tuntui olevan lähes uskomaton asia. Siinä vaan kortteja ja rahaa avoimella hyllyllä - ja ovet auki.
99. Brittiläinen teekkarijäynä Osoituksena muiden maiden teekkareiden jäynämielisyydestä kerron pari tietooni tullutta tapausta. Eräässä englantilaisessa teknillisessä korkeakoulussa oli traditio, että fuxien ensimmäisen lukukauden lähetessä loppuaan keskittivät vanhempien vuosikurssien teekkarit todellisen jäynäiskun ennakolta tarkalleen ilmoitettuun ajankohtaan. Tänä aikana saivat fuxiraukat todella olla varuillaan sekä koululla että asuntoloissa. Tulipa eräs fuxi illansuussa kotiin asuntolaan ja havaitsi huoneensa oven olevan vain vähän raollaan. Tarkkana poikana hän piankin havaitsi, että hänelle oli viritetty tuo ikivanha ansa -ämpärillinen vettä oli asetettu raollaan olevan oven yläreunan päälle. Äärimmäisen varovaisesti työnsi sankarimme ovea milli milliltä auki ja sain kuin saikin syntymään niin suuren raon, että liukerteli sisään ja otti vesiämpärin alas sen kaatumatta. Vahingoniloisesti hymyillen hän meni huoneensa pesulavuaarin luo ja kaatoi ämpärin sisällyksen sinne -saaden koko vesimäärän housuilleen täsmälleen sepalluksen kohdalle. Jäynä oli nimittäin se, että lavuaarista oli poistettu sen alla oleva hajulukko ja tilalle asennettu L-kappale, joka osoitti suoraan lavuaarin edessä seisovan uhrin housujen strategiseen pisteeseen.
100. Ratikka hitsattiin kiskoihin Chalmersissa Göteborgin Chalmersissa kulkivat teekkarit aikoinaan runsaslukuisasti raitiovaunuilla aamuisin lafkalle. Autoja ei silloin vielä ollut monellakaan teekkarilla, joten raitsikoihin tuppautui aamuisin kavereita enemmänkin kuin niihin mahtui. Sattui vielä niin, että tämän aamuraitsikan kuljettaja oli aina kovin pahantuulinen hihkuen ja karjuen vaunuun sulloutuville teekkareille epäsopivin sanakääntein. Kun tilanne teekkareiden mielestä lopulta ylitti heidän sietokykynsä, päättivät he vapauttaa kyseisen kuljettajan moisesta raskaasta tehtävästä. Kun tämä taas eräänä aamuna kapusi ulkona pääteasemalla seisovaan vaunuunsa, väänsi avaimellaan virran päälle ei vaunu liikahtanutkaan paikaltaan. Ainoastaan sulakkeet paloivat paukkuen ja sauhuten. Kun sulakkeiden vaihtamisestakaan ei tullut apua, laskeutui herra kuljettaja alas vaunustaan ja kurkisti sen alle -todetakseen, että vaunun kaikki neljä pyörää oli asiantuntemuksella hitsattu kiinni kiskoihin. Yön hiljaisina hetkinä olivat teekkarit lainanneet lafkalta hitsauslaitteet ainoana altruistisena tavoitteenaan järjestää täten ko. kuljettajalle hänen "hyvin ansaitsemansa ylimääräinen lepopäivä". Ja kai siinä se päivä tuhraantuikin ennenkuin kaikki pyörät oli meislattu jälleen irti. Paranivatko teekkareiden ja kyseisen kuljettajan välit tämän jälkeen, siitä minulle ei ole minkäänlaista näyttöä. Toivon kuitenkin, että niin kävi.