HYVINVOINTI
/
#MEETOO
/
922
OPINTOPISTETTTÄ
pointti. 1/2018 Porin Ylioppilaslehti
Sisällys Pääkirjoitus..................................................................................3 Hyvinvointia harmonian tiellä.................................................................4 Vaalitoimitsija: huti vai osuma?............................................................. 6 #Metoo.......................................................................................10 Runo.........................................................................................13 Merkantista 922 opintopisteen maisteriksi ja filosofian tohtoriksi.............................14 Från 1918 till 2018 - vad har vi lärt oss?...................................................17 Ystävystyimme yliopistossa...................................................................18 Islanti......................................................................................20 Lautapeli....................................................................................23 ELokuva-arvio................................................................................24 Kirja-arvio..................................................................................25 Musiikki-arvio...............................................................................26 Kolumni......................................................................................27
Katsaus hyvinvointipäivään s.4
Pohdintaa vaalitoimitsijoista s.6
Toimitus: Pointer ry / Pointti / PL 181 281200 Pori pointti.lehti@gmail.com / www.porinylioppilaslehti.com Päätoimittaja: Atte Timonen / Taitto Markus Ketola / Kannen kuva: Aapo Nissi, kannessa Lilli Sihvonen ja Jaakko Suominen Tekijät: Laura Aimola, Aleksi Malinen , Susanna Oksanen, Anna Kimpimäki, Eeva Mustakallio, Outi Vänskä, Markus Ketola, Aapo Nissi, Esa Keskinen, Merja Lehtonen, Veera Mäkitalo, Vilho Pirttijärvi ISSN 1779-6627 / Painopaikka: Plusprint / Julkaisija Pointer ry
2
Pääkirjoitus
Teksti: Atte Timonen
TOTUUKSIA SHMAKISTA
T
ätä pääkirjoitusta kirjoittaessani Tampereen yliopis-
Tampereen tilanne sai minut miettimään taas Turun yli-
tolla kuohuu. 8.2. Järjestetyssä mielenilmauksessa
opiston slogania: “Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.”
henkilökunta ja opiskelijat marssivat yhdessä ulos
Sen perusidea on helppo kenen tahansa ymmärtää. Tiedettä
yliopistosta. Heidän mielestään yliopiston itsehallinto on
tulis tehdä ilman ulkopuolisten tahojen painostusta. Olen jo
vaarassa Tampere 3-prosessin takia. Tuleva joh-
vuosia seurannut anti-tieteellisten näkemysten nousua niin
tosääntö, joka määrittelee sen, miten yli-
kotimaisessa kuin globaalissa politiikassa. Ilmas-
opistossa valta jaetaan, on monien
tonmuutoksen tai evoluution kieltäminen ovat
mielestä lainvastainen ja antaa
vain sen muodikkain ilmentymismuoto.
epätasaisen äänen yliopiston
Tähän ajatustapaan kuuluu myös heitot
eri tahoille. Yliopistoyh-
“kaiken maailman dosenteista” ja
teisöjen jäseniä ei olla
“yliopistossa haahuilusta.” Olen itse
kuultu asiasta tarpeeksi,
myös kyseenalaistanut heikkoi-
aikataulu kommentoin-
na hetkinäni oman tutkimukseni
nin ja vastausten suhteen
hyödyllisyyttä. Professori Daniel
on ollut tiukka.
Dennett kutsuisi tätä ”korkeamman
Ulosmarssin takana on
tason totuudeksi shmakista”, jossa
myös huoli autonomian
“shmakki” on shakkia jonka tietää
menettämisestä. Tampe-
vain alan harrastajat. Tutkimus ei siis
reen ulosmarssissa nähdyissä
auta juuri ketään.
kylteissä vastustettiin teknologia-
Mutta eikö tiede ole itsensä väärti? Toki
teollisuuden halua vallata alaa itselleen
opiskelemme hankkiaksemme taitoja ja tietoa, joita
yliopistomaailmasta, sanellen sitä millaista
voimme käyttää työelämässä, mutta onko tieteen vapauden
tutkimusta tehdään ja miten yliopisto toimii. Perustusla-
maksettava hinta tästä? Meidän pitää puolustaa yliopistojen
kiin viitattiin myös, muistuttaen että sen pykälä §123 takaa
itsenäisyyttä koulutuksen ja tutkimuksen sisällön suhteen,
yliopistoille itsehallinnon. Säätiömallia on kritisoitu rankasti.
mutta myös samalla puolustaa tietoa ja tutkimusta josta ei ole
Tampere 3:n muutosten myötä ensi vuoden alusta lähtien
meille suoranaista markkinataloudellista hyötyä. Yliopisto on
Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston
akateemisen sivistyksen tyyssija, ei valmistumisautomaatti,
olisi määrä yhdistyä monialaiseksi säätiöyliopistoksi. Myös
josta valtio ja yhtiöt voivat poimia osaajia itselleen. Tam-
Tampereen ammattikorkeakoulu kuuluisi tähän, ja säätiö
pereen yliopiston motto on “Tehdään tulevaisuus yhdessä.”
omistaisi sen pääosin.
Ulosmarssijoiden ääni on selkeä. Tätä tulevaisuutta ei haluta.
3
4
Teksti: Atte Timonen Kuvat: Aapo Nissi
HYVINVOINTIA HARMONIAN TIELLÄ Yliopistokeskuksen hyvinvointityöryhmä Hyrrä järjesti Hyvinvointipäivän 17.1.2018. Yliopistokeskuksen aulassa riitti tungosta, kun eri näytteilleasettajat mainostivat niin opiskelijapartiolaisten toimintaa kuin Slice-palveluita. Huomiota keräsivät myös Fudoshi Aikido Dojon harjoitukset aulassa. Pointin päätoimittaja Atte oli paikan päällä tutustumassa tapahtuman tarjontaan.
S
uuret matot on levitelty yliopistokeskuksen aulan
voittamiseen,” naurahtaa Liljenqvist. “Siinä ollaan hiljaa ja
lattialle, ja neljä valkopukuista harrastajaa venyttele-
noudatetaan sääntöjä.” Aikidon viehätys on helppo nähdä.
vät ja lämmittelevät niillä. Hetken kuluttua he alkavat
Lajissa pyritään ymmärtämään väkivallan mielettömyys
pareissa erilaisten sarjojen saattelemana heittämään toisiaan
ja etsiä rauhallisia ratkaisuja ristiriitoihin. Ueshiba yhdisti
mattoon. Pauke on melkoinen, mutta joka kerta matossa ma-
uskonnollista filosofiaa kamppailulajeihin, ja lopputulos oli
kaava vastustaja nousee ylös ilman valitusta tai kipua. Tämä
aikido.
on aikidon idea.
“Aikidossa sinä et ikinä tee aloitetta, vaan vastaat siihen.
“Aikidossa ei ole kyse kilpailusta tai toisen vahingoittamises-
Kaveria viedään jos se tulee päälle, mutta se viedään turvaan.”
ta. Kyse on oman koskemattomuuden turvaamisesta”, kertoo
Aikidossa ei ole tärkeää vain fyysinen suoritus,vaan mielenrauhan saavuttaminen ja väkivallan välttäminen.
Marko Liljenqvist, Fudoshi Aikido Dojon ohjaaja. “Tässä ei lyödä eikä potkita, ainoastaan otetaan vastaan!” Aikido tarkoittaa “harmonian tietä”, ja se kuuluu japanilaisiin budo-eli itsepuolustus-lajeihin. Se on budo-lajien mittapuulla uusi ja moderni laji. Sen kehitti 1940-luvulla Morihei Ueshiba, jonka pojanpoika Moriteru Ueshiba on
Hyvinvointipäivänä oli paljon mahdollisuuksia henkilökoh-
lajin nykyinen dōshu, tien vartija ja johtohahmo. Aikido saa-
taisen hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvointipäivän aika-
pui Suomeen vuonna 1970, ja laji on nauttinut suosiota siitä
na opiskelijoilla oli mahdollisuus kartoittaa hyvinvointiaan
lähtien: Suomessa on noin 3000 harrastajaa, joista kolmasosa
mittauttamalla esimerkiksi verenpaineen tai rasvaprosentin.
on naisia. Porissa Fudoshi Aikido Dojo on ollut toiminnassa
Tilaisuuden aikana kuultiin myös tuloksia Pointer ry:n Hy-
vuodesta 1988 lähtien, ja seura juhli viime vuonna 30-vuoti-
vinkö pyyhkii?- tutkimus. Oli siis sopivaa, että tämän lisäksi
sta uraansa.
esiteltiin myös henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Aikidossa ei
“Jäsenmäärät ovat olleet tasaiset alusta lähtien. Sama poruk-
ole tärkeää vain fyysinen suoritus, vaan mielenrauhan saavut-
ka tässä aika paljon pyörii, jäsenten vaihtuessa aina välillä,”
taminen ja väkivallan välttäminen. Nämä ovat tärkeitä taitoja
kommentoi Liljenqvist. “Tämä sopii kyllä kaikille, keskenäiset
kenelle tahansa.
treenit ovat rentoja ja ketään ei lokeroida osaamisen mukaan sivuun.”
Voit tutustua Fudoshi Aikido Dojon toimintaan ja ilmoittau-
Aikidossa on aina painotettu rauhallisuutta ja harmoniaa.
tua kursseille heidän verkkosivuiltaan:
“Aikidon parissa kyllästyy nopeasti kaikkeen pätemiseen ja
https://fudoshinaikido.fi/etusivu
5
Vaalitoimitsija: huti vai osuma? Suomen tasavallan presidentinvaalien ennakkoäänestys (17-23.1.2018) sujui vilkkaammin kuin koskaan aiemmin. Yle Uutiset tiedotti äänestysprosentin olleen 36.1 ennakkoäänestyksen päätyttyä. Äänestysprosentti oli toiseksi korkein Satakunnassa, ja tämä näkyi etenkin Porin ennakkoäänestyspaikoilla, joissa jonot ruuhkautuivat toisinaan jopa ulos asti.
6
7
Teksti ja kuvat: Anna Kimpimäki
S
aisinko henkilöllisyystodistuksenne, kiitos?” Tällä
rentouttavaa ja tuovan vaihtelua opiskelijaelämään. Suorsa
kysymyksellä alkoi Promenadikeskuksen ennakkoää-
puolestaan toi esille työn asiakaspalveluhenkisyyden ja ripeän
nestys. Vaalitoimitsijoina toimivat viisi henkilöä, joista
työtahdin.
kaksi haastateltavaa opiskelevat pääaineenaan kulttuuripe-
“Jatkuvasti on jotain tekemistä, eikä tylsiä hetkiä ole. Jatkuva
rinnön tutkimusta Porin yliopistokeskuksessa. Meri-Tuuli
kontakti muihin ihmisiin on myös plussaa, eikä tarvitse istua
Suorsa ja Taru Äkräs toimivat vaalitoimitsijoina ensimmäistä
yksin neljän seinän sisällä.”
kertaa. Molemmat olivat tyytyväisiä siihen, että olivat tulleet
Ytimekkäästi kerrottuna vaalitoimitsijan tulee huolehtia
valituiksi 51 vaalitoimitsijan joukkoon.
vaalimateriaalin kuljetuksesta ja riittävyydestä, huolehtia
“Työhön ei vaadittu pitkää sitoutumista, minkä vuoksi se oli
ennakkoäänestyksen kulusta, valvoa järjestystä äänestys-
täydellinen opiskelujen ohella.” kertoo Äkräs.
paikalla ja toimia vaaliavustajana tarvittaessa. Tärkeintä on
Vaalitoimitsijan työ kesti vain viikon ajan. Viikon kestävä
pyrkiä takaamaan positiivinen ja luotettava äänestyskokemus
työ vaati kuitenkin kärsivällisyyttä työtuntien ollessa päivit-
äänestäjille. Vaalitoimitsijaksi valituksi tuleminen onkin
täin 8-10 tuntisia. Suorsa sanoi tämän olevan ainoa nega-
lyhyen, mutta tarkan keskusvaalilautakunnassa käydyn valin-
tiivinen asia työn suhteen. Positiivisia asioita oli puolestaan
taprosessin tulos. Vaalitoimiston vaaliassistentti Ali El Tobgy
helppo listata.
korosti, että työssä vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta, stressin
“Työn mukana tuoma vastuu ja siinä vaadittava tarkkuus
sietokykyä, hyviä käytöstapoja ja sosiaalisia taitoja.
toivat työhön mukavaa haastetta.” Äkräs koki työn olevan
“Olemme pyrkineet siihen, että valituiksi tulee kaikeni-
8
käisiä, eri taustoja omaavia henkilöitä, eivätkä kaikki ole ns. ‘samasta puusta veistettyjä’.” Äänestysaktiivisuus oli erittäin vilkasta etenkin Porissa. Vaalitoimitsija taustan omaava vaaliassistentti Toni Salmi kertoi, että ennakkoäänestyksen suosio on suuressa kasvussa. Vaalipäivänä äänestäminen on puolestaan huomattavasti laskenut. “Porissa on tähdätty ennakkoäänestyspaikkojen suureen määrään. Äänestys on pyritty tekemään mahdollisimman helposti saavutettavaksi.” Ennakkoäänestää voi missä tahansa, jolloin se koetaan paljon kätevämmäksi ja nopeammaksi kuin itse vaalipäivänä äänestäminen. Äänestää voi vaikkapa kauppareissun yhteydessä. Äänestyspaikkojen kiire ei yletä vaalitoimistoon. Toisinaan kentällä tapahtuu kiireiden takia virheitä, joihin pyydetään neuvoa toimistolta. Salmi toteaa, että virheet ovat kuitenkin vähäisiä. Isoin ongelma, joka ohjautuu kentältä toimistolle, on yleensä tilanne jolloin äänestäjällä ei ole kuvallista henkilöllisyystodistusta mukana. Vaalimainosten läheisyys äänestyspaikkojen likellä tuottavat toisinaan myös ongelmia. Promenadikeskuksen sijainti vaikutti huomattavasti äänestäjien määrään. Suorsa koki, että äänestäminen oli odotettua vilkkaampaa, kun taas Äkräs koki asian päinvastoin ja toivoi, että ihmiset olisivat rohkaistuneet äänestämään enemmän. Äkräs ja Suorsa kävivät molemmat äänestämässä. Suorsa kuitenkin myönsi, ettei välttämättä olisi käynyt, jos ei olisi ollut valmiiksi jo paikan päällä.
Johtaa siihen, ettei äänestä ollenkaan. Suorsa mukaan äänestysprosessia pitäisi nostaa enemmän esille, ja samalla ehdokkaiden tulisi panostaa etenkin nuorille suunnattuihin
Vaalitoimitsijana olemisesta saa erittäin arvokasta ja
kampanjoihin. Vaalitoimitsijana olemisesta saa erittäin arvokasta ja vastuullista työkokemusta. Suorsa ja Äkräs korostavat, että työ sopii mainiosti juuri opiskelijoille, eikä ole vaaraa, että opinnot kaatuisivat viikossa. Molemmat heistä kertoivat hakevansa vaalitoimitsijaksi uudestaan, jos elämäntilanne sen sallii.
“Jotenkin tuntuu siltä, että ehdokkaisiin tulisi perehtyä
Työilmapiiriltä voi odottaa virallista, mutta samalla myös
kunnolla ennen äänestämistä, ja jos ei ole tarpeeksi mielen-
hyväntuulista tunnelmaa.
kiintoa, niin se voi vaikuttaa melko turhalta ja työläältä.” Nuorten äänestysaktiivisuus onkin asia, johon tulisi kiinnit-
Salmi ja El Tobgy ovat samaa mieltä. Lite bättre- slogan
tää entistä enemmän huomiota. “Nuorilla tulisi olla kokemus
on vaaleissa työskentelemisen kulmakiviä. He korostavat
siitä, että pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin, ja jos tätä
pyrkivänsä jatkuvasti kehittämään vaalien toimivuutta. Vaali-
kokemusta ei ole, henkilöltä puuttuu motivaatio äänestää”,
toimitsijat ovat tärkeä osa tätä prosessia. Juuri he toimivat
toteaa Äkräs.
äänestyskoneiston keulakuvina äänestäjille. Vaalitoimitsijaksi
Epätietoisuus siitä miten äänestysprosessi etenee, voi lopulta
kannattaa siis ehdottomasti hakea.
9
Teksti: Laura Aimola Kuvitus: Karoliina Aho
Meetoo
Seksuaalista häirintää vastaan taisteleva #MeToo-kampanja ei ota laantuakseen. Tuorein esiin nostettu nimi Suomessa on elokuvaohjaaja Lauri Törhönen. Pointin Laura Aimola käy läpi kampanjan kehitystä ja kasvua.
#MeToo 10
I
lmiö, joka nimettiin nopeasti #MeToo-kampanjaksi, sai alkunsa Twitteristä lokakuun 2017 alussa. Näyttelijä Alyssa Milano pyysi naisia, jotka olivat joskus kokeneet seksuaalista häirintää, jakamaan hänen hastagiaan metoo (minä myös) sosiaalisessa mediassa. Tarkoitus oli osoittaa, kuinka laajamittaisesta ongelmasta oli todella kyse. Milanon twiitti vyöryi eteenpäin parissa viikossa ja nosti päivänvaloon seksuaalisen häirinnän laajuuden eri puolilla maailmaa. Jo Milanoa ennen aiheeseen oli tarttunut New York Times, joka kertoi ensimmäisenä laajassa artikkelissaan Oscar-palkitun elokuvatuottajamoguli Harvey Weinsteinin ahdistelleen lukuisia naisia. Milanon twiitti avasi loput padot, kun mm. näyttelijät Angelina Jolie ja Gwyneth Paltrow kertoivat tulleensa tuottajan ahdistelemiksi.
malli Maryam Razavi, toimittaja Hanna Sumari ja juontaja Anne Kukkohovi. Porilainen Veera Korhonen kirjoitti aiheesta lokakuussa. – Vastapäätä metrossa istunut mies kaivoi elimensä esille ja toinen sanoi että ”kyllä suhun vois tulla”, Korhonen kertoi kokemuksistaan Tyyliä metsästämässä-blogissaan. – Maailmassa on lukematon määrä häiriintyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa käyttäytyä, hän totesi.
Metsäkedon ja Törhösen nimet esiin Viime syksynä kampanjan myötä Suomessa nousi esiin yksi nimi - laulaja Tomi Metsäketo. Väitteiden mukaan Metsäketo on kourinut naisia, huoritellut ja yrittänyt saada väkisin seksiä. Väitteet lähtivät leviämään CIA Naisten Olohuone -nimisessä salaisessa Facebook-ryhmässä, johon kuuluu yli 53 000 jäsentä. Keskustelu levisi nopeasti myös Metsäkedon julkiselle Facebook-sivulle. Laulaja on myöntänyt syytteet osittain.
Weinstein oli vain jäävuoren huippu, sillä Hollywoodissa alkoi nopeasti paljastua yhä uusia ahdistelusyytöksiä. Toinen suuri esiin tullut nimi oli ohjaaja Brett Ratner. Näyttelijä Ellen Page syytti Ratneria seksuaalisesta häirinnästä ja mediatietojen mukaan Pagen joukkoon liittyi nopeasti ainakin kuusi muuta naista. Ahdisteluepäilyjen valokeila osui myös yhdysvaltalaiseen näyttelijä Kevin Spaceyyn. CNN:n haastattelemat, supersuositun House of Cards -sarjan tuotantoryhmän jäsenet kuvasivat pääroolissa nähtävää Spaceyta saalistajaksi, joka valikoi uhreikseen nuoria miehiä.
– Olen käyttäytynyt elämässäni typerästi ja ollut monille ihmisille öykkärimäinen. En lähde näitä tosiasioita kiistämään. Samalla kuitenkin toivon suhteellisuudentajua erityisesti netissä käytävään keskusteluun. Olen ollut pitkään poikamies ja hakenut uutta naisseuraa, joskus turhankin kärkkäästi ja liiankin suurella yksipuolisella tahdonvoimalla. Haluan vielä kertaalleen pyytää julkisesti anteeksi epäsopimatonta käytöstäni, Metsäketo on todennut.
Kohu ulottuu urheiluun ja politiikkaan Urheilumaailmaan #MeToo-kampanja levisi, kun kaksinkertainen telinevoimistelun olympiavoittaja Tatjana Gutsu syytti kuusinkertaisen voimistelun olympiavoittaja ja 14-kertaisen maailmanmestari Vitaly Stserbon raiskanneen hänet vuonna 1991.
Metsäketo katsoo kuitenkin, että hänestä on levitetty sosiaalisessa mediassa myös totuutta huomattavasti rajumpia väitteitä ja vihjauksia suoranaisista rikoksista. Laulaja on kertonut vievänsä mahdolliset kunnianloukkaustapaukset eteenpäin. Myös poliisi on puuttunut nettikirjoitteluun CIA Naisten Olohuone -ryhmässä ja muistuttanut, että kirjoittajilla voi olla edessään rikosoikeudellinen vastuu.
– Nyt 27 vuoden jälkeen olen vihdoin rohkea. Se hirviö on pitänyt minua peloissaan omassa henkilökohtaisessa vankilassani kaiken tämän ajan. Kuka raiskasi minut 1991? Se oli Vitaly Stserbo, 41-vuotias Gutsu kirjoitti Facebookiin.
Tuore kampanjassa esiin nostettu nimi Suomessa on elokuvaohjaaja Lauri Törhönen. Tammikuussa 2018 Yle uutisoi, miten palkittu ohjaaja ja elokuvakerronnan professori on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti. Naiset ovat kertoneet Törhösen ehdottaneen seksiä muun muassa pääsykokeissa. Esimerkiksi ohjaajalinjalle vuonna 2000 valittu Laura Tiainen sanoo Törhösen suudelleen häntä väkisin.
Ahdistelu oli ulottanut lonkeronsa myös politiikkaan, kun Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström kertoi kokeneensa urallaan seksuaalista ahdistelua. EU-parlamentissa avustajat ja muut työntekijät kertoivat medialle häirintäkulttuurista ja epäasiallista käytöstä on paljastunut myös mm. Yhdysvaltain kongressissa. Suomessa #MeToo on saanut politiikan naiset twiittamaan ja omat kokemuksensa ovat jakaneet esimerkiksi kansanedustajat Sanna Marin ja Annika Saarikko sekä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Julkkisnaisten ulostulot ovat olleet lukemattomia. Hastagin jakaneita tai laajemmin kokemuksistaan kertoneita naisia ovat mm. laulaja Paula Vesala,
– Hän tunki kieltä suuhuni kaikkien edessä. Tunsin suurta häpeää, mutta muut eivät olleet huomaavinaankaan, Tiainen sanoo Ylelle. Naisten kertomusten mukaan ohjaajan käytös on ollut yleisesti tiedossa vuosia, mutta siihen ei ole puututtu. Törhösen
11
tunnetuimpia töitä ovat mm. Raja 1918, Hylätyt talot, autiot pihat ja Vares-elokuvat.
Kampanja kerää myös kritiikkiä #MeToo-kampanjaa kohtaan on noussut myös kriittisiä puheenvuoroja. Toimittaja Sami Kuusela puhuu Suomen Kuvalehden blogissaan traumamässäilystä. Mungolife -bloggaaja Anna Pastak on kertomansa mukaan lukenut monia tarinoita, joista osa on aiheuttanut “onko tämä ahdistelua?” -ajatuksia. Pastak korostaa silti, että jokaisen tulkinta seksuaalisesta ahdistelusta on subjektiivinen. – Jollekin voi olla todella traumaattista törmätä itsensä paljastelijaan tai saada dickpickejä puhelimeen.
puuttuisivat asiaan hiljaisen hyväksymisen sijaan. Tomi Metsäketo heitettiin kuohunnan seurauksena ulos sekä MTV:n Tähdet tähdet-ohjelmasta että Mamma Mia!-musikaalista. Lauri Törhönen taipui lopulta pyytämään käytöstään anteeksi ja jätti eropyyntönsä Kaapelitalon hallituksen puheenjohtajuudesta. Kampanjan suurin onnistuminen kiteytyy siihen, että seksuaalisen häirinnän laajuus on muuttunut näkyväksi. Pelkästään Suomessa #MeToo on saanut aikaan suuremman muutoksen muutamissa kuukausissa, kuin vuosikymmeniä kestänyt valistustyö. Suurimpia voittajia ovat ne naiset (ja miehet), jotka ovat rohkaistuneet puhumaa kokemastaan ensimmäistä kertaa. Tabuja seksuaalisen häirinnän ympärillä on silti edelleen tarve ravistella. #MeToo on hyvä alku, mutta todellinen muutos kestää kauan.
#MeToo on houkutellut myös miehiä aiheen äärelle. Esimerkiksi laulaja Pete Parkkonen on avautunut kertomalla, kuinka öljyä, seksuaalista värinää ja alastomuutta tihkuvan Kohta sataa-biisin ja musiikkivideon jälkeen hänestä tuli seksisymboli, jota voitiin lähennellä ns. luvan kanssa. Osa miehistä on myös kokenut kampanjan leimaavan kaikki miehet ahdistelijoiksi. Ranskassa näyttelijätär Catherine Deneuve ja 99 muuta tunnettua naista julkaisivat tammikuussa Le Monde-lehdessä avoimen kirjeen, jossa todetaan ilmiön rajoittavan seksuaalista vapautta ja leimaavan kohteita syyllisiksi pelkän häirintäepäilyn perusteella. Kirjeen mukaan raiskaus on rikos, mutta sinnikäs flirttailu tai ritarillisuus eivät. Tekstin allekirjoittaneet ovat sanoneet hakevansa rajoja miesten syyllistämiselle.
Kampanjan seuraukset moninaisia #MeToo-kampanja on poikinut monenlaisia seurauksia. Harvey Weinstein sai kohun vuoksi potkut omasta perheyhtiöstään. Supersankariseikkailu Wonder Womanin päätähti Gal Gadot on uhannut jättäytyä pois jatko-osan nimiroolista, mikäli ohjaaja Brett Ratner on mukana elokuvan tuotannossa. Netflix on puolestaan keskeyttänyt House of Cards-sarjan kuudennen kauden kuvaukset päätähti Kevin Spaceyyn liitettyjen syytösten vuoksi.
Häirintää tapahtuu kaikkialla On tärkeää, että siihen puututaan varhaisessa vaiheessa. Jos olet kokenut tai nähnyt häirintää, ota yhteyttä opiskelijoiden häirintätukihenkilöihin http://www.ucpori.fi/hairintatukihenkilot
Ruotsissa kampanja on poikinut useita irtisanomisia ja mielenilmauksia. Britanniassa puolustusministeri Michael Fallon irtisanoutui tehtävästään, kun The Sun paljasti ministerin asettaneen kätensä naispuolisen toimittajan polvelle vuonna 2002. Suomen Näyttelijäliitto on aloittanut kampanjan seksuaalista häirintää vastaan ja pyytää, että kaikki häirintää huomaavat
12
Runo
Teksti: Susanna Oksanen
Arjen Onni, läsnä Toivon yhtä asiaa, vain yhtä. Että tulisit, ja ottaisit kädestäni kiinni. Et koskaan kovin kauaksi luotani poistuisi, et kovin pitkäksi aikaa - et muutoin kuin palataksesi uudelleen luokseni. Toivon, että sinäkin tuntisit sen tyhjän kolon rinnassasi, kun teemme omia retkiämme maailmalle leipä tai sirkushuvi mielessämme. Olemme tässä tilassa, yhdessä. Valveilla ja sinisissä unissa. Vartioimme, puolustamme kotiamme ja lintulautaamme vuoroissa, ja yhdessä. Toivon, että sinä löydät sen lämpöisen kotilieden sydämellesi minun silmistäni, - ja minä saan löytää hymyn sinun kasvoiltasi. Toivon, että se onnen sininen lintu, josta lasten laulussa kerrotaan… istuu usein meidän lintulaudallamme
Naistenpäivä Elämältä, mitä hain Lähtökohtas mitkä vain Heikoks tee ei vaikeudet sua Sydämes jos löydät luo Sydäntä ja järkees kuule Ota selvää, älä luule Antaa elämä, ja ottaa Kaikki se, kohtaa Opi siitä, ja vahvuudekses taita Kaikki peliin laita Rehellisyys tiesi kaita Totuus johtotähdekses laita Meikeistä paras hymysi sun, Kaunis oot, silmissäin mun
13
Tekti ja kuvat: Merja Lehtonen
Haastattelu
HAASTATTELU
14
Merkantista
922 opintopisteen maisteriksi ja filosofian tohtoriksi
Geokätköilystä väitöskirjansa tehnyt Pirita Ihamäki on sekä filosofian tohtori että kauppatieteiden maisteri. Pitkä opintoputki sai alkunsamerkantin, merkonomin ja tradenomin tutkinnoista.
P
irita Ihamäen maisteriopintojen huimat 922 opintopistettä selittyvät sillä, että pistemäärä sisältää sekä amk-opintoja että kahden maisteritutkinnon, eli kauppatieteen (KTM) ja digitaalisen kulttuurin opintoja (FM). – Olen suorittanut kaikki tutkintoni Porissa, mutta digitaalisuuteen törmäsin ensimmäisen kerran Kankaanpään taidekoululla, puoli vuotta kestäneellä Uudet mediat -kurssilla. Kun Turun yliopistolla alkoi digitaalisen kulttuurin opinnot vuonna 2001, en tiennyt aiheesta juuri mitään. Pääsykokeeseen luin sanakirjan kanssa, kun en ymmärtänyt termejä.
Ainoa asia mitä hän harmittelee on se, että joutui suorittamaan saman sisältöisiä markkinoinnin opintoja sekä tradenomiopinnoissa että yliopistolla. Muutoin opintoja ovat ohjanneet vahva oma kiinnostus, tiedonjano ja halu oppia uutta. Kiinnostus oppia näkyy muun muassa laajoina monialaisina opintoina. Hän on suorittanut opintoja kaikissa Porin yliopistokeskuksen yksiköissä, ja suosittelee samaa myös muille. – Täällä tehdään huikeaa yhteistyötä! Verkostoitukaa mahdollisimman paljon eri alojen ihmisten kanssa ja uskaltakaa opiskella laaja-alaisesti. Sieltä se oma ala löytyy ja oivallus syntyy, ”tää on mun juttu”.
Kauppakorkeassa Hyvinvointialan maisteriohjelmassa opiskellessaan Ihamäellä oli sivuaineina muun muassa sosiaalipolitiikka Tampereen yliopistossa ja multimedia teknillisessä yliopistossa.
15
Digitaalisuus ja palvelumuotoilu kiinnostavat
vun alkupuolella tutkittu tosi vähän. – Digitaalisen kulttuurin professori Suomisen Jaakko tarjosi kahta geokätköilyyn liittyvää tieteellistä artikkelia graduseminaarissa ja kysyi, olisiko kukaan kiinnostunut tutkimaan näitä. Minä olin, ja siitä se sitten lähti, Ihamäki muistelee.
Kokkolassa syntynyt aktiiviopiskelija muutti Porin Pihlavaan 6-vuotiaana, kun isä sai töitä Kemiran rikkihappotehtaalta. Piritan perheeseen kuuluu tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittava poika ja 15-vuotias tytär. Myös vanhempien kanssa välit ovat hyvin tiiviit. – Olemme matkustelleet yhdessä paljon, sekä ulkomailla että Suomessa. Nykyisin ulkomaan matkakohteeni valikoituvat pääsääntöisesti konferenssipaikkojen mukaan, mutta olen usein yhdistänyt lomani saman matkan yhteyteen.
Geokätköily on eräänlaista aarteenetsintää, jossa ulos piilotettuja rasioita, geokätköjä, etsitään puhelimen gps:n tai kartan avulla. Kätkön voi löytää joko annettujen koordinaattien perusteella, ratkaisemalla jonkin pulman tai ongelman, tai usealla eri kätköllä käymällä. Kätkön hyväksyttyyn löytämiseen voi liittyä myös valokuvaustehtävä, vaikkapa jonkin tunnetun maamerkin luona.
Ihamäki suhtautuu intohimoisesti tutkimiseen ja uuden oivaltamiseen. Ammatillisesti häntä kiinnostaa kaikki digitaalisuuteen liittyvä, erityisesti palvelumuotoilu ja tuotekehitys, pelillisyys ja pelillistäminen sekä markkinointi ja brändäys. Myös niihin liittyvä opetustyö kiehtoo. – Hajautettu opettajuus ja jaettu asiantuntijuus ovat tämän päivän juttu opetuksessa, samoin yhteistyö ja verkostomainen toimintatapa. Yhdellä kurssilla voi olla monta eri opettajaa.
Ihamäki päätyi tekemään uraa uurtavaa tutkimustyötä sekä gradussa että väitöskirjassaan. Vähän tutkitulla aiheella oli myös haittapuolensa: tutkimukseen sopivaa teoriaa oli vaikeaa löytää. Vaikka geokätköily oli Ihamäen mukaan vuonna 2004 lähinnä hyvin menestyvien, hieman varttuneempien miesten trendiharrastus, alan harrastajien haastatteleminen oli hyvä tietolähde.
Ihamäki vetää parhaillaan digitaalisen palvelumuotoilun kurssia Turun yliopistolla Porissa. Kurssi liittyy hänen opintoihinsa, jotka alkoivat viime syksynä. Tampereen ammattikorkeakoulun Porissa järjestämä ammatillisen opettajan koulutus on laajuudeltaan 60 op ja kestää noin 1,5 vuotta. Lähitunnit pidetään Winnovalla ja opiskella voi työn ohessa. Koulutus antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden. Ihamäki aikoo saada opinnot valmiiksi tänä keväänä, koska on suorittanut 25 op:n perusopinnot jo aiemmin, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Raumalla. – Meillä on monipuolinen, tosi kiva, noin 25 hengen ryhmä. Opinnot suoritetaan pienryhmätöinä, se asettaa oman haasteen aikatauluttamiselle, etenkin kun on päivisin töissä, Ihamäki kertoo.
Uusi tutkimusaihe kiinnosti myös mediaa. – Erittäin hyvin jäi mieleen etenkin se, kun olimme Mervi Lehdon kanssa Nakkilan lukiolla vetämässä geokätköilyyn liitty vää harjoitusta maantiedon tunnilla. Geokätköilyä käytettiin opetusesimerkkinä paikkatiedon hyödyntämisestä, ja monta lehteä innostui kirjoittamaan aiheesta. Itsekin innostuimme aivan liikaa. Palautimme opettajalle varmaan noin sadan sivun selvityksen, Ihamäki naureskelee, yli kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen. Geokätköilyssä Ihamäkeä innostaa erityisesti se, että aarteenetsintää ja kätköilyideologiaa voi soveltaa ja hyödyntää mm. opetuksessa ja matkailussa. Niistä aiheista hän teki väitöskirjansa, ja opetuksen ja matkailun parissa Pirita Ihamäki toimii edelleen, digitaalisuuden ja palvelumuotoilun ohella.
Piritan päivätyön palkan maksaa Prizztech Oy:n hallinnoima ELY-/EU-hanke, mutta työpiste on porilaisessa pelifirma Tacticissä. Digitaalisen palvelumuotoilun kehittämispäällikkönä työskentelevän Ihamäen tavoite on etsiä kaikki satakuntalaiset pelialan toimijat ja yhdistää heidät yhdeksi yhteiseksi ”Satakunnan pelillisyysekosysteemi” -verkostoksi. Myös opetusala, alakoulusta lähtien on tarkoitus saada mukaan, ja tässä yhteistyössä Piritan omista opettajaopinnoista on varmasti hyötyä.
Tietoa:
Geokätköillä voi myös kaupungeissa. Porissa esimerkiksi on Pirita Ihamäen ja Kati Heljakan suunnittelema rata raatihuoneen puistosta Cygnaeuksen koululle. Geokätköreitin nimi on Sigrid-Secrets, ja radan pituus on noin kilometri. Löytyy reitin nimellä sivulta www.geocaching.com
Geokätköily kiinnosti mediaa Geokätköily valikoitui Pirita Ihamäen tutkimusaiheeksi osittain vahingossa, mutta varsinkin siksi, että aihetta oli 2000-lu-
16
Teksti ja kuva: Susanna Oksanen
FRÅN 1918 TILL 2018 – vad har vi lärt oss? Finland firade sitt 100-års jubileum år 2017 med temat Tillsammans. Detta tema måste vi komma ihåg speciellt år 2018, då minnena från inbördeskriget är så starka. Livet är fullt av val och jag anser att tavlan Tienhaarassa (”Inför ett vägval”) av Hugo Simberg från år 1896 visar det klart. Det handlar om val mellan huruvida vi ska bygga eller förstöra vårt samhälle, tillsammans.
H
ar vi accepterat vår historia, sådan som den är? Genom att förneka det förflutna eller det som finns nu kan vi inte ändra historiens gång. Har vi lärt oss att leva tillsammans med tolerans? Börjar man i år gräla om vem som blev sämst behandlad? Eller om vad det riktiga namnet för det som hände är? Eller om vem som har ett minnesmärke någonstans, och varför någon annan inte har ett minnesmärke just där? Borde inte historiska händelser och vår kunskap om dem ge oss förståelse och påminna oss om vem vi är så att vi inte upprepar våra misstag? Varken vandalism mot minnesmärken eller våld mot våra medmänniskor kan göra oss bättre. Bygger vi eller förstör vi vårt samhälle med vårt agerande och de val som vi gör? Det gäller värderingar som vi ska analysera noggrant. Vi ska titta på världens historia som ett dokument, med öppna ögon, även om det ibland skulle kännas bättre att stänga ögonen för att det gör ont att se eller komma ihåg. Vi bör utnyttja det som vi har lärt oss när vi strävar mot en bättre framtid. Finlands intresse först, sedan ens eget intresse! Kom ihåg: Divide et impera! ”Söndra och härska!” Man kan uppnå makten i samhället genom att skapa osämja hos befolkningen. Det finns en hel del flyktingar i vårt land nuförtiden och många har kommit långa vägar. Många har med smärta fått uppleva att deras delade folk inte har kunnat leva i sämja i hemlandet. Jag undrar ibland om detta kan ändras bara genom att byta land. Men hur kan vi hjälpa dem om vi själva
inte kan frigöra oss från det förflutna och bli ett enhetligt folk? Man kan ju t.o.m i dag läsa och höra att de två färgerna (rött och vitt) fortfarande skiljer oss och det är år 2018! För en tid sedan frågade jag en historiker efter lektionen om han ansåg att Finlands folk i framtiden kan känna sig ett helt enhetligt folk trots händelserna för 100 år sedan. Enligt hans åsikt var det inte möjligt, eftersom man inte ska acceptera det som man själv tycker är ondskap. Om man vill sträva efter en bättre framtid, ska man hitta en gyllene medelväg. Och detta arbete har redan kommit i gång. Man säger ju att det finns tre åsikter: din, min och den rätta. Vi måste alltså alla göra kompromisser i vardagen för att hitta den rätta vägen. Vårt inbördeskrig resulterade i att regeringens trupper segrade och de som förlorade fick betala ett högt pris – såsom det brukar hända när ett ungt land drabbas av ett inbördeskrig. Många saker blev bättre med tiden. När våra soldater gick till fronten under vinterkriget, kämpade de för ett mycket enhetligare folk. Europeiska kommissionen har utnämnt år 2018 till kulturarvsår. Jag hoppas att vi alla kan bygga vår framtid tillsammans för följande generationer. Vi behövs alla här i landet. Det ska man inte glömma när man står inför ett vägval.
17
Teksti: Eeva Mustakallio Kuvat: Outi Vänskä
Ystävyys
Ystävystyimme Yliopistokeskuksella Yliopistoon tullessa saattaa jännittää, löytääkö sieltä uusia kavereita. Elämän pituinen ystävyys saattaa alkaa vaikkapa hermostuneesta kahvin läikäytyksestä infotilaisuudessa tai Kaisan ja Lindan tapaan täysin suunnittelemattomasta kämppiselämästä. He ja kaksi muuta hyvää kaverusparia kauppakorkeasta jakavat tarinansa ja hauskimmat muistonsa! Ainakin voidaan sanoa, että aloitusviikko on kullan arvoista aikaa ystäviä etsiessä!
K
aisa Pietilä, 23, ja Linda Laaksonen, 21, tutustuivat aloitusviikolla vuonna 2016. Nuorten naisten juttu lähti luistamaan älyttömän hyvin heti ensimmäisestä päivästä alkaen ja heidät näki yhdessä lähes jokaisessa tapahtumassa. Ystävyyden lennokkaasta lähdöstä kertoo hyvin se, kuinka Kaisa majoitti Lindan kotiinsa ensimmäisien viikkojen ajaksi, sillä Linda pääsi muuttamaan omaan kotiinsa vasta myöhemmin.
”Tehtiin kirjaimellisesti kaikki yhdessä jo heti esnimmäisellä viikolla ja sama jatkuu veiläkin”, tytöt muistelevat. Puolentoista vuoden aikana he ovat ehtineet kokea paljon ja etenkin erilaiset reissut ovat olleet mieleenpainuvia. Monista muistoista on mahdotonta sanoa yhtä ylitse muiden, mutta yhteinen aika on ollut erittäin tapahtumarikasta. Erityisesti PorKyn ekskursiot ulkomaille ovat olleet ikimuistoisia ja viimeisimpänä kohteena oli Budapest. ”Kuka olisi uskonut, että viininmaistelussakin on hauskaa yhdessä”, Kaisa miettii. ”Olemme molemmat samanlaisia riemuidiootteja ja sytymme samoista asioista”, tytöt sanovat päätössanoiksi.
”Tehtiin kirjaimellisesti kaikki yhdessä jo heti ensimmäisellä viikolla ja sama jatkuu vieläkin!”, tytöt muistelevat.
Yhteiset reissut ovat olleet Kaisan ja Lindan ystävyyden kohokohtia,tässä tytöt muistelevat viinin maistelua Budapestissa.
18
Ystävyys
M
yös Rico Rokka, 22, ja Roope Tamminen, 22, tapasivat aloitusviikolla. He ovat tällä hetkellä kolmannella vuosikurssilla, joten yhteistä taivalta on kertynyt jo hieman pidempään. He olivat olleet samalla valmennuskurssilla, mutteivät tutustuneet siellä erityisen hyvin. Opintojen alettua he tunnistivat toisensa kurssilta, mutta ystävyyden kehittyminen otti aikansa. Vuosikurssin pojista – mukaan lukien Ricosta ja Roopesta – kasaantui tiivis kymmenen hengen porukka, jota kutsuttiin leikkimielisesti Veljeskunnaksi. Veljeskunnan riennoissa pojat tutustuivat paremmin toisiinsa ja viimeistään jouluun mennessä he olivat jo hyviä kavereita.
Yhteiselo jatkuu myös ensi syksynä, kun pojat lähtevät yhdessä vaihtoon Indonesiaan. “Yhteinen vuosi Porin Kylterien hallituksessa ja sen seurauksena yhteen muuttaminen kämppiksiksi teki meistä vielä paremmat toverit”, Roope kertoo. Yhteiselo jatkuu myös ensi syksynä, kun pojat lähtevät yhdessä vaihtoon Indonesiaan. Rico jakaa kaverusten hauskimman muiston: “Kerran olimme juuri menneet nukkumaan ja sitten kuulin, kun Roope alkaa hihittelemään aivan yhtäkkiä. Kysyn mikä on noin hauskaa ja Roope vastaisi ilmoittavansa minut Bachelor Suomeen ja vastailevansa parhaillaan hakulomakkeen kysymyksiin”.
Ricon ja Roopen bromancesta ei huumoria puutu.
A
leksi Lindin, 25, ja Mikko Uusitalon, 24, ystävyys sai vauhdikkaan alun vuoden 2014 Amazing Pori Racessa. Pojat muistelevat naureskellen kuinka Aleksi ampui viinirypäleen suustansa ilmaan ja Mikko nappasi sen suullansa kiinni.
”Ei muuta tarvittu, siitä se sitten lähti. Meillä klikkasi niin kovin, että korvat menivät lukkoon”, he kertovat. ”Ei muuta tarvittu, siitä se sitten lähti. Meillä klikkasi niin kovin, että korvat menivät lukkoon”, he kertovat. Aleksin ja Mikon yhteiseen aikaan mahtuu useita muistoja, joiden kertaaminen tuo pojille hymyn huulille. He ovat viettäneet aikaa yhdessä sekä ulkomailla että Lohjalla, käyneet unohtumattomilla keikoilla ja tuskailleet koulutehtävien aiheuttaman paineen alla. Yksittäisen muiston valitseminen kaikkien yhteisten tekemisten joukosta on vaikeaa, mutta Sveitsin matkasta pojat haluavat kertoa enemmän: ”Tiemme vei mihinkäs muuallekaan kuin Suomi-bileisiin. Otimme tilan haltuun tanssilattialla muun muassa The Rasmuksen ja Tik Takin hieman jo kulahtaneiden hittibiisien tahdissa juoden A-Karhua ja salmaria pahimpaan koti-ikävään reissun ensimmäisenä päivänä”.
Aleksi ja Mikko viettävät usein aikaa Puuvillan Cafe Solossa joko muuten vain tai koulutehtävien parissa.
19
ISLANTI STOPOVER PARATIISI
20
Islanti
Teksti ja kuvat: Markus Ketola
1. Et voi olla Islannin reissulla huomioimatta hintoja. Lähes kaikki on jopa suomalaisen mielestä kallista. Lennot sen sijaan saa sesonkiajan ulkopuolella mahdollisesti jopa alle 200 eurolla. Lentomatkakin on kohtuulliset 3 tuntia. Islanti on myös panostanut Yhdysvaltoihin reissatessa mahdolisuuksiin jäädä stopover-matkoille. Stopover on mahdollisuuus pidemmillä matkoilla pysähtyä välillä käymään johonkin toiseen maahan. Suuri panostus tähän näkyy valtavassa markkinointimateriaalissa.
2. Islanti on pieni maa, mutta nähtävää riittää. Etelässä on monia paikkoja kierrettäväksi, kuten vesiputouksia, jäätiköitä ja black sand beach, mustaa hiekkaa täynnä oleva ranta. Reykjavik on pieni, mutta mielenkiintoien kaupunki. Kaupunkiin ei kuitenkaan kannata jäädä liian pitkäksi aikaa, sillä ympäriltä löytyy esimerkiksi valassafareita ja nautiskelun ykköspaikka Blue Lagoon, geoterminen kylpylä. Pohjoisesta löytyy kuuluisia vuoria ja vesiputouksia. Ympäri maata löytyy myös hevosia, joita pääset ihastelemaan aitausten sisäpuolelle. Kesällä on jännittävää yrittää bongata Islannille ominaisia lintuja kuten lunneja.
21
Islanti
3. Geotermisen maaperän ansiosta Reykjavikista noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee joki, jossa virtaa lämmintä vettä. Lämpimässä vedessä viihtyy kylmänäkin talvipäivänä ja se on mukavan tuntuista. Kesällä paikalle pääsee esimerkiksi hevosen kyydissä. Paikalle on jopa rakennettu vaatteiden vaihtoa varten seinämät ja portaat jokeen laskeutumista varten. Etelästä löytyy kuvistakin kuuluisa geoterminen uima-allas, mutta suunnitteluvirheen takia se ei lämpiä tarpeeksi talvisin, jotta jokainen reissaaja uskaltautuisi uimaan asti. Kesällä se taas on juuri sopivan lämpöistä.
4. Liikkuminen onnistuu julkisilla liikennevälineillä, kuten bussilla. Auto on järkevä vaihtoehto varsinkin silloin, jos reissaajia on enemmän kuin kaksi. Liikkumisessa on otettava huomioon, että sää voi vaihdella erittäin paljon. Talvisin lumi tukkii tiet ja aura-auton saapumista voi joutua odottelemaan useita tunteja. Islannin ympäri kiertäminen pyörällä on myös noussut suureen suosioon, mutta tällöin on otettava huomioon ajoittain voimakkaat tuulenpuuskat. Vakuutusyhtiö ei esimerkiksi korvaa tuulenpuuskan tempauksesta hajalle mennyttä autonovea.
5. Islanti on kätevä maa varsinkin stopover-matkoille, koska ehdit nähdä paljon kuuluisia kohteita lyhyessä ajassa. Matkat hienoihin kohteisiin onnistuvat jopa yhden päivän pysähdyksellä, mikäli sää vain sallii. Kesällä voit kiertää maan helposti ympäri, mutta talvella se ei ilman kunnollista autoa tule kuuloonkaan. Matkaa ei kuitenkaan ole maan toisesta päästä toiseen päähän kuin vain hieman Helsinki-Rovaniemi-matkaa pidempi. Toisaalta siihen samaan kilometrimäärään mihin Suomessa menee tunti, voi Islannissa kulua kaksi tai kolme vaihtelevien maastonmuotojen ja moottoriteiden puuttumisen takia.
22
Lautapeli
Millainen peli on Kalaha?
T
örmäsin itse Kalahaan ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten ystäväni luona. Pidämme
molemmat lautapeleistä, mutta usein ne tarvitsevat useamman kuin kaksi pelaajaa. Vaikka monia pelejä pystyykin kahdestaan pelaamaan, olen kaivannut erityisesti kahdelle pelaajalle suunniteltuja pelejä. Kalaha yllättikin juuri yksinkertaisuudellaan ja kyvyllään pitää peli mielenkiintoisena tästä huolimatta. Kalaha on vain yksi pelimuoto isommassa lautapeliryhmässä. Nämä niin kutsutut mancalat eli kylvöpelit ovat erittäin suosittuja Afrikassa ja Aasiassa. Pelin nimi mancala tulee arabian kielen sanasta naqala, joka tarkoittaa liikkumista. Peliryhmän yleisnimestä on kuitenkin erimielisyyksiä. Joidenkin pelitutkijoiden mukaan hyvä nimi ryhmälle olisi sen pelitapaa kuvaava nimitys, esimerkiksi juuri kylvöpelit (sowing games) tai laske ja ryöstä (count and capure).
Mitä siinä kylvetään ja mitä ryöstetään? Pelinappuloina voi olla vaihdellen mitä tahansa. Minun
muistat, ettei kaverin mancalaan laiteta nappuloita. Mielen-
pelissäni ne ovat ikään kuin isoja siemeniä tai papuja. Mo-
kiintoisen lisän peliin tekee se, että voit myös ryöstää toisen
nesti pelinappuloina on myös lasi- tai muovihelmiä. Lauta
nappuloita. Lähtekäämme siis selvittämään, miten ryöstöretki onnistuu!
on jaettu kahteen osaan, kummallekin pelaajalle oma puoli.
Aina kun kylvät viimeisen nappulasi omaan tyhjään koloon,
Molemmilla pelaajilla on kuusi omaa koloa ja niiden lisäksi
saat laittaa sen omaan mancalaasi. Tämän lisäksi saat myös
vielä varastokolo, jota kutsutaan mancalaksi. Varastokoloon
vastakkaisessa kolossa olevat nappulat omaan mancalaasi.
yritetään siis kerätä mahdollisimman paljon nappuloita. Peli-
Tällä tavalla voit saada kerralla suurenkin määrän nappuloita
lauta on yleensä kompaktin kokoinen ja sen voi helposti ottaa
vain yhdellä siirrolla. Peli päättyy, kun kumman tahansa pe-
myös matkalle mukaan.
laajan kolot ovat tyhjiä. Tämän jälkeen toinen pelaaja laittaa
Kalahan alkuvalmistelut ovat helppoja. Kukin pelaaja
omalle puolelle jääneet nappulansa omaan mancalaansa.
jakaa laudalle neljään koloon nappuloita. Pelaajan pelivuoro
Pelaaja joka on kerännyt eniten nappuloita voittaa.
koostuu nappuloiden kylvämisestä. Vuorollasi valitset yhden
Itse pidän pelin parhaana puolena sen yksinkertaisuutta.
kolon, jonka nappuloita haluat liikuttaa, keräät kaikki nappu-
Toki monimutkaisuudesta pitäville löytyy myös kylvöpelien
lat kolosta ja pudotat jokaiseen seuraavaan koloon nappulan.
versioita, joissa on myös haastavamman säännöt. Pelin aloitus
Viimeisen nappulan pudotessa sinun mancalaasi saat uuden
ei myöskään vaadi suuria ennakkovalmisteluja. Se on helppo
vuoron, eli siirtää toisestakin kolosta nappuloita. Siirtoja voi
ja nopea laittaa kasaan. Sitä pystyy pelaamaan hieman ren-
tulla peräkkäin useita. Välillä taas käy niin, että nappuloita on
nommalla otteella, mutta se tarjoaa aivoille myös haastetta,
jäljellä senkin jälkeen,
kun päättää pelata tosissaan.
Kun olet laittanut yhden mancalaasi. Tällöin kylvät seuraa-
Minä pidän pelistä ja voin suositella sitä muillekin.
vat nappulat vastustajasi puolelle, kunhan
23
Teksti: Atte Timonen
Arvostelu
HYVÄÄ HUONOSTA T
ämä on todella outo elokuva. Mutta niin on myös elokuva josta se kertoo. Tommy Wiseaun vuonna 2003 ohjaama, tuottama, käsikirjoittama ja tähdittämä The Room kuuluu maailman huonoimpien elokuvien joukkoon. Lähes välittömästi julkaisunsa jälkeen siitä tuli kulttiklassikko, ja se määritti uudelleen termin “niin huono että se on hyvä.” Ja The Disaster Artist on elokuva tämän elokuvan tekemisestä. Elokuvan ohjaaja James Franco on Tommy Wiseau, amatöörinäyttelijä, joka ystävystyy toisen näyttelijän, Greg Sesteron (Dave Franco) kanssa. Yhdessä tämä parivaljakko muuttaa Los Angelesiin, mutta näyttelijänura ei ota auetakseen. Sen sijaan Tommy päättää itse tehdä elokuvan, jossa hän olisi tähti ja Greg olisi tietysti mukana myös. Rahaa palaa, stressi
Samalla myös rajua kritiikkiä auteur-ohjaajia kohtaan kasvaa ja Wiseaun visio ei anna armoa tuotannon ja ystävyyssuhteiden hajotessa. The Disaster Artist on elokuva “niin huono että se on hyvä” -elokuvista, mutta samalla myös rajua kritiikkiä auteur-ohjaajia kohtaan. Auteurilla tarkoitetaan ohjaajia, jotka hallit-
24
sevat koko elokuvan tuotantoa, ja joiden visio ohjaa kaikkea eteenpäin. Auteur-ohjaajiksi kutsutaan muun muassa Alfred Hichcockia, Stanley Kubrickia ja Woody Allenia. Hyviä ohjaajia, mutta myös näyttelijöitä hyväksikäyttäviä ja solvaavia diktaattoreita, joiden virheet peitetään “vision” tai “nerokkuuden” verhon taakse. Wiseau ei juuri eroa heistä, ellei lopputuloksen laatua lasketa. Hän ihailee Kubrickin ja Hitchcockin metodeja ja muuttuu hirviöksi kuvauspaikalla. Samalla elokuva kuitenkin koittaa saada katsojia myös tuntemaan sääliä yritteliästä Wiseauta kohtaan, ja tämä lyö ikävästi yhteen tämän käytöksen kanssa. On vaikea tuntea sääliä sellaista miestä kohtaan, joka nöyryyttää näyttelijätärtä koko kuvausryhmän edessä. James Franco loistaa Wiseaun roolissa, ja tämän häiritsevän tarkka kopio niin Wiseaun oudoista maneereista kuin selittämättömästä aksentista on hypnoottinen. Elokuva kertoo Tommysta, joten Greg Sesteron roolissa oleva Dave Franco jää hieman veljensä varjoon, hyvästä roolisuorituksesta huolimatta. Sivurooleissa nähdään varmoja valintoja, kuten Paul Scheer, Seth Rogen, Alison Brie ja Josh Hutcherson, jotka tekevät hyvää työtä sivurooleissa, ja Zac Efronin rooli elokuvassa on melkein metatason vitsi. The Disaster Artist on hauska, outo ja välillä ahdistava elokuva hauskasta, oudosta ja välillä ahdistavasta elokuvasta ja miehestä sen takaa.
Arvostelu
Teksti: Esa Keskinen
SODAN KASVOT S
vetlana Aleksijevitšin Naiset lähtivät rintamalle Sodalla ei ole naisen samasta syystä kuin muutkin kasvoja on yli nelisataasivuisotilaat. Moni kertoo, kuinka nen vuodatus sodan todellähti täydellä, jopa euforisella lisesta helvetistä. Samalla se innolla sotaan. Se koettiin on tunnustus, historiallinen velvollisuudeksi. Henkensä dokumentti ja muistelma. Kirjassa saa äänen yli 200 toiseen antaminen maansa puolesta oli maailmansotaan osallistunutta suurin ja kunniallisin uhraus, tyttöä ja naista, jotka uneljoka toteutui miljoonien sotimoivat tulevasta elämästään, laiden kohdalla. mutta päätyivät vuonna 1941 Monet eivät tienneet, mitä sotilaiksi, mielettömän sodan vietäviksi. oli luvassa. Kirjan tarinoissa Tammen Keltaisen kirjaston kuuluu sodan nähneiden jäljulkaisu on uusi ja laajennettu kikäteinen ihmetys. Minäkö se suomenkielinen laitos teokolin? Mekö olimme osallisena sesta, joka ilmestyi vuonna siihen kuolemaan ja hävityk1988. Edellinen versio joutui seen? sensuurin kouriin. Sodanvastainen teos kiellettiin NeuvosMyönnän, että jätin kirjan toliitossa, kunnes se ilmestyi useaan otteeseen kesken. Se on Mihail Gorbatšovin aloitettua kuluttava luettava. Kerronnan liennytyspolitiikkansa. toisteinen muoto vyöryy päälle Aleksijevitš haastatteli teosta raskaina aaltoina ja tempaa varten Saksaa vastaan sotineita naisveteraaneja, jotka mukaansa, kunnes ei pysty virallinen historiankirjoitus oli enää uimaan sen mukana. Jos unohtanut. Teoksen kerronta tekstissä vilahtaa huumoria, se etenee lyhyempien ja hieman on alakuloista ja synkkää. pidempien tarinanpätkien Vuonna 2015 Nobel-palkinkautta. Puheenvuorot, ja niitä rytmittävät Aleksijevitšin pohnon saanut valkovenäläinen tivat tekstit, levittävät lukijan Aleksijevitš yhdistelee kirjoiseteen pala palalta sodan koko saan asiaproosaa omakohtaikauheudessaan. siin kokemuksiin ja jopa fikVaikka jutut ovat hirvittäviä, Teostiedot: tioon. Kaikki tässäkään teoksessa kirja ei mässäile splatter-tyyliin, vaan Sodalla ei ole naisen kasvoja ei ole välttämättä totta, vaikka tekstissä pikemminkin näyttää ja toteaa. Joessa Svetlana Aleksijevitš kelluvat sadat ruumiit ovat arkinen on mukana todellisten ihmisten suoria 2017 näky, sodan harmaata todellisuutta. sitaatteja. Tavanomaista on sekin, että etulinjassa Tammi, 423 sivua Monet noista ihmisistä kertoivat 16-vuotias sotilas järsii hampaillaan Suomentanut Pauli Tapio Aleksijevitšille ensi kertaa kokemukhaavoittuneen käden irti. Sotilaiden sistaan sodassa. Sen on täytynyt olla surulliset, herkät ja jopa kauniit tarinat purskahtavat välillä edellä mainittuihin rankkaa ja hirvittävää. Vuosien hiljaigroteskeihin näkyihin. Ajoittain tuntuu suus purkautui. Sodasta piti puhua, todella pahalta ja niin kai pitääkin. ettei se enää toistuisi. Testamentinomainen tarinakokoelma on Osa naisista joutui inhon ja häpeän kohteeksi sodan loputtua. lopulta jollain tapaa puhdistava kokemus. Kirja antaa sodalle Kysyttiin, että miksi lähditte? Useat salasivat kokonaan olleensa kasvot, joita tekee kipeää katsoa. rintamalla. Kärjistetysti: rintamalta palanneet miehet ryyppäsivät, riehuivat ja romahtivat, kun taas naiset vaikenivat.
25
Teksti: Vilho Pirttijärvi
Arvostelu
SAMMAl: SUULIEKKI Svart Records
T
urkulaisen Sammal-yhtyeen kolmas albumi, Suuliekki,
pinnisteltyä. Laulusuoritukset eivät aina kuulosta erityisen
on progressiivista rockia. Hyvässä ja pahassa, Suuliekki
luontevilta. Kiviniemen väräjävä ja hieman epävarman oloi-
on oppikirjaesimerkki siitä, miltä progeyhtye voi kuulostaa.
nen ääni luo pientä, sinällään tervetullutta särmää kokoonpa-
Musiikki tällä julkaisulla on perinnetietoista, aina soundeja
non muutoin hiottuun ulosantiin.
myöten. Yhtyeen sointi on viimeisen päälle hiottu, laulut kuulostavat siltä, kuin ne olisivat levytetty progressiivisen rockin kulta-ajalla 1970-luvulla. Tyylirikkoja ei ole. On kuitenkin mainittava, että kappalerakenteet eivät ole aivan niin rönsyileviä, kuin yhtyeen esikuvilla. Mihin yritän tällä viitata on se, että klassisille progekokoonpanoille ominaiset hullunkuriset hippaleikkiväliosat puuttuvat Sammaleen musiikista täysin. Yhtye keskittyy progressii-
Särmien vähäisyys ja työn jäljen yleinen tasalaatuisuus kääntyy lopulta miinukseksi. Minun on nimittäin vaikea nimetä yhtä tiettyä suosikkibiisiäni levyltä, varsinaiset huippukohdat jäävät puuttumaan. Progressiiviseksi möhkäleeksi Suuliekki on harmillisesti kokoaan pienempi, eikä esittele mitään uusia temppuja. Toisaalta, yhteen putkeen kuunneltuna levykokonaisuutena Suuliekki on todella miellyttävä.
visen rockin jylhempiin sävyihin, riffittelyyn ja sankarillisiin
Eräs ystäväni sanoi taannoin, että kyllä proge aina huonon
tunnelmiin. Sanoisin musiikin olevan keskiraskasta.
rockin voittaa. Siinä hän on aivan oikeassa. Suuliekki ei saa
Yhtyeen laulajan Jan-Erik Kiviniemen tyyli on vaikeampi asia sulateltavaksi. Kiviniemen tulkinnassa on ajoittain jotain
minua hullaantuneeksi, mutta progenkuuntelutarpeisiini se on aivan riittävän hyvä ja otteessaan pitävä julkaisu.
26
Kolumni
Teksti: Aleksi Malinen
Narri ja kuningas
T
yönhaku on armotonta sattuman kauppaa, jossa ihmi-
työskennellään mieluusti myös yksin.
nen litistää itsensä muutamaan liuskaan tekstiä ja toivoo
Massasta erottuminen on hirvittävän vaikeaa, ja oma tavan-
parasta.
omaisuus ahdistaa. Vanhempien sukupolvien lakoniset viisaudet eivät enää päde.
Työnhaulta ei välty kukaan. Yöllisiltä taisteluilta
Ei riitä, että on aktiivinen ja motivoitunut. Että
kelloa vastaan, kun hakemus pitää olla lähe-
on tehnyt kaikenlaisia hommia jäätelöiden
tettynä ennen puolta yötä. Piinaavalta
myymisestä postinjakoon. Nyt pitäisi
odotukselta, kun oma hengentuote
olla elinvoimainen henkilöbrändi,
matkaa kohti tuntematonta vas-
paljon sosiaalista pääomaa ja
taanottajaa.
tuhansia sosiaalisen median seuraajia. Ansioluettelossa
Puhelinsoitolta, joka ei kos-
pitää kuvastaa visuaalista
kaan saavu.
hahmottamiskykyä, hakemuksessa loisteliaita kirjallisia
Tuntuu armottomalta, että
taitoja. Hyvästä olisi myös
askel eteenpäin on kiinni
jokin urheiluharrastus, sillä
muutamasta liuskasta tekstiä,
se parantaa työssä jaksamista
joihin on itsensä litistänyt. Kyse
merkittävästi.
on kaunokirjallisesta mittelöstä, esseekilpailusta, jossa arvostelijana
Työnhausta on tullut seitsenottelu, eikä
on mielivaltainen despootti. Hakemuksen
kukaan voi yltää huippusuoritukseen sekä
päähenkilö on narri, joka esittelee kaikenlaisia
kuulantyönnössä että pikajuoksussa. Ja epäonnistu-
temppuja käsilläseisonnasta kurkkulauluun, ja toivoo, että
neen haun jälkeen kukin miettii itsekseen, mikä tällä kertaa
vallankäyttäjä olisi hänelle suosiollinen.
meni pieleen. Oliko hakemus liian pitkä? Kerroinko riittävästi osaamisestani? Jäiköhän tekstiin kirjoitusvirheitä?
Työnhaussa ihminen on vain sanojensa mittainen. Murheesi ovat kuitenkin turhia. Et saanut paikkaa, koska Työnhakija yrittää erottua. Mutta monilla on samanlainen
rekrytoiva esimies palkkasi veljenpoikansa.
tausta kuin itsellä: Opiskellaan samoja aineita, tehdään samoja töitä. Harrastetaan lenkkeilyä ja elokuvien katselua, ollaan
Kirjoittaja on digitaalisen kulttuurin opiskelija, viestintätyöläi-
aikaansaavia ja itseohjautuvia. Pidetään tiimityöstä mutta
nen ja Pointin entinen päätoimittaja
27
POINTTI ETSII TEKIJÖITÄ!
Seuraa somessa:
Ota yhteyttä: pointti.lehti@gmail.com
@porinylioppilaslehti @pointtilehti 28