Avioitumista edeltää varsin usein ystävien järjestämä vihoviimeinen poikamiesilta eli auf deutsch Bolterabend. Näitäkin vietettiin Teekkarikylässä lukuisia sekä virallisesti että epä . Eräänä yönä n. kello 3 aikaan soitettiin ovikelloani ja kun konttasin avaamaan, niin siellä seisoi (tai paremminkin huojui) teekkarirykelmä ilmoittaen, että "jos herra johtaja nyt sitten saapuisi tarkastamaan". Kun heikot vastaväitteeni eivät johtaneet mihinkään tulokseen seurasin joukon mukana pari solua alemmaksi. Asuin silloin perheineni Csarven yläsolussa. Ja kyllä siellä juhlasolussa todella oli tarkastettavaa. Siellä makasi juhlakalu eli ylkä soluhallin pöydällä kaikkensa antaneena eli suom. sammuneena ilkoisen alastomana vitivalkoisen lakanan päällä. Vieraat sen sijaan olivat pukeutuneina moitteettoman juhlavasti frakkeihin akateemisine kunniamerkkeineen. Paitsi lääketieteen kandidaatti, joka esiintyi valkoisessa virka-asussa. Vielä oli tilaisuuteen lainattu Helsingin Teurastamolta suuri määrä erilaisia teuraseläinten tarkastuksissa käytettäviä leimasimia ja leimausväriä. Osa osalta tarkastettiin sitten ylkä lyömällä asianomaiseen kehon kohtaan sopiva leima. Leimojen teksteistä muistuu mieleeni mm. "I- luokka. Ei kelpaa nautittavaksi-kelpaa vain eläinrehuksi jne." Kun ylkä sitten oli elin elimeltä tarkastettu ja leimattu astui esiin em. lääket.kand. Hänellä oli mukanaan lastoituspahveja, sideharsoa ja kipsiä. Asiantuntemuksella hän lastoitti ylkän oikeanpuoleisen alaraajan ja poistui. Aamulla koitti sitten tämän shown viimeinen näytös.Kun ylkä heräsi ja avasi sameat silmänsä, seisoivat ystävät hänen vuoteensa ympärillä edelleen mustiin pukeutuneina. Ylkän yrittäessä kohottautua estivät kaverit sen sanomalla, että "ole nyt aivan rauhallinen eläkä ihmeessä liikuta itseäsi". Syyksi ilmoittivat ystävät sen, että ylkämme oli humalapäissään juoksennellut naisia ahdistellen pitkin kylää ja lopuksi jäänyt linja-auton ruhjomaksi mainituin seurauksin. Ja niinpä tämä tapaus voikin päättyä siihen, että omin silmin seurasin C:n ylimmältä parvekkeelta kuinka ylkämme morsiamensa tukemana kompuroi kohti linja-autoa ja "parempaa tulevaisuutta" jalka paketissa. Eli mainittu pari sitten avioituneena vuosikausia Teekkarikylässä, tuli heille perillinenkin eikä sitä reittäkään varmaan kovin kauan kolottanut.
37. Olin pannukakku AD 1882 Kerran tekivät Servin Maijan kakarat eli annostelijat sen karkean virheen, että olivat antaneet eräälle arkkitehti-osaston teekkarille pannukakun, joka kieltämättä oli alapuoleltaan hieman liian ruskeaksi paistettu. Että tälläinen rike oli päässyt tapahtumaan, sen kyllä totesi varsin pian koko kylä ja muutkin Servin Mökissä käyneet. Tyynesti mutta silti arvokkaasti otti tuleva arkkitehtimme kyseisen pannukakun huoneeseensa ja tekstasi sen ruskeaan pintaan erinomaisen taitavasti monivärityönä lauseen: "Olin Pannukakku A.D. 1882". Kuin Martin Luther aikoinaan naulasi kaveri tuon pannukakun 4 tuuman lankanauloilla tukevasti Servin Mökin tammiseen pääoveen. Tämä taideteos oli sitten paikoillaan kyseisessä ovessa pitkän aikaa kertomassa kaikelle kansalle tapahtuneesta. Eikä se kansa suinkaan silloin ollut vähäinen. Esimerkiksi hiihtosunnuntaisin kävi Mökillä monia satoja lounasvieraita toteamassa Servin Maijan wienerleikkeet maailman ensteks parhaiksi. Ennen Lehtisaaren siltaa aurasimme talvisin tien Munkkiniemestä