Vuosikertomus
2012 1
”Työhön ja ammattitaitoon me täällä TAKKissakin uskomme.” Apulaisrehtori Pertti Laineen päätössanat TAKKin 50-vuotishistoriikissa, joka julkistettiin toukokuussa 2012.
TAKK Vuosikertomus 2012 Toimitus: Mirkka Kolu, Petra Lattunen ja Päivi Puutio / TAKK Kuvat: Ville Salminen, Jussi Mattila, Ville Railo, Mikael Lindén, iStockphoto Kannen kuva: Ville Salminen Ulkoasu: Nasta Design Paino: Hämeen Kirjapaino Oy
Sisällysluettelo 4 6 8 10 12 13 14 16 18 20 22
441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY
Rehtorin terveiset 50 vuotta ammattitaidolla Rehtorilta rehtorille Huoltaa autoja ja ihmisiä Ympäristövuosi 2012 Step to the Future Vaikuttavuus tähtäimessä Sähköverkkoala kehityksen kärjessä Highlights 2012 Hyvää henkilöstölle Talousluvut 2012
Vuosikertomus 3
Rehtorin
kuva Ville Salminen
TAKKin johtoryhmä asettui valokuvaan maaliskuussa 2013. Kuvassa vasemmalla toimialajohtaja Olli-Pekka Tuomi, toimialajohtaja Jari Raivo, rehtori Teppo Tapani, talousjohtaja Tuula Paulin sekä toimialajohtaja Risto Björn. Eturivissä vasemmalla hallintojohtaja Maria-Liisa Korolainen, kehitysjohtaja Eeva-Kaisa Mäkinen sekä johdon assistentti Merja Mattila.
Vuoden 2012 merkittävimpänä muistona mieleen on jäänyt Tampereen Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumat toukokuussa. TAKKin toimintaa ylläpitävän säätiön 50-vuotista taivalta juhlistettiin ikimuistoisesti henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden voimin Tampere-talossa. Lisäksi muistoissa on aurinkoinen sunnuntai Särkänniemessä, jolloin huvipuisto täyttyi TAKKin henkilöstöstä, opiskelijoista ja yhteistyökumppaneista. Menneeseen vuoteen sisältyi myös rehtorinvaihdos TAKKissa. Allekirjoittanut tarttui kapellimestarin tahtipuikkoon toukokuun juhlien yhteydessä ja pitkän uran TAKKissa tehnyt rehtori, opetusneuvos Martti Santasalo siirtyi apulaisrehtorin tehtävään. Kiitokset Martille! Vuoden 2012 loppupuolella uudistimme TAKKin toimintastrategian ja organisaatiomallin. Tiivistimme johtajuutta ja selkiytimme pää- ja tukiprosessien kohtaamisia. Pyrimme kaikessa toiminnassamme olemaan arvojemme mukaisesti rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani. Vuoden 2012 aikana koulutukset pirstaloituivat edelleen pienemmiksi jaksoiksi. Suuntausta selittää se, että opiskelijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 %, mutta vuosittainen opiskelijatyöpäivien määrä laski vastaavasti noin 6 %. Vuonna 2012 TAKKissa opiskeli 16 199 opiskelijaa ja opiskelijatyöpäivien määrä oli 464 168.
Talouden osalta vuosi oli haastava. Opiskelijoiden sisäänohjaus ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla ja jouduimme leikkaamaan kulurakennettamme. Kokonaisliikevaihtomme vuonna 2012 oli 26,2 milj. € ja säästötoimista huolimatta koulutustoimintamme jäi 71 000 € tappiolle. Talouden haasteista huolimatta panostimme mm. oppimisympäristöjen kehittämiseen. Sähköverkosto- ja energia-alan oppimisympäristön avajaisia juhlistettiin arvovaltaisten kumppaniemme kanssa elokuussa. Hydrauliikkalaboratorion kehittämistyö jatkui ja asiaa avitettiin myös erillisellä hankkeella. Kouluttajamme osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin vaihtoihin ja erilaisten hankkeiden avulla tapahtuva opetuksen kehittäminen jatkui vilkkaana. Elokuussa valmistui ensimmäinen hoiva-avustajien pilottiryhmä ja lokakuussa ensimmäinen maahanmuuttajien lähihoitajaryhmä. Nämä ovat oivia osoituksia rohkean edelläkävijän ennakkoluulottomuudesta. Kiitän TAKKin asiakkaita, opiskelijoita ja henkilöstöä vuoden 2012 kumppanuudesta! Teppo Tapani TAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja 14.5.2012 alkaen
TAKK Vuosikertomus 2012
5
Riemua Särkänniemessä Toukokuinen sunnuntai Särkänniemessä täyttyi onnenhetkistä ja riemunkiljahduksista, kun TAKK avasi juhlan kunniaksi huvipuiston portit henkilöstölleen, opiskelijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Kesäisenä päivänä elämyksistä nautti yhteensä yli 7 000 huvittelijaa.
50 vuotta Neljä opiskelijaa ja metallialan ammattikurssi vuonna 1962 – siinä olivat lähtökohdat jo puoli vuosisataa kestäneelle aikuisten ammatilliselle koulutukselle. TAKKin toiminnasta vastaava Tampereen Aikuiskoulutussäätiö perustettiin 12.5.1962. Vuonna 2012 oli juhlan aika.
teksti Mirkka kolu | kuvat ville salminen ja Jussi MattilA
Arvokkaasti Tampere-talossa Toukokuun 11. päivänä Tampere-talon Pieni sali täyttyi odotuksesta ja juhlan tunnelmasta sekä ylpeistä TAKKilaisista ja yhteistyökumppaneista. Juhlassa eläydyttiin viiden eri vuosikymmenen tapahtumiin Tampereen yliopiston teatterityön opiskelijoiden esitysten muodossa. Tunteikas hetki oli, kun rehtori Martti Santasalo ojensi tahtipuikon seuraajalleen Teppo Tapanille. Juhlassa kuultiin myös opetusministeri Jukka Gustafssonin mietteitä ja muistettiin henkilöstön pitkiä työuria ansioristeillä. Tampere-talon juhlassa päivänvalon näki tarinoita yksiin kansiin kerännyt TAKKin historiikki, joka valottaa aikuiskoulutuksen kehittymistä ja matkaan osallistuneiden henkilöiden tarinoita 50 vuoden ajalta.
TAKK Vuosikertomus 2012
7
Rehtorilta rehtorille Rehtorin tahtipuikko vaihtoi TAKKissa omistajaa toukokuussa 2012, kun Martti Santasalo astui takavasemmalle ja Teppo Tapani otti orkesterin johtaakseen. Molemmat miehet ovat astuneet isoihin saappaisiin aloittaessaan rehtorina edeltäjiensä pitkän uran jälkeen. Millaisia mietteitä miehillä on taitekohdassa?
Martti Santasalo (oikealla) ojensi tahtipuikon 16 rehtorivuoden jälkeen Teppo Tapanille toukokuussa 2012. Juhlallista hetkeä muisteltiin TAKKin koneistamossa helmikuussa 2013.
Ensimmäinen työpäivä Martti: Ensimmäinen työpäivä TAKKissa on jäänyt mieleen erittäin hyvin, oli pimeä ja kylmä aamu tammikuussa 1977. Aloitin opettajana työelämään ja koulutukseen valmentavalla kurssilla, jolle osallistui 15 henkeä. Eniten päivässä jännitti se, että saapuvatko opiskelijat paikalle. Ensimmäinen päiväni rehtorina sen sijaan oli 19 vuotta myöhemmin, kun siirryin osastonjohtajan paikalta rehtoriksi. Teppo: Täytyy tunnustaa, että ensimmäinen työpäivä toukokuussa jännitti etukäteen paljon. Tuntui samalta, kun menin nuorena miehenä ensimmäiseen kesätyöpaikkaan. Vastassa oli uusi talo ja uudet ihmiset. Hyvin valmisteltu perehdytys teki vaikutuksen ja pääsin sen ansiosta nopeasti kiinni työhön.
Ohjenuora työssä Martti: Ajattelen, että päätehtäväni oli johtaa TAKKia niin, että onnistuisimme mahdollisimman hyvin opiskelijoidemme, viime vuosina noin 16 000 henkilön, tavoitteiden toteutumisessa. Mielessäni oli koko ajan aikuiset opiskelijat ja heidän erilaiset elämäntilanteensa. Opiskelijoiden lisäksi kuviossa on mukana heidän nykyiset ja tulevat työnantajat sekä lukemattomat sidosryhmät, joilla kaikilla on erilaiset odotukset. Yritin tulla sinuiksi eri tahojen kanssa. Teppo: Jos hakee vertauskuvaa urheilusta, niin koen olevani enemmän joukkuepelaaja kuin yksilöurheilija. Ryhmässä toimiminen on minulle voimavara. Täytyy olla myös valmis tekemään päätöksiä. Joskus huono päätöskin voi olla hyvä, sillä suunnan voi aina korjata.
Muistan sen päivän Martti: Monista hyvistä päivistä ehdottomasti ikimuistoisin on se, kun Tammerkosken nuorkauppakamari myönsi TAKKille Vuoden työnantaja -palkinnon vuonna 2008. Oli hienoa saada tunnustusta tehdystä työstä. Uskon, että se oli iso huomionosoitus koko henkilöstölle. Teppo: Minulle merkittävä päivä oli helmikuussa 2013 pidetty henkilöstön koulutustilaisuus, jossa tapasin koko henkilöstön ensimmäistä kertaa arjessa. Oli hienoa huomata, että henkilöstön katseet olivat selkeästi tulevaisuudessa ja tulevissa haasteissa.
Rehtorina Teppo: Esimiehenä pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että minua on helppo lähestyä. Jos ajattelen rehtoriutta oppilaitoksen
teksti MIrkka Kolu | kuva Ville salminen
näkökulmasta, on ollut hieno huomata viimeisen 20 vuoden aikana, että oppiminen on tunnustettu kokonaisvaltaiseksi tapahtumaksi. Oppimista tapahtuu koko ajan ja on ymmärretty se, ettei oppiminen rajoitu vain luokkaan ja oppikirjojen lukemiseen. Martti: Aloittaessani rehtorina 1990-luvulla kävimme kamppailua olemassaolon ja taloudellisten voimavarojen äärellä. Koin silloin tärkeimmäksi tehtäväkseni verkottua eri sidosryhmien ja yhteiskunnallisten päättäjien kanssa. Nyt kun katson taaksepäin, olen ollut kehittäjä ja yrittänyt luoda kannustavaa ilmapiiriä henkilöstön keskuuteen.
Aikuisten kouluttamisesta Martti: Aikuisten ammatillinen kouluttaminen on mielestäni hyvä ja yleishyödyllinen tehtävä – TAKKissa tehdään tärkeää työtä. Koulutus vaikuttaa aina laajalti: opiskelijaan itseensä, hänen työpaikkaansa ja perheeseen. Näen oman tehtäväni siinä, että olen ollut mahdollistajana, joka muotoilee oppilaitoksen niin, että perustehtävämme täyttyy mahdollisimman hyvin. Teppo: Olen samaa mieltä. Teemme tärkeää työtä ja olemme ylpeitä siitä. Aikuisten kouluttamisella on selvää kansantaloudellista merkitystä. Ammatti-identiteetillä on iso merkitys ihmisen elämässä. Olen saanut tutustua sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen koulutukseen. Jos pitää valita, niin aikuisten kouluttaminen on lähempänä sydäntäni.
Ajatukset tulevaisuudesta Teppo: Koulutuspoliittinen fokus tulee jatkossakin olemaan nuorissa, mikä vaikuttaa arkeemme. Meidän täytyy hakea uusia avauksia rohkeasti – tulevaisuuden ammatillinen osaaminen voi hyvin piillä eri alojen poikkitieteellisessä yhdistämisessä. Selvää on myös se, että kustannustehokkuus tulee olemaan läsnä myös jatkossa. Säätiötaustaisuus tuo meille nopeutta, joustavuutta ja reagointikykyä, mikä varmasti tukee toimintaa jatkossa. Martti: Tunnelmani ovat helpottuneet. Rehtorin tehtävä on varsin kiireinen ja työntäyteinen, eikä silloin jäänyt aikaa lähteä järven rannalle tai pilven päälle pohtimaan elämää. Nyt ehdin tehdä sitäkin. Olen ollut onnekas, sillä olen saanut palata juurilleni kouluttajaksi vielä työurani viime hetkillä ja rauhoitella tahtia vähitellen. Teppo Tapani aloitti TAKKin rehtorina ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtajana 14.5.2012. Martti Santasalo siirtyi eläkkeelle apulaisrehtorin tehtävästä 1.3.2013.
TAKK Vuosikertomus 2012
99
Maarit Takanen kehitt채채 Teboilin toimintaa yhdess채 TAKKin asiantuntijajoukon voimin.
teksti MIrkka Kolu | kuva Jussi Mattila
Oy Teboil Ab:n kehitys- ja koulutuspäällikkö Maarit Takasen puheissa vilahtelevat sanat retro, elämänmakuinen, helposti lähestyttävä, henkilökohtainen asiakaspalvelu sekä aktiiviset kantaasiakkaat. Ja tietysti tuttu slogan ”huoltaa autoja ja ihmisiä”. Takanen työskentelee jo lähes 80-vuotiaan Teboil-brändin parissa.
Maarit Takasen tehtävänä on kehittää Teboil-ketjun ja huoltoasemia pyörittävien kauppiaiden välistä yhteistyötä. Toiminnan kehittämiseen tähtää myös Teboilin ja TAKKin välinen yhteistyö – jo yli 10 vuoden ajan TAKK on kouluttanut Teboilin myyjiä, esimiehiä ja kauppiaita mm. myynnin, asiakaspalvelun ja talouden parissa. – Ehdoton valtti TAKKilla on kouluttajien ammattitaito. Heillä on käytännön kokemusta ja he osaavat soveltaa tietoa käytäntöön ja havainnollistaa asioita esimerkein. Heillä on myös ymmärrys meidän yrityksestä, kulttuurista ja liiketoiminnasta. On äärimmäisen tärkeää, että yhteistyö on hedelmällistä ja että toiseen voi luottaa, Takanen summaa.
Asiantuntijat palveluksessa Uusin aluevaltaus TAKKin ja Teboilin välisessä yhteistyössä on kehittämishanke, jossa luodaan johtamisen käsikirja huoltoasemien kauppiaille. Käsikirjan tavoitteena on tehostaa asiakaspalvelun, henkilöstöjohtamisen ja talouden ohjauksen prosesseja. – Kauppiailta tuli viestiä, että heillä olisi tarvetta erilaisille ohjeistuksille huoltoasemien toimintaan liittyen. Asia tuli puheeksi TAKKin kanssa ja lopulta keskustelu johti siihen, että käynnistimme TEKESrahoitteisen kehittämishankkeen, jossa luodaan johtamisen käsikirja kauppiaiden käyttöön, Takanen kertaa hankkeen lähtökohtia. Johtamisen käsikirjaa luomaan on koottu joukko TAKKin asiantuntijoita. Takanen on otettu siitä, että hänellä on käytössään eri alojen erityisasiantuntijat, joiden kanssa päästään porautumaan syvälle mm. ympäristö- ja henkilöstöasioihin, talouteen sekä myymälän ja ravintolan prosesseihin. Erityiset kiitoksensa hän osoittaa liiketalouden ja kaupan alan kouluttaja Tea Nikkilälle, jolta idea kehitys-
hankkeeseen tuli, sekä johtamisen ja työyhteisön kehittämispalveluiden asiantuntija Marja-Leena Rautaparta-Ojalalle, joka on menestyksekkäästi luotsannut projektia.
Parempaa palvelua Teboilin huoltoasemien toimintaa tarkastellaan Lean-ajattelumallin kautta eli etsitään mahdollisimman järkeviä ja tehokkaita toimintamalleja. – Ulkopuoliset silmät kiinnittävät huomiota sellaisiin asioihin, mitä ei itse enää näe. Olemme olleet kyselemässä esimerkiksi ravintolan keittiössä, että mikä tämä on ja miksi se on juuri tässä. Konkreettinen tekeminen on ollut todella tärkeää. Ketjussa on tilausta tehokkaille ja yhtenäisille toimintamalleille, Takanen kertoo. – Tärkeää on ollut kysyä asioista työntekijöiltä. He tietävät parhaiten, mitä asioita huoltamolla tehdään, missä on ongelmia ja mitä pitäisi kehittää. Tämä ei saa jäädä vain esimiesten projektiksi, hän lisää. Teboil – Parempaa palvelua -nimisen hankkeen toteuttamiseen on varattu kaksi vuotta ja käsikirjaa pilotoidaan Lempäälässä sijaitsevassa Pirkanhovissa. Pirkanhovi valikoitui kohteeksi kokonsa vuoksi: se on Teboilin suurin huoltoasema sekä kokonsa että myyntinsä puolesta. Valmistuttuaan käsikirja palvelee kaikkia Teboilin huoltamoita Suomessa. Entä mitä Maarit Takanen toivoo ajattelevansa, kun hanke aikanaan päättyy? – Toivon, että asiakkaat ovat tyytyväisempiä saamaansa palveluun ja siihen kokemukseen, minkä he saavat, kun he käyvät Teboilin huoltamoilla. Toivottavasti kokemus on sellainen, että he tulevat Teboilille palveltavaksi yhä uudelleen ja useammin.
TAKK Vuosikertomus 2012
11
2012
– panostaminen palkittiin teksti Petra lattunen | kuvat Istockphoto
Vuoden 2012 aikana ympäristöasiat etenivät TAKKissa monella rintamalla rivakasti. Henkilöstöstä koostuvan ympäristöryhmän toiminta vakiintui ja se sai aikaan näkyviä tuloksia. TAKKin jätehuolto uudistettiin ja syksyllä saatiin valmiiksi ensimmäinen kiinteistön energiakatselmus, joka oli osa ympäristöohjelman toteuttamista. Lisäksi ensimmäinen ympäristöraportti näki päivänvalon.
Ympäristötekojen taustalla on vuonna 2011 tehty ympäristönäkökohtien kartoitus. Sen yhteydessä TAKKin merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi nousivat kiinteistöjen energiankulutus, ympäristölakien noudattaminen, päästöt sekä materiaalien hallinta. Jätehuoltouudistuksen myötä TAKK noudattaa ympäristölainsäädännön pykäliä. Uudistuksen yhteydessä TAKKin henkilöstölle koulutettiin uudistetun jätehuollon toimintatavat ja opiskelijoille ne tuotiin näkyväksi mm. opiskelijan oppaassa sekä kouluttajille kehitetyn koulutusmateriaalin avulla. Tulokset ovat olleet kannustavia. Sen lisäksi, että jätehuoltouudistuksen johdosta TAKKista menee kaatopaikalle huomattavasti vähemmän jätettä, jätehuoltouudistus toi myös huomattavia kustannussäästöjä tiputtaen jätehuoltokustannukset 60 000 eurosta 35 000 euroon vuodessa. Vuoden 2012 aikana tehdyllä kiinteistön energiakatselmuksella tartuttiin TAKKin merkittävimpään ympäristönäkökohtaan eli kiinteistöjen energian kulutukseen. Ensimmäinen energiakatselmus tehtiin Tampereen valtatien toimipisteelle ja tulevina vuosina tutkitaan myös muut toimipisteet. Jo nyt on nähtävissä, että kartoituksen ansiosta Tampereen valtatien kiinteistön energiankulutusta voidaan alentaa kaksi prosenttia vuonna 2013.
energiajäte
lasi
biojäte
Henkilöstöstä koostuvan ympäristöryhmän toiminta kehittyi toimikauden aikana muun muassa toiminnan ohjeistuksen myötä. Ryhmäläisten ympäristöosaamista kehitettiin muun muassa tutustumalla Tarastenjärven jätteidenkäsittelykeskukseen sekä perehtymällä Juvenes Oy:n ympäristöasioiden hallintaan.
Ympäristöosaajia TAKKista TAKK on myös ympäristöasioiden monipuolinen kouluttaja. Ympäristöosaajavalmennus on TAKKin uusi ympäristöalan koulutus, joka on yrityksille nopea ja tehokas tapa lisätä henkilöstön ympäristösaamista. Tarve lyhytkestoiselle ympäristöalan koulutukselle havaittiin, kun vuonna 2012 selvitettiin pirkanmaalaisten yritysten ympäristökoulutus- ja konsultointitarpeita EnviroHelp-hankkeessa. Ympäristöosaajavalmennuksessa kehitetään yrityksen käytännön toimintoja ympäristöasioiden näkökulmasta. Tavoitteena on yrityksen tuottavuuden ja ympäristövastuullisuuden parantaminen. Koulutuksen suorittaneille myönnetään Ympäristöosaajapassi.
teksti Päivi Puutio ja Mirkka Kolu | kuva Jussi Mattila
Matkailu- ja ravitsemisalan kouluttaja Jaana Tyrväinen pääsi kurkistamaan ranskalaisten kollegoidensa työhön viikon mittaisella ulkomaan opintojaksolla.
Step to the Future on TAKKin ensimmäinen oma kansainvälisen liikkuvuuden hanke, jonka kohderyhmänä ovat TAKKin kouluttajat. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2011–30.6.2013, joten vuosi 2012 oli hankkeessa jo kiihkeän toiminnan aikaa. Step to the Future -hankkeen keskeisenä teemana on kouluttajien avaintaitojen kehittäminen viikon pituisten ulkomaan opintojaksojen avulla. Kaiken kaikkiaan hankkeessa toteutetaan 12 yhden viikon pituista opintojaksoa, joista kuusi toteutettiin keväällä 2012. Vuonna 2012 maailmalle lähtivät kouluttajat sosiaali- ja terveysalalta, matkailu- ja ravitsemisalalta, ohjauspalveluista, ympäristöalalta, koneenasennus- ja kunnossapitoalalta sekä sähkö- ja talotekniikan alalta. Kouluttajat laativat yhteistyössä kumppanioppilaitosten kanssa oppimistavoitteet ja -suunnitelman. Lisäksi he raportoivat tuloksista niin omilla koulutusaloillaan kuin laajemmin koko TAKKissa mm. henkilöstölehden ja blogin välityksellä.
Varmuutta omaan työhön Yksi maailmalle matkanneista TAKKilaisista on matkailu- ja ravitsemisalan kouluttaja Jaana Tyrväinen. Hän innostui ulkomaan opintojaksosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista heti kuultuaan siitä. – Ravintolamaana Ranska on hyvin mielenkiintoinen kohde. Kulttuurieroista huolimatta he opettavat samoja asioita ja samalla tavalla kuin meillä täällä. Oli hienoa huomata, että tavat ovat yhtenäisiä. Sain matkalta paljon varmuutta omaan työhöni, Jaana kertoo kesäkuisesta matkastaan. – Oppimisympäristöt ovat hyvin samankaltaiset kuin meillä. Verkko-opintoja he hyödyntävät kotitehtävissä laajemmin kuin me. Huomattava ero oli se, että Ranskassa kouluttajat ja opiskelijat ovat etäisempiä keskenään kuin meillä Suomessa.
Jaanan parina ulkomaan opintojaksolla oli sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Pirjo Tuuri-Lahtinen. Isäntänä heidän vierailullaan toimi oppilaitos nimeltä GIP – Group for Life Long Learning of Burgundy. Matkan aikana naiset pääsivät tutustumaan mm. useiden eri oppilaitosten toimintaan, Ranskan koulutusjärjestelmään sekä Ranskan kulttuuriin ja historiaan. – Matka oli antoisa ja meille avautui monia ovia. Isäntämme olivat todella nähneet vaivaa ohjelman tekemisessä. Pääsimme esimerkiksi yhtenä iltana ravintolaoppilaitokseen illalliselle, joka oli samalla opiskelijoiden loppukoe. – Oli mielenkiintoista asettua joidenkin opiskelijoidemme asemaan olemalla vieraan kielen varassa vieraassa maassa. Tällainen mahdollisuus on rikkaus kansainvälistymisen kannalta, Jaana päättää.
Faktat Step to the Future -hankkeen kumppanioppilaitokset: • GIP – Group for Life Long Learning of Burgundy, Ranska • Edinburgh College, Iso-Britannia • Dublin Institute of Technology, Irlanti • City College Brighton & Hove, Iso-Britannia Hankkeen rahoitus tulee EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta suomalaisen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kautta. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta seuraavalle kaudelle 2013–2015.
TAKK Vuosikertomus 2012
13
Taysin sairaalahuoltopäällikkö Hannele Heino arvostaa TAKKin halua ymmärtää asiakkaan arkea ja koulutukselle asetettuja tavoitteita.
Asiakaspalvelussa kehittyminen vaatii vuosien työn.
teksti MIrkka Kolu | kuva ville salminen
Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin sairaalahuoltopäällikkö Hannele Heino on tehnyt TAKKin kanssa pitkään yhteistyötä koulutusten saralla. Henkilöstön kouluttaminen on aina sekä ajallinen että taloudellinen panostus ja kun vuosittain kolmannes 450 työntekijästä osallistuu koulutuksiin, tuloksia täytyy syntyä.
Vuosien yhteistyön aikana TAKKin kanssa on muotoutunut selkeä, muutaman vuoden koulutusohjelma sairaala- ja välinehuollon henkilöstölle. Koulutuksissa pureudutaan mm. asiakaspalveluun ja palvelun tasalaatuiseen tuottamiseen. Kumppanien välille on syntynyt luottamuksellinen suhde, jossa keskustelua käydään avoimesti ja yhteistyö sujuu mutkattomasti. Sairaalahuoltopäällikkö Hannele Heino korostaa vuorovaikutuksen merkitystä ja sitä, että koulutuksen toteuttaja tuntee asiakkaan organisaation ja arjen. Koulutuksen tavoitteiden ymmärtäminen on tärkeää, ja siinä TAKK on Heinon mielestä onnistunut. – Koulutus ei välttämättä toimi sellaisenaan kolmea vuotta, vaan koulutuksen suuntaa pitää peilata määräajoin. Koulutuksen ohjausryhmä on keskeinen paikka, missä voidaan katsoa, meneekö koulutus suunnitellusti vai pitääkö tehdä muutoksia. Myös kouluttajien kanssa tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää, Heino toteaa.
Tuloksia mitataan Heinon mukaan koulutuksissa on siirrytty kertaluontoisista asiakaspalvelukoulutuksista pitkäjänteisempiin koulutuksiin. Paitsi että koulutukset ovat aiempaa pitempiä, ne ovat myös tavoitteellisempia ja syvempiä, jolloin myös koulutuksen vaikuttavuusnäkökulma korostuu. Koulutuksen vaikuttavuutta on Taysissa seurattu systemaattisesti noin viitisen vuotta. – Koulutuksen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että mittaamme erilaisia asioita. Teemme kerran kuussa palvelutason arvioinnin kaikille sisäisille asiakkaille. Sen avulla voimme todeta esimerkiksi palveluhenkisyyttä. Arviointia on tehty jo pitkään ja siitä nähdään, miten asiat kehittyvät. Koulutuksen pitäisi näkyä mittaustuloksissa, Heino kertoo.
koulutuksen vaikuttavuutta asiakaspalveluosaamisen kehittymisessä. – Koulutukseen osallistuneilta kysyttiin, mitä eväitä he olivat saaneet työhönsä ja miten se vahvisti omaa ja koko tiimin tekemistä. Tulokset ovat olleet ohjaamassa vuoden 2013 koulutusten suunnittelua, Heino kertoo. – Parhaimmillaan koulutus vaikuttaa työntekijän asenteisiin ja saa hänet pohtimaan, miten muuttaa omia työtapojaan ja asenteitaan niin, että muutos tukee työn tekemistä paremmin. Koulutuksiin liitetyt kehittämistehtävät tukevat asenteiden ja ajattelun muutosta, Heino listaa.
Ympäristö muuttuu Sairaalassa tavoitteena on mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja järkevä työnjako, ja se, että jokainen tekee sitä työtä, mihin hänellä on koulutus ja osaaminen. – Vuonna 2010 meillä alkoi aktiivinen keskustelu työnjaosta hoitohenkilöstön ja huollon palvelualueen välillä. Siihen liittyen olemme ottaneet haltuun uusia tehtäväkokonaisuuksia. Esimerkiksi potilaskuljetukset siirtyivät vuoden 2012 alussa sairaalahuoltajille. Tämä oli meille iso asia myös koulutuksellisesti, Heino kertaa. Toimintaympäristön muutokset, kustannustehokkuuden korostuminen ja sitä kautta asiakaspalvelun uudet vaatimukset haastavat myös osaamisen kehittämistä. Heinon johdolla koko sairaala- ja välinehuollon henkilöstö pyrkii varautumaan siihen, että palvelut tukevat sairaalan ydintoimintaa mahdollisimman hyvin. – Osaamisen kehittäminen perustuu meillä tulevaisuuden ennakointiin. Ennakoimme, miten sairaala tulee toimimaan muutaman vuoden päästä ja miten meidän tulee varautua siihen. Tulevaa on vaikea ennustaa, mutta sairaalan perustehtävä pysyy kuitenkin ennallaan.
Asenne ratkaisee Koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu Taysissa myös tutkimuksella. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö käsitteli
TAKK Vuosikertomus 2012
15
Tältä näyttää Nirvaan rakennettu uusi sähköverkkoalan oppimisympäristö. Pian kenttää hyödynnetään myös verkko-opinnoissa, sillä verkko-oppimisympäristö on jo rakenteilla.
Sähköverkkoala kehityksen kärjessä – komea kenttä koulii osaajia Yksi TAKKin uusimmista ylpeydenaiheista sijaitsee Nirvan toimipisteessä. Kyseessä on syksyllä 2012 käyttöönotettu laajamittainen sähköverkkoalan opetus- ja testikenttä, jonka ympärille nivoutuu joukko käytännönläheisiä koulutuksia, yhteistyökuvioita, kansainvälistä toimintaa sekä tulevaisuuden visioita.
Nirvan uusi opetus- ja testikenttä on merkittävä oppimisympäristö sähköverkkoalalla sekä valtakunnallisesti että myös Pohjoismaiden mittakaavassa. Kaikkiaan 1,4 hehtaaria on käytössä sähköverkkoalan asentajakoulutuksiin, yritysten henkilöstökoulutuksiin sekä monipuoliseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Kumppanioppilaitosten kanssa kentän toimintaa kehitetään sekä opetuksellisesta näkökulmasta että palvelemaan myös tutkimus- ja testaustyötä. Kansainvälistä ulottuvuutta kentän toiminta on saanut hanketoiminnan kautta. TAKK on toiminut jo useita vuosia mittavassa roolissa Distribution Cert (DC) nimisessä hankkeessa. TAKKin roolina on mm. jalkauttaa suomalaista aikuiskoulutus-, näyttötutkinto- ja oppisopimusjärjestelmää Viroon, Latviaan ja Liettuaan, sekä luoda malli sen testaamiseksi sähköverkkoalan ammattitutkintotasoisessa koulutuksessa. Hankesarjassa on menossa jo kolmas perättäinen hanke, nimel-
tään DC-Net. Siinä TAKK kehittää verkko-oppimisympäristöä, jonka pääosassa on Nirvassa sijaitseva sähkökenttä. Hanketoiminnan kautta TAKK ja sähkökenttä ovat tulleet tunnetuksi ja herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Tämä edesauttaa osaltaan ponnisteluissa koulutusviennin lisäämiseksi. Joukko sähköalan kouluttajia onkin tulossa Latviasta Tampereelle perehtymään suomalaiseen koulutus- ja näyttötutkintojärjestelmään keväällä 2013.
Villit visiot Opetus- ja testikenttä on pitkäjänteisen kehitystyön tulosta, missä voimanelikkona ovat olleet TAKKin sähkö- ja talotekniikan koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen, projektipäällikkö Timo Talvitie, kouluttaja Ville Railo sekä erityisasiantuntija Reino Seesvuori.
teksti MIrkka Kolu | kuvat ville Railo
– Kentän suunnitteluun ja rakentamiseen on aktiivisella otteella saatu mukaan alan yrityksiä ja kumppanioppilaitoksia. Olemme saaneet luotua sen myötä hyviä yhteistyösuhteita. Nyt pystymme auttamaan alan yrityksiä kouluttamalla ammattitaitoisia asentajia sähköverkkoalan kasvavaan tarpeeseen, projektipäällikkö Timo Talvitie taustoittaa. Näiltä miehiltä eivät ideat lopu. Kentällä testaillaan jo sujuvasti sähköautojen latauksen vaikutuksia sähköverkkoon ja puheissa vilahtelevat myös hajautettu sähköntuotanto ja mikroverkko.
Miltä kentän tulevaisuus näyttää? – Tarkkailemme alan yritysten kehitystarpeita aktiivisesti. Ensi vaiheessa kenttä valjastetaan palvelemaan sähköverkkoalan peruskoulutusta ja yritysten erilaisia täydennyskoulutustarpeita. Jatkossa koulutustarpeet voisivat olla tavanomaisten täydennyskoulutusten lisäksi aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentamista, käyttöä ja huoltoa koskevia, koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen visioi. – Myös tietoliikennealan ratkaisut, kuten erilaiset kiinteät ja mobiilitietoliikenneverkot kiinnostavat, Lehtonen jatkaa. Monen muun alan tapaan työvoimapula on nähtävissä myös sähköverkkoalalla, joten TAKKin satsaus uuteen oppimisympäristöön palvelee koko alaa. Sähköverkkoalalle tuleville on toistaiseksi ollut tarjolla vain vähän asentajatasoista koulutusta ja uusia osaajia tarvitaan paljon lähivuosina eläkkeelle jäävien tilalle. Käytännönläheiselle koulutukselle on siis tilausta. Uusien tekijöiden ohella myös jo alalla työskentelevät tarvitsevat lisäkoulutusta, jonka tiimoilta TAKK tekee yhteistyötä Adato Energia Oy:n kanssa. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Adato Energia Oy että TAKK, joka saa mahdollisuuden kouluttaa perinteikkään sähköverkkoalan kouluttajan kumppanina tuoden uskottavuutta ja luotettavuutta TAKKin sähköverkkoalan koulutustoimintaan. Adato Energia Oy puolestaan saa käyttöönsä asiantuntevat kouluttajat ja ainutlaatuisen oppimisympäristön, jonne voidaan suunnitella yhteistyössä uusia täydennyskoulutuksia alan tarpeisiin.
Kummin avulla töihin Satsaus sähköverkkoalan koulutuksiin on tuonut mukanaan myös uudenlaisia yhteistyökuvioita alan yritysten kanssa. Elenia Oy, joka on Suomen toiseksi suurin sähkönjakeluverkon haltija, ryhtyy kummiksi TAKKiin jatkokoulutukseen tuleville sähköasentajille. Kummiluokan opiskelijoilla on ammattiopistotasoinen sähköasentajan pohjakoulutus ja heille järjestetään yhdeksän kuukauden mittainen sähköverkkoalan koulutus, joka antaa valmiuksia toimia erilaisissa sähkönjakeluverkkojen asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Kummitoiminnan ajatuksena on, että menestyksekkäästi opintonsa suorittaneilla ja motivoituneilla tekijöillä on mahdollisuudet työllistyä suoraan koulutuksesta Elenian sopimusurakoitsijoille, joita ovat ELTEL Networks Oy, Relacom Oy, PWR Oy sekä Vertek Oy. – Ajatus kummitoimintaan lähti Elenialta, jonka intresseissä on saada ammattitaitoista työvoimaa sopimusurakoitsijoilleen. Elenia on tekemässä laajamittaisia investointeja jakeluinfralleen mm. säävarman verkon rakentamiseksi. Ensimmäinen kummiluokka aloittaa urakkansa elokuussa 2013 ja näillä näkymin toiminta saa jatkoa. Parhaimmillaan tämän tyyppinen toiminta nostaa alan profiilia ja saa nuoret kiinnostumaan alasta, jolla on tarjota tulevaisuudessa töitä, Talvitie taustoittaa. Opetus- ja testikentän rakennustöihin ovat osallistuneet myös opiskelijat.
TAKK Vuosikertomus 2012
17
Ensimmäiset huoltoasemaasentajat valmistuivat teksti MIrkka Kolu | kuva Mikael Lindén
TAKK suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Öljyalan Keskusliiton kanssa Suomen ensimmäisen huoltoasema-asentajien koulutuksen. Koulutus toteutettiin käytännönläheisenä täydennyskoulutuksena jo alalla toimiville asentajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Uusi koulutus niputti huoltoasemarakentamiseen liittyvää eri alojen osaamista yhteen pakettiin, sillä uuden huoltoaseman rakentaminen, vanhan kunnostaminen ja näihin liittyvät asennustyöt vaativat erityisosaamista monelta alalta. Alan toimijoita ohjaavat myös tarkat ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät määräykset.
Ilpo Posti (vas.) ja Olli Vikstedt valmistuivat ensimmäisten joukossa huoltoasema-asentajiksi.
– Yritykset lähtivät innolla mukaan ja saimme heidän avullaan luotua aidon oppimisympäristön, koulutusta kehittämässä ollut TAKKin projektipäällikkö Raimo Saartoala kiittelee. TAKK myöntää yksinoikeudella koulutuksen suorittaneille henkilökohtaisen huoltoasema-asentajakortin, jota öljyalalla tullaan jatkossa edellyttämään alan toimijoilta. Vuonna 2012 valmistuneet asentajat saavat pian seuraa, sillä toinen koulutus on jo suunnitteilla.
2012 Ansioituneet hallituksen jäsenet palkittiin teksti MIrkka Kolu | kuva ville Salminen
Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksessa pitkään vaikuttaneet Auli Korhonen ja Matti Järventie palkittiin joulukuussa 2012 pitkäjänteisestä työstään ammatillisen koulutuksen hyväksi. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallitus myönsi Auli Korhoselle hopeisen ansioristin ja Matti Järventielle kultaisen ansioristin. Auli Korhonen ehti toimia TAKKin toimintaa ylläpitävän säätiön hallituksessa 15 vuotta palkansaajajärjestö SAK:n edustajana ja Matti Järventie 20 vuotta Tampereen kaupunginhallituksen edustajana. Sekä Korhonen että Järventie antoivat viestikapulan seuraajilleen vuoden 2012 lopulla, kun he jättäytyivät pois säätiön hallituksesta.
Hydrauliikan huippupuitteet teksti MIrkka Kolu | kuva JUssi Mattila
TAKKin Nirvan toimipisteestä löytyy harvinaislaatuinen sähköhydrauliikan oppimisympäristö. Yli sata oppisopimusopiskelijaa päivittää vuosittain osaamistaan uutuuttaan hohtavassa hydrauliikkahallissa. Poikkeuksellisen tilasta tekee se, että alan suurimmat laitetoimittajat ovat edustettuna samassa rivissä. Nirvassa voi perehtyä mm. Bosch Rexrothin, Parkerin ja Sauer Danfossin laitteiden toimintaan. Hydrauliikkahalliin on luotu aidot olosuhteet käytännönläheiseen opiskeluun, jossa esim. metsä- ja maarakennuskoneiden sekä linja- ja kuorma-autojen parissa työskentelevät voivat päivittää sähköhydrauliikan osaamistaan. Uudelle tasolle hydrauliikan opiskelun vie virtuaalinen oppimisympäristö, jota kehitetään Hydroplussa-hankkeessa. Yhdessä laitetoimittajien kanssa kehitetty koulutus kiinnostaa raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto-opiskelijoita ympäri Suomen. Oppisopimuksia onkin solmittu yhteensä jopa parinkymmenen oppisopimustoimiston kanssa.
TAKK Vuosikertomus 2012
19
Hyv채채
Tampereen Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisjuhlien yhteydessä juhlistettiin myös TAKKin henkilöstön pitkiä työuria. Kaikkiaan 107 TAKKilaista palkittiin ammatillisen koulutuksen eteen tehdystä työstä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämillä hopeisilla ja kultaisilla ansioristeillä. Työstään ylpeät TAKKilaiset palkittiin Tampere-talossa toukokuussa 2012. teksti Mirkka Kolu | kuvat Ville Salminen
TAKK Vuosikertomus 2012
21
Talousluvut 2012 Tutkintosuoritukset vuosina 2005-2012
Henkilöstömäärät 2005-2012
Liikevaihdon jakauma 2012
3%
2%
14 %
4%
19 %
58 %
Liikevaihto 2012 26,2 milj. €
Opiskelijamäärät 2005–2012
TAKK Vuosikertomus 2012
23
TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111
www.takk.fi