2 / 2018
TASA-ARVOSANOMAT
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura
Sisällysluetelo
Sivu
Onko miesten ja naisten palkkaero 3 % samassa ammatssaa samassa yrityksessäa niin kuin YLE uutsoi?
3
Onko naisten harrastama tasa-arvopolitikka objektivista teeetä?
6
Syyta miksi miesten ja naisten palkkaero ei ole 17 %?
11
Tasa-arvosanomat -lehta vuosikerta 2a leheen numero 2/2018 Lehteä on ilmestynyt 4 numeroa Ilmestyy osoiteessa: www.issuu.com/staatus Päätoimitaja: Pauli Sumanena staatusfi@gmail.com Kustantaja: Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry -STAATUS ISSN- 2489-6292 Taito ja kannen kuva suomalaisesta muinaiskorusta 9L
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
2
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry (STAATUS)
20.2.2018
Onko miesten ja naisten palkkaero 3 % samassa ammatssaa samassa yrityksessäa niin kuin YLE uutsoi? Lainaus Ylen uutsesta (htps://yle.f/uutset/3-10082686): ”Naisten ja miesten palkkaero on pysynyt melko vakiona vuoeesta 2010 eteenpäin. Yliaktuaari Sampo Pehkonen tlastokeskuksesta kiinnitää huomiota kahteen asiaan sukupuolten välisissä palkkaeroissa. 1. Miesten ja naisten palkkaero on suuria kun vertaillaan miesten ja naisten meeiaanien palkkaeroja keskenään. 2. 9os verrataan miehiä ja naisiaa jotka työskentelevät samalla ammatnimikkeellä samassa yrityksessäa palkkaero on Suomessa keskimäärin noin kolme prosentaa Pehkonen sanoo.” Vertailut on tehty palkkarakennetlastostaa jonka taustateeoista mainitaan seuraavaa: ” Kokonaisansioieen kuukausitlastoissa eivät ole mukana osa-aikaiset työntekijät. Palkat ovat brutopalkkoja ennen veroja ja mukaan on lasketu peruspalkkojen lisäksi kaikki palkanlisäta ylityöansiot ja luontaiseeut.” Tilastokeskuksen Sampo Pehkonen käytää sanaa palkkaero kuvaamaan brutokuukausiansioieen eroja. Se on EU:n vastaistaa sillä EU:ssa palkkaero lasketaan tasa-arvoisest tuntpalkoista sitena etä jaetaan tasa-arvoisest lasketut vuosiansiot teheyillä vuosityötunneilla. Siten koheassa yksi esitety väite miesten ja naisten palkkaerosta ei ole oikeast palkkaero vaan ero kuukausiansioissaa jonka suomalaiset feministt väitävät olevan palkkaero. Kyseessä on tuloeroa ei palkkaero. Tilastokeskus ilmoitaa virallisesta etei se laske miesten ja naisten palkkaeroaa se vaan tekee tlastoja. Kohta kaksi ei kuvaa samassa ammatssa työskentelevien palkkaeroa. YLE:n väite perustuu oletukseena etä Tilastokeskuksen ammatnimikeluetelo 2010 kuvaa Suomessa olevia ammateja. Näin ei olea sillä kyseinen ammatnimikkeistö perustuu perus- ja jatkotutkimusnimikkeisiin eikä kuvaa yksityisellä sektorilla lainkaan ammatllisia työtehtäviä. Suurin virhe ona etä nimikkeistöstä puutuu kokonaan keskijoheon ammatnimikkeeta sillä ne eivät perustu yleensä koulutukseen.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
3
YLE:n sanonta ”samassa ammatssa” ei siis pieä paikkaansaa pitää sanoa ”samalla ammatnimikkeellä 2010”. Tämän ammatnimikkeistön on kehitänyt joku EU:n byrokraattoimikuntaa joka ei tunne yksityisen yritysmaailman palkanmuoeostusta. www.stat.f/meta/luokitukset/ammat/001-2010/koko_luokitus.html Vertaapa huviksesi tähän: htps://f.wikipeeia.org/wiki/Luetelo_ammateista Tilastokeskuksen ammatnimike ei siis tarkoita työtehtävää eli ammata. Insinööri on ammatnimikea muta ei ammat. Muta esimerkiksi suunniteluinsinööri on ammat. Tämän tapaisia ammateja ei löyey ammatnimikeluetelosta. Pitääkö samalla ammatnimikkeellä maksaa samaa palkkaa? Onko teieän mielestänne perusteltuaa etä kun yritykseen palkataan insinööri Ya hänelle pitäisi maksaa samaa kuukausiansiota kuin yrityksessä ennestään työskentelevälle insinöörille X? Naisinsinööri Y on juuri valmistunut ja tulee suunnitelijaksi vailla aikaisempaa alan kokemusta. Miesinsinööri X on työskennellyt alalla 30 vuota ja tässä yrityksessä yli 20 vuota ja on eeennyt teheaspäälliköksi. Osa hänen ansioistaan perustuu siihena etä hän työskentelee itsenäisessä esimiesasemassaa saa ylityökorvauksena kiinteän summan kuukaueessa (Työaikalaki 39 §) eikä hänen työaikojaan seurata (TAL 37 §). Hän on myös eritäin kielitaitoinen ja pystyy asioimaan ulkomaisten asiakkaieen kanssa heieän äieinkielellään. Tästä hän saa ”kielilisää” palkassaan. Tilastokeskuksen palkkarakennetlastossa verrataan näitä kahta keskenään ja tulokseksi saaeaana etä tässä yrityksessä miesten ja naisten palkkaero samalla ammatnimikkeellä on 60 %. Onko se palkkasortoa? Kun Tilastokeskus laskee koko Suomeen tuon 3 % palkkaeron tällä tavallaa pitäisi lukijan osata huomataa kuinka kaukana totuueesta tuo luku on. Verrataessa miehiä ja naisia ”samoissa ammateissa” pitää lisäksi huomataa etä 1. Miehet saavat tuntperustaisest lasketuja ylityökorvauksia yli kaksi kertaa enemmän kuin naiset 2. Miehet saavat hankalaan työaikaana hankaliin työolosuhteisiin ja kvalitativiseen tuotavuuteen perustuvia lisiä useita prosenteja enemmän kuin naiset 3. Ajankäytötutkimuksen mukaan miesten kvanttativinen tuotavuus (teheyt työtunnit) on noin 25 % suurempaa kuin naisten. Siinä on eroa jopa samalla ammatnimikkeellä. THL:n professori Kaisa Kauppinen sanoo Lääkärileheessä 45/2008: ” Suomessakin mieslääkärit etenevät uralla naisia paremmin ja tekevät (viieenneksen) pieempää työpäivääa mikä myös näkyy heieän tulotasossaan.” 4. Esimiesasemiaa virkaikää ja työkokemusta on miehillä enemmän.
Paljonko palkkaero on samassa ammatssaa samassa yrityksessä? Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
4
9ota tutkimuksen aineiston miehet ja naiset tekevät oikeast samaa työtä ja muutkin taustaominaisuueet (virkaikäa esimiesasema jne) voieaan vakioieaa tutkimus tulee teheä niin suuressa yrityksessäa etä tasa-arvoisen aineiston keruu onnistuu. Muta tetenkään koskaan henkilökohtaiset palkkaan vaikutavat ominaisuueeta kuten tuotavuusa eivät selviä palkka-aineistosta. Vuonna 2004 Elinkeinoelämän keskusliiton tutkijat Mikko Mankki ja 9ari Haapasalmi tutkivat yksityisen sektorin suuryritysten palkkaaineistoa. Tässä lainaus tutkimuksesta: ”EK:n viimeisintä palkkatlastoaineistoa käytäen (2003) selvitetin sukupuolten palkkaeroa 13 suuressa yrityksessä. Selvityksen tulosten perusteella samassa tehtävässä ja samassa yrityksessä naisten palkka oli keskimäärin 98 – 104 prosenta miesten palkasta. Muutaman prosentn vaihteluväli selitynee sellaisilla tekijöilläa joista ei ole tetoa palkkatlastoaineistossa. Tulokset osoitavata etä tarkastelun kohteena olleissa yrityksissä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo toteutuu varsin hyvin.” 9ulkaistu EK:n Prima -leheessä 2006. Eikä tutkimusta kannata uusia. Laki sukupuolten tasa-arvosta sanoo yksiseliteisesta etä samassa yrityksessä samasta työstä on maksetava samaa palkkaa. Kun tasaarvovaltuutetulle tulee vuositain vain vähän kanteluitaa eivätkä ne yleensä johea huomautukseena voimme toeetaa etä laki toimii eritäin hyvin.
Olemme siis kumonneet sanonnan ”Miesten ja naisten palkkaero on 3 % samassa ammatssaa samassa yrityksessä”a sillä siihen väiteeseen ei saaea tukea tlastostaa joka noueataisi tasa-arvoisen vertailun sääntöjä. Palkkaeroa ei ole ainakaan miesten hyväksi.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
5
Onko naisten harrastama tasa-arvopolitikka objektivista teeetä?
7.3.2018
Ensiksi tarkastelemme keskustan kansaneeustajien julkilausumaa teteen valossa Kansaneeustajat Sirkka-Liisa Antlaa Hannakaisa Heikkinena Marisanna 9arvaa Anne Kalmaria Katri Kulmunia Hanna Kosonena Eeva-Maria Maijalaa Aila Paloniemi ja Ulla Parviainen antoivat kansainvälisenä naistenpäivänä 7.3.2018 seuraavan julkilausuman: "Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on yksi työelämän keskeisimmistä tasaarvotavoiteista. Naisten ansiot ovat tällä hetkellä noin 84 prosenta miesten ansioista eli sukupuolten välinen palkkaero on runsaat 16 prosenta. Tämä siitä huolimataa etä tasa-arvolain mukaan samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa pitää maksaa sama palkka." (www.ailapalosaari.net) Tässä on ainakin kolme selkeää virhetä: 1. Sea etä naisten ansiot ovat 84 % miesten ansioista ei kerro palkkaeroista yhtään mitään. Ansiotaso ja palkkataso ovat kaksi täysin toisistaan riippumatonta asiaa. lauseessa ei voi olla "eli" -sanaa välissä. On totaa etä Suomessa miehet ansaitsevat 16 % enemmän kuin naiseta muta palkkaeroa meillä ei olea sillä naisten ja miesten keskituntpalkka tehtyä työtunta koheen on samaa sillä miehet tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja (usean tutkimuksen mukaan) enemmän kuin naiset. 2. Naiskansaneeustajat antavat ymmärtääa etei Suomessa noueateta tasa-arvolakiaa jonka mukaan samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa pitää maksaa sama palkka. Lauseessa "tämä siitä huolimata". Muta se on kiistatontaa etä samassa työpaikassa samaa työtä yhtä paljon samalla laaeulla tekeville miehille ja naisille maksetaan samaa palkkaa. Kukaan ei ole toeistanut muuta tasa-arvoisella tutkimustavalla. Eivätkä tasa-arvovaltuutetulle tulleet harvat valitukset anna aiheta oletaaa eteikö laki toteutuisi Suomessa. 3. Kolmas virhe on kytkeä saman työpaikan palkkaerot koko talouta koskevaan palkkaeroon. Puutumme tarkemmin tuohon kansaneeustajien väiteeseena etä jos samalla työpaikalla maksetaan samaa palkkaa samasta työmäärästä samanarvoisessa työssäa siitä seuraaa etä Suomessa olisi palkkatasa-arvo koko taloueen tasolla. Näytämme asian parin esimerkin valossa. Esimerkit eeustavat keskimääräistä suomalaista yritystä.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
6
Esimerkki 1: Ginlaysson Oy:ssä kukin työntekijäryhmä tekee samaa tai samanarvoista työtä Ginlaysson Oy Miehet Miehet Miehet Naiset Naiset Naiset Palkkakartoitus Hlöä palkka kk palkkasumma henkilöä palkka kk palkkasumma Ryhmä A
6
10000
60 000
3
10000
30 000
Ryhmä B
20
5000
100 000
9
5000
45 000
Ryhmä C
20
3000
60 000
33
3000
99 000
Ryhmä D
60
2000
120 000
82
2000
164 000
Yhteensä
106
340 000
127
Keskipalkka
3207a55
340 000 2677a17
Ginlaysson Oy toteutaa yllä olevan palkkakartoituksen mukaan tasa-arvolakia sentntarkasta samasta työstä tai samanarvoisesta työstä naiset saavat samaa palkkaa kuin miehetkin. Ginlayssonilla ja Suomessa yhteensäa koska yritys eeustaa keskiarvosuomalaista yritystäa naisen euro on 83 sentäa joten Ginlayssonin toimitusjohtaja päätääa etä naisten pitää saaea ostaa Ginlayssonin tuoteita 17 % alennuksella. Toimitusjohtaja siis perustelee asiaa naisen logiikalla. Esimerkki 2: Sarimekko Oya jossa palkkoja maksetaan seuraavast: Sarimekko Oy Naiset Palkkakartoitus Hlöä
Naiset Naiset Miehet Miehet Miehet palkka kk palkkasumma henkilöä palkka kk palkkasumma
Ryhmä A
6
10000
60 000
3
10000
30 000
Ryhmä B
20
5000
100 000
9
5000
45 000
Ryhmä C
20
3000
60 000
33
3000
99 000
Ryhmä D
60
2000
120 000
82
2000
164 000
Yhteensä
106
340 000
127
Keskipalkka
3207a55
340 000 2677a17
Myös Sarimekko Oy toteutaa tasa-arvolakia sentntarkasta samasta työstä miehet saavat samaa palkkaa kuin naisetkin. Muta heillä naisen euro on 120 sentä.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
7
Sarimekko Oy:n toimitusjohtaja ei kuitenkaan halua alentaa tuoteieensa hintaa miehillea sillä se on miesten omaa syytäa etä ansaitsevat naisia huonommin. Yllä olevat palkkakartoitukset eivät ole näieen yritysten mies- ja naistyöntekijöieen välisiä tasa-arvoisia palkkavertailujaa sillä tasa-arvoisessa palkkavertailussa tulee EU:n perusasiakirjana EU-parlamentn päätöstena EU-tuomioistuimena YK:n ja ILO:n mukaan otaa huomioon erot teheyissä työtunneissaa erot kvalitativisessa tuotavuueessaa erot työkokemuksessa ja virkaiässäa erot peruskoulutuksessaa erot hankalissa työajoissa ja työolosuhteissa jne. Mitään näitä ei ole huomioitu Ginlayssonin eikä Sarimekon palkkasuvauksessa (suvaus = sukupuolivaikutuksen analysoint) eikä Suomen virallisessa palkkaerolaskelmassa. Kaikissa niissä verrataan ansiotasoaa ei palkkatasoa.
Toiseksi tarkastelemme Paula Koskinen Sanebergin väitöskirjassaan harrastamaa samanlaista tasa-arvopolitikkaa kuin kansaneeustajat yllä Koskinen Sanebergin väitöskirja ”The Politcs of Geneer Pay Equity” alkaa ositaisella siteerauksella EK:n johtajan Heiei Martlan blogista "Naisen euro on 97 sentä". Blogi on luetavissa täällä (kannataa lukea!): htps://ek.f/blogi/2015/02/10/naisen-euroon-97-senta/ Paula Koskinen Sanebergin väitöskirja on luetavissa täällä: htps://helea.helsinki.f/ehanken/hanele/10138/167165 Emme siteeraa väitöskirjaaa sillä siihen blogi on käännety englanniksi. Tässä osia blogista: "Usein kuulee esitetävän väitetäa jonka mukaan ”naisen euro on reilu 80 sentä” – näin Rinnekin väitää. Lause on tartuva ja rafaavaa miksi sitä tetyst toistetaan vuoeesta toiseen ilman varsinaisia perusteluja. On totaa etä työuran kokonaisansioita mitataessa naiset jäävät miehistä jälkeen keskimäärin tuon 20 prosentn verran. Ongelma ei kuitenkaan joheu siitä etä samasta työstä maksetaisiin eri palkkaa. Työmarkkinoieen jyrkkä jakautuminen sukupuolen mukaan on pääsyy siihena etä naisten ja miesten keskiansioieen tlastolliset erot näytävät suurilta. Mitä tarkempaan ala- ja tehtäväkohtaiseen vertailuun mennääna sitä pienemmäksi sukupuolten välinen palkkaero kuitenkin kutstuu. Kun vertaillaan täsmälleen samasta työstä maksetavaa palkkaaa on voitu osoitaa etä ”naisen euro” on kutakuinkin 97 sentä." Blogin loppupuolella (ei lainatu väitöskirjaan) Heiei Martla sanoo mm. näin: "Tilastoharhaa esiintyy myös siksia etä usein sekoitetaan keskenään palkka- ja ansiotasoa eikä teeetäa mistä toeellisuueessa puhutaan. Miesten korkeampi ansiotaso selityy silläa etä he yksinkertaisest tekevät enemmän töitä kuin naiset." Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
8
9a blogin viimeinen kappale kuuluu näin: "Mikäli naiset haluavat päästä lähemmäs miesten ansiotasoaa heieän tulisikin suuntautua entstä enemmän yksityiselle sektorille ja siellä perinteisille miesvaltaisille aloille. Hintana tälle valinnalle olisi vähentynyt vapaa-aikaa lyhyemmät lomat ja pieemmät työpäivät. Mikäli yhä useampi nainen tekee tällaisen valinnana kansantaloueen tasolla näkyvä ”palkkaero” kapenee. Poliitsilla päätöksillä siihen ei kuitenkaan juuri voiea vaikutaa." 9okainen loogisest ajateleva mies ja nainen ymmärtääa mitä Heiei Martla haluaa sanoa. Erot työtunneissa selitävät erot ansioissa. Hän ei missään koheassa sanoa etä kun samassa työpaikassa ja työssä naisen euro on 97 sentäa siitä seuraaa etä ero miesten ja naisten palkkaero kansantaloueen tasolla on 3 sentä. Paula Koskinen Saneberg väitää kuitenkin väitöskirjassaana etä Heiei Martlan mukaan miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa 3 sentä ja etä tämä on myös EK:n virallinen kanta. Läheeviitetä hän ei annaa mistä tämän EK:n virallisen kannan voisi löytää. Verkosta sitä ei löytynyt pitkälläkään selauksella. Tässä ote väitöskirjan logiikasta: ”The column by Martla from which the quote above is takena argues that in the same jobs women receive 97 percent of the wage that men receive; thus in facta the geneer pay gap is only 3 per cent. This represents the ofcial view of the Confeeeraton of Finnish Ineustries ...” Käsite "the geneer pay gap" on väitöskirjan käsiteluetelossa määritelty yleiseksi miesten ja naisten väliseksi palkkaeroksi. Mielestämme koko väitöskirja kompastuu turvalleen nokkospuskaana kun se alkaa näin rafaavalla logiikan petämisellä. Eikä se sieltä nouse. "Vastapuolen" suuhun pannaan sanojaa mitä he eivät ole koskaan lausuneet. Vaikka Paula Koskinen Saneberg itse yheistää työpaikkojen samapalkkaisuueen ja yleisen samapalkkaisuueen toisiinsaa loogisest ajatelevat miehet ja naiset eivät näin tee. Kuten yllä toeistmmea niillä ei ole loogista yhtymäkohtaa. Mainitakoona etä Akavan hallitus on myöntänyt OP Vakuutuksen lahjoitaman tutkimusstpenein flosofan tohtori Paula Koskinen Sanebergille. "Hän on tutkinut väitöskirjassaan samapalkkaisuuta ja suomalaista palkkapolitikkaa tasa-arvon näkökulmasta"a kerrotaan AKAVA:n teeoteessa. Vai etä tasa-arvon näkökulmasta on tutkitu samapalkkaisuuta? Väitöskirja osoitaaa etä naistutkimus ja tasa-arvo eivät sovi samojen kansien sisään. Paula Koskinen Saneberg kertoo väitöskirjassaan Suomessa olevan 17 % palkkaeroa. Muta tätä ei ole toeistetu tasa-arvoisella menetelmällä olevan olemassakaana ei työpaikoilla eikä koko
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
9
kansantaloueen tasolla. Paula Koskinen Saneberg sekoitaa ansiotason ja palkkatason toisiinsa. Hän tutkii väitöskirjassaan ansiotasojaa ei samapalkkaisuuta. Väitöskirjaan on valitu tasa-arvoiseksi palkkaeroineikaatoriksi ansiotasoineeksistä lasketu kuukausiansiovertailu. Lainaus väitöskirjasta: ”I use the same ineicator that was chosen the for the Equal Pay Programme basee on expert aevice …”. Mitään viitausta ei löyey tuohon asiantuntjalausuntoon. Mikä ”all female panel” lieneekään. Riitääkö panelin jäsenyyteena etä on nainen? Onhan tasa-arvopolitikassa puolet väestöstä vaiennetu kuoliaaksi. Ainakaan ineikaatori ei ota huomioon Samapalkkaisuusohjelman selvitysasiakirjan neuvoja. Selvityksen teki ex. tasaarvovaltuutetu varatuomari Tuulikki Petäjäniemi. Väitöskirjassa kerrotaan kylläa etä on olemassa erilaisia tapoja laskea palkkaeroa muta ei kerrotaa etä väitöskirjassa esitetyt laskelmat palkkaerosta (unaejustee geneer pay gap) on lasketu EU-perusasiakirjana EU:n palkkaeirektivina EUparlamentn palkkaeropäätöslauselman 2008/2012(INI)a eräieen EU-tuomioistuimen päätösten ja ILO 100 -sopimuksen vastaisest ja siten epätasa-arvoisella tavalla. Yleismaailmalliset epäilyta onko naistutkimus teeetä lainkaana vahvistuvat tällaisia väitöskirjoja lukiessa. 9ätämme lukijan harkitavaksia onko tällainen subjektivinen teee teeetä lainkaan vai onko se vain subjektivista feministstä tasa-arvopolitikkaa.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
10
Pauli Sumanena MTA:n tasa-arvopalkitu (- villi tlastoteteilijäa kuten sanotaan feministsen puolueen vihapuheessa) Tasa-arvon päivänä 19.3.2017
Syyta miksi miesten ja naisten palkkaero ei ole 17 %? A. Kaikki ovat yksimielisiä siitäa etä palkkoja vertailtaessa tulee tehty työpanos huomioiea 1. Elina Haavio-Mannila sanoo tutkimuksessa” Suomalainen nainen ja mies” (WSOY Porvooa 1968) naisten ja miesten palkkaerosta: ”Tässä ei ole selvitety sitäa tekevätkö miehet ja naiset yhtä paljon työtä näieen erisuuruisten palkintojen saavutamiseksi. Eräät teeot esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien työstä osoitavata etä naisten pienemmät tulot liityvät siihena etä he tekevät päivitäin vähemmän työtä kuin miehet.” 2. Anna-Maija Lehtoa Tilastokeskuksen tutkija sanoi vuonna 2012 YLE:n ohjelmassa "Ballaei ansiotasoineeksistä": "Kuka hyvänsä ymmärtää sena etä jos verrataan kaheen ryhmän tulojaa niin silloin työpanos pitää olla suurin piirtein samanlainen." htp://ohjelmaopas.yle.f/1-1772118. 3. "Palkkauksellista tasa-arvoa arvioitaessa erot työpanoksessa eivät saisi vaikutaa vertailun tuloksiin. Palkkavertailut tulisi teheä siten samaa työpanosyksikköäa kuten tehtyjä työtuntejaa koheen." Palkansaajien tutkimuslaitoksen Reija Lilja ja Eija Savaja kirjoitvat tutkimuksessa: ”Sukupuolten välinen palkkauksellinen tasa-arvo yksityisillä palvelualoilla.” (2013) 4. "Vertailukelpoisia tuloksia voieaan saaea vain tarkastelemalla työpanoksen määrän huomioivaa säännöllisen työajan palkkaa." Sosiaali- ja terveysministeriön tasaarvoyksikön projektpäällikkö Out Viitamaa-Tervonena eeuskunnassa TANE:n tlaisuueessa 25.2.2015. 5. EU:n kanta löytyy täältä: htp://www.ejbss.com/Data/Sites/1/vol4no12march2016/ ejbss-1706-16-methoestomeasurethegeneerwagegap.pef
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
11
B. YLEa Feministnen puoluea Samapalkkaisuusohjelma ja STM:n tasaarvoyksikkö väitäväta etä tehty työpanos on huomioitu Suomen virallisessa ansiotasoineeksistä lasketussa palkkavertailussa 1. Lasikato-ohjelmassa marraskuussa 2014 A-talkissa YLE:n toimitaja Kirsi Heikel sanoi: "9os nainen saa eurona mies saa euro kaksikymmentä sentä. 9a kaikki te hyvät katsojata jotka sanote ja olete meillekin kommentoineet tätä asiaa tänä päivänäa etä tämä johtuu siitäa etä miehet tekevät enemmän töitäa niin minulla on teille huonoja uutsia. Niin tästä luvusta on tosiaan siivotu kaikki nämä työtunnit. Eli määrät eivät tässä vaikutaa vaan näin se on." YLE ei suostunut oikaisemaan väitetä. YLE:n tvohjelmassa "Perjantai" 8.12.2017 Feministsen puolueen puheenjohtaja Katju Aro väita etä teheyt työtunnit on huomioitu sanonnassa ”naisen euro on 83 sentä”. 2. Samapalkkaisuusohjelman puheenjohtaja tohtori Arajärvi sanoo HS:ssa 14.4.2010: "9ota erilaiset työtuntmäärät eivät vaikutaisia on katsotu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan tuloja." 3. ”9ota erilaiset työtuntmäärät eivät vaikutaisia on katsotu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan ansioita. Ineeksiä pieetään hyvänä mitarina naisten ja miesten ansioieen kehityksen kuvaamiseen. Säännöllisen työajan kuukausiansioieen tarkastelu on vahva pohja sukupuolten ansioieen vertailuun.” STM:n tasa-arvoyksikköa projektpäällikkö Out Viitamaa-Tervonena 2015.
C. Otetaanko työpanos huomioon Suomen virallisessa ansiotasoineeksistä lasketussa kuukausipalkkavertailussa? Ei oteta muilla kuin ositain tuntpalkkaisilla. Tuntpalkkaisen kuukausipalkka teheään keinotekoisest kertomalla brutotuntpalkka tuntmäärällä 170. Tuntmäärä on paljon suurempi kuin toeellinen työpanosa joka on Suomessa tuntpalkkaisilla keskimäärin luokkaa 140 tehtyä työtunta kuukaueessa. Noin 15 vuota siten kysyin sähköpostlla Tilastokeskuksen Palkkayksiköstäa onko 170 sama tuntmääräa johon kuukausipalkkaisten palkka tasoitetaan. Vastaus olia etei tehtyjä työtunteja oteta huomioon mitenkään muuten kuina etä tuntperustaisest maksetut ylityöt poistetaan. Tällaisia ylitöitä tekevät miehet tyypillisest noin 35 vuoeessa ja naiset noin 15. Se on 1-2 % vuoeen työtunneista. 9os kiinteään kuukausipalkkaan sisältyy korvauksia ylitöistäa niitä ei voiea poistaa ansioista.
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
12
Tilastokeskuksen mukaan työpanosta eli tehtyjä työtunteja ei oteta huomioon ansiotaso-ineeksistä lasketussa palkkavertailussaa joten naisen euro ei ole 83 sentä.
D. Paljonko palkkaero ona jos teheyt työtunnit otetaan mukaan vertailuun? Useat tutkimukset (katso htp://www.hrpub.org/eownloae/20151130/SA619605042.pef) osoitavata etä kokoaikaisten palkansaajamiesten vuosityöpanos tehtyinä työtunteina on noin 20 % suurempi kuin naisten. Kun tämä huomioieaan miehet ja naiset saavat suunnilleen samaa keskituntpalkkaa. Neljä Tampereen yliopiston työelämätutkijaa Satu Ojalaa Pasi Pyöriäa Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen ovat tehneet tutkimuksen ”Yritäjien työaika ja tulot”a jossa he vertaavat yritäjiä ja palkansaajia. He ovat laskeneet Tilastokeskuksen ajankäytötutkimuksestaa etä palkansaajanaiset tekivät normaalin taloueen vuonna 1999 79a6 % miesten vuosityötunneista. He otavat työtulot Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot –tlastostaa jossa on ylityökorvaukset mukanaa ja saavat lopputuloksena etä naisten keskituntpalkka oli vuonna 1999 noin 99 % miesten keskituntpalkasta. (Kirja ”Työelämän myytt ja toeellisuus”a toimitanut Pasi Pyöriäa luku 8). EU:ssa palkkatasa-arvo lasketaan juuri tuntpalkoista ja jakajana on tasaarvoisessa laskelmassa käytetävä tehtyjä työtuntejaa juuri niin kuin tamperelaiset tutkijat tekivät. Laskentatapa on määritelty EU-parlamentn päätöslauselmassa 2008/2012(INI) koheassa G. On lisäksi huomioitavaa etei missään virallisessa palkkavertailussa oteta huomioon miesten nollapalkkaisia asevelvollisuustyötuntejaa Lissabonin sopimuksen pykälän 157 mainintaa kvalitativisesta tuotavuueestaa ILO 100-sopimuksessa mainituja ei-syrjiviä palkanosia (kuten yötyölisiä) eikä EU:n samapalkkaisuuseirektivin 2006/54/EY mainintaa eläkkeistä osana palkkaa.
E. Yhteenveto 1. EU ja suomalaiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitäa etä palkkavertailussa tulee huomioiea tehty työpanos eli teheyt työtunnit ja laskea palkkaero jakamalla tasaarvoinen palkka teheyillä työtunneilla. 2. Suomen virallisessa brutokuukausiansioista (ilman tuntperustaisest maksetuja ylityölisiä) ansiotasoineeksistä lasketussa palkkavertailussaa jonka mukaan naisen euro
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
13
on 83 sentäa tehtyjä työtunteja ei huomioieaa vaikka YLEa Feministnen puoluea Samapalkkaisuusohjelma ja STM:n tasa-arvoyksikkö niin väitävät. 3. Suomessa kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät noin 80 % miesten vuosityötunneista. 4. Naisten brutotuntpalkka (mukana kaikki palkanlisät ja tuntperustaiset ylityöt) on noin 99 % miesten brutotuntpalkasta. 5. Kun eees palkkaeroväitöskirjoja tehneet naistutkijat eivät ymmärräa mitä eroa on ansiotasolla ja palkkatasollaa emme voi vaataa etä esim. ministerita kansaneeustajata lehten toimitajat ja lukijat heitä kuunnellessaan ja lukiessaan ymmärtävät asian paremmin.
Miesten ja naisten välillä on eroa vuosiansioissa, tuntipalkassa tehtyä työtuntia kohden ei ole eroa ainakaan miesten hyväksi. Lue tarkemmin palkkatasa-arvoasiasta Tasa-arvosanomista numero 2/2017: htp://www.issuu.com/staatus/
Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry - STAATUS
14