Pointti 2/2013 by Pointti

pointti.

II/XIII Porin ylioppilaslehti

kesätöitä / festarimimmejä ja -kundeja / bändihaastiksia / NY / arvioita / tyrniä

pointti. opiskelijan asialla

Pääkirjoitukset Uutiset Kolumnit Ylioppilasteatteri Kesätyöt SUURI FESTARIKATSAUS 2013 New York City Disco Ensemble Kulttuuri Sarjakuva & Pakina

Toimitus: Pointer ry / Pointti (faniposti) PL 181 281200 PORI Vastaava päätoimittaja: Esa Keskinen / Päätoimittaja & AD: Aleksi Malinen Taitto: Aleksi Malinen / Mainosmyynti: Anna Hokkanen Tekijät: Wilhelmiina Sederholm, Eveliina Pehkonen, Eveliina Kaukkila, Vilho Pirttijärvi, Mysteeri Pakinoitsija, Jimi Rantanen, Linnea Kotiniemi, Tytti Wallenius, Juuso Österman Kansi: Aleksi Malinen ISSN 1799-6627 / Painopaikka: Oriveden Kirjapaino PL 33, 35301 ORIVESI Julkaisija: Pointer ry KIITOKSET: PEKKA VIHERMA, ÄIDIT, ISKÄT, SISKOT JA MAJOITTAJAT 3

//PÄÄKIRJOITUS

Pointtia puskee

yksy on täällä taas. Opiskelu on täällä taas. Syksyn ensimmäinen Porin ylioppilaslehti on täällä, tai siis tässä.

Allekirjoittanut on päätynyt Poriin opiskelemaan parin yllättävän mutkan kautta, huolimatta siitä, että ainoa kaupunkiin vievä junarata kulkee melko suoraan Pirkanmaalta. Ja kuten viereisellä sivulla herkistelevä kollegani toteaa: suunnitelmissa ei ollut jäädä pitkäksi aikaa, mutta moneen on tullut silti ajauduttua ja ängettyä mukaan täällä länsirannikolla. En voi sanoa katuvani järjestöpestejä tai muita mainioita nakkihommia, vaikka ne vievät aikaa muun muassa opinnoilta ja nukkumiselta.

Lehti jatkaa kehittymistään. Tässä lehdessä on enemmän sivuja kuin edellisissä. Tätä lehteä on myös painettu suurempi kappalemäärä kuin edellisiä. Toivottavasti hetken tätä linjaa jatkettuamme, Pointti kasvaa suureksi ja kauniiksi lehdeksi. Sisältö on kuitenkin se, joka ratkaisee. Pointissa 2/13 muistellaan kuluneen kesän festarielämyksiä ennen viilenevää syksyä. Musiikkipainotteisuutta lisäävät muutamat artistihaastattelut ja kulttuuriosion levyarviot. Yliopistokeskuksen opiskelijat pääsevät ääneen kesätyöhaastattelussa, ja Porin ylioppilasteatterin Reetta Turtiainen ehti kertomaan teatterimaailman kuulumisia.

Rapakon takaa raportoi Pointin kirjeenvaihtaja Tytti Wallenius, joka on kiertänyt loppukesän Pohjois-Amerikkaa. Kesän jäljiltä mennään siis melko keveissä tunnelmissa, mutta painavampaa asiaa voi löytää opiskelijakolumneista, joissa opiskelijanäkökulman rinnalle on haettu myös universaaleja teemoja.

s a

K e s k n e n

Näin syyslukukauden alussa lehden sivuilla lähetetään paljon terveisiä opiskelujaan aloittaville. Koska itse saavutan nyt kunnioitettavan kolmannen opiskeluvuoden ja samalla kaikkitietävyyteni on lisääntyvä äärimmilleen, koen itsekin velvollisuudekseni vielä hieman opastaa uusia opiskelijoita.

Vaikka valmistuminen (ja Porista poistuminen) siintäisi silmissä tai takana olisi jo muita opintoja, ei kannata painaa kaasu pohjassa porilaisen opiskeluajan ohi. Tutustukaa ehdottomasti yliopistolaitoksen mainioon sivutuotteeseen, eli opiskelijaelämään. Jep, myös Porista löytyy sitä, voin ilomielin lähteä näyttämään. Oheistoimintaan osallistuminen tekee opiskelusta vähän siedettävämpää. Ehdotankin, että aloitatte osallistumisen heti ensimmäisestä viikosta lähtien. Tenttiin ehtii aina lukea myöhemmin, mutta elämä tapahtuu mitä ilmeisimmin tässä ja nyt. Juuri nyt keskiviikkona ulos lähtemiseen ei tarvitse keksiä muita perusteluita kuin, että on keskiviikko. Myöhemmin elämässä voi joutua keksimään, mutta se onkin vasta silloin. PS. Yhteiskampushanke on edelleen aktiivinen ja tapahtumat varmasti kiihtyvät jälleen kesän jälkeen. Pointti seuraa tilannetta.

PÄÄKIRJOITUS\\

Mennyt mies

astoin kaikkia odotuksiani ja suunnitelmiani, muutin kaksi vuotta sitten Poriin. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma oli hakemuksessani varavaihtoehtona, jos käykin niin, etteivät Helsingin tai Tampereen yliopiston ovet syystä tai toisesta aukene. Noh, kuten voitte päätellä, varavaihtoehdosta tuli nopeasti ainoa vaihtoehto. Keräsin tavarani banaanilaatikoihin ja jätin eteläisen kotiseutuni taakse. Saavuin päivää ennen ensimmäistä tutustumisluentoa. Pakettiauton vuokra-aika osoittautui liian lyhyeksi, ja lopulta muuttolaatikot heiteltiin Annikintie 12-14 D:n rappukäytävään, josta hinasin ne hissillä viidenteen kerrokseen. Laatikoiden raahauksen jälkeen huomasin unohtaneeni koko alusvaatekertani kotiTuusulaan. En kuitenkaan jäänyt murehtimaan, vaan neuvokkaana miehenä pesin ainoat kalsarini käsitiskiaineella. Seuraavana aamuna poljin paita hiessä, hiukset suihkunkosteina ja tiskiaineella putsatut kalsongit jalassa Sampolasta kohti Puuvillaa. Olin kulkenut reitin läpi edellisenä yönä, mutta en siitä huolimatta ollut varma, poljenko nyt oikeaa tietä oikeaan suuntaan. Verenmaku suussa kiisin läpi Uudenkoiviston ja Yrjönkadun. Saavuin sillalle, jonka toisessa päässä häämötti punatiilinen yliopistourani alku.

keskiriville. Takanani istui lyhythiuksinen, raitapaitainen mies hennot viikset naamallaan. En kaiken rehellisyyden nimissä osannut aavistaa, että meistä tulisi mitä parhaimmat ystävät. Ylenkatsoin hänen purjehtijamaista ulkoasuaan ja käänsin katseeni eteen, jossa eräs tohtorikoulutettava esitteli laitoksen toimintaa.

A l e k s i

M a l i n e n

Tämä oli ensimmäinen aamuni Porissa – ensimmäinen monista. Yksi harhavuosi muuttui nopeasti kahdeksi. Tutustuin mielenkiintoisiin raitapaitaisiin ja -paidattomiin ihmisiin, jotka koulivat tästä pienestä nulikasta ehomman. Löysin ystäviä ja rakkautta paikasta, jossa ei aluksi näyttänyt olevan kuin rumia elementtikerrostaloja ja puhutun kielen rappio. Raitapaitaisen ystäväni kanssa päätimme tehdä Porista mahdollisimman hyvän opiskelukaupungin, nyt kun olimme tänne sattuneet joutumaan. Menimme mukaan ainejärjestötoimintaan ja myöhemmin Porin ylioppilaslehteen sillä mielellä, että haluamme tehdä sekä meidän että muiden täällä olevien opiskeluvuosista mahdollisimman antoisia. Ja kuka ties - ehkä olemme saaneet jotain aikaan, piristettyä jonkun harmaata arkea. Varmempaa on kuitenkin se, että Pori on saanut jotain aikaan minussa.

Aivot kohmeessa heitin hävettävän huonon huulen alaovella odottaville ainejärjestöläisille ja marssin yläkertaan, kohti luokkaa 267. Asetuin penkkiin

Se mies, joka tänne saapui, on jo pitkään ollut mennyttä.

Uutiset “Se, joka koulun ovet aukaisee, se vankilan portit sulkee.” - Juuso Laine, muusikko Yliopistokeskuksessa aloittaa lähes 300 uutta opiskelijaa

Vuosijuhlia

orin yliopistokeskukseen saapuu syyslukukauden alkaessa lähes 300 uutta kandidaatti-, maisteri- tai DI-tutkintoon tähtäävää opiskelijaa. Näistä Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa aloittaa yhteensä 100 opiskelijaa, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa 45 opiskelijaa, Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksella 77 uutta DI-opiskelijaa ja Tampereen yliopiston Porin yksikössä yhteiskuntatieteen tutkinto-ohjelmissa 19

UCPori

opiskelijaa. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmassa aloittaa 18 uutta opiskelijaa. Lähde: www.pori.fi/uutiset

set vaihto-opiskelijansa

liopistokeskukseen saapuu syyslukukaudella 12 vaihto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat ovat ensimmäiset laatuaan yliopistokeskuksen käytävillä.

Lähde: Pointer ry ja Porin kaupunki

Pointti onnittelee ja toivottaa menestyksekästä jatkoa järjestöjen toiminnalle!

ooralotta Neziri eteni välieriin asti Moskovan MM-kisoissa ja rikkoi samalla 100-metrin aitojen Suomen ennätyksen ajalla 13:04.

yksikössä. Pointti onnittelee hienosta suorituksesta!

Neziri opiskelee Turun Kauppakorkeakoulun Porin

Nälkälakkoilija Eetunaukiolla

Frank?

yyra-opiskelijakortti poistuu käytöstä tänä syksynä ja tilalle tulee Frank Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton yhdistäessä opiskelijakorttijärjestelmiään. Opiskelijakortti tulee käyttöön ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien, Lukiolaisten liiton ja Suomen ammattiin opiskelevien liiton jäsenille. Ennen 2013 syyslukukautta aloittaneiden Lyyra-kortit pysyvät kuitenkin käyttökelpoisina edelleen. Lisätietoa yhdistymisen todellisista vaikutuksista on tihkunut

juhlii 22.11. ja Potka 11.10.

kauppatietelijä

Kuka

yksyn aikana vuosijuhliaan yliopistokeskuksella viettävät Pointer ry sekä Potka ry. Porin ylioppilasyhdistys täyttää 25-vuotta ja teekkareiden Potkalle pyörähtää pyöreät 10 vuotta mittariin. Pointer

Kiitävä

vastaanottaa ensimmäi-

Vaihtarit tulevat Saksasta, Sloveniasta sekä Etelä-Koreasta. Opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti TUKKK:n ja TTY:n yksiköissä. Kansainvälisiä opintoja on suoritettu yliopistokeskuksella englannin kielisissä opetusohjelmissa jo aikaisemminkin, mutta odotettu vaihto-ohjelma on tuore lisä yliopistokeskuksen toimintaan.

luvassa

H niukasti.Yksi muutos on se, että Turun yliopiston opiskelijat tulevat tarvitsemaan jatkossa erillisen kirjastokortin. http://kukafrank.fi/#/ https://www.lyyra.fi/home.php 6

eikki Rahkonen osoittaa mieltä nälkälakolla Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen johtoa vastaan. Rahkonen kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti entisen työnantajansa taholta. Mikäli nälkälakko on yhä käynnissä lehden tullessa painosta, se

on kestänyt jo yli 40 päivää. Satakunnan Kansan tekemän haastattelun mukaan Rahkonen on kuitenkin melko hyvässä kunnossa, lakkoilustaan huolimatta.

Welcome to explore and experience!

STUFF IN A FOREIGN LANGUAGE\\ Around the world there’s a rumour that Finns are anti-social and grumpy. Around Finland there’s a rumour that people in Pori are truly anti-social and grumpy. When thinking about it, Pori might not be the easiest place to do the things I’m suggesting. My dear exchange students, you are very brave to come to Pori. I’m not going to ponder whether the rumours are true or not. Let us all decide that on our own. Anyhow the truth is that in spite of them Pori is full of life loving people who want to experience new things and meet new people. Theylike to smile and they like to laugh. Don’t let the rumours scare you. Bravely talk to those who are too shy to do the same.

y main goal was to write something to welcome our new exchange students but I soon realized that I was writing something that could be applied to everyone and every situation in life. That’s why I think YOU should read this no matter who you are, what you’re doing and where you’re coming from.

a Kotini em

i It’s important to have a friend or friends that you know well and who you can trust. They can make you feel comfortable and safe so it’s easy to spend time with them. Especially when you’re in a new city, new country or new culture it’s normal to count on those who are in the same situation with you and those people easily become your friends. As important as it is to have these familiar friends, make sure you don’t limit yourself. Every now and then it’s good to step out of your comfort zone and get to know new people, learn from them and broaden your views. Moving to a new country is definitely outside the comfort zone but you should push yourself even further. ne in

I once had a short conversation with a young boy in Germany. I didn’t understand a word of what he was saying and he probably didn’t understand anything what I was saying. Did I learn something or was it an important moment? Maybe not. But it still puts a smile on my face when I think about it and I’m glad we noticed each other. That’s why I challenge all of you to have a conversation with someone new as soon as possible. You might talk only for few minutes or you might meet a friend for life.You might realize something new or you might just get a fun memory.You might meet the coolest person of your life.You never know if you don’t find out.

I’m not telling you to abandon your friends or replace them but to go out there every once in a while and see what kind of people you still haven’t met. Our university consortium, Pori, Finland and the rest of the planet are full of fun and cool people who are just waiting to meet you. I’m also not telling you to be friends with everyone. Naturally there are people that you don’t like but you shouldn’t try to pretend they don’t exist. By knowing different kind of people you get to know different kind of cultures, personalities, ways and views. Diversity is beautiful when it comes to people. Make the most of it.

I hereby want to welcome you, our new exchange students, to Pori the city of cool and happy people who are eager to explore and experience with you.We here in Pointti hope that you have the best time here, that you meet lots of fun people who will put a smile on your face and make you laugh. We hope that you get everything you are looking for and more. I’m happy that you chose to come to Pori. Our city is waiting to give you the sweetest memories so go ahead and get them.

Tulevia tapahtumia: 28.9. Uusien opiskelijoiden saunaillat 11.9. Kastajaiset 25.9. Yrjönkadun Appro 27.-29.9. UCPorin TiedeAreena 11.10 Potkan vuosijuhlat 30.10 Halloween 22.11. Pointerin vuosijuhlat

Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. htaa. Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe.

taa.

Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe.

Kysy. Koe. Ko

Kohtaa. Kysy.Kohtaa. Koe. Kohtaa.Kysy. Kysy. Koe.

taa.

Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. K

Kysy. Koe.Kohtaa. Ky K Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy.Koe.

Koe.Kohtaa.

htaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. K Kysy. Koe. Kohtaa. Birdsien sukupuun arvoitus. Kysy. Koe.Angry K . Kohtaa. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy.

Kysy. Koe. Kohtaa.

Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. K

aa.

Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy.

Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy.

e. Kohtaa. Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Koe. Kysy. Koe.Kohtaa.Kysy. e.Kohtaa. Koe. Kohtaa.Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe.Science Slam. Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Ko

Kysy. Koe. oe. Kohtaa.

aa. Kysy. Koe. Kohtaa.

Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

Kohtaa. Kysy. Koe. Kysy. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kohtaa. Kysy. Koe. Kysy. Puuvilla past, present and future. Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe.

Koe.Kohtaa. Kysy. Koe.

Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

Kysy. Koe. K

Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe. Philosophy Goes Kapakka. Koe. Koe.Kohtaa.Kysy Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. K

Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

a. Kysy. Koe. Kohtaa. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

ohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe. Kampuskirppis. Koe.Kohtaa. Kysy. Ko Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kohtaa. Koe.Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

ohtaa. Kysy. Koe.

taa. Kysy. Koe. Kohtaa.

Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa.

27.–28.9. tiedeareena.fi ohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Ko

Kysy. K

Kysy. Koe. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy.

Kysy. Koe. Kohtaa.Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. Kysy. K

e. Kohtaa. Kysy. Koe. Kohtaa. a. Kysy.

Tilintarkastus – Veroneuvonta Koulutus - Konsultointi www.gtfinland.com kaarina.pyydonniemi@fi.gt.com

Oi Pori on, vai onko?

KOLUMNI\\

Ei kannata silti pelästyä, kun ensimmäisenä maanantaina kulkee kuudelta illalla kävelykadulla ja kukaan ei tule vastaan. Se on ihan normaalia. Päinvastoin, jos näet jonkun, kannattaa huolestua. Juttelemista porilaisten kanssa kannattaa välttää tai ainakin lähteä melko matalin odotuksin liikkeelle - vastaus keskustelunavaukseesi tuskin on aluksi kovin kattava. Ei täällä kukaan silti turpaansa ole saanut.

un saapuu johonkin uuteen paikkaan, tai vaihtoehtoisesti vanhaankin, niin ainahan pitää kehua kyseistä kylää tai kaupunkia. On niin paljon tekemistä ja paljon nähtävää ja kaikki on kivaa ja mitä kaikkea. Tämä ei päde Poriin. Ei vaan mene niin. Ei tästä nyt kaunista kaupunkia saa millään. Ei vaan pysty tekemään Porista Pariisia vaikka miten haluaisi.

Lopulta hienon ja siistin mestan tekevät kuitenkin kaverit. Kun jaksaa itse tehdä jotain, ehkä joskus lähteä johonkin ja tutustua uusiin ihmisiin, saattaa huomata, ettei se Pori niin kamala olekaan. Tai edes Forssa. Tai no se kyllä saattaa olla.

Ö s te r m uso an u J

Ei pidä silti masentua, vaikka nyt onkin Poriin joutunut. Täällä on moni asia kuitenkin paremminkin kuin monessa muussa paikassa. Onhan Pori ainakin sata kertaa hienompi kuin Forssa. Saavutus sekin. Täällä mestaruusjuhlat ovat vieläkin käynnissä ja tulevat olemaan vielä viiden vuoden päästä. Ei siis kannata ihmetellä, jos Patasydäntä lauletaan torilla keskellä yötä.

PS. Suosittelen kaikkia tutustumaan jo syksyn aikana Porin kuuluisimpaan maamerkkiin ja tulevaan Unescon maailmanperintökohteeseen, Herralaan. Parhaiten paikalle löytää kuuntelemalla Soman pilkun aikana ”Herralassa jatkot” -huutoja.

Muutenkin yleiset olosuhteet täällä ovat vähintään hyvät. Meillä on siisti koulu ja se on vielä keskustassa. Kaikki asuvat lähekkäin. Jos kaverisi asuu yli puolen kilometrin päässä, kannattaa jo huolestua. Opiskelijoilla on paljon tapahtumia, on jopa varaa valita mihin baariin menee jatkoille. On halvempia asuntoja, ainakin jos vertaa suurimpiin kaupunkeihin. Näistä kaikista voidaan päästä lopputulokseen, että ihan ok Pori sittenkin taitaa olla.

KOLUMNI\\

Mörkö ja muutama peikko

Tästä taannoisesta tuskailusta viisastuneena päätin, että ensimmäiseen kandiseminaariin aikoinani menen valmiin aiheen kera. Niinpä. En voi olla tiedostamatta miten kandiseminaari on päivä päivältä lähempänä (tätä kirjoittaessani aloitus-seminaari on 35 päivän päässä) - ja kuten arvata saattaa, aiheesta ei ole aavistustakaan.

… ovat kummitelleet mielessäni fuksi-vuoden alkutohinoista lähtien. Kyse on yliopisto-opintojen keskeisten kulmakivien vierittämisestä, kierittämisestä, pinoamisesta ja pinon siirtämisestä. Puhutaan siis opintoihin olennaisesti liittyvien harjoitusten ja opinnäytteiden, kandi- ja gradu-tutkielmien työstämisestä.

Tulevaisuudessa tulen jakamaan pakerruksen autuutta kaikkine heränneine tunteineen ja tuskineen, säännöllisesti palstatilaa kuluttaen.

i in el

a Kauk

ki l

Useimmillahan tämä ”työstämisen projekti” alkaa ensimmäisen kandi-seminaarin myötä, mutta allekirjoit- a tanut on ajatuksen jos toisenkin jo uhrannut näiden tulevien kulmakivien vierittämisen vaatimille voimanponnistuksille, vaikka koitos onkin vasta edessäpäin.Useilla opiskelija-kollegoillani huolia tuntuu aiheuttavan lisääntyvä työn määrä. Omalla kohdallani kaikki kylmää hikeä nostattavat problematiikan aiheuttajat kiteytyvät kuitenkin tähän yhteen ainoaan kysymykseen, aiheeseen.

Meillä Tay:n puolella saadaan ensikosketus aiheenvalinnan autuuteen jo fuksi-vuotena niin sanotun ”peeyksi”-kurssin myötä, jolla työstetään kandi-työtä suppeampi tutkielma. Itse kyseisellä kurssilla seminaareissa sekavien ajatustynkieni kanssa kadehtien seurasin miten toisilla tuntui alusta saakka olevan selvät kuviot mitä tekevät, ja miten. Itse aloitin pakertamisen usean aiheen tiimoilta, kunnes lopulta näin mikä näitä irrallisia asioita yhdisti, ja löysin kuin löysinkin työlleni aiheen. 9

//VAPAALLA

Teatteria tositarkoituksella Teksti ja kuvat: Aleksi Malinen

orin ylioppilasteatteri on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut paljon.Yhdistyksen rekisteröinnin jälkeen, teatteri on toteuttanut kahdeksan näytelmää, saanut useita kymmeniä jäseniä sekä viimeisimpänä, mutta ei missään nimessä vähäisimpänä, se on valittu Suomen ylioppilasteatteriliiton, eli SYTY:n, viidenneksitoista jäseneksi. Kaikki tämä on tehty vajaassa viidessä vuodessa, perustamisvuodesta 2009 laskien. Pointti istui toviksi kahvittelemaan Porin ylioppilasteatteriyhdistyksen puheenjohtajan Reetta Turtiaisen kanssa. Höyryävän kupposen äärellä oli mukava kuulla, mitä ylioppilasteatterille ja Reetalle nyt kuuluu. “Hyvää kuuluu! Heräilen tässä pikkuhiljaa siihen tosiasiaan, että syksy on tulossa. Kesä on ollut ylioppilasteatteritoiminnalle hiljaisempaa aikaa, vaikkakin improvisaatioryhmämme Kosminen Karuselli on esiintynyt viikoittain Yyterissä. Viime viikolla oli myös syksyn ensimmäinen kokous ylioppilasteatterilaisten kanssa, joten pian ryhdymme valmistelemaan uutta

produktiota”, Turitainen kertoo. Ylioppilasteatteri on aiemmin tullut tunnetuksi melko raskaista ja kantaaottavista aiheistaan. Edellisessä näytelmässä käsiteltiin yhteiskunnallista epätasa-arvoa, liikakuluttamista ja köyhyyttä. Seuraavaksi onkin luvassa jotain kevyttä, viihdyttävää komediaa. ”Aiempien raskaiden aiheiden jälkeen halusimme vaihtelua”, Turtiainen valaisee. Uutta rohkeutta... Keväällä esitetyssä Leipäjonoballadinäytelmässä oli palkattu ohjaaja, mutta seuraavan produktion luotsaa todennäköisesti ylioppilasteatteriveteraani Jan-Erik Holmlund. Ohjaajan valitseminen omista riveistä on riski, jonka ottaminen osoittaa rohkeutta. ”Tämä on toinen kerta, kun joku jäsenistöstämme ohjaa näytelmän. Luotamme kenties entistä enemmän itseemme ja tekemisiimme”, Turtiainen toteaa. Myös improvisaatioryhmässä oleminen on näyttelijälle uudenlainen haaste, joka vaa11

tii erilaisia asioita kuin käsikirjoituksesta näytteleminen. Improvisaatiotekniikoitakin on syytä harjoitella, jottei homma ole täysin hatusta vedettyä. ”En tiedä, onko improvisointi suoranaisesti vaikeampaa kuin muu näytteleminen, mutta ainakin siinä laittaa itsensä enemmän likoon” , Turtiainen kiteyttää. ...ja vanhoja haasteita Ylioppilasteatteri tuntuu kärsivän samasta jäsenpulasta kuin muutkin yliopistokeskuksen opiskelijajärjestöt. Ensin lähdetään innokkaasti joukolla mukaan, mutta lopulta aktiivisia tekijöitä on vain kourallinen. Reetan mielestä toimintaan saisi osallistua nykyistä enemmän opiskelijoita. ”Olemme ihmetelleet, että miksi ihmisillä on niin korkea kynnys tulla mukaan. Haluaisimme olla nykyistä näkyvämpiä ja helpommin lähestyttäviä, jotta tiedettäisiin, mistä meidät tarvittaessa löytää. Nyt ikään kuin leijumme ilmassa, ilman pysyvää sijaintia.”

Porin ylioppilasteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Turtiainen kaipaa teatteritoimintaan lisää opiskelijoita. Ensimmäinen askel olisi Turtiaisen mielestä pysyvän toimitilan hankkiminen, jotta toiminta olisi sidoksissa johonkin fyysiseen paikkaan. Tähän mennessä näytelmiä on esitetty seitsemässä eri tilassa ympäri kaupunkia, eikä se välttämättä auta kävijämäärien tai näkyvyyden nostamisessa. Toiminnantäytteinen syksy Vaikka ylioppilasteatteri synnyttää vuodessa vain kaksi näytelmää, ei se tarkoita, että sen jäsenet lepäisivät laakereillaan. Yhden näytelmän saattaminen valmiiksi vaatii usein kymmeniä harjoituskertoja. Tämän lisäksi aiemmin mainittu improvisaatioryhmä Kosminen Karuselli yrittää saada entistä enemmän maksullisia esiintymiskeikkoja, erityisesti pikkujouluaikaan. Seuraavaa ensi-iltaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta oletettavasti se on lokakuun loppupuolella. Harjoittelu aloitetaan syyskuussa. ”Pidämme opiskelijatalo Saikulla PYTtipannu-nimisen tapahtuman, jossa meihin pääsee tutustumaan.Ylioppilasteattereilla on usein pääsykokeet, mutta me haluam-

me vain varmistaa, että halukkaat aikoavat osallistua aktiivisesti toimintaamme. Kaikki ovat siis lämpimästi tervetulleita!”, Turtiainen lopettaa. Ehkä minunkin pitäisi näillä puheilla ilmoittautua mukaan. Lavalla oleminen vain vaatisi enemmän rohkeutta kuin

näyttöpäätteen valossa itsekseen puhisevalta toimittajanalulta taitaa löytyä. Porin ylioppilasteatterin PYTtipannu-tapahtuma opiskelijatalo Saikulla tiistaina 17.9. klo 18.15

Moniäänistä yhteiskuntakritiikkiä Porin ylioppilasteatterin kahdeksas näytelmä, Leipäjonoballadi, esittelee katsojalle kohtauksia epäonnisten kulkijoiden elämäntarinoista. Toiset näkevät nälkää, eräät tulevat petetyiksi. Useat näytelmän hahmoista muistuttavat henkilöitä, joita tapaamme sattumalta arkisissa tilanteissa: kassajonoissa, bussipysäkeillä ja baaritiskeillä. Näyttelijöiden harmaat takit korostavat arkisuutta ja henkilöiden näennäistä vähäpätöisyyttä entisestään. Paksulla kynällä alleviivattu sanoma ärsyttää hieman. Kenellekään jää epäselväksi, mitä mieltä näytelmän kirjoittaja on esimerkiksi kulutuskulttuurista. Omille pohdinnoille ei juuri anneta tilaa, vaan mielipiteet tuodaan annettuina katsojan eteen. Tästä lähestymista12

vasta voi tietysti olla montaa mieltä. Mitä tulee näytelmän toteuttamiseen, näyttelijäsuoritukset olivat erinomaisia.Ylioppilasteatterin näyttelijäkavalkadi kestää hyvin vertailun ammattinäyttelijöihin, kuten vaikkapa Porin Teatterin väkeen. Ohjaus, lavastus ja valot oli myöskin toteutettu ammattimaisin ottein.

Aleksi Malinen

OPISKELIJAELÄMÄÄ\\

K a l l i s , kalliimpi, k e s ä t y ö Teksti ja kuvat: Aleksi Malinen

esä tarkoittaa opiskelijalle harvoin lomaa. Monet paiskivat kesäkuukaudet töitä, sillä jo maitokaupan peruspalkka on monin verroin opintotukea suurempi. Harvassa ovat ne kesät, jotka voi viettää kalastellen ja kesäromanssia aamuyöntunteina jahdaten. Tilalle on tullut läsnäolopakottomaan opiskeluun tottuneille normaalia tiukempia päivärutiineja: illat täytyy nukkua, jotta aamulla jaksaa raahautua takaisin liukuhihnan ääreen.

Kesätyöt tuntuvat olevan vuosi vuodelta tiukemmassa. Jo nyt alkaa vaikuttaa ihmeeltä, jos olet onnistunut työllistymään, varsinkin jos se tavalla tai toisella vastaa koulutustasi. Tätä tekstiä varten kävin jututtamassa muutamaa onnekasta, jotka onnistuivat nappaamaan itselleen kesäduunin, jättäen muut hakijat katkerana nuolemaan näppejään. Ehkä he osaavat kertoa, miten ja mistä töitä kannattaa hakea, ja kuinka mahdolliseen haastatteluun olisi syytä varautua.

Asiassa on kuitenkin yksi mutta.

Eveliina on neljännen opiskeluvuotensa päättänyt maisemantutkimuksen opiskelija, joka viettää kesänsä opastamalla ihmisiä Rauman saaristossa sijaitsevan Kylmäpihlajan majakkasaaren saloihin. Työpaikkaa hän haki kunnallissektorin kuntarekry.fi-palvelun kautta. ”Kuulin ensimmäistä kertaa saaristo-oppaan paikasta jokunen vuosi sitten. Olin ajatellut hakea paikkaa jo aiemmin, mutta vasta tänä kesänä sain muutettua ajatukset teoiksi. Huhtikuun puolen välin jälkeen Rauman kaupungilta soitettiin, että sain paikan. Puhelun jälkeen pompin ilosta! Muutamana aiempana kesänä olen ollut palveluneuvojana, joten avokonttorin jälkeen saaristossa työskentely on kuin lomaa. Oppaan homma myös osittain vastaa koulutustani, sillä olen lukenut maisematutkimusta, museologiaa ja kulttuurihistoriaa.” Ei kai saarella oleilu ole pelkkää ruusuilla tanssimista? ”Palkka on suoraan sanottuna kehno, mikä ei tosin yllättänyt. Tutustuin jo viime kesänä Lahden kaupungilla kunnallissektorin huonoon palkkatasoon. Merellinen miljöö ja aurinkoinen kesä kuitenkin kompensoivat paljon, joten olen tyytyväinen. Majakan ravintolassa on myös erinomaiset ruoat!” Kesätyö Raumanmerellä ei kuulosta hassummalta. Laineiden liplattaessa mieli varmasti lepää. Löytyisikö lopuksi vielä vinkkejä työnhakuun? ”Hain lähes jokaiseen paikkaan, minkä löysin. En ole mielestäni kovin hyvä työhaastatteluissa, mutta olen usein saanut paikan, jos haastatteluun asti pääsen. Kannattaa etukäteen miettiä, mitä haastattelussa voidaan kysyä. Olemalla joustava, esimerkiksi työaikojen suhteen, annat työnantajalle kuvan, että todella haluat tulla valituksi.”

Digitaalista kulttuuria kolmen vuoden ajan opiskellut Marika työskenteli kesän kuluessa muun muassa Porispere-festivaaleilla. Monen työn tekijältä löytyy työnhakuun varmasti vinkki jos toinenkin. “Sain Porispere-työpaikan, joka siis oli lipunmyynnin ja akkreditoinnin vastaava, kandini kautta. Tutkimukseni aiheena oli Porisperen luovat markkinointikeinot, minkä kautta pääsin tutustumaan tapahtumaan ja sen organisaatioon paremmin.” Festarityöskentely vaikuttaa ainakin pintapuolisesti varsin mukavalta. Onko se myös sitä? “No hyvinä puolina ovat ehdottomasti käytännönläheisyys, suhteiden luominen sekä mahdollisuus tehdä oman alan töitä. Ainoaksi eräänlaiseksi miinukseksi voi sanoa pitkät työpäivät tapahtumaa ennen, sen aikana ja jälkeen. Mutta toisaalta juuri siinä on festivaalien hienous.” Olemme kuulleet huhua, että teet kesällä Porisperen ohella muutakin?

Toimituksen vanha tuttu Timo, urheilutoimittaja luojan armosta, on onnistunut työllistymään satakunnan suurimpaan sanomalehtimediaan, Satakunnan Kansaan. “Tiesin, että Satakunnan Kansa palkkaa kesätoimittajia vuosittain. Olin hereillä, kun verkkohakemus ilmaantui, laitoin hakemuksen sisään ja lyhyen koejakson jälkeen sain paikan. Tein jo keväällä jonkin verran yksittäisiä juttuja, ennen työjaksoni alkua.” Olet siis urheilutoimittaja. Mistä työpäiväsi koostuvat? “Kirjoittelen juttuja esimerkiksi erilaisista urheilutapahtumista, teen haastatteluja ja taitan urheilusivuja. Teen siis kaikkea, mitä urheilutoimittajan nyt voi kuvitella tekevän.” Mikä toimittajan työssä on parasta, mikä sapettaa? “Työilmapiiri on hyvä, työ hohdokasta ja palkka on kohdillaan. Olen kirjoittanut tätä ennen esimerkiksi Jatkoaikaan, joten on mukava muuttaa harrastus työksi. Huonoja puolia ovat jatkuvasta kiireestä aiheutuva stressi ja viikonlopputyöt.” Miksi kiinnostuist urheilutoimittajan hommasta? “Kun selvisi, ettei minusta tule ammattiurheilijaa, halusin kuitenkin olla melko lähellö urheilumaailmaa. Urheilutoimittajana saan seurata urheilutapahtumia aitiopaikalta.” Mitä voit kertoa toimittajan työstä kiinnostuneille? “Tälle alalla aikovien täytyy olla valmiita tekemään aluksi työtä myös palkatta, että saa kerättyä näyttöjä. On paljon helpompi saada töitä, kun on juttunäytteitä takataskussa.”

Neljännen opiskeluvuotensa kauppatieteellisessä tiedekunnassa aloittava Juuso on tänä vuonna toista kertaa kesätöissä Osuuspankissa. Paikkaa hän haki yleisen haun kautta. “Ihan perusreittiä tänne pääsin. Ehkä siinä vähän saattoi auttaa se, että olin Pointerin puheenjohtajana ollut tekemisissä Osuuspankin kanssa, joten tiesivät naamani entuudestaan.” Mitä siis käytännössä teet, ja mikä työssäsi on hyvää, mikä huonoa? “Hoitelen Private-puolen back office -hommia, eli kaikennäköisiä avustavia tehtäviä excel-taulukoiden täyttämisestä sopimusten tarkistamiseen. Hyvää tässä on se, että pääsee näkemään oman alan maailmaa, ja kun on saanut jalkaa oven väliin, on helppo saada jatkoa. Huonoksi puoleksi voisin laskea sen, että toimenkuvani ei ihan täysin vastaa opiskelemaani alaa. ” Humanistien keskuudessa liikkuu huhua, että kauppatieteilijät työllistyvät jo opiskeluvaiheessa kohtalaisen hyvin oman alan paikkoihin. Onko jutussa perää? “No kandin jälkeen porukka tuntuu työllistyvän kohtuullisen hyvin, mutta on tietysti oma kysymyksensä, mikä lasketaan oman alan työksi. Tämä nykyinen hommanikin on omaa alaa, mutta käsittää erilaisia tehtäviä kuin mihin toivon valmistumisen jälkeen tekeväni.” Löytyisikö pientä viisauden sanaa työnhaun avuksi? “Verkostoituminen auttaa paljon. Vaikka et saisikaan työpaikkaa suoraan verkostojen kautta, nimesi tietäminen entuudestaan voi erottaa sinut muista hakijoista.”

1. 2.

”Olen ympärivuotisesti töissä Pesäkarhuilla. Kesällä työnkuvanani on tiedottajan tehtävät, kotisivujen päivittäminen sekä sosiaalisen median kanavien ylläpito. Lisäksi pääsin kesäkuussa toteutttamaan Robinin konserttia, jonka järjestäjänä oli niin ikään Pesäkarhut.” Mitä neuvoja voisit antaa työnhakuun? ”Olen oppinut, että töitä kannattaa hakea ihan suoraan asianomaisilta henkilöiltä kysymällä. Itse asiassa en ole koskaan ollut työhaastattelussa, vaan saadut työt ovat poikineet uusia projekteja.”

3. 4. 15

AJASSA\\

POIN 3 T 01

UUR I S IN

STIVAAL

Teksti: Esa Keskinen

Kuvat: Aleksi Malinen

A T S A US 2 IK

uluneen kesän aikana Pointti nuuhki länsirannikon festivaalimeininkejä neljässä eri tapahtumassa. Kotikaupungistaan toimitus tarkasti maineikkaan Pori Jazzin sekä pippurisen Porisperen. Raumalta otimme syyniin Rauma Bluesin ja Turussa vierailimme Ruisrockissa. Reissujen aikana liftattiin, eksyttiin, myöhästyttiin, nukuttiin lattialla, törmättiin tuttuihin sekä tuntemattomiin ja yritettiin ottaa kaikesta palanen talteen myöhemmin kerrottavaksi. Sekavista kuvista ja teksteistä muodostui syksyn ensimmäisen numeron runko. Internetin syövereistä löydätte reilusti lisämateriaalia reis-

sun päältä erinäisten filminpätkien ja kuvien muodossa. Muun rymyämisen ohessa haastatteluun napattiin Disco Ensemble, Teflon Brothers sekä porilaisyhtye Saijaa Saijaa. Näillä sivuilla voitte toivottavasti palata Suomen lyhyeen, mutta sitäkin kiihkeämpään kesään.

RUISROCK

Mikä: Euroopan vanhimpien rock-festivaalien joukkoon lukeutuva Ruisrock järjestettiin Turun Ruissalossa 44. kerran. Ainutlaatuinen festivaalialue Turun keskustan liepeillä. Ohi lipuvat Ruotsinlaivat jaksavat hämmästyttää ja lisäävät legendaarisen Rantalavan keikkoihin absurdin vivahteen. Paikalla tavallisesti kovimmat suomalaiset höystettynä muutaman korkean profiilin ulkomaan vieraan voimin.

Ruissalon luontoa uhmaava aikuisten musiikkihuvipuisto.

estarikierros alkoi 6.8.7. Turun Ruisrockista. Kelit suosivat perinteikästä festivaalia ja tapahtuma ylitti kävijätavoitteensa reilusti. Festivaaliorganisaatio vaikutti sivustaseuraajan silmin hyvin trimmatulta ja asiat luistivat pääosin kivuttomasti. Perjantain esiintyjien parhaimmistoa oli yllättäen suomalainen Black Lizard. Myös Pendulumin jätkien dubstep-duo Knife Party sai täyteen ahdetulla Telttalavalla aikaan melkoiset pirskeet. Illan päätti Turun oma mies Michael Monroe, joka tempaisi yleisön mukaansa energisellä, mutta harmillisen varman päälle rokkaavalla keikalla. Lauantai oli Paula Vesalan päivä. Nainen esiintyi Kerk-

ko Koskinen Kollektiivin kanssa iltapäivällä, ja hetkeä myöhemmin PMMP nousi päälavalle tuhatpäisen yleisön eteen. PMMP:n keikassa oli aistittavissa jo hivenen lopettamistunnelmia.Yllättäjiin lukeutui La Roux, jonka kappaleet toimivat levyversioita paremmin livenä hämyisessä Telttalavassa. Lauantaina viimeisenä esiintynyt HIM ja erityisesti Ville Valo vaikuttivat todella voimattomilta illan hämärtyessä päälavan ympärillä. J. Karjalaisen sunnuntai-illan seesteinen keikka Rantalavalla herkisti darraisen yleisön auringon lempiessä festivaalialuetta. Vain paria tuntia myöhemmin samalla paikalla Macklemore villitsi radiohiteillään valtavaa yleisömassaa. Pet Shop Boysin esitys

Mitä: 49. Pori Jazz Kirjurinluodossa. Porin tapahtumakesän suurin ja kaunein. Pitkäikäinen festari nauttii vakiokävijöidensä suosiota ja täyttää Porin jazz-vierailla. Pienempien klubien Jazztarjonta on kovatasoista jopa Euroopan mittakaavassa.

Kenelle: Ruissaloon syntyy pieni Mikä-MikäMaa heinäkuun ensimmäiseksi viikonlopuksi ja Ruisrockin laaja esiintyjäkattaus tarjosi tänä vuonna fiilisteltävää lähes joka makuun. Tapahtuma nuorille aikuisille, jotka haluavat laadukkaita esiintyjiä yhdistettynä rehelliseen festarisekoiluun.

parani loppua kohden ja oli asuineen ja valoefekteineen mielenkiintoinen. Valitettavaa oli Erykah Badun keikan siirtyminen myöhäiseen iltaan, kun moni festarivieras suuntasi jo pois alueelta

Löysintä: Välillä festivaaleja vaivasi runsaudenpula. Kuuden eri lavan välillä juostessa esiintyjiä jäi väkisinkin välistä ja esimerkiksi kunnon nesteytykselle ei tahtonut jäädä aikaa. Myös seitsemän euron Kotiteollisuus-Koffille alapeukku köyhältä pseudotoimittajalta. Leirintäalueen sijainnista ja sinne liikennöinnistä kuulimme hieman negatiivista palautetta. VIP-vieraiden ja työntekijöiden vesibussilinja taas liikennöi melko moitteettomasti.

PORI JAZZ

Cover-bändejä, rytmimusiikkia ja piknik-känniä.

Tiukinta: LP48-lavan esiintyjät. Kirjurinluodon päälavan dinosauruksiin verrattuna mielenkiintoisempaa tarjontaa löytyi mopoautoparkin päälle nousseen LP48-lavan teltasta. Pitää myös puolustaa tapahtuman piknik-luonteisuutta. Omien juomien salliminen lopulta ehkäisee turhaa repimistä ja alkoholin kanssa tapahtuvia ylilyöntejä, kuten rähinää kaljateltan jonossa ja pikakännejä ennen alueelle saapumista. Näyttää valitettavasti siltä, ettei Pori Jazz saa jatkaa linjaansa.

ori Jazz oli itsestäänselvä osa Pointin kesän festarivisiittejä. LP48-lavalta ja Jazzkadulta löytyi artisteja, joilla voi sanoa olevan relevanssia tässä ajassa. Kirjurinluoto Arenan pääviikonlopun esiintyjät taas muistuttivat valitettavan usein tavanomaisia cover-pumppuja. Sillä erotuksella, että esitystä kiskoi eteenpäin naftaliinista kaivettu legenda, jota sitten avusti maailmanluokan muusikoista koottu taustaorkesteri.

Löysintä: Kirjurinluoto Arenan lauantai vaikutti aika ajoin vain hyvin toimeentulevien keski-ikäisten juhlalta, jossa pääpaino oli viinin lipittämisessä, hölöttämisessä ja näyttäytymisessä musiikin jäädessä toissijaiseen asemaan. Sinänsä ei mitään antipatiaa hyvin toimeentulevia keski-ikäisiä kohtaan, mutta alle 30-vuotiaana ja huonosti toimeentulevana olo oli välillä ulkopuolinen. Myös ilmaiskonserttien tarjonta oli niukempaa Jazzkadulla viime vuosiin verrattuna.

Päälavalla todistettiin toki koviakin keikkoja. Perjantaina soulin pioneerisarjalainen Bobby Womack kähisi raspiäänellään mainion sekoituksen vanhaa ja uutta materiaaliaan. Earth Wind & Firen miehet olivat myös hurjassa vedossa ja tykittivät

Kenelle: Kirjurinluodossa viihtyy rauhallisten piknik-iltapäivien ja pitkän linjan artistien ystävä. Jazzkadulla on iltaisin hyvä tunnelma ja pienemmät tapahtumapaikat yllättävät. Jazzit ovat oiva vaihtoehto uuvuttavalle festarirymyämiselle.

Tiukinta: Minilavan keikat. Kivesveto Go Go:n setti oli silkkaa rocketirollia ja uskottavuutta moshpitteineen. Myös Eevil Stöö ja Ville Ahonen sopivat intiimille lavalle kaikessa ahdistavuudessaan. Tavastian lauantaidisko illan pimeinä tunteina taas oli kuin käsistä lähteneet hipster-puutarhajuhlat.

lauantain alkuiltaan sopivan hittikavalkaadin. Ja olihan House of the Rising Sun vaikuttava kuulla itsensä Eric Burdonin laulamana tihkusateesta huolimatta. Sunnuntaina viimeisenä esiintynyt viihdetaiteilun järkäle Vesa-Matti Loiri lunasti odotukset Lenni-Kalle Taipaleen kipparoiman huippuorkesterin avustamana. LP48-lavan parhaimmistoa olivat torstaina pienehköä yleisöä huudattanut brittiläinen The Heavy ja perjantaina energisen setin puskenut kypäräpäinen Cody ChesnuTT. Lauantai-iltana estradin valtasivat marginaalista valtavirtaan kammenneet

Karri Koira ja Ruudolf, jotka tanssittivat yleisöä ja nostelivat Kanada-maljaa (koska Ässä-pelaaja). Illan kohokohta oli kuitenkin jenkkiräpin uusin lempilapsi Kendrick Lamar. Comptonin kasvatti veti bändin tukemana potkivasti ja lietsoi vastaavan päätoimittajan krebaamaan räppipäissään. Lamar esiintyi myöhemmin kesällä myös Flowssa, ja vaikuttaakin, että festivaalit metsästävät yhä enenevissä määrin samoja, liikkuvia festarikävijöitä.

PORISPERE

Mitä: Porispere Porin Kirjurinluodossa. Festivaalin asenne nojaa vahvaan porilaisuuteen. Mittasuhteiltaan kompakti alue, jonka kolme lavaa tarjosivat esiintyjiä koko päiväksi. Kenelle: Rehellinen rock-festivaali porilaisille ja ei-porilaisille. Sunnuntain perhepäivän ohjelma eroaa muusta festivaalista ja luo vaihtelua. Tiukinta: Esiintymisistä Pertti Kurikka ja Räjäyttäjät. Tunnelma oli leppoisa ja miljöö sopiva suhteessa kävijämääriin. Myös VIP-vieraiden riksakyyti herätti hilpeyttä. Löysintä: Alue alkoi täyttyä väestä perjantaina ja lauantaina vasta turhan myöhään illalla, mikä söi ensimmäisten keikkojen meininkiä. Sunnuntain Porilaine muija –kilpailu tuomarinaan Karim Zyskowicz aiheutti lähinnä hämmennystä.

Verta, hikeä ja kikkeleitä.

onikansallisen Sonispheren muutettua Helsinkiin, sen tilalle Kirjurinluotoon syntynyt Porispere on paikallinen voimannäyttö, joka toi tänäkin vuonna kaupunkiin monipuolisen esiintyjäkattauksen. Elävän musiikin ystäville oli 2.-4.8. tarjolla kaikkea raskaasta materiaalista punkiin ja autotallirockiin. Perjantain isoimpia nimiä olivat Michael Monroe ja Suicidal Tendencies, lauantain pääesiintyjänä yhteislaulatti Eppu Normaali ja perinteisen sunnuntain perhepäivän vetonauloina esiintyivät Cheek sekä Haloo Helsinki. Festivaalin kokonaisilme itsessään oli mainio, palvelu nopeaa ja sujuvaa, juoma kylmää. Myös sää suosi tapahtumaa tänä vuonna.

Festivaalialueen liepeille oli saapunut nauttimaan paljon muitakin illanviettäjiä. Perjantain esiintyjistä mainittakoon myös Pertti Kurikan Nimipäivät, joka veti keikkansa tinkimättömällä asenteella heittäen väliin kritiikkiä kansanedustajia ja turhaa byrokratiaa kohtaan. Lauantaina Pointti jatkoi punk-linjaansa ja tarkisti Pää Kii –yhtyeen. Bändi soitti nokkamiehensä Teemu Bergmanin tärinöistä huolimatta biisikataloginsa kunnialla läpi. Veri lavan edustalla oli Turmion Kätilöiden jäljiltä, ei sentään Bergmanin.

kuuttavimpia esiintymisiä oli valitettavan pienelle ihmismäärälle lauantaina soittanut Räjäyttäjät, joka vähäisestä väkimäärästä huolimatta otti yleisönsä alkukantaisella energialla. Tukevan humalan ottanut laulaja-kitaristi Villisika muun muassa sekoili alasti yleisön seassa ja soitti siinä ohessa eläimellisen hyvin. Bändi muuten julkaisee seuraavan levynsä porilaisen Ektro-levymerkin kautta.

Porisperen va-

RAUMA BLUES

Rauman vastaisku Porin jazzeille

uodesta 1986 Raumalla on järjestetty bluesin ja funkin ystävien iloksi Rauma Blues -festivaali. Samana viikonloppuna Porissa polkaistaan käyntiin Pori Jazzit. Rauma Blues toimiikin varsin mukavana ”lämppärinä” jazzeille. Letkeä musiikki ja kansainvälinen artistikattaus houkuttelevat paikalle niin bluesin tosiystävät kuin paikalliset nuoretkin. Kesän 2013 Rauma Bluesissa kuultiin musiikkia kantrista suomirappiin. Tapahtuma ei rajoittunut myöskään paikkansa suhteen, vaan blues-säveliä saattoi kuulla päälava Kukko Areenan lisäksi myös paikallisissa baareissa ja kahviloissa.Yksi Rauma Bluesin mielenkiintoisimmista artisteista on perjantaiiltana esiintynyt Jasmine

Mikä: Raumalla järjestettävät Pori Jazzin etiäiset. Rytmivetoista musiikkia ja paikalla todennäköisesti koko Rauma.

Kara. Nuori nainen on kotimaansa Ruotsin vuoden 2010 myydyin blues-artisti. Karaa voisi äänensä ja lavakarismansa puolesta verrata vaikkapa toiseen ruotsalaislaulajaan Edith Backlundiin tai maailmantähtiin kuten Christina Aguileraan tai Emile Sandé:en. Neitokainen on hakenut kokemusta ja omaa tyyliään mm. esiintymällä New Yorkin jazz- ja bluesklubeilla.

Kenelle: Kaikille raumalaisille ja raumanmielisille. Bluesin ystävien kannattaa vaivautua paikalle kauempaakin. Tiukinta: Festivaali on pieni, mutta pippurinen. Jasmine Kara valloitti äänellään. Löysintä: Stepan housut.

Räväkkä show ja tarttuvat melodiat veivät bluesyleisön/raumalaisyleisön mennessään.Laulaja tunsi sanat kippis ja terve. Taustalaulaja ”lisää löylyä”.

Teksti ja kuvat: Tytti Wallenius

SAIJAA SAIJAA

nsimmäistä levyään työstävän porilaisen rock-akti Saijaa Saijaan toinen kitaristi Erik Ekholm sekä basisti Juuso Laine olivat Pointin kuulusteltavana Porisperen lauantaina. Miehet odottavat tulevaisuudelta Virginkiinnitystä sekä Saija Varjuksen taustabändinä soittamista.

”Kuuntelen oikeastaan nyt pelkästään Guided by Voices –bändiä. Niillä on katalogissa joku 5000 biisiä, niistäkin on hyvä varastaa riffejä.”, Ekholm kertoo. Puukäsityön opettajan opinnot aloittava Juuso on kuluttanut länsinaapurin kulttuurituotteita.

Saijaa Saijaa sai alkunsa reilu puolitoista vuotta sitten laulaja-kosketinsoittaja Pasi Salmen aloitteesta. Baaritutut Mikko Niskanen, Mikko Grönlund, Erik Ekholm ja Juuso Laine löivät hynttyyt yhteen kuulemma, koska Salmi halusi bändin, jossa saa toimia laulajana.

”Nyt, kun minullakin aukesi tie yliopistomaailmaan ja sitä kautta nousin yhteiskunnassa, olen kuunnellut aika paljon Håkan Hellströmiä tämän keskiluokkaistumiseni kunniaksi.” Miesten mukaan yhtyeen monipuolisuus kumpuaa ennen kaikkea jäsenten kyvystä säveltää erityyppistä materiaalia omillaan. Ensimmäisten biisien new-wave onkin tulevalla levyllä vaihtumassa tiukempaan rock-ilmaisuun.

Mistä ytimekäs ja hämmentävä Saijaa Saijaa nimi tulee? ”Se on sellainen ravitermi, jonka vaan todelliset hevosmiehet ymmärtää.”, valistaa Juuso.

”Levy tulee olemaan paljolti erilaista, kuin ensimmäiset biisijulkaisut. Rokimpaa tavaraa, joka potkii enemmän. Levy pitäisi saada pihalle ennen vuoden loppua.”

”Sellainen oikein hyväntuulinen ravihuudahdus.”, Erik täydentää. ”Huono puoli tuossa nimessä on se, että Google-haulla meidän nimellä tarjotaan usein Saija Varjusta. Ehkä meidän pitäis alkaa sen taustabändiksi.”, Juuso visioi.

Levy alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, mutta julkaisijaa ei ole vielä lyöty lukkoon. ”Virgin olisi hyvä. Ehdottomasti kansainvälinen suuri lafka sen täytyy olla kuitenkin. Tietysti kyllä esimerkiksi Sub Pop kelpaa myös.” Ekholm pohtii.

”Nyt kun sanoit, niin Saija Varjuksen taustabändinä soittaminen olisi todella siistiä. Nyt just, kun sanoit siitä, niin siitä tuli unelma.”, Erik jatkaa. ”Saija, jos luet tätä, ota yhteyttä.”

Bändin keikkakalenteri ei ole kuluneena kesänä ollut vielä totaalisen täynnä, vaan musiikkia on ehditty työstämään rauhalliseen tahtiin.

Esiintuloaan tekeviä bändejä yritetään tavallisesti kilvan määritellä jonkin tietyn musiikkityylin kautta. Pojat eivät kuitenkaan halua sen tarkemmin kategorisoida musiikillista ilmettään.

”Meillä oli juuri Tampereella yllätyskeikka Vastavirtaklubilla. Esiinnyttiin ekana ja paikalla olleet kolme maksavaa asiakasta tuottivat yhteensä 25 euroa. Bensat maksoivat 30 euroa. Jäätiin siis 5 euroa tappiolle.”, pojat toteavat.

”On sanottu, että kuulostetaan paljon Sielun Veljiltä tai vaikkapa Televisionilta, mutta ei meillä kyllä oikeastaan ole mitään tiettyä esikuvaa, joka ohjailisi musiikin tekemistä. Meidän meininki on enemmänkin vaan puhdasta rokkia.”, Juuso kiteyttää.

TEKSTI: ESA KESKINEN

Kaikki miehet ovat pitkän linjan soittomiehiä. Jäsenet ovat tuttuja muun muassa Magyar Possesta, Eleanoora Rosenholmista, Kakkahätä 77:sta ja Starflowerista.

Erik on hieman eri linjoilla.

Bändiyhteydet saavat Laineen lopulta naljailemaan nimien tiputtelulle.

”Kyllä mä yritän ainakin aika paljon kuunnella juuri esimerkiksi 1980-luvun klassista rockia ja pölliä sieltä hyviä riffejä biiseihin.”

”Porilaisen bändin haastattelua ei voi muuten tehdä puhumatta Circlestä ja Jussi Lehtisalosta. Että voisitteko te vielä mainita ne tässä haastattelussa jotenkin. Vaikka jossain loppukappaleessa.”

Esikuvien pohtimisen sijaan miehet kertoivat mikä artisti kolahtaa koviten tällä hetkellä.

TEFLON BROTHERS

ointti tenttasi Ruisrockin aikana myös Teflon Brothersien Volia ja Heikki Kuulaa.Yhytimme bossa novan teknoräppiin vaihtaneet skenekameleontit Rantalavan takaa pitämästä ruokatuntia iltapäivän keikan ja haastattelujen jälkeen.

”Meiltä on tulossa kaksi eri levyä vuoden lopulla.”, Kuula paljastaa. ”Teflon on meille vähän sellainen Beastie Boys –alusta, jolla voidaan testailla eri ääripäitä. Teillä nuorilla miehillä voi olla sellasia seksifantasioita, mutta me fantasioidaan lähinnä siitä, minne suuntaan seuraavaksi uskalletaan lähteä.”, Kuula pohtii.

”Keikka-aika ei ollut ehkä se parhain (sunnuntaina 13:45), mutta ihan hyvin oli jengiä siitä huolimatta. Sitten meillä oli Ruisrockin oma videohaastis ja YleX ja TV2 kuvasivat. Ne tulee ainakin YleAreenaan.”, Kuula kertoo.

Miehet viittaavat kintaalla tyylivaihdoksista aiheutuvalle mielipahalle. Tefloniin ei ole helppo tarttua. Voli kommentoi kuuntelijoiden käyttäytymistä rivakoin sanankääntein. ”Ei me tehdä musiikkia siksi, että ihmiset…”

” Joo, vai olinks mä siinä Kakkosen haastiksessa? Missä välissä se duunattiin?”, Voli tiedustelee Heikiltä.

”Kuolevaiset.”, Kuula tarkentaa.

”Tässä rannalla se kuvattiin. Oliksä siinä?”, Kuula vastaa.

”Niin, että kuolevaiset tuolla laulaisi meidän biisejä ihan messissä. Toisaalta jengi ei edes osaa biisejä ulkoa.”, Voli jatkaa.

Helle oli ilmeisesti hetkeksi sumentanut Volin muistin.

”Meillä on joku 100 biisii, joista me itsekin osataan vetää keikoilla aina kerrallaan 15.”, Heikki laskeskelee.

”Ei kun joo, olin mä tässä istumassa!” ”Jätkällä on poimunopeus. Ehtii joka paikkaan.”, Kuula heittää.

”Mutta me annetaan ihmisille jotain ihmeteltävää. Jos siitä sitten vittu jaksaa pari puritaania inistä jossain foorumeilla, niin valittakoot siellä keskenään.”, Voli jatkaa. ”Oikeastaan, mitä oudompaa materiaalia ollaan tehty, sitä enemmän tykkääjiä.”

”Poimunopeus todellakin. Hyvä, että olin, saadaan tekijänoikeuskorvaukset niistä Areenapätkistä, haha.”, Voli vastaa. Voli kertoo käyneensä pitkään katujen koulua musiikkihommien tueksi. Kuula on taiteiden maisteri Lapin yliopistosta sekä medianomi Metropoliasta ja on tehnyt esimerkiksi levyjen kansigrafiikkaa.

Loppukesällä Aamu-tv:ssä Koirakaveri-superhitin esittämisen yhteydessä Kuula kertoi Teflonien työstävän lastenlevyä. TB:n jäsenet ovat siis myös äärimmäisen tuotteliaita. Miten miesten aika riittää?

Jatko-opiskeluille tai päivätöille 80 keikkaa kesässä eri kokoonpanojen kanssa heittävällä parivaljakolla ei tahdo riittää aika. Kuula antaa esimerkin raptähden nopeasta arjesta.

”Ehkä meidän työskentelyfilosofia on tietyllä tapaa aika YOLO. Eletään vain kerran ja kun on monta projektia, tulee huomaamattaankin saatua tosi paljon aikaan.”, Kuula selittää.

”Mä olen lähdössä Losiin kuvaamaan MG:n (Mikael Gabriel) musavideota parin viikon päästä. Ensin edellisen päivän keikan jäljiltä lentokoneella Jenkkeihin, sitten nouto kentältä suoraan jonnekin aavikolle ajelemaan tankilla ja kuvaamaan. Sieltä vuorokauden päästä koneella aamukahdeksaksi Suomeen ja Qstockiin. Qstockista seuraavaksi päiväksi Pipefesteille. Ei tässä kauheesti normiduuneja enää ehdi miettimään.”

KUVAT: ALEKSI MALINEN

Ruisrockissa esiintyneen Ruger Hauerin DJ päättää haastattelun kääntymällä viereisestä aurinkotuolista kysymään, missä VIPbäkkäri on ja kehottaa koko jengiä lähtemään etsimään sitä. Pian haastattelusta puuttunut Pyhimyskin pamahtaa mestoille ja ehtii kuvattavaksi. Kuvaussession jälkeen Voli alkaa sinkoilemaan kohti rantasaunaa pyyhkeen kanssa, Kuula kaivaa rauhalliseen tyyliinsä viinipullon laukustaan ja Pyhimys jää jauhamaan muun porukan kanssa rantadyyneille. Me jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoa Teflonien hämmennyssaagalle.

Miehet kertovat TB:n olevan ensisijaisesti rajojen koettelun väline, jolla voi yllättää sekä aiheuttaa hämmennystä. Uusia tuulia onkin taas luvassa.

NEW YORK CITY 22

Toimittajamme Tytti Wallenius käväisi kaupungissa, joka ei koskaan nuku. Tässä on hänen läpivalaisunsa isosta omenasta. Ruoka: Ravintolat ovat Nykissä huo-

mattavasti Suomen hintatasoa halvempia. Laadukasta ruokaa voi saada hyvinkin huokeaan hintaan, tosin lopullista laskua kasvattaa tippi, jonka pitäisi olla ravintolan tasosta riippuen 10-20% laskun hinnasta. Joissain paikoissa tippi lasketaan suoraan hintaan, joten maksaessa kannattaa olla tarkkana. Seka Manhattan että Brooklyn ovat täynnä Deli-ravintoloita, joissa ruoka on erityisen edullista. New Yorkin erikoisuuksia ovat bagelit, joita saa lähes kaikista aamupalaa tarjoavista kuppiloista. Erilaiset pihvit, hampurilaiset ja ribsit ovat myos maistamisen arvoisia. Kuitenkin ehkä kaikkein mahtavin newyorkilaisherkku on juustokakku. Jos olet kuvitellut saaneesi hyvää juustokakkua Suomessa, erehdyt. Suomalaisella juustokakulla ei ole mitään tekemistä jenkkiversion kanssa. Ruokaa löytyy joka lähtöön, kaikista kansallisuuksista ja maanosista, joten jokainen varmasti löytää oman suosikkinsa.

Kulkeminen: Viikon metrokortti

Keskikesällä sää muuttuu toisinaan jopa tukalan kuumaksi, ja välillä ilma on todella kostea ja trooppinen. Loppusyksy onkin miellyttävämpi aika matkustaa New Yorkiin, sillä ilmat ovat silloin parhaimmillaan. Turisteja kaupungissa piisaa ympäri vuoden, mutta talvella lomailijoita on hieman vähemman.

Shoppailu: New Yorkissa shoppailu

on selkeästi edullisempaa kuin Suomessa. Erilaiset outletit myyvät edellisten mallistojen merkkivaatteita huokeaan hintaan, ja esimerkiksi design-laukkuja ja -kenkiä voi saada muutamilla kymmenilla euroilla. Vaikka shoppailubudjetti olisikin tiukka, kannattaa tavaratalo Macy’s käydä tarkastamassa. Maailman suurin tavaratalo on kuin jättiläismäinen Stockmann. Hinnat hipovat pilviä, mutta myös tarjouksia ja edullisempia tuotteita löytyy. Halvimmat liikkeet ovat pienemmissä ostokskeskuksissa, joita on etenkin Manhattanilla runsaasti.

Nähtävyydet: Perinteisiä turistinäh-

tävyyksiä, kuten Empire State Buildingia tai Vapauden patsasta, katsomaan mennessä kannattaa varautua jonottomaan jopa useita tunteja. Museot vetävät asiak-

“Mahtavin newyorkilaisherkku on juustokakku.”

maksaa 30 dollaria, eli reilut 20 euroa. Metrolla ei tosin pääse kaikkialle, ja erityisesti öisin sen liikennöinti on heikompaa. Silloin tällöin taksin ottaminen ei siis ole pahitteeksi. Myös kävellen pääsee melko helposti paikasta toiseen. Manhattan on vain noin neljä kilometria leveä, joten poikkisuuntaan kulkeminen on vaivatonta myos jalan. Tänä kesänä New Yorkiin ovat myös ilmaantuneet city-pyörät, joiden vuokraaminen on melko edullista.Pyörille on omat kaistat autotien ja kävelyteiden välissä.

MATKA\\

kaita jouhevammin, ja niitä New Yorkissa riittää. Modernin taiteen museo MoMA, Museum of Natural History ja Guggenheim ovat tavallisimmat turistimuseot, mutta myos esimerkiksi Skyscraper museo Manhattanin kärjessä (Battery Park) on pienestä koostaan ja vähäisestä kävijämäärästään huolimatta mielenkiintoinen paikka. Perinteisiin nähtävyyksiin New Yorkissa kuuluu myos Central Park. Puistossa lämpötila on ympäröivaa kaupunkia pari astetta viileampi, ja se tarjoaakin varjoisia levahdyspaikkoja kaupungin vilinän keskellä. Toisinaan voi olla erittäin rentoutKannattaa tarkkailla ravintoloiden ovista löytyviä puhtausluokituksia. Useimmat paikat kuuluvat A-luokkaan, mutta myös kehnompia B-luokituksen paikkoja löytyy. Niihin kannattaa suhtautua varauksella.

tavaa ja virkistävää poistua turistialueilta ja käydä lounaalla paikallisten suosimilla alueilla. Helpoiten kyseisiin paikkoihin eksyy, kun kiertää suurimmat nähtävyydet ja nousee metrosta ulos pienemmällä pysakilla. Brooklynin silta on yksi New Yorkin suosituimpia turistikohteita. Sen sijaan, että kävelee ainoastaan sillan päästä päähän, kannattaa viettää päivä Brooklynin puolella. Brooklyn on kuin toinen kaupunki: rakennukset ovat matalampia, eikä alueella ole turisteja.Yksi suosituimpia nähtävyyksiä New Yorkissa on Time Square, jonka neonvalot ovat komeimmillaan illalla. Koska osa ravintoloista ja liikkeista on kiinni, katu on silloin rauhallisempi eikä turistien tayttämä, kuten päivisin.

Teksti ja kuvat: Tytti Wallenius

3 x vinkkiä

Kaupungin parhaat juustokakut ja laulavat tarjoilijat löydät Ellen’s Stardust Dinerista 1650 Broadway @ 51st Streetiltä.

//HENKILÖT

DISCO ENSEMBLE Teksti: Esa Keskinen Kuvat: Aleksi Malinen

esällä Pointti poikkesi Ruisrockissa kaukana Turussa. Festareiden aikana toimitus paitsi tukki somepäissään FB-syötteensä, pääsi se lisäksi haastattelemaan Ulvilassa perustetun Disco Ensemblen laulajaa Miikka Koivistoa sekä kitaristia Jussi Ylikoskea. Tapansa mukaan Pointin toimitus myöhästyi hieman haastattelusta, mutta onneksi suloinen tiedottaja-assistentti odotti toimittajia.

Tänä kesänä bändin keikkakalenterissa on sen verran tilaa, että myös rentoutumiselle jää hieman aikaa. ”Ihan hyvin on ehtinyt ottamaan iisisti.”,

“Esiintyminen faneille on kovin juttu.” Miikka Koivisto

”Ei tähän hommaan voi leipiintyä. Tää on edelleen siistiä, ei oo tullut oikeastaan edes mieleen, että voisin kyllästyä. Siis, mä oon ainakin ihan himmeenä tästä tämän illan keikastakin!”, Miikka mehustelee. Ylikoski korostaa muusikon monipuolista työnkuvaa.

Paikalle päästyämme tivaamme Koivistolta ja Ylikoskelta heidän myöhästymisistään. Miikka virnuilee mustien lasiensa takaa ja kääntää veistä haavassa.

Koivisto toteaa aurinkotuolin uumenista.

”Jos tähän leipiintyy, niin se leipiintymisen tunne on varmasti erilaista, kuin normiduunarilla. Tähän sisältyy niin paljon kaikkea erilaista. Biisien tekemistä ja keikkailua kaiken muun vastapainoksi.”

” Viikolla on aikaa, kun ei ole keikkoja.”, Ylikoski tarkentaa.

”Esiintyminen faneille on kovin juttu.”, Miikka lisää.

”Ei olla myöhästytty mistään IKINÄ. Haha… ”

Vapaa-ajan miekkoset viettävät musiikin ja perheen parissa.

Miehet vaikuttavatkin niiltä tyypeiltä, jotka maksavat laskut ajoissa ja vetävät treenit ajallaan. Pian kuitenkin myöntävät, että aina sattuu ja tapahtuu.

”Aika paljon se vapaa-aika on musiikin tekemistä ja fiilistelemistä. Jos ei soittele, niin sitten ainakin miettii uusia biisejä ja juttuja. Kun perhe on kotona, niin sitten aika kuluu heidän kanssaan.”, Jussi kertoo.

Kävellessämme pois festarialueelta edellisenä yönä pohdimme kuvaajan kanssa tulevaa haastattelua ääneen, kun eräs mimmi keskeytti meidät kertomalla vuolaasti Disco Ensemblestä. Tyttö sanoi Ruisrockin keikan olevan 18. kerta, kun hän näkee bändin livenä. Jussi ja Miikka pyörittelevät päätään kertoessamme vannoutuneesta fanista.

”Aina tietysti jotain säätöä syntyy, kun ollaan kiertueella. Kerran Hollannissa, ei, missä me oltiin?”, Miikka aloittaa. ”Hollannissa, joo. Joku manageri, mikä… Joo kerran meinattiin myöhästyä Hollannissa, mut keikat on kyl aina saatu soitettua.”, Jussi jatkaa.

Disco Ensemble on julkaissut ensimmäisen kokopitkän albuminsa vuonna 2003. Kymmenen vuotta on pitkä aika missä tahansa työssä, mutta miehet eivät vielä koe urautuneensa tai turtuneensa. 24

”Haha...Aika hullua…”, Jussi saa sanotuksi. ”18 kertaa… Siltä vois kysyä onko se jo kuinka leipiintynyt!?”, Miikka tokaisee.

Tässä välissä söpö tiedotusassistentti tuli muistuttamaan kireästä aikataulusta ja niinpä jatkoimme haastattelua halkoen festivaalialuetta ja oikoen VIP-käytäviä pitkin kohti radiorekkaa ja seuraavaa haastattelua. Voimakävelyn ohessa tiedustelimme jätkien koulutustaustaa.

paljon omia juttuja.”, Jussi pohtii.

”Mulla on kaksi vuotta sosionomin opintoja Diakonia-ammattikorkeakoulussa takana. Terveisiä sinne päin, että älkää pyyhkikö mun tietoja vielä rekisteristä!”, Miikka heittää läpät kohti vanhaa opinahjoansa.

”Jossain vaiheessa ei enää yksinkertaisesti ollut aikaa miettiä opiskelun jatkamista tai uravalintoja. Soittaminen kiinnosti enemmän. Tuskin tehdään ikinä mitään oman alan hommia. Tai jos tehdään, niin se vaatii kyllä aikamoisen uudelleenasemoinnin.”, Jussikin summaa.

Jussi on vääntänyt opinnot loppuun asti. ”Mä oon maisteri Helsingin yliopistosta. Mulla oli tietojenkäsittely pääaineena ja väsäsin aika vauhdilla gradun kiertueen aikana keikkabussissa.” Onko opiskeluista sitten ollut hyötyä? *Naurua* ”No ei...Yliopisto tosin mahdollisti musiikkiin keskittymisen, koska kaikki oli niin vapaavalinnaista. Opiskelujaan sai järjestellä niin, että ehti treenata ja keikkailla. Se ympäristö rohkaisi tekemään

Miikka arvelee bändin vieneen huomiota opiskelulta. ”Opiskelu vaan jäi, kun tää soittohomma alkoi kulkemaan isommin.”

Koivisto on lähtöisin Porista ja Ylikoski Ulvilasta. Molemmat myöntävät muistelevansa lämmöllä Satakunnan aikoja. ”Niistä mestoista on hyvät muistileimat. Skede- ja bänditouhuissa pyörittiin sekä muutenkin hengailtiin silloisessa skenessä. Samassa porukassa mentiin missä Circle, Deep Turtle, Salmen Pasi ja muut.”, Jussi muistelee. ”Itseasiassa meidän eka Tavastian keikka oli Circlen lämppärinä.” Miikka nostaa esille Anniksen ja sen ympärillä tapahtuneen toiminnan.

”Annankatu kuuden jengi on ollut todella tärkeä. Meillä oli pitkään treeniskin Anniksella. Muutenkin Porissa oli hyvät puitteet bändeille ja harrastuksille” ”Silloin oli hyvä meno, vaikka nyt sitä on jo vähän etääntynyt niistä mestoista. En tiedä mikä on meininki nykyään. Kun miettii mihin porukoihin sitä olisi voinut päätyä, niin olisi voinut käydä todella paljon huonomminkin.”, Jussi pohtii. Viime vuonna Warriors-albumin julkaissut bändi aikoo keskittyä lähitulevaisuudessa keikkailuun. ”Näillä näkymin ei ole mitään uutta materiaalia työstössä, ainakaan studiolevyä ajatellen. Koko bändi on tällä hetkellä täysin orientoitunut keikkailuun.”,Ylikoski sanoo. ”Vedetään keikat täysillä ja katsotaan sitten.”, Koivisto vahvistaa. Lopuksi Pointti toivotti hyvää keikkaa ja loppukesää. Leppoisenoloisia tyyppejä, olisi voinut hengailla pidempäänkin. Ja ihan kovan keikan vetivät.

Hei Osaatko kirjoittaa? Hyv채. Tarvitsemme nimitt채in sinua.

Porin ylioppilaslehti Pointti hakee nyt uusia avustajia joukkoonsa. Jos olet kirjoitus-, valokuvaus- tai piirustustaitoinen, haluaisimme mielell채mme tutustua sinuun. Ota siis yhteytt채. pointti.lehti@gmail.com tai facebook.com/porinylioppilaslehti

pointti. opiskelijan asialla

//KULTTUURI

C’est pas ma feute… Lo-li-ta.

tilaa. ”Kirjassa ei ole mitään moraalista”, totesi Nabokov jo 60-luvulla. Teos on kirjailijalle itselleen hänen tärkein julkaisunsa, juurikin sen kiistanalaisen ja siksi niin kiinnostavan aiheensa takia. ”Kirjoittaminen oli minulle suuri nautinto ja suuri tuska.”

Kiitos Vera Nabokov. Ilman vaimonsa kannustusta, lähipiirinsä sekä kustantajansa taivuttelujen alla ollut Vladimir Nabakov tuskin olisi julkaissut kiistanalaista teostaan Lolita syyskuussa 1955.

Jos Lolita julkaistaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, sitä yhtä todennäköisesti myös senruroitaisiin aivan kuin vuosikymmeniä sitten.

Vaikka monet seksuaaliset asetelmat saatetaan 2000 – luvulla nähdä arkisina median ja internetin yltäkylläisyyden sekä ennen kaikkea avoimuuden takia, tulevat tietyt teot ja tavat, kuten pedofilia, pysymään tabuna. Siinä yksi syy, miksi Lolita jaksaa puhuttaa ja kiinnostaa vielä viisikymmentäkahdeksan vuotta julkaisunsa jälkeenkin.

Se miten me, lukijat, olemme muuttuneet on toinen asia.Yhtäältä yhteiskunta on muuttunut suvaitsevaisemmaksi, toisaalta jaksamme moralisoida toisiamme ja ympäröivää yhteiskuntaa yhä kiivassanaisemmin. Mutta olisiko teos yhtä kiinnostava, jos se julkaistaisiin nyt? Uskoisin, että pedofiliasta puhutaan nykyään avoimemmin ja sitä pyritään ymmärtämään. Suurin osa pedofiileistä ei koskaan toimi, ja usein tuntemuksista keskusteleminen ilman välitöntä tuomitsemista olisi elintärkeää, ja saattaisi estää useamman lapsen kokemasta Dolores Hazen kohtaloa, menetettyä lapsuutta.

Nabokovin lyyriseen kirjoitustyyliin osuu luontevasti eroottisen latauksen nostattaminen. Paikoitellen se on peräti niin hienovaraista, että lukija saattaa pelästyä omia tuntojaan. Hetki, jolloin keski-ikäisen Humbertin teot vaikuttavat oikeutetuilta, saa lukijan viimeistään ymmärtämään, kuinka hieno teos käsissä onkaan.

Vaikka teos on menestynytkin niin sen leimaamisella pornografiaksi kuin kieltämiselläkin, säilyy teos yhä kiistanalaisen kiinnostavana. Kaunokirjallisuus voi yhä räjäyttää tajuntamme parhaimmalla mahdollisella tavalla ja laajentaa tietämystämme arkikokemusten yli.

Vaikka teos kuvataan yksin Humbertin näkökulmasta, on siihen annettu tiettyä yleispätevää inhimillisyyttä. Kun Humbert pohtii tekojaan eri perspektiiveistä, myös lukijan moralisoinnille löytyy

Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille

un joku julkaisee kirjan nimellä ”Maukas Gradu”, ei siihen törmätessään voi olla tarttumatta tilaisuuteen. ”Maukkaan Gradun” taustalla on suppeaan laitoskäyttöön laadittu Tee se! Sosiaalipolitiikan graduopas (Karisto & Seppälä 2000), jonka saaman vastaanoton Karisto & Seppälä kirjoittavat toimineen kimmokkeena käsillä olevan kirjan synnylle.

Maukas Gradu: Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille pyrkii lähestymään raskasta aihettaan hyvinkin käytännönläheisesti, kyökkisanaston kautta. Kirjassa neuvotaan hämmentämään, ripottelemaan, lisäämään, raastamaan, uuttamaan, liottamaan, ja mahdollisesti myös flambeeraamaan. Eivät ihan ensimmäisiä

Kielellinen ilmaisu anagrammeineen, ranskalaisine letkautuksineen ja loputtimine intensiivisine yksityiskohtien kuvauksiin saa toiset rakastumaan, toiset nääntymään. Teos koukuttaa ja hävettää, mutta ei punastuta. Vielä vuosikymmenien jälkeenkin Lolita pitää lukijan pauloissaan.

asioita joita gradua pohtiessa tulisi mieleen. Eihän?

Mikäli kirjaan on uskominen, se mistä kaikki lähtevät, se jota Wilhelmiina Sederholm pitkin käy matka tiskiltä lautaselle, ja mihin kaikki päättyvät, on aihe. Kariston & Seppälän Maukas Gradu on viihdyttävimmillään hykerryshermoVladimir Nabokov jen kanssa flirttaileva välipala, 1899-1977 vakavimmillaan ihan tärkeitä ja tarpeellisia aineksia sisältävä Venäläissyntyinen kirjailija, profeskokonainen ateria, joka tekee sori ja perhostutkija lukijansa kylläiseksi. Tunnettu monimutkikkaista juoni-

kuvioista ja sanaleikeistä. Julkaisi merkittävimmät teoksensa englanniksi Aikanaan provokatiivinen Lolita nosti Nabokovin 1900-luvun kirjallisuuden suurien nimien joukkoon.

Eveliina Kaukkila

RUOKA JA KULTTUURI\\ Porin taidemuseoon tulossa uusia näyttelyitä

Porin taidemuseolla avautuu 27.9. kaksi uutta näyttelyä. Hallissa nähdään video- ja valokuvateosten sarja, joka käsittelee ruumiillisuutta, “tutkien ajan ja paikan, fyysisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten rajojen ilmenemistä, ylittymistä ja liukenemista”. Mediapisteeseen tulee näytille Johnny Amoren valokuvaprojekti “Potraits of Performance Artists”.

Rapajöötin Millai muute -tapahtuma

Pian on taas kulttuuriyhdistys Rapajöötin jokasyksyisen Millai muute -tapahtuman aika. “Kaikki, minkä tulet näkemään, kuulemaan ja kokemaan, kolkuttelee mielikuvituksen perimmäisiä portteja”. Luvassa on siis jälleen jotain elämää suurempaa. Näytökset: pe 13.9. klo 20 ja la 14.9. klo 20

Kuva: Aleksi Malinen

Kauden raaka-aine: Tyrni

atakunnan maakuntakasvi tyrni on piikikäs hopeapensaskasveihin kuuluva pensas, joka tuottaa oransseja, vitamiinipitoisia marjoja. Tyrnin marjojen maku on vahva ja hapan, sillä tyrni sisältää runsaasti omenahappoa. Tyrniä kutsutaan supermarjaksi, sillä se yksi Suomen ravintorikkaimmista marjoista ja sillä on lukuisia terveysvaikutuksia. Tyrni sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta lähes kaikkia vitamiineja, ja jo pari tyrnimarjaa päivässä tyydyttää päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Lisäksi marjoissa on paljon flavonoideja, muun muassa sydänsairauksia ja syöpää ehkäiseviä antioksidantteja sekä hyödyllisiä rasvahappoja. Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena pääasiassa Ahvenanmaalla ja Pohjanlahden maankohoamisrannikoilla.

Kuudes Silmä: Kuudes silmä

elsinkiläisen Kuudes Silmä -yhtyeen debyyttialbumi on kummallinen tapaus. Yhtyeen kitaristi-laulaja Jeren tulkitsemat tekstit ovat yksioikoisia kuvauksia elon synkkyydestä. Mies kuitenkin nimenomaan tulkitsee. Sanoitukset ovat ehkä raakilemaisia, mutta uskon jokaisen sanan, jonka Jere suustaan päästää. Postpunk-karsinaan sullottavissa oleva kokoonpano tuntee selkeästi lajin kikat ja sudenkuopat. Levy nimittäin on

Pehmeä tyrnismoothie (2 isoa lasillista) 1 dl tyrnimarjoja 2 dl mangoa 1 tlk ananasta mehuineen 2 dl kookosmaitoa hunajaa maun mukaan Soseuta tyrnimarjat tehosekoittimessa. Siivilöi halutessasi siemenet pois ennen kuin lisäät muut ainekset, mutta muista, että supermarjan terveelliset vaikutukset piilevät myös sen siemenissä ja kuorissa. Lisää muut ainekset, soseuta ja makeuta hunajalla. Tarkista maku ja nauti heti!

Vilho Pirttijrävi

Pori Sinfonietta tarjoilee jälleen monipuolista tarjontaa klassisen orkesterimusiikin ystäville. Syksyn kattauksesta löytyvät mm. Bartók, Lutoslawski, Shostakovitch, Wagner ja Prokofjev. Kauden ensimmäinen konsertti on 6.9. klo 21 Keski-Porin kirkossa. Tuolloin luvassa on mm. W.A. Mozartin Eine kleine nachtmusik.

Kinokellarin näytöksiä 2.10. alkaen

Opiskelijoille tuttu Kinokellari käynnistyy jälleen syksyllä. Tällä kertaa näytöksiä nähdään keskiviikkoiltapäivisn klo 15.30. Syyskauden ohjelma julkaistaan 26.9.

Eveliina Pehkonen

ARVOSTELUT\\

Outfit: Performance

Earl Sweatshirt: Doris

iverpoolilainen Outfit on ensimmäisellä albumillaan lähtenyt ampumaan kovilla. Kaikki levyn kappaleet kuulostavat siltä, että orkesteri on hinkannut sovituksia ja soundeja pidemmän samaan aikaan tyylillisesti aikaa. Yhtyeen popkappaerittäin yhtenäinen, mutta leiden päälle on siroteltu tuhti annos kokeellisuutta, kuuntelukokemus pitää otteessaan. Ahdistuksessa mutta äänimaisema ei silti ole tukossa. on nyansseja.

****

Pori Sinfonietan syksyn konserttisarja starttaa

oris on Odd Futurejengin kuopuksen Earl Sweatshirtin odotettu debyyttialbumi. Tuotannossa häärivät Odd Futuren Frank Oceanin ja Tyler, The Creatorin lisäksi The Neptunes ja tää tarjoaako Performance RZA. Kappaleiden taustat toimivatkin saumattomasti muutakin ihmeteltävää yhteen Earlin välinpitäkuin viimeistellyn tuomättömän räppäämisen tannon. kanssa. Lyriikat pyörivät nuorukaisen häiriintyneiVilho Pirttijärvi den mielenliikkeiden ja artistina olemisen yhdistämisen ympärillä. Teemoja kumpuua myös rikkinäisestä perhetaustasta. Doris

***

Hittikappaleita levyllä ei ole, mutta yksityiskohdilla kyllästettynä se vetää puoleensa useammankin kuuntelun ajan. Aika näyt-

***½

on päätänyökyttävä ja yllättävän kantava kokonaisuus, jolla Earl lunastaa suuren osan kohdalleen asetetuista lupauksista. Esa Keskinen

//SARJAKUVA

Antoisia lukuhetkiä toivottaa

Ulvilan kirjasto Pääkirjasto: Ma-To 10-19 Pe 10-16 La 10-15 Kullaa: Ma 13-19 Ti-Ke 15-19 To 9-16 Pe 13-16 Harjunpää: Ke 11-14 Kaasmarkku: Ti 11-14

PAKINA\\

Älkää kitiskö!

örmään jatkuvasti tyyppeihin, jotka valittavat siitä, kuinka mitään ei tapahdu ja mikään ei toimi. Samat hyypiöt jaksavat myös aina muistuttaa siitä, miten muualla on paremmin. Mitä väliä sillä on, miten asiat on toisaalla hoidettu? Jos ne asiat kerran toisaalla ovat niin paljon paremmin, niin miksi he vaivautuvat valittamaan siitä minulle? Tehkööt jotain. Menkööt sinne missä asiat ovat paremmin. Ottakoot sieltä mallia ja yrittäköön muuttaa omaa ympäristöään paremmaksi. Mitä tahansa, kunhan eivät vaivaa minua sillä, miten asiat ovat perseestä. Minua ei kiinnosta!

Järjestä oma tapahtumasi. Jos et kuitenkaan jaksa järjestää asioita itse, niin yritä edes löytää ympäristöstäsi jotain uutta. Vai onko niin, että et jaksa sitäkään? Onko niin, että valitat ja kiukuttelet, vaikka siihen ei ole mitään syytä?

V a n h a

No hyvä on, otan hieman sanoja takaisin. Oikeastaan minua kiinnostaa. Täytyy myöntää, että itse kitsen jatkuvasti. Mitä muuta tämä tekstikään on kuin kitisemistä? Kitiseminen ja valittaminen ovat meillä kaikilla verissä, ja joskus vain tekee mieli valittaa.

Kitisemisessä on omanlaistaan voimaa ja parhaassa tapauksessa se voi toimia muutoksen alkuunpanijana. Kitseminen on siis ikään kuin ongelmien huomaamista ja parhaimmissa tapauksessa myös ongelmiin puuttumisen syy. Kitiseminen ei kuitenkaan koskaan ole ratkaisu. Sen on johdettava toimintaan.

a v i h a n e n

Kun ensi kerralla löydät itsesi kitisemästä, katso peiliin ja mieti, voitko itse tehdä jotain. Jos ympäristöstäsi puuttuu se seura, johon olet aina halunnut kuulua, niin perusta se. Eikö tapahtumakartalla ole mitään kiinnostavaa? 31

On mielikuvituksen puutetta, jos ei koskaan löydä ympäristöstään mitään uutta ja ihmeellistä. Jokaisen pitäisi muistaa – varsinkin yliopisto-opiskelijoiden että se, mitä emme ymmärrä, siitä meidän tulee kiinnostua. Silläkin uhalla, että kuulostan kliseiseltä ja banaalilta, haluan painottaa, että testatkaa omia mukavuusrajojanne. No niin, nyt olen saanut valittaa tarpeeksi ja minulla on teille ehdotus. Tutkikaa ympäristöänne ja miettikää, mitä itse voitte tehdä asioiden eteen. Yrittäkää rakentaa ja keksiä jotain uutta. Tehkää mitä tahansa, kunhan en vain törmää teihin valittamassa miten asiat ovat perseellään ja muualla on paremmin.