Sauma 2022 - 2023

SISÄLLYS

Työssäoppimisen tukeminen on merkityksellinen asia yrityksille.

Hyvinvoivat ihmiset varmistavat kestävän lopputuloksen

HYVÄ SAUMA-LEHDEN LUKIJA. Henkilös tön hyvinvointi on noussut tärkeäksi kilpailuteki jäksi alasta riippumatta. Kun yritys mahdollistaa jatkuvan oppimisen polkuja yrityksen sisällä, vahvistetaan henkilöstön osaamista ja yrityksen asemaa markkinoilla. Opiskelumahdollisuuksien tukeminen parantaa yhdessä muiden hyvinvointia tukevien toimien kanssa yrityksen työntekijämie likuvaa sekä lisää henkilöstön pitovoimaa. TAKK toimii yritysten yhteistyökumppanina ja tarjoaa ratkaisuja yritysten osaamistarpeisiin monialaisena ketteränä aikuiskouluttajana – työvoimakoulu tuksia tai kansainvälisten osaajien koulutuksia unohtamatta.

TAKKin laajaa koulutustarjontaa pystytään hyvin hyödyntämään eri tutkintomalleilla joko osa- tai koko tutkintoina tai yrityksille räätälöi tyinä koulutuksina. Rekrytoivien koulutusten suosio on kasvanut, ja olemme voineet olla laajasti mukana auttamassa pirkanmaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä löytämään toisensa ja luomaan uusia uratarinoita.

Työssäoppimisen tukeminen on merkityksel linen asia yrityksille. Muun muassa työnopas tajakoulutuksilla on yhdessä yritysten kanssa kehitetty opastamisen ja ohjauksen käytäntöjä sekä varmistettu uusien työntekijöiden kiinnittyminen työpaikkaansa.

Voit tutustua Sauma-lehden sivuilta opiskelijoi demme ja yritysten jatkuvan oppimisen onnistu mistarinoihin.

Hyvinvoivat ihmiset varmistavat kestävän lopputuloksen niin yrityksissä kuin TAKKissakin. Tervetuloa opiskelemaan tai tekemään yhteistyötä kanssamme.

Juha Jokinen tekniikan toimialajohtaja

TAKK on Vuoden oppilaitos

OPETUSALAN AMMATTI

JÄRJESTÖ OAJ valitsi TAKKin Vuoden oppilaitokseksi 2022. TAKKia kiiteltiin palkintoperusteissa laajasta ja saumattomasta yhteistyöstä työelämän edustajien, opiskelijoiden, kouluttajien ja hallinnon kesken.

TAKKista valmistunut suorittaa usein oppilaitoksessa myös muita koulutuksia ja työntekijöiden vaihtu vuus on vähäistä. Sekä opiskelijat että työntekijät suosittelevat oppilaitosta eteenpäin.

Työhyvinvointitoimintaa pidettiin esimerkillisen hyvänä, monipuolisena ja avoimena. Toiminnassa on keski tytty vahvistamaan niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia. Vakuut tavaa oli myös ajantasainen ja vahva tiedotus.

– Kädet pystyyn, tehtiin maali!, iloitsee rehtori Teppo Tapani.

– Olen tästä työyhteisöstä tosi ylpeä, ja tämä tunnustus on mahtava juttu.

– Valinnan perustelut vahvistavat, että olemme onnistuneet tavoitteis samme mm. työnantajana henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa, yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa sekä opiskelijoiden kiinnittämi sessä yhteisöön ja toiminnan kehittä miseen.

Samaa mieltä on sähköalan koulut taja ja luottamusmies Jyrki Lempinen.

– Palkinnon perustelut pitävät paikkansa, eikä niihin ole lipsahtanut ylisanoja.

– TAKK on tämän palkinnon an sainnut. Työn imu on hyvällä tolalla, mikä näkyi tuoreessa henkilöstökyse lyssäkin.

OAJ on valinnut Vuoden koulun, oppilaitoksen tai päiväkodin vuodesta 1991 alkaen.

Palkinnon perustelut pitävät paikkansa, eikä niihin ole lipsahtanut ylisanoja.

NDT-tarkastuskoulutukset uutena TAKKista

– Koulutetuista NDT-tarkastajista on kova tarve tällä hetkellä, kertoo hitsausalan koulutta ja Vesa Mäenpää

NDT-tarkastuksella, eli ainetta rikkomattomalla tarkastuksella varmistetaan metallira kenteiden, hitsien ja valujen laatu ja turvallisuus. Tietyissä tuotteissa, kuten nosturiraken teissa ja painelaitteissa, NDT-tarkastukset ovat pakollisia.

Tarkastukset ovat standardoitua toimintaa, joka vaatii erityisosaamista ja virallisen pätevyyden. TAKKin valikoimissa on silmämääräisen tarkastuksen sekä tunkeumanestetar kastuksen ja magneettijauhetarkastusmenetelmän koulutukset.

Kaikkiin koulutuksiin sisältyy teoriaa ja käytännön harjoituksia. Sen lisäksi täytyy hank kia työkokemusta tarkastusten tekemisestä. Koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen voi osallistua Inspecta Sertifiointi Oy:n pätevyystutkintoon.

TEKSTI Marjo Nieminen KUVAT Jussi Mattila, Emilia Aakko, Unsplash

Kiekkohuumassa mukana

Kevään jääkiekon MM-kisat järjestettiin No kia Arenalla, TAKKin naapurissa. Valtatien kampus toimi kisavieraiden VIP-tilana ja Jääkiekkoliiton vapaaehtoisten taukotiloina. Suomen pelipäivinä riitti säpinää.

Yhteistyö Satu ja Timo Jutilan JetSetClu bin kanssa tarjosi ainutlaatuisia työssäoppi misen mahdollisuuksia opiskelijoille.

Sisustus- ja rakennusalan opiskelijat taikoivat oppilaitoksesta VIP-tilaa, ja kauneudenhoitoalan opiskelijat vastasivat vieraiden kisailmeestä. Kisamenossa oli mukana myös liiketalouden, puhtauspalve luiden sekä matkailu- ja ravitsemisalan ja turva-alan opiskelijoita.

Kisojen yhteydessä tehtiin työssäoppi misjaksoja tai tutkintonäyttöjä. Yhteistyö jatkuu kevään 2023 MM-kisoissa.

Astetta alemmas

TAKKissa on tehty pitkäjänteistä työtä ener giatehokkuuden ja materiaalikierrätyksen suhteen. Olemme mukana energiatehok kuussopimuksessa ja Nirvan kampuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit. Toi minnan kestävyyden mittaamiseksi laske taan ensimmäistä kertaa hiilijalanjälki. Sen pohjalta suunnitellaan tulevat tavoitteet.

Energiapula on nyt yhteinen huoli. Olemme mukana valtakunnallisessa Astetta Alemmas -kampanjassa, ja lupaamme tarkistaa, huoltaa ja säätää kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät. Kannustamme henkilöstöä, opiskelijoita ja yhteistyökump paneita etsimään keinoja erityisesti sähkön säästämiseen ja muuhun ympäristökuormi tuksen vähentämiseen.

Nousussa

Työvoimapulaa on lähdetty ratkomaan yhdessä työnantajien kanssa.

Yksi keino on uusien osaajien kouluttaminen ulkomailta.

Tilauskoulutuksia tarjotaan useilla eri ammattialoilla .

Vuonna 2022 150 opiskelijaa

Lähihoitajat

Kolme ryhmää kenialaisia ja filippiiniläisiä opiskelee parhaillaan lähihoitajiksi TAKKissa. Tavoite on, että he valmistuvat kahdessa vuodessa tutkintoon suomen kielellä.

Hitsaajat

TAKK 60 vuotta

TAKK on kouluttanut ammattilaisia vuodesta 1962. Toiminta käynnistyi kolmen työnteki jän ja 10 opiskelijan voimin koneistusosastolta.

Alkuun pääpaino oli teknisen alan ammateissa. 70-luvulta alkaen valikoimiin tuli palve lualojen ja liiketalouden koulutuksia. Uusia aloja ja koulutuksia on käynnistetty työelämän tarpeiden pohjalta ja toisaalta lopetettu työelämän muutosten myötä.

Opetuksessa ovat kautta aikojen korostuneet työn kautta oppiminen, henkilökoh tainen opetus ja työelämäyhteys. Hyväksi havaitulla tiellä on jatkettu, vaikka toiminta on kasvanut harppauksin. Koulutuksia tarjotaan n. 20 ammattialalla, opiskelijoita on vuosittain yli 11 000 ja henkilöstöä n. 250.

Ensimmäinen kenialaisten hitsaus opiskelijoiden ryhmä aloitti TAKKissa kesällä. Vuoden koulutuksessa opitaan monipuoliset perustaidot. Opiskelijat palaavat kotimaahansa opettamaan muita.

Betonielementtiasentajat

Ensimmäinen kenialaisten ryhmä aloitti opinnot syksyllä 2022. Opiskelijat ottavat haltuun betonielementtien valmistuksen perusteet ja siirtyvät työssäoppimaan alan yritykseen.

Luotettava kumppani, rohkea edelläkävijä

Robottibussin kuljettaja

Robottibusseihin koulutetaan turvakuljettajia, jotka hätätilanteessa ottavat ajoneuvon hal lintaansa. Ala on niin tuore, että lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Robottibusseilla tullaan liikennöimään ratikan syöttöliikennettä.

ASIAKAS ON KESKIÖSSÄ

Olemme paras ratkaisemaan asiakkaidemme osaamistarpeet laadukkaasti ja kestävästi, kertoo rehtori Teppo Tapani TAKKin strategian kunnian himoisen vision vuosille 2022–2026.

Visiota kohti tähdätään viiden painopistealueen kautta.

Sen, kuinka onnistumme, ratkaisevat asiak kaamme.

Maailma ja koulutusmarkkina ovat muuttuneet paljon 2010-luvulla, mikä on vaatinut luovimista monin tavoin. Meillä on siinä onnistuttu: opiskeli javirrat ovat kasvaneet korona-ajasta huolimatta, kertaa Tapani strategian lähtökohtia.

Haluamme osoittaa, että TAKKin kokoisella ja kaltaisella koulutuksen järjestäjällä on parhaat edellytykset kouluttaa uusia osaajia laadukkaasti, taloudellisesti ja notkeasti.

Koulutuksia kehitetään joustavasti työelämän tarpeisiin ja opiskelijoille rakennetaan henkilökoh taisia opintopolkuja. Opiskeluajat on puristettu tii viiksi laadusta tinkimättä. Onnistumisesta kertovat opiskelija- ja työelämäpalautteet sekä erinomainen työllistyminen.

Kaiken perusta on osaava ja hyvinvoiva henki löstö.

Olemme luvanneet olla luotettavia kumppanei ta toisillemme ja asiakkaillemme. Meillä on sallittua etsiä uusia ratkaisuja rohkeasti ja kannustamme kokeilukulttuuriin.

Strategia on olemassa, mutta työ on vasta alussa. Toiminnalla meidän on tehtävä todeksi vision väite.

Sesonkitarjoilija

Neljän päivän koulutus avaa por tin tarjoilijan tehtäviin. Käytännön läheisen koulutuksen jälkeen voi tehdä avustavia tehtäviä ravintolas sa ja jatkaa opiskelua työssä, esim. oppisopimuksella.

Sähkön perusteet maallikoille

Sähköpuolen myyjille mm. rautakauppoihin sopivassa koulutuksessa otetaan haltuun ammattitermit ja lupa-asiat. Asiantunteva myyjä osaa ohjeistaa asiakasta valitsemaan oikeat komponentit ja pätevän asentajan.

TAKKissa on säännöllisesti tarjolla mm. virtuaalisia tutustumiskierroksia, alakohtaisia kierroksia paikan päällä Nirvan kampuksella sekä oppisopimusinfoja.

Katso lisätiedot: takk.fi

Mikä opiskelussa palkitsee?

on tärkeä kieli oppia. Palkitse vaa on se, että opin ymmär tämään suomea ja tulen itse ymmärretyksi. Suomen kieltä oppimalla voin tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

KUKA Cátia

OPISKELEE

tuksessa suomen kieltä.

tuksessa rakennusalaa.

TAKKissa opiskelevat kertovat

Emilia Aakko

”Hyvä työilmapiiri pistää ihmiset kukoistamaan!”, tiedetään TAKKissa.

TEEMA: Työpaikan hyvinvointi

TEKSTI Emilia Aakko KUVAT Pasi Tiitola

Työpaikan hyvinvointi kasvaa koulutuksilla

Työhyvinvointi

Elämme hakija- ja osaajapulan aikaa, jossa työnantajat joutuvat kilpailemaan työnteki jöistä. Työntekijät tietävät, mitä haluavat, ja työpaikkaa vaihdetaankin helposti, jos työssä ei viihdytä.

Työhyvinvoinnista on tullut työnantajille tärkeä, ellei jopa tärkein, kilpailuvaltti.

Työhyvinvointia eivät tee e-passit, yhteiset saunaillat tai muut temput, vaan se syntyy yleisestä viihtyvyydestä. Viihtyvyydestä kertoo se, että työntekijä viitsii ajaa 50 kilometriä töihin joka päivä, toteaa TAKKin yrityspalvelu päällikkö Kimmo Rintala .

Kaikki lähtee siitä, että johtaminen on kunnossa ja työyhteisöllä on yhteiset tavoitteet sekä pelisäännöt. Keskeinen seikka on vuorovaikutus – ja se, että siihen on aikaa, jatkaa kouluttaja Marja Sillanpää .

Jos työpaikan hyvinvointia haluaa parantaa, yksi keino on panostaa koulutuksiin. Mutta ketä pitäisi kouluttaa ja mistä teemoista?

Kaikkia!, huudahtaa kouluttaja Tea Nikkilä . Koulutusten pitäisi läpäistä koko henkilöstö. Ei riitä, että vain suorittava taso käy koulutuksissa. Myös esihenki löiden ja johdon täytyy olla sitoutuneita, jatkaa Rintala.

Kaikki lähtee siitä, että johtaminen on kunnossa ja työyhteisöllä on yhteiset tavoitteet sekä pelisäännöt.

Kouluttaja Marja Sillanpää ja yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala kertovat, että työpaikan hyvinvointi lähtee rakentumaan johtamisesta. Esihenkilön ei tarvitse jäädä pähkimään asioita yksin,

sillä

koulutuksesta löytyy apu moneen pulmaan.

TYÖHÖN OPASTAMINEN SAA UUDET TYÖNTEKIJÄT VIIHTYMÄÄN

Työhyvinvoinnin rakentaminen lähtee liikkeelle jo siitä, kun työntekijä avaa ensimmäistä kertaa uuden työpaikkan sa oven. Kuinka hänet toivotetaan tervetulleeksi? Miten hänet opastetaan uuden työn pariin?

Huipputyypit tulevat ja huipputyypit lähtevät. Jos työnantaja haluaa sitouttaa innostuneen ja osaavan työn tekijän, on hänen huolehdittava työnopastuksesta, toteaa työnopastajakouluttaja Tea Nikkilä.

TAKK kouluttaa yrityksiin työnopastajia, jotka suunnit televat työpaikalla tapahtuvaa perehdytystä sekä oppi mista ja perehtyvät työnsuojeluun liittyviin määräyksiin. Työnopastuksella on suuri merkitys koko työyhteisöön ja sen työoloihin. Kun uudet työntekijät on opastettu hyvin, on työnteko turvallista ja työn tulos laadukasta.

Viime vuosina työnopastajavalmennusten kysyntä on selkeästi kasvanut. Sisältöjä muokataan yritysten toiveiden mukaisesti. Nyt mukaan on lisätty esimerkiksi aiempaa enemmän pehmeitä taitoja, kuten empatia- ja vuorovaiku tustaitoja.

Metalliyritys kouluttaa työnjohtajat omista riveistään

TEKSTI

SATAKUNNASSA

Boliden Harjavalta Oy työntekijöitään työnjohtajiksi. Haluamme panostaa henkilöstöön, sanoo HR Partner Terhi Rajala Boliden on kansainvälinen monimetalliyritys, jonka erikoisalaa ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulat totoiminta ja metallien kierrätys. Boliden Harjavallan päätuotteet ovat kupari ja nikkeli. Sivutuotteina saadaan rikkihappoa, kultaa ja hopeaa. Konsernilla on Suomessa noin 1700 työntekijää, joista Boliden Harjavalta Oy työllistää noin 570. Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä työskentelee tuotannossa ja kolmasosa toimihenkilöinä.

KOULUTUS VASTAA HENKILÖSTÖTARPEESEEN

Boliden kouluttaa uusia työnjohtajia muun muas sa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijät hakevat työnjohtokoulutukseen sisäisellä haulla, johon kuuluu soveltuvuustesti. Vaatimuksena on viiden vuoden työkokemus yrityksen tuotannossa.

Koulutukseen hakeutuvat ovat jo prosessin ammattilaisia ja he tuntevat työntekijät. Heitä motivoi ammatillinen kehittyminen, uudet tehtävät ja vastuu.

Johtamiskoulutus antaa uutta näkökulmaa yrityksen toimintaan ja esihenkilötyöhön: esimerkiksi tietoa taloudellisista reunaehdoista, laatukriteerien vaikutuksista ja ihmisten johtamisesta.

Opiskelijat suorittavat TAKKissa tuotannon esi miestyön erikoisammattitutkinnon, joka kestää noin vuoden. Lähiopetus järjestetään Tampereella, muuten opiskellaan työn ohessa. Boliden Harjavalta järjestää esihenkilötyön harjoittelun.

Monivuotinen yhteistyö on vastannut odotuksia.

Tiedämme laadullisesti, mitä saamme. Se on tärkeää, sillä koulutus on aina investointi.

KUINKA HOIDAN HYVINVOINTIANI:

– Hyvinvointia luo tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Vapaa-ajalla liikun ja vietän aikaa perheen kanssa.

Työnopastajavalmennusten suosio on viime vuosina kasvanut selvästi. Valmennuksissa kouluttajina toimivat Annaleena Ryömä, Tea Nikkilä ja Juha Vainio.

– Me ihmiset olemme tuntevia ja kokevia olentoja myös työpaikalla, Nikkilä muistuttaa.

Valmennuksessa opitaan asettumalla uuden työnteki jän asemaan ja tunnistetaan ihmisten yksilöllisiä tapoja omaksua tietoa.

KAIKKI LÄHTEE JOHTAMISESTA

Työelämän toimintaympäristöt muuttuvat koko ajan, mikä vaatii uusien asioiden opiskelua ja vanhoista toimintamal leista poisoppimista. Oman ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Kun työntekijä tietää, mitä tekee, lisää se itsevarmuutta.

Myös johtajien ja esihenkilöiden on syytä päivittää sään nöllisesti osaamistaan.

Loppuviimein kaikki lähtee johtamisesta. Esihenki löitä ja johtajia kouluttamalla voidaan luoda hyvinvointia koko työyhteisölle. Asioita ei tarvitse jäädä pähkimään yksin, esihenkilö- ja johtamiskoulutuksia pitävä Marja Sillanpää muistuttaa.

TAKKin järjestämissä johtamisen ja esihenkilötyön koulutuksissa lähdetään liikkeelle strategian ja tavoitteiden merkityksestä toiminnan johtamisessa ja ohjaamisessa. Lä pi käydään muun muassa henkilöstöjohtamista, työelämän

Kuinka hoidan hyvinvointiani:

TEA: Kiitollisuudella ja positiivisuudella. Työni on mie lenkiintoista ja innostavaa. Nautin myös kävelyhetkistä luonnon maisemissa.

MARJA: Mielekäs työ, ihanat ystävät ja perhe, vapaaajan harrastukset… Positiivinen ajattelu on se keskeisin. Myös terveydestä täytyy pitää huolta.

KIMMO: Talvella retkiluistellen, vaappuja valmistaen ja pilkillä käyden. Kesällä metsässä fatbike-pyöräillen, luonnossa liikkuen ja kalastellen.

Työnopastus sitouttaa ja lisää työturvallisuutta

TEKSTI Riitta Jussila KUVA Petri Anttila

RASKAAN kaluston autokorjaamoketju Raskone on kouluttanut työnopastajia viidellä kurssilla TAKKin työnopas tajavalmennuksissa. Työnopastus on osa uuden työntekijän, esimerkiksi rekrykoulutettavan perehdyttämistä, johon työturvallisuuslaki työnantajan velvoittaa.

Raskoneella rekrykoulutettavan tukena ovat sekä työpaik kaohjaaja että työnopastaja.

Työpaikkaohjaaja on huoltoesimies, joka toimii rekrykou lutettavan ja oppilaitoksen yhteyshenkilönä. Hänellä on opis kelijan lukujärjestys ja hän ottaa näytöt vastaan. Työnopasta ja on kokenut mekaanikko, joka opettaa turvalliset työtavat, sanoo kehitysjohtaja Tapani Riihijärvi Raskoneelta.

Työnopastus on moderni versio mestari ja kisälli -mallista, sillä työnopastaja on koko perehdytysjakson uuden työntekijän työpari.

Koneisiin ja niiden turvalliseen käyttöön sekä riskeihin perehdytään systemaattisesti kirjallisen materiaalin avulla sekä opastamalla uutta työntekijää käytännössä.

OSAAMINEN LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA

Työnopastajilla on halu sekä kouluttaa että kehittää työyhtei söään. Uudet työntekijät kokevat, että heistä huolehditaan samalla kun he oppivat turvalliset tavat työskennellä.

Kun ihminen suoriutuu työstään hyvin, hän viihtyy työssään. Lisäksi uusi työntekijä integroituu työyhteisöön kulkiessaan työnopastajan mukana.

Raskoneella tässä on onnistuttu, sillä syksyllä päätty neestä rekrykoulutuksesta kaikki opiskelijat jäävät töihin yritykseen.

KUINKA HOIDAN HYVINVOINTIANI:

– Liikkumalla paljon luonnossa, metsässä ja vesillä sekä lukemalla, kalastamalla ja hoitamalla lapsenlapsia.

tunnetaitoja, työyhteisötaitoja, muutoksen johtamista sekä prosessien kehittämistä. Koulutus on hyvin työelämäläh töistä – käteen jää omaa työtä ja organisaatiota helpottavia konkreettisia työkaluja. Sisältöjä kehitetään opiskelijoiden ja organisaatioiden palautteet huomioiden.

Yksi tärkeä teema on esimerkiksi palautteenanto. Suomalaisessa kulttuurissa ei ole ollut aina itsestäänselvyys, että esihenkilö antaa positiivista palautetta, vaikka se on osa työhyvinvointia, kertoo Kimmo Rintala.

Nyt työelämässä olevat nuoret ovat tottuneet saamaan palautetta lastentarhaiästä lähtien. Jos tällainen henkilö ei saa palautetta työpaikalla, saattaa hän kadota muualle aika nopeasti.

JOKAISELLE YRITYKSELLE RAKENNETAAN OMANLAISET KOULUTUKSET

Suomalaisessa kulttuurissa ei ole ollut aina itsestäänselvyys, että esihenkilö antaa positiivista palautetta, vaikka se on osa työhyvinvointia.

TAKKissa koulutuksia järjestetään yrityksille räätälöity nä, mikä tarkoittaa, että jokainen koulutus on sisällöltään erilainen.

Meille oleellista on, että palvelemme asiakasta. Ra kennamme koulutukset aina tarvelähtöisesti, eli kysymme, mitä osaamista yrityksessä tarvitaan, Rintala kertoo.

TAKK voi myös kartoittaa yritysten oppimistarpeita –niin nykyisyyttä kuin tulevaisuuttakin ajatellen.

Oppilaitosyhteistyö kannattaa aina!, muistuttaa Nikkilä.

Tämän päivän opiskelu on hedelmällistä dialogia kou luttajan, koulutettavan ja organisaation välillä. Siitä syntyy jatkuvan oppimisen hinku.

Osaajana suomalaisessa työelämässä

Kun muuttaa uuteen maahan, kielen ja kulttuurin oppimisella on keskeinen rooli siinä, kuinka pääsee solahtamaan osaksi paikallista työelämää. Pelkkä ammattisanasto ei riitä – myös keskustelutaitoja tarvitaan. TAKK toteutti Attendolle Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutuksen, joka kasvatti vieraskielisten työntekijöiden rohkeutta puhua ja kirjoittaa suomen kieltä.

Varaporn Aaltonen sai Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutuksesta rohkeutta puhu miseen ja kirjaamiseen. Varapornin työpaikka ohjaajana toiminut Vilma Väätäinen seurasi ilolla Varapornin edistymistä.

Kun Varaporn Aaltosen työvuoro koittaa, kä velee hän Rengon katuja pitkin 15 minuutin matkan työpaikalleen, Attendon hoivakoti Hämeen Härkään. Siellä hän on työskennel lyt lähihoitajana lähes neljän vuoden ajan. Autan asukkaita esimerkiksi aamu- sekä iltapesuissa ja tarjoilen ruokaa. Asukkaat ja työkaverit ovat todella muka via, Varaporn kertoo.

Työ pienessä ikäihmisten hoivakodissa on ollut Varapor nille alusta alkaen mieluisaa. Vain kielimuuri on koitunut välillä haasteeksi.

Varaporn muutti Thaimaasta Suomeen yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen hän on opiskellut suomen kieltä kotou tumiskoulutuksessa ja valmistunut sekä hoiva-avustajaksi että lähihoitajaksi. Viime talvena Varaporn löysi itsensä jälleen opiskeluiden parista. Hän suoritti työpaikallaan oppisopimuksella Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutuksen, jonka Attendolle järjesti TAKK.

ROHKEUS KASVOI OPINNOISSA

Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutukseen osallis tui Attendon vieraskielisiä työntekijöitä ympäri Suomen. Teemoina olivat suomen kieli ja kulttuuri, työelämätaidot sekä digitaidot. Koulutuksesta Varaporn sai kaipaamaansa rohkeutta.

Nyt uskallan puhua enemmän kuin ennen ja kom munikoida muiden ihmisten kanssa. Työkavereiden kanssa työskentely ja asukkaiden auttaminen on helpompaa, eikä vahinkoja tapahdu. Osaan kirjoittaa myös raportteja paremmin, Varaporn kertoo.

Koulutus kesti puoli vuotta. Etäoppitunteja oli kahtena päivänä viikossa.

Oli hienoa seurata Varapornin työskentelyn kehit tymistä koulutuksen aikana. Varaporn on ollut aina osa työyhteisöä, mutta nyt hän on sitä vieläkin enemmän, kun tieto suomalaisesta kulttuurista, tavoista ja kielestä on lisääntynyt, kertoo Varapornin työpaikkaohjaaja Vilma Väätäinen Attendolta.

Hyväksi esimerkiksi koulutuksen sisällöistä Väätäinen mainitsee puhelinkäyttäytymisen opettelemisen. Jos ei tun ne kieltä ja tapoja, puhelimeen tarttuminen voi olla todella vaikeaa, eikä sellaista tule työn tiimellyksessä harjoiteltua.

KOULUTUSTA KAIVATAAN KESKUSTELEVAAN KIELITAITOON

Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutus on 15 osaamispisteen laajuinen paikallinen tutkinnon osa, jonka tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneiden työntekijöi den suomen kielen taitoa, digiosaamista sekä työelämätai toja. Koulutusta järjestetään räätälöitynä yrityksille.

Tällaiselle koulutukselle on suuri tarve, kertoo suo men kielen kouluttaja Katja Andryushina TAKKilta.

Työpaikoilla on paljon henkilöitä, joille suomi ei ole kotikieli. He haluavat oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria, sanastoa ja keskustelutaitoja – miten suuri ero on esimerkiksi sillä, sanooko asiakkaalle ”istu” vai ”käy istumaan.”

Attendon HR-asiantuntija Kirsi Puttonen vahvis taa, että usein koulutusta kaivataan juuri keskustelevaan kielitaitoon. Ammattisanastoa on jo opittu ammatillisissa opinnoissa.

”Koulutuksen

työelämässä.

Kuinka hoidan hyvinvointiani:

VARAPORN: Käyn ulkona lenkillä hyvällä ilmalla ja katson sarjoja netistä.

KIRSI: Pitämällä työ- ja vapaa-ajan tasapainossa. Hyvästä unesta huolehtimalla. Liikkumalla erityisesti luonnossa. Positiivinen ajattelu kannattelee pitkälle.

ANNA: Minulle tärkeää on arjen tasapaino, johon kuuluvat muun muassa ihmissuhteet, mielenkiintoinen työ ja hyvä työilmapiiri sekä mahdollisuus tehdä mie leisiä asioita ilman aikataulua. Tärkeitä ovat avanto uinti, sauna, käsityöt, luonto sekä yksin oleminen.

KATJA: Yritän liikkua säännöllisesti, kävelen paljon, käyn treeneissä – harrastan ilma-akrobatiaa. En jätä lepohetkeä väliin ja teen aina juuri sitä, mistä nautin.

VILMA: Pidän huolta omasta hyvinvoinnistani huoleh timalla riittävästä unesta ja liikkumalla paljon. Myös perheen kanssa vietetty aika auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan kaiken kiireen keskellä.

tavoitteena ei ole ainoastaan se, että opiskelija selviytyy asiakkaiden hoidosta, vaan että hän menestyy

On aina kuormittavaa tulla uuteen kulttuuriin ja työympäristöön sekä tutustua uusiin ihmisiin. Kielitaito auttaa yhteisöön kiinnittymisessä ja vaikuttaa siihenkin, kuinka viihtyy uudella kotipaikkakunnalla, Puttonen kertoo.

Attendolla kaikkia monikulttuurisissa työyhteisöissä työskenteleviä kannustetaan keskittymään selkeän kielen tuottamiseen, jotta myös he, joille suomi on uusi kieli, pysyvät keskustelussa mukana.

SOTE-ALALLA KIRJAAMISEN TAIDOT OVAT TÄRKEÄT

Attendolle tehdyssä koulutuksessa opiskelijat kertoivat kaipaavansa vahvistusta erityisesti kirjaamisen taitoihin. Lähihoitajan tulee kirjata päivittäin asiakkaan tai potilaan tilaan, tutkimuksiin ja hoitotoimiin liittyviä asioita. Sana valinnoilla ja sanojen sävyeroilla on suuri merkitys.

– Työpaikoilla ei kiireen vuoksi ehditä näitä asioita aina opastaa. Erityisesti sote-alalla tarvitaan hyvää kielitaitoa, jotta hoito on turvallista ja hoidon tarpeen arviointi onnis tuu, kertoo hoitotyön kouluttaja Anna Haataja TAKKilta.

Kirjaamista harjoiteltiin käytännön esimerkeillä. Lisäksi yhdessä käytiin läpi muun muassa työpaikan ohjeita sekä sääntöjä ja työehtosopimuksia. Näin varmistettiin, että kaikki varmasti ymmärtävät niiden sisällön.

– Opiskelijat olivat innoissaan ja halukkaita oppimaan. Se on todella tärkeää. Koulutuksen tavoitteena ei ole ainoastaan se, että opiskelija selviytyy asiakkaiden hoi dosta, vaan että hän menestyy työelämässä,

Mikä on paikallinen tutkinnon osa?

• Paikalliset tutkinnon osat ovat pirkanmaalaisten työnantajien ja työpaikkojen tarpeisiin kehitettyä koulutusta.

• Paikallista tutkinnon osaa voidaan lähteä suunnit telemaan, kun tarve tietynlaiselle osaamiselle tulee useammalta eri työnantajalta eikä sopivaa valmista tutkinnon osaa ole olemassa.

• Paikallisia tutkinnon osia voidaan hyödyntää henki löstön kouluttamiseen tai rekrytointien yhteydessä. Koulutukset voidaan toteuttaa esimerkiksi oppisopi mus- tai rekrytoivana koulutuksena.

• Laajuudeltaan paikalliset osat ovat 5–15 osaamis pistettä.

• TAKKissa tarjolla olevat paikalliset tutkinnon osat: » Osaajana suomalaisessa työelämässä » Hyvinvoinnin edistäminen » Myymälässä toimiminen » Turvajärjestelmien asennus » Hoitotaitojen vahvistaminen » Lääkehoidon syventävä osaaminen » Toimistotehtävissä toimiminen » Yleishyödyllisessä yhteisössä toimiminen » Asiakaspalvelun turvallisuuden perusteet » Sähkön perusteet maallikoille » Kulttuurienvälinen osaaminen työyhteisössä » Palveluosaaminen

Anna Haataja kertoo.

TAKKin kouluttajien Anna Haatajan ja Katja Andryushinan mukaan suomen kieleen ja kulttuuriin keskittyville koulutuksille on työelämässä suuri tarve. Osaajana suomalaisessa työelämässä -tutkinnon osa vastaa paikalliseen kysyntään.

panostaminen tuo hyvinvointia

TYÖNTEKIJÄLLÄ on oikeus työnopastukseen ja perehdytykseen, jossa huomioidaan yksilölliset erot ja annetaan riittävästi aikaa. On tärkeä pysähtyä keskustelemaan kiireettä. Sama sapluuna ei toimi kaikille.

Panostus perehdytykseen ja työnopastukseen tukee hyvinvointia. Meillä se näkyy myös lukuta solla: sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus ovat toimialan keskiarvoa alhaisempia. Ihmiset pysyvät ja jaksavat käydä töissä.

Osaaminen ja hallinnan tunne tuovat uudelle työntekijälle turvaa ja varmuutta. Sama pätee myös vanhaan työntekijään, joka siirtyy uuteen työkohteeseen.

Osaamattomuuden tunnustaminen voi olla vaikeaa. Tuntuu, että itsessä on vikaa, kun ei osaa, vaikka on opastettu. Meillä apuun on otettu AILI.

AILI on kaiken siivouksesta ja meidän työkohteistamme tietävä, siivousuralta eläköitynyt nut turapää, toisin sanoen puhelinsovellus, josta löytyy mm. työohjeet sekä kohta kohdalta -ohjevideot koneiden ja laitteiden käyttöön.

Siivoojan työkohteet vaihtuvat yhdenkin päivän aikana, ja muistettavaa on paljon. Se kuormittaa aivoja. AILI syntyi keventämään kuormitusta. Työntekijät ovat saaneet itseluottamusta ja buustia työhön, kun tilanteet saa ratkottua itse. AILI on hyvä tuki myös perehdytykseen ja työnopastukseen.

Tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on edelleen kuitenkin se, että esihenkilöt ja työntekijät ehtivät kohdata arjessa ja keskustelulle on aikaa. Merkityksellisyyden tunne vahvistuu, kun esihenkilö on kiinnostunut, miten menee. Kaikki haluavat saada palautetta työstään ja onnistua.

Tiina Holopainen

Gronlund Palvelut Oy:n toimitusjohtaja, Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja

Perehdytykseen

Osaaminen ja hallinnan tunne tuovat uudelle työntekijälle turvaa ja varmuutta.

”

Lähihoitaja tekee merkityksellistä työtä

ALEKSI HIENONEN ihmisiä.

miettinyt jo kauan. Työuupumus vaivasi eikä työ tuntunut enää omalta. Kaveri patisti hakemaan hoitoalan koulutukseen. alkoi keväällä 2021 ja päättyi toukokuussa 2022. Tiedonnälkä sekä halu työllistyä alalle saivat hänet jatkamaan lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa. Hän saa sosiaali- ja terveysalan perus tutkinnon valmiiksi loppuvuonna 2023.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ OPISKELUA

Opiskelu TAKKissa on joustavaa. Saan lisäopetusta matematii kassa, joka on minulle haastavaa.

Teoria ja käytäntö rytmittävät työviikkoa. Lähiopetusta on 1–2 päivänä, muut päivät ovat työpäiviä. Hienosen oppisopimuspaikka on Koivupirtti, jossa hän on työsuhteessa.

Työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta. Opis kelijalla on oma ohjaaja sekä varaohjaaja, mutta kaikki työkaverit auttavat.

ALEKSI HIENONEN, 41-vuotias Tampereelle ko tiutunut savolais-karjalainen on pelannut pesäpalloa 6 vuotta höntsyjoukkueessa, jossa kaikki pelaavat taidoillaan kannustavassa ilmapiirissä.

KUINKA HOIDAN HYVINVOINTIANI:

– Pesis pitää kropan ja pään kunnossa.

Parasta työssä on, kun saan yhteyden asukkaaseen. On mukavaa tehdä yhdessä asioita, joista asukkaat pitävät. Sekin palkitsee, kun saan jonkun liikkeelle vuoteesta.

Hienosen mukaan lähihoitajan työ sopii sellaiselle, joka osaa jättää työasiat työpaikalle. Myös empaattisuutta, sosiaalisuutta, tarkkuutta, mukautumiskykyä sekä oikeudenmukaisuuden tajua tarvitaan.

TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola

Koulutus antoi työkaluja arkeen

VARPU SIVULA Accotilit Oy:stä kiittelee erikoisammattitutkin tojen opiskelumallia, jossa opinnot etenevät työarjessa.

Parasta on, että opiskelija ei uuvuta itseään. Opintoihin sisältyvät tehtävät pystyy tekemään työssä eikä työpäiviä tarvitse venyttää.

FAKTATIETO TUKEE JOHTAJUUTTA

Sivula innostui talousalasta opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana. Hän valmistui yo-merkonomiksi vuonna 2013. Ensimmäi nen työpaikka oli tuoreelle yo-merkonomille oppikoulu kirjan pidon maailmaan. Työurallaan Sivula on toiminut kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtävissä, asiantuntijana kirjanpidon käyt töönottopalveluissa, kehityspäällikkönä ja syksystä 2021 alkaen toimitusjohtajana.

Sivula suoritti vuonna 2021 TAKKin tuotekehitystyön erikoisam mattitutkinnon. Hän jatkaa opiskelua johtamisen ja yritysjohtami sen erikoisammattitutkinnossa, josta hän valmistuu keväällä 2023.

Lähiopetusta on yhtenä päivänä kuukaudessa, muuten opinnot suoritetaan työn ohessa.

Halusin opiskella, koska minulla ei ollut koulutusta eikä ko kemusta esimiestyöstä. Tutkinnot ovat antaneet työkaluja tiedolla johtamiseen, osaamisen johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoin nin kehittämiseen. Esimerkkinä tästä on työpaikkani kehityspäivä, joka oli menestys.

”Parasta on, että opiskelija ei uuvuta itseään. Opintoihin sisältyvät tehtävät pystyy tekemään työssä eikä työpäiviä tarvitse venyttää.

KLT VARPU SIVULA , 29-vuotias toimitus johtaja ja yrittäjä Accotilit Oy:ssä

KUINKA HOIDAN HYVINVOINTIANI: – Oma hyvinvointi on ykkösasia omassa elämässäni. Haluan olla esimerkki työntekijöille siinä, että on tärkeää huolehtia hyvinvoinnista ja tunnistaa omat rajansa. En esimerkiksi venytä työpäivää. Liikun, syön terveellisesti, nukun riittävästi, uin avannossa, meditoin ja lenkkeilen koiran kanssa.

TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola

Sisustusopinnot syrjäyttivät korona-ankeuden

Kulttuurialan koronasulun pitkittyessä näyttelijä Merja Koivula opiskeli TAKKissa sisustusremontoijaksi. Opiskeleminen oli hänelle energisoiva kokemus.

– Korona-ankeuden keskeltä oli ihanaa lähteä ja ryhtyä tekemään aivan uusia asioita, Merja kertoo.

– Esiintyjyys on osa minua, mutta nyt haen etupäässä sisustusre montoijan töitä.

Lue lisää: takk.fi/merja

MERJA KOIVULA on Nokialla asuva näyttelijä, joka lähti uudelle alalle kotiremontointikokemuksien innoittamana.

Lentokonehuollosta

lentoaseman huoltoon

Kun Timon työt lentokonehuollossa Helsinki-Vantaan lentoasemalla päättyivät, oli aika suunnata kohti uutta. Hän kouluttautui tekniseksi kiinteistönhoitajaksi. Harjoittelupaikka löytyi lentoasemalta – ja sinne Timo myös työllistyi. Nyt hän työskentelee vanhassa tutussa ympäristössä, uusissa tehtävissä. – Tuntui luonnolliselta ja helpolta siirtyä kiinteistöön liittyvään tekniikkaan.

Lue lisää: takk.fi/timo

TIMO AHONEN vaihtoi alaa 56-vuotiaana. Hän on ollut kiinnostunut tekniikasta pienestä pitäen.

Kulttuurin tutkimuksesta viiniasiantuntijaksi

Olen aina pitänyt hyvästä ruuasta ja juomasta. Teen työtä, josta pidän, kertoo Humberto Pulido Garcés.

Suomeen muutettuaan Pulido Garcés hakeutui ravintola-alalle. Ensin hän opiskeli tarjoilijaksi ja muutaman työvuoden jälkeen baa rimestariksi. Hän kiittelee TAKKin laajoja tutkintoja ja asiantuntevia

Lue lisää: takk.fi/humberto

HUMBERTO PULIDO GARCÉS, 54-vuotias Hella ja Huone -ravintolan sommelier ja hovimestari. Hän huolehtii hyvinvoinnistaan ulkoilemalla ja rentoutumalla kotona.

TEKSTI, KUVA Emilia Aakko

TEKSTI Riitta Jussila KUVA Pasi Tiitola

TEKSTI Emilia Aakko KUVA Petri Anttila

Avaimet hyvinvointiin

TAKKin suomen kielen kouluttaja ja positiivisen psykologian lähettiläs, hyvinvoinnin YTO-kouluttaja Riikka Kuningas jakaa hyvinvointivinkkinsä.

NUKU! Huonoilla unilla et jaksa, et opi. Kuvitteletko, että neljän tai kuuden tunnin unet riittävät? Älä. On todennäköisempää, että salama iskee päähäsi, kuin että oikeasti kuulut tähän vähäuniseen, mutta silti toi mintakykyiseen joukkoon.

SYÖ! Valitse lautasellesi oikeaa ruokaa, jonka voit tunnistaa ja jonka ainesosaluette lo ei ole pitkä kuin nälkävuosi. Kohtuudel la, mutta riittävästi – ja värikästä.

5 4 3 2 1

LIIKU! Enemmän ja useammin. Si nulla on kaksi jalkaa, sinut on tehty liikkumaan. Liikkuminen on tärkeää sekä ruumiin että hengen terveydelle. Muista maltti.

OLE ARMOLLINEN ITSELLESI.

Aina ei jaksa eikä kiinnosta. Totea asiaintila, ole itsellesi rehellinen. Tilaa pitsaa, kääriydy viltteihin ja ahmi typerryttävimmät ohjelmat TV:stä. Huomenna on uusi päivä ja uusi tilai suus jatkaa siitä, mihin tänään jäit.

KOHTAA IHMISIÄ! Hyvät ihmissuh teet ennustavat tervettä ja pitkää ikää. Auta kohtaamiasi ihmisiä ja tarjoa heille mahdollisuus auttaa sinua. Toisten autta minen on tutkitusti terveellistä. Muista, että ihmissuhteissa laatu korvaa määrän.

PALAUDU! Lepää, kun sen aika on. Tee jotain muuta kuin töissäsi tai opinnois sasi teet. Tee jotain, mikä tuntuu sinusta hyvältä. Tee jotain, mikä tekee sinulle hyvää. Muista omat arvosi ja anna aikaa elämäsi tärkeille asioille.

Kuinka hoidan hyvinvointiani:

– Hyvinvointia ylläpitävät ystävät ja musiikki, sekä vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan: viina, terva ja sauna.

Ari kertoo, että Pali-kul jettajan on oltava avoin ja keskustelutaitoinen. Monelle asiakkaalle kyyti on päivän kohokohta.

Palikuljettajan päivä

Ari Keronen kiinnostui palveluliikenteen kuljettajan työstä jo TAKKissa opiskellessaan. Tärkeintä työssä ovat ihmiset.

Musiikkia harrastava Ari Keronen sai bändikaveriltaan kerran yllättävän ehdotuksen:

– Ajoin autoa keikkareissulla ja hän sanoi, että kyydissäni on niin turvalli nen olo, että olenko koskaan ajatellut, että ryhtyisin linja-autonkuljettajaksi ja tekisin musiikkia siinä rinnalla. Myös hän itse toimi linja-autonkuljet tajana, Ari kertoo.

Ari innostui ja tarttui ideaan. Vuonna 2018 hän suoritti TAKKissa linja-autonkuljettajan ammattitut kinnon ja sai työharjoittelun kautta työpaikan Tilausliikenne Atro Vuolle Oy:ltä Pali-auton kuljettajana. Pali-au to on bussin ja taksin välimuoto, jolla pääsee helposti lähipalveluiden pariin, kuten kauppa-asioille tai harrastuksiin. Pali-palveluliikenteessä on huomioitu matkustajien erityistarpeet.

– Muksuna en tykännyt koulusta yhtään, mutta TAKKissa opiskelu oli kivaa asiallisten kouluttajien takia. Siellä käytiin esittelemässä Palia, ja siitä se innostus sitten lähti.

KLO 6.30

Arin päivä alkaa Ylöjärveltä. Sieltä hän hakee Pali-bussin nro 17, jolla ajaa päi vän reittinsä. Auton haun yhteydessä Ari tekee ajoonlähtötarkastuksen, jossa katsoo kuntoon muun muassa öljyt, jäähdytysnesteet, rengaspaineet, valot ja ovien toimivuuden.

– Auton osat voivat aina hajo ta, vaikka auto olisi uusi. On ollut sellaisiakin tilanteita, että auto on jäänyt tien päälle ja kyydissä on ollut asiakkaita, mutta aina ne tilanteet on saatu järjestettyä. Meillä on käytössä vara-autoja ja työkavereilta saa apua ongelmatilanteissa, Ari kertoo.

– Nyt Tampereella rakennetaan paljon, minkä vuoksi tulee paljon rengasrikkoja. Renkaista löytyy usein nauloja ja ruuveja.

KLO 8

Ari saa päätökseen aamun viimeiset koulukuljetukset. Pali-bussilla koulu kyydin saavat erityislapset.

KLO 8.30

Ensimmäinen Pali-vuoro alkaa. Tänään Ari ajaa linjaa 17, joka kulkee Kaupin, Sokoksen ja Kalevan väliä. Se

on Arin lempilinja vaihtelevuutensa vuoksi – asiakkaita käydään poimi massa kyytiin myös kotiovilta perus pysäkkien lisäksi.

– Sitä saattaa alkuun pelästyä, että oppiiko kaikki osoitteet, mutta kyllä muutaman viikon jälkeen tietää talon numerot ja raput, Ari kertoo.

– Tällä linjalla kyytitilaukset tule vat suoraan autoon. Asiakas soittaa ja kertoo, mistä hänet pitää hakea.

Autossa on kuljettajan lisäksi Tam pereen kaupungin avustaja, joka auttaa asiakkaat kyytiin ja ottaa tilaukset vastaan.

hoksannut sanoakaan, minne olen matkalla, mutta kyllä tuo Ari muistaa!”

KLO 12.10

Ari pitää ruokatauon Kalevan Prismalla.

– Yleensä syön jotain pientä ja haen kahvin. En tykkää syödä raskaasti työpäivän aikana. Jaloittelemaan pitää aina keretä.

KLO 13

Sokoksen pysäkillä auton eteen on nostettu pieni koroke, joka helpottaa autoon astumista. Kyytiin nousee tuttuja kasvoja.

– Asiakaskunta koostuu pitkälti sa moista ihmisistä päivittäin, Ari kertoo.

Arin mielestä Pali-kuljettajan työssä tärkeää ovat keskustelutaidot ja avoimuus. Monelle vanhukselle Pali-kyyti on päivän kohokohta, koska silloin pääsee keskustelemaan ajankoh taisista uutisista ja kertomaan omista

asioistaan. Kyytiläiset tutustuvat myös toisiinsa.

Monien asiakkaiden kanssa on muodostunut jo lempinimiäkin.

– On monta asiakasta, joista pitää todella. Ihmisiin kiintyy väkisinkin, Ari kertoo.

Asiassa on myös toinen puoli –Palin asiakaskunta on iäkästä, joten silloin tällöin saattaa joutua kuule maan hyvän tutun poismenosta.

– Se säväyttää aina aika kovasti.

KLO 13.35

KLO 14.30

Sade ropisee auton tuulilasiin. Vaa leanpunainen tekokukka keikkuu kyydissä kuljettajan selän takana. Radiossa soivat menneiden vuosikym menten listahitit.

– Tänään on ollut erikoisen rauhal linen päivä. Vesikeli.

– Oikeastaan jo sääennusteen kat somalla voi päätellä, onko asiakkaita tulossa. He eivät usein lähde sateella liikkumaan. Monet ennakoivat ja käyvät hoitamassa asiansa hyvän sään aikana. Ne ovat niitä kiireisiä päiviä, kun on vaikea pysyä aikataulussa, Ari kertoo.

KLO 17.30

Päivän viimeinen pysäkki on Kalevan Prismalla. Työpäivä päättyy. Auto on vietävä vielä Ylöjärvelle ja siistittävä. – Näin kurakeleillä auto on aina hyvä pestä. Huomenna olen vapaalla ja tykkään, että seuraavalle kuskille jää auto sellaiseen kuntoon, ettei tarvitse kuin ottaa.

”Ari hakee vaikka pihasta, ja kantaisi varmaan vielä kotioki!”

”En

”Hienoa palvelua! Täydet pinnat! Auto tulee ja lähtee aikataulun mukaisesti.” ”Siihen olen pyrkinyt!”

”Nähdään sit! Moromoro!”

TAKK 60 vuotta!

TAKKissa on koulutettu osaajia vuodesta 1962 lähtien. Toiminta on kasvanut 60 vuoden aikana aimo harppauksin. Yhden alan kouluttajasta on tullut monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain noin 11 000 opiskelijaa.

TAKK

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15, 33821 Tampere 03 2361 111 | www.takk.fi

takk.fi

TOIMIPAIKAT

Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15

LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA: