Rauma-lehti 1/2022

Kaupungin tiedotuslehti 1 • 2022

Rauman visio: VAHVA JA VAIKUTTAVA - LUANIKAS JA LUMOAVA

SISÄLTÖ

10

4

6

10

12

14

16

4

Rauman uusi kaupunkistrategia

6

580-vuotias Rauma juhlii

8

Rauma on kestinnyt korkean tason vieraita

9

Tilinpäätös 2021

10

Komex Oy – nöyrästi ylpeä

12

Hyvinvointialueen valmistelua asiakkaat edellä

14

Jätevedet puhdistetaan tarkassa prosessissa

16

Karjalaiset juhlivat näyttävästi Raumalla

18

Uutisikkuna

20

Omahoitajan kanssa asiat etenevät sujuvasti

22

Vanhan Rauman erityiselin

24

Marela 40 vuotta museona

26

Rauman saaristoa kehitetään kokonaisuutena

28

Liikunta ja vapaa-aika

32

Tapahtumakalenteri

24

Tiedotuslehti 1 | 2022 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy: 16.9.2022

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 6|5|2022

Taidemuseossa pohditaan aikaa ja luontosuhdetta Rauman taidemuseossa on 15.5. asti esillä kaksi näyttelyä: sisäpihalla ja piharakennuksessa on kuvataidekasvatusnäyttely Aika Kumma – Kumma aika.

Sen rinnalla nähdään RaumArs –taiteilijana työskentelevän puolalaiskanadalaisen taiteilijan Andrzej Tarasiukin maalauksista ja veistoksista koostuva kokonaisuus Mekaaniset puut/ Mechanical Trees. Lue näyttelyistä: raumantaidemuseo.fi

Koulujen ja päiväkotien ruokalistat eRuokalistapalvelusta Rauman kaupungin ateriatuotannossa on siirrytty Aromi eRuokalista-palvelun käyttöön. Jatkossa palvelusta löytyvät kaikki koulujen, päiväkotien, sosiaalija terveyspalveluiden sekä kaupungin henkilöstöravintoloiden ruokalistat.

Listat löytyvät kaupungin nettisivuilta rauma.fi ja suoraan osoitteesta aromimenu.cgisaas.fi

Nuorten kesätyöseteliä voi hakea 31.5. asti Rauman kaupunki tarjoaa tänä vuonna 400 kesätyöseteliä vuosina 2001–2006 syntyneille raumalaisille nuorille.

Kesätyösetelimallissa nuori varaa itse oikeuden kesätyösetelin käyttöön, jota voi hyödyntää kesätyön hakemisessa.

Lomake, hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta rauma.fi/kesatyopaikkatuki.

Kesätyösetelin arvo on 400 euroa.

Neljätoista katua kunnostetaan Rauman kaupungin katutoimi kunnostaa ja päällystää kesän ja syksyn aikana katuja eri puolilla kaupunkia. Tekninen valiokunta päätti kunnostettavista kaduista huhtikuussa, ja vuoden 2022 peruskunnostus- ja päällystysohjelmaan pääsi 14 katua. Käy osoitteessa rauma.fi/ajankohtaista tarkistamassa onko sinun kotikatusi kunnostettavien listalla.

Rauma haluaa lisää ELINVOIMAA, PITOVOIMAA JA VALOVOIMAA Rauman kaupunki täyttää tänä vuonna 580 vuotta. Siksi lehdessämme on tavanomaista enemmän asiaa Rauman historiasta.

Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyy Rauma-lehdessä nyt ensimmäistä kertaa aiheenaan uusi kaupunkistrategia, jonka tekemiseen hän hyppäsi mukaan vauhdissa. Esko Poikelan kädenjälki näkyy suunnitelmassa ennen kaikkea kaupungin elinvoimatavoitteiden ja elinkeinopolitiikan painotuksina.

Strategia maalaa kaupungillemme positiivisen tulevaisuuskuvan vision muodossa. Raumalla onkin hyvät edellytykset kehittyä, sillä kuntataloutemme perusta on nyt vahva, lainamäärä maltillinen ja taseeseen on kerrytetty puskurivaroja. Tilinpäätösjutustamme selviää, että viime vuoden tulos oli selkeästi ylijäämäinen.

Uskoa positiiviseen tulevaisuuteen tarvitaan, sillä kuntien rooli tulee hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä muuttumaan. Tehtävistä korostuvat elinvoiman kehittäminen, vahvan yleissivistyksen turvaaminen, maankäytön suunnittelu ja kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttaminen.

Tasapainoisen ja investoinnit mahdollistavan talouden lisäksi tarvitaan osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä toteuttamaan palvelutuotantoa ja kehittämistyötä sekä aktiivista verkostokumppanuutta. Omia etuja pitää valvoa ja tehdä yhteistyötä paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Auringon paistaessa ja päivien lämmetessä kannattaa hetkeksi unohtaa kevätsiivoukset ja lähteä nauttimaan ulkoilmasta. Olemme taas koonneet lehden loppuun tuhdin paketin liikunta ja vapaa-ajan vinkkejä. Lisää tekemistä ja kokemista löydät takakannen tapahtumakalenterista ja kaupungin nettisivuilta.

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

3

Rauman visio on olla

VAHVA JA VAIKUTTAVA – LUANIKAS JA LUMOAVA Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Minna Paananen

Uusi kaupunkistrategia on kuukausien työn tuloksena kirkastunut tavoitteelliseksi suunnitelmaksi tulla vahvaksi ja vaikuttavaksi sekä luonnikkaaksi ja lumoavaksi kaupungiksi. Strategia on kaupungin tärkein suunnitelma, sillä se kertoo kehittämisen suunnan ja ohjaa niin päätöksentekoa kuin palvelutuotantoa.

Lisää elinvoimaa, pitovoimaa ja valovoimaa Yhteinen visio toteutetaan kolmen päämäärän kautta. Elinvoiman lisääminen, pitovoiman vahvistaminen ja valovoiman luominen ovat isoja päämääriä, joiden eteen tehdään jatkossa töitä koko kaupunkiorganisaation ja Rauma-yhteisön voimalla.

Elinvoiman kasvattamista tavoitellaan olemalla monipuolinen työ- ja opiskelukaupunki, aktiivinen tapahtuma- ja kulttuurikaupunki sekä kansainvälisesti vetovoimainen yrityskaupunki. Kaupunginjohtaja Esko Poikelan mukaan monipuolinen työja opiskelukaupunki tarkoittaa käytännön tasolla esimerkiksi sitä, että Raumalle houkutellaan uusia yrityksiä, jotta yrityskanta olisi mahdollisimman monipuolinen.

–Tarvitsemme uusien toimialojen yritystoimintaa ja lisää työpaikkoja palvelualalle.

Houkuttelevat työpaikat ovat koulutuspaikkojen ohella ihan ykkösasia. Muuten emme saa yliopistokaupunkeihin opiskelemaan lähteviä raumalaisnuoria palaamaan kotikaupunkiinsa.

Pitovoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä tekijöitä ja kokemuksia, jotka saavat viihtymään ja jäämään Raumalle. Pitovoiman lisäämiseksi parannetaan niin asukkaiden, yritysten kuin yhteisöjenkin viihtymistä.

– Kirjasimme strategia-asiakirjaan muutamia esimerkkejä siitä, miten sekä elinvoimaa että pitovoimaa saadaan kasvatettua. Kaupunkikeskustan kehittämisestä pitää tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma, jonka tavoitteena on luoda keskustasta kaikenikäisten toiminnallinen tapaamispaikka. Sellainen, jossa nuoret aikuiset kohtaavat toisiaan ja lapsiperheet viihtyvät.

Raumalta puuttuu myös lapsiperheille suunnattu matkailukohde. Sellainen johon tullaan kauempaakin hakemaan elämyksiä, Poikela kertoo.

Valovoimaiseksi tullaan olemalla uudistuva ja elävä kaupunki erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden silmissä.

Valovoimaa saadaan matkailukohteilla ja tapahtumilla mutta myös kauniilla ympäristöllä.

–Tänä päivänä ihmiset kaipaavat elämyksiä ja wau-tunteita. Raumalla on jo lumoavat maailmanperintökohteet, mutta tarvitsemme niiden rinnalle merellisiä elämyksiä ja rohkeata kulttuuritarjontaa.

Aktiivinen ja viihtyisä kaupunki ei elä vain arkipäivinä yhdeksästä viiteen, kahviloihin ja kauppoihin pitää päästä myös illalla ja viikonloppuisin, Poikela visioi.

” Pyrimme siihen, että olemme vuoteen 2030 mennessä kokoluokassamme Suomen yritysystävällisin kaupunki ja ylitämme odotukset.”

Esko Poikela 4

Uudenlaisia toimintatapoja Strategia tuo kaupungin päättäjille ja henkilöstölle kolme uutta arvopohjaista toimintatapaa: kehotuksen ajatella isommin ja toteuttaa yksinkertaisemmin ja kantaa laaja-alaisesti vastuuta. Isommin ajattelemisesta ovat hyviä esimerkkejä uskallus tavoitella Raumalle lapsiperheitä houkuttelevaa elämyksellistä matkailukohdetta tai kaupungin keskustan kehittäminen.

Isommin ajattelemista on katsoa asioita laajempina kokonaisuuksina tai pitkälle tulevaisuuteen.

Yksinkertaisempi toteuttaminen tarkoittaa esimerkiksi sujuvampaa palvelua ja asiakkaan näkökulman parempaa huomioimista.

Laaja-alainen vastuu tarkoittaa huolenpitoa omasta ja kanssaihmisten hyvinvoinnista, alueen yrityksistä ja taloudesta, luonnosta ja ympäristöstä, yhdenvertaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta ja myös esimerkiksi turvallisuudesta. Tällainen vastuu kuuluu kaikille kaupunkilaisille.

Selvä muutos nykytilaan Uusi kaupunkistrategia on edeltäjiään konkreettisempi ja tiiviimpi. Se on kirkastettu kolmeen selkeään päämäärään ja seitsemään strategiseen tavoitteeseen.

Keskiöön on nostettu Rauman tulevaisuuden kannalta tärkeät kohderyhmät: nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Kansainvälisyys nähdään nyt potentiaalisena mahdollisuutena ja rohkea kulttuuri- ja tapahtumatarjonta vetovoimatekijänä.

– Muutokset eivät synny tyhjästä eikä tuloksia saada aikaan pelkästään kaupunkiorganisaation toiminnalla, töitä pitää tehdä koko Rauma-yhteisön voimin. Kaupunkistrategia luotiin yhteistyössä kuntalaisten, elinkeinoelämän, kaupungin henkilöstön ja kaupunginvaltuutettujen kanssa, ja yhdessä se pitää myös toteuttaa, Esko Poikela sanoo.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela muistuttaa, että tehtävämme kaupungin päättäjinä ja työntekijöinä on tämän suunnitelman toteuttaminen yhdessä raumalaisten ja elinkeinoelämän kanssa.

5

580-VUOTIAS RAUMA

juhlii läpi vuoden Teksti: Raija Lehtorinne

Rauman kaupunki viettää parhaillaan 580-juhlavuottaan, jonka kunniaksi raumalaisille ja Raumalla vieraileville on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa.

Kevään päätapahtumana oli torijuhla, jota vietettiin huhtikuussa Rauma-päivän tienoilla. Lasten konsertit, käydyt keskustelut, monipuoliset musiikkiesitykset ja muut esiintyjät vetivät paikalle runsaasti yleisöä nauttimaan sekä ohjelmasta että auringonpaisteesta.

Pääsiäisviikolla kaupungintalon ovet avattiin vieraille. Vanhaan kaupungintaloon tutustui oppaiden johdolla lukuisa joukko entisen palokunnantalon historiasta, kaupungin luottamushenkilöistä, kaupunginjohtajista ja nykyisestä toiminnasta kiinnostuneita. Paikalle houkuttelivat myös filatelistien mittava Rauma-aiheinen kortti- ja postimerkkikokoelma sekä vanhat ja nykyiset pelastusajoneuvot.

Kaupunkioikeuksien tunnukseksi 17.4.1442 päivätty privilegiokirje oli esillä huhtikuussa Vanhalla Raatihuoneella.

Pariviikkoinen näyttely oli ainutlaatuinen, sillä historiallinen kirje ei ole koskaan aikaisemmin ollut julkisesti nähtävillä.

Näyttelyn jälkeen se pakattiin silkkihansikkain takaisin säilytyslaatikkoonsa ja talletettiin visusti piilossa olevaan arkistokaappiinsa.

Juhlinta jatkuu 580-juhlinta jatkuu vuoden edetessä.

Tulossa on muun muassa kukkaniittyjä, puistonpenkkejä, tapahtumia ja esityksiä.

Kesän suurin juhlatapahtuma on Pitsiviikko-kaupunkifestivaali, jota vietetään 23.–31.7. Syksymmällä ohjelmaa on lapsille, nuorille ja vanhemmalle väelle.

Vuoden päättää runsas joulukaupunkiohjelma marras-joulukuussa. Juhlavuosi ja samalla Pitsikaupungin joulu huipentuvat spektaakkelimaiseen joulumusiikkinäytelmään, joka esitetään lauantaina 17.12.

Vanhan Rauman alueella.

Juhlavuoden ilme vapaassa käytössä Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin sinetin muotoinen Rauma 580 -logo ja oma visuaalinen ilme, joka on suositun joulukaupunki-ilmeen kesäinen kumppani. Logo ja sinetti ovat vapaasti kaikkien raumalaisten ja Raumalla ohjelmaa järjestävien käytössä.

Kesäinen juhlavuosi-ilme on otettu hienosti vastaan, ja siitä tehtyjä toteutuksia on nähtävillä muun muassa ilmoituksissa, autoissa ja raumalaisten yritysten tuotteissa.

TEE RAUMALAISTA PERINNERUOKAA JUHLAVUODEN KUNNIAKSI Raumlaist lapskoussi 1 iso sian potka 1 kg naudan etuselkää 1 kappa perunoita 1 iso lanttu 4–5 porkkanaa ½ selleri 1 iso sipuli 1 purjosipuli maustepippuria suolaa maun mukaan Ensin pannaan lihat kokonaisina kattilaan ja vettä niin paljon, että ne hyvin peittyvät. Lihoja keitetään hiljaisella lämmöllä kannen alla noin 4 tuntia.

Pippurit voi jo pudottaa sekaan. Sitten lisätään kuoritut, paloitellut juurekset kattilaan ja annetaan vielä kiehua niin kauan, että ovat varmasti kypsiä.

Kuoritut perunat keitetään eri kattilassa aivan kuin muusiperunat. Vesi kaadetaan pois ja perunat survotaan hienoksi. Sen jälkeen lisätään perunamuusin sekaan keitetyt juurekset ja hyvin eroteltu liha ja survotaan vielä niin kauan, että kaikki on aivan hienoa. Viimeiseksi lisätään siivilöity lihan keitinliemi vähitellen välillä sekoittaen. Tarkistetaan suola.

Syödään voisulan ja valkopippurin kera.

Lisänä voi tarjota etikkapunajuurta ja herkkukurkkua.

Topseilvellinki 1 l vettä 0,5 dl sokeria 2 dl kuivattuja luumuja 0,5 dl etikkaa, ripaus suolaa 0,5 dl fariinisokeria 1 dl rusinoita 0,5 dl puuroriisiä 1 rkl perunajauhoja Sekoita vesi ja sokeri ja liota siinä luumuja pari tuntia. Laita seos kiehumaan ja lisää etikka, suola ja fariinisokeri.

Keitä tovi ja lisää rusinat ja riisi. Keitä kunnes riisi on kypsää.

Sekoita perunajauhoja tilkkaan kylmää vettä ja vatkaa seos vellinkiin. Tarjoa pannarin kera.

6

Rauma syntyi sataman ja luostarin ympärille Rauma on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista, jonka perustamisvuotena pidetään vuotta 1442, jolloin RuotsiSuomen valtionhoitaja Kaarle Knuutinpoika kuninkaansa Kristofferin nimissä kirjoitti kirjeen Rauman porvareille ja vahvisti sinetillään heille oikeuden harjoittaa kauppaa.

Vaikka tätä kirjettä voidaankin pitää kaupungin perustamisasiakirjana, ulottuu Rauman historia paljon pidemmälle menneisyyteen.

Jo 1300-luvulla alueelle rakennettiin ensimmäinen kirkko, Pyhän Kolminaisuuden Kirkko, ja ilmeisesti samalla vuosisadalla perustettiin fransiskaaniluostari.

Alussa oli meri ja Vanha Rauma Raumankielisen laulun sanat ”Muist raumlaine, snuu isäs ja äitis o meri” tiivistävät kauniisti meren ja raumalaisten vuosisataisen yhteiselon. Pienestä merenrantakylästä on kasvanut vireä teollisuusja satamakaupunki, jossa asukkaita on vajaat 40 000.

Rauman kaupungin sydämenä on aina ollut Vanha Rauma. Se valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Vanhan Rauman rakennukset ovat peräisin enimmäkseen 1700- ja 1800-luvuilta.

Asuin, liike- ja ulkorakennuksia on yhteensä noin 600 ja asukkaita noin 800.

Vanhan Rauman rakennukset saivat leimallisen uusrenessanssityylisen ilmeensä 1800-luvun lopulla.

Valkoisin purjein kohti kukoistusta Koko 1600-luvun Rauma oli suhteellisen pieni, mutta eläväinen merikaupunki ja Rauman satama oli erittäin hyvässä maineessa purjehtijoiden keskuudessa.

Kaupunki käsitti vain Vanhan Rauman alueen ja sataman aina 1800-luvun lopulle saakka, jolloin alkoi voimakas kasvu.

1800-luvun loppu olikin kaupungille suurten investointien aikaa.

Ainoana Suomen kaupunkina Rauma rakensi itselleen oman leveäraiteisen rautatien ja raumalaisilla varustamoilla oli tuolloin maan suurin purjelaivatonnisto.

Tulipaloja, ruttoa ja muutto Helsinkiin Rauman historiaan kuuluu myös synkkiä ajanjaksoja. 1500-luvulla rutto raivosi kaksi kertaa hävittäen suuren osan kaupungin asukkaista. Lisäksi vuonna 1550 Kustaa Vaasa määräsi Rauman porvarit muuttamaan Helsinkiin vahvistamaan uutta tapulikaupunkia. Käskyä ei koskaan täysin noudatettu ja sitä vastustettiin niin pontevasti, että seitsemän vuotta myöhemmin saatiin lupa muuttaa takaisin Raumalle.

Rauman varhaisvaiheita muokkasivat myös useat tulipalot 1500- ja 1600-luvuilla.

Rauma sai 17.4.1442 kauppaoikeudet Kuningas Kristofferin nimissä annetulla privilegiokirjeellä.

Viimeisin suuri palo oli vuonna 1682, ja se tuhosi kaupungin lähes kokonaan. Vanha Pyhän Kolminaisuuden kirkkokin paloi perustuksiaan myöten ja luostarikirkkoa, Pyhän Ristin kirkkoa, alettiin käyttää kaupungin seurakuntakirkkona.

Pitsiä ja Rauman giält Rauma tunnetaan edelleen pitseistään ja murteestaan, Rauman giälest.

Ensimmäiset pitsit Raumalla mainitaan jo 1600-luvulla.

Rauman giälen isä oli Frans Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj. Nortamo.

Muista raumalaisista suurmiehistä maininnan ansaitsee Alfred Kordelin, raumalaisen merimiehen poika, joka ilman koulusivistystä kohosi yhdeksi Suomen rikkaimmista miehistä ja suurimmaksi yksityiseksi maanomistajaksi.

7

Rauma on kestinnyt useita korkean tason vieraita Teksti: Marko Östman Kuvat: Sanna Peräntie

Viimeisten vuosikymmenien aikana Raumalla on vieraillut monia merkkihenkilöitä, kuten esimerkiksi maamme presidentit.

Vuodesta 1978 alkaen kaupungin palveluksessa työskennellyt, ja vuodesta 1992 lähtien kaupunginjohtajien sihteerinä sekä johdon assistenttina toiminut Sirpa Liukkonen on ollut mukana varmistamassa vierailujen onnistumista.

– Arvovaltaisten vierailujen merkitys on Raumalle ja sen elinvoimaisuudelle todella tärkeää. Kun vieraat tutustuvat kaupunkiimme, nostaa se Rauma-tietoisuutta entisestään. On tärkeää, että meistä jää hyvä muistijälki näiden ihmisten mieliin, Liukkonen sanoo.

Yksi mieleen painunut muisto on vuodelta 1987, kun Ranskan tuolloinen presidentti François Mitterand oli saapumassa vierailulle. Tuolloin kanslistina työskennellyt Liukkonen sai yllättävän puhelun.

– Poliisi ilmoitti, että kaupungin rajalta on tulossa autosaattueessa arvovaltaisia vieraita. Alkushokista selvittyäni soitin Raumanlinnaan, jonne silloiset apulaiskaupunginsihteerit Hannu Halmeenmäki ja Hannu Kuismin olivat hetkeä aiemmin lähteneet. Puhelimessa sain tiedon, että he odottavat siellä Mitterandin vierailun

8

valmistelijoita. Kansliassa ei vielä tiedetty tulevasta vierailusta, ja sen tähden meille toimiston naisille meinasi pieni paniikki iskeä. Kun vierailu oli ohi, saivat apulaiskaupunginsihteerit asiasta ansaitsemansa palautteen.

– Presidentti Mitterand toi lahjaksi suklaarasian, jossa ollut silkkinauha leikattiin kansliassa kahteen osaan. Sovimme, että toinen puolikas annetaan sille kanslian naiselle, joka saa seuraavaksi tyttölapsen.

Muistaakseni sen sai joku, joka oli meillä tilapäistyöntekijänä.

Punaisia mattoja ja tärkeitä etikettisääntöjä Liukkosen työuran aikana kaupungissa ovat vierailleet tasavallan presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.

– Koiviston vierailussa tehtäväni oli pitää vanhan kaupungintalon pääovea auki.

Juuri ennen h-hetkeä punaista mattoa pitkin asteli offset-koneen korjaaja työkaluineen. Työnsin hänet nopeasti ovesta sisään, Liukkonen naurahtaa.

Halosen vierailu heinäkuussa 2002 oli tiukkaan aikataulutettu.

– Tuolloin todella ymmärsin, miten iso työ presidenttivierailun järjestämisessä on. Presidentin kansliasta sai aina hyvää palvelua ja tarkat ohjeistukset sekä vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Vierailuissa presidenttien adjutanteista oli iso apu.

– Järjestimme Haloselle satamaan tutustumisen Fanny-aluksen kannelta.

Oli kuuma kesäpäivä, joten hän oli pukeutunut hellemekkoon ja -hattuun. Minulla oli etiketin mukaisesti sukkahousut, silkkimekko ja takki. Kun näin Halosen vaatetuksen, kehtasin ottaa takin pois ja kävin riisumassa sukkahousut vessassa.

Oppi-isäni Pentti Koivu opasti isäntiä, että portaissa kuljetaan aina naisen edessä, ei koskaan takana.

Ahtisaari vieraili Kotiseutuliiton järjestämänä vuonna 1994 ja Halonen kaupungin kutsusta Rauman 560-juhlavuotena.

Nykyinen presidentti Sauli Niinistö vieraili Raumalla alkuvuodesta 2016.

– Niinistö kävi tutustumassa Seaside Industry Parkiin, sillä Rauma Marine Constructions uutena telakkatoimijana kiinnosti myös presidenttiä. Hän tapasi kuntalaisia Kauppakeskus Potkurissa.

Ihailin hänen taitoaan tulla rennosti juttuun kaikkien kanssa erilaisten aiheiden äärellä.

580-vuotias Rauma on isännöinyt myös kymmeniä ministereitä ja suurlähettiläitä.

Esimerkiksi Kiinan pääministeri Zou Jiahua kävi Raumalla vuonna 1996. Kulttuurillisten erojen ymmärtäminen on ollut tärkeä taito.

– Jokainen vieras on ollut erityinen.

Olen ollut aina yhtä yllättynyt siitä, kuinka maanläheisiä ihmisiä kaikki arvovaltaiset vieraat ovat olleet. Kukaan heistä ei ole koskaan nostanut itseään muiden yläpuolelle.

TILINPÄÄTÖS 2021

Erinomaisesta taloudellisesta asemasta kohti hyvinvointialueuudistusta

VERORAHOITUS 2021 262,1 milj. euroa

Teksti: Fredrik Lindström

Talousvuosi 2021 kirjattiin historiaan varsin poikkeuksellisena koronapandemian johdosta. Valtionhallinnon toimenpiteet ja ennakoitua paremmin kehittynyt taloustilanne auttoivat muiden kuntien ohella myös Raumaa selviytymään.

Rauman kaupungin vuoden 2021 tulos oli 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Tulokseen vaikuttivat keskeisesti toimintakatteen maltillinen nousu, verotulojen suotuisa kehittyminen ja valtiohallinnon korvaamat 7 miljoonan euron koronakustannukset.

Vahva ja vakaa talous toteutui Kaupungin omaa toimintaa parhaiten kuvaava luku eli toimintakate oli -226,3 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luku oli -215,3 miljoonaa euroa. Muutos oli merkittävä, mutta valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna maltillinen.

Verorahoitusta kertyi yhteensä 262,1 miljoonaa euroa, mistä verotulojen osuus oli 201,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien 61,0 miljoonaa euroa. Parantunut työllisyys kasvatti kunnallisverojen määrää. Verorahoitus ylitti oman toiminnan nettomenot.

Sekä toimintatuotot että toimintamenot nousivat.

Kaupungin toimialojen tekemä hyvä työ näkyi Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman etenemisenä laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Vuodelle 2021 ajoitetut toimenpiteet toteutuivat pääosin sovitusti.

Lainaa puolet keskimääräisestä Suunnitelluista investointimenoista toteutui 60 prosenttia. Peruskaupungin

investointimenot olivat 37,4 miljoonaa euroa, ja liikelaitokset tekivät investointeja 3,1 miljoonan euron edestä. Karin kampukseen investoitiin 11,7 miljoonaa euroa.

Lainakanta nousi 64,7 miljoonaan euroon, mikä oli asukasta kohti 1 662 euroa eli selkeästi kuntien keskimääräistä lainakantaa pienempi. Kaupungin omavaraisuusaste laski, ja lainasaamiset olivat 58,0 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin tulos edellisen vuoden tasolla Rauman kaupunkikonsernin tulos oli 28,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernin kertynyt ylijäämä oli 183 miljoonaa euroa, mikä on 4 697 euroa/asukas.

Konsernin lainakanta oli 139,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 tilinpäätöksen tuloksena lainaa oli 3 584 euroa per asukas.

Tulevaisuuteen varauduttu Tuleville vuosille on suunniteltu merkittäviä investointeja. Vuodelta 2021 tehtiin edellisen vuoden tapaan investointivaraus, jolla Karin kampuksen rakennushankkeelle varattiin 17 miljoonaa euroa.

Taseeseen kertyneet ylijäämät muodostavat vahvan puskurin ja parantavat kaupungin talouden sietokykyä mahdollisissa kuntatalouden suhdannevaihteluissa ja myös edessä olevaan hyvinvointialueen rakenneuudistukseen liittyvissä mittavissa muutoksissa.

Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 30.5.

23 %

3% 65 %

9%

Kunnan tuloverot ..................... 169,0 milj. € Valtionosuudet .......................... 61,0 milj. € Yhteisöverot .............................. 23,2 milj. € Kiinteistöverot ............................. 8,8 milj. €

PERUSKAUPUNGIN TOIMINTAMENOT 2021 317,0 milj. euroa 1% 3% 2% 4% 12 %

52 %

26 %

Konsernihallinto ...........................5,8 milj. € Konsernipalvelut...........................8,9 milj. € Työllisyydenhoito...........................3,3 milj. € Sosiaali ja terveys..................... 164,4 milj. € Sivistys ........................................ 83,1 milj. € Tekninen ..................................... 38,0 milj. € Taseyksiköt ................................. 13,5 milj. €

9

NÖYRÄSTI YLPEITÄ – hyvillä neuvoilla hallittuun riskiin Teksti: Marko Östman Kuvat: Marko Östman ja Elisa Brown

Raumalainen KomeX Oy on tehnyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana isoa kasvua niin liikevaihdon, henkilöstön kuin investointienkin osalta. Jouko Riippi sai yrittäjätaipaleensa alussa tärkeää apua Rauman kaupungin yritysneuvonnasta.

Rauman Lapin Kiuastiellä sijaitsevassa teollisuushallissa sinkoilevat kipinät ja hyväntuulinen huulenheitto. Teräksen poltto- ja plasmaleikkauspalveluihin erikoistuneen KomeX Oy:n yrittäjä Jouko Riippi avaa nosto-oven ja heilauttaa kättään.

– Tästä tässä hommassa on kaikkein aidoimmillaan kyse. Laadukasta teräksen leikkuuta hyvillä työkaluilla ja ennen

10

kaikkea hyvässä porukassa. Henkilöstön osaaminen, sitoutuminen ja yhteishenki ovat onnistuneen arjen tae, Riippi sanoo.

Hän perusti KomeX Oy:n helmikuussa 2021. Tuolloin Riippi osti LappiSteel Oy:n liiketoiminnan ja konekannan. Samalla henkilöstö siirtyi KomeX Oy:n palvelukseen.

– Laitoin syksyllä 2020 LappiSteelin yrittäjä Arto Tanilalle viestiä, josko hän ottaisi minut osakkaaksi. Arto totesi, ettei ota osakkaaksi, koska talossa voi olla vain yksi johtaja. Tämän jälkeen hän lisäsi, että voi toki myydä kaiken minulle.

– Alkuun lähdettiin pureskelemaan isoa kokonaisuutta pienemmäksi, ja otin yhteyttä Rauman kaupungin yritysneuvonnan Kaisa Kalliovuohon. Hän oli heti alusta lähtien tärkeä osa koko prosessia.

Riippi sai Kalliovuolta hyviä neuvoja ja konkreettista apua monissa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä asioissa. Tärkeää oli myös henkinen tuki.

– Kaisa opasti käytännössä kädestä pitäen, miten perustetaan osakeyhtiö ja mitä kaikkia asioita siihen liittyy esimerkiksi rahoitusten osalta. Hänen kanssaan oli helppo keskustella asioista, sillä Kaisasta huokuu vahva luotettavuus ja halu auttaa omalla rautaisella osaamisellaan.

Kaikki pelissä hallitulla riskillä Aiemmin yli 15 vuotta prosessiteollisuuden kunnossapidon johtotehtävissä työs-

Yksilöllistä ja maksutonta yritysneuvontaa Teksti: Marko Östman

Meillä tulee olemaan rekrytointitarvetta hyville tyypeille, jotka kantavat vastuunsa.

kennellyt Riippi naurahtaa sukeltaneensa suoraan syvään päähän, sillä hän aloitti yrittäjäuransa suurella panostuksella.

Riskiä ei pienentänyt se, että hän ryhtyi yrittäjäksi keskellä koronapandemiaa.

– Yksi meidän motoistamme on ”mieluummin överit kuin vajarit”, eli kaikki hallin päädyssä olevasta logokyltistä lähtien on tehty mahdollisimman isosti. Minulla on tässä kaikki pelissä, mutta totta kai riskit ovat hallittuja ja asioita käytiin kerta toisensa jälkeen läpi taskulaskimella.

Sitä myötä usko omaan yrittäjyyteen ja tähän mahdollisuuteen vain vahvistui, Riippi sanoo.

Komexilla on kolme CNC-ohjattua polttoleikkausportaalia. Plasmaleikkauksessa yhtiö on edelläkävijä, sillä heillä on käytössään pohjoismaiden ensimmäinen hienosädeplasma. Monipuolinen osaaminen ja laaja laitekanta yhdistettynä joustavaan ja nopeaan palveluun ovat luoneet luottamuksen, jolle pitkät asiakassuhteet rakentuvat.

– Pääasiallisesti tuotteitamme menee Satakuntaan, mutta olemme toimittaneet tavaraa myös eri puolille Suomea sekä ulkomaille. Palvelemme avaimet käteen -periaatteella aina kuvankäsittelystä ja polttoratakaavioista omaan jakeluun. Meissä kaikissa asuu tietynlainen tehokkuus ja ammattiylpeys.

Merkittävää kasvua ja investointeja Riippi painottaa henkilöstön hyvinvoinnin ja saumattoman yhteishengen näkyvän jokapäiväisessä arjessa. Alihankintaa tekevänä osana KomeX on pitkän tuotantoketjun ensimmäinen lenkki, jonka pitää toimia luotettavasti.

– Kun työntekijät ovat nöyriä ja ylpeitä siitä mitä tekevät, on työnantajankin helppo olla nöyrä ja ylpeä tästä kaikesta. Meillä on yhteinen sanonta, että olemme nöyrästi ylpeitä. Se kuvastaa meitä parhaiten, Riippi hymyilee.

Alussa KomeXin palveluksessa työskenteli kaksi työntekijää. Nyt heitä on kuusi, joiden lisäksi kaksi työskentelee osa-aikaisina. Tällä hetkellä työskennellään aamu- ja iltavuoroissa.

– Kovalla yhteisellä tekemisellä olemme kyenneet ensimmäisen toimintavuoden aikana kasvattamaan henkilöstömäärää yli 60 prosenttia ja saavuttaneet liikevaihdollisesti merkittävää kasvua. Tämän lisäksi olemme tehneet yli 100 000 euron laiteinvestoinnit ja -modernisoinnit.

– Tulevaisuuden suunnitelmissa on uusia koneinvestointeja. Meillä tulee olemaan myös rekrytointitarvetta hyville tyypeille, jotka kantavat vastuunsa.

Tähän työhön pystytään opettamaan.

Osa Rauman kaupunkikehitysyksikön elinkeinopalveluita on aloittavien yrittäjien neuvonta. Alkavien yrittäjien neuvontapalvelujen parissa työskentelee yritysasiantuntija Kaisa Kalliovuo.

– Teen tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Kun asiakas hakee starttirahaa, ohjaa TE-toimisto hänet käymään meillä. Käymme yhdessä yrittäjän kanssa läpi hänen tilannettaan, osaamistaan, liikeideaansa ja yritystoiminnan käynnistämisen tavoitteita. Samalla katsomme, onko starttirahalle edellytyksiä tai vaihtoehtoisesti tarjolla julkista tukea, Kalliovuo taustoittaa.

– Teemme myös työlistan, johon kuuluvat esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma sekä kannattavuus- ja kustannuslaskelmat. Jokaisen kohdalla asiat räätälöidään yksilöllisesti. Meihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja korkealla luottamuksella.

Raumalla toimii noin 2400 yritystä, ja uusia perustetaan vuosittain keskimäärin 150−210. Suhdanteet vaihtelevat ja työmarkkinatilanteella on aina iso vaikutus.

– Kun uusien yritysten määrän suhteuttaa väkilukuun, puhutaan todella aktiivisesta yritystoiminnasta. Raumalaiset ovat yritteliästä kansaa. Raumalla on myös yhdessä tekemisen kulttuuri.

Alueen toimijat ostavat mielellään palveluita paikallisilta kumppaneilta. Tämä hyvän kierre toimii molempiin suuntiin.

Yrittäjäksi voi ryhtyä omalla idealla tai vaihtoehtoisesti yrityskaupan tai osakkuuden kautta. Vaihtoehtoina on myös pää- tai sivutoiminen yrittäjyys.

Kaupunki tarjoaa kaikkiin näihin neuvoja maksutta.

– Yrityskenttämme uusiutuu koko ajan. Tehtävämme on luoda edellytykset uusien työpaikkojen luomiseen. Sitä kautta Rauman elinvoima ja houkuttelevuus kasvavat, Kalliovuo hymyilee.

11

HYVINVOINTIALUEEN VALMISTELUA asiakkaat edellä Teksti: Saija Laaksovirta

Satakunnan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Ylintä päätösvaltaa käyttää hyvinvointialueen aluevaltuusto, joka aloitti työnsä 1.3.2022.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee edelleen olemaan yksi keskeinen kuntien tehtävä. Raumalla, kuten koko Satakunnassa, uudistustyötä tehdään asiakaskeskeisesti palvelut edellä. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluvat muun muassa kaupunkiympäristön, aktiviteettien sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen.

Hyvinvoinnin edistämisessä ovat mukana kaikki kaupungin toimialat. Rauman kaupunki järjestää jatkossakin esimerkiksi päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Kunnat ja hyvinvointialueet tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti. Rauman kaupungin hyvinvointiohjelma ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuuden eteenpäin viemistä.

12

Satakunnan hyvinvointialue muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista. Se on itsenäinen toimija, jonka lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

Useissa Satakunnan hyvinvointialueen tuottamissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on merkittäviä yhdyspintoja Rauman kaupungin palveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, ehkäisevä päihdetyö sekä maahanmuutto ja kotoutuminen.

– Yhdessä hyvinvointialueen kanssa on mallinnettu yhdyspintoja ja varauduttu siihen, että palvelut jatkuvat hallinnollisista muutoksista huolimatta, konsernipalvelut-toimialan toimialajohtaja Sari Salo sanoo.

Kumppanuudella kohti toimivia palvelupolkuja Vaikka hyvinvointialueen mukanaan tuoma muutos on mittava, se ei luultavammin näyttäydy raumalaisille merkittävästi vielä vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut jatkavat Raumalla tutuissa toimipisteissä myös ensi vuoden alussa.

– Hyvinvointialueen palveluprosessit eivät varmaankaan ole täysin valmiit vuoden alussa, vaan ne muotoutuvat toiminnan vakiintumisen myötä. Rauman kaupunki ja Satakunnan hyvinvointialue toimivat kumppaneina. Organisaatioiden välille muotoutunee useita siltoja ja palvelupolkuja, jotka mahdollistavat asiakkaalle sujuvan palvelukokonaisuuden saamisen, Salo sanoo.

Kolmannen sektorin palvelujen merkitys korostuu, sillä uudistuksen myötä yhteisö- ja järjestötoiminnan toivotaan kytkeytyvän vahvemmin osaksi kunnan ja hyvinvointialueen palvelutarjontaa. Rauman nuorisovaltuuston, ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan koordinoinnista vastaa jatkossakin kaupunki.

OSALLISTUVASSA BUDJETOINNISSA NYT ÄÄNI RATKAISEE -VAIHE Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Henkilöstö- ja kiinteistöselvityksiä täydennetään Laki hyvinvointialueesta edellyttää kunnilta selvitystä siirtyvästä henkilöstöstä, sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä sekä sopimuksista ja velvollisuuksista. Raumalla selvitykset on tehty ja hyväksytty kaupunginvaltuuston päätöksellä helmikuussa, mutta selvitystä voidaan täydentää vielä kevään kuluessa.

Hyvinvointialueelle siirtyy noin puolet Rauman kaupungin henkilöstöstä ja siksi supistuvan kaupunkiorganisaation toimintoja ja kokonaisrakennetta on tarkasteltava uudelleen. Siirtyvän henkilöstön osalta konkreettiset hallinnolliset valmistelut käynnistyivät Raumalla keväällä. Yksityiskohtaisempi suunnittelu henkilöstön sijoittamisesta hyvinvointialueen uuden organisaation tehtäviin aloitetaan syksyllä.

– Uudistus muuttaa kaupungin roolia ja tehtäväkenttää sekä vaikuttaa budjettiin. Kun organisaatiomme koko puolittuu, tekemisen on tehostuttava, henkilöstöjohtaja Marika Alho sanoo.

– Hyvinvointialue on iso organisaatio, jossa moderneillekin ratkaisuille on oltava tilaa. Näemme kuitenkin lähipalvelujen säilymisen ja sosiaali- ja terveysalan työpaikat Raumalle hyvin tärkeinä, toteavat Salo ja Alho.

Raumalaisten osallistuvan budjetoinnin äänestysvaihe on käynnissä 20.5. asti. Huhtikuussa kaupunkilaisilta kerättiin ehdotuksia, mihin 30 000 euron Mnuu Huki -potti tulisi tänä vuonna käyttää. Raumalaiset ja kaikki Raumasta kiinnostuneet saavat äänestää, mitkä jatkoon päässeistä ehdotuksista toteutetaan.

Arviointivaiheessa vaikuttajaryhmät eli nuorisovaltuusto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto valitsivat toteutuskelpoiset ideat äänestykseen. Äänestäminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti. Äänensä voi jättää myös Rauman kirjastoissa paperisella lomakkeella.

– Ehdotuksia etsittiin Rauma 580 -juhlavuoden teemalla. Kaikki ideat käsiteltiin tarkasti, mutta etusijalle pääsivät juhlavuoteen kytketyt ehdotukset, talousjohtaja Fredrik Lindström sanoo.

Osallistuvaa budjetointia kokeiltiin Raumalla ensimmäisen kerran vuonna 2021.

– Saimme Mnuu Huki -kokeiluvuodesta hyvän ponnahduslaudan tulevaan. Toivotta-

vasti kaikki lähtevät mukaan vaikuttamaan viimeistään äänestysvaiheessa, Lindström lisää.

Osallistuva budjetointi on yksi vaikuttamisvaihtoehto monen muun rinnalla.

Lindström muistuttaa, että Mnuu Huki tuo raumalaisten äänen kuuluviin – ja ääni ratkaisee.

– Toivon, että tuleviin toteutuksiin kytkeytyy mahdollisimman laaja joukko eri tahoja ja tekijöitä, Lindström sanoo.

VUODEN 2021 TOTEUTUKSET • Sotainvalidien merkit viiteenkymmeneen Rauman kaupungin lipputankoon • Kokeilu kadunvarsiroskisten uusimisesta kannellisiksi • Hj. Nortamon koulun piha-alueen viihtyisyyden lisääminen penkeillä, frisbeekoreilla ja leuanvetotangoilla • Vanhan Raatihuoneen pienoismalli ja liikennevalot Rauman liikennepuistoon

Talousjohtaja Fredrik Lindström tyytyväisten oppilaiden ympäröimänä Mnuu huki -rahoilla hankitulla penkillä.

!

Käy äänestämässä 20.5. mennessä rauma.fi/osallistuva-budjetointi tai kirjastojen paperilomakkeilla.

13

KAUPUNGIN JÄTEVEDET PUHDISTETAAN

tarkassa prosessissa Teksti: Kari Riikilä, kuvat: Kari Riikilä ja UPM Communication Papers

Rauman kaupungin jätevedet käsitellään Rauman yhteispuhdistamolla, jonne vedet johdetaan yli 440 kilometrin mittaisen viemäriverkoston avulla. Päivittäin puhdistamolle virtaa keskimääräisesti reilut 13 000 kuutiota jätevettä Rauman keskustan, Kodisjoen, Lapin ja Eurajoen alueelta.

Lisäksi samalla puhdistamolla käsitellään raumalaisen metsäteollisuuden; UPM:n paperitehtaan, Metsä Fibren sellutehtaan, Forchemin mäntyöljytislaamon ja tehdasalueiden toimintojen jätevedet.

Yhteispuhdistamon toiminnasta vastaa UPM:n henkilökunta, ja toimintaa ohjataan Rauman Biovoiman valvomosta.

Yhteispuhdistukseen oman laitoksen kautta Ennen yhteispuhdistamoa kaupungin jätevedet kerätään Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolle esikäsittelyä varten.

Puhdistamon toiminnasta huolehtii Rauman Vesi.

Esikäsittelyssä kaikki puhdistamolle tuleva jätevesi ja liete välpätään ja siitä

14

erotellaan hiekka. Välppäyksessä jätevesi ajetaan suodattimena toimivan säleikön läpi, mikä estää kiinteää materiaalia jatkamasta eteenpäin käsittelyssä.

Välppäyksen jälkeen tehdään ilmastettu hiekanerotus, joka erottelee jätevedestä hiekan ja muun kiinteän aineksen. Hiekkaa päätyy viemäriverkostoon pääasiassa sadeveden mukana. Hiekanerotuksessa hiekka ja raskas kiintoaines painuvat altaan pohjaan.

Näiden vaiheiden jälkeen vesi pumpataan Maanpäänniemen puhdistamon imualtaista yhteispuhdistamon tasausaltaaseen, jonne myös metsäteollisuuden jätevedet virtaavat esiselkeytyksen ja pH-neutraloinnin jälkeen.

– Jätevesien yhteispuhdistus on ollut Raumalla käytössä vuodesta 2002. Tätä ennen kaupungin jätevedet puhdistettiin kokonaan Maanpäänniemen puhdistamolla. Maanpäänniemessä on edelleen valmius puhdistaa jätevedet tarvittaessa, esimerkiksi erilaisten yhteispuhdistamon huoltojen tai häiriötilanteiden aikana,

Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki kertoo.

Vesi puhdistuu biologisesti Yhteispuhdistamolla jätevedet puhdistetaan biologisesti, niin kutsutussa aktiivilieteprosessissa, jossa hyödynnetään jätevedessä olevia bakteereja. Valtavassa, yli 100 000 kuution ilmastusaltaassa jäteveteen pumpataan kompressoreiden avulla ilmaa, josta veteen liukenee happea, jota aktiivilieteprosessi vaatii toimiakseen.

Ilmastuksessa syntynyt bioliete erotellaan vedestä, ennen kuin puhdistettu vesi virtaa jälkiselkeytyksen kautta avokanavaa pitkin mereen.

Mereen johdettavan veden puhtautta tarkkaillaan jatkuvasti automaattisen näytteenottimen ja virtausmittarin avulla.

Tulokset raportoidaan viranomaistahoille kerran kuukaudessa. Tarkalla valvonnalla varmistetaan, ettei ympäristön kuormitus ylitä laitoksen ympäristöluvassa määritettyjä raja-arvoja.

Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolla, jossa jätevedet esikäsitellään.

Mereen johdettavan veden puhtautta tarkkaillaan jatkuvasti automaattisen näytteenottimen ja virtausmittarin avulla.

Puhdistusprosessi on tehokasta yhteistyötä – Kaupungin yhdyskuntavesien ja metsäteollisuuden eloperäistä ainesta sisältävien jätevesien yhteispuhdistuksessa on monia hyötyjä, UPM:n turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Pasi Varjonen kertoo.

Eloperäinen aines pilkotaan mikrobien ja ilmastuksen avulla. Tähän tarvitaan ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, jotka ovat pääosin peräisin yhdyskuntavesistä, eli kaupungin jätevesistä.

– Näin eri vesijakeet mahdollistavat yhdessä prosessin tehokkaan toiminnan.

Yhteispuhdistus on lisäksi kustannustehokasta ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, Varjonen jatkaa.

Puhdistusprosessista jäljelle jäävä kiintoaines ja bioliete kulkeutuvat tiivistyksen ja sekoituksen kautta puristimiin.

Puristimista syntyvä kiinteä aines poltetaan Rauman Biovoiman voimalaitoksella energiaksi, jota johdetaan muun muassa Rauman kaukolämpöverkkoon.

Viemäriin ei saa laittaa mitään ylimääräistä Jätevedenpuhdistamolla tiedetään, että viemäreihin päätyy paljon sinne kuulumatonta. Vessan viemäriin ei kuulu päästää roskia tai kaataa rasvoja tai öljyjä, vaan ne pitää hävittää asianmukaisesti. Pyttyyn kuuluu vain ihmisen läpi kulkenutta ainetta. Samoin pesualtaisiin ja lattiakaivoihin kuuluu virrata vain tiskauksessa, siivouksessa, pyykinpesussa tai peseytymisessä käytettyä vettä. Olemalla tarkkaa, vältät myös kodin yleisimmät putkiongelmat.

Jos viemäriin kuitenkin tulee tukos, helpoin tapa selvittää vika on kurkata liittymiskaivoon. Jos kaivon pinta ei ole noussut, tukos on kiinteistön omissa putkissa. Jos taas vesi liittymiskaivossa on noussut, tukos on todennäköisesti kaupungin putkistossa. Jos liittymiskaivoa ei ole mahdollista avata, voi rohkeasti soittaa Rauman Veden ympärivuorokautiseen päivystysnumeroon 02 822 0522. Näin vikatilanteet saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ongelmat pääse laajenemaan.

15

”Tulgua terveh kai karjalazet vellet da sizäret yhtes pruaznoimah, pläššimäh, pajattamah da jaguamah karjalazii perindehii!”

KARJALAISET

17.−19.6.

juhlivat näyttävästi Raumalla Teksti: Raija Lehtorinne Kuvat: Karjalan liitto, Kirsi Tarvainen ja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kesäkuun puolessa välissä Rauma saa nauttia värikkäistä vieraista, kun karjalaiset kokoontuvat Karjalaisille kesäjuhlille.

Kesäjuhlat ovat Karjalan Liiton vuosittainen päätapahtuma, joka kerää yhteen tuhansia karjalaisjuurisia ja karjalaisuudesta kiinnostuneita eri puolilta Suomea. − Valmistelemme juhlia jopa 15 000 kävijää varten. Toivomme, että karjalaiset lähtevät parin vuoden tauon jälkeen taas liikkeelle ja myös raumalaiset saapuvat tutustumaan karjalaisten elävään ja monipuoliseen kulttuuriin, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hämäläinen sanoo.

Juhlaviikonloppu käynnistyy perjantaina, jolloin vieraille esitellään Rauman kohteita kuten Vanhaa Raumaa ja Sammallahdenmäkeä. Perjantai-ilta päättyy torin yhteislaulutilaisuuteen ja Posellissa järjestettävään konserttiin.

Kesäjuhlien reilun tunnin pituista avajaisseremoniaa vietetään lauantaiaamulla kauppatorilla yhdessä raumalaisen yleisön kanssa. Iltapäivällä päästään nauttimaan karjalaisten kuorojen esityksistä Rauma-salin kuorokavalkadissa.

Äijänsuolla tapahtuu aamusta iltaan − Tapahtuman pääpaikkana on Äijänsuon jäähalli, jossa on todella paljon nähtävää

16

ja tutustuttavaa. Viikonloppuna on avoinna Karjalainen tori, johon myös raumalaisten kannattaa tulla tutustumaan, Jouko Hämäläinen kertoo.

Omista karjalaisista juuristaan kiinnostuneille on tarjolla tietoa luovutetun Karjalan pitäjä- ja sukuseurojen esittelypisteillä ja sukututkijoiden infossa.

– Lapsillekin on tarjolla ohjelmaa. Kesäjuhlien tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet, Hämäläinen muistuttaa.

Karjalanpiirakoiden leivontamestaruudesta kisataan lauantaina aamupäivällä – ensin VIP-osallistujien kesken ja sen jälkeen eri sarjoissa, joita on alle 5vuotiaista lähtien. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua kisaan, kunhan ilmoittautuvat mukaan jo toukokuun lopussa.

Yleisö voi seurata kilpailua ja maistella piirakoita piirakkakahvilassa.

Lauantaina jäähallilla päästään nauttimaan myös monipuolisesta musiikista Ol niingon kotonas -musiikki-iltapäivässä.

Samana päivänä kuullaan Pyhän Ristin

kirkossa 120-vuotiaan Viipurin Lauluveikkojen konsertti. Ennen konserttia kirkossa vietetään Muistojen iltaa ja sytytetään muistokynttilät. Päivän päätteeksi jäähallilla järjestetään karjalaiset iltamat tanssien tahdissa.

Sunnuntaina kesäjuhlassa nähdään tuhansien kansallispukuihin sonnustautuneiden marssijoiden kulkue, joka lähtee matkaan Pyhän Ristin kirkolta kello 12.

Kulkue etenee värikkäine lippuineen varuskuntasoittokunnan johdolla Kuninkaankadun kautta Nortamonkadulle ja sieltä jäähallilla vietettävään päiväjuhlaan.

Urheilu kuuluu ohjelmaan Kesäjuhlien urheilulajeja ovat juoksu, kyykkä ja golf. Kesäjuhlien perinteisin urheilutapahtuma Karjalan maraton ja yhden mailin pituinen Nuorten maili juostaan Lähdepellon maastossa. Maratonin pituus on kymmenen mailia, joka tosin määräytyy olosuhteiden mukaan.

Kyykän heitossa käydään miesten 4-miehisjoukkueiden ja naisten parikilpailun SM-kisat. Golf-kilpailu järjestetään Rauman golfradalla.

Yhteistyö toimii − Karjalaisten kesäjuhlien järjestämisvastuussa on Karjalan Liiton Satakunnan piiri. Käytännössä tapahtumaa suunnittelee 12 eri toimikuntaa, Jouko Hämäläinen kertoo.

IKÄIHMISET PALVELUTORI

TERVEYSTAPAAMISET

Ikäihmisten palveluohjaus- ja neuvontapuhelin 040 833 0802 vastaa kaikkiin ikäihmisten arkeen liittyviin kysymyksiin maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15. Palvelutori toimii toistaiseksi vain puhelimitse.

•

Tiistaina 10.5. klo 9.00–11.00 Palvelukeskus Linnavuori, Sahamäentie 2, 27230 Rauma.

Järj. Palvelutori ja Rauman seurakunta Diakoniatyö

•

•

Tiistaina 17.5. klo 10.00–12.00 Pääkirjasto, Alfredinkatu 1.

Järj. Palvelutori ja Rauman seurakunta Diakoniatyö

• •

Lisätiedot ja ohjelma karjalaisetkesajuhlat.fi

− Rauman Karjalaiset vastaavat talkooväen hankinnasta. Mukana talkoissa on osallistujia koko Satakunnan alueelta, Rauman Karjalaisten puheenjohtaja Antero Matikka sanoo.

Karjalaisia kesäjuhlia on vietetty erilaisten kesä- ja talvikisojen muodossa vuodesta 1949 lähtien. Nykymuotoisina kulttuurijuhlina niitä on järjestetty vuodesta 1960. Rauma on ollut kesäjuhlapaikkana kerran aikaisemmin, vuonna 1988. − Iso kiitos järjestelyjen sujumisesta kuuluu Rauman kaupungille. Yhteistyö on alusta alkaen ollut poikkeuksellisen hyvää ja olemme tunteneet tapahtuman erittäin tervetulleeksi Raumalle, Jouko Hämäläinen ja Antero Matikka kiittelevät.

Karjalaisuus elää Raumalla Aikoinaan sodan jaloista Satakuntaan muutti noin 25 000 karjalaista – muun muassa Hiitolasta, Räisälästä ja Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Myös Raumalle tuli paljon karjalaisia, jotka toivat tullessaan koivistolaisen laivanrakennusperinteen ja rakensivat Hollmingin telakalla sotakorvauskuunareita.

Rauman Karjalaiset on perustettu vuonna 1941, ja jäseniä on tällä hetkellä noin 120.

Neuvoja ja tukea ikääntyvien raumalaisten kotona asumiseen ja arjessa selviytymiseen Tietoa eri yhdistysten toiminnasta ja niiden tarjoamista tapahtumista Maksutonta palvelua

HUVIA JA HYÖTYÄ •

Maanantaisin klo 10.00–12.30 Digiohjausta Rauman pääkirjastossa, Alfredinkatu 1.

Järj. Kansalaisopisto

•

Maanantaisin klo 14.15–15.15 Bocciaa Uotilan palloiluhallilla, Sippolankuja 2.

Järj. Rauman Palvelutori

•

Keskiviikkoisin, parittomina viikkoina, klo 13.00–15.00 Keskustelukerho ”Puhellast muinassi” kokoontuu Rauman pääkirjastossa, Alfredinkatu 1. Kerhon kevätkausi päättyy 22.6. ja jatkuu jälleen syyskaudella 17.8.

Järj. Ikäihmisten neuvosto

•

Torstaina 12.5. klo 13.00–15.00 Keskustelukerho ”Elettiinpä ennenkin” kokoontuu Kodisjoen Kodistuvalla, osoitteessa Kodisjoentie 1453.

Järj. Ikäihmisten neuvosto

•

Tiistai 10.5. ja 31.5. klo 13.00–15.00 Kauklaisten keskustelukerho kokoontuu Kauklaisten kylätalolla, Kauklaistentie 239 B, 27220 Lappi.

Mukana SPR:n terveyspiste.

Järj. Ikäihmisten neuvosto

•

Keskiviikkona 25.5. klo 13.00–15.00 Seminaarinmäen puutarhajuhlat.

Järj. Palvelutori

•

Maanantaina 13.6. klo 11.00–15.00 Suvitapahtuma Poroholmassa.

Järj. Ikäihmisten neuvosto

HANKI SENIORIRANNEKE Seniorirannekkeen omistajana pääset Rauman uimahalliin ja uimahallin kuntosaliin kerran päivässä ilman lisäveloitusta. Senioriranneke on tarkoitettu raumalaisille yli 65-vuotiaille ja kuluvan vuoden aikana 65 vuotta täyttäville henkilöille. Myös vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläiset voivat hankkia seniorirannekkeen.

Kausimaksu on 44 euroa ja kaudet ovat tammi-kesäkuu ja heinä-joulukuu.

Rannekkeen voi ostaa suoraan uimahallin kassalta tai Palvelupiste Pyyrmanista. Lisätietoja rauma.fi/senioriranneke

KÄYTÄ PALVELULIIKENNETTÄ Palveluliikenne parantaa ikääntyneiden ja liikuntaesteisten henkilöiden kulkumahdollisuuksia. Se on kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa kuljettaja avustaa autoon nousemisessa ja tavaroiden kantamisessa.

Asiakas tilaa kuljetuksen hyvissä ajoin, mieluummin jo edellisenä päivänä, jotta kuljetuksia on helpompi yhdistellä.

Matkan hinta on 3 euroa ja se maksetaan käteisellä, kausi- tai älykortilla.

Kortin voi ostaa ja ladata Matkahuollossa linja-autoasemalla. Lisämatkoja voi ladata palvelubussissa. Tilaa kuljetus numerosta 050 382 2005.

Muita kuljetuspalveluita Rauman sote-kuljetukset p. 02 3610 3432 Satakunnan Kela-taksi p. 0800 414 612

Haluatko sähköpostia eläkeikäisten ajankohtaisista asioista?

Huomioithan, että tapahtumia saatetaan peruuttaa lyhyellä aikavälillä koronan takia.

Liity postituslistalle osoitteessa tanja.hakulinen@rauma.fi

17

UUTISIKKUNA

RAUMA TRIENNALE TAIDEMUSEOSSA 11.6.−7.8.

Kolmen vuoden välein järjestettävän Triennalen kuraattorit ovat tänä vuonna intendentti Heta Kaisto ja taiteilija Teemu Mäki. Näyttelyn teema ”Imagine! Mitä jos!” haastaa pohtimaan kysymystä siitä, mitä jos kaikki olisikin toisin. Teema on saanut inspiraationsa käsite- ja performanssitaiteilija Yoko Onon monialaisesta työskentelystä puolisonsa muusikko John Lennonin kanssa. Näyttely tekee kunniaa myös heidän sodanvastaiselle työlleen.

Näyttelyssä on mukana maalaustaidetta, valokuvataidetta, elokuvia, veistoksia, installaatioita ja runoutta. Mukana ovat muun muassa Emma Ainala, Dovilé Dagiené (LT), Eeva Honkanen, Airi Kuronen, Marjo Levlin, Sepideh Rahaa (IR), Sara Rantanen, Toisissa tiloissa -ryhmä ja Yoko Ono (JP/USA). Näyttelyyn sisältyy myös Teemu Mäen ohjaama yhteisötaiteellinen Metamorfooseja-teos.

Ainutlaatuisen monipuolinen Pitsiviikko -kaupunkifestivaali jälleen heinäkuussa.

Ohjelma osoitteessa pitsiviikko.fi

Rauman taidemuseo järjestää Rauma Triennalen nyt toista kertaa. Triennale on jatkoa museon vuodesta 1977 lähtien järjestämälle Itämeren nykytaidebiennaalille.

580 NIITTYÄ RAUMAN KUNNIAKSI Kaupungin Wihertoimi kiinnittää jatkossa aiempaa enemmän huomiota monimuotoisuuden säilyttämiseen viheralueiden hoidossa. Kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalaisen mukaan vähäisessä käytössä olevat nurmialueet tarjoavat uudenlaisia elinympäristöjä esimerkiksi kukkiville luonnonkasveille, jos nurmikonleikkuuta harvennetaan.

– Yleisilmeen muuttuessa viheralue saattaa ensisilmäyksellä näyttää hoitamattomalta. Uutta näkökulmaa kaivataan myös asenteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin, Pohjalainen sanoo.

Muutosalueille pystytetään infokylttejä, ja lähiasukkaat kutsutaan mukaan yhteisille katselmuksille. Hoitosuunnitelmat löytyvät jatkossa osoitteesta rauma.fi/viherympariston-yllapito.

Kaupunkiin perustetaan myös luonnontilaisia viheralueita, joita toteutettaessa suositaan monilajisia istutuksia ja lajikkeistoa, joka elää luonnonvalintaa jäljitellen. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Paroalhon katukavennusten istutusalueet.

– Kylvämme myös uuden maisemapellon Rauma 580 -juhlavuoden kunniaksi kaupunginpuutarhan entiselle taimistoalueelle, Äyhönjärventien ja Lensunkadun välille, Pohjalainen lisää.

Wihertoimi haastaa kaupunkilaiset perustamaan Rauman juhlavuoden kunniaksi 580 niittyä raumalaisille yksityispihoille!

18

VARHAISKASVATUKSEN KESÄPÄIVYSTYS

LASTEN JA NUORTEN KESÄAJAN TOIMINNOT ON KOOTTU YHTEEN Raumalaisille lapsille, nuorille ja perheille suunnatut kesäajan toiminnot on koottu yhteen. Rauman perhekeskuksen organisoimaan tapahtumakalenteriin on pyritty listaamaan mahdollisimman laajasti Raumalla kesän aikana järjestettävää toimintaa.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus palvelee 1.6.–7.7. ja 26.7.–18.8. tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin numerossa 040 172 9455 ja sähköpostitse varhaiskasvatus@rauma.fi.

Palveluohjauksen ollessa suljettuna, kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä päivystäviin päiväkoteihin.

Päivystävät päiväkodit 27.6.–31.7.

• Kaivopuiston päiväkoti, p. 044 403 6211 • Sampaanalan päiväkoti, p. 044 793 4577 • Papinpellon vuoropäiväkoti, p. 044 481 1161, vain vuorohoitoa tarvitseville lapsille • Päiväkoti Myllytonttu Lapissa on auki 27.6.–8.7.

Tekemistä on tarjolla eri ikäisille lapsille ja nuorille sekä perheille.

Mukana on sekä maksutonta että maksullista toimintaa.

Kesäajan toiminnot -yhteenveto löytyy osoitteesta: rauma.fi/lapset-nuoret-perheet

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Mari Vallimäki, apulaisrakennustarkastaja Vastuualueisiin kuuluu muun muassa omakotija rivitalojen sekä vapaaajan asuinrakennusten ja niihin liittyvien talousrakennusten rakennus- ja toimenpideluvat, purkamisluvat ja -ilmoitukset Vanhan Rauman ulkopuolella, yleinen lupaneuvonta ja -valmistelu sekä viranomaistarkastukset ja aloituskokoukset.

Tomi Aalto, nuorten työpajan valmennuskoordinaattori Koordinoi ja kehittää nuorten työpajatoimintaa sekä vaikuttaa työpajatoimintaan liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa verkostoissa.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 31.5.–31.8.2022: Pääkirjasto ja lehtilukusali Ma–to klo 9–19 (To 23.6. klo 9–17) Pe klo 9–17 Lehtilukusali avoinna myös su klo 12–15 (5.6. suljettu) Kourujärven ja Pyynpään kirjastot Ma–to klo 13–19 (To 23.6. klo 10–16) Pe klo 10–16 Lapin kirjasto Ma–ti klo 12–18 Ke–pe klo 10–16 Kodisjoen kirjasto Kesä- ja elokuu ti klo 13–18 Heinäkuu suljettu Kaikki kirjastot ovat kiinni 24.–26.6.

Kirjastoauto ei kulje 1.7.–14.8.

Muutokset mahdollisia. Kirjaston reittiaikataulun löydät kaupungin nettisivuilta.

Maarit Ketola, aikuis- ja perhetyön päällikkö Vastaa sosiaalitoimiston palveluista, ohjauksesta ja päivystyksestä sekä muun muassa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluista, kuten Sillanpielen toimintakeskuksesta. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluu monialaisia lääkinnällisen, sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja tuottava Sinkokadun palvelukeskus.

Satu-Terhi Kanerva, ylihoitaja Vastuulle kuuluu terveyspalvelujen palvelualueen hoitotyö. Siihen kuuluvat yksiköt ovat kiirevastaanotto, ajanvarausvastaanotot, monipolit, vuodeosastot, kotisairaala ja lääkinnällinen kuntoutus.

19

OMAHOITAJAN KANSSA

ASIAT ETENEVÄT SUJUVASTI Teksti ja kuva: Marko Östman

Vuoden 2022 alussa käyttöönotettu Omahoitajamalli sujuvoittaa asiointia terveydenhuollossa. Omahoitajan kautta potilas saa käyttöönsä moniammatilliset palvelut.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Omahoitajamalli otettiin vakinaisesti käyttöön kuluvan vuoden alussa. Omahoitajamallin avulla kyetään hyödyntämään entistä laajemmin ja nopeammin moniammatillista osaamista potilaiden hyväksi.

– Mallin avulla potilaan ensisijainen kontakti terveydenhuollossa tapahtuu omahoitajaan, joka konsultoi tarpeen vaatiessa ryhmän muita ammattilaisia.

Näin voimme tarjota asiakkaille entistä paremmin oikea-aikaisia ja oikein kohdennettuja terveydenhuollon palveluita, osastonhoitaja Tarja Väisänen taustoittaa.

Omahoitajamalli rakentui Satakunnan tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen pohjalta osaksi monialaista tiimityömallia. Se pilotoitiin vuoden 2021 aikana, ja vakituisena se käynnistyi vuoden 2022 alussa.

– Omahoitajina on yhteensä 19 sairaanhoitajaa. Tiimissä on myös lääkäreitä, sosiaalipalveluiden työntekijöitä sekä fysioterapeutteja ja terveyskeskusavustajia.

Väisänen kertoo.

Pilotoinnista saadut onnistumiset ja positiiviset palautteet kertovat mallin toimivuudesta ja sen tarpeellisuudesta.

Toimintamalli parantaa tavoitettavuutta, yksilöllisyyttä ja hoidon jatkuvuutta.

– Potilaiden on helppo ottaa yhteyttä tuttuun hoitajaan, joka tuntee hänet ja hänen potilashistoriansa. Näin asioissa päästään

huomattavasti nopeammin eteenpäin, diabeteshoitaja Sirpa Heikkinen toteaa.

Suora yhteys omaan hoitajaan Omahoitajasopimukset tehdään vastaanottokäynnin yhteydessä.

– Potilas saa omahoitajan työpuhelinnumeron, jotta puhelut tulevat heti oikealle henkilölle sen sijaan, että ne kiertäisivät esimerkiksi keskitetyn ajanvarauksen kautta, sairaanhoitaja Paula SummaKnuutila sanoo.

Omahoitajan tavoittaa maanantaista torstaihin klo 8.00–14.00 ja perjantaisin klo 8.00–11.30. Diabetespolilla asiakas saa puhelinpalveluajat aina omahoitajasopimuksen teon yhteydessä.

– Vastauspalvelu tuo lisää sujuvuutta asiointiin. Mikäli potilas ei tavoita meitä, voi hän jättää viestin vastaajaan, ja me olemme yhteydessä mahdollisimman nopeasti. Joitain asioita voidaan hoitaa myös etänä niin, ettei potilaan tarvitse tulla edes vastaanotolle. Käytössämme on myös sähköinen e-Omahoito, jonka kautta voi kotoa käsin ottaa yhteyttä milloin vain, diabeteshoitaja Sara Nieminen kertoo. Yhteydenottoon vastataan kolmen arkipäivän kuluessa.

Järjestelmä on helpottanut myös hoitajien työtä ja kasvattanut heidän tietotaitoaan.

– Meillä omahoitajilla on paljon vastuuta, ja tietotaito onkin karttunut perehdyttyämme entistä tarkemmin yhteistyötahojemme toimintaan, Heikkinen korostaa.

– Palvelua kehitetään koko ajan. Omahoitajamalliin on kytketty yleislääkäripalveluiden palvelusetelimahdollisuus.

Myös videovastaanotot ovat jo käytössä, Väisänen lisää.

Vasemmalta oikealle: diabeteshoitaja Sara Nieminen, osastonhoitaja Tarja Väisänen, diabeteshoitaja Sirpa Heikkinen ja sairaanhoitaja Paula Summa-Knuu

20

Suun terveydenhuolto saa raumalaiset hymyilemään Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Viime vuonna toteutetun kyselyn perusteella raumalaisten tyytyväisyys suun terveydenhuollon palveluihin on selvästi lisääntynyt. Halssi-toiminta, ammattitaitoinen henkilökunta ja erityisosaaminen kirurgiassa, oikomishoidossa ja protetiikassa ovat Rauman suun terveydenhuollon vahvuuksia.

– Saamme ilahduttavan usein positiivista palautetta hoitoaikojen järjestelystä, henkilökunnan toiminnasta ja Halssin joustavuudesta. Meille on helppo tulla ja huomioimme jokaisen asiakkaan yksilönä, suuhygienisti Maija Paavola kertoo.

Halssi-toiminta käynnistyi Raumalla vuonna 2017. Kaupunkilaiset ovat ottaneet joustavan toimintamallin omakseen. Halssissa käy päivän aikana yli 40 asiakasta, ja keskimäärin 60 prosenttia asiakkaista saa suun kerralla kuntoon.

– Hammaslääkärit ja suuhygienistit työskentelevät Halssissa saumattomasti.

Hyvällä suunnittelulla vältämme kiireen, ja hoitokokemus on onnistunut niin asiakkaan kuin henkilökunnankin näkökulmasta, suuhygienisti Laura Kajan-Laine sanoo.

Kajan-Laine muistuttaa, että varatut ajat kannattaa esteen sattuessa perua mahdollisimman ajoissa. Perusvastaanoton ajan voi siirtää ja perua myös sähköisesti osoitteessa rauma.terveytesi.fi. Varatuista ajoista muistutetaan tekstiviesteillä.

Toukokuussa 2021 tehty kysely raumalaisille: Tyytyväisyys on noussut eniten hammaslääkäripalveluihin.

Lasten oikomishoidon tarvetta arvioidaan aina tarkastusten yhteydessä. Oikomishoidon aloittamisen tarpeesta päättää erikoishammaslääkäri.

Työn suunnittelu takaa toimivan tuloksen Vastaava ylihammaslääkäri Kati Isotuvan mukaan nuoret työntekijät ovat tuoneet työyhteisöön uutta intoa. Muutosta on tapahtunut myös työn organisoinnissa.

Suun terveydenhuollossa työskentelee kaikkiaan noin 60 työntekijää.

– Arkipäivystystä on muutettu toimivammaksi ja lohkeama-aikoja on lisätty joka päivälle jokaiselle hammaslääkärille. Työnjakoa parantamalla on potilaiden hoitoon vapautunut lisää aikaa. Kun työyhteisö voi hyvin, se heijastuu työntekoon ja varmasti myös asiakaspalveluun, Isotupa toteaa.

Raumalla hammaslääkärien arkipäivystysaikoja ei jaeta etukäteen. Päivystysluonteisen ongelman yllättäessä aika pyritään järjestämään samalle päivälle. Iltaisin ja viikonloppuisin hammaslääkäripäivystys toimii Porissa. Yöaikana päivystyksellistä hoitoa saa Turusta.

Nanun hammashoitolan toiminta siirtyy Steniuksenkadun toimitiloihin vuoden 2022 aikana. Jatkossa suun terveydenhuolto toimii Keskushammashoitolan, Pyynpään hammashoitolan ja Lapin hammashoitolan tiloissa.

Suuhygienistit ovat mukana kehuja saaneessa Halssi-toiminnassa.

Vasemmalla Laura Kajan-Laine ja oikealla Maija Paavola.

Raumalla riittää erityisosaamista Rauman suun terveydenhuollossa on erityisosaamista hammaskirurgiassa, oikomishoidoissa ja protetiikassa. Kattavat palvelut eivät ole itsestäänselvyys.

– Esimerkiksi viisaudenhampaita voidaan tarvittaessa poistaa Rauman suun terveydenhuollossa kirurgisesti. Lisäksi lapset pääsevät oikomishoitoon jo pienestä pitäen lievänkin purentavirheen ilmetessä.

Raumalaisten hymyt ovat meille ykkösasia, Laura Kajan-Laine kertoo.

21

VANHAN RAUMAN ERITYISELIN – suojelua ja kehitystyötä jo 40 vuotta Teksti: Marko Östman kuvat: Pauliina Puputti

Vanhan Rauman asemakaavan toteuttamista ohjaa Vanhan Rauman Erityiselin.

40 vuotta sitten toimintansa aloittanut elin on tärkeä osa maailmanperintökohteen vaalimista ja elinvoimaisuutta.

Vanhan Rauman asemakaavaan on määritelty suojelua, rakentamista ja kehittämistä koskevat tavoitteet. Näitä ohjaa Vanhan Rauman Erityiselin, joka aloitti toimintansa alkuvuonna 1982.

– Kyseessä on vuoden 1981 asemakaavaan kirjattu luottamuselin, joka käsittelee Vanhan Rauman rakennuslupa-asioita.

Erityiselin ei myönnä lupia, vaan tehtävämme on arvioida rakennusvalvonnalle alueen asemakaavan ja Vanhan Rauman säilymisen kannalta huomioonotettavia asioita. Erityiselin myös mahdollistaa järjestäytyneen ja laajan keskustelun Vanhan

22

Rauman muutoksista, Rauman kaupungin kaavoitusarkkitehti Henri Raitio taustoittaa.

Vanhan Rauman Erityiselin koostuu kaupunginhallituksen nimeämästä neljästä luottamushenkilöstä sekä Museoviraston ja Rauman kaupungin viranhaltijoista.

Kahdeksi vuodeksi kerrallaan nimetty ryhmä kokoontuu keskimäärin 5-6 kertaa vuodessa. Lausuntoja annetaan noin 30-40 vuosittain.

– Kannanotot vaativat paljon valmistelua. Kokouksissa asiat käydään läpi keskustelevasti eri näkökulmat huomioiden.

Mikäli erityiselin ei ole yksimielinen, pyydetään lausunto erikseen Museovirastolta, kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi kertoo.

Erityiselintä kuullaan aina lupaa edellyttävissä hankkeissa. Kokouksissa käsitellään myös muita merkityksellisiä

ja esimerkiksi sopimuksiin sidottuja toimenpiteitä. Raition tehtävänä erityiselimen esittelijänä on ohjata hankkeiden suunnittelua ja valmistella lausunnot erityiselimelle, joka ottaa kantaa hankkeisiin ja antaa lausuntonsa rakennusvalvonnalle.

– Suosittelemme ottamaan yhteyttä jo hyvissä ajoin hankkeen alkuvaiheessa. Keskustelemme kiinteistönomistajan kanssa hankkeen tavoitteista ja vaihtoehdoista.

Käymällä asiat läpi etukäteen voi säästyä ikäviltä yllätyksiltä, Raitio muistuttaa.

Yhteismitallisia linjanvetoja ja tasapuolista kohtelua Neljässäkymmenessä vuodessa alueen arvostus on kasvanut, mutta samalla on tullut ratkaistavaksi myös uusia haasteita, kuten esimerkiksi ilmalämpöpumput ja terassit.

– Pyrimme luomaan yhteismitallisia linjanvetoja ja tasapuolista kohtelua. Vanhan Rauman kohteet, rakennukset ja tontit ovat yksilöllisiä, mikä tulee ottaa huomioon.

Myös kohteen sijainnilla ja historiallisella arvolla on merkitystä, kertoo Raitio.

– Uusi asemakaava on vireillä. Sen pääperiaatteet ovat saman suuntaiset, kuin nykykaavan, mutta moni asia tarkentuu.

Uudenkaan kaavan määräykset eivät kuitenkaan voi olla täysin tyhjentäviä, joten Erityiselimellä on tärkeä rooli myös tulevaisuudessa pitää kaava ajassa kiinni, Tammi toteaa.

– Kiinteistönomistajat suhtautuvat toimintamalliin positiivisesti. He saavat tietoa ja ohjausta, mikä helpottaa suunnittelua. Yhteisenä tavoitteenamme on elinvoimainen ja kehittyvä Vanha Rauma.

Enemmän tiedolla johtamista Vaalikauden alusta puheenjohtajana toimineen Rauli Antolan mukaan Erityiselimen toiminta on sujunut erinomaisesti.

Kokoukset Tammelassa ja etänä ovat olleet hyvin valmisteltuja ja tuloksellisia.

– Yhteinen tavoitteemme on tukea omalta osaltamme maailmanperintökohteen arvojen säilymistä tulevaisuudessakin, Antola sanoo.

Museoviraston edustajana Erityiselimessä on intendentti Robin Landsdorff.

Ilman erityiselintä Museovirasto olisi lausunnon antajana.

– Me otamme tätä kautta kantaa rakennussuojeluun, ja olemme kokeneet järjestelyn Museoviraston kannalta toimivaksi. Näin

vaalitaan rakennusperintöä yhteistyössä paikallisten kanssa, Landsdorff kertoo.

Kaupunginvaltuutettu Pekka Wallenius toimii Vanhan Rauman Erityiselimen varapuheenjohtajana. Hänellä on menossa toinen kausi.

– Tämä on ollut silmiä avaava tehtävä.

Kaupungin luottamushenkilöillä on melko vähäiset tiedot Vanhan Rauman suojeluprosessista. Luottamushenkilöt vaihtuvat tasaisin väliajoin, joten tietoisuuden lisäämisellä asenneilmapiiri voisi muuttua myönteisemmäksi ja tiedolla johtaminen lisääntyisi, Wallenius painottaa.

Vanhan Rauma Erityiselimen jäsenet toimikaudella 2022-2024 Luottamushenkilöt: Rauli Antola (kok.), puheenjohtaja Pekka Wallenius (sd.), varapuheenjohtaja Tuomo Grundström (vs.), jäsen Timo Hannelius (ps.), jäsen

Museoviraston edustaja: Robin Landsdorff, intendentti

Kokouksiin osallistuvat kaupungin viranhaltijat: Henri Raitio, esittelijä ja sihteeri, kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi, esittelijän sijainen, kaavoitusarkkitehti Tomi Suvanto, teknisen toimialan toimialajohtaja Olli-Pekka Kumpula, tilapalvelu- ja liikelaitosjohtaja Juha Eskolin, kaavoitusjohtaja Hanna-Leena Salminen, museointendentti Aino Koivukari, maailmanperintökoordinaattori

HISTORIAN AARTEITA

Marelan elämää – Paul Isak Sallmén ja kävelykeppi kaukomailta Teksti: Noora Jokinen

Museon kokoelmista löytyvä kaunis kävelykeppi on tuotu Intiasta raumalaiselle kauppiaalle ja laivanvarustajalle Paul Isak Sallménille. Kävelykeppi on luetteloitu museon kokoelmiin 19.2.1913 eli Rauman museon alkuaikoina. Kävelykepin museolle on lahjoittanut tohtori Carl Robert Paqvalin.

Ebenpuinen norsunluilla koristeltu kävelykeppi kietoutuu osaksi Rauman ja Marelan historiaa, sillä sen käyttäjä ja sen lahjoittaja ovat molemmat asuneet nykyään museona olevassa Marelassa.

Paul Isak Sallmén ei ollut syntyjään raumalainen, vaan oli syntynyt vuonna 1819 Ruovedellä. Vuonna 1846 hän kirjautui

Rauman merimieshuoneeseen, ja vuonna 1847 hän toimi Carl Adolf Paqvalinin omistaman Carl-laivan päällikkönä.

Kauppias C. A. Paqvalinin kuoltua 1851 kohosi Paul Isak Sallmén nopeasti Rauman suurten laivanvarustajien joukkoon avioitumalla 1852 C. A. Paqvalinin lesken Agatha Ilvanin kanssa. Agathan isä oli siihen aikaan Rauman suurin laivanvarustaja Johan Michael Ilvan. Avioliiton myötä Paul Isak tuli sekä J. M. Ilvanin että C. A. Paqvalinin varallisuudesta osalliseksi ja heidän liikemiesperinteidensä jatkajaksi.

Paul Isakin viisaat naimakaupat eivät jääneet vain yhteen. Hänen ensimmäisen

vaimonsa Agathan kuoltua hän avioitui tämän siskon Amalian kanssa. Se kuka kaiken tämän takana oli, oliko se Ilvanien suku, Paqvalinien suku vai oliko se Paul Isak itse, jää meille arvoitukseksi.

Kävelykeppi on nähtävissä Marelan historiaa valaisevassa Marelan elämät -näyttelyssä toukokuussa.

Intiasta tuotu ebenpuinen norsuunpään muotoinen kävelykeppi museon kokoelmista.

23

MARELA 40 VUOTTA MUSEONA Teksti: Risto Kupari Kuvat: Rauman museo ja Eweliina Dobosz

Rauman museo Marela viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlaansa. Se avattiin yleisölle Rauma-päivänä 17.4.1982.

Rakennuksena Marelalla on huomattavasti pidempi historia. Talon nimen arvellaan periytyvän 1700-luvulla samalla tontilla asuneelta kauppias ja laivuri Abraham Marelinilta. Ensimmäisen kerran Marelan nimi esiintyy vuoden 1756 kartassa, jolloin tontin nimenä mainitaan Marelini.

Vielä nykyäänkin voidaan havaita, että vuonna 1825 rakennettu päärakennus on ollut vauraan suvun asuintalo. Se on edelleen yksi komeimpia taloja vanhan Rauman alueella. Aikojen saatossa talon sisustus ja ulkoasu ovat kuvastaneet hyvin sitä, miten purjelaivamerenkulku on vaikuttanut raumalaisten elämiseen ja asumiseen.

Ennen museoksi muuttamista Marelan arki on ollut tavallista raumalaisen porvarisperheen elämää. Kiinteistön omistajat ovat olleet laivanvarustajia ja talon vintillä on totuttu muun muassa kuivattamaan purjeita. Kaupankäynnin ja merenkulun lisäksi Marelan omistajat ovat harjoittaneet myös maataloutta, sillä kaupunkitalon omavaraisuuden lisäksi huolehdittiin myös laivojen muonavahvuudesta.

Suurissa kaupunkitaloissa asui ajan tavan mukaan myös vuokralaisia. Yksi merkittävimmistä Marelan vuokralaisista on ollut pormestari Frans Törnroth, joka toimi pormestarina vuosina 1869–1887.

Kaupungin kasvamisen myötä myös erilaiset palvelut lisääntyivät Raumalla, ja talossa toimi jonkin aikaa Edla Lundin myymälä, jossa myytiin sisustustarvikkeita ja lankoja.

”Ja täsä olis Lagerqvistin palkk 31 markka ja 10 penni, se olis oikkiastas 31 markka ja 12 penni, mutt ei nep penni teill mittä merkitt, mutt mnuull ne merkitte, kon dlee nii monen gohdall” Laivanvarustaja Gabriel Granlund

24

Vauraana talona tunnetun Marelan kukoistuksen käännekohdaksi muodostui vuosi 1907. Tuolloin laivanvarustaja Gabriel Granlundin perikunnan omistama kiinteistö siirtyi konkurssihuutokaupassa maanviljelijä Topias Gabriel Kaupin omistukseen. Granlund oli ollut menestynyt laivanvarustaja, joka oli luonut omaisuutensa tarkkana talousmiehenä: ”Ja täsä olis Lagerqvistin palkk 31 markka ja 10 penni, se olis oikkiastas 31 markka ja 12 penni, mutt ei nep penni teill mittä merkitt, mutt mnuull ne merkitte, kon dlee nii monen gohdall”, kerrotaan Granlundin tokaisseen.

Vain muutamia vuosia aiemmin kuolleen Granlundin liiketoiminnan harjoittamista jatkaneet laivanvarustajan pojat joutuivat luopumaan isänsä hankkimasta omaisuudesta osittain taitamattoman liiketoiminnan sekä samaan aikaan hiipuneen purjelaivakauden myötä. Leveään elämään tottuneet pojat ehtivät kuitenkin ennen konkurssiaan muun muassa rakennuttaa Marelaan suuren laajennuksen, jossa pääriviin lisättiin pihanpuoleinen huonerivi, sekä Petäjäkseen upean Villa Tallbo -huvilan.

Museon tuloa Marelaan edelsivät 1970-luvulla suuret muutokset. Raumalla elettiin museotoiminnan ammatillistumi-

MARELA 1891 Rauman museo perustetaan 1903 Museo saa käyttöönsä tilat raatihuoneen yläkerrasta 1932 Museo saa käyttöönsä myös raatihuoneen alakerran 1970 Ensimmäinen museonhoitaja palkataan museoon 1973 Museo laajenee Kirstin taloon, johon tulee myös väliaikainen museon toimisto 1975 Ensimmäinen museonjohtaja asetetaan virkaansa 1982 Marela avautuu yleisölle museona 1983 Museo laajenee Savenvalajan verstaalle

sen aikaa. Leena Rautavuori aloitti työt ensimmäisenä ammatillisena museonhoitajana vuosikymmenen alussa.

Vuosikymmenen puoliväliin tultaessa raatihuoneella ryhdyttiin mittaviin remontteihin. Raatihuoneella toiminut museo ja sen toimisto siirrettiin Kirstin taloon, jonka museo oli juuri saanut käyttöönsä. Vähän sen jälkeen Rauman ensimmäinen museojohtaja Timo Keinänen aloitti virassaan.

Vuosikymmenen lopulla kaupunki osti Marelan kiinteistöt, ja se avattiin mittavan

remontin jälkeen yleisölle vuonna 1982.

Marelan ja sen tontilla sijaitsevien kiinteistöjen siirtyessä kaupungin omistukseen museon toimisto ja kulttuuritoimi muuttivat tontilla sijaitsevaan Jäkärin taloon.

Museon kehittäminen jatkui vielä 1980-luvulla, kun Savenvalajan verstas siirtyi kaupungin omistukseen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Rauman museon merkittävimpiä käännekohtia ovat olleet 1970- ja 1980-luvut, museon perustamisen vuonna 1891 lisäksi.

Museotoiminta on Rauman museon olemassaolon aikana monella tapaa muuttunut. Museotoiminta käynnistyi 1800-luvun lopussa kansallisen heräämisen myötä asian harrastajien toimesta. Ensimmäisinä vuosikymmeninä keskeisintä oli esineiden talteen ottaminen.

1970-luvulta lähtien toiminta on ollut museoammatillisesti hoidettua. Marelasta on museokäytössä luotu elävä muistomerkki raumalaisille kauppias-laivanvarustajille, joiden asuinpaikkana talo ehti toimia vuosisatoja.

Nykyisin Marela esittelee laivanvarustaja Granlundin aikaa sekä vaihtuvissa näyttelyissään Rauman ja sen lähialueiden historiaa, elämää ja ilmiöitä eri näkökulmista.

Tobias ja Johanna Kauppi

25

RAUMAN SAARISTOA kehitetään kokonaisuutena Teksti: Irene Villanen Kuvat: Markkinointiosakeyhtiö i2 ja Kai Salonen

Meri ja saaristo ovat erottamaton osa Raumaa. Saaristosta löytyy monipuolisen kasviston ja linnuston lisäksi jäänteitä entisaikojen saaristolaiselämästä sekä merenkulun ja kaupan historiasta ja sotahistoriasta. Rauman saariston alueita kuuluu osittain sekä Selkämeren kansallispuistoon että luonnonsuojelualueisiin.

Rauman kaupungin tavoitteena on kehittää saaristoa kaupunkilaisten virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikkana. Alueeseen halutaan panostaa entistä tavoitteellisemmin kokonaisuutena yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta se vastaa tulevaisuudessakin

26

kaupunkilaisten ja matkailijoiden tarpeita.

Näitä tavoitteita varten laadittiin Rauman saariston Master Plan 2030 eli kehittämissuunnitelma, joka ohjaa saariston tulevia investointeja ja toimenpiteitä.

Saaristossa retkeillään ja rauhoitutaan Keskeinen osa kehittämissuunnitelman laatimista oli kaupunkilaisille suunnattu kysely, jossa oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä saaristosta. Kysely toteutettiin netissä syyskuussa 2021.

Vastausten mukaan raumalaiset liikkuvat saaristossa perheen ja ystävien kanssa.

Siellä halutaan retkeillä luontopoluilla sekä viettää aikaa nuotio- ja evästelypaikoilla.

Myös rauhoittuminen luonnon keskellä ja tutustuminen saarten historiaan ja saaristolaiselämään koettiin tärkeäksi.

Kyselyn mukaan kaupunkilaiset toivoivat saaristoon parempaa saavutettavuutta ja laadukkaampia palveluita veneilijöille sekä retkeilijöille. Esille nousivat myös epäsiisteys sekä retkeilyreitti-informaation ja palveluiden markkinoinnin puute.

JOKAMIEHEN OIKEUDET vesillä liikkujille Veneilijöitä, kuten muitakin luonnossa liikkuvia, koskevat jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet. Jokamiehenoikeudet on säädetty, jotta kaikilla olisi mahdollisuus liikkua ja retkeillä luonnossa ja käyttää luontoa alueen omistajasta riippumatta, sääntöjen sallimissa rajoissa.

Vesialueilla liikutaan ja toimitaan vesilain yleiskäyttöoikeudella, joka mahdollistaa vesistöjen yleisen virkistyskäytön, kuten veneilyn. Vesistöjen yleiskäytöllä tarkoitetaan kaikille kuuluvaa oikeutta kulkea vesialueella ja käyttää sitä laissa säädetyin tavoin ilman vesialueen omistajan suostumusta.

Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla.

SAAT • kulkea ja uida vesistössä • ottaa vettä talousvedeksi ja peseytymiseen Rauman saariston Master Plan 2030 on kokonaan luettavissa osoitteessa rauma.fi/meri-ja-saaristo.

Vaiheittain valmista Saariston kehittäminen toteutuu vaiheittain. Tänä vuonna kartoitetaan ja määritellään retkeilyreitit, niiden varsilla sijaitsevat palvelut sekä ylläpidon ja huollon taso. Samassa yhteydessä läpikäydään saarien rantautumispaikat niin veneilijöille kuin melojille sekä yleiseen turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten paikantaminen ja sitä helpottava informaatio retkeilijälle.

Kesällä 2022 Kylmäpihlajassa toteutetaan linjasaneerauksen toinen vaihe eli majakan siipiosassa sijaitsevan ravintolan vesi- ja viemäriverkostoa uudistetaan. Majakan torniosassa vastaava uudistus on jo tehty.

Kuuskajaskarissa käynnistyy uusien loma-asuntojen rakentaminen, ja saarella oleva sauna remontoidaan.

Saaristoliikenteen lähtöpaikka vaihtuu Saaristoliikenne Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan saariin lähtee kesällä 2022 Merijakamon laiturista osoitteesta Suvitie 14. Liikennöinti reittivuoroilla ajetaan 13.5.–11.9. välisenä aikana.

Tarkat aikataulut ja matkalippujen hinnat löytyvät osoitteesta raumansaaristokuljetus.fi

• käyttää tilapäisesti ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen ja telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua, riittävän etäällä asumuksista • nousta saareen, jos se ei ole kooltaan niin pieni, että se kuuluu kokonaisuudessaan kotirauhan suojaamaan piha-alueeseen • nousta laiturille, jos se ei ole piha-alueella eikä kiinnittymistä ole erityisesti kyltillä kielletty • käyttää vierasta vesialuetta tilapäisenä ankkuroimispaikkana, mikäli siitä ei aiheudu häiriötä • onkia ja pilkkiä

ET SAA • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille • häiritä lintujen tai muiden eläinten pesintää • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta • tehdä avotulta toisen maalle • häiritä kotirauhaa rantautumalla tai leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla tai tunkeutumalla toisen veneeseen tai telttaan • roskata ympäristöä • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: Tuunanen, Pekka; Tarasti, Markus ja Rautiainen, Anne (toim.) (2012).

Jokamiehen oikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Helsinki: Ympäristöministeriö.

27

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

LIIKUNNAN ILOA!

KESÄJUMPPAA ÄIJÄNSUOLLA

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA

Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla tai talviharjoitteluhallissa 16.6.asti.

Maanantaisin klo 9–10 ja torstaisin ajalla 2.–16.6. klo 10–11.

Oma jumppamatto mukaan.

Lisätiedot kesän ohjatuista liikuntaryhmistä: rauma.fi/ohjattu-liikunta

Syys-/talvikauden 2022/2023 vakiovuorot haetaan kaikkiin tiloihin 27.5. mennessä.

LAPSILLE OHJATTUA TOIMINTAA MINISTADIONEILLA Liikuntapalvelut järjestää alakouluikäisille ohjattua toimintaa kolmella ministadionilla kesä-heinäkuussa. Toimintaa järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13–14 (muutokset mahdollisia). Toimintaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Lisätiedot: iida.elonen@rauma.fi tai rauma.fi/ohjattu-liikunta

TENNIS- JA BEACHVOLLEY -KENTÄT Lähdepellon tenniskentät ja Otanlahden beach-volley-kenttä ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti. Kenttiä voi varata sähköisesti: rauma.fi/timmi-tilavarauskalenteri tai palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5000.

Varattava aika voi olla enintään 1,5 h/ kerta. Varauksia voi tehdä kerrallaan kolme.

Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin puoli vuotta ennen tapahtumaa.

Hakemukset lähetetään Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma tai toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2.

Hakulomakkeita saa palvelupiste Pyyrmanista tai rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset.

Lisätiedot: p. 044 793 3265

UIMAHALLI SULJETTU 1.6.–14.8.

TERVETULOA RANTASAUNOILLE Kaupungilla on seitsemän rantasaunaa, joissa on yleisövuoroja kesä-elokuussa. Poikkeuksena Lapin rantasauna, joka on auki läpi vuoden.

Saunat ovat vuokrattavissa 1.5.–30.9. Tenhonperän rantasaunaa lukuun ottamatta. Lapin ja Kaljasjärven sauna on vuokrattavissa läpi vuoden.

Lisätiedot: rauma.fi/uimapaikat-ja-rantasaunat

28

LAPSET & NUORET

KESÄLOMALLA TAPAHTUU La 4.6.

Out of School -tapahtuma 7 lk–17-vuotiaille, maksuton Ke 8.6.,15.6. ja 22.6. Höntsäpelailua rantalentiksen ja -futiksen parissa Otanlahdessa 13–17-vuotiaille Ma-ti 13.–14.6.

Yönuokkari Kuovilla 11–12-vuotiaille Ma-ti 20.–21.6.

Yönuokkari Kuovilla 13–15-vuotiaille Ma-ti 4.–5.7.

Keppihevospäiväleiri klo 8–16.30 Kuovilla, 1–4-luokkalaisille, 20 osallistujaa, hinta 30€ Ke 6.7.

Retki Särkänniemeen, ei ikärajaa.

Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan.

27.7.

Pitsiviikon nuortentapahtuma, maksuton La 20.8.

OtaChill-tapahtuma Otanlahdessa Lisätietoa kesän toiminnasta: nuortenrauma.fi/nuortentapahtumat Instagram: @nuortenrauma

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua 1.5. alkaen osoitteessa rmo.eepos.fi. Ryhmiin otetaan mukaan lapsia myös syksyllä, mikäli ryhmissä on tilaa.

NUORISOTOIMINTAA Liikkuva nuorisotyö Tauno on liikkeellä kesäkuusta alkaen koko kesän perjantai- ja lauantai-iltaisin. Taunon tavoittaa ajojen aikana numerosta 044 403 6153.

Lisätietoja Taunon liikkeistä instagram: @liikkuvanuorisotyo_rauma

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

Instagram: @etsivanuorisotyo_ rauma

Nortamonkatu 30 Ti ja ke klo 13−16 Instagram: @ohjaamo_rauma

NUORTEN TYÖPAJA Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja.

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuortentyopaja

TILOJEN VUOKRAUS Nuorisotilojen toiminta jää kesätauolle 14.5., jonka jälkeen tiloja vapautuu vuokrattavaksi: rauma.fi/kaupunki-jahallinto/asiointi/ vuokrattavat-tilat/

raumanmusiikkiopisto

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

nuortenrauma.fi

29

RAUMAN KANSALAISOPISTO HAKU RAUMAN KUVATAIDEKOULUUN JA TEATTERIKOULUUN ON MENOSSA Rauman kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta. Lapset ja nuoret voivat iltapäivisin ja iltaisin opiskella kuvataidetta, käsitöitä ja teatteria.

Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Lapset ja nuoret saavat valmiuksia ilmaista itseään taiteen keinoin sekä edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen.

Kuvataidekoulun ja Teatterikoulun oppilaaksi voi hakea ilmoittautumalla hakujonoon 18.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma/ilmoittautuminen hakujonoon.

Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Käsityökoulu Taitavaan ei järjestetä hakua.

Vapaita paikkoja voi aina kysyä niin kuvataide-, teatterikoulu- kuin käsityökoulun ryhmiin.

Lisätietoja: rauma.fi/kansalaisopisto p. 044 793 4515.

Lisätietoja opiskelusta: rauma.fi/kansalaisopisto/ taiteen-perusopetus

KANSALAISOPISTON TEATTERIT ESITTÄVÄT Luvassa on sekä Rauman teatterikoulun, Nuorisoteatterin että aikuisopiskelijoiden eli Opistoteatterin esityksiä. Paikkana on Kellariteatteri, Pursikatu 4. Esityksiin on vapaaehtoinen pääsymaksu 5 €, poikkeuksena Opistoteatteri 5 € lapset/10 € aikuiset.

Opistoteatteri: TAPAUS AFTERDAWN pe 6.5. la 7.5. to 12.5. pe 13.5. la 14.5.

klo 18.30 klo 17.00 klo 18.30 klo 18.30 klo 17.00

Nuorisoteatteri: KAPINA la 21.5.− ti 24.5. klo 19.00 to 26.5. klo 19.00 la 28.5. klo 17.00 Teatterikoulun 5. vuosikurssi: KALEVALA KIIREISILLE la 28.5. su 29.5.

klo 15.00 klo 15.00

Teatterikoulun 6. vuosikurssi: PIENIÄ NÄYTELMIÄ la 21.5. su 22.5.

klo 14.00 klo 16.00

Teatterikoulun 7. vuosikurssi: PHEME pe 20.5. la 21.5.

klo 18.00 klo 16.00

Lisätietoja: Teatterikoulun vastaava opettaja Aleksi Kumpula p. 044 403 6178 aleksi.kumpula@rauma.fi

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. rauma.fi/kansalaisopisto

30

31

Kesäisiä tapahtumia

RAUMALLA 6.–7.5.

14.5.

21.–22.5.

27.5.

5.6.–7.8.

11.6.

16.6.–6.8.

17.–18.6.

17.–19.6.

18.6.

18.–19.9.

23.–25.6.

2.–31.7.

3.7.−7.8.

5.–30.7.

5.7.–4.8.

9.7.

10.7.

15.7.–10.8.

23.–31.7.

23.–31.7.

23.7.–7.8.

26.-30.7.

27.–30.7.

29.7.

2.–6.8.

5.8.

6.–8.8.

8.–9.8.

11.–13.8.

13.8.

18.–21.8.

TAPAHTUMA

KLO

Koti & Piha -messut Rauma Rock’n Roll Cruising 11 Kansallinen koiranäyttely Sami Hedberg 15v, eiku 17v -juhlakiertue 18 ja 21 Yleisöopastukset museoissa sunnuntaisin: Vanha Raatihuone 13 Marela 14 Kirsti 15 Rakastunut Raumaan Perhepiknik 10–13 Dingo-musikaali Rock In The City 14–01 Karjalaiset kesäjuhlat Rauma Street Race 10 RaceWKND-ratamoottoriveneilytapahtuma Raumanmeren juhannus Nypläysnäytökset la ja su pitsiviikolla joka päivä 10–17 Sunnuntaikirppikset Aitan takana avaruus -kesänäytelmä Iltatorit tiistaisin ja ohjelmalliset torstaisin 16–20 Merivoimien vuosipäivä Kuvataiteen päivä Kosti Koskinen -musiikkinäytelmä elämästä, taiteesta ja unelmista Pitsiviikko-kaupunkifestivaali Vanhan Rauman avoimet pihat ja pihakirppikset Kaikki laivaan! -näytelmä Piippuhyllyn Patterström – ja ilomielikuvituksen alkeet -lastennäytelmä Kansainväliset Suurmarkkinat Mustan Pitsin yö Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali Pitsiturnaus Lapin löylypäivät Sirkus Finlandia 18.30 Rauma Blues Urheilufestivaali Blue Sea Film Festival

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA:

LIPPUPISTE: PALVELUPISTE PYYRMAN:

Prisma Rauma Valtakatu 2, p. 02 834 5000 Porintie 4 ma, ke ja to klo 9–16 ma–la 8–22, su 9–22 ti klo 9–17, pe klo 9–15

PAIKKA Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 Poroholman Rantatalo, Suvitie Äijänsuon urheilukeskus, Nortamonkatu 23 Rauma-sali, Satamakatu 26, Lippu.fi

Keskuspuisto, Valtakatu 2 Rauman kesäteatteri, Suvitie 3, liput: raumanteatteri.fi Parpansali, Vähämaanpuisto, Lippu.fi Kivikylän Areena Isometsäntie Merijakamo, Suvitie 14 Otanlahti Vanha Raatihuone ja Kirsti Kauppatori Kalatori 1 sisäpiha, liput: iltanayttelijat@gmail.com Kauppatori

Rauman taidemuseon sisäpiha, Netticket.fi

Vanha Rauma Lapin Patolampiteatteri, Tarhakuja 5, liput: p. 040 839 1084 Kalatori 1 sisäpiha, liput: iltanayttelijat@gmail.com Nortamonkatu, Kalliokatu, Kanalinranta, Kauppakatu, Savilankatu Vanha Rauma Vanha Rauma Kivikylän Areena, liput: Lappi Ticketmaster.fi Parpansali, Kanavakatu, Lippu.fi Otanlahti

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

PVM