ESTEETTÖMYYDELLÄ TASA-ARVOA
kulttuurin kuluttamiseen Teksti: Risto Kupari Kuva: Kari Riikilä
Esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva keskustelu on yhä useammin alkanut kohdistumaan myös kulttuurikohteisiin. Ongelmia ovat nostaneet esille erityisesti ne, joille esteettömyys ja saavutettavuus ovat välttämättömiä. Harvoin niihin asioihin osaa riittävästi kiinnittää huomiota, jos kokemus ei ole omakohtainen. Syksyllä 2021 Rauman keskustassa toteutettiin esteettömyyskävely, jonka avulla kartoitettiin keskeisten palvelupaikkojen sisäänkäyntien esteettömyyttä. Kaupungin tavoitteena on ensi vuonna laatia aikataulu kulttuuritilojensa saattamisesta esteettömiksi ja kuvata muutostarpeet. Useissa kaupungin hallinnoimissa kulttuuritiloissa, joissa toimenpiteitä on listattu, on jo toteutettu esteettömyyskartoituksia.
Vanhoissa rakennuksissa isoja haasteita Raumalla on jo osattu kiinnittää huomiota esteettömyyteen rakennushankkeiden ja korjausrakentamisen yhteydessä, mutta vanhojen rakennusten muuttaminen täysin esteettömiksi on usein haastavaa ja hidasta. Kaupungin palvelupisteet on tehty esteettömiksi. Rauman teatteri on panostanut oviensa esteettömyyteen ja Rauma-saliin on vuonna 2015 hankittu kevytrakenteinen hissi. Kulttuuritalo Poselliin on laadittu suunnitelma esteettömyyden parantamiseksi. Tarkoituksena on pidentää rakennuksen sivukuistia hissiporrasta varten. Toimenpiteeseen on saatu kaavoi-
22
tusjaostolta poikkeamislupa määrätyin ehdoin. Seuraavaksi haetaan varsinainen rakennuslupa. Myös Marelaan on laadittu suunnitelma parannuksista, ja hanke on jo etenemässä. Esteettömyyden periaatteisiin kuuluu, että sisäänkäynti mahdollistetaan rakennusten pääovista eli samoista kulkureiteistä, mistä muutkin kiinteistön käyttäjät kulkevat rakennukseen. Vanhoissa taloissa tähän ei kuitenkaan aina päästä, vaan esteettömiä reittejä joudutaan sijoittamaan paikkoihin, joissa uudet kulkureitit muuttavat mahdollisimman vähän kiinteistön ulkonäköä ja rakennetta.
Huolellinen suunnittelu ennen toteutusta Parannusten tekeminen vanhoissa rakennuksissa on helpointa muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kuten tehtiin Lapin lähikirjastossa ja tullaan tekemään raatihuoneella. Vanha raatihuone ei täysin mahdollista esteettömyyttä, mutta rakennuksen katutasossa siihen pyritään. Suunnitelmia on laadittu myös taidemuseoon, jonka ongelmia ovat rakennuksen L-muoto ja neljässä eri korkeudessa olevat lattiatasot. Myös vanhan opiston esteettömyyttä on parannettu, vaikka esteetön sisäänkäynti rakennukseen onkin edelleen suunnittelussa. Merimuseossakin on tehty pieniä parannuksia, mutta isommat korjaukset ovat vasta hankesuunnittelulistalla. Tammelaan ei ole vielä ehditty tekemään selvityksiä esteettömyyden parantamiseksi.
Muutakin kuin pyörätuoliluiskia Raumalla kulttuuritilat sijaitsevat pääosin vanhoissa arvokkaissa rakennuksissa, joissa saavutettavuuden parantaminen ei ole aina kovin yksinkertaisesti toteutettavissa. On hyvä huomioida, että esteettömyys ei tarkoita pelkästään pyörätuoliluiskia, vaan kyse on paljon laajemmasta asiasta, kuten sähköavusteisista ovista ja opasteiden oikeasta sijoittelusta, induktiosilmukoista, invavessoista tai oikeanlaisesta ja riittävästä valaistuksesta ja kyltityksestä. On selvää, että menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä julkisten rakennusten esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Toisaalta myös keinot esteettömyyden parantamiseksi ovat olleet rajalliset. Nykyisin sekä ymmärrys että teknologiset apukeinot ovat tehneet suuren harppauksen parempaan suuntaan.
Kulttuuri kuuluu kaikille Teksti: Risto Kupari
Yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2015. Lailla velvoitetaan viranomaisia ja työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Esteettömyydestä on hyötyä paitsi vammansa takia esteettömiä palveluita tarvitseville, mutta myös ikääntyneille ja niille, joilla on tilapäinen sairaus. Liikkumisen esteettömyys on liikuntaesteisille välttämättömyys, mutta helpottaa myös lastenvaunujen kanssa kulkemista. Esteettömyyttä parantamalla lisätään monen ihmisen aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Rauman kaupungin strategian arvopohjaisiin toimintatapoihin on kirjattu muun muassa vastuu omasta ja kanssaihmisten hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunki on tehnyt merkittävää työtä näiden asioiden edistämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta kulttuurin kuluttamiseen on kaikilla tasa-arvoinen mahdollisuus.
