Pointti 3/2012 by Pointti

pointti 3/2012

Porin ylioppilaslehti

OPISKELIJA TÖISSÄ RAMPPAAJAT FUTSAL

NORDIC BUSINESS FORUM KINOKELLARI VALIDI

pointti TOIMITUS Pointer ry / Pointti PL 181 28100 PORI

sisältö

pointti.lehti@gmail.com

Me teimme Pointin

Yliopistokeskuksen historiikki 04

PÄÄTOIMITTAJA Nana Keränen TOIMITUSSIHTEERI Vaula Toivanen

Valintana vaihto 06 Työtä ja opiskelua 08 Haastattelussa Kati Lehtotie ja Henri Kuusiniemi

NÄKY Ry - pieni, mutta pippurinen

Ulos luentosaleista - projektit haltuun!

Yksi tapa tehdä se: Ramppaaminen

”Suurimman osan päivästä olen matkalla jompaankumpaan suuntaan.”

Validia klubbailua 14 Aloitteellisuudella kaupungin ytimeen

Saikun tarina

Kaksipiippuinen kasvu 18 Kinokellari 20 Futsal 22 Hävytön maailma 23 Brunssiklubi 24

TAITTO Lotta Nirkkonen Laura Nyyssölä TEKIJÄT Saara Ala-Luopa Mikko Kangasoja Eveliina Kaukkila Linnea Kotiniemi Hanna Lintula Aleksi Norman Laura Nyyssölä Wilhelmina Sederholm KANSI Laura Nyyssölä ISSN 1799-6627 PAINOPAIKKA Ai-Ri Offset Ky 28430 Pori JULKAISIJA Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry

pointti

Nana Keränen

Vaula Toivanen

Olen päässyt ideoimaan, työskentelemään mahtavassa porukassa ja lopulta, monien upeiden ihmisten ansiosta, päätoimittamaan kolme hienoa lehteä. Nyt haluan antaa lehden tekijöille suunvuoron.

Olen ollut toimitussihteerinä tässä ja edellisessä Pointin numerossa. Päiväni kuluvat mukavasti digin maisteriopintoen ja tiedottajan työn parissa. Toivon kaikille mukavia lukuhetkiä tämän vuoden viimeisen Pointin Linnea Kotiniemi Hyvät parissa! Olin ensimmäistä kertaa naiset ja herrat, mukana tekemässä Pointhe tekivät Pointia ja oli hienoa saada antin! taa oma panoksensa tämän mahtavan lehden ilmestymiseen. Opiskelija-aktiivin Wilhelmina Sederholm elämä antaa aina paljon ja voin taas kertoa saaneeni Aikakauslehtien suurkulutpaljon hyötyä tästäkin koketajana ja somen, blogien muksesta. yms. sumentamana idea ylioppilaslehteen kirjoittamisesta tuntui enemmän Laura Nyyssölä kuin järkevältä. Luentevalta Lähdin mukaan tekemään ei niinkään, deadlinet ovat Pointtia, koska halusin tehdä mahdottomia ja itsekritiikki jotain luovaa ja uutta markkikuumottavaa. Mutta kanssanointiopintojeni ohessa. Parasta on, että jokaisen tekijän ihmiset ovat suurenmoisia, kaikki omine erikoistaitoineen, omat ideat ovat arvokkaita ja on mukava nähdä, jos ja kun se tekee tästä(kin) hienoa joku muukin innostuu niistä! Lotta Nirkkonen

Eveliina Kaukkila

Tulin mukaan kolme Pointtia sitten taittamaan lehteä ja tuona aikana olen kokenut niin onnistumisen kuin oppimisenkin iloa. Parasta hommassa on ollut paitsi nähdä oman työnsä jälki, mutta myös olla todistamassa koko työryhmän idearikkautta ja taitoa kasata kokoon mielenkiintoinen lukupaketti!

Tämä on kolmas Pointti jonka teossa olin mukana. Alun alkaen tähän hommaan minut sai uteliaisuus, lähinnä omien rahkeideni riittävyyden suhteen. Opisklen yhteiskuntatieteitä, ja ajattelin saavani mukanaolosta myös tukea aloittamiini journalistiikan ja viestinnän sivuaineopintoihin. Meillä on mahtavia persoonia mukana toimituskunnassa, ja olenkin saanut todeta viettäneeni useita hersyviä hetkiä tässä porukassa.

Me teimme

Pointin 3

Yliopistokeskuksen historiikki Aleksi Norman

kuva: mikko viitapohja

Toimiva korkeakoulu ei synny tyhjästä. Nykyään itsestäänselvyyksinä pitämämme laitokset sulkevat sisäänsä pitkän ja mutkikkaan historian, ja yliopistojen perustamisten taustalla ovat useimmiten olleet vuosikymmenten tiedustelu-, lobbaus- ja rakennustyöt. Esimerkiksi Tampereen yliopisto oli alkujaan helsinkiläisen Yhteiskunnallisen korkeakoulun filiaali, joka muutettiin 1960-luvun aikana yliopistoksi neljäkymmentä vuotta korkeakoulun perustamisen jälkeen.

palvelemaan Porin työttömiä ja eläkeläisiä. Reposaaressa sijaitsevaan ympäristökeskukseen vedettäisiin uudesta yliopistosta köysirata tai muu nopea kulkuyhteys. - Köysiradan varteen Ylönen ja Laine maalailivat laajoja kampusalueita, Sivula kertoo. Ajatukset kertovat lama-ajan tilauksesta korkeakoulutoiminnalle. Rakennemuutoksen kourissa tuskaileva kaupunki tutkaili koulutustilastojaan. Kouluttautuvien nuorten nähtiin luovan uutta Poria.

Porissa korkeakoulujen jäljet johtavat 1970-luvulle. Teknillinen korkeakoulu alkoi toimia Porissa 1970-luvun lopulla, Turun kauppakorkeakoulu 1980-luvun aikana.

– Sä et voi olla aivan varma siitä, mihin nää kakarat pystyy, mutta sä voit olla aivan varma, että ne pystyy johonkin, Sivula kuvailee ajan mentaliteettia.

Varsinainen läpimurto korkeakoulu- ja opiskelijakaupungiksi tapahtui Porissa kuitenkin vasta 2000-luvun vaihteessa. Näille optimistisen nousukauden vuosille ajoittuu niin yliopistoyksiköiden perustaminen Porin puuvillatehtaan vanhoihin tiloihin kuin SAMK:in perustaminen.

- Opiskelijat muuttavat julkista keskustelua, sillä he ovat aina optimistisia. Eihän kukaan kouluttaudu, ellei usko tulevaisuuteen. Koulutus ja eteenpäin suuntautuva elämänasenne kulkevat siis käsi kädessä, Sivula selittää.

Korkeakoulutuksen tarve Satakunnassa

Yliopistokeskuksen rakennusvaihe

Puuvilla yliopistokeskuksen paikkana nousi ensi kertaa julkisuuteen vuonna 1989, kun Helsingin Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun idea nousi Satakunnassa yli uutiskynnyksen, paljastaa historian lehtori Anna Sivula julkaisemattomassa käsikirjoituksessaan Puuvillan kolme elämää. Arkkitehti- ja DI-opiskelijat sunnittelivat Porin Puuvillan rappeutuvaan teollisuuskiinteistöön vapaa-ajan ja kulttuurin keskusta.

Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitos aloitti Porissa humanistien ja akateemisten kulttuuriosaajien kouluttamisen vuonna 2001. Alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti laitos perustettiin Raumalle ja Poriin. Käytännön ongelmista johtuen lyhyen kokeiluajan jälkeen myös alkujaan Raumalle sijoitettu digitaalisen kulttuurin tutkinto-ohjelma tuotiin Puuvillan tiloihin.

Satakunnan Kansan toimittajat Maria Ylönen ja Helena Laine visioivat 1990-luvun alussa suunnitelman pohjalta monialaista superyliopistoa. Toimittajien visiossa Puuvillatehtaalle perustettaisiin vapaa korkeakoulu

Kun Turun yliopiston esimerkkiä seurasivat myös Taideteollinen korkeakoulu (nyk. Aalto) ja Tampereen yliopisto, alkoi Puuvillassa tapahtua. Ylioppilasyhdistys Pointerin vuosikertomuksiin perehtymällä selviää, kuinka Poriin perustettiin

pointti

nopealla tahdilla 2000-luvun puolessa välissä ylioppilaskaupungin instituutiot.

tyvät nyt kovaa tahtia. SAMK:in ja Yliopistokeskuksen yhdistäminen tuskin ainakaan hidastaisi tätä tahtia.

Poriin ilmestyi opiskelijapolitiikkaan liittyvien rakenteiden lisäksi paljon muuta säpinää. Porilainen ylioppilasteatteri, opiskelijatalo ja muut akateemiset yhdistykset kurottavat juurensa 2000-luvun puolivälin ruuhkavuosille.

Satakunnan Kansan taannoin toimittaman gallupin mukaan opiskelu ja Puuvilla yhdistetään Porissa toisiinsa. Porin korkeakoulut halutaan yhdistää nimenomaan joenrannan arvokiinteistöön.

– Jopa kunnanisät havahtuivat, kun keskustan rappioalkoholistit olivat vaihtuneet haalareissaan remuaviin opiskelijoihin ja Kokemäenjoen sillat täyttyivät ihmisistä, Sivula maalailee.

Miten artikkeli tehtiin Artikkeli perustuu Historian lehtori FT Anna Sivulan haastattelun ja käsikirjoituskappaleen lisäksi Prizztechin, Pointerin ja UCporin vuosikertomuksiin. Sitä varten on tehty myös suppea kirjallisuuskatsaus.

Korkeakoulujen kriisivuodet Yliopistokeskuksen kehitys tapahtui alusta lähtien uhan alla. Opetusministeriön linja muuttui 2000-luvun alussa tukemaan korkeakoulujen keskittämistä Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Porin yksikkö ehti kouluttaa opiskelijoita vain kolme vuotta, ennen kuin spekulaatiot yksikön lopettamista syntyivät.

Viimeisten vuosien aikana yliopistokeskuksen kohtalo on ollut vaakalaudalla aikaisempia vuosia tiheämpään tahtiin. Sivula näkee ongelmien yhteisenä syynä vuonna 2009 säädetyn yliopistolain, joka on ajanut kaikki korkeakoulut kriisiin. – Aalto-yliopiston tapauksessa rakenneuudistus on pudottanut aiemmin kansainvälisissä vertailussa menestyneetkin yksiköt pois ranking-listoilta, Sivula kertoo. Halut supistaa toimintaa kertovat rakenteellisista ongelmista. Tampereen yliopistolla ja Teknisellä yliopistolla ongelmana ovat opinto-ohjelmien päällekkäisyydet muiden kaupunkien kanssa, mikä kannustaa keskittämään toimintaa. Kun samaa oppiainetta opetetaan usemman katon alla eri kaupungeissa, on ensimmäinen ajatus rationalisoida toiminnot yhden katon alle. Ratkaisuksi Sivula visioi suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimallin kontrolloitua purkamista eli SAMK:in ja yliopistokeskuksen koulutusta antavien yksiköiden nykyistä läheisempää yhteistyötä. Sivula ei näe yhteistyön etujen rajoittuvat ainoastaan yhteisiin kielten tai tietotekniikan opintoihin. Yhteentyö saattaisi nostaa koulutuksen ja tutkimuksen tasoa ammattikorkeakoulussa ja kasvattaisi ideoiden kaikupohjaa yliopistokeskuksen puolella. – Yhteensä korkeakoulussa olisi sadoittain korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja tuhansia opiskelijoita. Se olisi todellinen korkeakoulu. Yliopistokeskuksen kohtalon voi kuitenkin ratkaista vain poliittinen tahto kansallisella tasolla, Sivula muistuttaa. Porissa tahtoa näyttäisi joka tapauksessa riittävän. Toimijat ovat hereillä. Yliopistokeskus ja opiskelijayhdistykset kehit-

pointti

Teksti: Saara Ala-Luopa

Valintana vaihto Vaihtoa harkitsemassa? Suosittelen. Vaihdossa olleena ja kv-harjoittelua tällä hetkellä suorittavana suostuin totta kai, kun Pointin päätoimittaja Nana Keränen pyysi minua kirjoittamaan Pointtiin jutun vaihtokokemuksistani. Toivottavasti jutusta on apua myös teille, jotka vasta suunnittelette omaa vaihtovuottanne!

Prahaa ja Katedrála svatého Víta. Kuva: Saara Ala-Luopa

Olen gradua vaille valmis filosofian maisteri ja jo opinnot aloittaessani päätin vaihtovuoden olevan osa opintojani. Vaihto suositellaan yleensä suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena ja kannattaakin pohtia, mikä järjestely sopii itselle aikataulullisesti parhaiten. Oma vaihtoni tapahtui kolmantena opiskeluvuonna ja elokuussa 2009 Pori vaihtui Prahaan ja Turun yliopisto Kaarlen yliopistoon.

kurssin loputtua ajatus asuntolaan asettumisesta ollut ensimmäisenä mielessä. En ollut yksin ajatusteni kanssa, joten vuokrasimme asunnon yhdessä kielikurssilla tapaamani suomalaisen tytön kanssa. Suosittelen kuitenkin asuntola-asumista ainakin vaihdon aluksi, sillä sen myötä tutustuu helposti myös muihin vaihto-opiskelijoihin − eikä ainakaan bileistä ole puutetta!

Vaihtopaikka järjestyi eurooppalaisiin yliopistoihin suunnatun Erasmus-ohjelman kautta. Hakuprosessi on hyvin simppeli, eikä vaadi juuri muuta kuin muutaman paperin täytön. Vaihto-opiskeluun saa myös apurahan, jonka lisäksi opintotuet, asumislisät ja mahdollinen opintolaina putkahtavat tilillesi samaan tyyliin kuin Suomessa.

Palasin Prahasta takaisin Poriin heinäkuussa 2010. Vaihtovuosi oli kokonaisuudessaan aivan mahtava. Vaikka yrittäisin pukea tuon 11 kuukauden kokemukset ja tuntemukset sanoiksi, en usko pystyväni siihen ensinnäkään lyhyesti tai kliseitä välttämättä. Vuoteen mahtui paljon tunteita laidasta laitaan, reissuja ympäri Eurooppaa ja paljon uusia ystäviä näin muutamia asioita mainitakseni.

Erasmus-ohjelma ei toki ole ainoa väylä vaihto-opiskeluun ja eri vaihtoehdoista kannattaakin keskustella esimerkiksi oman korkeakoulun kv-koordinaattorin kanssa. Kenenkään ei varmasti tarvitse jättää vaihtoa väliin sen vuoksi, ettei mieleistä paikkaa löydy − ennemminkin kyse voi olla valinnanvaikeudesta ja vaihtoehtojen viidakosta.

Kansainväliseen harjoitteluun? Tässä vaiheessa on luultavasti oleellista huomauttaa, että vaihto-opiskelu saattaa koukuttaa ja siitä syystä kotikaupunkini on tällä hetkellä Tallinna. Jo Prahassa ollessani aloin herätellä ajatusta kansainvälisestä harjoittelusta ja keväällä 2012 ajatus alkoi jälleen nostaa päätään. Muutaman mutkan kautta harjoitteluni toteutui jo tutuksi tulleen Erasmus-ohjelman avulla, josta sain myös apurahan harjoittelua tukemaan.

Oma vaihtoni alkoi kuukauden mittaisella EILC-kielikurssilla. Suosittelen kurssia kaikille, joilla siihen suinkin on mahdollisuus, sillä käytännön hyödyn lisäksi kielikurssilla on helppo tutustua muihin kohdemaan vaihtareihin. Omalla kielikurssillani oli ainoastaan 14 opiskelijaa, joten kuukauden aikana meistä muodostui tiivis porukka ja vietimme aikaa yhdessä myös kielikurssin jälkeen.

Erasmus-ohjelmassa harjoittelupaikka on haettava itse ja paikan on oltava yritys tai julkinen organisaatio. Oman harjoittelupaikkani hain (ja sain) sähköpostitse - otin CV:n kera yhteyttä potentiaalisiin vaihtoehtoihin ja innokkaimman

Kielikurssin aikana jaoin huoneeni puolalaisen tytön kanssa, ja vaikka yhteiselomme sujui ilman ongelmia, ei kieli-

pointti

vastaanoton sain Tallinnan yliopiston alaiselta Baltic Film and Media Schoolilta (BFM). Niinpä elokuussa 2012 pakkasin jälleen kimpsuni ja kampsuni ja muutin koirani kanssa Tallinnaan. Minulle oli jo alusta asti selvää, että muuttaisin omaan asuntoon. Tallinnan hintatason ja hyvän asuntotilanteen vuoksi se oli melko helppoa. Asunto- tai asuntolamahdollisuuksia kannattaa tiedustella myös harjoittelun suhteen.

matala kielimuuri ja tuttu kulttuuri − eikä täällä ehdi Suomeakaan ikävä tulla, kun ruispaloja saa lähimmästä ruokakaupasta. Tällä hetkellä harjoittelua on jäljellä kaksi kuukautta ja motivaatiotasoni on laskenut huomattavasti, kun suurimmat työtehtävät ovat jo takanapäin - työtehtävien vaihtelevaan tasoon kannattaakin varautua, mikäli kv-harjoittelua suunnittelee. Olen viihtynyt Tallinnassa hyvin, mutta ensimmäiseksi ”ulkomaankomennukseksi” suosittelisin ennemmin vaihtoa kuin harjoittelua.

Työnkuvaani kuului pienempien työtehtävien ohella muun muassa kansainvälisen konferenssin järjestelyt sekä PÖFFin (Tallinn Black Nights Film Festival) Mahdollisuuksia ja tilaisuuksia vaihja BFM:n yhteisen Sleepwalkers-lyhyteloto-opiskeluun on useita, ja mikäli täkuvafestivaalin tuotantoon liittyvät tehhän tilaisuuteen tartutte, onnittelen. tävät. Työt käynnistyivät hitaasti ja alukReissatkaa vaihdon aikana mahdollisi työskentelinkin etänä, mutta töiden suuksien mukaan, jättäkää omat enkunnolla käynnistyttyä harjoittelu sunakkoluulot taaksenne, tutustukaa jui hyvin tiivistahtisessa työympäristös- Vanalinn, Tallinna. Kuva: Marianna Kasi uusiin ihmisiin estoitta, nauttikaa sä. Ennen festivaalia työympäristö oli heielämästä ja vapauden tunteesta ja olkon organisoinnin vuoksi melko kaoottinen, mutta selvisin kaa hieman haikeita kun jätätte kaiken taaksenne. Vaihdon kunnialla minulle annetuista työtehtävistä. Mikä tärkeintä, ehdottomasti suurinta antia on se itsenäisyyden ja vapauolen myös oppinut erittäin paljon. Lisäksi työkaverini ottivat den tunne, kun jätettyäsi kaiken tutun ja turvallisen taakminut hyvin vastaan, mitä pidän tärkeänä asiana oman jak- sesi löydät itsesi uudesta maasta ja kulttuurista elämässä itsamisen kannalta. Viroon sopeutumista helpotti toki myös sesi näköistä elämää.

mitä haluaisit tehdä? toteuta ideasi meillä

kohtaamisia ideointia pörinää yhteisöllisyyttä innovaatio- ja yrittäjäympäristö valtakunnallinen verkosto osaajalle yritykselle työpaikkoja uusia yrityksiä sparrausta työtilaa opiskelijoita asiantuntijoita tietokoneita internet

www.apparaatti.fi 7

pointti

Työtä ja opiskelua:

Haastattelussa

Kati Lehtotie

Opiskelun ja työssäkäynnin yhteen sovittaminen on usean opiskelijan haasteena. Tampereen yliopiston Porin yksikössä ilmiö on tuttu opiskelijoiden keskuudessa. Eräs näistä täyttä työaikaa tekevistä kokopäiväisistä opiskelijoista on Kati Lehtotie. Teksti: Eveliina Kaukkila Kuva: Aleksi Norman

SOTE-alan moniosaajaksi Kati valmistui vuonna 2001 sosionomiksi (amk), jonka jälkeen työskenteli ensin 4h-järjestössä toiminnanjohtajana. Tämän jälkeen Katin työuraan tulivat mukaan viransijaisuudet sosiaalityöntekijänä. Vuodesta 2011 lähtien hän on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Satakunnan sairaanhoitopiirillä psykiatrian yksiköissä. Saman vuoden syksyllä Kati aloitti Tampereen yliopiston Porin yksikössä yhteiskuntatieteen kandidaatin- ja maisterin opinnot pääaineenaan sosiaalityö. Lokakuussa 2012 häntä pyydettiin työnantajan toimesta Aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimallin, POLAN, pilottihankkeen projektisuunnittelijaksi.

Oman haastavuutensa työn ja opiskelun yhteensovittamiseen tuo vielä perhe. Katilla onkin alusta asti ollut periaatteena, että opiskelu ei saa vähentää aikaa perheeltä, kotona kun ovat 5- ja 9-vuotiaat pojat.

Tulevaisuus Kati kuvailee sosiaalityötä monipuoliseksi ammatiksi, joka on sisällöllisesti vaihteleva.

– Työhöni kuuluu noin 12 kuukautta kestävän alkukartoituksen tekeminen, miten varsinainen projekti tulisi kartoituksen jälkeen työstää.

– Tällä hetkellä opiskelu työn lomassa tuntuu kuitenkin virkistävältä.

Kyseessä on erikoissairaanhoidon pyrkimys verkostoitua kolmannen sektorin, seurakuntien ja kuntien peruspalveluiden kanssa. Pilottihankkeessa rakennetaan konkreettista arjen tukea lapselle tai nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut psyykkisesti.

Kati ei ole laatinut aikataulutettua suunnitelmaa opintojensa suhteen, vaan opinnot saavat edetä omaan tahtiinsa työn ja perheen ohella. Tulevaisuudesta kysyttäessä Kati kertoo haluavansa oppia lisää ja tulla hyväksi sosiaalityöntekijäksi, eikä kyynistyä siinä mitä tekee.

Työ ja opiskelu

Katilla on selvä mielipide siihen, kumpi on tärkeämpää, tiede vai tutkinto.

Kati kertoo työnantajan suhtautuneen opiskeluun alusta asti joustavasti, kannustavasti sekä ennen kaikkea mahdollistavasti. Pientä joustoa on ollut myös havaittavissa yliopiston suunnalta. Aiemman työkokemuksen perusteella oli mahdollista saada helpotusta käytännön harjoittelujaksoon ja aiemmalla sosionomi-tutkinnolla sai korvattua perusopintoja. Kritiikkiä sen sijaan Kati antaa yliopiston tavasta sirotella yksittäiset kurssit hajalleen pitkin lukuvuotta.

pointti

– Työ! Kati myöntää itsessään yliopisto-opintojen myötä kuitenkin heränneen myös pienen tutkijan siemenen. Kati kertoo aina halunneensa toimia sosiaali- ja terveysalalla, ja nyt opiskelun kautta saavutettava tutkinto on yksi etappi valitulla polulla.

Haastattelussa

henri kuusiniemi

Mikko kangasoja

Henri Kuusiniemi: teräsrakenteiden pääsuunnittelija, lujuuslaskija, konepajalla (20 hhlöä)

Koulutus: valmistunut 2010 Tampereen AMK, kone-ja tuotantotekniikan insinööriksi, sivuaineena tuotantotalous. Henri opiskelee työn ohessa. Hänen valmistuessaan insinööriksi työllisyysnäkymät olivat heikot. Niinpä jo opiskeluaikana tarkoituksena oli jatkaa Porissa TTY:llä. Kävikin kuitenkin niin, että viimeisen koulupäivän jälkeen heti seuraavana päivänä paukahti käteen työpaikka. Siinä vaiheessa oli jo tullut haettua TTY:lle, joten mies päätti pitää välivuoden. Työpaikalla työkuorma näytti 2011 riittävän kevyeltä, joten Henri päätti aloittaa opiskelut. Ensimmäinen vuosi menikin sitten “ihan ookoo”. Opintopisteitä tuli 60-70, kaverin kanssa sai tehtyä harjoituksia yhdessä ja töitä sai järjesteltyä: välillä pidempää päivää ja välillä koulussa. Nyt toisena syksynä onkin ollut tiukkaa. Töissä tuli kiirettä isojen tilausten myötä. Vuoden opiskeluissa mukana ollut

kaveri jäi kyydistä, joten harjoitukset ja ryhmätyöt on joutunut kaikki tekemään yksin viikonloppuisin. Yleisesti rasitusta lisää se, että työpaikka on Huittisissa. Talviaikaan matkoihin menee 2,5 tuntia päivässä. Syksyllä hän onkin joutunut jättämään kursseja seuraavaan vuoteen. Alkuperäistä kolmen vuoden valmistumistavoittetta on kuitenkin täytynyt venyttää vuodella. Onneksi 60 tunnin työviikkoja on voinut tasata 30 tunnin viikoilla. Yhtä kaikki, kun koko pakettiin laskee sen, että Henrin harrastaa kilpatanssia ja salibandyä, aika on kortilla ja muut ihmettelevät miten se ehtii ja jaksaa. Työkuormasta huolimatta luovuttamisajatukset ovat vain heikkojen hetkien häivähdyksiä. Motivaatio on pitänyt. Henri antaa vinkin, että kannattaa suunnitella ajankäyttö huolella etukäteen. Selvitä kurssien työvaatimukset. Työpari ryhmätöihin olisi hyvä. Vaikka harrastukset vievät aikaa, Henri näkee ne hyväksi katkaisuksi päiville. Ne antavat vielä mahdollisuuden sille, että illallakin jaksaisi aivotyötä. Joskus täytyy vain pitää vapaata, eikä tehdä mitään.

Sisäpyöräily • Monipuoliset jumpat • Kuusi kuntosaliyksikköä • Solarium • Hierontapalvelut

No nyt loppui tekosyyt kuntoilun laistamiseen!

Kuntosali tai rymäliikunta pointterilaisille

2,50 € / kerta

Liikunta kannattaa – joka kerta! Hy vän

olon

os oi t e

w w w.PULS.fi

L iik unnan

riem u a

Herralahdenraitti 1, 28360 PORI • puh. (02) 632 6611 • Vastaanotto palvelee ma-to 12-21, pe 12-19

y r Y NÄK

pieni, mutta pippurinen

NÄKY ry on yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksen Porin yksikön ainejärjestö. Opiskelemme kahdessa eri taiteen maisteriohjelmasta: Visuaalinen kulttuuri ja Creative Business Management, joissa molemmissa valtaosa opetuksesta tapahtuu englanniksi, koska linjat ovat kansainvälisiä. Emme suinkaan ole stereotyyppisiä taiteilijoita baskerit vinossa ja pensselit kädessä, vaan meistä löytyy laaja skaala eri alan osaajia, joita yhdistää luovuus ja into tehdä työkseen sitä, mikä on lähellä sydäntä. Innovatiivinen ajattelu ja kyky nähdä asioissa uusia puolia lisääntyy jatkuvasti yhteishengen kehittyessä. Kurssiemme sisäisten projektien lisäksi projekteja syntyy koulun ulkopuolella itsenäisesti tai opiskelijakavereiden kesken ihan vain yhdessä keksimisen, kehittämisen ja tekemisen ilosta. Olen löytänyt itsenikin jo kameran edestä, musiikkivideon kuvauksista, koska satuin vain paikalle ja minua pyydettiin mukaan kuvauksiin! Itselle vieraita asioita ei pitäisikään nähdä uhkana, vaan mahdollisuuksina ja luovina haasteina. Hyvä esimerkki NÄKY:n oma-aloitteisesta toiminnasta on pian lähestyvät NÄKY:n omat joulumyyjäiset, jotka pidetään Porin Puuvillan Kuppilassa to 13.12.2012 klo 14-20. Tänä vuonna myyjäisemme ovat osana Porin lastenkulttuurikeskuksen Kato Luukkuu! - joulukalenteritapahtumaa. Myyjäiset ovat avoimet kaikille ja rento, jouluinen tunnelma on taattu.

Näyttely Generaattori-galleriassa

kulttuuria, vallan välinettä ja mahdollisuuksien toteutumista. Kolikon voi halutessaan sulattaa, upottaa, rei’ittää, ripustaa, maalata, halkaista, lahjoittaa, tallettaa, investoida, tai vaikka nielaista riippuen siitä, minkä merkityksen tai sanoman haluaa teoillaan viestiä. Näkyläisinä pyrimme kehittämään taitojamme tarkastella kaikkia erilaisia, niin aineellisia kuin aineettomiakin asioita yhtä monipuolisesti. Meille maailma on täynnä mahdollisuuksia, kunhan uskaltaa ottaa riskejä.

NÄKY ry pyrkii myös huomioimaan kansainväliset opiskelijansa ja kokouksemme pidetään tarvittaessa englanniksi, samoin kokouspöytäkirjat ja esityslistat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kansainvälinen opetus tarjoaa myös suomalaisille opiskelijoille laajemmat vaihtoehdot tulevaisuuden kansainvälistyviä työmarkkinoita ajatellen. Kansainväliset opiskelijamme auttavat meitä myös ymmärtämään paremmin erilaisia kulttuureja ja ajattelutapoja, ja avaavat mahdollisesti suhteitamme suurempaan maailmaan.

Hulluus on suunnan menettämistä, luovuus on mahdollisuuksien havaitsemista.

Kolikossa ei ole vain kahta puolta, vaan myös reunat, visuaalinen ulkoasu, materia, historia, rahallinen ja symbolistinen arvo, ja paljon muuta. Se on osa tuoteperhettä, muuttuvaa

pointti

Opri Keskinen

Linnea Kotiniemi

Opiskelua Porin yliopistokeskuksen katon alla mainostetaan usein paitsi monitieteisenä myös käytännönläheisenä. Opiskelija voi hankkia monipuolisen tutkinnon ristiinopiskelun avulla ja saada valmiudet työelämään jo opintojensa aikana. Tämä ei välttämättä kuulosta siltä, mitä yliopistolta on totuttu odottamaan.

la ja näkemään, kuinka asiat toimivat todellisuudessa. Tuloksena on yleensä jotain konkreettista, mitä yritys, koulutusohjelma tai muu projektintarjoaja voi hyödyntää omassa toiminnassaan. Välillä opiskelijaprojektien tuotokset tuottavat hyötyä myös ulkopuolisille, esimerkiksi kaupunkilaisille erilaisissa tapahtumaprojekteissa.

Ammattikorkeissa opiskelun sopiikin odottaa olevan käytännönläheistä, sillä opinnot ovat yleensä selkeästi tiettyyn ammattiin valmistavia, jolloin tietyt asiat pitää osata myös käytännössä ennen työelämään astumista. Yliopisto-opiskelu puolestaan mielletään usein hyvin teoreettiseksi: luennoilla istumista, kirjoittamista, pohtimista ja loputonta tentteihin pänttäämistä. Miten käytännönläheinen opiskelu toteutetaan yliopistossa?

Suurin osa yliopistokeskuksessa tapahtuvasta opiskelusta on edelleen hyvin teoriapainotteista, kuten yliopisto-opetuksen on tarkoituskin olla. Kaikilla aloilla ei ole edes kovin helppo toteuttaa kursseja projektimuodossa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston yksikössä tällaisia projektikursseja on hyvin vähän. Toisaalta taas harjoittelu on usein pakollinen ja tarjoaa käytännönkokemusta kaikille opiskelijoille. Joissakin tapauksissa tällainen opiskelumuoto ei ole ylipäätään mahdollinen opintojen aikataulun ja muun työmäärän vuoksi. Myös liiallinen projektimäärä saattaa helposti väsyttää opiskelijat, joten on tärkeää pitää teorian ja käytännön osuus tasapainossa opintotarjontaa suunnitellessa.

Moniin yliopisto-opintoihin kuuluu pakollinen tai vaihtoehtoinen harjoittelujakso. Tämä jo itsessään tarjoaa suuren käytännön hyödyn. Lisäksi joihinkin kursseihin saattaa liittyä käytännön demo-osuus teoriaosuuden lisäksi. Monet yliopistot ja koulutusohjelmat ovat kuitenkin lähteneet kehittämään käytännönläheistä opiskelutarjontaansa entisestään joko itsenäisesti tai yhteistyössä erilaisten organisaatioiden kanssa.

Opetushenkilökunta näkee projektiluontoisen opiskelun hyödyllisenä monella tapaa. Opiskelijat itse ovat tietysti suurin ja tärkein hyötyjä opiskelijan näkökulmasta, mutta muiden saama hyöty saattaa usein motivoida opiskelijaa parempiin panostuksiin. Hyöty saattaa yltää hyvinkin pitkälle. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa on tällä hetkellä menossa opiskelijamarkkinointikurssi, jossa opiskelijat pyrkivät ohjaajien avulla kehittämään ja parantamaan koulutusohjelman markkinointia. Opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja käyttävät luovuuttaan, mutta tuloksena on jotain todellista, mitä voidaan hyödyntää jo nyt tai tulevaisuudessa.

Yliopistokeskuksessa pyöritellään tälläkin hetkellä erinäisiä projekteja, joissa opiskelijat ovat mukana. Projektintarjoajat hyödyntävät opiskelijoita, opiskelijat hyödyntävät projektintarjoajia. Kyseessä on hyvin toimiva yhteistyö ja molemminpuolinen hyöty, joka ulottuu välillä useampaankin osapuoleen. Opiskelija pääsee toteuttamaan ja tekemään asioita itse, kokeilemaan taitojaan luentosalien ulkopuolel-

pointti

Kuvitus: Lotta Nirkkonen

t i t k e j o r p haltuun!

Ulos luentosaleista –

Opiskelijoiden lisäksi hyötyjiä ovat mahdolliset yritykset, joiden kanssa tällaiset projektit voidaan järjestää yhteistyössä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun yksiköllä on keväällä 2013 kulttuuriyrittäjyyden verkkokurssi, johon yritykset voiva antaa erilaisia toimeksiantoja, joita opiskelijat puolestaan suorittavat. Tällöin opiskelijat saavat toteuttaa käytännössä asioita, joita yritykset pystyvät hyödyntämää omassa toiminnassaan. Myös muilla opintojaksoilla on helppo hyödyntää yhteistyötä yritysten kanssa. Yritykset saavat ulkopuolista apua, uusia näkökulmia ja joskus ideoita, joita eivät itse ole tulleet ajatelleeksi.

ramp Yksi tapa tehdä se:

He ovat lottopotti Satakunnan liikenteelle, VR:lle, Onnibussille kun aikataulut täsmäävät. He valitsevat kurssit kulkuvälineiden mukaan. He juoksevat läpi kaupungin istuakseen vielä toiset kaksi, kolme, viisi, kuusi tuntia. He yrittävät kulkea määrätietoisesti kohti päämäärää. He ovat ramppaajia.

Yritysten, koulutusohjelmien ja opiskelijoiden lisäksi hyödyn voivat saada myös projektien ulkopuoliset ihmiset. Erilaiset opiskelijoiden organisoimat tapahtumaprojektit ovat suhteellisen yleisiä. Niissä eniten hyötyvät ne, jotka osallistuvat tapahtumaan. Tällaisia tapahtumia järjestetään usein Aalto-yliopiston opiskelijoiden toimesta, ja esimerkiksi erilaisten näyttelyiden järjestäminen on tavallisesti osa opiskelijoiden opintoja. Yliopistokeskuksen opiskelijat ovat olleet mukana monien kulttuuritapahtumien järjestämisessä opiskeluiden puitteissa.

Teksti ja kuva: Hanna Lintula

Ramppaaja – miten sellaiseksi tullaan? 1. Asu kaukana Porista ja tule valituksi opiskelemaan Porissa

Opintoina suoritettavat projektit antavat opiskelijoille valmiuksia työelämään. Pelkän lukemisen ja kirjoittamisen sijaan opiskelija pääsee kokeilemaan asioita ja testaamaan taitojaan käytännössä, mikä on tärkeää opiskeluiden jälkeisen työelämän kannalta. Opiskelijat kertovat pitävänsä erilaisten projektien tuomasta vaihtelusta normaaliin opiskeluun. He pääsevät toteuttamaan asioita, jotka antavat eväitä opiskeluiden jälkeiseen työelämään. Käytännössä toteutetut asiat auttavat oppimaan paremmin ja tuovat esiin asioita, joita ei voi lukea kirjoista tai oppia luennoilta. Itse koettu on usein arvokkaampaa kuin luettu tai opetettu asia. Erilaiset käytännön tehtävät antavat opiskelijoille luvan käyttää luovuuttaan ja taitojaan paljon vapaammin kuin teoreettinen opiskelu.

Ramppaajien matkustusaika kodin ja Porin välillä vaihtelee noin kahdesta tunnista kuuteen suuntaansa. Ramppaajat ovat usein maisteriopiskelijoita, jotka hakevat opinnoilta uusia näkemyksiä työelämään. Mielenkiintoinen koulutusohjelma nyt vain sattuu olemaan Porissa, joten tähän täytyy sopeutua. 2. Tee kompromisseja Ramppaajan kurssivalintoihin vaikuttavat monet aikataulut: opetusohjelman ja joukkoliikenteen. Autolla kulkeminen lisää matkustusaikaa. Lisäksi matkustaminen maksaa. Ramppaajan suurin haaste onkin ramppaamisen minimointi.

Vaikka opiskelijoille tarkoitettuja projekteja on jo jonkin verran ja yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa harrastetaan, voisi kyseistä toimintaa lisätä entisestään. Yliopiston tehtävä on pääasiassa antaa tieteellistä koulutusta, tuottaa tieteellistä tutkimusta sekä tarjota luentoja ja seminaareja, mutta käytännönläheisen opiskelun merkitys on suuri opiskelijoiden kannalta. Kyseisen opetustavan ja yhteistyön hyödyn on huomannut vasta hyvin pieni osa yrityksistä ja organisaatioista, vaikka opiskelijoita pystyy hyödyntämään yllättävän monessa asiassa, ja monet opiskelijat ovat innostuneita sekä motivoituneita kokeilemaan asioita käytännössä. Yhteistyön ja projektimuotoisen opetustavan mahdollisuuksia voisi hyödyntää enenevissä määrin. Eri osapuolia pitäisi valistaa sen tuomista mahdollisuuksista.

”En voi valita kaikkia kiinnostavia kursseja, sillä matkustamiseen kuluva aika syö leijonan osan päivästä. Pitää pystyä arvioimaan, mitkä hommat jaksaa ja pystyy varmasti hoitamaan.” ”Esimerkiksi yhdeksältä alkavat kurssit eivät käy päinsä. Ensimmäinen juna on kymmeneltä Porissa.” ”En ole oikeastaan voinut valita syksyllä kovinkaan paljon ylimääräistä, saati sitten pakollista.” 3. Motivoidu Kun aikataulut ovat suhteellisen selvät, täytyy ramppaajan sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Matkustusaika pyritään käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Läppäri ja kirjat kulkevat mukana. Matkustaminen vie voimia, mutta antaa myös mahdollisuuden uuden havainnointiin.

Yksi Porin yliopistokeskuksen monista vahvuuksista on käytännönläheinen opiskelu. Miksi emme siis vahvistaisi jo olemassa olevia vahvuuksiamme?

pointti

ppaaminen ”Kyllä tähän on jo tavallaan tottunut, mutta jos viikossa joutuu käymään 4-5 kertaa Porissa, reissaamisen kyllä tuntee luissa ja ytimissä. Suurimman osan päivästä olen matkalla jompaan kumpaan suuntaan.”

”Teen huomioita ja opin uutta, mm. sen että onpa monta pientä hassunkurista paikkaa ja nímeä Lahden ja Riihimäen välillä.” 4. Aiheuta hämmennystä Porissa opiskeleminen saattaa vaikuttaa ramppaajan lähipiirissä omituiselta ratkaisulta. ”Monet mainitsevat ensiksi jazzit ja sen jälkeen ihmettelevät että mitä ihmettä teet siellä aivan toisella puolella Suomea?”

Ramppaajan raamatut. Joukkoliikenne saattaa karsia kurssivalintoja.

”

”Monet kyllä ihmettelevät kulkemista ja ovat tiedustelleet, miten homma käytännössä sujuu ja eikö olisi viisasta hankkia Porista asunto.” ”Valinta on omani ja itse en vaihtaisi pois. Perheenjäsen ilmoitti tosin, että olen aina junassa ja herätän hänetkin epämiellyttävän aikaisin lähtiessäni junaan.”

Pitää pystyä arvioimaan, mitkä hommat jaksaa ja pystyy varmasti hoitamaan

Professori: ”Rampatkaa vaan, älkää jääkö vain kotikaupunkeihinne!”

5. Ihmettele Poria Usein ramppaajan reitti kulkee suoraan asemalta yliopistokeskukseen ja takaisin, jolloin kaupunki jää vieraaksi. Ramppaaja saattaa kuitenkin yöpyä Porissa muutaman kerran kuukaudessa, jolloin aikaa jää kaupungin tutkimiseen.

Professori Jaakko Suominen kannattaa ramppaamista. Jos vaihtoehdoksi kuvitellaan maisteriopintojen suorittaminen vierailematta lainkaan Porissa, ovat kurssien arvosanat huonompia tai pahimmillaan mitään oppimista ei tapahdu. Kun organisointi ja motivaatio ovat kohdallaan, pärjäävät ramppaajat opinnoissaan hyvin.

”Opiskelijana olen koko syksyn opiskellut myös Poria. Tiedän ja ymmärränkin nyt paljon enemmän. Tosi hyvä sivutuote, jos vertaan siihen, että opiskelisin esim. Helsingissä.”

Kursseilla ramppaajien läsnäolo näkyy lähinnä saapuvan ja lähtevän joukkoliikenteen huomioinnilla, mutta myös keskusteluissa, joihin jo opiskelu-, työ- ja elämänkokemusta kerryttäneet ramppaajat tuovat monipuolisuutta. Ramppaamisen ansiosta sekä ramppaajat itse että Porissa asuvat opiskelijat saavat myös kuin puolivahingossa verkostoja ympäri Suomen. Ramppaajien määrä on parin viime vuoden aikana kasvanut etenkin maisteriopintoihin suoraan valittujen opiskelijoiden osalta.

6. Älä stressaa Ramppaaminen vie voimia, mutta hyvin suunniteltuna opiskelun koetaan kuitenkin antavan enemmän kuin ottavan. ”Olen ajatellut että tämä on yksi urakka muiden joukossa - joka nyt vain on otettava tällaisena - ja jos jaksan olla ahkera, sen nopeammin valmistun, ja sen nopeammin ramppaaminen loppuu.”

Jutun sitaatit ovat syksyllä 2012 ramppaamisen aloittaneita Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman maisteriopiskelijoita Mikkelistä, Toijalasta, Helsingistä ja Vantaalta.

”Mietin järkevän kautta ja otan oikeuden tehdä mielekkäitä ratkaisuja. En kuitenkaan koe menettäneeni enempää kuin vastaavasti olen tästä syksystä saanut.”

pointti

Validi Sekmentin sekatyöläinen Jyrki Laiho kertoo järjestämistään klubeista Saikulla.

Jani Grönman

Räjäyttäjät

Validia Klubbailua Wilhelmina Sederholm

Mikä Validi Sekmentti?

Keskitalo, Saijaa Saijaa & Mama Longhorn,Noora Tommila & Ilona Jokinen & Nikolai Blad, Faarao Pirttikangas & Säynävä, Janne Westerlund & Seremonia & Ville Leinonen, Räjäyttäjät & Eugon Paskat jne. jne.

Validi Sekmentti on elävämmän musiikin klubi, joka tarjoaa kiinnostavia artisteja ja bändejä Suomesta ja ulkomailta, huokealla lipunhinnalla ja miellyttävässä miljöössä. Sillä on reilut kolmekymmentä klubia takana vajaan kahden vuoden aikana. Uutuutena on myös festivaalimuotoinen versio kaksipäiväisenä tapahtumana sekä Validit levymessut.

Jos saisit ihan kenet vain (elävän tai kuolleen esiintyjän) esiintymään klubilla, kenet ottaisit? Miksi? Pitkään fanittamani ykkössuosikkini Radiopuhelimet toteutuu 25.1.2013 Bändi on kovimpia ja ainutkertaisimpia mitä maastamme löytyy, kansainvälisestikin tunnustettu oululaisen räyhärokin sanansaattaja.

Mistä idea klubin järjestämiseen? Minusta tuntui, ettei vaihtoehtoisia suosikkibändejä tuoda riittävästi keikalle Poriin. Myös laadukkaille paikallisille esiintyjille haluttiin tarjota enemmän keikkoja.

Haastavinta klubin järjestämisessä? Yleisön paikalle houkutteleminen, joka kerta. Laadukkain ohjelmakaan ei aina riitä.

Mieleenpainuvin esitys Validissa?

Kysymys, johon haluaisit vastata & vastaus:

10.2.2012 Eevil Stöö/DJ Kridlokk/Koksu Koo, jolloin ug-räppärit möivät Saikun kahteen kertaan loppuun yhden illan aikana. Muita huippuja ovat olleet mm. Mirel Wagner & Joose

Parasta musiikkia aamuiseen kahvihetkeen ? Täysi hiljaisuus.

Jyrki – file fact:

Eevil Stöö/DJ Kridlokk/Koksu Koo

jouni parkku

Ammatti: Tuottaja/Levymoguli/ DJ/Muusikko Motto: Hartiavoimin ja pullapalkalla Bändi, jolla hurmaisin naisen: Ville Leinonen Bändi, jolla hurmaisin anoppikokelaan: Ville Leinonen Biisivinkki DJ-keikoille: Pet Shop Boys - Love etc.

Minustako klubin / tapahtuman / kerhon järjestäjäksi?

Räjäyttäjät

Jani Grönman

ABC

näin järjestät tilaisuuden Saikulla • Ota ajoissa yhteyttä: info@opiskelijatalo.fi. • Kehitä idea ja päätä päivämäärä: Opiskelijatalo-yhdistys & henkilökunta auttavat markkinoinnissa. • Yksityishenkilökin voi järjestää: Saikulta saat järjestysapua, ja mm. ilmaiset PA-kamat. • Pienikin idea / tapahtuma riittää: yleisö on laaja, ei kaiken tarvitse aina palvella suurta yleisöä.

Saijaa Saijaa

Jani Grönman

Aloitteellisu

Aikajana kuvaa eri vaiheita Antinkadulla vakaavasti seivovan Opiskelijatalo Saikun syntyhistoriassa. Opiskelijataloa hallinnoi Porin Opiskelijataloyhdistys, johon kuuluvat Porin Yliopistokeskuksen Ylioppilasyhdistys Pointer ry, Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKO sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Porin yksikön opiskelijajärjestö Podia ry.

”Talo meille, rauha teille!” Sym 15. bo miel linen op 10.2008 : enos iskel ij o opis itus, sek atalon v kelij atalo ä kanna altaus ja n n pu oles ottoja ta.

Teksti: Wilhelmina Sederholm Kuvitus: Lotta Nirkkonen

Alkuvuosi 2008: Hanke ei ota tuulta alleen, opiskelija-aktiivit päättävät toimia. Selvitystyö valmistuu, talo koetaan tarpeelliseksi ja sen halutaan palvelevan kaikkia alueen korkeakouluopiskelijoita.

007 2 20 06

Ajatus opiskelijatalosta syntyy opiskelija-aktiivien keskuudessa.

i julk Idea ngin u p kau taan. n suu

20 0

5 Kaupungin tilaama esiselvitystyö opiskelijatalon tarpeesta aloitetaan.

pointti

Huhtikuu 2009: Opiskelijatalon paikaksi varmistuu Antinkatu 7. Hankkeelle myönnetään EU-osarahotteista tukea.

! ! Lokakuu 2008: Paljon medianäkyvyyttä, opiskelijatalosta tulee kunnallisvaalien puhutuin keskustelunaihe. Eri kiinteistöjän sopivuudesta opiskelijataloksi keskustellaan.

uudella kaupungin ytimeen

Helmikuu 2010: Opiskelijataloyhdistys perustetaan. Jäseneksi opiskelija-aktiiveja kaikista alueen korkeakouluista.

Alkukevät 2011: Saunatiloja käytetään ahkerasti.

Alkuvuosi 2010: Opiskelijat saavat omat avaimet tilaan.

10 0 2

0 0 2

Syksy 2009: Entisen työterveysaseman peruskorjaus kohti opiskelijaloa alkaa. Seiniä kaadetaan, sauna rakennetaan, tiloille tehdään täysi uudistus.

Loppusyksy 2009: Toiminnanjohtaja aloittaa toimessaan.

”Negatiivinen yleisönosasto keskustelu on leimannut opiskelijatalohanketta läpi sen lyhyen historian. Opiskelijat ovat kuitenkin näyttäneet talon tarpeen ja hyödyn kaupungille ja ennen kaikkea itselleen.”

1 201 Huhtikuu 2011: Kahvilan pyörittäjä Jussi Tusa avaa Saikun ravintolan: Kantiinin. Anniskeluoikeudet saadaan päivää ennen avajaisia.

Syksy / talvi 2010 – 2011: Opiskelija-aktiivit maalaavat, remppaavat ja kunnostavat tiloja varsinaista käyttöä varten. Opiskelijatalo saa nimen Saikku, kunnioittaen vanhoja käyttötarkoituksiaan, apteekkia ja työterveysasemaa.

2012: Toiminta on vakinaistettu, talolla on järjestään säännöllisesti mm. taidenäyttelyitä, klubeja, peli-iltoja, kokouksia ja sauna-iltoja. Rahoitus on taattu vuoden 2013 loppuun asti.

Huhtikuu 2010: Tilat luovutetaan virallisesti opiskelijoiden käyttöön, Porin kaupungin rahoittama remontti valmistuu vapuksi. Ovet avataan ensimmäistä kertaa kaikille opiskelijoille.

20. 4. 2011: Viralliset ajavaiset. Bändejä, taikuri, kunnianosoituksia ja kuohuvaa. Talvi 2011: Lounaat saavuttavat suuren suosion. Opiskelijajärjestöt alkavat maksaa vuokraa toiminnan tukemiseksi.

Jutussa on käytetty lähteenä opiskelijatalosta kirjoitettuja lehtijuttuja lähinnä Satakunnan Kansassa, sekä muissa paikaillisissa lehdissä.

pointti

KAKSIPII K A S

Teksti: Jani Wahlman Kuvat: Otso Kääriäinen

Pointti lähti asiaa selvittääkseen tutkimusmatkalle Nordic Business Forum -tapahtumaan, jossa paikalla esiintyi monia kasvuteeman parissa työskenteleviä. Päätähdeksi oli kutsuttu Virginin perustaja Sir Richard Branson.

Vahvimpia kommentteja kasvun puolesta tapahtumassa esitti EK:n johtaja Leena Mörttinen: - Degrowth ei ole vaihtoehto. Pitää uskaltaa alkaa tekemään asioita, jotka tuovat kasvua. Omaan napaan tuijottelu ei käy. St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen nosti esiin laajemman näkökulman leppoistamiskeskusteluun: - Jos kaikki alkavat downshiftata, tämä homma ei pyöri. Työssä käydään myös muista syistä kuin hankkimassa itselle palkkaa. Tähän keskusteluun pitäisi tulla asennemuutos.

Kasvu nähdään hyvinvointimme elinehtona. Voimakkaimmin termi lienee tuttu yriSatysmaailmasta, jossa kasvuyritykset malla, ovat tämän ja huomisen päivän kun kasvu sana. Talouskasvu nähdään nähdään elinevälttämättömyytenä, htona, toisissa näkemyksissä kyseenalaistetaan jotta hyvinvointivalihmisten polttaminen loppuun tiotamme voitaija hyödyntäminen vain kasvavien si pitää yllä. koneistojen osina. Jatkuva kasvuun pyrkiminen aiheuttaa ylitöitä ja nostaa työntekijöiden stressiä. Tämä lisää sairauspoissaoloja ja vähentää työn tuottavuutta, jolloin kasvuun näin tähtäävät päättäjät saattavatkin lähinnä kaivaa kuoppaa.

”Se on kaunis ajatus, jota kannattaa mielellään. Tekisimme työtä vähemmän, luopuisimme krääsästä ja nauttisimme enemmän elämästä. Pelastaisimme maapallon ja voisimme paremmin.”, kirjoittaa puolestaan Kelan tutkimusprofessori

DEGROWTH? Talouslasku, kasvun purku. Liike, joka kannattaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä sekä puhuu ympäristöajattelun puolesta. Juuret 1800-luvun teollistumisen vastaisissa liikkeissä.

Esa Saarinen

Hans Rosling

PPUINEN V U

Ä RI

N MA

O at:

KÄ

ai-

nakaan helposti. Itse arvelen, A IW N että maltillinen kasvu on A i: J Kasvun tie on kuitenkin kaksipiippuinen jutt s mahdollista tulevaisuudessa k Te tu. Joillekin se on selviö, mutta toisessa ilman luonnonvarojen ylikulutuäärilaidassa saadaan allergioita alituiHeik- sta teknologisten innovaatioiden avulla. sesta kasvun puhumisesta. Ilmiöt ki Hi- Kasvu on mahdollista ilman luonnonilamo lep- varojen tuhlausta mikäli se suuntautuu nimeltä degrowth ja downpoistamisesta (HS palvelualoille ja immateriaaliseen tuoshifting keikkuvat uutitantoon, toteaa Hiilamo. 27.6.2012). sotsikoissa ja monen

yritysmaailman edustajan paheksunnan kohteena.

Asian tiimoilta esiin nousee monta askarruttavaa kysymystä, jotka kaipaavat asiantuntijanäkökulmaa arvailujen sijaan. Pointti otti asian tiimoilta yhteyttä professori Hiilamoon. Ensimmäisenä aiheesta mieleen nousee, voisiko kasvun ja degrowthin ajatuksia sovittaa jotenkin yhteen; eikö kasvua voida tavoitella luonnonvaroja ja ihmisten terveyttä uhkaamatta?

Peter Vesterbacka

- Asiantuntijoiden mukaan ongelmana on se, ettei talouskasvun kytkeminen irti ehtyvien luonnonvarojen ylikulutuksesta ole mahdollista, ainakaan vielä tai

Entä miten sitten kasvun puolestapuhujille perustellaan järkevästi degrowth tai äärimmäisille leppoistajille kasvun ja työnteon merkitys? - Leppoistamisessa kyse on preferensseistä eli vapaa-aikaa ja maltillista kulutusta arvostetaan enemmän kuin työntekoa ja suurempaa kulutusta. Ilmiö liittyy tuottavuuden kasvuun ja vaurastumiseen: on mahdollista valita pienemmät tulot ja leppoisampi elämä ilman että elämän laatu kärsii, itse asiassa sen oletetaan parantuvan. Asiantuntijana jutussa: Heikki Hiilamo tutkimusprofessori, Kansaneläkelaitos

DOWNSHIFTING? Leppoistaminen. Aatesuuntaus ja elämänasenne, jossa pyritään saavuttamaan vähemmillä tuloilla mielekkäämpi elintaso. Juuret Yhdysvalloissa 80-luvun nuorisosukupolvissa.

Sir Richard Branson

KINOKE Elokuvan elvyttäjä

“Kinokellari on pitänyt vakaan suosionsa 2010 -luvulle saakka”

Kinokellari on Porin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen järjestämää elokuvatoimintaa, joka on täydentänyt kuntalaisten elokuvatarjontaa kaupallisen elokuvan ohella jo vuosikymmeniä. Laadukkaita ja monipuolisia elokuvia esittävä Kinokellari syntyi elokuvan nousujohteiseen ilmapiiriin, kun 1970 -luvun loppupuolella kuntien elokuvatoimintaa lähdettiin mm. Suomen Elokuvasäätiön taholta tukemaan. Tästä myönteisestä ilmapiiristä sekä porilaisen elokuvakerhon aktiivien toiminnasta syntyi Poriin kulttuuritoimen avulla Kinokellari. Toiminnalla on haluttu täydentää kaupallisen elokuvien kapeahkoa linjaa, ja olennaisena tekijänä on ollut myös kaikkien kuntalaisten saavutettavuus elokuvien pariin. Profiloituminen laadukkaiden, toisinaan teemoiltaan haasteellisten, elokuvien esittäjänä Kinokellari on pitänyt vakaan suosionsa 2010 -luvulle saakka. Lauantaiset elokuvamatineat tavoittavatkin viikoittain arviolta 80 kävijää, kaupungin kulttuuriassistentti Helvi Selesmaa kertoo. 35. toimintavuosi on tarjonnut niin eurooppalaisia laatudraamoja, kantaaottavia dokumentteja kuin animaationkin.

Ohjelmisto Kinokellarin toimintaa hoitava ja ohjelman laatija Selesmaa seuraa aktiivisesti eurooppalaisia elokuvafestivaaleja sekä

alan lehtiä, joiden pohjalta hän luo näkemyksensä elokuvaehdotuksista. Ohjelmistoehdotuksen hyväksyy Porin kaupungin kulttuurilautakunta. – ”Elokuvat on ennalta katsottuja, ja laadukkaiksi todettuja. Kuntalaiset kertovat toisinaan toiveita elokuvista, mutta rajallisen budjetin ja supistuneen elokuvalevityksen takia kompromisseja on tehtävä”. Kellarin tavoitteena on tuoda Poriin ensi-iltoja, mutta toisinaan esitetään myös laadukkaita uusintoja. – ”Toisinaan elokuva-ala tai aika näyttää tuovan markkinoille enemmän draamoja, toisinaan taas dokumentteja. Seuraamme kansainvälisiä buumeja”, Selesmaa kertoo. Suoranaista teemaa syksyisin ja keväisin näytettävissä Kinokellari-esityksissä ei ole, mikä johtuu yhtäältä laajan yleisön huomioonottamisesta ja toisaalta elokuvien saatavuudesta. Suomalaisilta elokuvafestivaaleilta ei lähivuosina ole tullut elokuvia laajempiin ensi-iltoihin, vaan elokuvat kuuluvat vain itse festivaalien, kuten Rakkautta ja Anarkiaa sekä Espoo Cinén omaan ohjelmistoon, eivätkä tule muualle levitykseen. Tästäkin syystä Kinokellari on alueellisesti tärkeä toimija; vaikkei festivaalien ohjelmistoa voidakaan näyttää, tuodaan suuren yleisön eteen hieman vaihtoehtoisempiakin elokuvia.

Kulttuuriasiankeskus järjestää myös elokuvaesityksiä lapsille kaupungin lähiöissä sekä esityksiä vanhuksille ja eritysryhmille toimintakeskuksissa

pointti

E LL A R I

Teksti: Wilhelmina Sederholm

“Valitut elokuvat on ennalta katsottuja, ja laadukkaiksi todettuja”

Kellarista yläkertaan Nimi Kinokellari juontaa toiminnan alkutaipaleille, työväenopiston alakerrassa sijaitsevaan auditorioon, jossa ensimmäiset esitykset pääsivät parrasvaloihin. Nostalgian sävel puheessaan Selesmaa kertoo edellisten tilojen autenttisuudesta; – ”Auditoriosta toiminta siirtyi Visa Mäkisen johdolla Antinkadulle, nykyisin purettuun puutaloon, Maximiin, ja sieltä nykyisin baarina toimivan Kinon kautta nykyisille sijoilleen Promenadiin.

Finnkino on suhtautunut myönteisesti Kinokellarin tuottamaan ei-kaupalliseen tarjontaan. Selesmaa kertoo, että Kinokellarissa käy jopa enemmän ihmisiä kuin Finnkinon omissa, vaihtoehtoisimmissa näytöksissä, mikä saattaa osittain johtua Kinokellarin saavuttamasta omaleimaisten ja laadukkaiden elokuvien esittäjän leimasta. Toiminta mielletään parhaimmillaan kulttuuritapahtumaksi ja yhteisölliseksi toiminnaksi. Kävijöitä on parhaimmillaan kolmessa sukupolvessa.

Elokuvateatteri – Digitaalinen murros elokuvakulttuurin haastajana Perinteisen elokuva-nautinnon uhkana näyttää olevan lisääntyvä digitalisoituminen, joka haastaa pienten teattereiden toimintakyvyn ja lisää teatterissa koetun elokuvakokemuksen hintaa. Toki DVD-elokuvien lisääntyminen tuo myös klassikoita ja perinteisempiä elokuvia suuren yleisön tietoisuuteen, mutta huoli elokuvakulttuurin leviämisestä on alan ihmisten keskuudessa suuri. Digitalisoituminen saattaa tuottaa uusia visuaalisia mahdollisuuksia, mutta syö samalla autenttista kokemusta ja elokuvan formaattia taidemuotona. Peter Von Bagh puhuu Filmihullun pääkirjoituksessa, että todelliseen elokuvakulttuuriin voidaan palata vain juurista käsin. Ratkaisuksi hän tarjoaa mm. oikeita elokuvia esittävien elokuvakerhojen verkostoa, jollainen oli 1950-luvun elokuvakulttuurin nousun sydämessä, aivan kuten Porissakin, ja joka nyt alkaa olla mahdotonta. Von Bagh myös peräänkuuluttaa ainutlaatuisuuden korostamista myös opetuksessa ja Ylellä. Aalto yliopiston opiskelijat Porissa ovat valjastaneet Puuvillassa sijaitsevan Kuppilan satunnaiseksi elokuvakatsomoksi. Elokuvan arvostus ei siis varmaankaan ole häviämässä, mutta se saattaa saada uusia muotoja elokuvakerhojen synnyttämän uuden buumin myötä.

Lisätietoa ja ohjelmisto: www.pori.fi/kulttuuri/kinokellari Liput 4 €

Lähteet: Filmihullu 1/2007 & Filmihullu 1/2011

Kulttuuriasiankeskuksen ylläpitämän Kinokellarin seuraavat matineat jatkuvat keväällä, seuraa ilmoittelua: www.pori.fi/kinokellari. Liput 4 €.

pointti

S A T L U

Futsalin nimi tulee portugalin kielen termistä fútebol de salão, joka taas tarkoittaa salijalkapalloa

Teksti ja kuvat: Laura Nyyssölä

On vuosi 2009. Ensimmäisen vuoden kauppakorkeakoulun opiskelija, Mostafa ’Mosse’ Modabberian, on asettautunut hyvin Poriin, saanut paljon uusia ystäviä ja suorittanut ensimmäiset yliopistotasoiset opintonsa hyväksytysti läpi, mutta jotain viikoittaisista rutiineista tuntuu silti puuttuvan.

- Yliopistojoukkueemme toiminta ei periaatteessa eroa mitenkään seurajoukkueiden toiminnasta. Kaikki riippuu pelkästään tasosta millä haluaa vetää, tosissaan kilpaa vai ei, Mosse kertoo. FC Jazz Universityn treeneissä ja peleissä tärkeintä on pitää hauskaa ja pelata hyvää futsalia yhdessä. - Vaikka joukkueen kanssa on aina hauskaa, tavoitteena on myös menestyä. Peleissä ei vedetä läskiksi ja treeneissäkin on aina meninkiä, selventää sekä joukkueen pelaajana että valmentajana toimiva Mosse. Futsal-sarjan lisäksi FC Jazz University on osallistunut kaksi kertaa opiskelijoiden välisiin SM-kisoihin ja samat kisat kuuluvat myös tämän kauden tavoitteisiin.

Joukkue treenaa kerran viikossa ja parhaillaan käynnissä olevaan kauteen mahtuu noin 12 peliä. Treeneihin pääsee aina mukaan, mutta pelipaikoista on taisteltava. Joukkueessa pelaaminen on täysin ilmaista, vain oma lisenssi on hoidettava itse. Mosse haluaa kiittää joukkueen tukijoita: - Suuri kiitos joukkueen toiminnan mahdollistamisesta kuuluu etenkin Pointerille, Harri Peltoniemelle sekä uskollisille faneille. Meillä on peleissä 5-10 fania aina paikalla, mutta kaikki uudet fanit ovat ehdottomasti tervetulleita kannustamaan! Otteluohjelma: www.ucpori.fi/otteluohjelma Lisätietoa: joukkueenjohtaja Mostafa Modabberian, mostafa.modabberian utu.fi

Nuoruutensa jalkapalloa harrastanut Mosse kaipaa urheilun sykettä ja joukkueen mukana tuomaa yhdessä tekemisen meininkiä. Lyhyen kartoittamisen jälkeen luokkakavereista löytyy muitakin jalkapallointoilijoita ja pian noin 10 hengen opiskelijaporukka päättää perustaa yliopistokeskuksen ensimmäisen oman futsaljoukkueen: FC Jazz Universityn. On vuosi 2012. Mossen alunperin kokoaman joukkueen perusrinki on yhä kasassa, uusia opiskelijoita on liittynyt mukaan joukkueeseen ja pelejä pelataan futsalin Satakunnan alueen 3. divisioonassa tasaiseen tahtiin.

Mostafa Modabberian toivottaa kaikki tervetulleiksi FC Jazz Universityn peleihin. Taustalla joukkueen yksi kantavista voimista, Jussi Leinonen, analysoi loppunutta pelia kahden fanin kanssa.

n ö t y v ä H maailma Aleksi Norman

Työnhaussa ”aktiivisuus” on tätä nykyä jo kulunut fraasi, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minulle ”aktiivisuus” tarkoitti pitkään omiin opintoihin liittyvää toimintaa ja työnhakulomakkeiden tehokasta postittelua.

päivänä lähes kaksi tuhatta Facebook-käyttäjää tykkäsi Jussilan Facebook-sivusta.

Ainejärjestötoimintaan osallistumalla ymmärsin pitäväni ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Luonteestani huolimatta ajattelin ”aktiivisuuden” olevan lähinnä toimeliaisuutta.

Oliko häveliäisyyden sääntöjen mukaista Saagimilta kommentoida Poria kolme kymmentä vuotta vanhan perusteella? Ei, mutta se toi hänelle paljon julkisuutta. Oliko häveliästä perustaa Facebook-ryhmä todistamaan, että Pori on oikeasti kaunis? Ei, mutta ihmiset pitivät sivusta silti.

Mu Pori o kaunis -ideatunnin jälkeen aloin miettimään häveliäisyyden luonnetta.

Pelkän toimeliaisuuden avulla, ilman aikaisempaa työkokemusta, on kuitenkin vaikeaa keksiä. Minua vaivasi häveliäisyys.

Oliko häveliästä minulta mennä valokuvaajille suunnattuun kokoukseen. Menin silti. Häveliäisyys ei ole minua auttanut, mutta nettisivuprojekti on auttanut minua verkostoitumaan Porin alueen mainostoimistoihin ja muuttunut jo sivutyöksi.

Sitten satuin huomaamaan Mu Pori o kaunis -ideatunnin Facebookissa. Päädyin lähinnä uteliaisuudesta mukaan ideoimaan projektin jatkoa. Olin liittynyt Facebooktykkääjäksi vain muutamaa päivää aikaisemmin.

Kun pyydetään aktiivisuutta, kyse on paitsi toimeliaisuudesta myös hävyttömyydestä. Siitä samasta hävyttömyydestä, jota sinulle soittavalta puhelinmyyjältä löytyy vaikka muille jakaa.

Satakunnan Kansan tiloissa paikalla oli toimittajia, yrittäjiä ja harrastusvalokuvaajia. Kokouksen aluksi Mu Pori o kaunis Facebook-sivun perustaja Taru Jussila selitti kokouksen taustan. Jussilan päässä oli pyörinyt ajatus Poria esittelevästä kuvasivustosta jo pidemmän aikaa. Kahta viikkoa ennen kokousta Anu Saagim oli haukkunut Porin rumaksi kaupungiksi, jota hän ei voi kestää.

Ainakin itse olen oppinut pitämään hävyttömistä ihmisistä. Hävyttömyys ei nimittäin ole vain kaupparatsun leipätyö, vaan sairaudesta kärsivät myös poliitikot, toimittajat, ay-aktiivit ja kaiken maailman johtajat. On siis tuskin yllättävää, että suhtautumismuutos ”aktiivisuuteen” on johtanut myös moniin muihin työprojekteihin ja kiinnostaviin kokemuksiin.

– Se näytti niin hirveältä se kaupunki, että mä sain semmoisen shokin, että mä halusin heti takaisin Neuvostoliittoon. Vaikka mut olis laitettu Neuvostoliitossa heti vankilaan tai mitä vaan, Saagim kommentoi Radio Rockin haastattelussa. Saagim oli muuttanut Poriin 1980-luvulla päästäkseen pois Virosta.

Saagimia sopiikin onnitella juuri hävyttömyydestä. Kunpa vielä oikeat porilaiset saisivat rohkeutta sekaantua asioihin, joihin heidän ei oikeastaan kuuluisi sekaantua. ”Aktiivisuuden” tulisi nimittäin tarkoittaa pelkän toimeliaisuuden lisäksi rohkeutta mennä paikan päälle yksin ja kutsumatta, pistää itsensä likoon, auttaa pyyteettömästi ja kantaa vastuuta yhteisistä hankkeista. Voisin jopa sanoa, että hävyttömäksi oppiminen on osa aikuistumista.

Juuri Saagimin lausunnot olivat antaneet Jussilalle tarpeellisen kimmokkeen kuvasivun luomiseen Facebookiin. Sivu julkaistiin 16. syyskuuta 2012. Kuvasivuston suosio yllätti myös Jussilan itsensä. Sivun julkaisu-

pointti

SIKLU S N U B R B

Kuva: Laura Nyyssölä

OPISKELIJATALO SAIKULLA

RUOKAA ~ JUOMAA ~ MUSIIKKIA ~ IHMISIÄ seuraa ilmoittelua seuraavasta tapahtumasta

pointti