Ääretön 1/2021 Maaliskuu by Rajatiedon Yhteistyö

rajatiedon tähtiportti

1/2021 mandelailmiö peilimäiset monoliitit Maahisten majapaikoilla pauli liikala kirjaa rajatiedon kokemuksia

Julkaisija: Rajatiedon Yhteistyö ry

tuula huhtala: tarotmestarin tie

ÄÄRETÖN 1/2021

Tässä numerossa

4-6 Tapahtumakalenterit, ajankohtaista 7

Avartuva Ihmiskuva

Kabbalah vakiopalsta: Anna itsellesi lupa olla iloinen

KehonSielu kolumni: Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi

12 Mandela-ilmiö 14

Haastattelussa Tuula Huhtala

Anna toisinajattelevalle vapaus ajatella

Äärettömyyden voima, Tuulikki Halosen runo

Kyselevä Pauli Liikala kirjaa rajatiedon kokemuksia

ÄÄRETÖN matkailu: Bridgewater Triangle

32 Lyhyesti 33 Peilimäiset monoliitit – mitä ne ovat?

Avartuva Ihmiskuva henkisyyden etsijöiden kohtaamiskeidas Helsingissä

ÄÄRETÖN maailmalla: Mystiset tapahtumat Aasiassa, osa 7

Postiosoite Rajatiedon Yhteistyö ry Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 HELSINKI ULKOASU JA TAITTO Anni Kultajoki Kansikuva Kati Hannila ÄÄRETÖN ISSN 2342-7272 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-7264 (painettu) ILMESTYMISAJANKOHDAT No 1 10.3. aineistopäivä 15.2. No 2 10.6. aineistopäivä 15.5. No 3 10.9. aineistopäivä 15.8. No 4 10.12. aineistopäivä 15.11.

Tuula Huhtala Tarot-mestarin tie

34 Mystikon mietteitä: Maahisten majapaikoilla 41 Friedrich Jürgenson, EVP-ilmiön isä

TOIMITUS Päätoimittaja Anni Kultajoki rtytoimitus@gmail.com

Bridgewater Triangle Wampanoag-heimon salaperäinen legeda

MUUTTUNEET OSOITETIEDOT rtytoimitus@gmail.com Lehti ilmestyy ilmaisena verkkojulkaisuna ja on vapaasti painettavissa/tulostettavissa. Kaupallinen käyttö tai levitys ilman julkaisijan lupaa on kielletty. Painetun lehden voi tilata hintaan 50 € (jäsenet 30 €) / vuosikerta (4 numeroa). Lisätietoja: rajatieto.fi. © Ääretön-lehti Julkaisija: Rajatiedon Yhteistyö ry FACEBOOK: Ääretön, Rajatiedon Yhteistyö, StudioRajatieto sekä Hengen ja Tiedon messut

MAINOSMYYNTI JA -YHTEISTYÖ: rtytoimitus@gmail.com

Kuvitukset Creative Commons CC0

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

pääkirjoitus

A nni k u ltajoki

Sinun missiosi on rakkaus! Tänä sekavana aikana, kun monilta menee alta työpaikat, eikä kaikki tuttu ja turvallinen ole enää itsestäänselvyyttä, ja tuntuu siltä että jokin kaoottinen voima vie meiltä aivan kaiken, jäämme jossain vaiheessa paikallemme aivan uupuneina miettimään, mitä omasta elämästä jää tämän kaiken jälkeen jäljelle? Sinä itse jäät. Me keskitymme liian usein kaiken loppumisen välttämättömyyteen, emmekä jatkumon mahdollisuuteen. Oletko koskaan nähnyt pienen kasvintaimen sojottavan asfaltin murtumakohdasta? Vaikka ympärillä ei olisi liiemmin auringonvaloa, vaan pikipölyä, bensiininkäryä ja sinne tänne ohikiitävää liikennettä, millaisella elämänvoimalla tuo pieni vihreä luontokappale pyrkii pinnan alta ylös. Se mikä määrittää elämämme, on paljolti meidän oma mielemme. Jos pääsemme irti kaikista ulkopuolelta meihin kohdistuvista odotuksista ja roolien esittämishalusta, löydämme todellisen itsemme, joka on kunkin ihmisen fyysisestä iästä huolimatta kuin pieni lapsi, joka jatkuvasti ihmettelee maailmaa, on utelias ja iloinen, eikä häpeä yhtään näyttää näitä lapsellisiakaan tunteitaan, jos sille päälle sattuu! Ainoastaan elannon takia tehtävä puuduttava työ tai elämäntilanne, jota ei ole itse valinnut, kuihduttavat sisäisen kokonaisvaltaisen rakkauden lähteen, niin että meistä tuntuu kuin osa meitä kuolisi.

Mutta tätä lähdettä voi ravita, jotta se heräisi taas eloon. Tee asioita, joita oikeasti sydämesi pohjasta rakastat. Kokeile auttaa pyyteettömästi muita ihmisiä tai eläimiä. Auttaminen tuottaa kaikkein suurinta, aivan valtavaa rakkautta ja sisäistä valoa. Kun kokee oikein suuren elämänkriisin, kaikkia ei auta pelkkä paikallaan istuminen ja meditointi. Tarvitaan myös liikettä ja käytännön "elvytystoimia". Sanotaan, että et voi rakastaa muita, ellet ensin rakasta itseäsi. Tämä toimii myös toisinpäin. Kun osaat löytää pyyteettömän, ehdottoman rakkauden ympäriltäsi ja vaalit sitä, alkaa sama energia resonoida myös sinussa itsessäsi. Vaikka ympärillä velloisivat pimeät voimat, moraalittomuus, ahneus ja ylimielisyyden sekä egon palvonta, sitä ei voiteta sulkeutumalla turvallisuussyistä omaan pieneen kuplaan, jossa palvotaan enkeleitä tai yksisarvisia, ja suljetaan silmät kaikelta ulkopuoliselta maailmalta. Sinun missiosi on löytää ehdoton rakkaus ja valjastaa se voimaksi, joka tuhoaa vastavoimat. Ota se missioksesi ja löydä omat tapasi toimia. Ole muille esimerkkinä. Jos kaikki ympärillä niin sanotusti rypevät himojen ja syntien suossa, humaltuneena toisistaan, ole sinä se joka seisoo tuon suon reunalla ja elää toisella tavalla. Kaikki eivät halua tarttua käteesi, mutta kohottavan vaihtoehdon näkemällä he voivat oppia jotakin, ja sielun valo saattaa herätä havaittuaan tuon kokonaisvaltaisen ykseyden energian, jota kaikki sisimmässään kuitenkin aina kaipaavat.

Äär e t ön І maaliskuu 2021

ajankohtaista Rajatiedon yhteistyö ry: Hengen ja Tiedon messut 16.-17.10.2021

– merkkaa ajankohta kalenteriin!

Hengen ja Tiedon messut ovat yksi maailman pitkäikäisimmistä henkisistä messuista, joita on pidetty vuosittain Helsingissä vuodesta 1983 lähtien sekä useana vuotena myös Tampereella ja Joutsenolla. Ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta messut on pidetty Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa Etelä-Haagassa, kasvattaen tunnettavuuttaan vuosi vuodelta. Pitkään jatkunut perinne katkesi vuonna 2020, sillä Rajatiedon Yhteistyö ry päätti haikein mielin siirtää seuraavan messutapahtuman vuodella eteenpäin kuunneltuaan monipuolisesti messujen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä koronatilanteeseen liittyen sekä harkittuaan huolellisesti muita syksyn tapahtumaan liittyviä näkökohtia.

seuraa meitä facebookissa Rajatiedon Yhteistyö ry Hengen ja Tiedon Messut Ääretön-lehti StudioRajatieto Rajatiedon erikoiskirjasto Rajatiedon Auttava Puhelin Yhdistys Twitterissä Rajatiedon Yhteistyö Yhdistys Instagramissa Rajatiedon Yhteistyö ry Rajatiedon erikoiskirjasto

Viime numerossa ilmoitettu ajankohta 9.-10.10. 2021 on muuttunut. Messujen ajankohtaan vaikuttaa koulujen syysloma. Oikea päivämäärä messuille on 16.-17.10.2021. Messut toimivat areenana henkisen alan ja rajatiedon toimijoille. Tarjolla on erilaisia henkisiä opetuksia, idän ja lännen elämänviisautta, luonnon salattuja voimia, täydentävää terveydenhoitoa, joogaa ja meditaatiota, parapsykologiaa, tulkintoja, luomutuotteita, alan kirjallisuutta, äänitteitä, taidetta ja käsitöitä. Näytteilleasettajia on ollut viime vuosina yli 200, kävijöitä viime messuilla oli yli 3500. Kiitämme kaikkia vuosien varrella messuille osallistuneita messuvieraita ja -avustajia toinen toistaan upeampien tapahtumien onnistumisesta! Seuraavia messuja odotellessa voit vielä palata edellisten messujen tunnelmiin kotisivujemme kautta: https://www.rajatieto.fi/vanhat-messut/ Pysytään terveenä!

Studio rajatieto ja rajatiedon kirjasto sijaitsee osoitteessa Luutnantinpolku 7, Malminkartano Aukioloajat Maanantaina SULJETTU Tiistaina SULJETTU Keskiviikkona 12.00-18.00 Torstaina 12.00-18.00 Perjantaina 12.00-18.00 Lauantaina 12.00-14.00

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

ajankohtaisia tapahtumia Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura www.paratutkimusseura.org

Yleisötilaisuudet osoitteessa Uudenmaankatu 33, 00120 Helsinki Maanantaisin klo 18:30 - 20:30

Maksamalla jäsenmaksua, tuet parapsykologian ja rajatiedon ääntä, tutkimusta ja tapahtumia ja luot puitteet näiden jatkumolle myös tulevaisuudessa.

Jäseneksi?

Kuukausitilaisuuksien pääsymaksut ovat jäsenille 5 €, muille 10 €, ellei toisin mainittu. 2021 vuosijäsenmaksu 25 €. Uuden jäsenen liittymismaksu 2 €. Voit liittyä seuran jäseneksi myös paikan päällä ennen tilaisuuden alkua!

Lähetä vapaamuotoinen jäsenhakemuksesi yhteystietoineen (nimi, osoite, puhelin ja/tai sähköposti) osoitteeseen info@paratutkimusseura.org. Lisäksi voit halutessasi kertoa muutakin itsestäsi ja kokemuksistasi.

Kevätohjelma 2021 on peruttu

Jos sähköpostia ei ole käytettävissäsi, voit lähettää tiedot myös paperikirjeenä osoitteeseen Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura c/o StudioRajatieto, Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 HELSINKI

Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi Paraseura on katsonut parhaaksi perua kaikki kevään yleisötilaisuudet. Pitämättä jääneet tilaisuudet pyritään järjestämään tulevaisuudessa.

Paraseura Facebookissa: https://www.facebook.com/ groups/129128232332

Para-alueen asioista voi keskustella Facebookryhmässämme. Erityisesti tänä aikana jäsentemme tuki on toimintamme jatkumisen kannalta erittäin tärkeää.

oria

uum

Rajatiedon Auttavan Puhelimen puhelinpäivystys 040 913 1038 torstaisin ja sunnuntaisin klo 18.00 – 22.00 Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun verran. Rajatiedon Auttavan puhelimen löydät myös Facebookista. Rajatiedon Auttavan Puhelimen päivystäjät tarjoavat keskusteluapua niille, jotka tuntevat itsensä ahdistuneiksi tai pelokkaiksi kokemiensa rajatiedon ilmiöiden vuoksi tai joille on herännyt kiinnostus rajatietoon. Päivystäjälle voi kertoa kokemuksista tai kysyä mieltä askarruttavista asioista anonyymisti.

Äär e t ön І maaliskuu 2021

ajankohtaisia tapahtumia Avartuva Ihmiskuva ry Uudenmaankatu 33, Helsinki.

To 11.3. klo 18:00 - 21:00 Virpi Karjalainen, fengshui-konsultti: Fengshui -hulluus: kuinka se alkaa, kuinka se loppuu. Ti 16.3. klo 18:00 - 20:30 Anita ja Seija: Enkeli-ilta. TÄYNNÄ. To 18.3. klo 16:00 - 17:45 Avartuva Ihmiskuva ry, sääntömääräinen kevätkokous (yhdistyksen jäsenille). La 20.3. klo 18:00 - 20:00 A-P.H. ja Ystävät: Ajankohtaiset runot ja musiikit. Huom. Tilaisuudessa on tällä kertaa rajotettu osallistujamäärä ja se on täten tällä kertaa vain kutsutuille ja ennakkoilmoittautuneille. Vapaaeht. oviraha 5€. Ari-Pekka Hyrkäs, 040 718 5618. Ke 24.3. klo 18:00 - 20:00 Anita Suvanto: meditaatioilta. Oviraha 5 €. Ennakkoilm. Anita 0400 995567.Seitsentähtisali, Uudenmaankatu 33, Helsinki. La 27.3. klo 12:00 - 15:00 Heli Nuotio: Astrologiset merkit, esoteerisesta näkökulmasta. La 27.3. klo 19:00 - 21:00 Heart Circle – mantralaulua piirissä istuen LIVESTREAM suoratoistotapahtuma. Ti 30.3. klo 18:00 - 20:30 Anitan ja Seijan Enkeli-ilta Ennakkoilm. Anita 0400995567 tai Seija 0405269956. MAX 6 henkilöä, hinta 15 €/hlö sis. ohjelman ja teen. Ke 31.3. klo 15:00 - 17:00 Erkki Tuomala avoin opintopiiri. Tekee monia uusia opillisia avauksia ihmisten osaamisiin ja samalla kertoo, kuka asettuu niitä hänen avullaan antamaan. Oviraha 5 €.

Katso kaikki tapahtumat: avartuvaihmiskuva.fi

Huom. joihinkin tilaisuuksiin oviraha 5-15 €. Ohjelmien tarkemmat tiedot löytyvät tapahtumasivulta.

Ke 31.3. klo 18:00 - 20:00 Energiahoitoilta, ennakkoilmoitt. Illan aikana jokaiselle osallistujalle healinghoito, mahdollisuus kokeilla vaihtelevasti kortti-ja astrologista tulkintaa noin 10 min ajan. Myös henkilökohtaisia istuntoja ja jäsenkorjausta paikalla olevien osaajien mukaan. Vapaaeht. oviraha. Ennakkoilm. Anita 0400 995567. Klo 18.00 alk. 6 henkilöä ja klo 19.00 alk. 6 henkilöä. Ti 6.4. klo 14:00 - 18:00 Erkki Tuomala. Yksityisvastaanottoja klo 14.00 – 15.30. Varaa aika puh 040 5240 185. Piiri on klo 15.30-18.00. Oviraha 5 €. Ke 7.4. klo 18:00 - 20:00 Taru Both ja Ann-Mari Rask välittävät viestejä henkimaailmasta kuulijoille. Oviraha 10 €. To 8.4. klo 18:00 - 21:00 Kristiina Mäntynen: Katsaus fengshui-kirjoihin. La 10.4. klo 14:00 - 17:00 Anitan ja Seijan Enkeli-iltapäivä Valottaret kutsuvat sinut viettämään kanssaan Enkeli-iltapäivää. Äänimaljakylpy, meditaatop, enkelikortit, voimaannuttava enkelienergiahoito jokaiselle. Ennakkoilm. Anita 0400995567 tai Seija 0405269956. Max 6 hlöä, hinta 15 €/hlö sis. ohjelman ja teen. Ke 28.4. klo 18:00 - 20:00 Energiahoitoilta. Mahd. jokaiselle healinghoito, pienimuotoisesti kortti- ja astrologista tulkintaa. Mahd. mukaan henkilökohtaista tulkintaa ja jäsenkorjausta. Vapaaeht. oviraha. Ke 28.4. klo 18:00 - 20:00 Erkki Tuomalan avoin opintopiiri. Oviraha 5 € Ti 4.5. klo 14:00 - 18:00 Erkki Tuomala, yksityisvastaanottoja klo 14.00-15.30. Varaa aika puh 040 5240 185. Piiri klo 15.30 -18. Oviraha 5 €.

Huom. Poikkeuksellisen tilanteen ja muuttuvien koronarajoitteiden vuoksi suosittelemme tarkistamaan ajankohtaisimmat tiedot tapahtumien mahdollisesta perumisesta yhdistyksen kotisivun tapahtumakalenterista ennen osallistumista. www.avartuvaihmiskuva.fi

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Avartuva Ihmiskuva on henkisyyden etsijöiden kohtaamiskeidas Helsingin keskustan tuntumassa anita suvanto, ari-pekka hyrkäs

Helsingissä Uudenmaankatu 33:ssa Avartuva Ihmiskuva ry:llä on yhteensä noin 130 neliön toimitilat.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avartuvaa ja syventyvää ajattelua, totuuden etsintää, henkistä kehitystä, terveitä elintapoja ja täydentäviä hoitomuotoja.

AIK ry on perustettu vuonna 2014 ja tilat on remontoitu Rajatiedon Yhteistyö ry:n aiemmin käyttämiin ja aikaisemmin Rajatiedon Keskuksena tunnettuihin katutason liikehuoneistotiloihin. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avartuvaa ja syventyvää ajattelua, totuuden etsintää, henkistä kehitystä, terveitä elintapoja ja täydentäviä hoitomuotoja. Tätä varten on useampia eri kokoisia huoneita käytössä erilaisiin tarkoituksiin. Tiloja vuokrataan henkisessä ilmapiirissä toimiville yhdistyksille ja yksityisille toimijoille.

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Sirius-huone on pienempi hoitohuone, jossa on tilaa niin taidenäyttelyille kuin hoitopöydällekin.

Seitsentähtisalin tapahtumiin mahtuu noin 40-45 henkilöä. Tilassa on käytettävissä mm. kiinteä nettiyhteys, videotykki, äänentoistolaitteet ja fläppitaulu.

Elämänkukan huoneeseen on oma sisäänkäyntinsä kadulta, ja tilassa on kokouspöydät, pieni keittiö ja oma erillinen WC. Tämä tila sopii mainiosti ison kokouspöydän ympärille kokoontumiseen.

Vuokraan kuuluu viikkosiivous, kalusteet, keittiön tarvikkeet astioineen ja jääkaappikin löytyy.

Kokonaan oma erillinen tilansa on Lootuskukan huone hoitoalanyrittäjille.

Tiloja voit vuokrata muutamaksi tunniksi, illaksi tai koko päiväksi. Tämän lisäksi on myös mahdollisuus ryhtyä vakituisesti tietyn viikonpäivän päivävastaavaksi. Avartuva Ihmiskuva ry:n toimintaan sisältyy monipuolista tapahtumaa ja ajanhengessä olevaa tarjontaa, katso tarkemmin www.avartuvaihmiskuva.fi. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

Rohkeasti tämän hetkisen korona-ajan yli katsahtaen ja henkiseen tulevaisuuteen luottaen Ari-Pekka Hyrkäs, pj aripekkahyrkas@gmail.com p. 040 718 5618 Anita Suvanto, rahastonhoitaja suvantoinen@gmail.com p. 0400 995 567

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

kabbalah.fi

va k i o pa l sta

Anna itsellesi lupa olla “Joskus ilo on hymysi lähde, mutta joskus hymysi voi olla ilon lähde.” - Thich Nhat Hanh karen berg

Oletko koskaan kävellyt kadulla, ehkä hieman masentuneena, ja tarkkaillut mitä tapahtuu kun yhtäkkiä vastaasi tulee henkilö, jolla on todella leveä hymy kasvoillaan? Olosi muuttuu kohtaamisen jälkeen välittömästi paremmaksi. Positiiviset värähtelyt vaikuttavat sinuun ja huomaat, että pian sinulla itselläsikin on virne korvasta korvaan. Sitä ilo saa aikaan. Jokainen meistä voi lisätä iloa koko maailmaan. Mitä ilo todellisuudessa on? Yleensä päivittäisissä keskusteluissa toteamme vain, että: “minulle kuuluu ihan hyvää", mikä tarkoittaa vain, että olemme tyytyväisiä. Ilo on kuitenkin täysin erilainen voima. Ilo on ehdo-

tonta ja varauksetonta eikä minkäänlainen tyytymättömyys kuulu siihen. Ajattelepa kahta ihmistä, jotka heräävät aamulla samanlaisissa olosuhteissa. Yksi heistä hyppää sängystä uskomattoman täynnä motivaatiota ja energiaa: "Vau! Pystyn hengittämään. Voin kävellä, osaan puhua!" Toinen kaveri vetää peiton päänsä yli ja nurisee jotain: "Äh, mitä järkeä missään on? Isäni ei puhu minulle. Minulla on kauhea työ. Minulla on liian vähän rahaa..." Kumpikin henkilö on samassa tilanteessa, mutta silti heidän kokemuksensa ja näkökulmansa ovat niin erilaisia. Kabbalan viisaus kertoo meille, että kaikista korkein käsky on iloita. Miksi? Koska se tarkoittaa, että tunnistamme Luojan käden kaikkialla elämässämme. Kun elämässämme on koko ajan iloa, se tarkoittaa Valon näkemistä jopa pimeissä hetkissä. Se on varmaa tietoa ilman epäilyksen varjoakaan siitä, että jopa epätoivon syvyydessä tai kaikista vaikeimmal-

la hetkellä, universumi tekee todellisuudessa joitakin järjestelyjä, jotka tuovat juuri minun elämääni jotakin entistäkin parempaa. Lyhyesti sanottuna koemme iloa silloin, kun meillä on varmuus siitä, että Valo on läsnä kaikkialla - kaikissa olosuhteissa ja jokaisessa ihmisessä. Ilo on erityisen tärkeää silloin kun tarkastelemme omia aikaisempia tekemisiämme ja valintojamme, jotka ovat johtaneet meidät nykyisiin olosuhteisiin. Haluamme tunnistaa, missä negatiivisuudet rajoittavat meitä, jotta voimme tehdä tarvittavia muutoksia. Mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan ole syytä juuttua mutaan ja unohtaa, että aurinko paistaa koko ajan lämpimästi elämäämme. Ilo on suuri meille annettu lahja, joka antaa mahdollisuuden muuntaa kaikki negatiivisuudet eteenpäin vieviksi positiivisiksi asioiksi. Anna itsellesi lupa olla iloinen. Tee siitä kaikesta tärkein asia. Kun olemme täynnä iloa, silloin meidän on luonnollisesti pakko nähdä kaikessa vain hyvää - ja silloin myös teemme ainoastaan hyviä asioita hyödyttämään koko maailmaa. 9

Äär e t ön І maaliskuu 2021

kolumni Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi Sari Sydänsävel

OSA XXII

Hyvä olo määräytyy mielen tasolla

änä päivänä puhutaan paljon karmoista, menneistä elämistä ja niiden vaikutuksista nykyhetkeen.

Vaan tuokin on mielen halu uskoa, että jokin ulkopuolinen vaikuttaisi omaan elämään ja ettei olisi itse vastuussa omasta elämästä. Halutaan uskoa suurempiin voimiin, joihin meillä ei ihmisinä ole minkään valtakunnan vaikutusta. Kuitenkin meidän tulee huomioida se, miten todellisuudessa omat ajatuksemme, alitajuntamme on yhteydessä kaikkeuteen ja siten saamme elämäämme juuri sitä, mitä alitajunnassamme on.

Kun aivomme ovat tietyllä taajuudella, pystymme vastaanottamaan niin dataa kuin kaikkea muutakin, mitä haluamme. Mitä rennommissa värähtelyissä olemme, sen nopeammin kaikki todentuu, mitä haluamme tai emme halua, riippuen siitä, mitä alitajunnassa on. Yksi viimeaikaisista ymmärryksistäni henkilökohtaisesti oli vaikuttavin siltä osin, että syntyessämme tänne maailmaan olemme riippuvaisia siitä, että tulemme hoidetuksi, ruokituksi ja huomatuksi. Olemme riippuvaisia toisista ihmisistä, koska emme kykene ja osaa huolehtia itsestämme. Tämä riippuvuus on herkästi jäävä pinttyneeksi alitajun-

taan, sillä ennen seitsemää ikävuotta imaisemme itseemme kaiken, mitä vanhempamme ja aikuiset elämässämme meille opettavat, koska emme ihmisinä syntyessämme tiedä, miten täällä kuuluisi elää. Tämä on uusi ja outo paikka meille, emme ymmärrä kieltä, emme ymmärrä toimintatapoja, emme ymmärrä, kuinka kuuluisi käyttäytyä. Opettelemme sen, mitä aikuiset elämässämme meille opettavat siltä osin, mitä he ovat itse oppineet. Tämä ketju saattaa olla hyvinkin pitkä ja painava. Mukana on malleja, jotka ovat vääristyneitä ja sellaisia, joissa lopulta ihminen satuttaa itseään, eikä voi oikeasti hyvin, vaan päinvastoin todella huonosti.

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Sari Sydänsävel Hyvinvointivalmentaja Ikä: 38 Paikkakunta: Sastamala

Alitajunta ohjaa meitä tiedostamattamme. Alitajunta on osa meistä, joka on yhteydessä maailmankaikkeuteen. Mitä haluamme elämäämme ja mitä emme halua elämäämme, tulee meidän tarkastella alitajuntaamme, mitä siellä on ja mitä sinne on jäänyt. Usein alitajunnassamme saattaa olla jäämistöä sellaisesta ajatusmallista, joka tietämättämme viekin meitä kohti pimeyttä, eikä valoa, meidän samanaikaisesti itsemme ihmetellessä, että kuinka on mahdollista, että menemme koko ajan kohti pimeyttä, vaikka tietoisesti olisi itse valossa ja tekisi kaikkensa pysyäkseen valossa. Tässä tullaan siihen kohtaan, missä useat henkiset ihmiset uskovat, että ulkopuolinen pimeä voima syö meitä ja vie meitä kohti tuhoa, vaikka todellisuudessa niin valo kuin pimeys on meissä itsessämme. Ja me itse määrittelemme, kumpi voima meitä ajaa ja mihin suuntaan. Stressihormoni erittyy aivoistamme. Kun alitajuisesti tiedostamattamme stressaamme, erittyy kehoomme stressihormonia, joka saa meidät voimaan huonosti. Sillä stressi on iänkaiken ollut suurin syy ihmiskehon sairauksiin. Stressissä kehomme menee ”taistele tai pakene” tilaan, joka on luolamiesajoilta saakka ollut tila, jossa olemme tavalla tai toisella uhattuina. Stressi saa mielemme sekaisin, tunteemme sekaisin ja meidät uskomaan asioita, jotka eivät ole millään tavoin realistisia saati edes todellisia, vaikka olisivatkin totta. Stressi on perimmäinen syy moneen ongelmaan ihmiskehossa. Päästäksemme hyvään oloon ja kaikkein parhaimpaan hyvinvointiin, tärkeintä olisi tutkia omaa alitajuntaa, onko siellä kiinnittymiä vanhoihin opittuihin ajatusmalleihin. Mikäli niihin ei itse pääse käsiksi, on hyvä kysyä ammattilaisilta, joilla on tietoa alitajuntaan juuttuneista vanhoista malleista ja niiden uudelleenohjelmoimisesta siihen ohjelmaan, mikä palvelee itseä parhaalla mahdollisella tavalla.

Käynyt SFT:n (Solar Fusion Treatment) energiahoitajan ja energiaterapeutin koulutukset, opiskellut hypnoosia ja npl:tä sekä yliopistossa sosiaalitieteitä ja kestävää kehitystä.

Harrastaa laulamista, näyttelemistä sekä kirjoittamista. Esiintynyt niin repliikillisissä kuin repliikittömissä avustusrooleissa tv-sarjoissa, elokuvissa ja mainoksissa. Omistaa KehonSielu yrityksen lisäksi Sydänsävel yrityksen, joka toimii päätoimialaisena, KehonSielun ollessa aputoiminimenä. Sydänsävelellä on palveluinaan yritysvalmennukset ja henkilökohtaista valmennusta verkkokursseineen. Blogi: www.sydansavel.fi Facebook: www.facebook.com/sydansavel Instagram: @sarisydansavel Youtube: www.youtube.com/sydansavel

Love, Sari

ilmoitus

Voit kysyä aiheesta lisää minulta: www.sydansavel.fi www.homeopaatit.fi

Äär e t ön І maaliskuu 2021

MANDELA ILMIÖ

massamuistiharhoja ...vai jotain muuta?

toimitus

assamuistiharhat voivat liittyä melkeinpä mihin tahansa asiaan. Yhdistävä seikka on se, että tietty määrä ihmisiä muistaa jonkun tapahtuman, lainauksen, päivämäärän, kuvan tai jotain muuta samalla, mutta todellisuudesta poikkeavalla tavalla. Ihmisillä, joilla on samanlaisia vääriä muistoja ei pääsääntöisesti ole keskenään mitään yhteistä. He voivat olla eri kaupungeista, maista, puhua eri kieliä, olla erilaisia persoonia. Ensimmäiset maininnat Mandela-ilmiöstä ovat peräisin vuoden 2013 lopusta – vuoden 2014 alusta, juuri Nelson Mandelan kuoleman jälkeiseltä ajalta. Viime vuosina kiinnostus ilmiötä kohtaan on kuitenkin kasvanut entisestään. Tämä näkyy analysoimalla hakukoneiden kysely-

Etelä-Afrikan ensimmäinen presidentti Nelson Mandela kuoli 5. joulukuuta 2013. Välittömästi sosiaaliset mediat ympäri maailmaa alkoivat täyttyä tuhansien ihmisten viesteillä, joissa uutista väitettiin virheelliseksi tai jopa valheeksi. He kaikki olivat vakuuttuneita siitä, että Nelson Mandela oli todellisuudessa kuollut vankilassa, jossa hän suoritti vankeusrangaistuksensa vuosina 1964-1982. Näin syntyi termi "Mandela Effect", ”Mandelan ilmiö”, jota käytetään massamuistiharhalta vaikuttavista tapauksista.

jen tilastoja avainsanoilla "Mandela Effect". Eri ihmisten väärien muistojen suuruusluokka poikkeaa toisistaan huomattavasti. Jotkut saattavat muistaa yhden tai kahden sanan eron tai puuttumisen jonkun suuren ajattelijan lainauksesta, kun taas toiset muistavat väärin maantieteellisiä faktoja, kuten kaupunkien tai mannerten erilaiset sijainnit. Näin suurta poikkeavuutta on vaikea ymmärtää, mutta eräs hiukan myöhemmin tarkasteltavista ilmiön selittävistä teorioista saattaisi selittää sen. Toinen Mandela-ilmiön ominaispiirre on, että melkein kaikki ihmisten väärät muistot liittyvät asioihin ja tapahtumiin, jotka sattuivat kauan ennen kuin termi "Mandela-ilmiö"

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

ilmestyi. Aikahaarukka voi kuitenkin käsittää satojenkin vuosien takaiset tapahtumat, puhumattakaan perustavanlaatuisista maantieteeseen liittyvistä tiedoista.

Miksi ihmiset kokevat samanlaisia muistiharhoja? Mikä ne aiheuttaa? Käydään läpi muutamia suosittuja selitysteorioita.

Yksinkertaisesti tarkkaamattomuus ja ihmismuistin ominaisuus vääristää muistoja. Tämä on skeptikoille parhaiten sopiva teoria. Sen mukaan ihmiset eivät useinkaan kiinnitä huomiota pieniin yksityiskohtiin kaikesta siitä, mitä he näkevät, joten joskus erilaisten tosiasioiden tulkinnat täyttyvät olettamuksilla tai muihin konteksteihin liittyvillä pätkillä, mikä vääristää asioiden alkuperäistä olemusta. Jos todistamillamme asioilla ei ole meihin suoraa yhteyttä, muistamme niihin liittyvät pikkuseikat huonosti. Tiedotusvälineiden, Internetin ja joukkoviestinnän ansiosta tällaiset vääristyneetkin tiedot voivat levitä hyvin nopeasti, ja ne, jotka eivät tunne tosiasiallista tilannetta, voivat hyväksyä ne totuutena, minkä seurauksena he ajattelevat, että "se on aina ollut näin”. Tämä teoria on todellakin varsin vakuuttava, mutta se ei selitä, miksi joillakin on vääriä joukkomuistoja hyvin laaja-alaisista asioista, kuten maantieteellisistä sijainneista, eikä sitä, miksi toisilleen vieraat henkilöt, jotka eivät ole missään yhteydessä muistavat asiat identtisellä, mutta väärällä tavalla.

Rinnakkaistodellisuuksien lomittuminen. On olemassa teoria, jonka mukaan todellisuus, jossa elämme, ei ole ainoa. Todellisuuden rinnakkaisversioita on kenties jopa

ääretön määrä, ja niiden väliset erot voivat olla sekä pieniä että maailmanlaajuisia. Jotkut selittävät Mandela-ilmiön sillä, että kun eri todellisuudet joskus yhdistyvät lomittuen, kahdesta eri rinnakkaistodellisuudesta tulevat ihmiset joutuvat samaan todellisuuteen ja heillä on erilaiset muistot kahdesta menneisyyden versiosta. Tämä teoria antaa vastauksen kysymykseen siitä, kuinka eri ihmisillä voi olla samanlaisia vääriä muistoja, joskus jopa maailmanlaajuisia (maantieteestä, maailman tapahtumista jne.). Koska heidän todellisuudessa asiat tapahtuivat eri tavalla kuin meidän todellisuudessa. Joten heidän muistot eivät olekaan vääriä heille itselleen.

Aikakone. Teoria on seuraava: joku rakensi tai löysi aikakoneen ja käyttää sitä häikäilemättömästi hyväkseen vierailemalla menneisyydessä ja muuttamalla sen tapahtumien kulkua, minkä seurauksena muutoksia tapahtuu luonnollisesti myös meidän ajassamme. Tämä teoria ei ole niin vakuuttava, koska se ei selitä niin suurta eroa väärien muistojen mittakaavassa.

Matriisin ohjelmabugit. Legendaarisen Matrix-elokuvan katsojat ymmärtävät välittömästi mistä on kyse. Niille, jotka eivät ole nähneet kyseistä elokuvaa: teoria on, että koko ympärillämme oleva maailma on vain jonkun ohjelmoitu tietokonesimulaatio. Simulaation kehittäjät vain muokkaavat välillä maailmaa, korjailevat ohjelmistovirheitä, tai palauttavat aikaisemman varmuuskopion jos asiat menevät vaikeaksi. Joidenkin simulaatiossa elävien tekoälyjen (eli meidän) muisti ei kuitenkaan tyhjene kokonaan, vaan jäljelle jää epämääräisiä muistoja simulaation edellisestä versiosta.

Tällainen ohjelmavirhe tai ”bugi” kuten ohjelmoijat puhuvat selittäisi vääristyneitä muistoja joillakin ihmisillä.

CERNin kokeet. Kerroimme tarkemmin tästä Euroopan tutkimusjärjestöstä numerossa 4/2020. Teorian ydin on se, että hiukkastörmäyskokeiden seurauksena maailmassa tapahtuu erilaisia muutoksia, joista Mandela-ilmiö johtuu.

Erityispalvelujen tai avaruusolentojen salaiset toimet. Kuten aina, on olemassa hallituksen salaliittoja tai avaruusolentoja sisältävä teoria. Tätä ei tarvitse selittää sen kummemmin: joku käyttää meille tuntemattomia keinoja ihmisten muistojen massiiviseen muuttamiseen. Oletko törmännyt Mandela-ilmiöön? Muistatko itse tuttaviesi kanssa jotain yleisesti tunnettuja asioita "väärin"? Mitä mieltä olet, aiheuttaako sen salaliitot, rinnakkaiset todellisuudet, Matrix? Tai ehkä kaikki on paljon yksinkertaisempaa ja ihmiset vain muistavat asioita huonosti? Vai tapahtuuko ympärillämme jotain, josta emme ole ehkä edes tietoisia?

Seuraava Ääretön ilmestyy 10.6.2021 Kirjoittajaksi tai mukaan toimitukseen? Mistä haluaisit kertoa muille? Mitä asiaa haluaisit edistää? Juttuja tuleviin numeroihin kerätään taukoamatta – myös haastatteluja, omia kokemuksia tai tarinoita, kuvituksia, runoja. Lähetä meille rohkeasti sähköpostia! rtytoimitus@gmail.com

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Tuula Huhtala: Tarotmestarin tie Tuula Huhtala on monille tuttu Tarot-Tuulana. Jotkut lukijoista ovat varmasti käyneet hänen tarot-pöydän äärellä esimerkiksi Hengen ja Tiedon messuilla. Hän on tuttu myös Astral-TV:stä. Mutta minkälainen matka on tullut tehtyä, ennen kuin hänestä tuli Suomen kuuluisin Tarot-tulkitsija? anni kultajoki

– Minun henkinen tieni on lähtenyt varmaan ihan äidin maidosta. Kun olen saaristosta kotoisin, niin siellä on ollut kaiken näköistä mystiikkaa ja kummituksia. Lapsenakin oikein mentiin hakemaan niitä kummituksia. Meillä oli sellainen pieni saaristolaistila – oli pikkuisen perunaa ja punajuurta, omenoita ja mansikoita – sellaista mitä pienillä tiloilla yleensä on. Meitä lapsia oli neljä. Olen ihan ateistiperheestä. Meidän perhe ei kuulunut kirkkoon. Mutta äidinäiti kun kävi Satakunnasta meillä kesäisin, niin häneltä opin rukoilemisen taidon, kun meillä oli sama kamari missä nukuttiin. Hän tuli aina minun kanssa nukkumaan ja hän aina illalla ja aamulla rukoili. Voi sanoa että henkisyys tuli vähitellen mukaan siitä lähtien. Elämä vei eteenpäin. Opiskeltuaan ensin vuoden sisäoppilaitoksessa Naantalissa, Tuula lähti opiskelemaan Turkuun. Perheen perustaminen sai unohtamaan joksikin aikaa henkiset asiat. – Mutta kummitukset olivat aina elämässä kuitenkin. Nykyään puhutaan henkimaailmasta. Tänä päivänäkin ne ilmestyy ja kertoo asioita.

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Vuonna 1986 ollessaan töissä ravintolavastaavana, kerran orkesterin poikien jutustelusta kantautui esiin maaginen sana “Tarot”. Kun asiakkaita ei sillä hetkellä vielä ollut, Tuula meni kahvikupin kanssa kysymään, puhuttiinko siellä taroteista, ja mitä ne oikein on? – Pojat sanoivat “Tuu tänne syrjään”– se oli vähän salainen juttu heillekin. He vähän kertoivat asiasta ja antoivat yhteystiedot, mistä saisin enemmän tietoa. Se oli eräs vanhempi rouva Uudessakaupungissa, joka otti kerran kuukaudessa myös Turussa vastaan. Ja pääsin hänen vastaanotolle – kohtalo oli siinä mukana pelissä. Soitin hänelle sunnuntai-iltana ja hän kertoi olevansa huomispäivänä Turussa ja sovittiin tapaaminen. Rouva käytti Aleister Crowleyn tarot-pakkaa. Tuula halusi hankkia itselleen samanlaisen pakan. Se piti tilata kansallisessa kirjakaupassa ja odottaa saapumista kaksi viikkoa. Korttien saapuessa alkoi Tarot-Tuulan aikakausi. – Siitä se lähti. Pikkuhiljaa opiskelin ja luin niistä ja kummastelin, miten nämä aina voi pitää paikkansa, mihin tämä juttu oikein perustuu. Olen lapsesta asti ollut aina utelias. Haluan aina tietää, onko joku juttu tieteellinen vai tuleeko se jostain muusta tietolähteestä. Tiedonhankinta alkoi luonnollisesti kirjastoista. Tuulan silloisessa asuinkaupungissa Paimiossa ei ollut oikein mitään. Turun suuresta kirjastosta löytyi jo jotain materiaalia. Myöhemmin kirjoja aiheesta tuli hankittua myös divareista, ja aihe vei mukanaan. –Yhtenä kauniina päivänä huomasin, että minulla oli asiakkaita jo varsin paljon. Sitten se paisui messuille, markkinoille ja erilaisiin yleisötapahtumiin.

Turun Keskiaikaiset markkinat – Olen edelleenkin Suomen ainoa tarot-tulkitsija, joka on päässyt näytteilleasettajaksi Turun Keskiaikaisille markkinoille. Siellä on todella isot kriteerit näytteilleasettajille ja vuosittain vaihtuva valintaraati. Kaiken pitää olla keskiaikaista: puvuston, hiusten, jopa kynnet eivät saa olla punaiset. Tapahtuma on 5-päiväinen. Näyttelyn aikana henkilökunta käy katsomassa läpi kaikki teltat. Teltat ovat rakennettu muovista, jonka päälle on laitettu keskiaikaiset kankaat. Kerran sain vihaista noottia järjestäjältä kun minulla näkyi teltan reunassa muovia. Luulin että nyt minut potkaistaan pihalle. Vieressä oli puutavaroita myyviä virolaisia, jotka myös pelästyivät puolestani, ja he tulivat nitojan kanssa auttamaan. Siellä on todella tarkkaa, ei sinne noin vain mennä, vaan sinne pyritään. Mutta se on yksi mielenkiintoisimpia paikkoja, koska se on kansainvälinen tapahtuma. Sinne tulee suomalaisia myös Australiasta, Kanadasta, Ruotsista ja Norjasta. Se on ehdoton tapahtuma heille ja monille muille. Se on tehnyt suuren läpimurron. Tammelassa on Hakkapeliittamarkkinat ollut jo yli 30 vuotta ja ne on samanlaiset mutta ei ole yhtä kovat kriteerit. On villasukkien myyjää ja myös keskiaikaista meininkiä. Tammelassa on upeita myyjiä, jotka koristavat telttansa oikein puunoksilla ja muilla luonnosta keräämillä antimilla.

– Kun oikein tutkin niin tarotit meni ihan ajanlaskun alkuun saakka. Tarkkaa tietoa tarottien kaukaisesta historiasta ei ole kuitenkaan säilynyt. Kun ne saapui Italiaan, kortit olivat kuin taideteoksia tai tauluja, ja se ei ollut mitään rahvaan hommaa. Kuninkailla ja sotamiehillä oli omat tarot-tulkitsijat. Se oli niin arvostettua toimintaa, että ennustuksiin luotettiin sataprosenttisesti. Taitavalla tarot-tulkitsijalla saattoi olla kuninkaanlinnassa jopa oma huone ja palvelija. Tuula kertoo jääneensä koukkuun historiaan, sillä aiheeseen liittyviä tietolähteitä tutkimalla selviää monet faktat ja fiktiot. Paljon fiktiota löytyy netistä. Kirjoitetaan, että Tarotit ovat lähtöisin 1500-luvulta. Silloin tuli tavanomaiset pelikortit, ja myös Tarot-korteilla on ruvettu pelaamaan kuten pelikorteilla.

Tuula puhuu keskiaikaisuudesta, sillä vuonna 1325 Italiaan on tullut ensimmäinen kirjoitettu materiaali Taroteista. Sitä ennen ei ole ollut muuta kuin suusanallista tietoa. 15

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Se ei mene niin, että taroteista nostetaan vain yksi kortti.

– Tarot-kortteja voi käyttää siis myös pelaamiseen. On olemassa myös tyttöporukoita, jotka ykskaks soittaa, että on tylsää, pidetäänkö Tarot-ilta. Niitä voi olla vaikkapa 3-4 tyttöä. He laittavat melodista musiikkia soimaan ja kynttilöitä palamaan ja lukevat kortteja toinen toiselle. Se on myös hauska juttu, mutta kaukana oikeasta ennustustilanteesta.

Miten Taroteja luetaan? – Visconti-tarotit on ensimmäiset kortit jotka on tehty Italiassa. Siellä on kerrottu että isoja arkanoita on 22 ja pikkuarkanoita 56. Jos katsotaan tämän päivän kortteja, niin isoja arkanoita on 22, mutta 16 pienten hovien kortteja ja pieniä arkanoita 40. En tiedä miksi ne on ollut ennen lajiteltu eri tavalla. Pienten hovien korteissa on suuri ero pieniin arkanoihin. Moni luulee että vain tulkintakirjan sanoma on merkityksellinen. Korttien tulkinta ei perustu pelkästään itse korttien merkityksiin. Ensin Tuula kysyy asiakkaalta, mitä hänelle itselleen tulee mieleen nousseesta kortista. Seuraavaksi otetaan tulkintaan kortista väri. Väri on tärkeä. Kolmanneksi päästään itse symboleihin. 16

– Aleister Crowleyn pakassa on yhteensä noin 1200 symbolia. Yleisesti ottaen Tarot-korteissa on paljon symboleita. Ne on hyvä kyllä tuntea, koska niistä saa tietää mitä kortti merkitsee. Symbolit voivat hyvin kääntää asian toiseen suuntaan, riippuen siitä mitä muita kortteja on vieressä. Toisinaan kortti on siis kuin kameleontti, jonka symboliikka muuttuu, ja se on osattava tulkita juurikin kokonaisuutena muiden kanssa. Neljänneksi vasta katsotaan kirjasta mitä kortti merkitsee. Värit, symbolit, intuitio ja kirja. Kirjassa kortin merkityksen kuvauksesta intuitiolla on tunnettava, mikä on oikea kohta. Jos on kolme korttia esimerkiksi, ja ne vaihtaa paikkaa, niin tarina muuttuu erilaiseksi. Se on niin moniselitteinen asia. Jotkut asiakkaat joskus sanovat minulle, että minä tunnen

tuon ja tuon kortin. En sitten aina jaksa alkaa selittää ettei se yksittäisen kortin tunteminen aina riitä. Samoin kun joku kysyy, että mitä se ja se kortti merkitsee, ei siihen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Se voi merkitä monta eri asiaa. Joku voi sanoa vaikka, että minulle tuli tänä aamuna kuoleman kortti. Kuoleman kortti on uudistumisen kortti, se tuo elämään uutta, mutta pelkkä yksi kortti ei koskaan kerro varsinaisista merkityksistä mitään. Vain kun tehdään koko pöytä tai otetaan vahvistuskortti, silloin sillä on merkitys. Facebookissa joskus näkee kun pyydetään “Nosta mulle yks kortti”. Se ei mene niin, että taroteista nostetaan vain yksi kortti. Mitä sitten, jos sieltä tulee tappion kortti? Ihminen on ihan paniikissa, että nyt kaikki menee huonosti vaikka ei edes ymmärrä mihin tuo tappio viittaa. Parisuhdeasioissa otan aina parillisen korttiluvun, työhön liittyvissä pöydissä parittoman. Sitten teen erimallisia pöytiä. harvoin niitä, mitä kirjoissa opetetaan, niinkuin kelttiläinen risti tai muu. Sellaisia on helppo tehdä itse kun lukee kirjoista ohjeet. Nykyään Tuulalla on paljon erilaisia korttipakkoja, mutta jostain syystä ne ensimmäiset, Crowleyn kortit useimmiten osuvat käteen. Keskiaikaisilla markkinoilla taas ei saa käyttää muita kuin Visconti-taroteja. Henkioppaat ja enkelit ovat tietenkin aina mukana. Tuula sanoo olevansa vain viestien käsittelijä. – Ilman henkimaailman ulottuvuutta koko asia olisi pelkkää matematiikkaan perustuvaa mentalismia. En niinkään käytä sanaa henkiop-

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

paat, minulle ne ovat enkeleitä. On arkkienkeleitä, parantajaenkeleitä, suojelusenkeleitä jne. – minä aina nappaan heistä jonkun mukaan tilanteeseen.

Asiakkaat ja Astral-TV Neuvoa tarot-tulkitsijalta tulevat kysymään usein korkeasti koulutetutkin henkilöt. Asiakkaiksi tulee myös paljon julkisuuden henkilöitä. Usein ihmiset ovat hermostuneita korttiluennan alussa. Ennustajalla käynneistä ei helposti kerrota kollegoille, onhan yliaistillinen ulottuvuus maassamme vielä melko häpeällinen tabu. – Yksi asiakas halusi tietää oman yrityksensä menestyksestä ja laajentamisesta. Hänelle tuli aivan loistavat kortit ja niin hän laittoi toisen yrityksen pystyyn, ja se on edelleen toiminnassa. Täytyy sanoa, että jos tällaisia päätöksentekoja perustetaan tarot-tulkitsijan vastauksiin, niin maine on kiirinyt. Tuulalta kysytään välillä, miksi hänet nostetaan korkeammalle kuin muut tarot-tulkitsijat. Hän kertoo, että tästä ovat vastuussa ilmeisen tyytyväiset asiakkaat, eikä hän itse ole koskaan pitänyt itsestään suurta meteliä. Esimerkiksi Tuurin Kyläkauppa oli tehnyt mainoksen, missä he käyttivät Tuulasta nimitystä “Tarot-mestari”. Astral-TV alkoi myöhemmin myös käyttää samaa titteliä. Tuula tuntee, jos jollakin asiakkaalla on huonot tai raskaat energiat. Kerran mennessään asiakaskäynnille, hän ei päässyt nousemaan autosta, kun tunne oli niin raskas. Asiakkaalla olikin erityisen raskaita asioita. Pois lähdettäessä olo oli kevyt, kuten var-

maan asiakkaallakin. Se pääsi kevenemään kun asioita purettiin ja käsiteltiin yhdessä.

etukäteen erään kotimaisen urheilijalegendan ja sitten erään radiotoimittajan kuolemat.

– Astral-TV:ssä en ole ollut viime aikoina. Ensin olin lonkkaleikkauksessa ja sitä odotellessa olin sairaslomalla. Sitten viime keväänä alkoi korona. Tällä hetkellä Turusta ei mene yöbusseja. Astral-TV:n lähetykset alkaa klo 6.00 ja henkilökunnan täytyy olla viimeistään 5.30 paikalla. Tulin aina yöbussilla Turusta ja Vantaan lentokentältä taksilla Pasilaan kuvauksiin. Nyt ensimmäinen linja-auto Turusta lähtee vasta 6.30. Siksi en ole ollut melkein vuoteen televisiossa.

– Radiotoimittaja halusi lähteä Afrikkaan auttamaan ihmisiä. Näin, että hän pääsee auttamaan mutta ei voi mennä koska hänelle tulee niin paha sairaus. Käänsin sanamuodon niin, että ehkä et pääse silloin kun sinä haluat. Totuus oli se, että hän nukkui itse pois, hän kuoli syöpään. Urheilijasta kysyttiin, jatkuuko hänen alamäki joka elämässään silloin oli. Sanoin, että ei, hänellä menee hyvin. Näin että huono onni loppuu kuin seinään. Tavallaan näen kuoleman, mutta en myönnä itsellenikään sitä enkä kerro asiakkaille. Se tarina ikään kuin loppuu siihen.

Ennustukset Jokainen meistä haluaisi sisimmässään kuulla vahvistuksen sille, mitä itse on elämästään kuvitellut. Tuulan mukaan on pienen pieni määrä henkilöitä, jotka pettyvät, kun eivät saa kuulla mitä haluavat. Ja se on sataprosenttisesti silloin nainen, joka erehtyy luulemaan että joku mies on umpirakastunut häneen, mutta kortit näyttävät, että kyseessä on pelkkä seksisuhde. – Naiset alkaa kysymään, milloin ne hääkellot soi. Vastaan, että en voi kertoa että tämä mies menee kanssasi naimisiin, koska en näe sitä. Vähän ne voi tuhahtaa ja sanoa, että ei tämäkään ennustus sitten oikein mennyt. Kun näen niitä naisia jälkeenpäin, he tulevat kertomaan, että niin siinä Tuula kävikin, ei me koskaan menty naimisiin. Yleensä ne pettymykset liittyy nimenomaan parisuhteeseen, kun toinen luulee jonkun rakastavan vaikka se ei rakastakaan. Entä sitten ne synkimmät ennustukset? Tuula kertoo nähneensä korteista

Globaalit ennusteet – näkyikö koronan tulo korteissa? – Koronasta on näkynyt ennusteita. 2019 vuoden vaihteessa Hymy-lehden haastattelussa kysyttiin, miten kauan johtajat tappelevat Euroopassa ja Amerikassa. Sanoin, että tänne tulee semmoinen sairaus, että johtajat ja kaikki muut ei jaksa enää keskenään sotia, vaan ne alkaa sairautta vastaan taistelemaan. Aikoinaan ennustin että Amerikkaa tulee johtamaan tumma mies. Minulle naurettiin, että koska Tuula luulet että sellaista tapahtuu. Sitten presidentiksi tuli Obama ja nythän siellä on tumma nainen varapresidenttinä.

Halvaantumisesta toipuminen ja tulevaisuuden toiveet Vuonna 2006 Tuula sai aivoinfarktin, jota lääkäri ei osannut tunnistaa ajoissa. Vaikka toinen kehon puolisko ei toiminut, hänet käännytettiin 17

Äär e t ön І maaliskuu 2021

sairaalasta kotiin särkylääkereseptin kanssa. Kotona sairaanhoitajatytär oli onneksi lähettyvillä ja ymmärsi välittömästi asian vakavuuden. Aikaa oli kuitenkin menetetty sen verran, että Tuula halvaantui ja joutui viettämään sairaalassa puoli vuotta. Ennalleen toipumisesta ei annettu paljon toivoa. – Kun halvaannuin ja minulle sanottiin, että en koskaan enää kävele, menetin paljon. Jouduin lähtemään omakotitalosta, mikä oltiin alusta loppuun saakka mieheni kanssa itse rakennettu yhdessä. Jouduttiin lähtemään maaseudulta, koska en voinut ajaa autoa. Muutettiin Turkuun. Unelmien täyttymys on se, että nyt on helpompi asumismuoto rivitalon päätyhuoneistossa, on iso patiokin johon on istutettu pitkä pensasaita, niin että kadulta ei tule pölyä. Katu on umpikuja jossa on hyvin vähän liikennettä. Olen tosi onnellinen siellä, kun voin mennä ulos aamukahville ja saan olla aivan rauhassa. Kun täytin 60 vuotta, siellä oli eräs shamaanikin rummuttamassa syntymäpäivänäni. Kaikki vieraat olivat aivan haltioissaan, kun hän osasi käsitellä sitä rumpua niin hyvin. Se oli käsin kosketeltavaa. Kesäisin käymme Nauvossa mökillä, siellä on tosi ihanaa olla. Se on korkealla kalliolla. Olen vetänyt siellä tarot-meditaatioita, ja viimeksi enkelimeditaation. Mökiltä pääsee myös veneen kanssa merelle. Tuula nauttii siellä rauhasta yhdessä miehensä Matin kanssa. Pysyvää retriittikeskusta siitä ei ole tehty, mutta omat lapset ovat sinne tervetulleet.

– Siellä on Nauvon yksi suurimpia perunanviljelijöitä, jonka yhdestä sivupellosta saamme käydä itse noukkimassa perunoita omiin tarpeisiimme. Se on jotakin sellaista ihanaa, kun lapset tulee, niin saadaan vasta maasta noukittuja perunoita, ja jälkiruuaksi mansikkaa. Tuulan unelmat ovat siis hyvin maanläheisiä, sekä tietenkin hän toivoo, että saisi olla terveenä. Lapissa täytyisi päästä käymään jälleen. Hän kertoo käyneensä siellä paljon tarottien kanssa. Junan hytissä on tunnelmallista matkustaa, syödä vähän eväitä katsellen upeita maisemia ikkunasta, ja nukkua yö makuuvaunussa junan kolkutellessa kohti pohjoista. Hotellilla Tuula nauttii aamupalan ja alkaa tekemään töitä: luentoja, kurssitusta tai tarot-tulkintoja. –Kuusamossa minulla on laaja faniporukka. Siellä monet sanoo, että he näkevät valon minun pääni päällä. Täällä etelässä ei kukaan ole vastaavaa sanonut, paitsi ehkä jossain messuilla. Yleensä ne on pohjoisen naisia, jotka näkevät sen. Kuusamossa asuin kerran kansalaisopistolla, jonka ikkunasta näkyi Kuusamon vesitorni, ja minulle tuli siitä ihmeellinen tunne että siellä on ”kristallivettä”. Kerroin tästä kurssin tytöille, ja he sanoivat, että ”täällä on hyvin paljon vettä, Posiolle saakka”. Sitä kannattaisi hyödyttää. Lähdevesi on Suomesta nykyisin aika loppu. Unelma on että saisin elää kauan. Täytän kesällä 69. Olen pyytänyt, että saisin elää vielä ainakin 20 vuotta suhteellisen terveenä, ei lasten autettavana. Yksi toivomus on, että haluaisin jakaa tietoa, jota minulla on paljon. Haluaisin opettaa näitä asioi-

ta eteenpäin. Pitäisin kursseja, joissa olisi alussa iso porukka, josta parhaimmisto jäisi jatko-opiskeluihin. Se on haaveeni lähitulevaisuudessa. Aion ilmoittaa tästä joko keväällä tai syksyllä. Ensin perustetaan virtuaaliryhmä, ja joskus tavataan livenäkin.

Ufoja ja kummituksia Kysyin Tuulalta, millaisia rajatietokokemuksia hänellä on ollut. Keskustelemme ufoista, kummituksista ja enneunista – haastattelijan lempiaiheita kaikki. – Ufot on tuttuja saaristossa. Lapsena velipoikien kanssa mentiin katsomaan, näkyykö ufoja ja kyllähän niitä näkyi. Mieheni kanssa ollaan nähty autosta ihmeellinen valo pellon yläpuolella. Se siirtyi paikasta toiseen niin nopeasti, ettemme edes huomanneet liikettä. Sitten se alkoi tulemaan meitä kohti ja silloin mieheni starttasi auton. Ollaan me ihmiset tyhmiä, jos luullaan että ollaan yksin täällä ja koko ääretön avaruus on tyhjänä. Täytyy niiden olla kehittyneempiä kuin me, koska ne liikkuu valon nopeudella. Vuosi sitten Kuusiston linnan raunioilla näimme mieheni kanssa keskellä päivää autosta miehen kulkemassa keskellä tietä, ja kun päästiin sen kohdalle se haihtui savuna ilmaan. Sillä oli musta pitkä viitta ja musta hattu. On ollut tilanteita kun on varoitettu ja pelastettu. Voisin kirjoittaa kirjan unista ja kummituksista. Olen kirjoittanut pari kirjaa, mutta ne on ollut vähän hätäisesti tehtyjä. Kolmas kirja on vielä kirjoittamatta, kun sairaus keskeytti sen.

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

me koskaan vahingossakaan tavattu sen jälkeen.

Keskustelumme aikana huomaan, että Tuulalla on paljon arkisia henkisiä kokemuksia, kuten johdatuksia, apua kadonneiden tavaroiden löytämisessä ja varoituksia. Korkeampi ulottuvuus on koko ajan läsnä ja kuuluu luontevasti elämään.

Enneunet – 16-vuotiaana olin umpirakastunut yhteen mieheen, jota sanottiin Kuijeksi. Hän oli minua kuusi vuotta vanhempi, mutta todennäköisesti luuli minua vanhemmaksi, koska sain käydä isoveljieni kanssa tansseissa äitini luvalla. Kun kävin Naantalissa emäntäkoulua, sisäoppilaitosta, seurustelimme Kuijen kanssa ja oltiin kirjeenvaihdossa. Rakkaus kukoisti. Sitten meidän rakkaus yhtäkkiä loppui, enkä tiennyt mihin. Meni vuosia aikaa. Kysyin kerran äidiltäni, mihin se Kuje silloin oikein hävisi. Se asia oli vaivannut minua aina. Äitini kysyi että etkö tiedä. Hän kertoi, että kerran Kuije oli tullut kysymään, saadaanko me mennä naimisiin. Isälläni ei ollut mitään vastaan, mutta äiti sanoi ei. Hän oli ehdoton. Siihen se oli loppunut. Kuije ei sitä koskaan minulle kertonut, eikä

J o u l u k u u ss a näin unen, että Kuije tuli luokseni musta puku päällä. Hän suukotteli ja halasi minua ja lähti menemään. Kysyin, että mihin nyt menet. Hän sanoi että tulen vielä hakemaan sinut, odota vaan rauhassa. Ihmettelin unta. Seuraavana yönä hän tuli hohtavan valkoisilla vaatteilla uneen. Maalaistalon isäntänä hän ei varmaan koskaan omistanutkaan valkoisia vaatteita. Siinäkin unessa hän suukotteli ja halaili minua ja sanoi: Tuula nyt minä lähden, mutta tulen hakemaan sinut klo 10. Odota siihen saakka. Se oli niin todellinen uni, että soitin aamulla numerotiedusteluun ja pyysin hänen puhelinnumeroaan. Langan päässä oltiin hetki hiljaa ja sanottiin että täällä lukee, että hän on poistunut. Sain sitten tietää että siitä oli aikaa jo vuosi. Laskin että hän tuli vasta vuoden päästä kertomaan minulle sen asian. Siitä oli juuri 18 vuotta aikaa kun meidän tiet olivat eronneet. Se ”klo 10” oli vähän hassu, mutta ajattelin sen liittyvän ikään kuin treffeihin. Kun asuttiin nuorina siellä saaressa ja oltiin usein peltotai navettatöissä, niin piti aina tietää milloin toinen tulee käymään, että ehtii käydä saunassa ja saada hiukset kuiviksi. Toinen tarina: olin ollut erään miehen kanssa yli 20 vuotta yhteistyössä kun hän kuoli. Mies tuli uniin ja on tullut myöhemminkin monta kertaa. Kerran hän sanoi, että Tuula niin monta vuotta odotin että olisit eronnut, ja kun et eronnut, niin

annoin sinun olla rauhassa. Olimme hyviä ystäviä, ”sieluveljiä” ja pidin hänestä paljon, mutta en koskaan ajatellutkaan että hänen tunteet olivat niin voimakkaita. Kerran hänen vielä eläessään olimme autolla menossa tukkuun, kun auton tuulilasiin ilmestyi erivärisiä värejä, enimmäkseen punaista. Katsoimme ja kyselimme toisiltamme mikä se on. Ei ollut näkyvissä mitään, mistä se olisi ollut heijastunut. Muutaman sadan metrin päästä värit hävisivät. Seuraavan päivänä kävimme katsomassa uudestaan samaa paikkaa, eikä mitään värejä näkynyt. 13-vuotiaana eräs poika lähti saattamaan minua ja sitten ykskaks hän pussasi minua poskelle. Pelästyin hirveästi ja poljin kotiin, mutta hän oli kertonut kaikille ja jopa äidilleni, että hän oli käynyt minua pussaamassa. Kun olin halvaantumisen jälkeen kuntoutuksessa, niin soitin kerran isänveljelle, sedälleni ja kysyin mitä kuuluu, hän kertoi että tämä Jussi oli kuollut. Silloin tajusin, että tiesin jo sen ja olin nähnyt yksityiskohtaisen unen Jussin kuolemasta. En ymmärrä miksi juuri tämän ihmisen, joka ei kuulunut edes meidän tanssiporukkaan, joka kerran suuteli minua poskelle 13-vuotiaana, kuoleman näin unessa. Tätini kuolemasta olen myös nähnyt enneunen. Niitä on oikeastaan niin paljon, etten edes tiedä miten paljon niitä on. Kun päätämme haastattelun, Tuula sanoo menevänsä vielä juttelemaan enkeleille, kuten hän tekee joka ilta ennen nukahtamista, ja joskus jopa nukahtaen siihen. “Kai he silti saavat selvää, mitä tarkoitan”, hän nauraa. Seuraavana päivänä Tuulalla on intensiivinen kuvauspäivä virtuaalisille Minä Olen messuille.  19

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Orvo Raippamaa Tiettömällä tiellä – matkaseuraa totuuden etsijälle, s.170

Anna toisin ajattelevalle

vapaus

ajatella Ne ihmiset, jotka näkevät tämän hetken maailmassa vain pahaa, saasteita ja aggressiivisia nuoria ovat oikeassa siinä että kaikkea pahaa on olemassa, mutta he eivät näe niitä todellisia syitä miksi on näin. Kun he taistelevat kaikkea pahaa vastaan osoittamalla noita likatahroja, he eivät huomaa, että todelliset syylliset ovat he itse. He kuluttavat voimavaransa maailmanparantamiseen, joka tosin on ymmärrettävää, mutta sillä tavalla he vain lisäävät tulta tappuroihin. Ei pahaa voiteta pahan vastustamisella, — jos niin olisi, ei pahaa olisikaan. Kyllä pahan voi teljetä vankilaan tai voittaa riittävän pätevillä aseilla, kuten on tehty, mutta tulokset ovat olleet miljoonien ihmisten murhaa, ja siitä huolimatta käärmeenpää on aina noussut uudestaan. Eikö olisi korkein aika miettiä yhä uudestaan ja uudestaan mikä vihje sisältyy ETY-kokouksen sanomaan: anna toisinajattelevalle vapaus ajatella, elää omalla tavallaan, koska kukaan ei kuitenkaan voi ilman muuta luopua omasta ymmärryksestään. Vain sieto (liennytys) on pelastus, koska minussa itsessänikin täytyy olla tekijöitä jotka saattavat olla vaikeasti siedettäviä. Ja kun näihin asioihin kytkeytyvät elintilakysymykset, jonka alapäässä on kysymys leivästä, niin mikä muu vaihtoehto voisi viedä asioita eteenpäin kuin ETY- ajattelu, sillä ellei vaihtoehtojen pysähtymistä tapahdu, ei

O rvo Rai p pamaa ( 2 2 . 8 . 1 9 0 7 – 2 0 . 9 . 1 9 7 6 ) o l i s u o m a l a i n e n t a i d e m a a l a r i j a p a ra p s y ko l o g i a n j a ra j at i e d o n t u n t i j a . H ä n t o i m i 2 5 v u o tt a S u o m e n Pa ra p s y ko l o g i s e n Tu t k i m u s s e u ra n s i h t e e r i n ä j a l u e n n o i s e k ä k i r j o i tt i a i h e i s t a m y ö s . Lu e n t o - j a l e h t i t e k s t i t j u l k a i s t i i n myöhemmin kirjana. O r v o Ra i p p a m a a o n j ä ä n y t a i k a l a i s t e n m i e l i i n t a r k k a a v a i s e n a ku u n t e l i j a n a , s y d ä m e l l i s e n ä s o v i tt e l i j a n a j a v i i s a a n a ke s ku s t e l i j a n a , j o n k a l ä m m i n i h m i s y m m ä r r y s ko h o s i k a i k k i e n u s ko n n o l l i s t e n , f i l o s o f i s t e n , p o l i i tt i s t e n , tieteellisten ja taiteellisten mielipidesuuntausten j a n ä ke m y s e ro j e n y l ä p u o l e l l e . H ä n j ätt i ko r v a a m att o m a n a r v o k k a a n h e n k i s e n p e r i n n ö n h ä n t ä y m p ä rö i n e i l l e i h m i s i l l e . Tä s s ä j u tt u s a r j a s s a e s i tt e l e m m e o tt e i t a O r v o Ra i p p a m a a n k i r j o i t u k s i s t a ko o t u s t a t e o k s e s t a Ti e tt ö m ä l l ä t i e l l ä – m a t k a s e u ra a t o t u u d e n e t s i j ä l l e ( M a r k ku S i i v o l a & Ti m o Ky l l ö n e n , 2 0 1 3 ) . Vo i t h a n k k i a k i r j a n i t s e l l e s i , ra j o i t e tt u m ä ä rä j ä l j e l l ä . L i s ät i e t o j a : i n f o @ p a rat u t k i m u s s e u ra . o rg

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

tule olemaan muuta ratkaisua kuin jälleen miljoonien murha. Tulokset jo tiedämme. Niinpä meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa sellaista uutta tiedettä joka luo uuden filosofian, uuden elämännäkemyksen, uuden selityksen ihmisestä. Koska ihanteet ovat vieneet meidät harhaan; oikeaoppisuuden kilpailevaan itsekkyyteen ja sen kautta sotaan, niin eikö olisi syytä kokeilla jotain uutta eikä jatkuvasti syyttää toisinajattelevia jotka puolin ja toisin ovat aina olleet — ja aina tulevat olemaan "väärässä". Miksi emme voi nähdä, tunnustaa että

myös minä olen tai saatan olla väärässä? Jos oikeassa olemiselta täten katkaistaan kärki, niin me opimme sietämään toisiamme, ja siten saatamme löytää valistuksen kaikki mahdollisuudet. Niin kauan kuin vain minussa on Jumala ja totuus ja sinussa tietämättömyyden tyhmyys, niin me emme näe toisiamme, vaan uskomme pahan valtaan, ja palvellessamme Jumalaa me käytännössä palvelemme Jumalan vastakohtaa. Siten on hyvyyden tavoitteet luoneet rakkaudettomuutta ja rakkaudettomuus kauneuden ja siten sopusoinnun tuhoa — sotaa.

Orvo Raippamaan artikkelit ovat vapaudessaan syvintä tekstiä ihmisen tajunnasta ja hengen olemuksesta, uskonnoista ja muista ideologioista, etiikasta, moraalista, ihanteista, erilaisista todellisuuden ymmärtämispyrkimyksistä, harjoitteista ja menetelmistä ja näiden kaikkien sidonnaisuuksista ja umpikujista.

Miksi emme voi nähdä, tunnustaa että myös minä olen tai saatan olla väärässä? Jos oikeassa olemiselta täten katkaistaan kärki, niin me opimme sietämään toisiamme, ja siten saatamme löytää valistuksen kaikki mahdollisuudet.

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Äärettömyyden voima Tässä Äärettömyydessä, jossa me elämme, elää myös toivo… Täällä, missä voimme vaikuttaa tiedostamattomien aiheuttamiin tuhoihin, avautuu Valkoinen Puhdas Valo… Se heijastuu meidän sydämiimme, avautuu meissä ja me olemme valmiita vastaanottamaan sen kauneuden ja valovoimaisuuden keskuuteemme.

Me olemme maailmankaikkeuden olentoja, meillä on voimaa muokata tätä maata oikeudenmukaisemmaksi, sellaiseksi maaksi, joksi maa on tarkoitettu… Me olemme osa rakkaudellisempaa Äärettömyyttä. Me olemme me, joita me olemme MINÄ OLEN SE, MIKÄ MINÄ OLEN Sinä olet se, joka sinä olet… Me olemme me, joita me olemme! – Tuulikki Halonen

Meidän kätemme ovat maailmankaikkeuden kädet! Kun avaamme ne, samalla annamme Valon virrata ajatuksiimme… elämäämme…

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

"Haluan olla osa prosessia, jossa rajatiedon asiat tulevat mahdollisimman monen tykö"

hannu ranta

kiinnostuneet kansalaiset ovat jo vuodesta toiseen perin kernaasti kuunnelleet YouTubesta keskusteluohjelmaa Paulin pakeilla. Ohjelmassa Pauli Liikala kysyy tarkasti ja rauhaisan osaavasti haastateltaviltaan rajatiedon eri osa-alueista, kuten vaikkapa ufoista, humanoideista, jälleensyntymästä, telepatiasta, selvänäköisyydestä, selväkuuloisuudesta...

Kauppatieteiden maisteri, kirjailija Pauli Liikala on suositun Paulin Pakeilla -ohjelman isäntä.

ajatiedosta

Paulin pakeilla -ohjelmaa on kiitelty: – Pääosin myönteistä palautetta olen ohjelmastani saanut. On tykätty siitä, että ihmiset kertovat avoimesti omista havainnoistaan, kokemuksistaan ja näkemyksistään, Liikala sanoo. Samaa avoimuutta ja useiden ihmisten omaa ääntä on luettavissa ja havaittavissa Liikalan tuoreimmassa kirjassa Kokemuksia tietoisuuden

Hän on toiminut Rajatiedon Yhteistyö ry:n puheenjohtajana ja Luontaishoitoalan Foorumi ry:n taloudenhoitajana. Liikalan uusin kirja Kokemuksia tietoisuuden heräämisestä ilmestyi 2020.

heräämisestä. Kirja pohjaa mainittuun Paulin pakeilla -keskusteluohjelmaan. Haastateltaviaan aina tarkkaan katsova ja kuunteleva Liikala haluaa aina saada haastateltaviltaan luontevasti ulos näiden henkisiä tai tavallisuudesta poikkeavia kokemuksia. Niitä on tullut ja niitä tulee. Kirjaan muotoutui monipuolinen ja sisällökäs aineisto haastateltujen ihmisten henkisistä kokemuksista ja heidän

yhteyksistään henkimaailmaan ja muiden planeettojen asukkaisiin. – Koen kirjani kertovan tarkoin siitä, että mitä haastateltavani ovat oppineet kokemuksistaan ja miten heidän kokemuksensa ja yhteydet ovat muokanneet heidän maailmankuvaansa ja vaikuttaneet heidän elämäänsä. Usealle haastateltavalleni kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään oman henkisen alkuperänsä, Pauli Liikala sanoo. 23

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Liikalan uutuuskirjassa on noin 70 ihmisen kokemuksia tietoisuuden heräämisestä. Yksi kirjaan haastatelluista on Juha Back: – Olen lapsesta lähtien kokenut voimakkaasti etiäisenä läheisten tulevat kuolemat. Äitini kertoi, että olin 5-vuotiaana leikkinyt lattialla ja kertonut missä kuolema kävelee kylillä ja on hakemassa mummoa. Mummo oli kuollut hetken päästä tuosta, Back kertoo. Myös isänsä tulevan kuoleman Back tiesi selkeästi. Mika Peltola on kokenut elämänsä varrella useita mystiseksi luonnehdittavia kokemuksia. Yksi vahvimmista ja vaikuttavimmista "ylimaallisista" hetkistä hänelle tapahtui vuonna 1999. Peltola kertoi Liikalalle seuraavasti: – Minulle tuli vahva tunne, että minun piti mennä kirjastoon, jossa aikaisemmin en ollut juurikaan vieraillut. Kirjastosta löysin kuin ohjattuna Jose Silvan kirjan Minä parantaja. Luin kirjan ja tein kirjassa olevat kuukauden mittaiset Silva-tekniikkaharjoitukset. Sitten alkoikin tapahtua. Aina nukkumaan mennessäni käteni alkoivat levitoimaan itsestään, ja käsien liike myötäili kehoni etuosaa kuin hoitaen energiakeskuksiani aina välillä pysähtyen ja sitten taas liikkuen uudelleen. Tapahtui jopa niin, että koko yläruumiini nousi ylös sängyssä niin, että olin istuma-asennossa ilman, että minun tarvitsi ponnistella yhtään päästäkseni tuohon asentoon, Peltola puhuu kirjassa Kokemuksia tietoisuuden heräämisestä.

Peltola sai olla keväällä 2003 viikon kestäneessä shamaanikoulutuksessa, jossa hänen henkinen tiensä avattiin ja esteet poistettiin sydämen tasolla. Peltola muistuttaa ettei hän kykene sanoin kuvaamaan kaikkea sitä mitä hän koki valaistumisen tilassa tuolloin: – Rummutus alkoi aina hyvin pehmeästi ja miellyttävästi ja ohjasi kehoani liikkumaan rummutuksen tahtiin. Hetken kuluttua tietoisuuteeni tuli ajatus ottaa edessä olevat sulat käteeni. Otin sulat ja samassa käteni nousi pääni päälle ja jotenkin salamannopeasti käteni palautui eteeni. Kuin verho olisi poistunut edestäni ja olin saman tien valotilassa, jossa en tuntenut kehoani enää, en tuntenut mitään mitä oli ollut ympärilläni ennen sitä, Peltola sanoo kirjassa. Ja hän jatkaa: – En myöskään tuntenut noita ympärilläni olleita 400 muuta ihmistä. Olin sisäisessä valotilassa, jollaista en ollut milloinkaan aiemmin kokenut tai tuntenut. Samassa hetkessä, kun olin humpsahtanut valotilaan, edessäni seisoi täysin kirkkaassa ja valoa hohtavassa puvussa tuo shamaanikurssin opettaja. Hän oli täynnä rakkautta ja myötätuntoa, ja hän sanoi minulle seuraavat sanat: "NYT ALKAA POIKA SINUN PARANTUMISESI". Samanaikaisesti valtava energia syöksyi minuun. Tuo hetki oli ihmeellinen! Näin samassa hetkessä sydämeni huoneen sisälläni ja sen tummuuden ja pahan olon, joka oli ollut sydämessäni. Energian voima läpäisi tuon kaiken ja ikään kuin lavuaarin tulppa vedettiin pois. Paha olo ja tummuus katosivat. Tämä oli aivan valtavan helpottava ja eheyttävä kokemus, Peltola muistelee.

Vaikka Pauli Liikalan YouTube-ohjelmissa ehditään puhua paljon, niin mikään revolverihaastattelija hän ei ole, eikä hän sitä halua olla: – Näen, että olen enemmän keskustelija kuin kyselijä, vaikka kysymykseni toki avaavat laajasti asioita, joita on nyt siis paitsi kuunneltavissa, myös luettavissa. Haluan olla osa prosessia, jossa rajatiedon asiat tulevat mahdollisimman monen tykö, Liikala mainitsee. Muinaisella 1970-luvulla maassamme kohistiin Erich von Dänikenin kirjoista. Ne merkitsivät Pauli Liikalalle paljon. Samoin hän koki vaikuttavana Rauni-Leena Luukasen teoksen Kuolemaa ei ole. Rajatieto monin osa-aluein on kauan ollut Pauli Liikalan kiinnostuksen kohteena, mutta työvaljaiden irrottua kymmenkunta vuotta sitten, hän pystyi täysipainoisesti antamaan aikansa rajatiedolle. Jälleensyntymä on yksi sellainen rajatiedon osa-alue, joka pitää Liikalaa otteessaan. Liikala tuntee olevansa muinaisen apassiheimon jäsen. – Muissakin intiaaniheimoissa olen eri ruumiillistumieni aikana ollut. On jopa niin, että kun saan kaveripyyntöjä Facebookiin, niin pystyn kasvoista, etenkin silmistä, katsomaan sen, että onko kaveriksi pyytäjällä ja minulla takana yhteistä aiempaa elämää, Liikala sanoo. Palatkaamme vielä Liikalan uutuuskirjaan, jonka haastateltavista usealla on kokemuksia rajatiedon monista osa-alueista. Henniina Isoaho kertoo kirjassa monen muun asian lisäksi muun muassa auran katsomisesta.

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

– Auraa katsoessani henkimaailman avulla minulle tuodaan tietoa, ohjausta, rohkaisua ja ideoita tulevan varalle. Ymmärrän sen vahvalti niin, että minulle aurasta ohjautuva tieto on kunkin kohdalla hyvinvointia kohottavassa tehtävässä, lohduttamassa ja aina ohjaamassa ottamaan vastuun omasta todellisuudestamme. Mitä enemmän auratulkintoja teen, sitä enemmän minulle korostuu se, miten myös fyysinen hyvinvointimme ja elämäntilanteet ovat yhteydessä käsittelemättömiin tunteisiimme, jotka usein ovat peräisin ihan menneissä elämissä koetuista asioista, Isoaho sanoo.

Hän jatkaa: – Olemme eräänlainen aiempien kokemuksiemme uudistunut jatke. Aina aurakatsauksissa ei tosin mennä menneisiin elämiin, ei mennä, jos sille ei näytä olevan tarvetta, Isoaho muistuttaa. Rajatiedon piiriin kuuluvat kirjat ja kertomukset ovat kiehtoneet Liikalaa ihan järjestään, jo 1970-luvulta saakka. 2010-luvulla aika oli kypsä siihen, että Liikala ryhtyi kirjoittamaan kirjoja myös itse.

Projekti kerrallaan keskittyneesti etenevä Liikala on kirjoittanut kaikkiaan viisi kirjaa. Pauli Liikala tahtoo kysellä, kuunnella ja kirjoittaa myös tulevaisuudessa. Hän haluaa olla välittäjä tuon sanan monessa merkityksessä.  • Pauli Liikala: Kokemuksia tietoisuuden heräämisestä -kirja on tilattavissa pauli. liikala@gmail.com / puh 050 5549132 (296 sivua , hinta 25 eur / 32 eur sis. postituksen Suomen sisällä)

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Bridgewater triangle Wampanoagien salaperäinen legenda

sijainti 41.76 Pohjoista leveyttä. 71.01 ta Läntistä pituut

 yhdysvallat

aleksi lehtinen

hdysvalloissa, kolmen Massachusettsissa sijaitsevan kaupungin, Abingtonin, Rehobothin ja Freetownin keskelle jäävällä alueella on hyvin mystinen vesistöalue, joka on saavuttanut mainetta mm. satojen raportoitujen selittämättömäksi jäävien kokemuksien ja havaintojen tapahtumapaikkana. Tämä hyvin salaperäisen maineen omaava alue on nimeltään Bridgewaterin kolmio (engl. Bridgewater Triangle). Eräs tuon vesistöalueen sisälle jäävistä alueista on nimeltään Hockomock-suo (engl. Hockomock swamp). Hockomock-suo on pinta-alaltaan noin 69 km2, ja se sijaitsee aivan Bridgewater-nimisen pikkukaupungin lähettyvillä Massachusettsin osavaltiossa. Suoalue kuului 1600-luvulla Yhdysvaltojen alkupe26

räiskansan Wampanoag-heimon hallinta-alueeseen. 1600-luvulla heimo oli niin hyvissä voimissa, että siinä oli tuolloin jopa yli 12 000 jäsentä ja heidän asuinalueillaan sijaitsi noin 40 vilkkaasti asutettua yhteisöä. Syksyllä vuonna 1620 Cape Codiin Yhdysvaltoihin saapui rantautuen Englannista Mayflowerniminen siirtolaislaiva ja sen mukana uudelle mantereelle tulivat ensimmäiset eurooppalaiset. Asettauduttuaan mantereelle, uuden kolonisaation johtajat tekivät tuolloin Massassoit-nimisen Wampanoagien heimopäällikön kanssa molemmille osapuolille otollisen rauhansopimuksen. Rantautuneiden uudisraivaajien metsästystaidot olivat todella huonot ja ravinnon hankkiminen tuntemattomassa maas-

tossa osoittautui heille vaikeaksi. Ensimmäisen talven aikana yli puolet siirtolaisista menehtyi. Wampanoagien tarjoamalla avulla ja opastuksella luonnon keskellä elämisestä jäljelle jääneet pyhiinvaeltajat selvisivät seuraavaan kevääseen. Mutta uudisraivaajien yhteiskunnat alkoivat pian uusien tulokkaiden ja perheiden asettumisen jälkeen kasvaa niin suureksi, että yhteisöt alkoivat jakaantua erillisiksi alueiksi Euroopasta saapuneiden kotimaiden mukaan. Tuon toiminnan seurauksena syntyi uusia merkittäviä alueita kuten Uusi-Ranska, Uusi-Alankomaa ja Uusi-Ruotsi. Suuremman asutusalueen tarpeessa uudisraivaajat alkoivat ahnaasti tavoitella lisää tilaa itselleen. He alkoivat vallata maita haltuunsa Wampanoageilta sekä kään-

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Wampanoagpäällikkö ja Wampum-vyöt

Wampanoag päällikkö Metacomet yrittää sopia rauhasta

nyttää heitä uskoonsa kuten myös vaatimaan heitä toimimaan omien länsimaisten tapojensa mukaan. Lopulta kävi niin, että kun Massassoit kuoli vuonna 1661, ja valta siirtyi tämän pojalle Metacometille, päättivät uudisraivaajat rikkoa Massasoitin kanssa sovitun rauhansopimuksen ja hyökkäsivät vimmatulla tavalla Wampanoagien maiden kimppuun tavoitteenaan viedä heidän viimeisetkin maa-alueensa. Metacomet päätti, että ei taistelutta antautuisi, vaan rakensi vuonna 1674 suuren linnakkeen heimonsa puolustamiseksi ja valmistautui sotaan, joka tultaisiin tuntemaan historiassa Kuningas Philipin sotana (Kuningas

Philip oli siirtolaisten loukkauksena annettu nimi Metacometille). Tuo linnake muodostui Wampanoageille todella tärkeäksi tukikohdaksi samaisen sodan aikana. Linnakkeen viimeinen puolustuslinja kaatui traagisesti vuonna 1676 jolloin Kuningas Philipin sota sai uudisraivaajille suosiollisen päätöksensä. Muinaisten Wampanoagien legendan mukaan, noina vaikeina, kohtalokkaina ja toivottomina sodan hallitsemina aikoina, Uuden-Englannin siirtolaisten yrittäessä vallata Wampanoagien linnakkeen ympäröimää aluetta itselleen, eräs Metacometin yllään kantama heimolleen mittaamattoman arvokas esine, jota

heimon soturit olivat varjelleet kaikin voimin, tippui kesken taistelun kahinan vahingossa suoraan tuohon Hockomock-nimiseen suohon ja vajosi saman tien epäonnisesti tuonne suon pohjaan. Tämä pyhä esine on nimeltään Wampum-vyö, ja se oli Wampanoagien taistelutahdolle mittaamattoman tärkeä esine. Tuon vyön kadottua päällikkö Metacomet heimoineen oltiin lopullisesti kukistettu.

Ensimmäinen kiitospäivä Wampanoagien ja uudisraivaajien kesken

Rauhanpiippuseremonia Päällikkö Massassoit kohtaa ensimmäiset uudisraivaajat

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Päällikkö

Metacomet

Assonet-kieleke

Noista tapahtumista alkaen Hockomock-suo on saanut elää erikoisessa maineessaan siitä, että siellä vaikuttavat Wampum-vyön herättämät, suossa elävät, mystiset ikiaikaiset suuret voimat sekä Kuningas Philipin sodassa kaatuneiden uhrien levottomat ikuisesti vaeltavat heimosoturien sielut. Tuon sodan jälkeen Hockomock-suon ympäristö on muuntunut jatkuvaksi selittämättömien tapahtumien tyyssijaksi. Joitakin näistä tapahtumista tässä mainitakseni: Eräänä kesäyönä 1971, kun ahkera lintubongari, vanhempi konstaapeli Thomas Downey oli ajamassa töistä kotiinsa Eastonin pikkukaupunkiin, ohittaessaan erästä suon laidalle jäävää Birdhill-nimistä kukkulaa, hän näki omin silmin jättimäisen kahdelle jalalle nousevan siivekkään olennon, joka oli Downeyn sanojen mukaan noin 2 metrin korkuinen. Tämän olennon siipien kärkiväli oli kuulemma jopa 3,5 metriä. Se ei ulkonäöltään muistuttanut mitään Downeyn aiemmin kohtaamaa eläintä. 28

Vuonna 1983 metsästäjä John Baker, joka oli lähtenyt vesiteitse tutkimaan riistan toivossa Bridgewaterin kolmiota, koki retkellään jotain selittämätöntä. Näitä tapahtumia hän on kuvaillut seuraavanlaisesti: “Olin rauhakseltaan kulkemassa kanootillani vesistöjä pitkin, kun yhtäkkiä kuulin suunnattoman kovaäänisen pärskähdyksen. Kun käännyin katsomaan sivulleni, näin ihmeekseni jättimäisen, noin kolmimetrisen, ihmisen muotoisen mutta täysin karvan peitossa olevan olennon ohittaen minut uiden.” Myöhäisellä 1800-luvulla kerrottiin suon lähellä eläneiden ihmisten nähneen suon yllä erikoisia valoja. Halloween-ilta vuonna 1908 Kaksi haudankaivajaa olivat tuolloin kulkeneet suon reunustaa vievää tietä pitkin, kun he kokivat jotain, mitä eivät tulisi koskaan unohtamaan. Nuo miehet kertoivat lähimmäisilleen samaisena iltana koteihinsa palattuaan nähneensä valon, joka oli liidellyt taivaalla lähes tunnin ajan.

Riippumatta siitä, uskommeko näihin paranormaaleihin seikkoihin vai emme, fakta on, että Wampanoagien kielellä sana Hockomock tarkoittaa kirjaimellisesti “Paikka, jossa henget vaeltavat.” Toinen alueella sijaitseva salaperäinen kohde on löydettävissä Bridgewater-kolmion kaakkoiskulmasta, Massachusetsin osavaltion metsästä, artikkelin alussa mainitsemani Freetownin vieressä. Jos kaikkiin kertomuksiin on uskominen, tuo metsä on erittäin aktiivisen ja monipuolisen henkimaailman olentojen keskittymä. Syvällä metsässä on kallionkieleke, joka kantaa nimeään Assonet Ledge. Tuo kieleke kohoaa vuosikymmeniä sitten aktiivitoiminnassa olleen louhoksen ylle jopa 30 metrin korkeuteen. Louhoksen ja kielekkeen laitamilta on kirjattu ylös jos jonkinmoisia todella erikoisia tapahtumia, mm. kohtaamisista aavemaisten hahmojen kanssa on mainittu seuraavaa. Useat alueella kävijät ovat kertoneet nähneensä hiljaisen, kuin hohkaavan valkoisiin pukeutuneen

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

naisen oleskelleen lähellä rotkon reunaa. Usein tuo nainen on kadonnut heidän silmiensä edessä jälkeäkään jättämättä. On myös kuultu outoja ääniä tyhjästä, ihmisten ollessa retkellä alueella. Kaikkein yleisin tuolla alueella havaittu asia on liittynyt noihin mainitsemiini erikoisiin valoihin. On eräitä valojen havaitsijoita, jotka väittävät tietävänsä täsmälleen, mistä nuo valot johtuvat ja mikä taho niiden takana on. Niiden aiheuttaja on kuulemma olento, jota nimitetään Pukwudgieksi. Pukwudgie on pieni, metsiä samoileva otus. Meidän suomalaisessa kansanuskossa tämä olento muistuttaisi eniten ulkonäöltään aika lailla pientä maahista tai menninkäistä. Tuolla olennolla on kovastikin yhtäläisyyksiä johonkin, mistä me sen voisimme tunnistaa, muistuttaen eräitä “väen” edustajia. Palaan näihin pohjoisen myyttien olentoihin hieman enemmän artikkelin lopussa. Jotkut uskovat Pukwudgien elävän Hockomock-suota ympäröivillä metsäisillä alueilla vielä tänäkin päivänä. Mielenkiintoisen nimensä lisäksi noissa olennoissa on hyvin erikoista ja ajatuksia herättävää se, miten heitä on näkijöidensä mukaan kuvailtu pieniksi ja karvaisiksi olennoiksi, pituudeltaan alle metrin mittaisiksi. Heidän kerrotaan myös mielellään piiloutuvan kivien taakse, kantojen alle ja metsän syvyyteen, josta he sitten voivat halutessaan ilmestyä ennalta aavistamattoman luonnossa kulkevan retkeilijän näkökenttään, aiheuttaen tälle useimmiten jos jonkinmoista epäonnea. Minkälaisia ongelmia sitten Pukwudgie voikaan aiheuttaa näkijälleen? Wampanoagien kertomuksien mukaan Pukwudgiet saattavat luoda eräänlaisella taikuudellaan salaperäisen ja kutsuvan valon eräänlai-

Hockomock-suo

sena armottomana houkutuksena uhreilleen eksyttääkseen nämä metsään jonkinlaiseen hiljaiseen paikkaan, jossa sitten häikäilemättömästi yrittävät päästä surmaamaan uhrinsa. Nuo valot tunnetaan Wampanoagien mytologioissa nimellä Tei-PaiWaka ja meille Euroopassa asuville ulkoisesti samankaltainen ilmiö on kautta aikain ollut tutumpi nimikkeellä virvatuli. Virvatuli ei tosin Tei-Pai-Wakan kaltaisesti aina johda kuitenkaan näkijäänsä kuolemaan, vaikkakin se perinteisesti ilmenee paikassa, joka on toiminut joskus hautana, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia sitten. Virvatulen vaaroista emme kuitenkaan voi olla varmoja, ja siksi niitä kannattaa ihastella aina kohdatessa, turvallisesti hieman etäämmän välimatkan päästä. On mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää se, että mieluummin kuin tappamalla omin käsin uhrinsa, Puckwudgiet myytin mukaan ohjaavat usein uhrinsa viattoman oloisesti käyttämällä Tei-Pai-Waka liekkejä, saattaen ihmisen ilman heidän

Erään taiteilijan näkemys Pukwudgiesta

pienintäkään epäilystä suoraan esim. Assonet-rotkon reunalle, josta suoraan putoamaan surman suuhun. Useasti ollaan kuvailtu kielekkeen reunalla käyneiden tuntoja. He ovat lähes aina tunteneet ylitsepääsemätöntä, käsittämätöntä halua hypätä reunalta alas tuhoonsa, tuohon synkkään kiviseen rantaveteen ja näin lopettaa oman elämänsä. Nämä henkilöt ovat kuitenkin lähes 29

Äär e t ön І maaliskuu 2021

aina olleet psyykkisesti ja fyysisesti tavanomaisen hyvinvoivia ihmisiä. Itsetuhoisuus on ollut kaukana heidän arkisesta ajattelustaan. Viimeinen merkintä minkä tähän artikkeliin merkitsen Bridgewater trianglen tapahtumista, sijoittuu vuodelle 1995. Bill Russo -niminen hitsari Rayanhamin pikkukaupungista, Massachusettsin osavaltiosta, muistaa tämän kyseisen yön varmasti loppuelämänsä. Russo teki viimeiset kuusi vuotta ennen eläköitymistään hyvin pitkiä työpäiviä ja säästi tuolla tavalla rahaa eläkevuosilleen. Iltavuorot yleensä venyivät yövuoroiksi, iltapäivä kello kolmesta keskiyölle ellei jopa myöhempäänkin. Kun hän palasi öisin töistä kotiin, saatuaan työpäivän päätökseensä, Billin koira Samantha oli jo ovella odottamassa malttamattomasti päästäkseen vielä iltapissalle ennen yöunille käyntiä. Bill vei tuolloin uskollisen eläinystävänsä aina asioilleen ja samalla kertaa he heittivät joka öiseen tapaansa pisun päätteeksi pienen kävelylenkin. Tämä oli heidän vakiintunut tapansa, säästä tai vuodenajasta riippumatta. Tuona kyseisenä myöhäisiltana syksyllä vuonna 1995, Bill ja Samantha kohtasivat ulkoillessaan kuitenkin jotain hyvinkin tavanomaisesta poikkeavaa, joka säilyisi heidän mielissään ikuisesti. He lähtivät kotiovestaan ulos ja jostain selittämättömästä syystä päättivät tuona iltana poiketa tavanomaiselta reitiltään, joka olisi mennyt jalkakäytäviä pitkin kohti Rayanhamin keskustaa. Tällä kertaa Bill halusikin ottaa ennestään tutun, mutta lenkkireitiksi harvinaisemman polun takapihansa kautta metsään.

Noin 800 metriä kotoaan kuljettua, polku alkoi saavuttaa Hockomocksuon reunamaa. Siinä kohtaa, missä piti ylittää eräs tie, jotta saattoi jatkaa kävelyä eteenpäin metsäiselle reitille, Samantha alkoi kummasti vinkua ja pysähtyi kuin naulittuna maahan. Koira ei liikahtanutkaan, tärisi vain pelosta, samalla silmäili Billiä huolestunein silmin. Bill yritti hihnasta vetää koiraansa takaisin kotia kohti, mutta eläin ei hievahtanutkaan. Muutamien minuuttien päästä Bill Russo alkoi myös kuulla tuota

"Mutta Bill ei tuntunut millään saavan sielulleen rauhaa, kun hänen mielessään vaan jatkuvalla syötöllä pyöri, mitä hän oli tuona yönä metsässä kohdannut?" erikoista ääntä, joka oli säikäyttänyt hänen rakkaan koiransa. Se oli aluksi hento, mutta korkea ääni, hauras ja varovainen. Pikku hiljaa se kuitenkin alkoi muuttua vahvemmaksi ja itsevarmemmaksi. Bill alkoi lopulta erottamaan äänessä erikoisia sanoja, joita ei tunnistanut, mutta silti ääni toisti niitä selkeästi ja päättäväisesti. “Ii waaahn tsjuu, Ii waaahn tsjuu.”

Noita sanoja ääni vain toisti jatkuvasti, kello oli lähempänä yhtä yöllä ja missään ei näkynyt yhtään ketään. Vaikka ääni ei varmasti kuulunut kymmentä metriä kauempaa, Bill ei erottanut pimeässä mitään. Bill yritti silti katsella ylös puihin ja tien vieressä oleviin pensaisiin, mutta turhaan. Ei siinä pimeydessä mitään voinut erottaa. Ei vaikka kuinka haki edes jotain merkkiä siitä, mikä tuon erikoisen äänen aiheuttaisi. Bill huomasi hetken kuluttua jonkun matkan päässä olevan katulampun. Tuota lampun valoa vilkuillen hän alkoi totuttelemaan silmiään yön hämärään, jotta pystyisi edes jollain lailla hahmottamaan ympärillään olevaa syksyistä yön pimeää. Siinä silmiä siristellessään, yhtäkkiä viimein hänen näkökenttäänsä jostain pensaiden hämärästä ilmestyi erikoisin olento, mitä Bill ja Samantha olivat eläissään nähneet. Billin sanoman mukaan se oli korkeudeltaan noin 120 cm, karvan peitossa, käveli ihmisen kaltaisesti kahdella jalalla ja painoi varmasti alle 50 kg. Olento oli alasti ja sillä oli pyöreä vatsa, se tuijotti tuona hetkenä Billiä ja Samanthaa hyvin intensiivisellä katseellaan. Vaikka tuolla kyseisellä suolla he olivat kohdanneet jos minkälaista eläintä, tämä oli kyllä niistä ainutlaatuisin ja erikoisin olento. Kun olento oli astunut varjoista näkyville, se jatkoi puhumistaan oudolla kielellään: ”Ii waaahn tsjuu, Ii waaahn tsjuu”, se sanoi aina vain uudelleen. Näiden sanojen perään se toisteli aina välillä myös sanaa “Kier, kier”. Bill ja Samantha seisoivat paikallaan kuin hypnotisoituina, pelosta ja hämmennyksestä la-

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

maantuneina, eivätkä ymmärtäneet sanaakaan mitä olento sanoi. Olento nosti muutamia kertoja kätensä ja viittoi Billiä ja Samanthaa seuraamaan itseään jatkaen kokoajan kuitenkin sanojaan “Ii waaahn tsjuu, Ii waaahn tsjuu. Kier, kier.” Bill on maininnut yrittäneensä kysellä tuolta olennolta muutamia kysymyksiä, mutta tuossa kohtaakin se on vain toistellut noita erikoisen kuuloisia oman kielensä sanoja. Tästä kaikesta ihmeissään ja tietämättä mitä tehdä, Bill päätti Samanthan kanssa kääntää selkänsä tuolle oudolle otukselle ja he palasivat hiljalleen kotiinsa, katsomatta enää taakseen, toivoen että ajatukset silloin hieman rauhoittuisivat. Kotiin päästyä Samantha asettautui nukkumaan. Mutta Bill ei tuntunut millään saavan sielulleen rauhaa, kun hänen mielessään vaan jatkuvalla syötöllä pyöri, mitä hän oli tuona yönä metsässä kohdannut? Vaikka kello olikin jo reippaasti aamun pikkutunneilla, ja normaalisti Bill olisi käynyt myös nukkumaan, tänä yönä hän meni keittiöön, kaatoi itselleen kupin kahvia ja rukoili mielessään, ettei vain nukahtaisi, koska tiesi, että unessa tuo olento palaisi takaisin hänen eteensä. Kahvikupillisia kumotessa yksi toisensa perään ja yön kuluessa, Bill palasi usein ajatuksissaan muistoihinsa ja pohtimaan tuota outoa olentoa. Hän muisti asiat hyvinkin yksityiskohtaisesti ja hetkittäin tunsi epäilystäkin tapahtuneista asioista sekä huolta omasta mielenterveydestään. Pelonväristykset hetkittäin menivät koko kehon läpi, kun hän epätoivoissaan yritti ymmärtää tapahtunutta. Hän tunsi katumusta siitä, että ehkä hänen olisi pitänyt ahkerammin yrittää keskustella olennon

kanssa. Ehkäpä jopa lähestyä sitä, jos vain uskollinen Samantha olisi sallinut sen. Mutta se syvimmälle mennyt asia, mikä ei jättänyt häntä rauhaan tuona yönä, olikin hankalampi ratkaista; mitä kummaa tuo olento olikaan voinut yrittää tarkoittaa noilla eriskummallisilla sanoillaan? Bill pyöritteli asioita mielensä sopukoissa: “Ii waaahn tsjuu, Ii waaahn tsjuu” ja “kier kier.” Juuri ennen aamun sarastusta Bill uskoi viimeinkin ymmärtäneensä mitä tuo olento oli yrittänyt sanoa. Se ei ollut sen omaa itse keksimäänsä kieltä, vaan englantia ja sana,t mitä se oli yrittänyt parhaansa mukaan lausua olivatkin ehkä olleet niinkin yksinkertaisia kuin “I want you” (Suom. Minä haluan sinut) ja jonka perään oli vielä sanonut “Here, here” (Suom. Tänne, tänne).

Tämän artikkelin kirjoittaja on myös luonut Facebook-ryhmän "Tarinat ja Totuus Maailman salaperäisistä paikoista ja myyteistä". Hänen elämästään on myös ilmestynyt kirja: Aleksi Oletukseton – Erilaisuuden ja avoimuuden kuningasvoimat (kirjoittaja Taina Laane 2020)

• Puckwudgiet ovat Pohjois-Amerikan varhaisimpia tunnettuja mytologisia olentoja. Niiden synnyintarina on peräisin Wampanoagien, Mohikaanien ja Algonquin heimojen parista. • Eri heimot eri alueilla suhtautuvat Puckwudgieihin erilailla. Toisten heimojen mukaan he ovat vaarattomia, mutta käyttäytyvät epäkunnioittavasti ja jekkuillen. Toiset heimot taas puolestaan uskovat niiden olevan kilttejä, jos niitä arvostetaan ja ne jätetään rauhaan. Mutta näiden samojen heimojen tarustoissa heitä seuratessa he voivat (pahana päivänään) olla näkijälleen kuolemaksi.

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Miksi "vanhat sielut" valitsevat usein yksinäisyyden? Koska todellisuudessa he eivät ole sisäisessä maailmassaan koskaan yksin.

"Lopetin TV:n ja draamasarjojen katselun. Lopetin iltapäivälehtien lukemisen. Lopetin prosessoitujen roskaruokien syönnin. Lopetin yökerhoissa ja juhlissa käymisen. Aloin kyseenalaistamaan yhteiskunnan muotteja ja odotuksia. Aloin etsiä totuutta. Aloin kehittää itseäni. Aloin meditoida ja katsoa dokkareita. Aloin tehdä luontoretkiä. Luonnon keskellä ollessani löysin ja tiedostin myös oman todellisen itseni. Älä seuraa laumaa, se on menossa väärään suuntaan." Kaikki, mikä ärsyttää sinua, opettaa sinulle kärsivällisyyttä. Jokainen, joka hylkää sinut, opettaa sinut seisomaan omilla jaloillasi. Kaikki mikä suututtaa, opettaa anteeksiantoa ja myötätuntoa. Sinulta voimaa vievät asiat opettavat ottamaan voimasi takaisin. Viha opettaa ehdotonta rakkautta. Pelkosi opettavat sinulle rohkeutta. Hyväksy tilanne, jota et voi muuttaa. Oppia ikä kaikki.

Intentio ohjaa energiaa. Siksi kannattaa mieluummin aina keskittyä siihen, millaisen positiivisen muutoksen haluaa nähdä, kuin olla huolissaan pelottavista asioista ja tilanteista.

Elämän henki nukkuu kivessä, uneksii kasvissa, on hereillä eläimessä ja tulee tietoiseksi itsestään ihmisessä. – Kabbala

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Peilimäiset monoliitit – mitä ne ovat? Viime puolen vuoden sisällä ympäri maailmaa on ilmestynyt kuin maasta putkahtaen omituisia monoliitteja. toimitus

Tiettävästi ensimmäinen pystyssä sojottanut metallipaasi havaittiin Utahin aavikolla 18. marraskuuta 2020. Sen jälkeen vastaavia metallipylväitä on ilmestynyt jo kymmeniä ympäri maailmaa, mm. Romaniaan, Kaliforniaan, Puolaan, Ranskaan, Kanadaan ja myös Skandinavian maihin. Suomeen ensimmäinen monoliitti saatiin joulukuussa 2020. Lenkkeilijä huomasi sen ulkoilualueella Olavinlinnan kallioisessa takamaastossa. 12. joulukuuta Virtain Perinnekylän pelloille ilmestyi uusi 2,5-metrinen monoliitti, joka herätti laajaa kiinnostusta. Myöhemmin se katosi Marttisen saaren Perinnekylästä ja ilmestyi uuteen sijaintiin, Toisveden Umpipohjaan. Virtain kaupungin tiedotteen perusteella kyseessä on aivan sama monoliitti, joka siis jostain syystä vaihtoi yhtäkkiä paikkaa. Umpipohja sijaitsee Virtain keskustan tuntumassa. Metallipaasi seisoo pystyssä matalassa vedessä, noin 150 metrin päässä rannasta. Loppiaisena Suomesta löytyi jälleen outo metallipaalu – syrjäisen hiekkatien varrelta Nurmijärvellä. Se on jo kolmas laatuaan Suomessa. Mystiset metallipaalut ovat innostaneet ihmisiä ympäri maailman arvuuttelemaan niiden alkuperää.

Kuvakaappaukset Aamulehti ja Nurmijärven Uutiset.

Niiden takana on epäilty olevan esimerkiksi jonkun yrityksen markkinointitempaus. Mahdollisesti ne saattavat olla myös jonkun kansainvälisen taiteilija ryhmän taideteoksia tai globaalien peltiseppien taidonnäytteitä. Rakentajiksi on veikattu myös ulkoavaruuden muukalaisia, tai maan alla asustavaa käärmekansaa, jotka siis pystyttelisivät omia linkkitornejaan tähtien välistä kommunikointia varten. Monoliiteille on perustettu oma Wikipedia-sivu. Sen mukaan niitä on tähän mennessä löytynyt 28:sta eri maasta ympäri maailman. Pelkästään Yhdysvalloista monoliitteja on löydetty yli parikymmentä, suurin osa niistä Kalifornian osavaltiosta. Euroopassa Saksa vaikuttaa olevan monoliittien suurin keskittymä, jossa on Wikipedian mukaan kuusi monoliittia. Odotamme innolla, milloin näiden metallirakennelmien salaisuus paljastuu ihmiskunnalle!

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Mystikon mietteitä Jos metsään haluat mennä nyt, niin

takuulla yllätyt…

ueskelin eräänä helmikuisena talvi-iltana isosta kirjahyllystäni löytynyttä vanhaa kirjaa, jossa kerrottiin mielenkiintoisia lappilaisia kansantarinoita pohjoisista luonnonvoimista ja yliluonnollisista tapahtumista, joita tuon salaperäisen kirjan kansien väliin oli kerätty harvinaisen suuret määrät. Enimmäkseen ne olivat Lapin saamelaisen poronhoitoalueen erikoisia kummitusjuttuja, jollaisia voi mahdollisesti kuulla enää vain vanhoilta lapinäijiltä erämaan autiotuvilla tai retkeilyalueiden iltanuotioilla, jos vaellusturistina sattuu tulemaan samaan aikaan paikalle viinatilkalla terästettyä nokiaromista pannukahvia ryystämään.

matti kultajoki

Lukiessani niitä kotona kynttilänvalossa, ulkona oli maassa paksu lumihanki ja nurkissa paukkui kova pakkanen. Täysikuu valaisi asuintaloni takapihaa kelmeällä valollaan ja lähimetsässä huhuili pöllö. Seinällä roikkui vanha noitarumpuni, jonka poronnahkainen kalvo rapsahteli itsekseen, kutistuessaan kuivassa talvi-ilmassa. Lemmikkikuristajakäärmeeni mateli hämärässä terraariossaan, lipoen levottomasti kaksihaaraista kieltään, kunnes löysi kopin lattialle pudottamani herkullisen saalishiiren. 1800-luvulla eläneen englantilaisen vainajan kellastunut pääkallo esitteli harvoja hampaitaan olohuoneen varjoisalla sivupöydällä ja muistutti tyhjillä pölyisillä silmäkuopillaan maallisen elämän katoavaisuudesta. Tunnelma oli talviseen kummitusjuttujen lukuhetkeen juuri sopivan salaperäinen…

Siinä lukemisen lomassa tuli mieleeni muutamia omakohtaisia kirjan tekstiin sopivia tositilanteita, joista voisin tässä lehden sivuilla pari kolme kertoa. Ne tosin eivät liity varsinaisesti kummituksiin, eivätkä ole tapahtuneet Lapissa, mutta kuitenkin täällä kotoisessa Suomessa. Henkiolennoista on siis kysymys, mutta millaisista, se selviää pian. Oletko sinä muuten päässyt koskaan kurkistamaan henkimaailman puolelle ja näkemään omin silmin siellä vaikuttavia olentoja? Monet varmasti haluaisivat sinne maailmojen välisen henkisen verhon taakse aivan konkreettisesti nähdä, mutta voin suositella sitä kuitenkin vain tietyin varauksin, enkä oikeastaan lainkaan kovin herkkähermoisille ihmisille. Sieltä kun voi tulla vastaan kovin monenlaisia olentoja, eivätkä

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

ne kaikki ole välttämättä hyväntahtoisia. Laaja henkimaailma on moniosainen eli monitasoinen, jossa kaikilla tasoilla on toisistaan poikkeavat olosuhteet ja myös niihin liittyvät erilaiset asukkaat. Helvetillisen alamaailman synkimmän pimeyden ja pyhän jumalallisen valomaailman korkeimman kirkkauden välimaastoon mahtuu yhteensä 13 henkimaailman tasoa, jotka yhdessä muodostavat valtaisan, täysin yli inhimillisen ymmärryksen käyvän henkisen maailman kokonaisuuden. Olen itse vanhaa Savo-Karjalaista tietäjäsukua, jossa on ollut selvänäkemistä ja muita mediumistisia kykyjä käytössä satoja vuosia. Monenlaista parantajaa ja kylänoitaa on siis mahtunut joukkoon. Asia onkin tullut minulle tutuksi jo lapsuudenkodista lähtien ja pidän sellaisia ilmiöitä aivan luonnollisina. Tottu-

mattomien ihmisten mielestä henkiolentojen konkreettiset kohtaamistilanteet voivat kuitenkin tuntua kovin vierailta ja pelottavilta. Mielestämme ihmeellisimmät ja eksoottisimmat henkiset asiat tapahtuvat tunnetusti aina jossakin tuttuja kotinurkkia kauempana, siis vähintäänkin erämaisessa pohjoisessa Lapissa tai jossain vielä kaukaisemmissa mystisissä paikoissa, kuten vaikkapa Intiassa tai Nepalissa. Eri uskonnoilla on lisäksi olemassa lukemattomia muita kohteita, joista on menty etsimään henkisiä kokemuksia jo satojen vuosien ajan, koska tavalliset kotikonnut eivät vain tunnu siihen tarpeeksi yleviltä ja pyhiltä. Useimmiten parhaalta tuntuva uskonto, tai henkinen aate, tuodaankin sitten jostain suurten merten takaa, aivan erilaisten kulttuurien keskuudesta.

Ihmiset ovat kuitenkin kaikkialla yleisiltä ominaisuuksiltaan ja perustarpeiltaan samanlaisia. Vain ulkonäkö, kieli ja asuinympäristö, sekä kulttuurilliset tavat ja tottumukset vaihtelevat maapallon eri mantereilla. Paikallisiin perinteisiin nivoutuvat tietysti myös erilaiset uskonnot. Minulla on ollut luontoharrastus aivan lapsesta saakka, ja viihdyn erittäin hyvin metsässä ja muualla luonnon keskellä. Nuorempana myös valokuvasin luontoa paljon, ja silloin tällöin teen sitä vielä nykyisinkin. Olen harrastanut kauan myös yhteydenpitämistä luonnon syvään henkiseen puoleen, koska uskon vanhan kansan tavoin luonnonhenkien olemassaoloon ja henkimaailmaan paljon laajemminkin. Kaikki meitä ympäröivä olevaisuushan ei ole vain siinä mitä normaalisti silmillä voidaan nähdä ja korvilla kuulla. Viiden tavallisen aistin lisäksi on

Äär e t ön І maaliskuu 2021

olemassa myös niin sanottu kuudes aisti, jonka käyttämistä jokainen voi itse harjoitella, ja sitä kautta samalla laajentaa käsitystään todellisuuden luonteesta. Minulla on ollut siihen aistiin liittyviä kokemuksia silloin tällöin lapsesta asti ja ehkä juuri sen tähden lukemani Lapin kummitustarinat tuntuivatkin osittain niin kovin tutuilta. Olin tallannut tämän planeetan pintaa jo noin puoli vuosisataa, kun 51-vuotiaana kiipesin eräänä heinäkuisena kesäpäivänä jyrkkärinteiselle kallioiselle vuorelle Uudenmaan läänissä. Menin itseasiassa valokuvaamaan sinne kyykäärmeitä, joita oli samassa luonnontilaisessa ja karun kivikkoisessa metsämaastossa havaittu vuosien varrella paljon. Minulla oli ollut sitä ennen useita kertoja merkillistä kipua vasemmassa sääressä, joka kiipeämisen aikana jälleen koveni, kun jalat joutuivat tavallista runsaammalle rasitukselle. Olen vasenkätinen ja myös vasenjalkainen, joten sama jalka on joutunut muutenkin elämässä kokemaan enemmän rasitusta kuin toinen. Päästyäni vihdoin vuoren huipulle, kävin makaamaan laakean ison kiven päälle, lepuuttelemaan matkalla kipeytynyttä jalkaani. Käärmeitä ei ollut näkynyt reissun aikana missään, mutta supikoiran ja tiheissä puissa piilotelleen pyypariskunnan onnistuin vuorenjuuren ikivanhassa metsässä kiikarin läpi näkemään. Hirven ja metsäkauriin sorkan jälkiä oli myös metsäpolulla runsaasti, mutta ne olivat sinä päivänä menneet ruokailemaan jonnekin muualle. Hirvikärpäsiä sen sijaan oli polunvarren kuusikossa aivan kiusaksi asti, mutta ei onneksi enää ylempänä vuorella. Aurinko paistoi lämpimästi ja minua alkoi eväät syötyäni ramaista 36

melkoisesti. Päätin ottaa siinä tasaisella kivipaadella pienet meditaatiopäiväunet. Kun olin nukahtamaisillani, tunsin yhtäkkiä outoa nykimistä vasemmassa sääressäni. Aukaisin silmät ja huomasin jalan vieressä seisomassa muutamia erikoisen näköisiä ”pikku-ukkoja”. Ne olivat noin puoli metriä pitkiä ruskeaihoisia ihmismäisiä olentoja, jotka aivan kuin neuvottelivat keskenään jostain asiasta, kumarsivat sitten minulle kohteliaasti ja osoittivat jalkaani. En pelästynyt niitä lainkaan, koska tiesin niiden olevan metsän pikkuväkeä, eräänlaisia hyviä haltijoita. Annoin ymmärtää, että kyllä se sopii, jos haluatte hoitaa kipeää jalkaani. Olennot alkoivat heti pienillä käsillään taputella jalkaani joka puolelta. Ne olivat välillä keskittyneinä aivan paikallaan pitäen jalastani kiinni, ja sitten taas jatkoivat samanlaista taputtelua koko säären pituudelta. Kun tilanne näytti olevan ohi, ne vetäytyivät ryhmänä yhtaikaa kauemmas ja hävisivät jonnekin vuoren rinteeseen, ilmeisesti omiin maanalaisiin luoliinsa isojen sammaleisten kivien alle. Maan uumenissahan maahiset usein asustelevat. Ihmettelin itsekseni tapahtunutta ja nousin kiviseltä ”hoitopöydältä” seisomaan. Jalassa ei tuntunut enää minkäänlaista kipua! Metsän maahiset olivat onnistuneet parantamaan sen! Tapauksesta on kulunut jo kymmenen vuotta, eikä sama jalkakipu ole tullut enää takaisin. Toinen hiukan edellistä muistuttava tilanne sattui kaksi vuotta myöhemmin eräällä toisella vuorella, jota nimitän Huuhkajavuoreksi sen tähden, että olen havainnut siellä pari kertaa metsäretkilläni suuren huuhkajapöllön, jota aggressiiviset varikset jahtasivat armottomasti. Menin samalle vuorelle keväällä siihen aikaan, kun huuhkajilla oli muualla

jo suuret poikaset, etsimään olisiko sielläkin mahdollisesti huuhkajan pesäpaikka, jollakin sopivan rauhallisella kallionkielekkeellä, vanhojen naavaisten kuusten siimeksessä. Vuorella oli toisin paikoin vaikeakulkuista kivilouhikkoa, ja erästä sellaista kivikkoa ylittäessäni yhtäkkiä liukastuin ja nyrjäytin pahasti nilkkani. Kaaduin kivusta huutaen päistikkaa maahan, suoraan tuoreen hirvenlantakasan päälle, liaten samalla vaatteeni. Kun olin sanonut muutaman varsin kovaäänisen ”valitun sanan”, ensimmäinen ajatus oli, että jos nilkka meni romuksi, miten pääsen sieltä syrjäseudulta takaisin ihmisten ilmoille. Olin nimittäin jälleen aivan yksin liikkeellä. Yritin liikuttaa jalkaani ja nousta pystyyn, mutta kipu oli nilkassa niin kova ettei käveleminen onnistunut lainkaan. Oli pakko jäädä pitkälleen kivien väliseen varvikkoon miettimään tilannetta. Taisin siinä lähettää parit hätärukouksetkin yläkertaan, vai lienevätkö avunpyynnöt menneet sittenkin vahingossa alakertaan, sen saa jokainen lukija itse päättää. Ne joka tapauksessa kuultiin henkimaailmassa ja auttaja tuli pian paikalle. En tosin osannut odottaa aivan sellaista auttajaa, mutta ei se mitään. Kun siinä ähisin tuskissani, jostain aivan kuin tyhjästä ilmestyi äkkiä eteeni pitkäpartainen ja ikivanhan näköinen, noin metrin pituinen ukkeli. Sen vaatteet oli kudottu jäkälistä ja sammalista ja hattu tehty puun kuoresta. Tiesin heti, että kyseessä oli maahinen ja vuoren alueen paikallishaltija. Mutta millä mielellä se oli? Toivottavasti en ollut tahattomasti suututtanut sitä. Olinko ehkä kaatunut sen polun päälle poikittain? Haltijaolento tuijotti minua hetken läpitunkevilla tummilla silmillään ja ojensi sitten hitaasti pit-

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

käkyntisen peukalonsa minua kohti. Minä ojensin myös oman peukaloni ja sormenpäämme koskettivat toisiaan. Ystävällinen yhteys oli heti tällä tavoin luotu, kun sanoimme toisillemme ”peukkupäivää”. Odotin jännityksellä aivan paikallani maaten, mitä seuraavaksi tapahtuisi... Aluksi ryppyinen vanha ukko näytti tekevän jonkinlaista diagnoosia minusta. Sen jälkeen se tarttui molemmin käsin nyrjähtäneeseen nilkkaani ja alkoi taivutella sitä varovasti. Olennon kädet näyttivät hohtavan hoitotilanteessa sinertävää valoa. Välillä se nosti toisen kätensä ylös taivasta kohti ja piti toista kättään kiinni maassa, luultavasti kerätäkseen lisää voimaa. Kun koko hoitotoimenpide oli suoritettu, valonhohde sen käsistä sammui, ja maahinen hävisi näkyvistä yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. En tiedä tarkalleen mistä se tuli ja mihin se meni, mutta jonnekin metsäluontoon kuitenkin. Ukosta erittynyt melko voimakas pihkamainen tuok-

su haihtui myös samalla pois, eikä haltijaolento koko ilmestymisensä aikana puhunut minulle yhtään mitään. Enhän olisi sitä paitsi maahisten kieltä ymmärtänytkään. Keijujen kieltäkin osaan valitettavasti vain yhden sanan. Kun olin tointunut tilanteen aiheuttamasta hämmästyksestä, koetin varovasti nousta maasta seisaalleni, ottaen tukea läheisestä mäntypuusta. Ihme ja kumma, jalkani tuntui aivan normaalille! Aivan kuin nilkka ei olisi koskaan nyrjähtänytkään! Pääsin jatkamaan iloisella mielellä matkaani, eikä yhtään harmittanut, vaikkei huuhkajan pesää sillä kertaa valokuvattavaksi löytynytkään. Maahisesta otin kylläkin tilanteen aikana digikameralla pari kuvaa, mutta otoksissa ei kuitenkaan näkynyt mitään erikoista. Henkiolento ei siis tullut kuviin näkyviin, koska se ei ollut varsinaisesti materialisoitunut, eli tiivistynyt aineelliseen hahmoon. Pystyin näkemään sen vain henkisilmin, kuten selvänäkemisessä joskus tapahtuu.

Seuraavana vuonna olin syksyisenä aurinkoisena viikonloppuna telttailemassa samalla Huuhkajavuorella, ja silloin yövyinkin siellä. Iltaeväät syötyäni kävin tyytyväisenä lämpimään makuupussiin nukkumaan. Varhain seuraavana aamuna näin unessa saman paikallishaltijan avaavan telttani oven vetoketjun ja kutsuvan minut ulos. Sillä oli selvästi jotain tärkeää asiaa. Siispä kömmin unessa nopeasti ulos teltasta viileän raikkaaseen aamuun. Maahinen ilmoitti yllättäen haluavansa opettaa minua muuttumaan näkymättömäksi! Aamukasteen aikaan olisi maan pinnalla kuulemma tarpeeksi voimaa käytettävissä sellaisen taidon opettamista varten. Tehokkaan näkymättömyys-unikurssin käytyäni ja siitä herättyäni halusin kokeilla uutta taitoa heti samana päivänä, mikäli sen hyvin todentuntuisen uneni sisältö piti oikeasti paikkansa. Paluumatkan varrella oli ihmisiä metsässä marjastamassa ja eräs viisihenkinen perheryhmä tulikin yhtäkkiä maas37

Äär e t ön І maaliskuu 2021

tossa suoraan minua kohti. Kokeilin muuttua heille näkymättömäksi ja sehän onnistuikin hyvin! Istuin matalan kiven päällä avoimella paikalla ja he kävelivät noin metrin päästä ohitseni, eivätkä huomanneet minua lainkaan. Näkyvä todellisuus oli siis muuttunut heille siinä kohdassa metsää väliaikaisesti toisenlaiseksi. Seuraavan kerran kokeilin samaa lähijunassa, kun en ollut leimannut kausimatkalippuani pitkään aikaan, enkä muistanut oliko se enää voimassakaan. Tarkastajat astuivat junaan samalla asemalla, eikä minulla ollut isokokoisena miehenä muuta mahdollisuutta kuin yrittää muuttua äkkiä näkymättömäksi. He kulkivat kaksi kertaa aivan vierestä ohitseni, eivätkä nähneet minua, huh! Junan konduktööri kylläkin myöhemmin havaitsi minut, kun olin poistumassa junasta, ja tokaisi: ”Enpäs meinannut huomata sinua ollenkaan”. Matkalippuani hän ei kuitenkaan enää tarkastanut. Myöhemmin totesin, että lippu oli sittenkin edelleen voimassa. Muitakin erilaisia näkymättömyystapauksia on ollut, mutta muutosvoima selvästi heikkenee, jos rupean käyttämään sitä kepposten tekemiseen. Olen myös huomannut käytännön tilanteissa sellaisen kummallisuuden, että näkymättömäksi muuttuminen toimii parhaiten vain lähietäisyydellä, eli silloin jos toiset osapuolet ovat enintään viiden metrin päässä minusta. Jos kohdehenkilöt ovat yli kymmenen metrin päässä, he näkevät minut aivan normaalisti. ”Näkymättömyyskupla” eli havaitsemismuutoksen aiheuttava säteilykenttä ulottuu siis minusta korkeintaan kymmenen metrin etäisyydelle ja hälvenee reunoja kohti. Voin omalla tahdonvoimallani muuttaa jonkin verran sen voimakkuutta, mutta harjoittelua se silti vaatii. Minun täytyy tavallaan vain luottaa, 38

että se toimii, niin silloin se myös toimii. Mieli ja mielentilat voivatkin siis itsessään vaikuttaa kausaalisella voimalla aineelliseen maailmaan. Viimeksi muutin itseni näkymättömäksi samana päivänä, jolloin kirjoitin tätä lehtiartikkelia. Olin sopinut vaimoni kanssa tapaamisen Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kauppakeskus Sellon ulkopuolelle, erään pankin edustalle. Tarkoitus oli mennä yhdessä ostoksille läheiseen Prismaan. Kun saavuin paikalle, vaimoni ei huomannut minua lainkaan. Kadun varressa ei kävellyt kuin muutama ihminen, joten olisihan hänen pitänyt minut nähdä, mutta se ei vaan mitenkään onnistunut. Hänellä ei ole silmissään mitään vikaa, eikä edes aurinkolaseja ollut silloin kasvoilla. Kuljin eteenpäin ja soitin hänelle kännykällä Sellon kauppakeskuksen sisäpuolelta, jonne sovimme uuden tapaamispaikan. Vaimoni ihmetteli suuresti, että miten on mahdollista, ettei hän nähnyt minun kävelevän ihan vierestä ohitse?! Vastasin että ”muutuin vaan taas hetkeksi näkymättömäksi”, ei siis mitään sen kummempaa. Ostosreissumme onnistui sen jälkeen ihan hyvin, ilman mitään muita outoja kommelluksia. Minua kiellettiin aikaisemmin mainitsemassani maahisen aiheuttamassa opetusunessa kertomasta tällaisen taidon tarkkoja toimintasalaisuuksia kenellekään, ettei sillä alettaisi tekemään missään muodossa vääränlaista bisnestä, tai jotain muuta asiaan kuulumatonta ilkeämielistä toimintaa. Rahanhimohan on pilannut aivan liian monta hyvää henkistä asiaa, ahneutta täynnä olevassa ihmisten maailmassa. Tässä toteutuukin tavallaan myös vanha sanonta: ”Kell´ onni on, se onnen kätkeköön”, siis muutettuna muotoon: ”Kell´ taito on, se taidon kätke-

köön”, ettei se vahingossakaan joutuisi turmeltavaksi. Älkääkä nyt siis vain kysykö miten tällainen ilmiö on ylipäänsä mahdollinen, ilman Harry Potterin näkymättömyysviittaa, koska en itsekään sitä täysin käsitä. Varmaankin se liittyy käytännössä lähinnä vanhanaikaisessa noituudessa käytettyihin ”lumouksiin”, jolloin ihmiset saatiin näkemään ja kokemaan tilannekohtaisesti jotain aivan muuta kuin mikä sen hetkinen todellisuus oli. Tavallaan se muistuttaa myös muuttuneine tajunnantiloineen syvää hypnoosia, jossa ihmisen psyykkistä havaintokykyä voidaan muokata halutunlaiseksi. Hypnoosi taasen on alun perin muinaisten shamaaninoitien kehittämä tehokas henkinen parantamismenetelmä. Enhän minä kuitenkaan oikeasti muuttunut näkymättömäksi, en ainakaan omasta mielestäni. Muut ihmiset eivät vain havainneet minua, koska heidän tietoisuutensa oli sillä hetkellä normaalia rajatumpi. Minut siis aivan kuin leikattiin heidän tavallisesta havaintokentästään väliaikaisesti pois. Kuitenkaan he eivät itse tiedostaneet tällaisissa ohimenevissä tilanteissa yhtään mitään erikoista. Onko tällä ilmiöllä myös jotain tekemistä niin sanottujen rinnakkaistodellisuuksien kanssa, sitä en osaa sanoa. Näytösluontoisesti en kuitenkaan pysty näkymättömäksi muuttumaan, koska taito toimii vain spontaanisti ja liittyy yleensä omaan suojautumiseeni. Taikuriksikaan en siis voi tällaisella taidolla varustettuna ruveta, suuria seteleitä itselleni näkymättömyydellä tienaamaan. Sen verran voin tästä merkillisyydestä silti paljastaa, että asia perustuu paljolti suureen meditatiiviseen keskittymiskykyyn, muuntuneisiin tajunnantiloihin ja oman tahdonvoiman lisäksi muihin ihmeellisiin

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

luonnonmukaisiin voimavaikutuksiin, jotka ovat kuitenkin siis aivan eri juttu kuin vaikkapa lavataikurien käyttämä mentalismi, nokkelat visuaaliset harhautukset tai muut silmänkääntötemput. Taikuudeksi ilmiötä voitaneen siitä huolimatta kuitenkin erikoisuutensa vuoksi nimittää. Samankaltaista maagista kykyä tiedetään ilmenneen myös ainakin Australian alkuperäiskansan aboriginaalien keskuudessa. Minkäänlaiset huumeet, päihteet, psykedeeliset sienet tai myrkylliset yrttikasvit eivät liity asiaan lainkaan. Kaikki edellä mainittu omituisuus on tapahtunut aina täysin selvin päin. Oma tajuntani ei noissa tilanteissa millään tavoin sumene, vaan päinvastoin mieli kirkastuu tavallista terävämmäksi ja henkinen

energiataso nousee normaalia suuremmaksi. Taru sormusten herrasta -kirjassa ja siitä tehdyssä elokuvatrilogiassa on keskeisessä roolissa Valtasormus, joka tarvittaessa voi myös muuttaa omistajansa näkymättömäksi. Valitettavasti sormus samalla yhdistää käyttäjänsä mahtaviin muinaisiin pimeyden voimiin. Itselläni ei ole apuvälineenä mitään tällaista näkymättömäksi muuttavaa esinettä, vaan asia liittyy ainoastaan minuun itseeni. Mitkään avaruuden alienit eivät ole myöskään asentaneet minuun mitään implanttia, eikä asia muutenkaan yhdisty millään tavoin ufoilmiöihin. Luonnontieteen ja fysiikan mukaan ajateltuna esineiden tai minkä

tahansa materian havaittu näkyminen johtuu valon heijastumisesta aineen pinnasta silmän verkkokalvolle. Jos kaikki valot sammutetaan, mitään ei näy, senhän me kaikki omasta kokemuksesta tiedämme. Auringon valkoinen valo sisältää kaikki spektrin eli sateenkaaren värit, ja jokaisella värisävyllä on omanlainen sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus. Näkyvän valon lisäksi on olemassa myös infrapuna- ja ultraviolettivaloa, joita ihmissilmä ei pysty havaitsemaan. Esimerkiksi metsässä kesällä viheriöivä puu nähdään vihreänä siksi, että sen vihreät lehdet heijastavat vihreän valon aallonpituutta, mutta imevät muut värit itseensä. Syksyllä ruskapuu heijastaa muita värejä, lähinnä keltaisia

"Viimeksi muutin itseni näkymättömäksi samana päivänä, jolloin kirjoitin tätä lehtiartikkelia."

Äär e t ön І maaliskuu 2021

ja punaisia sävyjä, koska vihreä klorofylli imeytyy lehdistä pois, puun oksiin ja runkoon talveksi jemmaan seuraavan kesän kasvukautta varten. Jos jokin esine tai vaikka eläin ei heijastaisi valoa lainkaan, sitä ei todennäköisesti nähtäisi. Se olisi siis ihmissilmälle näkymätön, vaikka sen ympäristö olisikin valoisa ja kaikki muu siellä olisi aivan normaalisti näkyvissä. Sotateollisuudessa on kehitelty jo pitemmän aikaa näkymättömyysmaalia, jonka esineiden häivytysteho tulisi perustumaan samaan asiaan. Jos esimerkiksi kastaisit sormesi sellaiseen maalipurkkiin, sormesi muuttuisi näkymättömäksi. Luonnon keskellä on myös hyvin paljon aivan tavallista näkymättömyyttä, johtuen lähinnä erilaisista eläinten suojaväreistä. Esimerkkeinä 40

voisin mainita vaikkapa talviturkkisen metsäjäniksen, teerinaaraan, kirjavasiipiset yöperhoset, kameleontin, mustekalan, verkkopytonin ja tiikerin. Niillä kaikilla on maastoon sulautuva pintaväritys, joka auttaa niitä muuttumaan lähes näkymättömäksi osaksi omaa elinympäristöään, joko suojautumisen tai saalistamisen takia. Suojaväreillä onkin ollut vuosimiljoonien saatossa suuri merkitys planeettamme luonnon monimuotoisuuden kehittymisessä ja säilymisessä. Tätä samaa piiloutumista ovat myös ihmiset oppineet jäljittelemään muun muassa sotilaiden käyttämien maastopukujen muodossa. Muutenkin ihmisillä on varsin suuri tarve sulautua joukkoon ja muuttua samankaltaiseksi ympäristönsä kanssa. Syynä siihen ovat yleensä monenlaiset sosiaaliset paineet.

Liian erilainenhan ei kannata olla, koska muuten voi helposti joutua silmätikuksi ja toisten kiusattavaksi. Minäkin otin suuren riskin alkaessani kirjoittaa tätä lehtijuttua, siis riskin saada itselleni entistä suuremman kylähullun maineen. Mutta hulluillahan on tunnetusti halvat huvit, heh. Niin kauan kuin en ole itselleni ja ympäristölleni vaarallinen, enkä menetä todellisuuden tajuani, suurempaa hätää ei pitäisi kuitenkaan olla. Siispä heti talvisten lumien sulettua lähdetään jälleen retkeilemään vanhoihin metsiin ja mennään myös maahisia tapaamaan. Liiku sinäkin luonnossa aistit tarkkoina ja avoimin mielin. Koskaan ei voi tietää, minkä näköinen olento siellä saattaa tulla yllättäen vastaan… 

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

Friedrich Jürgenson F

riedrich Jürgenson on jäänyt historiaan ”EVP-ilmiön isänä”. EVP (eng. Electronic Voice Phenomena) eli instrumentaalinen transkommunikaatio (ITK, eng ITC; vanhentunut termi, nykyään käytetään laajasti EVP-termiä sekä englannin, että suomen kielissä) tarkoittaa viestintää oletettavasti henkimaailmaan sähköisen laitteen kautta, yleisemmin audiomuodossa. Ensimmäisiä viitteitä asiasta saatiin jo 1800-luvulla, miltei välittömästi sen jälkeen kun ensimmäinen äänen tallentamiseen ja toistamiseen tarkoitettu laite, fonografi keksittiin. Äänityksiin tallentui välillä omituista puheensorinaa, tai muita ääniä, joita ei äänityshetkellä paikalla ollut ollenkaan. Ilmiötä alettiin tutkia tarkoituksenmukaisesti vasta Jürgensonin tapauksen myötä, kun äänitystekniikkakin oli jo kehittyneempää. Jürgensonin ei onnistunut tallentamaan vain satunnaisia ääni-ilmiöitä, vaan hänen onnistui virittämään jatkuvan yhteyden henkimaailmaan, jonka

Hz k 5,0 8 4 1

EVP-ilmiön löytäjä Henkimaailman viestintätekniikoiden pioneeri tuloksia hänen luonaan kävivät tutkimassa useat tiedemiehet sekä parapsykologit. Vaikka kukaan ei osannut varmuudella määritellä ilmiötä tieteellisesti, sen todettiin pitävän paikkansa. Alussa Jürgenson käytti yksinkertaisesti magneettinauhuriin kiinnitettyä mikrofonia. Hän esitti kysymyksiä ja antoi kasettinauhan rullata itsekseen, jotta mahdolliset yliaistilliset äänet ehtisivät tallentua kysymysten väliin. Vastauksia tallentuikin, usein ne olivat useilla kielillä samanaikaisesti puhuvaa puheensorinaa (samantapaisia äänityksiä saatiin myös 1800-luvulla fonografilla). Jürgenson pystyi havaitsemaan mm. ruotsin,

saksan, venäjän, englannin ja italian kielen. Kerran yksi äänistä kehotti äänittää radion signaaleja. Jürgenson alkoi tehdä kokeiluja radion kanssa, ja ajan myötä löysi mielestään otollisemman taajuuden 1445 - 1500 kHz:n välistä. Itse asiassa siitä lähtien 1485,0 kHz:n taajuutta kutsutaan "Jürgensonin taajuudeksi".

Radio Variaatio: Jürgensonin taajuus YLEn radioessee pohtii, voiko teknologia toimia meidän ja jonkin meille vielä tuntemattoman välikappaleena. Ovatko haamuäänet todellisuuteemme vaikuttava luonnonilmiö vai omien ajatustemme ja kaipuumme ilmentymää? Vuonna 1959 oopperalaulaja Friedrich Jürgenson tallentaa nauhalle selittämättömiä ääniä, jotka muistuttavat ihmisen puhetta. Vuosien mittaan Jürgenson nauhoittaa tuhansia viestejä, ja kehittyy ilmiö nimeltä EVP. Kuuntele ohjelma: https://areena.yle.fi/ audio/1-4516145

Äär e t ön І maaliskuu 2021

Mystiset tapahtumat Aasiassa osa 7

Manananggal Manananggal on sukua Aswanghirviöille, kuten myös vampyyrit ja ihmissudet. Manananggalin erottaa Aswangista sen puoliksi puuttuva alaruumis. Tämän omituisen hirviön nimi on johdettu filippiiniläisestä sanasta "Tanggal" joka tarkoittaa jakaantua, koska niillä on kyky hylätä puolet alaruumiistaan. Ne ovat myös tunnettuja useilla eri nimillä, kuten "Abat" itäisellä Filippiinien saaristolla, "Baruka" Ilocosin kaupungissa ja "Mangalok" Palawan-saarilla etelässä. Suurin osa Manananggaleista on naispuolisia. Manananggalin hirviögeenit periytyvät sukupolvelta toiselle verilinjan mukaan. Sanotaan, että kun Manananggal ei ole jostain syystä tarpeeksi vahva saalistaakseen, toisen täytyy antaa hänelle musta elävä kananpoikanen nieltäväksi. Kun

Baruka Abat

Mangalok

Kahtia jakaantuva olio Tässä juttusarjassa Ääretön-lehden kirjeenvaihtajat Aasiasta tuovat esille paikallisia myyttisiä olentoja ja uskomuksia, paljastavat miten kultakin olennolta voi suojautua, ja keräävät paikallisten kohtaamiskokemuksia näiden kanssa.

Saalistus

kananpoika elää hirviön vatsaontelossa, Manananggal alkaa himoitsemaan ihmislihaa syödäkseen ja lopulta muuttuu kamalaksi ihmissyöjäpedoksi. Erityisesti raskaana olevat naiset omaavat jonkin hyvän ominaistuoksun, joka herättää pedon ruokahalun.

Muodonmuutos Ennen saalistustaan Manananggal suorittaa rituaalin, jolla se irroittaa osan alaruumiistaan. Manananggal tekee loitsun erikoisöljyyn, jonka tarkat ainesosat vain tietyt noidat, sekä Aswang ja Manananggal tietävät. Sitten se valelee öljyä vartaloonsa, kunnes osa alaruumiista irtoaa kuin liskon häntä. Tämän jälkeen se voi lentää ja siten saalistaa helpommin.

Hirviöillä on kyky paikantaa tarkasti saaliin (raskaana olevan naisen) sijainti hajuaistinsa avulla. Joten ensin ne paikantavat uhrin, ja sitten valmistautuvat hyökkäykseen. Manananggal työntää kielensä huoneen katon läpi nukkuvan uhrin vatsaan ja imee veren äidistä sekä sikiöstä. Molemmat yleensä menehtyvät verenhukkaan. Manananggalin sylki on hyvin syövyttävää ja siksi sen on helppo tehdä reikä kattoon. Sen kieli, jolla se imee veren uhristaan on ontto, hyvin taipuisa ja pitkä. Vuonna 1992 juuri ennen presidentinvaaleja, Tondossa Manilassa kerrottiin, että Manananggal oli hyökännyt erään naisasukkaan kimppuun. Nainen sanoi nähneensä sen pitkät hiukset, kädet ja kynnet. Hiukset olivat erittäin takkuisen näköiset ja torahampaat terävät. Onneksi hän pääsi kertoman mukaan pake-

Ä är e tö n І maaliskuu 2021

noidistaan ja mystisistä tapahtumista. Saarelta voit löytää minkälaisen suojauksen tahansa, talismaanin, taikapulloja, loitsuttuja esineitä, amuletteja sekä monia muita vuosisatoja vanhoja taikakaluja.

Kuinka suojautua? Paikalliset sanovat, että suojautuakseen moiselta hirvittävältä kohtalolta, pitää olla erikoisöljyä, joka alkaa kiehua kun Manananggal on lähettyvillä. Monet raskaana olevat naiset pitävät tätä öljyä aina mukanaan. Tämä suojausöljy on henkiparantajan valmistama, ja ainoastaan he tietävät, minkälaista öljyn pitää olla.

nemaan tältä hirvitykseltä ja selvisi vain pienin naarmuin säikähdyksellä. Seuraava kertomus sattui Mindanaon saarella Filippiineillä vuonna 1968. –Asuimme syrjäisellä seudulla reilun tunnin ajomatkan päässä Pagadian kaupungista. Meillä oli iso tontti ja tavallinen vaatimaton yksikerroksinen talo. Eräänä yönä kuulimme ääniä katoltamme, mutta ajattelimme, että se oli vain kissa, joka leikkii katolla. Kun sama tapahtui taas seuraavana yönä ja äänet voimistuivat, se alkoi jo tuntua karmivalta. Kun tyttäreni

Jotkut sanovat, että öljyä voi ostaa Quiaposta Manilasta läheltä Parish of Saint John the Baptist -kirkkoa .

Yksi mikä on hyvin kuollettavaa Manananggalille on auringon valo, mutta vain silloin kun olio on irroittautuneena osasta alaruumiistaan. Auringonvalo polttaa Manananggalin tuhkaksi, kuin vampyyrin. Toinen tehokas keino on keihästää se terävällä bambukepillä. Legendassa kerrotaan, että jos löydät Manananggalin alaruumiin, sinun pitää laittaa suolaa, tuhkaa tai valkosipulia alaruumiin paljaaseen näkyvään lihaan, jotta hirviö ei voisi enää yhdistyä siihen.

Basilica on tunnettu paikka, minne henkiparantajat kokoontuvat myymään kaikkea mystiikkaan, henkiparantamiseen, olentoihin ja kaikkeen mitä voi kuvitella tällä saralla, jopa mustaan magiaan liittyvää. Paikka sijaitsee Quiapossa Manilassa. Myös Siquijor-saari Filippiineillä on tunnettu

miesystävä oli tulossa vierailemaan luonamme, hän näki Manananggalin ja pelästyi todella paljon. Hän kertoi sen olleen hyvin pelottavan näköinen. Kun äänet taas palasivat, mieheni lopulta rohkaistui, otti bambukeihään ja meni ulos metsästääkseen otuksen, mutta se pelästyi ilmeisesti keihästä ja pakeni paikalta. Päätimme kuitenkin suojautua jos se vielä palaisi. Siroittelimme suolaa, tuhkaa ja valkosipulia talon ulkopuolelle, sen ympärille. Poikani ja

minä kerroimme tapauksesta myös naapureille ja sitten valmistimme lisää keihäitä suojaksi. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta täällä seudulla, Manananggal oli ahdistellut myös muita naapureita jo aikaisemmin. Onneksi tällä kertaa mitään pahempaa ei sattunut. –Jae

Myös suolalla, tuhkalla, raa'alla riisillä ja palavan kumin käryllä voi estää tätä hirviötä lähestymästä taloasi. 43

henkisyys ja henkimaailma – mystiikka – astrologia – idän ja lännen elämänviisaus luonnon salatut voimat – täydentävät hoitomuodot – shamanismi – jooga – meditaatio bioenergia – parapsykologia – ufotutkimus – luomutuotteet – ekologisuus – kivet – kirjallisuus taide – käsityöt – luennot – työpajat – musiikkiesitykset – ihmiskohtaamiset

HENGEN JA TIEDON MESSUT tulevat taas 16.-17.10.2021 SYK, Isonnevantie 8, Helsinki pysy kuulolla www.rajatieto.fi

Ääretön 1/2021 Maaliskuu

Articles inside

Mystikon mietteitä: Maahisten majapaikoilla

Peilimäiset monoliitit – mitä ne ovat?

Friedrich Jürgenson, EVP-ilmiön isä

Lyhyesti

Haastattelussa Tuula Huhtala

Kyselevä Pauli Liikala kirjaa rajatiedon kokemuksia

ÄÄRETÖN matkailu: Bridgewater Triangle

Avartuva Ihmiskuva

Kabbalah vakiopalsta: Anna itsellesi lupa olla iloinen

Tapahtumakalenterit, ajankohtaista

Äärettömyyden voima, Tuulikki Halosen runo

KehonSielu kolumni: Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi