Tasa-arvosanomat 1/2019 by staatus

1 / 2019

TASA-ARVOSANOMAT

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura

Sisällysluetelo

Sivu

Arviomme TEM:n työsyrjintäraportsta 53/2014 Pietläinen - eeski-Petäjä: Työsyrjinnän seuranta Suomessa Arviomme STM:n samapalkkaisuusraportsta 2019:28 Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen Tässä numerossa arvioimme artkkelia 1 Viitamaa-Tervonen: Samapalkkaisuudesta

Tasa-arvosanomat -lehti vuosikerta 3i lehden numero 1/2019 Lehteä on ilmestynyt 5 numeroa Ilmestyy osoiteessa: www.issuu.com/staatus Päätoimitaja: Pauli Sumaneni staatusfi@gmail.com eustantaja: Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS ISSN- 2489-6292 Taito ja kannen kuva suomalaisesta muinaiskorusta 7L

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry (STAATUS)

2.5.2019

Arviomme TEM:n työsyrjintäraportsta 53/2014 Arviomme palkkarakennetlaston tetolähteeksi.

sopivuuta

työsyrjinnän

seurantamallin

Lyhyt yhteenveto tuloksista: Tilastokeskuksen Pietläinen ja eeski-Petäjä suositelevat työsyrjintäraportssa Tilastokeskuksen palkkarakennetlastoa palkkasyrjinnän tetolähteeksi. Hee ovat laskeneeti etä palkkarakennetlaston mukaan naiset ovat miehiin nähden eriarvoisessa asemassa palkkauksen suhteen. Tässä artkkelissa osoitammei etä he ovat väärässä: a)Palkkarakennetlasto ei ole edustava otos kaikista Suomen palkansaajista. b)Palkkarakennetlasto on tetosisällöltään puuteellista palkka-aineistoai eikä siitä voi Suomea sitovien kansainvälisten ja kotmaisten sopimusten ja oikeuskäytännön mukaan tehdä mitään tasa-arvoista palkkavertailua. c)Hee ovat itse löytäneet taustamuutujiai jotka selitäväti miksi miesten ansiotaso on korkeampi kuin naisten ansiotaso. Muta he eivät ole laskelmissaan huomioineet edes kaikkia niitä muutujiai joiden tedot löytyvät palkkarakennetedostosta. Arviomme oni etei palkkarakennetlasto sovellu tetolähteeksi palkkasyrjinnän tutkimiseen. Arvioimme siis seuraavaa julkaisua (tummennukset ja alleviivaukset meidän): Erikoistutkija Marjut Pietläinen ja yliaktuaari Miina eeski-Petäjäi Tilastokeskus:

Työsyrjinnän seuranta Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisujai Työ ja yritäjyys 53/2014 Työhön ovat osallistuneet Tilastokeskuksesta kehitämispäällikkö Mika Idmani yliaktuaari Liisa Larjai erikoistutkija Anna Pärnäneni tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehtoi erikoistutkija Heanna Sutela ja erikoistutkija Pekka Laine. Ohjausryhmässä oli mukana mm. Anja Nummijärvi Tasa-arvovaltuutetun toimistosta. ____________________ Seuraavassa oteita raportsta

Luku 2 Työsyrjintä tutkimuskohteena Kappale 2.1 Miten eriarvoista kohtelua tai syrjintää työelämässä voidaan tutkia?

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

(sivu 17) Rekisteriaineistojen etuna on niiden edustavuus, sillä aineistot katavat jokaisen väestöön kuuluvan henkilön. Palkkaerojen tai työllisyyden vertailu ei kuitenkaan itsessään kerro työsyrjinnästä. Analyysissä voidaan otaa huomioon monia palkkaan vaikutavia tekijöitä (esim. ammat, asuinkunta, koulutustausta, työvuosien määrä, tehtyjen työtuneen määrä). Tästä huolimata jäljelle jäävä erotus ei vältämätä johdu syrjinnästä vaan se voi liityä muihinkin tekijöihin (esim. ala-m ja yrityskohtaiset erot palkanmaksukyvyssä, tehtävien vaaevuuden tasot, väljät ammatnimikkeet, työolosuhteisiin liityvät lisät jne). Rekisteriaineistot antavat kuitenkin erinomaisen lähtökohdan havaita eroja eri väestöryhmien välillä. Kappale 2.3 Työsyrjintää kuvaavat aineistot 2.3.3 Rekisteriaineistot (sivu 34) Rekisteriaineistot tarjoavat eetoa eri väestöryhmien välisistä eroista muun muassa työllisyydessä ja palkoissa. Vaikka rekisteriaineistojen eedot eivät varsinaisese kerro syrjinnästä, on niiden avulla kuitenkin mahdollista kuvata eriarvoista kohtelua yhteiskunnassa tarkastelemalla esimerkiksi palkkaerojen pysyvyytä eri ryhmien välillä, kun palkkoihin vaikutavat taustatekijät on huomioitu. Rekistereihin perustuvat viralliset elastot tarjoavat luotetavaa ja objekeivista eetoa, joka on vertailukelpoista ja mahdollistaa aikasarjatarkastelun. Koska eedot perustuvat kokonaisaineistoon, ovat tulokset yleistetävissä koko väestöön. Rekisteriaineistojen avulla on mahdollista tarkastella syrjintäperusteista sukupuolta, ikää, kieltä, kansalaisuuta ja vammaisuuta. Rekisteriaineistojen etuna on niiden katavuus, säännöllisyys ja melko laaja taustamuutujien määrä. (sivu 35) Palkkarakenneelasto Työssäkäyneelasto ja palkkarakenneelasto soveltuvat työsyrjinnän seurantamalliin rekistereihin perustuviksi eetolähteiksi. Niiden avulla voidaan kuvata

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

työllisyyselanneta ja seurata palkkakehitystä luotetavase ja saada näin eetoa eriarvoisesta kohtelusta yhteiskunnassa katavase ja objekeivisese. Tilasto sisältää palkansaajien lukumäärät sekä tune-m, kuukausi-m ja vuosiansiot usean eri luikitelumuutujan mukaan. Ansioihin sisältyvät lisät, kuten ylityöansiot, työaikalisät ja luontoisedut, muta tulospalkkiot ja muut kertaluontoiset erät eivät. Tilastossa käytetään mm. seuraavia luokituksia: työnantajasektori, toimiala, ammat, koulutus, sukupuoli, työsuhteen laji, palkkausmuoto ja alue. Yksityisen sektorin aineisto on katava ja lisäksi aineistosta löytyvät korotuskertoimet, joita apuna käytäen tulokset on yleistetävissä koko yksityisen sektorin kataviksi. Palkkarakenneelasto kataa ainoastaan järjestäytyneet työnantajat, joten on todennäköistä, etä osa erityisese ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä jää aineiston ulkopuolelle. (Sivu 95) Laskelmissa ollaan kiinnostuneita siitä, millaista palkkaa mahdollisimman samankaltaisissa tehtävissä toimiville naisille ja miehille maksetaan. Tällöin iän, työsuhteen luonteen, koulutusasteen, ammaen, toimialan ja alueen vaikutukset palkkaan on vakioitu. Kun tarkastellaan samoissa tehtävissä työskentelevien palkkaeroja siten, etä edellä mainitut ominaisuudet vakioidaan, havaitaan, etä naiset ansaitsevat 90 prosenta miesten tunepalkasta. Samoissa tehtävissä toimiviksi on tässä lasketu palkansaajat, jolla on sama ikä, työsuhteen luonne (koko-m ja osa-maikaisuus), koulutusaste, ammat (2nro), toimiala (2 nro) ja maakunta. (Sivu 96) Vakioinnille tyypillisese kaikkia palkkoihin vaikutavia tekijöitä ei tässäkään tarkastelussa ole mukana (esim. vaaevuusryhmät). Siinä määrin kun palkkaeroja voidaan rekisteriaineiston avulla tarkastella, voidaan täten todeta, etä naiset miehiin nähden eriarvoisessa asemassa palkkauksen suhteen. eopio artkkelin taulukosta 30:

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

___________________________________

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseuran arvio raportn palkkaeroosuudesta Staatus huomautus 1: Palkkarakennetlasto kataa täydennysotannan jälkeen laajennetuna noin 1.6 miljoonaa palkansaajaa noin 2i2 miljoonasta palkansaajasta. eun Valto- ja kuntasektori ovat valton tuntpalkkaisia lukuun otamata miltei täysin kataviai niin yksityisen sektorin noin 1i6 miljoonasta palkansaajasta palkkarakennetlasto kataa vain noin 1i1 miljoonaa palkansaajaa. Puoli miljoonaa yksityisen sektorin palkansaajaa on vailla edustusta. Näistä valtaosa on miehiä. Hee ovat pääosin pienten yritysten sekä järjestäytymätömien työnantajien (kaikenkokoisten) yritysten leiristä. Esimerkiksi Teknologiateollisuusliitoni joka on suurin Ee:n jäsenjärjestöistäi palkkatedon keruussa sanotaani etä vastaaminen on vapaehtoista alle 30 hengen yrityksille. Aineistosta puutuvat kaikenkokoisten järjestäytymätömien työnantajayritysten palkansaajati kun alan järjestäytymisaste on yli 70 %. eun alan järjestäytymisaste on alle 70 %i Tilastokeskus suoritaa osalle aloista täydennysotannani muta silloinkin vain yli 5 hengen yrityksiin. Otoksen määritelmän mukaan jokaisella populaaton jäsenellä tulee olla samanlainen todennäköisyys päästä otannan kohteeksi. Palkkarakenneaineistossa noin 1i3 miljoonalla palkansaajalla on todennäköisyys 100 %i noin 300 000:lla todennäköisyys noin 10-30 % ja noin puolella

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

miljoonalla todennäköisyys on 0 %. Palkkarakennetlaston aineisto ei ole edustava otanta suomalaisista mies- ja naispalkansaajista eikä sitä voi käytää kuvaamaan koko palkansaajakuntaa. Tilastokeskus teki vuonna 2014 pienen täydennysotannan verohallinnon rekistereistäi jossa tutkitin alle 5 hengen yritysten palkansaajia. Tässä lainaus palkkarakennetlaston kotsivuilta: ”Aineistosta on saatu noin 26 000 palkansaajan eedot palkkarakenneelastoon. Perusjoukon tasolle korotetuna aineisto vastaa noin 60 000 palkansaajaa.” ”Vuoden 2014 palkkarakenneelaston osalta Palkka.f-maineisto vaikut kaikkien kokoaikaisten palkansaajien kokonansioiden keskiarvoon noin 15 euroa alentavase. Yksitäisissä ammatluokissa vaikutus oli selkeäse suurempaa. Esimerkiksi rakennustyöntekijöiden, työkoneiden kuljetajien, maalarien ja rakennuspuhdistajien keskiarvoansiot pienenivät 50–100 euroa Palkka.f-maineiston mukaanoton myötä.” Tämä pieni otos (joka edustaa noin 12 % puutuvista palkansaajista) osoitaai etä etenkin miesalojen palkat pienenevät merkitävästi jos aineisto kataa isomman osan palkansaajista kuin palkkarakennetlaston aineisto. Staatus huomautus 2: Tuntpalkkaa ei yllä olevassa taulukossa 30 ole lasketu tehtyä työtunta kohden vaan säännöllisen työajan teoreetsta kuukausityöaikaa käytäen. Säännöllisen työajan tunneissa ovat mukana palkalliset ei-tehdyt työtunnit (lomati sairaslomat jne) muta siitä puutuvat mm. ei-raportoidut ylityötunniti joista maksetaan palkkaa. Palkkarakennetlaston mukaan miesten säännöllinen työaika on noin 171i6 tunta kuussa ja naisten noin 170i3 tunta kuussai eli eroa on 0i76 %. euitenkin Tilastokeskuksen ajankäytötutkimuksen ja usean muunkin tutkimuksen mukaan miehet tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset. eoska vuosityöaika korreloi ammatin ja koulutusalaani ei kyseistä 20 % voi käytää kokonaan korjauskertoimena. Työelämätutkijat Raija 7ulkuneni 7ouko Nät ja Timo Antla kertovat tutkimuksessaan (Aikanyrjähdys)i etä kaikissa heidän tutkimissaan ammateissa miehet tekivät enemmän työtunteja kuin naiset paitsi etä naisopetajat tekivät noin 0i5 tunta viikossa enemmän työtunteja kuin miesopetajat. ”Opetajat” on kuitenkin varsin epähomogeeninen käsite käsiteltäväksi yhtenä ammatna. Staatus huomautus 3: Yllä olevassa taulukossa sanotaan olevan huomioitu ammat. Näin ei olei vaan on huomioitu ammatluokkai joka on täysin eri asia kuin ammatnimike eli ammat. Ammatnimikkeitä on Suomessa käytössä noin 15 000i muta suuresta määrästä huolimata niitä on eritäin karkealla jaolla yksityisen sektorin toimihenkilöillä. eopio palkkarakennetlaston selosteesta: ”Ammatluokitus muodostetaan palkkaelastoissa ammatnimikkeistöstä otamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakenneelastossa ei julkaista alakohtaisia ammat-m tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

ammata kuvaa ainoastaan ammatluokitus.” Eli taulukossa ei olekaan ammatjako (ammatnimikejako) vaan ammatluokkajako. Esimerkiksi ammatluokkana on insinööri henkilölläi jonka oikea ammat on tehdaspäällikkö. Ammatluokat ovat koulutuspohjaisia ja kuvaavat huonost ammatejai puutuvathan ammatluokista esimerkiksi kaikki keskijohdon esimiesammatt kuten päälliköt. Työolotutkimuksen mukaan palkansaajista yli 30 % tekee esimiestyötä. Staatus huomautus 4: Mitä yllä olevassa tuntpalkkavertailussa ei ole vakioitu? Artkkelien kirjoitajien mukaan palkkaeroa selitävät edellä kirjoitajien taulukossa 30 käytämien vakiointen (ikäi työsuhteen luonnei koulutusastei ammat(luokka)i toimiala ja alue) lisäksi seuraavati jotka siis puutuvat yllä olevan taulukon vakioinnista: työvuosien määräi tehtyjen työtunten määräi työolosuhteisiin liityvät lisäti tehtävien vaatvuuden tasot ja väljät ammatnimikkeet. Muta ei siinä ole vielä läheskään kaikki palkkaan vaikutavat taustatekijät. EUi Ye ja ILO kertovati etä lisäksi tasa-arvoista palkkaa lasketaessa on otetava huomioon mm. epämukavien työolojen ja työaikojen lisäti työkokemusi koulutusalai esimiesasema ja alaisten lukumääräi kvalitativinen tuotavuus eli työstä suoriutuminen sekä urakkalisäti provisiot ja tuotantopalkkiot. eaikki kirjoitajien esitämät ja tässä esitetyt palkanlisät ovat ei-syrjiviäi jos näitä maksetaan samojen taulukoiden mukaan molemmille sukupuolille ja ay-liitot ovat hyväksyneet ne. Ei-syrjiviä palkanosia ei saa otaa mukaan tasa-arvoiseen palkkaerolaskelmaan yleisen oikeuskäsityksen mukaan. Staatus huomautus 5: eirjoitajat eivät sanallakaan viitaa EU-parlamentn päätöslauselmiin 2008/2012(INI) ja 2011/2285(INI). Edellisessä päätöslauselmassa kerrotaani miten sukupuolten välisessä tasa-arvoisessa palkkaerolaskelmassa tulee huomioida sekä kvanttativinen (tehdyt työtunnit) etä kvalitativinen tuotavuus (työn tehokkuusi työn laatu ja työstä selviytyminen). Päätöslauselmassa 2011/2285(INI) ”Miehille ja naisille samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka” suositellaani etä komission ja jäsenvaltoiden tulee laskea: ”Sukupuolten palkkaero, jonka ei pidä kataa ainoastaan brutotunepalkkaa ja jossa on eroteltava tasoitamaton ja netona lasketava sukupuolten palkkaero.” Työstä suoriutuminen on ollut aina mukana yksityisellä sektorilla palkan määräytymisperusteena. Nyt se on ilmestynyt mukaan Valton VTES:iin ja kunnallisella sektorilla esimerkiksi Heelsingin kaupungin vs. henkilöstöjohtaja Asta Enroos ilmoit Heelsingin Sanomissa 15.2.2019 näin: ”Helsingin kaupunki panostaa kuluvan vuoden aikana palkkauksessa henkilökohtaiseen työsuoritukseen.”

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Yhteenveto Raportn päätelmä palkkaerosta oli: ”Siinä määrin kun palkkaeroja voidaan rekisteriaineiston avulla tarkastella, voidaan täten todeta, etä naiset miehiin nähden eriarvoisessa asemassa palkkauksen suhteen.” Se on virheellinen päätelmä. Lausuntoon liityvä todistusaineisto ei ole rekisteriaineistosta lasketu ja se on lasketu epätasa-arvoisest vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja määräyksiä sekä EU-tuomioistuimen päätöksiä. Olemme edellä osoitaneeti etei Palkkarakennetlasto ole palkansaajia tasa-arvoisest kuvaavaa rekisteriaineistoai niin kuin kirjoitajat itsekin osoitavat alaviiteessään näin: ”Palkkarakennetlasto kataa ainoastaan järjestäytyneet työnantajati joten on todennäköistäi etä osa erityisest ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä jää aineiston ulkopuolelle.” Olemme osoitaneeti etä sama koskee sukupuolten palkkojen keskinäistä tasoa palkkarakennetlastossai jossa isompi osa miehistä kuin naisista on kokonaan aineiston ulkopuolella. Rekisteriaineiston tulee kataa kaikki palkansaajati näin raportn tekijät itse määritelivät rekisteriaineiston raportnsa sivulla 34. eun kirjoitajat osoitavat sivulla 17 kohtalaisen katavaa tetämystä siitäi kuinka tasaarvoinen samapalkkaisuuslaskelma tulee tehdäi miksi he eivät ole itse tehneet tetojensa mukaisest vaan tehneet päätelynsä otaen huomioon vain osan löytämistään taustamuutujista? Palkkarakennetlastossa olisi ollut mukana sellaisia taustamuutujiai kuten työaika- ja olosuhdelisäti urakkalisäti provisiot jnei jotka on määritelty ei-syrjiviksi EU-tuomioistuinta myöteni muta niitä ei ole huomioitu laskelmissa. Siten sanontaa "siinä määrin kun" eivät kirjoitajat voi rehellisest käytääi sillä esitetyä laskelmaa ei ole tehty tasa-arvoisest edes käytetävissä olleiden taustamuutujien suhteen. Lisäksi olemme osoitaneeti etä palkkarakennetlastosta puutuvilla palkkoihin vaikutavilla taustamuutujilla (varsinkin tehdyillä työtunneilla) on niin suuria vaikutuksia tuntpalkkaani etei raportn päätelmällä ole mitään teteellistä arvoai kun verrataan suomalaisten miesten ja naisten palkkoja.

Palkkarakennetlasto ei sovellu työsyrjinnän seurantamalliin rekistereihin perustuvaksi tetolähteeksi koko työmarkkinakentän tasolle. Palkkarakennetlaston tedoilla ei voi tehdä tasa-arvoista samapalkkaisuusvertailuai kuten kirjoitajat itsekin toteavat sivulla 17. Sen avulla ei saada tetoa eriarvoisesta palkkakohtelusta yhteiskunnassa katavast ja objektivisest. Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry ehdotaa Työ- ja elinkeinoministeriöllei etä se tlaa Tilastokeskuksesta edustavan otoksen palkka-aineistoai jossa on mukana dataa niistä taustamuutujistai joiden vaikutus tulee poistaa tasa-arvoisesta palkkavertailusta. Tästä aineistosta tulee tehdä puolueeton tutkimus palkkasyrjinnästä. Tätä vaati EU:n tasa-arvodirektivi 2006/54/EYi joka sanoo kohdassa 37: ”Jota syitä miesten ja naisten erilaiseen kohteluun työhön ja ammatin liityvissä kysymyksissä ymmärretäisiin paremmin, olisi kehitetävä ja analysoitava vertailukelpoisia sukupuoleen perustuvia eetoja ja elastoja ja asetetava ne saataville asianmukaisilla tasoilla.” Direktiviä täydentää EU-parlamentn päätöslauselma 2011/2285(INI) ”Miehille ja naisille samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka”i jossa sanotaani etä komission ja jäsenvaltoiden tulee laskea: ”Sukupuolten palkkaero, jonka ei pidä kataa ainoastaan brutotunepalkkaa ja jossa on eroteltava tasoitamaton ja netona lasketava sukupuolten palkkaero.” Tällä hetkellä Suomi ei täytä näitä tasa-arvodirektivin eikä sitä täydentävän EUpäätöslauselman määräyksiä.

(Heuom. Tämän numeron seuraavan artkkelin lopussa on melko katava taulukko kokonaisansioon vaikutavista taustamuutujistai jotka eivät ole esteenä maksaa erisuuruisia ansioita)

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry (STAATUS)

2.5.2019

Arviomme STM:n samapalkkaisuusraportsta 2019:28 Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen Tässä numerossa arvioimme vain artkkelia 1:

Viitamaa-Tervonen: Samapalkkaisuudesta Lyhyt yhteenveto arviostamme: Osoitamme vääriksi kaikki seuraavat artkkelin väiteet: - ”Työmarkkinoiden noin kuudentoista prosenen palkkaero kertoo kokoaikaisten palkansaajanaisten ja -mmiesten säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eron” - ”Tämä mitaamistapa kuvaa koko työmarkkinoiden palkkaeroa” -m ”Samapalkkaisuusohjelmien käytämä perusindikaatori nojaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin.” ”Mistä naisten ja miesten välinen kuudentoista prosenen palkkaero kertoo?” "Palkkaeron taustalla on rakenteellisia tekijöitä. Tällaisia ovat työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammateihin sekä rakenteellinen palkkaeriarvoisuus, jossa naisenemmistöiset alat ovat keskimäärin huonommin palkatuja kuin miesten alat." -m ”Ansiotasoindeksi ei sisällä kuitenkaan ylitöitä.” -m ”Osa-maikaiset palkansaajat eivät ole ansiotasoindeksissä mukana, toisin sanoen mahdolliset työpanoserot eivät vaikuta mitaustulokseen.” -m ”Sukupuolten palkoissa on elastollisese merkitävää eroa silloinkin, kun joukko keskeisiä taustamuutujia on otetu huomioon. (Viitaus TEM-mraportin Työ ja yritäjyys 53/2014) Sitä nimitetään selitämätömäksi palkkaeroksi." -m ”Myös samoissa tehtävissä toimivien naisten ja miesten välillä on palkkaeroa kun tarkastellaan koko työmarkkinoita.” -m ”Ansiotasoindeksiä voidaan pitää hyvänä mitarina kuvaamaan kokoaikaisten naisten ja miesten ansioiden muutoksia.” eun Out Viitamaa-Tervonen ei ymmärräi mitä eroa on ansiotasolla ja palkkatasolla ja kuinka miesten/naisten ansiotasosta saadaan ei-syrjivät taustamuutujat vakioimalla miesten/naisten palkkatasoi on hänen tekstnsä ymmärtäminen haastavaa. Lopuksi osoitamme taulukon muodossai kuinka Suomea sitovat kansaainväliset ja kotmaiset säädökseti päätökseti sopimukset ja tuomioistuinkäytännöt määriteleväti miten tasaarvoinen miesten ja naisten palkkaero lasketaan.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

_____________________________________________________ (Seuraavassa ote hänen artkkelistaani jota arvioimme tässä numerossa) 1.1 Johdanto Työmarkkinoiden noin kuudentoista prosenen palkkaero kertoo kokoaikaisten palkansaajanaisten ja -mmiesten säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eron. Tämä mitaamistapa kuvaa koko työmarkkinoiden palkkaeroa ja autaa näkemään palkkaerot paitsi samassa, myös samanarvoisessa työssä. Tärkeä kysymys onkin, miksi monilla naisenemmistöisillä aloilla ja ammateissa palkkaus on matalampi kuin miesenemmistöisillä aloilla ja ammateissa. Kunta-malan ja yksityisen palvelusektorin naispalkansaajien ansiot ovat keskimäärin pienemmät kuin teollisuudessa ja valeolla työskentelevien miesten ansiot. Kunta-malan 420 000 palkansaajasta noin kahdeksankymmentä prosenta on naisia. Kunta-malan naisten palkkataso selitää suurelta osin naisten keskiansioita koko työmarkkinoilla. Mistä naisten ja miesten välinen kuudentoista prosenen palkkaero kertoo? Palkkaeron taustalla on rakenteellisia tekijöitä. Tällaisia ovat työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammateihin sekä rakenteellinen palkkaeriarvoisuus, jossa naisenemmistöiset alat ovat keskimäärin huonommin palkatuja kuin miesten alat. Myös naisten miehiä suurempi hoivavastuu on rakenteellinen kysymys. Sukupuolten palkoissa on elastollisese merkitävää eroa silloinkin, kun joukko keskeisiä taustamuutujia on otetu huomioon4. Sitä nimitetään selitämätömäksi palkkaeroksi. Tällaisia vakioituja taustamuutujia ovat palkansaajan ikä, työsuhteen luonne, koulutus, ammat, toimiala ja toimipaikan sijaine. Myös samoissa tehtävissä toimivien naisten ja miesten välillä on palkkaeroa kun tarkastellaan koko työmarkkinoita. Koko työmarkkinoita koskeva palkkaero ei kerro tasa-marvolain tarkoitamasta syrjinnästä tai siitä, etä naisia ja miehiä kohdeltaisiin yksitäisissä tapauksissa tarkoituksellisese eri tavoin. Työelämässä esiintyy kuitenkin myös palkkasyrjintää erityisese vaaevuudeltaan samanarvoisten töiden ja työtehtävien välillä. Viite 4 Pieeläinen & Keski-mPetäjä 2014. 1.2 Samapalkkaisuuskäsiteestä Samapalkkaisuusvaaemus samasta palkasta samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumata on yli vuosisata siten syntynyt vaaemus. Se tarkoitaa pyrkimystä toteutaa oikeudenmukainen ja tasa-marvoinen palkkaus sukupuolten välillä. Poliitsena käsiteenä samapalkkaisuus edellytää eriarvoistaviin palkkarakenteisiin puutumista ja niiden korjaamista. Samapalkkaisuus on ihmis-m ja perusoikeus. Se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä EU:n perussopimuksiin ja direkeiveihin.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Työelämän tasa-marvodirekeivin5 mukaan miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate tarkoitaa sukupuoleen perustuvan välitömän tai välillisen syrjinnän poistamista kaikista samasta tai samanarvoisesta työstä maksetavaan korvaukseen vaikutavista tekijöistä ja ehdoista. Sen mukaan palkalla tulee olla yksi alkulähde. Suomea sitovat kansainväliset ja EU-msopimusvelvoiteet ovat kansallisen syrjinnän kieltävän lainsäädännön taustalla. Kansallisella tasolla samapalkkaisuuta säädellään perustuslaissa ja tasa-marvolaissa. Viite 5 Työelämän tasa-marvodirekeivi 2006/54/EY. Euroopan parlamenen ja neuvoston direkeivi 2006/54/EY, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaateen täytäntöönpanosta työhön ja ammatin liityvissä asioissa (uudelleen laaditu toisinto). 1.3 Sukupuolten palkkaeron mitareista Tasa-marvon ja palkkatasa-marvon mitarit eivät ole viatomia. Sukupuolten palkkaerot osoitautuvat varsin erilaisiksi riippuen siitä, mitä ja miten eri ansioita tarkastellaan. Samapalkkaisuusohjelmien käytämä perusindikaatori nojaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin. Se kataa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan peruspalkan, säännölliset tehtävään ja olosuhteisiin sekä palvelusvuosiin perustuvat lisät ja tulospalkkiot. Ansiotasoindeksi ei sisällä kuitenkaan ylitöitä eikä lomarahoja eikä opeotuloja, joiden mukaan otaminen kasvataisi sukupuolikuilua. Osa-maikaiset palkansaajat eivät ole ansiotasoindeksissä mukana, toisin sanoen mahdolliset työpanoserot eivät vaikuta mitaustulokseen. Ansiotasoindeksiä voidaan pitää hyvänä mitarina kuvaamaan kokoaikaisten naisten ja miesten ansioiden muutoksia6. Koko työmarkkinoita koskeva mitari saataa peitää alleen erisuuntaista ja -mtahesta kehitystä eri toimialoilla ja työntekijäryhmissä. Palkkaeron kaventuminen voi johtua myös rakenteellisista muutoksista, kuten naisten koulutustason tai organisaaeoaseman muutoksista, eikä sinänsä samasta tai samanarvoisesta työstä maksetavien palkkojen lähentymisestä. Mitä pienempiin osiin sukupuolten palkkaeron tarkastelu hajotetaan, sitä pienemmäksi tulee palkkaero. Laajimmillaan sukupuolten ansioiden erot ovat kun tarkastellaan vuositason kokonaisansioita. Eläketurvakeskuksen ansiotuloeedoissa ovat mukana myös osa-maikaisesta työstä maksetut tunepalkat sekä tulospalkkiot ja luontoisedut. Mukana ovat kaikkiedut, jotka kartutavat eläketä, lukuunotamata yritystuloja ja maanviljelijöiden tuloja. Kokonaisansioissa sukupuolten ero on noin kaksikymmentäneljä prosenta koko työmarkkinoilla. Eroa ansioissa kasvataa erityisese osa-maikatyön, perhevapaiden ja määräaikaisten työsuhteiden kasautuminen naisille7.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Viite 6 Tilastokeskus, Laatuseloste: Ansiotasoindeksi 2018. Viite 7 Eläketurvakeskus, elasto 2017.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry (Staatus) arvioi yllä olevaa osaa Out Viitamaa-Tervosen artkkelista näin: Staatuskomment 1 Ensimmäinen lause: ”Työmarkkinoiden noin kuudentoista prosenen palkkaero kertoo kokoaikaisten palkansaajanaisten ja -mmiesten säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eron” on virheellinen. eyseessä ei ole säännöllisen työajan ansioi jos säännöllinen työaika määritellään niin kuin se on määritelty Työaikalaissa ja työmarkkinaosapuolten välisissä yleissitovissa työehtosopimuksissai joissa viikkotyöaika ei saa ylitää 40 tunta. Tilastokeskuksen palkka-aineisto sisältää noin 200 000 palkansaajaai joilla joko ei ole työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa lainkaan tai he ovat kokonaan tai ositain työaikalain ulkopuolellai joten heitä eivät koske määräykset säännöllisestä työajasta ja sen seurannasta. Osalla heistä on kokonaistyöajan palkkai joka sisältää myös korvauksen ylitöistä eikä Työaikalain mukaan heidän työaikaansa tarvitse valvoa. Ote ansiotasoindeksitlaston laatuselosteesta: ”Tilastoon sisältyy myös kokonaistyöaikaa tekeviä palkansaajia. Jos näillä palkansaajilla ylitöistä maksetavaa korvausta ei ole erikseen määritelty, ylitöistä maksetavia ansioita ei ole voitu poistaa säännöllisen työajan ansiosta.” eyseessä ei siis ole säännöllisen työajan ansioi sillä ylityökorvauksia ei makseta säännölliseltä työajalta. Oikea kuvaus: ”Ansiotasoindeksitlaston ansio on palkansaajan kuukauden kokonaisansioi josta on vähennety tuntperustaisest maksetut ylityökorvaukset." Näiden vertaaminen sukupuolitain ei ole tasa-arvoista palkkavertailua. Staatuskomment 2 Lause ”Tämä mitaamistapa kuvaa koko työmarkkinoiden palkkaeroa” on virheellinen. Ensiksikin se ei kuvaa koko työmarkkinoita. Tilastokeskuksen palkka-aineisto kataa täydennysotannan jälkeen laajennetuna noin 1.6 miljoonaa palkansaajaa noin 2i2 miljoonasta palkansaajasta. eun Valto- ja kuntasektori ovat valton tuntpalkkaisia lukuun otamata miltei täysin kataviai niin yksityisen sektorin noin 1i6 miljoonasta palkansaajasta aineisto kataa vain noin 1i1 miljoonaa palkansaajaa. Puoli miljoonaa yksityisen sektorin palkansaajaa on vailla edustusta. Eli enemmän kuin valtolla ja kunnilla yhteensä on palkansaajia. Näistä valtaosa on miehiä. Hee ovat pääosin pienten yritysten sekä järjestäytymätömien työnantajien kaikenkokoisten yritysten leiristä. Esimerkiksi Teknologiateollisuusliitoni joka on suurin Ee:n Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

jäsenjärjestöistäi palkkatedon keruussa sanotaani etä vastaaminen on vapaehtoista alle 30 hengen yrityksille. Aineistosta puutuvat kaikenkokoisten järjestäytymätömien työnantajayritysten palkansaajati kun alan järjestäytymisaste on yli 70 %. eun alan järjestäytymisaste on alle 70 %i Tilastokeskus suoritaa täydennysotannani muta silloinkin vain yli 5 hengen yrityksiin. Otoksen määritelmän mukaan jokaisella populaaton jäsenellä tulee olla samanlainen todennäköisyys päästä otannan kohteeksi. Palkkarakenneaineistossa noin 1i3 miljoonalla palkansaajalla on todennäköisyys 100 %i noin 300 000:lla todennäköisyys noin 10-30 % ja noin puolella miljoonalla todennäköisyys on 0 %. Ansiotasotlaston aineisto ei ole edustava otanta suomalaisista mies- ja naispalkansaajista eikä sitä voi käytää kuvaamaan koko työmarkkinakentän palkansaajakuntaa. Toiseksi kyseessä ei ole palkkaeron mitaamisesta vaan ansiotason mitaamisestai aivan niin kuin tlaston nimi ”Ansiotasoindeksitlasto” sanoo. EU:n virallinen palkkaero mitataan tuntpalkoista ”unadjusted gender hourly wage gap”. Vaikka ansiotasoindeksissä yritetään huomioida ero säännöllisessä työajassai siinä ei ole onnistutu. Tilastokeskuksen palkka-aineiston mukaan miesten säännöllinen työaika on noin 171i6 tunta ja naisten 170i3 tuntai eroa alle 0i8 %. Todelliset miesten ja naisten vuosityöajat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa. Useat eri tutkimukset ovat osoitaneeti etä miehet tekevät vuodessa noin 20 % enemmän työtunteja kuin naiset. Tilastokeskus teki vuonna 2014 pienen täydennysotannan verohallinnon rekistereistäi jossa tutkitin alle 5 hengen yritysten palkansaajia. Tässä lainaus palkkarakennetlaston kotsivuilta: ”Aineistosta on saatu noin 26 000 palkansaajan eedot palkkarakenneelastoon. Perusjoukon tasolle korotetuna aineisto vastaa noin 60 000 palkansaajaa.” ”Vuoden 2014 palkkarakenneelaston osalta Palkka.f-maineisto vaikut kaikkien kokoaikaisten palkansaajien kokonansioiden keskiarvoon noin 15 euroa alentavase. Yksitäisissä ammatluokissa vaikutus oli selkeäse suurempaa. Esimerkiksi rakennustyöntekijöiden, työkoneiden kuljetajien, maalarien ja rakennuspuhdistajien keskiarvoansiot pienenivät 50–100 euroa Palkka.f-maineiston mukaanoton myötä.” Tämä pieni otos (joka edustaa noin 12 % puutuvista palkansaajista) osoitaai etä etenkin miesalojen palkat pienenevät merkitävästi jos Tilastokeskuksen palkkaaineisto kataisi isomman osan palkansaajista kuin mitä se nyt tekee (nyt noin 75 %). Oikea tulkinta on ”Tämä mitaamistapa kuvaa Tilastokeskuksen palkka-aineistosta lasketua miesten ja naisten brutoansiotasoa. Tilastokeskuksen aineisto ei ole edustava otanta koko työmarkkinakentän palkansaajista.” Staatuskomment 3

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

”Samapalkkaisuusohjelmien käytämä perusindikaatori nojaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin.” ”Mistä naisten ja miesten välinen kuudentoista prosenen palkkaero kertoo?” eyseessä siis ei ole palkkaero vaan ero ansiotasossa. Mistä kuudentoista prosentn ero ansiotasossa kertoo? eun vertaamme miesten ja naisten kuukauden kokonaisansioitai joista on poistetu tuntperustaisest maksetut ylityöti vertailu ei ole tasa-arvoisest tehtyi sillä siinä ei huomioida tehtyjen työtunten erosta kuin alle 0i8 %. Todellinen ero on noin 20 %. Tasa-arvoisessa palkkavertailussa tulee otaa huomioon mm. seuraavat tekijät (katso taulukko lausunnon antajista artkkelin lopussa): Ylityöt evanttativinen tuotavuus eli tehdyt työtunnit evalitativinen tuotavuusi työn laatu ja työstä suoriutuminen mukaan luetuna eoulutus eoulutusala Työkokemus Ammatllinen osaaminen Virkaikä Työtyyppi Työeläke-etuudet Epäsopivan työajan lisät Epämukavan työolosuhteen lisät Muut ei-syrjivät lisät Tehtävän vaatvuustasoi esimiesasema ja alaisten lukumäärä mukaan luetuna Puute alan/ammatn työvoimasta Samapalkkaisuusohjelman käytämä mitari kertoo kuudentoista prosentn erosta ansiotasossa. Silloin emme ota huomioon yllä luetelluista viidestätoista taustamuutujasta kuin osan ylitöistä (vaikutus noin 1 % palkkasummastai todellinen ero miesten ja naisten ylityötunneissa on noin 10 %i ylityölisillä korotetuna noin 17 %. Prosentt on lasketu vuosityötunneista) ja alle prosentn eron miesten ja naisten erosta tehdyissä vuosityötunneissa (todellinen ero on noin 20 %). eoska yllä olevia 15 ei-syrjivää taustamuutujaa ei ole riitäväst/lainkaan huomioitu Samapalkkaisuusohjelman käytämässä ”palkkaerolaskelmassa”i tätä ei voi pitää tasaarvoisena mitarinai kun tarkastelemme asiaa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusteni päätösten ja määräysten sekä oikeuskäytännön mukaan. Se ei ole myöskään suomalaisen oikeuskäytännön mukainen tasa-arvomielessä.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Staatuskomment 4 ”Ansiotasoindeksi ei sisällä kuitenkaan ylitöitä.” Väärä väite. eymmenillä/sadoilla tuhansilla palkansaajista kuukauden kokonaisansioon sisältyy korvauksia ylitöistäi joita ei ansiotasoindeksin laatuselosteen mukaan ole voitu poistaa aineistosta. Ansiotasoindeksi laatuseloste kertoo: ”Tilastoon sisältyy myös kokonaistyöaikaa tekeviä palkansaajia. Jos näillä palkansaajilla ylitöistä maksetavaa korvausta ei ole erikseen määritelty, ylitöistä maksetavia ansioita ei ole voitu poistaa säännöllisen työajan ansiosta.” Staatuskomment 5 Sitaat artkkelista: ”Osa-maikaiset palkansaajat eivät ole ansiotasoindeksissä mukana, toisin sanoen mahdolliset työpanoserot eivät vaikuta mitaustulokseen.” Tämä on virheellinen väite. Sei etä osa-aikaiset poistetaan aineistostai ei poista eroa miesten ja naisten työpanoksessa. Ansiotasoindeksitlastosta lasketussa miesten ja naisten palkkaerossa ei huomioida täytä eroa miesten ja naisten työpanoksessa. Miesten työpanos on artkkelin palkkaerovertailun aineistossa noin 20 % suurempi kuin naisten työpanos. Sei etä työpanoserot eivät vaikuta heidän mitaustulokseensa on totai koska tehtyjä työtunteja ei ole mukana heidän laskennassaan. Muta sitä kirjoitaja tuskin kryptsellä huomautuksellaan tarkoit. Aikaisemmin Samapalkkaisuusohjelma on väitänyti etä miesten ja naisten työpanos on heidän käytämässään ”palkkavertailussa” sama. Samapalkkaisuusohjelman puheenjohtaja tohtori Pent Arajärvi sanoi kirjoituksessaan Heelsingin Sanomissa 14.4.2010 näin: ”Jota erilaiset työtunemäärät eivät vaikutaisi, on katsotu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan tuloja.” YLE:n haastatelussa 2012 Samapalkkaisuusohjelman koordinaatori Out Viitamaa-Tervonen sanoi näin: "Samapalkkaohjelman mitari on vuonna 2006 sovitu ja työpanos on tässä vakioitu tässä ansiotasoindeksissä." 7a hän sanoi YLE:lle vuonna 2015 antamassaan kirjallisessa lausunnossa näin: "Jota erilaiset työtunemäärät eivät vaikutaisi, on katsotu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan ansioita." Tämän Viitamaa-Tervosen lausuman perusteella YLE:n ei tarvinnut oikaista toimitaja eirsi Heeikelin TV:ssä esitämää väitetä: "Jos nainen saa euron, mies saa euro kaksikymmentä sentä. Ja kaikki te hyvät katsojat, jotka sanote ja olete meillekin kommentoineet tätä asiaa tänä päivänä, etä tämä johtuu siitä, etä miehet tekevät enemmän töitä, niin minulla on teille huonoja uuesia. Niin tästä luvusta on tosiaan siivotu kaikki nämä työtunnit. Eli määrät eivät tässä vaikuta, vaan näin se on." Myös Feministsen puolueen puheenjohtaja eatju Aro väit TV:ssä 8.12.2017i etä tehdyt työtunnit on vakioitu siinä palkkaerossai jossa naisen euro on 80 sentä. Arvioimassamme Viitamaa-Tervosen artkkelissa tämä yllätävän yleinen harhakuvitelma samasta työpanoksesta on nyt saanut uuden muodon: Mahdolliset

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

työpanoserot eivät vaikuta mitaustulokseen. Suomeksi siis väitetääni etä miesten ja naisten työpanos on vakioitu samansuuruiseksi ansiotasoindeksitlastosta lasketussa noin 16 % palkkaerossa. Väite on täysin paikkaansa pitämätön. On totai etä osa työpanoseroista on yritety vakioida ero säännöllisessä työajassa. Muta se on tehty epäonnistuneest. Tilastokeskuksen palkka-aineiston mukaan miesten säännöllinen työaika on noin 171i6 tunta ja naisten 170i3 tuntai eroa alle 0i8 %. Tehtyjen työtunten työpanoserosta on pystyty häivytämään vain alle prosent. Paljonko ero miesten ja naisten työpanoksessa on oikeast? Työpanos koostuu tehdyistä normiahkeruudella tehdyistä työtunneista ja siitä lisästäi joka syntyyi kun normaali työteho ylitetään. 7os mitaamme työpanoksen suuruuta kvanttativisesti se voidaan laskea kaavalla: Työpanos = tehtyjen työtunten lukumäärä x työn kvalitativisen tuotavuuden kerroin. eerroin on 1i kun tunnin työpanos tehdään alimmalla esimiehen hyväksymällä intensiteetllä. eerroin on yli yhdeni kun työteho kasvaa normitasostaani kuten se tekee esimerkiksi urakkatyössä. Nykytermi ”työstä suoriutuminen” mitaa sitäi ylitääkö palkansaaja normaalin työtehon. Miesten ja naisten tehdyistä työtunneista (kvanttativisesta tuotavuudesta) on useitakin tutkimuksia. Tässä viisi esimerkkiä: 1. eirjassa "Suomalainen nainen ja mies" (WSOY Porvooi 1968) Elina Heaavio-Mannila sanoo havaitsemastaan erosta miesten ja naisten ansioissa: ”Tässä ei ole selvitety sitä, tekevätkö miehet ja naiset yhtä paljon työtä näiden erisuuruisten palkintojen saavutamiseksi. Eräät eedot esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien työstä osoitavat, etä naisten pienemmät tulot liityvät siihen, etä he tekevät päivitäin vähemmän työtä kuin miehet (Haavio-mMannila 1964, Kääriä 1965/66).” Tämän Heaavio-Mannilan hypoteesin mukaan myös yleisen palkkaeron syynä voi siis olla miesten ja naisten erisuuruinen työpanos. 2. Iiris Niemen tutkimuksen (1993) mukaan syys-marraskuun aineistosta 1987 lasketuna kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät noin 80 % miesten viikkotyötunneista. eun huomioimme esim. naisten pidempien vuosilomien vaikutukseti ero on 2-3 % suurempi koko vuoden aineistosta lasketuna. Niemi I. 1993) Systematc Error in Behavioural Measurement: Comparing Results from Interview and Time Budget Studies. Magazine: Social Indicators Researchi number 30i November 1993. Dordrechti the Netherlands: eluwer Academic Publishersi sivut 229-244 3. Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Ajankäytön muutokset 1990-luvulla" (Heakapaino Oyi Heelsinki 2001) on sivulla 21 taulukkoi jonka mukaan palkansaajanaiset tekivät 3/1999 - 2/2000 välisenä vuoden jakson aikana noin 79 % palkansaajamiesten vuosityötunneista. 4. EU-tutkimuksessa työtapaturmista Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori eaisa eauppinen ym. ovat käytäneet sivulla 35 tetoai etä naiset tekevät noin 75-80 % Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

miesten työtunneista. Tutkimuksessaan he ovat muuntaneet tapaturmaluvut henkeä koht luvuiksi tehtyä työtunta koht. eauppineni eaisa; eumpulaineni Riita; Heoutmani Irene & Copseyi Sarah (2003): "Gender issues in safety and health at work. A review." European Agency for Safety and Heealth at work. Luxemburg: Ofce for Ofcial Publicatons of the European Communites. 5. eirjassa Pasi Pyöriä (toim.) "Työelämän myytt ja todellisuus" (Gaudeamus 2017) on taulukkoi jossa palkansaajanaisten tehdyt työtunnit vuonna 1999 olivat 79i6 % miesten työtunneista. Eli miesten vuosityötunnit olivat noin 25% suuremmat. Luku 8: Yritäjien työaika ja tuloti Satu Ojalai Pasi Pyöriäi Heanna-Mari Ikonen ja Tuija eoivunen. eirjan artkkelit ovat vertaisarvioituja. Entä työteho tunnissa (kvalitativinen tuotavuus)? Tilastokeskuksen palkka-aineiston urakkapalkkioiden ja myyntprovisioiden määristä voidaan päätelläi etä samaa aikayksikköä kohden miesten työteho on suurempi kuin naisten. 7uha 7okinen tutki väitöstutkimuksessaan (2017): ” Essays on wagesi promotons and performance evaluatons” yliopistotutkijoiden palkkaeroja. Heän sanoo mm. näin: ”Naistutkijat tuotavat vähemmän vertaisarvioituja eedearekkeleita kuin vastaavissa akateemisissa työtehtävissä työskentelevät ja taustaltaan samankaltaiset miehet.” Päivi VuorinenLampela tutki väitöskirjassaan (2018): ”eorkeakoulutetujen eriytyvät työelämätulokset” korkeakoulusta valmistuneiden miesten ja naisten palkkaeroja työelämässä. ”Kun julkisissa laitoksissa, joihin vielä vuonna 2009 kuului myös yliopisto, on siirryty uuteen suoriutumisen huomioivaan palkkausjärjestelmään, on myös tämä mitä todennäköisimmin kasvatanut palkkaeroja miesten hyväksi.” Näistä esimerkeistäi voimme päätelläi etä miesten työtehokerroin työpanoksen laskennassa on suurempi kuin naisten kerroin. Toisin kuin Viitamaa-Tervonen väitääi miesten ja naisten työpanoksen eroa ei ole vakioitu kuin alle prosentn verran ansiotasoindeksitlastosta lasketussa erossa ansiotasossa (16 % miesten hyväksi). Todellisuudessa miesten työpanos on noin 20 % suurempi kuin naisten työpanos tuossa vertailulaskelmassa. Enemmänkini jos ero miesten ja naisten kvalitativisessa tuotavuudessa otetaan huomioon. Staatuskomment 6 Sitaat artkkelista: ”Sukupuolten palkoissa on elastollisese merkitävää eroa silloinkin, kun joukko keskeisiä taustamuutujia on otetu huomioon. (Viitaus TEM-m raportin Työ ja yritäjyys 53/2014) Sitä nimitetään selitämätömäksi palkkaeroksi. Tällaisia vakioituja taustamuutujia ovat palkansaajan ikä, työsuhteen luonne, koulutus, ammat, toimiala ja toimipaikan sijaine. ”

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Olemme käsitelleet TEM-raporta toisessa artkkelissamme tässä numerossa. eyseinen TEM-raport ei ole teteellisest kestävällä tasolla ilmaisemaan mitään palkkaeroa miesten ja naisten välillä. eyseessä ei ole selitymätön palkkaeroi sillä palkkaeron taustamuutujista ei oltu käytety hyväksi edes kaikkia kirjoitajien nimeämiä palkkarakenneaineistosta löytyviä muutujia. Lisäksi lisämuutujista puutui esimerkiksi kvanttativisen ja kvalitativisen tuotavuuden erot miesten ja naisten välilläi jotka ovat yli 20 % miesten hyväksi useiden eri tutkimusten mukaan. Palkkaero on selitymätöntä vasta kun kaikki yleisest tunnetujen taustamuutujien vaikutukset on tutkitu. Eikä selitymätönkään osa palkkaerosta kerro vältämätä vielä syrjinnästä. Esimerkiksi tutkimuksen ”Sukupuolten palkkaeron tlastoint ja analyysi” (Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvojulkaisuja 2001:7) tekijä 7uhana Vartainen sanoo näin: ”Selitymätömän osan taustalla voi olla useita syitä: 1. Todellista erilaista kohtelua eli syrjintää siinä mielessäi etä ominaisuuksiltaan samankaltaiset naiset ja miehet saavat erilaista palkkaa. 2. Työtehtävien ja toimenkuvan erilaisuusi jota tutkija ei havaitse (esim. työn rasitavuus). 3. Naisten ja miesten ominaisuuksien erilaisuusi jota tutkija ei havaitse (esim. stressinsietokyky). Staatuskomment 7 Viimeinen lause: ”Myös samoissa tehtävissä toimivien naisten ja miesten välillä on palkkaeroa kun tarkastellaan koko työmarkkinoita.” on teteellistä todistusta vailla. Ei Suomessa ole tehty yhtään tasa-arvoisest tehtyä tutkimusta samoissa tehtävissä toimivien miesten ja naisten välillä koko työmarkkinoiden tasolla. Sama tehtävä ei ole sama asia kuin sama ammat tai sama ammatluokka. Staatuskomment 8 ”Ansiotasoindeksiä voidaan pitää hyvänä mitarina kuvaamaan kokoaikaisten naisten ja miesten ansioiden muutoksia”. Lause ei ole tota. Tämä on tota: Ansiotasoindeksiä voidaan pitää hyvänä mitarina kuvaamaan Tilastokeskuksen palkka-aineistossa olevien kokoaikaisten miesten ja naisten kuukausiansioiden muutoksia. Tilastokeskuksen palkka-aineisto ei kuitenkaan ole edustava otos koko työmarkkinakentän palkansaajista. Ansiotasoindeksi mitaa siis ansioiden muutoksia. Muta miesten ja naisten kuukausiansioita se ei mitaa tasaarvoisest edes Tilastokeskuksen aineiston osalta. Staatuskomment 9 ”Tärkeä kysymys onkin, miksi monilla naisenemmistöisillä aloilla ja ammateissa palkkaus on matalampi kuin miesenemmistöisillä aloilla ja ammateissa. Kunta-malan ja yksityisen palvelusektorin naispalkansaajien ansiot ovat keskimäärin pienemmät kuin teollisuudessa ja valeolla työskentelevien miesten ansiot. Kunta-malan 420 000

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

palkansaajasta noin kahdeksankymmentä prosenta on naisia. Kunta-malan naisten palkkataso selitää suurelta osin naisten keskiansioita koko työmarkkinoilla.” eoska Suomessa ei ole tehty yhtään tasa-arvoista palkkavertailuai kyseinen pohdinta on turhaa. Pohdinnalta putoaa pohja poisi kun vertaa kunta-alan ja yksityisen sektorin vuosityötunteja. 7os kuntasektorin keskiansio onkin noin 10 % alhaisempi kuin yksityisen sektorin keskiansioi niin vastaavast kuntasektorin keskimääräinen vuosityötuntmäärä on kymmenen prosenta alhaisempi Tilastokeskuksen työvoimatlaston mukaan. 7a työvoimatlastossa palkallinen ruokatuntkin lasketaan työajaksi. Palkallista ruokatunta esiintyy mm. terveys- ja sosiaalisektoreilla. eirjoitaja ei ymmärrä palkkatason ja ansiotason eroa vaan pitää niitä samana käsiteenä. Heän sanoo: ”eunta-alan naisten palkkataso selitää ….keskiansioita…” Neljän tamperelaisen työelämätohtorin Satu Ojalani Pasi Pyöriäni Heanna-Mari Ikosen ja Tuija eoivusen vertaisarvioitu tutkimus ” Yritäjien työaika ja tulot” on julkaistu Pasi Pyöriän toimitamassa kirjassa ” Työelämän myytt ja todellisuus”i Gaudeamus 2017. Tutkimuksessa olevan taulukon mukaan vuonna 1999 palkansaajanaisten ansiotaso oli 78i8 % miesten ansiotasosta. Samasta taulukosta käy ilmii etä palkansaajanaisten vuosityöaika oli 79i6 % miesten vuosityöajasta. Niinpä näiden lukujen perusteella samojen palkansaajanaisten palkkataso oli noin 99 % miesten palkkatasosta. Tutkimuksessa ei käytety muita palkkaan vaikutavia muutujia kuin tehdyt työtunnit. Esimerkiksi ylitöiden vaikutus on huomioimata. Staatuskomment 10 " Palkkaeron taustalla on rakenteellisia tekijöitä. Tällaisia ovat työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammateihin sekä rakenteellinen palkkaeriarvoisuus, jossa naisenemmistöiset alat ovat keskimäärin huonommin palkatuja kuin miesten alat." Mitään sellaista tutkimusta ei ole olemassai jossa osoitetaisiini etä naisenemmistöiset alat ovat huonommin palkatuja. Niissä voi olla huonompi ansiotasoi muta palkkauksessa ei ole osoitetu olevan eroavuuksia. Suomessa ei ole tutkimuksin osoitetu olevan palkkaeriarvoisuuta työpaikkojeni työtehtävieni sektoreideni mies-/naisalojen eikä koko työmarkkinakentän tasoilla. Staatuskomment 11 Ansiotasoindeksitlastosta lasketuista miesten ja naisten kuukauden kokonaisansioista (unadjusted gender monthly pay gap) päästään lähemmäksi tasa-arvoista samapalkkaisuusvertailua - otamalla huomioon erilainen etuus eläkkeissäi naisilla 8-10 % eläke-etu - poistamalla tuntperustsest maksetut ylityölisät - poistamalla kuukausiansioista ei-syrjivät lisät - otamalla huomioon ero kvalitativisessa tuotavuudessa (ml. työstä suoriutuminen)

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

otamalla huomioon erot koulutuksessai koulutusalassai työkokemuksessai ammatllisessa osaamisessai virkaiässäi työtyypissäi tehtävän vaatvuustasossa (ml. esimiesasema ja alaisten lukumäärä)i puuteen alan/ammatn työvoimassa lopuksi jakamalla yllä mainituin menetelmin saatavat ei-syrjivät vuosipalkat tehdyillä vuosityötunneilla ja vertaamalla näitä keskituntansioita keskenään. Tämä on EU:n määritelemä tasa-arvoinen palkkavertailutapa (adjusted gender hourly wage gap).

Yhteenveto Samapalkkaisuusohjelman koordinaatorin Out Viitamaa-Tervosen artkkeli osoitaa sen suuruisia virheymmärryksiä työelämästä ja miesten ja naisten palkkojen ja ansioiden tlastoinnistai etä toteamme hänen tässä artkkelissa esitelemiensä Samapalkkaisuusohjelman mitareiden ja käsiteiden olevan täysin epätasa-arvoisia miesten ja naisten palkkojen vertailuun Suomen ja kansainvälisen oikeuden käytäntöjen mukaan. Tilastokeskuksen epätäydellisestä aineistosta lasketu ero ansiotasossa (unadjusted gender monthly pay gap) ei paljastai mistä palkkaan vaikutavista taustamuutujista ero miesten ja naisten välisessä 16 % erossa kuukausiansioissa syntyy. Samapalkkaisuusohjelman historia osoitaai etä syitä eroon on mahdotonta lähteä korjaamaani kun niitä syitä ei ole osatu etsiä eikä laskea. eun palkkavertailua ei tehdä tasa-arvoisesti emme edes tedäi kumpien palkkoja pitäisi yritää korotaai miesten vai naisten. 7ulkaisemalla tämän Samapalkkaisuusohjelma kehitämistä Suomessa.

epätasa-arvoista laskutapaa ylistävän raportni osoitaa vastustavansa tasa-arvoisen palkkauksen

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry (Staatus) edellytääi etä verovaroin pyöritetävä Samapalkkaisuusohjelma aloitaa sukupuolten palkkaeron tarkastelemisen tasa-arvoisesti siten kuin suomalainen oikeuskäytäntö ja Suomea sitovat kansainväliset päätökseti sopimukset ja määräykset sekä EU-oikeuden päätökset edellytävät. Lähes tasa-arvoiseen palkkavertailuun päästääni kun tlastollisest edustavasta palkka-aineistosta poistetaan ensin ylitöiden vaikutus ja siten jäljelle jääneeseen aineistoon vakioidaan alla olevan taulukon mukaiset palkkoihin vaikutavat ei-syrjivät taustamuutujat. Tasa-arvoiseen tarkasteluun Samapalkkaisuusohjelmaa velvoitaa tasa-arvodirektivin kohta 37: ”7ota syitä miesten ja naisten erilaiseen kohteluun työhön ja ammatin liityvissä kysymyksissä ymmärretäisiin paremmini olisi kehitetävä ja analysoitava

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

vertailukelpoisia sukupuoleen perustuvia tetoja ja tlastoja ja asetetava ne saataville asianmukaisilla tasoilla.”

Tätä edellytää myös EU-parlamentn päätöslauselma 2011/2285(INI) ”Miehille ja naisille samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka”i jossa sanotaani etä komission ja jäsenvaltoiden tulee laskea: ”Sukupuolten palkkaero, jonka ei pidä kataa ainoastaan brutotunepalkkaa ja jossa on eroteltava tasoitamaton ja netona lasketava sukupuolten palkkaero.” Suomen virallinen ”palkkaerolaskelma” on ”sukupuolten vakioimaton brutokuukausiansiovertailu” (unadjusted gender monthly pay gap) ja meidän alla olevassa taulukossa esitämämme on ”sukupuolten ei-syrjivillä taustamuutujilla vakioitu tuntpalkkavertailu” (adjusted gender hourly wage gap). Näiden käsiteiden ymmärtäminen ja erotaminen toisistaan on avain tasa-arvoisempaan palkkavertailuun.

Tasa-arvoisella tavalla mitatuna Suomessa ei ole palkkaeroa ainakaan miesten hyväksi eikä Suomessa ole selitymätöntä palkkaeroa. Loppuun lainauksia president Sauli Niinistöltä (HeS artkkeli 28.4.2019 Minna Pölkkii "President Niinistö: Vääristely on tullut muotin"): "... tuntuu olevan valtava houkutus siihen, etä jos jostain asiasta ei pidä, maali siirretään ensin paikalleen eli muutetaan sanomaa niin, etä saadaan osuma”. President Sauli Niinistö on sanonut myösi etä joskus halu väärin ymmärtää tuntuu olevan suurempi kuin halu ymmärtää. Liite 1: Taulukko taustamuutujista

selityksineen

kokonaisansioihin

vaikutavista

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

ei-syrjivistä

Liite 1. Taulukko kokonaisansioihin vaikuttavista ei-syrjivistä taustamuuttujista Lausujataho -->

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Taustamuutuja Tehdyt työtunnit eli kvanttativinen tuotavuus evalitativinen tuotavuus ml. työstä suoriutuminen eoulutus eoulutusala Työkokemus Ammatllinen osaaminen Virkaikä Työn tyyppi Työeläke Lisäti epäsopivat työajat Lisäti epämukava työympäristö Muut ei-syrjivät lisät Tehtävien vaatvuuden tasoti Esimiesasema ja alaisten lkm Muita (sis.ylityöt)

1 EU1

2 EU2

3 EU3

4 EU4

5 EU5

6 7 ILO Ye 100

8 TEM

9 Muu

X X

X X X X

X X

X X X

X X

Taulukon selitykset: Lausujatahot 1 EU1 = EU:n perussopimus eli Rooman sopimus § 141 tai Lissabonin sopimus § 157 2 EU2 = EU-parlamentn päätöslauselma 2008/2012(INI) 3 EU3 = EU:n työelämän tasa-arvodirektivi 2006/54/EY 4 EU4 = EU-komission pääoikeudellisen osaston julkaisu ”Tackling the gender pay gap in the European Union” 5 EU-tuomioistuimen päätökset C-262/88 ja C-236/98 6 ILO 100 –sopimus 7 Ye:n ja ILO:n webinaari verkossa htp://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/i@ed_emp/i@emp_ent/i@mult/document s/meetngdocument/wcms_156288.pdf 8 TEM-julkaisu: Pietläinen ja eeski-Petäjä ”Työsyrjintä Suomessa”i Työ ja yritäjyys 53/2014 9 Muitai mm. Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuti ex. tasa-arvovaltuutetu Tuulikki Petäjäniemii tohtoritutkijoita

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

Mitä nämä lausujatahot sanoivat? 1. EU:n perussopimus (Rooma § 141i Lissabon § 157) sanoo:”a) palkka, joka maksetaan työn tuloksen perusteella, lasketaan saman mitayksikön mukaan; b) palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä.” eohta a) viitaa kvalitativiseen tuotavuuteen. Esimerkiksi urakka-i provisio-i tulos-i tuotantopalkkioiden vaikutus on poistetava tasa-arvoisesta palkkavertailusta. eohta b) viitaa kvanttativiseen tuotavuuteeni siihen etä enemmän työtunteja tekevälle on maksetava enemmän palkkaa samalla periaateella kuin osa-aikaisen palkka lasketaan tehtyjen työtunten suhteessa. 2. EU-parlamentn päätöslauselma 2008/2012(INI): ”G. katsoo, etei palkkaero perustu pelkästään brutotunepalkkojen eroihin, vaan etä pitäisi otaa huomioon myös yksitäiset palkat, ammaellinen osaaminen, työn organisoine, ammaellinen kokemus ja tuotavuus, joita on arvioitava ei vain määrällisese (fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) vaan myös laadullisese, ” 3. EU:n työelämän tasa-arvodirektivi 2006/54/EY: 7ohdannon kohta 13: ”Yhteisöjen tuomioistuin määriteli asiassa C-m262/88 17 päivänä toukokuuta 1990 antamassaan tuomiossa, etä kaikenlaiset työeläkkeet muodostavat osan palkasta perustamissopimuksen 141 areklan mukaisese.” 4. EU-komission pääoikeudellisen osaston julkaisu ”Tackling the gender pay gap in the European Union” sanoo: ”In the EU, the gender pay gap is referred to officially as the ‘ununadjusted gender pay gap’, as it does not take into aficficount all of the fafictors that impafict on the gender pay gap, sufich as diferenfices in eduficaeon, labour market experienfice, hours worked, type of job, etfic.” 5. EU-tuomioistuimen päätökset C-262/88: Yhteisöjen tuomioistuin määriteli asiassa C-262/88 (1) 17 päivänä toukokuuta 1990 antamassaan tuomiossai etä kaikenlaiset työeläkkeet muodostavat osan palkasta perustamissopimuksen (ns. Rooman sopimus) artklan 141 mukaisest. C-236/98: EU-tuomioistuin on linjannut Ruotsia käsitelleessä tapauksessa (7ämo C-236/98) koskien yötyölisiäi etä palkkavertailuun ei pidä otaa mukaan palkanlisääi joka maksetaan epämukavista työajoista. 6. ILO 100 –sopimus: Artkla 3 momentt 1-3: ”1. Mikäli siten voidaan helpotaa tämän sopimuksen täytäntöönpanemista, on ryhdytävä toimenpiteisiin, jotka edistävät työtehtävien objekeivista arvostusta suoritetavana olevan työn perusteella. 2. Tässä arvostuksessa käytetävistä menetelmistä saavat päätää palkkaperusteiden määräämisestä vastuussa olevat viranomaiset tai, milloin sellaiset perusteet määrätään työehtosopimuksissa, näiden sopimusten osapuolet. 3. Palkkaeroja, jotka vastaavat, työntekijän sukupuolta huomioon otamata, tällaisen objekeivisen arvostuksen perusteella todetuja eroavuuksia

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS

suoritetavana olevassa työssä, ei ole pidetävä samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksetavan saman palkan periaateen vastaisina.” 7. Ye:n ja ILO:n webinaari kysyi: ”Why Gender Pay Gap?” 7a vastasi: ”Charaficterisefics of individuals and of the organizaeons; Eduficaeonal level and feld of study; Work experienfice and seniority; Number of working hours; Size of organizaeon and sefictor aficevity”... 8. TEM-julkaisu: Pietläinen ja eeski-Petäjä ”Työsyrjintä Suomessa”i Työ ja yritäjyys 53/2014: Palkkaan vaikutavia taustamuutujia ovat: Ammati asuinkuntai koulutustaustai työvuosien määräi tehtyjen työtunten määräi ala- ja yrityskohtaiset erot palkanmaksukyvyssäi tehtävien vaatvuuden tasoti väljät ammatnimikkeeti työolosuhteisiin liityvät lisät jne. 9. Muita: Poiminta Tasa-arvovaltuutetun sivuilta: ”Tasa-marvolain esitöiden mukaan hyväksytäviä syitä palkkaeroille voivat olla ainakin henkilön koulutus, ammattaito, aloiteellisuus ja sopivuus vaaevampiin tehtäviin. Myös ammattaitoisen työvoiman tarjonnan niukkuudesta johtuva kilpailuelanne voi olla tällainen syy.” Ex. tasa-arvovaltuutetu Tuulikki Petäjäniemi sanoo STM 2014:13 raportssa: ”Selvitys hallituksen samapalkkaisuusohjelman rakentamisen edellytyksistä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa” näin: ”Vakiintunut käsitys työmarkkinoilla ja oikeuskäytännössä on, etä kokoaikaisesta ja osa-maikaisesta työskentelystä sekä yli-m ja lisätöistä tai erilaisista olosuhdelisistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksytäviä.” 7uho 7okinen kertoo väitöskirjassaan yliopistotutkijoistai etä esimiehet tunnistavat ja palkitsevat työntekijöitä näiden työsuoriutumisen perusteella. Enemmän teteellisiä artkkeleita julkaisevat ja muutoinkin tuoteliaammat tutkijat saavat parempia suoriutumisarviointejai ylenevät muita todennäköisemmin ja ansaitsevat muita enemmän. Näitä olivat etenkin miestutkijat. Päivi Aalto-Nevalainen väiteli liikuntajohtajien palkkauksesta. Heän teki sen havainnoni etä alaisten lukumäärällä oli positivinen korrelaato palkkaukseen. Saman havainnon voi tehdä myös esimerkiksi kaupungin/kunnanjohtajien palkkauksessa. Isoissa kaupungeissa/kunnissa kaupungin-/kunnanjohtajien palkat ovat keskimäärin korkeammat kuin pienissä kaupungeissa/kunnissai vaikka em. johtajien toimenkuvissa ei olisi juurikaan eroja.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS