittäjyys vaatii työtä, mutta on kaiken vaivan arvoista.
SAUMA
19
3
Oma ura löytyi kokeilemalla TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola
– On mahtava fiilis, kun olen löytänyt oman alani, Elina Jaakola iloitsee. Jaakola osallistui keväällä 2021 TAKKissa Uramahdollisuuksia nuorille -koulutukseen. Koulutukseen osallistuvat tutustuivat yhdestä kolmeen alaan oman kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena oli löytää oma jatkopolku ammattiin ja työelämään. – Kun koneistuksen hallissa tartuin sorviin, tiesin, että tämä on minun juttuni. Jaakola kiittelee koulutusta, sillä se oli toteutettu käytännönläheisesti. Opiskelijat pääsivät heti tekemään ja kokeilemaan eri työmenetelmiä. Lue lisää: takk.fi/kokeile ELINA JAAKOLA on 27-vuotias kone- ja tuotantotekniikan opiskelija. Hän aloitti perustutkinnon opiskelun kesällä 2021 ja aikoo valmistua keväällä 2023.
Koulumatkaa 600 km TEKSTI, KUVA Jussi Mattila
Kylmäalan yrittäjä Pekka Tapio tuli CO2-kylmälaitekoulutukseen Kemistä. Samalla hän tentti painelaitteiden käytönvalvojan pätevyyden. – TAKKissa kouluttaja on tehnyt kylmälaitteiston itse, joten tekniikka on varmasti hallussa. Mahdollisessa vikatilanteessa olisimme korjanneet laitteet kouluttajan opastuksella, ja opetus olisi jatkunut. Monessa muussa paikassa tilattaisiin ulkopuolinen korjaaja ja koulutus keskeytyisi. Lue lisää: takk.fi/600km
4
PEKKA TAPIO Kylmäsormi, Kemi. Koulumatka taittui matkailuautolla ja yöpaikka löytyi TAKKin parkkikselta.
5
Luokkahitsaajalle riittää töitä TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola
Henrik Kähkösen piti suunnata uusille urille, kun työt muovialalla loppuivat helmikuussa 2019. – Kuulin TAKKin metallialan koulutuksesta. Hitsauksen lisäkoulutus kesti syyskuusta 2020 huhtikuuhun 2021, Kähkönen kertoo. Tamperelaismiehellä on ennestään pitkä kokemus alalta. Lisäksi hän on oppinut metallikäsitöiden taitoja isältään. Koulutus räätälöitiin osaamisen ja kokemuksen mukaan. Kähkönen sai hitsaajan pätevyyden ja työpaikan Suomen työmaa-apu Oy:ssä. Lue lisää: takk.fi/luokkahitsaaja HENRIK KÄHKÖNEN on 38-vuotias hitsaaja. Hänellä on yli 18 vuoden kokemus metalli-, konepaja- ja rakennusteollisuudesta sekä tuore luokkahitsaajan pätevyys. 20
SAUMA
5 +1 v ink k i ä TEKSTI Maiju Aro, Harri Huhdanpää, Jani Nieminen KUVA Unsplash
Miten löytää
oppisopimuspaikka
1 2 3
Vinkk a a jin a TAK Kin op p isop imuspalveluiden M a i ju A ro, H a rri Huhda npä ä ja Ja ni Nieminen. Ota yhteyttä TAKKin oppisopimuspalveluihin. Saat vinkkejä alkavista koulutuksista, sopivasta tutkinnosta, alan työmarkkinatilanteesta ja oppisopimuksen kestosta. Tutustu tutkinnon perusteisiin ePerusteet-palvelussa.
Ajattele laajasti. Mieti, minkälaiset työtehtävät kiinnostavat ja mitkä ovat vahvuutesi. Haasta omia käsityksiäsi työstä ja mahdollisuuksistasi. Jos sinua kiinnostaa vaikkapa hoitotyö, lähihoitajan oppisopimuspaikan voi löytää palvelutalosta, päiväkodista, päihdetyöstä, kehitysvammaisten asumispalveluista jne.
Ota Google tehokäyttöön. Etsi kiinnostavia työpaikkoja ja ota rohkeasti yhteyttä. Sähköposti hukkuu helposti viestitulvaan - puhelu tai käynti voi toimia paremmin. Hyödynnä verkostosi: kaverit, tuttavat, sukulaiset, harrastusryhmät. Jokainen kohtaaminen voi olla avain oppisopimuspaikkaan.
4 5
1
+
Mikäli olet työtön työnhakija, ole yhteydessä omaan TE-toimistoon ja selvitä palkkatukioikeutesi. Kun tuot tullessasi osan palkkakuluistasi, oppisopimuksella työllistymisen kynnys voi olla matalampi.
Ole valmis kouluttautumaan tutkinnon osa kerrallaan. Yhden tutkinnon osan suorittaminen onnistuu muutaman kuukauden oppisopimuksen aikana. Kun kaikki menee hyvin, työsuhdetta ja oppisopimusta voidaan jatkaa ja tavoitteeksi voidaan ottaa vaikka koko tutkinnon suorittaminen.
Kouluttautuminen on investointi itseesi ja hyvinvointiisi. Hyvin usein määräaikainen oppi- ja työsopimus muuttuu valmistumisen jälkeen vakituiseksi työsopimukseksi.
SAUMA
21
Op p imisen inno va at ioi ta TEKSTI Anu Ritvanen KUVAT Pasi Tiitola, Jussi Mattila
Diginä vaikka koko tutkinto Digi ta a l ise t op p imisy mpä ris t ö t monip uol is tavat op e t us ta ja vä hen tävät m at k us ta mis ta 22
SAUMA
Digitaaliset oppimisympäristöt ovat tärkeä osa TAKKin opintotarjontaa myös korona-ajan jälkeen. Pian TAKKissa voi suorittaa kokonaisen tutkinnon verkkokoulutuksena.
T
AKKissa alkaa vuoden 2022 alussa ensimmäinen matkailu- ja ravintola-alan ammattitutkinto, jonka teoriaosuus ja tehtävät suoritetaan verkossa. Vain ensimmäisenä päivänä käydään lähiopetuksessa, muuten opinnot suoritetaan verkossa ja työssäoppimispaikoissa. Verkossa voi suorittaa ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinnon baarimestarin tai tarjoilijan osaamisaloilta. Uutta on kokonaisen tutkinnon suorittaminen verkkoopetuksena sekä 360-näkymien hyödyntäminen opetuksessa. Digitaalisia oppimisympäristöjä on hyödynnetty tutkinnon osina jo aiemmin. Luentoja voidaan järjestää Teams-sovelluksella, ja virtuaalisena oppimisalustana käytetään eri oppilaitoksista tuttua Moodlesovellusta. Moodleen rakennetaan kurssikokonaisuuksia, jotka sisältävät linkkejä, videoita, kuvia tai tekstiä, ja joissa materiaalien jakaminen, tehtävien palauttaminen sekä vuorovaikutus onnistuvat eri tavoin. Opiskelija voi esimerkiksi ensin katsoa opetusvideon erikoiskahvien valmistamisesta, ja sitten lähettää videon, jossa hän itse valmistaa espresson työssäoppimispaikassaan. – Periaatteessa työssäoppimispaikka voi olla missä päin Suomea vain, koska matkustaa ei tarvitse, TAKKin matkailu- ja ravintola-alan kouluttaja-koulutussuunnittelija Tapio Määttänen kertoo. Videoita hyödynnetään ravintola-alan lisäksi myös TAKKin sotealan opetuksessa. Siellä lähihoitaja- ja hoiva-avustajaopiskelijat pääsevät opintojen alussa myös tutustumaan Thinglinksovellukseen ladattujen 360-näkymien avulla hoivakotien työympäristöön sekä tekemään asukkaiden arkeen liittyviä tehtäviä. Sovellus on korona-aikana korvannut osalla opiskelijoista fyysisen käynnin hoivakodilla. – Opiskelijoiden mukaan visuaalisuus auttaa oppimisessa ja lisää kiinnostavuutta erityisesti, jos työympäristöt eivät ole ennestään tuttuja. Käytännön hoitotyötaitojen opiskeluun tarvitaan kuitenkin vielä lähiopiskelua, kertoo TAKKin hyvinvoinnin kouluttaja Leila Partanen-Salosto.
OPPIMINEN KÄY KUIN TANSSI! Yksi esimerkki TAKKin interaktiivisista oppimisympäristöistä on aktiivilattia Active Floor, jonka avulla luodaan liikunnallisia oppimispelejä. Kehittämiskoordinaattori Tuuli Oksasen mukaan TAKK on ensimmäinen toisen asteen oppilaitos Suomessa, joka käyttää Active Flooria. Pelillisyys suunnitellaan oppimistavoitteiden ympärille. Aktiivilattia muodostuu kattoon asennettavasta projektorista ja kamerasta, joka seuraa liikettä. Lattialle voidaan heijastaa esimerkiksi tietovisa tai muistipeli, jolloin pelaaja valitsee vastaukset liikkumalla. Esimerkiksi lääkelaskupelissä harjoitellaan muistipelin avulla mittayksiköiden muunnoksia.
Aktiivilattia on käytössä oppimisen tukena muun muassa kotoutumiskoulutuksen suomen opinnoissa, matematiikassa ja työnhakuvalmennuksissa.
Kun video on paras opettaja Koneistajille suunnattu CAD/CAM-ohjelmointikoulutus siirrettiin verkkoon koronarajoitusten vuoksi. Verkkokoulutus osoittautui erittäin toimivaksi, joten menetelmä puoltaa paikkaansa edelleen. Verkkokoulutuksessa voi suorittaa CAD/ CAM-ohjelmoinnin osatutkinnon kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. CAD/ CAM tarkoittaa tietokoneavusteisia piirustus- ja valmistusohjelmia. Verkossa järjestettävä koulutus on saanut hyvää palautetta. Ohjelmoiville koneistajille tietokonepohjainen opiskelu verkossa on luontevaa, ja opetusvideoilta on helppo seurata, miten ohjelmointi etenee. Koulutuksen siirtoa verkkoon helpottivat kouluttaja Matti Kellosaaren kymmenet valmiit opetusvideot ja 20 vuoden kokemus oppilaiden kysymyksistä. – Nyt etäopetuksessa on noin 150 videota. Ne tukevat myös lähiopetusta. Molempia koulutustapoja yhdistelemällä löytyy jokaiselle sopiva tapa oppia ohjelmointia, Kellosaari toteaa.
SAUMA
23
@TAK Kopiskelija @TAKKopiskelija-tilillä Instagramissa opiskelijamme kertovat opiskeluarjestaan. Instagramia päivittämällä voi suorittaa yhteisten opintojen (YTO) digiosaamisen valinnaisia opintoja.
TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15, 33821 Tampere 03 2361 111 | www.takk.fi
TOIMIPAIKAT Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15
LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA: Recognised for Excellence 4 Star - 2018
t a k k.f i