Logon 215

logistiikan toimihenkilĂśiden ammattilehti

KESĂ„

kaikille

2/2015

2 2 / 2 0 1 5 Kesä kaikille

Julkaisija: Logistiikan toimihenkilöt ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 09-613 231 Telefax 020 1130 201 Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n jäsen Päätoimittaja: Marko Nurmi Toimitusneuvosto: Marko Nurmi Jaana Ahokainen Kai Holm Anne Kivelä Karo-Petteri Kuusisto Seppo Virtanen Leena Wickström Yhteystiedot: Marko Nurmi, pj. 050 5602 650 Karo-Petteri Kuusisto, toiminnanjohtaja 040 8342 473 Ilmestyminen ja levikki: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Levikki noin 5000 kpl 26. vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset: Lehti lähetetään veloituksetta Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille ilman eri tilausta Taitto: Aallonmurtaja Ky Jaakko Siika-aho Haarajoentie 75, 66500 Vähäkyrö puh. 0400 704 392 sähköposti: r.planeetta@pp.inet.fi www.aallonmurtaja.fi ISSN 1797-6332 Painopaikka: KTMP, Mustasaari Seuraava lehti ilmestyy 2.10.2015

Logistiikan toimihenkilöiden hallitus ja varajäsenet 2014 Marko Nurmi, puheenjohtaja marko.nurmi(at)erto.fi

Jaana Ahokainen, varapj. parjaana(at)gmail.com

Hallituksen varsinaiset jäsenet Seppo Virtanen, sihteeri seppo.virtanen(at)dhl.com

Hallituksen varajäsenet marketta Währn marketta.wahrn(at)dhl.com

Säde Honkaheimo sade.honkaheimo(at)freja.fi

Marja-Liisa Nurminen

Päivi Tyrvänen paivi.tyrvanen(at)dhl.com

Anne Laine anne.laine(at)dhl.com

marja-liisa.nurminen(at)dbschenker.com

Marjatta Saalokari marjatta.saalokari(at)gmail.com

Auli Porokka aporokka(at)agilitylogistics.com

Kerstin Tuomela

Gunn-Britt Krogars-Ouaquif

Barbro Eriksson barbro.eriksson(at)tallinksilja.com

Kaarlo Merilaita kaarlo.merilaita(at)gmail.com

kerstin.tuomela(at)fi.geodiswilson.com gunn-britt.krogars-ouaquif(at)erto.fi

Väinö Alho vaino.alho(at)me.com

Kai Holm kai.holm(at)dachser.com

Anne Kivelä anne.kivela(at)erto.fi

Sirpa Lammi sirpa.lammi1(at)gmail.com

Ritva Väyrynen ritva.vayrynen(at)erto.fi

Maria Kivelä maria.kivela(at)erto.fi

Pekka Kortelainen kpo.kortelainen(at)luukku.com

Hannu Virkkula hannu.virkkula(at)pp1.inet.fi

Tuula Parviainen tuula.parviainen(at)kabus.fi

Tarja Luostarinen tarja.luostarinen(at)gmail.com

Sähköposti: marko.nurmi@erto.fi

Tässä lehdessä 4

Kesäloma-autoilua

8

5

Autoilu Virossa

6

Hämeenlinnan kevätkokous ja perhetapahtuma suosiossa

9 TYKAn jatkoneuvotteluista päätettävä kesäkuun puoliväliin mennessä

7

ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen: Vuoden 2016 palkankorotukset

7

Hämeenlinnassa Hämeen linnassa

9

Himos - kuin omalle mökille menisi

Älä ota kesäkissaa

10 Juhannus kaikilla 11

Varapuheenjohtajalta: Kesäloma täyttää 93 vuotta

3 2/2015

pääkirjoitus

työnjohtotutkinto

Auto- ja kuljetusalalle Jo useampi vuosi sitten havaittiin, ettei auto- tai kuljetusalalla ole sopivaa koulutustasoa, joka sopisi aloilla työskenteleville työnjohtajille tai ajojärjestelijöille.

Aikaisempi muutos, jossa tiputettiin teknikkotaso pois ja siirryttiin suoraan insinööritasolle, ei ollut toimiva. Ongelmaksi muodostui se, että insinööreiksi valmistuneet eivät kokeneet olevansa koulutusta vastaavissa tehtävissä, kun he työskentelivät esimerkiksi korjaamon työnjohtajina tai kuljetusliikkeen ajojärjestelijöinä. Insinöörikoulutus ei myöskään ollut koulutusmuotona sopiva niille, jotka omalla työpanoksellaan nousivat työntekijästä esimiesasemaan.

Alojen järjestöt tekivät työtä se eteen, että aloille saataisiin teknikkokoulutusta vastaava tutkinto, jossa molempiin ongelmakohtiin pystyttiin vastaamaan. Aluksi saatiin luotua auto- ja kuljetusalojen työnjohtokoulutuskokeilu, jonka seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö vakiinnutti koulutuskokeilun lisäämällä sen tutkintorakenteeseen 1.10.2014 lukien. Tämän jälkeen auto- ja kuljetusalan työnjohdon ammattitutkinnon perusteet laadittiin hyvässä yhteistyössä alojen järjestöjen ja eri koulujen asiantuntijoiden kesken.

Tällä hetkellä ammattitutkinnon perusteet ovat kommentointikierroksen jälkeen opetushallituksen käsittelyssä. Tarkoituksena on, että tutkinto tulisi voimaan 1.8.2015.

Omistajien aikakausi jatkuu edelleen – vastuun kantaa suomalainen

Suomen taloustilanne pakottaa palkansaajan kiristämään vyötä entisestään, mediassa esitetyt talousluvut ovat tosia ja niiden korjaamiseksi on kaikkien tehtävä työtä, jotta tuttua suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa saadaan ylläpidettyä. Yli 10 prosentin työttömyys on kovaakin kovempaa myrkkyä yhtälailla valtion kuin yksityisen henkilönkin taloustoiveille.

Tilanteen korjausliikkeistä aiheutuneet säästöt tai lisätuotot niin yrityksille kuin valtiollekin tulee ohjata suomalaisiin investointeihin, jotka lisäävät työllisyyttä – ei omistajien tileille. Edellisen hallituksen työnantajille antama miljardiluokan lahja yhteisöveron alennuksena ei ole vaikuttanut työpaikkojen syntyyn, vaan valitettavasti vapautuneet varat siirrettiin yritysten taseisiin, optioihin ja osinkoihin.

Useamman vuoden ajan myös Euroopan keskuspankki on syytänyt hurjaa tahtia rahaa markkinoille siinä toivossa, että yritykset alkaisivat investoida ja talouden koneisto lähtisi liikkeelle. Myös nämäkin sadat miljardit ovat valuneet kohonneiden osakekurssien ja osinkojen kautta omistajien tilien täytteeksi. Hallitusneuvottelijan aloitteesta käynnistettiin yhteiskuntasopimusneuvottelut, jossa tavoitteena oli aloittaa työ työn pelastamiseksi Suomessa. Vielä tässäkin tilanteessa työnantajalinnake EK vaati palkansaajan venymistä, nyt sadan tunnin edestä, huhhuh. Kai työnantajien ja omistajien tulisi kantaa osa vastuusta? Mutta ei kun ei.

Valitettavasti yritysten vastuunkannon aika loppui siihen kun ulkomaiset sijoittajat tulivat mukaan kuvioihin, veroparatiisissa oleskelevaa suursijoittajaa kiinnostaa cocktail-lasin oikea muoto enemmän kuin Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. EK onkin kehunut saavuttaneensa viimeisen viiden vuoden aikana yli 90 prosenttia tavoitteistaan, nyt uuden hallituksen avustamana päästään yli tavoitteiden. Olen hallitusohjelmasta yrittänyt etsiä sitä kohtaa, jossa yrityksien vastuuta kasvatettaisiin hallituksen toimesta. Kansalainen kantaa riskit ja vastuun, ei yritykset. Kaikkien leikkauksien jälkeen mistä yleensäkään valtio pystyy päättämään, pakotetaan työväestö neuvottelemaan viisi % heikommista eduista yhteiskuntasopimuksen nimellä, jottei esimerkiksi lapsilisiä rokotettaisi enemmän.

Palkansaajaliike lähtee siis neuvotteluihin sopimaan siitä, otetaanko rahat oikeasta vai vasemmasta kädestä, työnantajan tullessa neuvotteluihin ilman painostusta, katsomaan kuinka paljon on saatavilla ja mitä vielä kehtaisi pyytää. Kysymyksessä ei siis tule olemaan mikään aito neuvottelu, vaan yritysten ohjauksessa olevan hallituksen esitys, joka on rakennettu niin hyvin, ettei palkansaaja voi kuin valita huonoista vaihtoehdoista.

Tuntuu suorastaan uskomattomalta, miten olemme päästäneet Suomen tilanteeseen, jossa poliittiseen päättäjään voidaan näin vahvasti vaikuttaa, itse kun olen aina pitänyt suomalaista keskivertoa rehdimpänä maailman kansalaisena. Kyllä suomalainen joustaa tarvittaessa, jotta heikommallakin on mahdollisuus pärjätä. Mutta pakotettuna joustamaan, jotta yritys saa jaettua lisää osinkotuottoja, on täysin mahdotonta hyväksyä.

Marko Nurmi, puheenjohtaja

4 2 / 2 0 1 5 Kesä kaikille

Kesäloma-autoilua Moni perhe lähtee lomanviettoon tänäkin kesänä omalla autolla. Matkan valmisteluihin kannattaa muistaa listata muutama ekologisuuteen, turvallisuuteen ja taloudellisuuteen liittyvä seikka.

Renkaiden osalta tärkeintä on tarkistaa, että ilmanpaineet vastaavat auton kuormitusta. Liian pienillä paineilla rengas lämpenee, jolloin se joustaa ja muokkaantuu liikaa tietä vasten. Tällöin vierintävastus kasvaa, ajamiseen vaaditaan lisää tehoa ja polttoainetta kuluu enemmän. Puhumattakaan siitä, että rengas kuluu nopeammin, sanovat rengasalan ammattilaiset.

Nokian Renkaat Oy:n asiakaspalvelu neuvoo valitsemaan täydelle kuormalle suositellut rengaspaineet, mikäli auton opaskirjassa on useampia vaihtoehtoja paineille. Toinen muistettava asia on vararenkaan tarkistus.

Vararenkaan ilmanpaineet muistetaan harvoin tarkistaa. Ja jos ei autossa ole lainkaan vararengasta, olisi hyvä ottaa mukaan vähintään renkaanpaikkausspraytä. Ja mikäli on alumiinivanteet, joissa on lukkomutteri, pitää muistaa ottaa erikoismutterin avain mukaan reissuun, muuten jää rikki mennyt rengas vaihtamatta.

Vastuullisuus säästää bensaa ja hermoja

Vaikka matkustamisen elämykselle ei voi laskea hintaa, taloudellinen ja vastuullinen ajotapa säätää lomakassaa ja lisää turvallisuutta.

Rahamääräiset hyödyt ovat sitä suuremmat mitä raskaammalla kalustolla ajetaan, mutta myös henkilöautoilija voi ajotapaansa muuttamalla säästää noin 5-15 % ajoneuvokustannuksista.

Vastuullinen ajo koostuu joukosta pieniä, mutta yksinkertaisia keinoja. Ajotavalla pystyy helposti pienentämään kulutusta niin, että säästöt myös tuntuvat. Aggressiivinen ajotapa ja auton ylläpidon laiminlyönti heikentävät liikenneturvallisuutta sekä lisäävät polttoaineenkulutusta, päästöjä ja kustannuksia.

”

Vaikka kunnon ilmastointijärjestelmä ei sinällään lisää auton toimivuutta, lisää se huomattavasti matkustusmukavuutta

Huomioi aina ajokuntosi. Lähde liikkeelle virkeänä. Erittäin väsyneenä ei saa ajaa lainkaan, sillä univaje heikentää keskittymistä jopa yhtä paljon kuin päihtyneenä ajaminen.

Suunnittele matkasi rennoksi. Varaa riittävästi aikaa ja ota huomioon sää ja keli. Pidä runsaasti taukoja. Valitse turvallinen ja ruuhkaton reitti jos mahdollista. Voit ottaa kumppanisi tai

perheesi mukaan suunnittelemaan ajoreittiä ja taukopaikkoja.

Ilmoita myöhästymisestä ajoissa. Säilytä aina rauhallinen ajotapa: hosuminen lisää onnettomuusriskiä

Onko autosi kesäkunnossa

Tunne ajoneuvosi ja hyödynnä sen tekniikka. Jos autossa on ajotietokone, tutki miten voit käyttää sitä ajotavan ja kulutuksen seuraamiseksi ja suorituksen parantamiseksi.

Entä sitten auton huolto ja varustus erityisesti kesää varten?

Tarkista ainakin auton ensiapuvarustus, onhan ensiapulaukku mukana ja sen sisältö asianmukaisessa kunnossa.

Varsinkin allergisten ihmisten kannattaa muistaa raitisilmasuodattimen vaihto säännöllisesti. Raitisilmasuodatin poistaa sekä katupölyn että siitepölyn ulkoa auton sisälle tulevasta ilmasta ja auttaa tutkitusti allergiaoireista kärsiviä ihmisiä.

Toinen oleellinen asia, joka kannatta olla kunnossa kesällä, on auton ilmastointi. Vaikka kunnon ilmastointijärjestelmä ei sinällään lisää auton toimivuutta, lisää se huomattavasti matkustusmukavuutta sekä lyhyillä että pitkillä automatkoilla. Ilmastointijärjestelmän kunnosta kannattaakin huolehtia hyvissä ajoin ennen kuuminta kesää järjestelmän toimintakunnon takaamiseksi ja ruuhkien välttämiseksi.

- Ilmastointilaitteiston huoltaminen on siis tarpeen paitsi toiminnan varmistamiseksi myös kompressorin vaurioitumisen estämiseksi. Huoltovälit vaihtelevat valmistajittain. Huoltolaitevalmistajat ja huoltoliikkeet suosittavat toimenpidettä kerran vuodessa.

Myös auton akun ja jäähdytysjärjestelmän toimivuuteen kannattaa kiinnittää huomiota kesäaikaan, jotta matka ei katkea kesken kaiken.

5 2/2015

Autoilu Virossa Omalla autolla matkustaminen Virossa on helppoa ja suosittua.Siihen liittyy kuitenkin muutamia asioita, jotka on hyvä tiedostaa ja pitää mielessä.

Promilleraja: Virossa promilleraja on 0,2 mutta käytännössä liikenteessä on alkoholin suhteen nollatoleranssi. Virossa rattijuopumuksen raja on verestä mitattuna 0,2 mg/g tai uloshengitysilmasta mitattuna 0,10 mg/l.

Nopeusrajoitukset: nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Älä aja ylinopeutta! Liikennepoliisi saattaa takavarikoida ajokorttisi ja rekisteriotteesi, minkä lisäksi joudut maksamaan tuntuvan sakon.

Ajovalot on pidettävä päällä ympäri vuorokauden niin taajamissa kuin maaseudullakin. Turvavöiden käyttö on pakollista. Pysäköinti tien varteen on sallittu, mikäli sitä ei ole liikennemerkein erikseen kielletty. Kaupungeissa maksullinen pysäköinti on tavallinen käytäntö. Pysäköintilippuja voi ostaa kioskeista ja myymälöistä. Vilkkaimmissa keskuksissa pysäköintilipun voi ostaa myös pysäköinninvalvojalta.

Auton pysäköinti Tallinnan vanhaan kaupunkiin on maksullinen ympäri vuorokauden. Tallinnassa on myös useita maksullisia pysäköintialueita, jotka ovat aidattuja ja erikseen valvottuja.

Auton pakollinen turvavarustus Virossa:

Tiukempi alkoholipolitiikka ei ole ainoa asia, joka yllättää autoilijat Virossa.

Sakkoa voi tulla myös varusteiden puuttumisesta.

- varoituskolmio - palosammutin (1kg) - kaksi pyöräkiilaa - ensiapuvarusteet Lisäksi tulee pukeutua heijastinliiviin, mikäli täytyy poistua autosta autotielle taajaman ulkopuolella ja ulkona on pimeä tai huono näkyvyys.

Viroon autolla saapuvallaon oltava mukanaan:

- voimassa oleva ajokortti, - alkuperäinen rekisteriote, - voimassa oleva vakuutus (vakuutuskäytäntö muuttui 1. toukokuuta 2004, mutta sen jälkeenkin on suositeltavaa ottaa

mukaan omasta vakuutusyhtiöstä saatava Green Card eli vihreä kortti ), - vuokra-auton kuljettajalla autovuokraamon myöntämä maastavientilupa, - laina-autolla liikkuvalla omistajan valtakirja, joka valtuuttaa viemään auton maasta ja - yrityksen autoa käyttävällä yrityksen valtakirja.

Virossa on turvavyöpakko eikä matkapuhelinta saa käyttää ajaessa. Maantiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta maaseudulla on edelleen myös päällystämättömiä ja kuoppaisia teitä.

Huoltoasemaverkosto kattaa melko hyvin koko maan, ja lämpimillä asemilla myydään yleisesti myös maantiekarttoja, jollaista automatkailijan onkin aina suositeltavaa pitää mukanaan. Mikäli autossasi on GPS-navigaattori, tarkista ennen matkaa sen toiminta Virossa.

Oletko suunnitellut festareille menoa, mutta festariliput ovat niin kalliita?

Nyt sinulla on mahdollisuus ostaa festarilippu hyvään hintaan.

ruisrock lauantai lippu

weekend festivaali lippu

ota yhteyttä: marko.nurmi@erto.fi

Teksti ja kuvat: Kai Holm

Ole nopea koska lippuja on rajoitettu määrä!

6 2 / 2 0 1 5 Kesä kaikille

Hämeenlinnan kevätkokous ja perhetapahtuma suosiossa Paikalle oli järjestäjien iloksi ilmoittautunut 16.05.2015 ennätykselliset 115 henkilöä, 55 jäsentä, 24 avecia ja 36 lasta.

Tiedossa olisi upea tapahtuma. Jäsenkokouksen ajaksi oli järjestetty perheenjäsenille omaa ohjelmaa.

Kevätkokous meni rutiinien mukaisesti, käsiteltiin toimintakertomus, tilinpäätös ja myönnettiin hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus vuodesta 2014. Työttömyysaste ja Ukrainan kriisi vaikuttavat myös Logistiikan toimihenkilöiden tulokseen, joka jäi hieman miinukselle. Puheenjohtajamme Marko pyysi myös vuonna 2016 vietettävälle 40-vuotisjuhlavuodelle ideoita kokousväeltä, niitä saa hänelle lähettää jälkikäteenkin.

Hallitus sai kokousväen joukosta kiitoksia aktiivien jaksamisesta, mikä ilolla otettiin vastaan.

Kokouksen jälkeen Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen puhui meille. Juri kertoi miten hänen oma kiinnostuksena ammattiliittoihin oli herännyt jo nuorena Puolan Solidaarisuusliikkeen

kautta 80–luvun alussa. Hän oli myös käynyt pari vuotta sitten liikkeen 30-vuotisjuhlassa, iso jäähalli oli täpötäynnä. Oli iso juttu Puolassa uskaltautua lakkoilemaan.

Kirkko oli liikkeen puolella, siksi valtaapitävät eivät uskaltaneet käyttää voimakeinoja ja liike laajeni muihinkin maihin. Suomessahan ay-toiminta oli alkanut jo sotien jälkeen kun todettiin tarve kehittää sosiaalista toimintaa, työntekijöinen asemaa ja työoloja. Nyt olisi aika jälleen miettiä miten ay-toimintaa pitäisi uudistaa ja tuottaa lisäarvoa jäsenille. Erto on aloittanut 2025 hankkeen, palkansaajien kirjo tulee lisääntymään itsensä työllistäjiin ja pätkätyöläisiin. Jo nyt Etelä-Euroopassa ei olla kiinnostuneita työaikalaeista, ihmisiä ei palkata työsuhteisiin vaan suuri osa toimii yrittäjinä.

Kokouksen aikana perheenjäsenet saivat valita kahdesta aktiviteetista. Osa osallistui kirjurin työpajaan, jossa askarreltiin

Vieraiden vastaanotossa riitti vilskettä ja vilkasta puheensorinaa.

papyruskäärö, kirjailtiin siihen viesti ”oltiin tänään vierailulla Hämeenlinnassa”. Mukava tuliainen kotiin. Toisena vaihtoehtona oli satukierros linnassa, vanhan ajan asuihin pukeutuneiden oppaiden kanssa. Tarina ritareista ja linnoista oli kuulemma ollut jännittävä. Kaikki lapset joita jututin, olivat tykänneet päivästä tosi paljon.

Maittavan ruokailun (lapset sanoivat ”vähän hyvää”) jälkeen arvottiin runsaasti palkintoja: R-lahjakortteja, leffalippuja ja kylpylälomia. Eräskin onnellinen pikkuneiti kertoi äitinsä kanssa, että yleensä sisko aina voittaa arpajaisissa, mutta nyt oli hänen vuoro.

Sitten me kokousväkikin pääsimme opastetulle kierrokselle linnaan, itse olin vuosia sitten käynyt viimeksi ja sen jälkeen linnaa oli paljon restauroitu. Opas kertoi asiantuntevasti eri tilojen historiasta ja löytyipä yhdestä huoneesta kissakummituksen jalanjäljetkin laatasta.

Teksti: Marjatta Saalokari Kuvat: Marko Nurmi, K-P Kuusisto

Vasemmalla ritarihaarniska hyvässä käytössä. Keskellä kevätkokousyleisöä. Yllä Kaarlo Merilaita jyhkeissä maisemissa.

7 2/2015

Vuoden 2016 palkankorotukset Suomen tulevaisuus tarvitsee kaikki alat kattavaa palkansaajien ostovoiman turvaavaa sopimusta.

Suomen talous on tällä hetkellä kovien haasteiden edessä. Tilanne ei ole ihan samanlainen kuin 90-luvun alussa, mutta ongelmallinen silti. Talous ei kasva, yritykset eivät investoi, työttömyys on korkea ja kotimainen ostovoima alhainen.

Syksyllä 2013 solmittiin edelleen voimassa oleva työllisyys- ja kasvusopimus.

Sopimuksen mukaan keskusjärjestöjen pitää 15.6.2015 mennessä sopia vuoden 2016 palkankorotuksista. Jos sopuun ei päästä, käydään syksyllä ja talvella normaalit alakohtaiset neuvottelut liittojen kesken.

Matalat palkankorotukset ja ostovoiman heikko kehitys ovat johtaneet kasvavaan työttömyyteen. Kotimaisen kysynnän ja työllisyyden turvaamiseksi pitää kaikin keinoin tavoitella palkansaajien ostovoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että logistiikan tulevien palkankorotusten pitää olla niin suuret, että toimihenkilön tilille tulee verojen jälkeen euroja enem-

män kuin inflaatio on ostovoimaa vienyt.

Jos esim. verotus kevenee 0,5 %, palkasta vähennettävä työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,5 %, inflaatio on 0,5 %, niin ostovoiman säilyttävän palkankorotuksen pitää olla vähintään 0,5 %.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työnantajien hinku leikata palkansaajien etuja on hurja. Koko palkansaajaliikkeen tehtävänä on varmistaa, ettei nykyistä taloudellista tilannetta käytetä hyväksi perusteettomien leikkausten ja etujen heikennysten toteuttamiseksi. Suomea ei saada nousuun eikä investointeja käyntiin leikkaamalla palkansaajien etuja.

Suomi pitää saada menestymään yhteisvastuulla. Yhteisvastuu tarkoittaa, että palkansaajien lisäksi myös työnantajien on kannettava vastuunsa nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Työnantajien on lopetettava narinansa ja kerrottava mitä he pystyvät ja ovat valmiita tekemään Suomen menestyksen eteen.

Jos 15.6. mennessä ei päästä sopuun 2016 palkankorotuksista, käydään loppusyksystä 2015 mm. logistiikan alalla alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Nämä neuvottelut olisivat todennäköisesti erittäin vaikeat ja voisivat johtaa myös painos-

tustoimiin. ERTO valmistautuu myös tällaiseen vaihtoehtoon mm. parantamalla alan järjestäytymisastetta. Mitä useampi alan toimihenkilö on ERTOn jäsen sitä paremmin pystymme alan etuja valvomaan.

Onko sinun kollegasi jo ERTOn ja Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsen?

Teksti: Juri Aaltonen, puheenjohtaja, ERTO

Hämeenlinnassa Hämeen linnassa Vuosi sitten kävin tutustumassa Hämeen linnaan ja sen alueeseen. Hämeen linna ei aivan Disneyn satulinnan kuvitelmia täytä, mutta sitä varten linnaa ei olekaan rakennettu.

Alun perin Jaarli Birgerin tekemän ristiretken tärkeänä tavoitteena oli ollut yhdistää hämäläisten asuma vauras maakunta entistä kiinteämmin uuteen emämaahan, Ruotsiin. Tämä pyrkimys edellytti vahvan sotilaallisen tukikohdan hallussapitoa, jonka johdosta alkoi Hämeen linnan rakennustyöt 1200 luvun lopulla.

Nykyään historiallisena muistomerkkinä oleva linna oli myös toimivana vankilana vuosina 1837-1972.

Linnan historia yhdistettynä alueella toimiviin museoihin tekee linnasta mielenkiintoisen kohteen koko perheen vierailua ajatellen. Esimerkiksi Vankilamuseo antaa kuvan vankien olosuhteista 70-luvulla, Museo Militariasta löytyy tykistön, pioneerien ja viestinnän aselajien koko historia.

Tästä kaikesta innostuneena päätimmekin järjestää tämän vuoden kevätkokouksen Hämeen linnan alueella. Tapahtuma ristittiin koko perheen retkeksi Hämeen linnaan ja mukaan kutsuttiin koko jäsenistö perheineen.

Tapahtuma saavutti suuren suosion ja mukaan saatiin yli sata henkeä.

Marko Nurmi

8 2 / 2 0 1 5 Kesä kaikille

Himos – kuin omalle mökille menisi

Kiva tunne aina Himoksen mökille mennessä.” Kuin omalle mökilleen menisi”, kuten työkaverini pikkupojatkin ovat sanoneet. Aina olen sieltä rentoutuneena lähtenyt

Olen ollut Himoksella monenlaisilla kokoonpanoilla; kahdestaan hiihtämässä, perheen kanssa isommalla porukalla ja vauvakin mukana, ystäväpariskunnan kanssa ja tyttöjen viikonloppua viettämässä. Usein myös hiljaisena aikana, jolloin koko kylä on tyhjä ja lunta ei hiutalettakaan mäessä.

Talvisaikaan useimmat Himoksella kävijät laskettelevat siellä ahkerasti. Minä en siihen uskaltaudu, mutta olen aina löytänyt muuta virkistävää ohjelmaa runsaasti. Himoksen kivat ladut ovat minut saaneet kyllä murtsikkaa hiihtämään.

Viime lokakuussa olimme mökillä edellisen kerran. Kaikenlaista remonttia oli ympärillä silloin ja teitä suljettu, mutta keksimme tekemistä tosi paljon. Autolla huristimme tutustumaan lähipaikkoihin, mm aivan Jämsässä kiinni olevaan hiipuvaan tehdaspaikkakunta Jämsänkoskeen. Sieltä löytyi kivoja kirpputoreja ym.

Uimahallikin siellä on, mutta se jäi vielä kokeilematta.

”Paperiperkele”

Ikimuistettava reissu oli myös tutustuminen Mänttään, jonne Himokselta n. 50 km matka. Siellä kävimme Serlachius- museolla, joka oli tosi mielenkiintoinen paikka. Parasta siellä oli ”Paperiperkele”, joka oli dramatisoitu näyttelykokemus ja kertoi kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen tarinan kuljettaen katsojan kahdeksan kohtauksen reitillä tunnelmasta toiseen. Kuulokkeiden kautta puheenvuoron saivat Serlachius itse, hänen perheensä, vihamiehensä ja ystävänsä.

Oli aika vaikuttavaa kuunnella miten paljon työtä tehtiin Suomen paperiteollisuuden puolesta ja miten paljon vaikeuksia oli aikoinaan voitettavana. Piti rakentaa rautatiekin. Oma perhe ja poika tuotti pettymyksen, terveyskin meni. Eniten ymmärrystä hän sai mänttäläisiltä, joille yhtiön menestys takasi työtä ja toimeentuloa.

Museon apteekkarin kauppahuoneessa oli tekemistä koko perheelle. Voi eläytyä entisaikojen ammatteihin ja ottaa valoku-

Kaisla-vauvan ja rattaiden kanssa kiipesimme mäkeä ylös ja teitä pitkin huipulle asti. Näkymät olivat niin mahtavat, että kannatti kiivetä.

via itsestään vanhalla kameralla vanhanajan vaatteissa. Mieletön kokemus. Muutaman kilometrin päässä jatkui Serlachiuksen museokierros, valokuvanäyttely ja taidenäyttely. Mänttä oli mielenkiintoinen Serlachiuksen ansiosta. Syömään vielä mänttäläiseen kiinalaiseen ravintolaan illan päätteeksi.

Himoksen mökkireissulla olemme myös käyneet Jukka Tolosta kuuntelemassa Keuruulla. Tanssin harrastajina löysimme Jämsästä tanssikurssin, jonka vetäjänä oli Taina Puujalka ( :-). Aika hauska nimi tanssikurssin vetäjälle, hyvä kurssi oli ja siellä ihmeteltiin miten me olemme sieltä heidät löytäneet. No paikallisessa lehdessä oli paljon menovinkkejä, silmä kovana niitä seurasimme. Joka reissulla olemme myös elokuvissa Jämsässä käyneet.

Viime lokakuussa oli myös mieletön kulttuuriveto, kun Olli Mustosen konsertti oli paikallisessa kirkossa! Siis vapise nyt Helsinki kulttuurin suhteen, sitä löytyy todella muualtakin. Niin, sattuihan Cheek myös esiintymään pari vuotta sitten Himos Arenalla, juuri kun olimme siellä. Himos Arena on aivan kivenheiton päässä Logistiikan mökistä ja siellä on usein eturivin esiintyjiä.

Kävelymatkan päässä Himoksesta löytyy Veli Ähtävän taidemuseo, joka on taiteilijan oma koti. Kannatti käydä sielläkin.

Myös paikallinen Elosen leipomo on kiva käyntikohde, heidän leipänsä ja muut tuotteensa löytyvät Jämsän S-marketista ainakin.

Tunnelmaa – saunaa – makkaraa

Niin ja itse Logistiikan mökki sitten. Se on parasta Himoksella.

Mökissä on kodikas tunnelma, keittiö on hyvin varustettu. Tyttöjen viikonloppuna varsinkin laitettiin ruokaa ja kirjoitettiin muuten menyyt mökkikirjaan, voi sieltä lukea. Joka ilta on aina saunottu ja usein takassa makkarat paistettu.

Telkkaria katsottu ja palapeliä rakennettu. Kiva kun mökki on niin hyvin varustettu, pyykitkin saa pestyä ja kuivattua. Jos ruokaa ei itse halua laittaa, niin lähellä Patalahdessa huoltoasemalla 9-tien varrella on seisovat pöydät, salaatit ja monet ruokavaihtoehdot kohtuuhintaan.

Mökkilomalla lopuksi voi itse siivota mökin, mutta erittäin kiva vaihtoehto on ostaa siivous. Ei ole kallista, ja kallista loma-aikaa ei kulu siivoukseen. Samasta numerosta saimme apuja myös kun tv-kanavat kerran katosivat.

Suosittelen lämpimästi Logistiikan mökkiä Himoksella! Muista kirjoittaa kokemuksistasi mökkikirjaan, sitä on kiva muittenkin lukea.

Tekstti ja kuvat: Auli Porokka

9 2/2015

Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoneuvotteluista tultava päätös 15.6.2015 mennessä

TYKAn mukaisesti mahdollisesta sopimuksen jatkamisesta on neuvoteltava työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken ja tulos neuvotteluille on saatava 15.6.2015 mennessä, jotta mahdollinen sopimuksen jatkaminen onnistuisi.

Mikäli siis tulosta ei määräaikaan mennessä syntyisi, on työehtosopimusosapuolilla mahdollisuus irtautua TYKAsta, jolloin työehtosopimustemme voimassaolo päättyisi 30.11.2015. Jatkoneuvotteluissa ei ole kysymys mistään muusta kuin sopimuskorotuksista optiovuodelle.

Tämän hetken taloudellinen tilanne Suomessa edellyttäisi mielestäni sopimuksen jatkamista, tällöin voitaisiin maltillisin sopimuskorotuksin jatkaa työllisyys-

ja kasvusopimuksen vaikutusta ja pyrkiä edelleenkin maan työllisyyden ja tuottavuuden nostamiseen.

Uudet hallituspuolueet ovat tuottaneet omia näkemyksiään maan tuottavuuden ja työllisyyden kasvattamiseksi yhteiskuntasopimuksen muodossa. Kyseinen sopimushan kaatui alkumetreillä ja pääasiallisesti työnantajapuolen haluttomuuteen.

Uskon että TYKAn jatkokeskusteluissa, vaikka sopimus toisin sanookin, otetaan myös keskusteluun näitä yhteiskuntasopimuksessa esitettyjä asioita. Eli en odota, että neuvottelut keskusjärjestöjen välillä mitenkään helpot tällä kertaa olisivat.

Kuitenkin uskon, että järki ja maltti puolin ja toisin löytyy ja TYKA jatkuu. Mahdollis-

tahan on, että vaikka alunperäisessä sopimuksessa on puhuttukin vain vuoden jatkosta, neuvotteluissa sovittaisiinkin korotustaso useammalle vuodelle.

Mutta nämä ovat vielä tässä vaiheessa spekulaatioita. Itse todellakin uskon, että jatko sopimukselle saadaan ja näin ollen alojemme työehtosopimukset olisivat voimassa 30.11.2016 saakka.

Seuraavassa lehdessä katsotaan tarkemmin sitten syntyikö sopimus ja mitä se tarkemmin ottaen mukanaan tuo.

Mukavaa kesää toivotellen

Karo-Petteri Kuusisto

Kuva: Kari Kuukka

Työllisyys- ja kasvusopimuksen, eli tuttavallisemmin TYKAn ensimmäinen kaksivuotisjakso on päättymässä tämän vuoden aikana.

Älä ota kesäkissaa Eiköhän tuo otsikkokin jo kerro aika paljon. Tästä maasta löytyy valitettavasti vielä paljon ihmisiä, jotka kuvittelevat, että lapsille kesälomaksi olisi kiva hommata kissanpentu seuraksi.

Kyllä sitä kesä hoidetaan, mutta sen jälkeen kun lomat loppuvat ja koulut alkavat, hylätään eläin yksin sinne maalle ja kuvitellaan, että kyllä se pystyy itse metsästämään ruokansa. Ei, ei se pysty. Kissat eivät kuulu Suomen luontoon, ne tarvitsevat ihmisten hoitoa ja lämpimän kodin niin kuin muutkin lemmikit.

Tämä opettaa vääränlaista suhtautumista eläimiin, ettei eläimistä tarvitse huolehtia kuin silloin kun itselle sopii. Jos harkitset lemmikin ottoa, niin mieti tarkasti riittääkö sinulla aikaa ja vaivaa siihen, että huolehdit toisesta. Suomessa löytökissoja, villiintyneitä tai puolivillejä kissoja päätyy eläinsuojelujärjestöjen tilastoihin ja löytöeläinten vastaanottopaikkoihin arviolta noin 10 000 vuodessa.

Mutta sitä suuremmalla syyllä voit toki harkita kesämisua tai kesämiehen hommaamista. Ne onkin sitten ihan toinen tarina.

Kesämisulla on tapana asettua nopeastikin taloksi, pian huomaatkin, että asuntosi on täynnä jo hänen vaatteitaan ja miljoonat kenkäparit löytyvät eteisen kenkäkaapista. Ja sitten vie-

lä ne kaiken maailman purkit ja purnukat kylpyhuoneessa. Siinä vaiheessa huomaat, että peli on menetetty.

Vaihtoehtona kesämies

Kesämies taas.. no, kesämies käyttää vyölaukkua. Pukeutuu shortseihin ja väljään t-paitaan. Ja jalassaan hänellä on tennissukat ja sandaalit, aivan kuin se olisi täysin luonteva tyyli. Ja siinä meneekin koko kesä yrittäen saada kesämies edustuskuntoon. Onnea matkaan!

Teksti: Hanna Wallgren

10 2 / 2 0 1 5 Kesä kaikille

Juhannus kaikilla

Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat mm. kokko, sauna, hyvä ruoka, ranta ja yhdessä oleminen. Kaikkea näitä voi kokea myös kaupungissa.

Mökkijuhannus aloitetaan suunnittelemalla minne tai kenen mökille mennään tai keitä kutsutaan mökille. Sen jälkeen suunnitellaan mitä ruokaa laitetaan ja miten majoitutaan. Lopulta jonotetaan marketin kassan jonossa muiden mökkiläisten kanssa, pakataan auto täyteen tavaraa, ajetaan ruuhkassa useampi tunti, mutta lopulta päästään perille.

Perille päästyä aletaan valmistaa ateriaa ”alkeellisissa oloissa”, lämmitetään sauna, hakataan saunapuita, leikataan nurmikko, ehkä lasketaan verkot jne. ennen vieraiden tuloa. Tarkoitus oli mennä mökille lepäämään luonnon rauhaan, mutta tekemistä on niin paljon, että ensimmäinen lepohetki tullee olemaan kun painetaan pää tyynyyn.

Kaupunkijuhannus

Kaupunkijuhannusta ei tarvitse suunnitella, se on melko samanlainen kuin muutkin vapaat viikonloput. Ei tarvitse kutsua ketään kylään ja mikä parasta ei tarvitse ”kestitä” vieraita vaan saa nauttia vapaasta.

Kaupassa ei tarvitse ostaa ruokaa ja voi mennä myös ravintolaan syömään, sillä nykyisin monet ravintolat ovat avoinna myös juhannuksena. Juhannuksena voi kokea kaupungissa myös hiljaisuuden, hiljaisuuden joka tuntuu aluksi oudolta. Jos on joskus viettänyt kaupungissa juhannuksen, niin tietää miltä tuntuu kun lähes kaikki naapurit ovat ”kadonneet”. Itse henki-

MUISTATHAN, ETTÄ liitto ja jäsenyhdistys järjestävät alueellisia tapahtumia. Osallistumalla eri tapahtumiin, hyödynnät maksamaasi jäsenmaksua.

Kivinokan perinteinen juhannuskokko pitää ylväästi yllä kaupunkilaista juhannusperinnettä.

lökohtaisesti olen nauttinut näistä harvinaisista hetkistä etenkin kun lintujen laulukin kuuluu paremmin. Tämä hiljaisuus on kuitenkin paikallista, sillä uimarannat ovat täynnä ihmisiä. Järjestettyjä juhannusjuhlia vietetään kaupunkilaisten kesken ja kokkoja poltetaan rannoilla sään salliessa.

Juhannusta voi viettää myös kotona sisällä televisiota katsellen tai radiota kuunnellen. Tällöin ei säällä ole merkitystä. ”Juhannusjunan” matkaa seurataan suorassa lähetyksessä Helsingistä pohjoiseen, joten katsojatkin pääsevät mukaan kotisohvalta. Mielestäni on hienoa, että ohjelmanjärjestäjät ovat ottaneet huomioon myös ne ihmiset, jotka ovat yksinäisiä tai muuten katsovat televisiota keskikesälläkin.

Juhannus on juhla, jota voi juhlia yhtä lailla niin kaupungissa kuin mökilläkin kukin omien mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Minusta on hienoa, että myös kaupungeissa on vuosi vuodelta enemmän mahdollisuuksia viettää juhannusta. Lapsuuteni juhannukset vietin aina mökillä, nuorena aikuisena leirintäalueilla muiden ikäisteni seurassa, mutta perheen kanssa vietin juhannukset useimmin Helsingissä. Juhannuksena 2013 kuuntelin Tavastialla J. Karjalaista ja sekin oli ikimuistoinen juhannus. Tänmän vuoden juhannuksen aion viettää mökillä ja toivon hyvää säätä. Hyvä sää on mielestäni kaikkein tärkeintä juhannuksena viettipä sen sitten kaupungissa tai mökillä.

Teksti ja kuva: Jaana Ahokainen

JÄSENYYS JA JÄSENEDUT

YHTEYSTIEDOT AJAN TASALLE

Liittymällä Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liityt samalla myös Toimihenkilöliitto ERTOon. Jäsenenä saat tukea ja turvaa työelämääsi.

Jäsenmaksu on vain 1,55 % /kk bruttopalkastasi, kuitenkin enintään 45 €/kk. Jäsenmaksulla saat liiton ja yhdistyksen palvelut käyttöösi, voit myös vähentää sen verotuksessasi. Opiskelijajäsenyys on ilmainen.

Päivitä muuttuneet sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi näppärästi weblyytin kautta ERTOn sivuilla www.erto.fi.

Yhdistys ja liitto tiedottavat ajankohtaisista asioista pitkälti sähköpostilla, joten pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat viestien saannin. Weblyytin kirjautumisohjeet löytyvät sisäänkirjautumissivulta.

11 2/2015

varapuheenjohtajalta

Kesäloma täyttää 93 vuotta Suomessa työntekijöiden oikeudesta kesä-/ vuosilomaan on keskusteltu jo 1900-luvun alusta asti. Vuonna 1922 säädettiin työsopimuslaki, jossa määrättiin yleisluontoisesti ja ei-sitovasti 4-7 päivän vuosilomasta.

Ensimmäinen sitova vuosilomalaki saatiin Suomeen juuri ennen talvisodan syttymistä 1939. Siinä määrättiin vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää, riippuen työsuhteen kestosta. Lain ulkopuolelle jäivät pätkä- ja kausityöläiset sekä kotona työskentelevät. Sota-aikana lomaoikeutta jouduttiin kuitenkin riisumaan.

Pula-ajan ja jälleenrakennuksen jälkeen 1960-luvulla loma-aika piteni 18-24 päiväiseksi työsuhteesta riippuen. Neljän viikon kesälomat ovat olleet vuodesta 1973 alkaen.

Suurimpana vaikuttajana ensimmäisen vuosilomalain aikaansaamiseksi oli ILO, kansainvälinen työjärjestö, jossa Suomi oli jäsenenä. ILO edellytti, että kaikkien palkkatyöläisten loma-asiat hoidettiin jäsenmaissa lakisääteisesti kuntoon.

Ennen ensimmäisen vuosilomalain syntymistä käytiin kiivasta keskustelua lain seurauksista. Työnantajat pelkäsivät tuottavuuden laskua, kun taas työntekijöiden mielestä mahdollisuus lomaan ja virkistäytymiseen nostaa työntekijöiden työkuntoa ja siten myös tuottavuutta.

Alkuun lomapäivät menivät töissä

Vuosiloman alkuvuosina työntekijöiden palkat lomarahoineen olivat pieniä, eikä rahaa riittänyt suuren perheen kuluihin, saati matkustamiseen. Monet tekivät lomapäivinä muita töitä tai jopa vaihtoivat loma-ajan rahaksi. 1900-luvun alussa yleisenä vapaa-ajan viettotapana oli ottaa osaa niin ammattiosastojen kuin monien muidenkin yhdistysten toimintaan.

Työväestön kansoittamat yhdistykset hankkivat omia lomanviettopaikkoja jäsenilleen. Esimerkiksi Lammassaari, joka oli Raittiusseura Koiton vuokraama alue Helsingin edustalla kahviloineen ja telttakylineen. Myös teollisuustyönantajat järjestivät työntekijöilleen matkoja ja retkiä sillä pelättiin, että lisääntynyt vapaa-aika voisi johtaa ”turmeltumiseen ja alkoholismiin”.

1960- ja 70-luvuilla matkailu ja mökkeily yleistyivät lomanviettotapana. Vuodesta 1973 lähtien rentoutumiseen ja työpaineiden unohtamiseen on aikaa neljä viikkoa. Kesän lämpimimmästä kuukaudesta eli heinäkuusta tuli suosituin lomakuukausi myös siksi, että maalta kaupunkiin muuttaneet viettivät lomansa perheineen sadonkorjuutöissä lapsuutensa kotitiloilla.

1980-luvulla elintason nousun myötä yksilökeskeisyys ja kaupallisuus alkoi näkyä myös suomalaisten lomanviettotavoissa.

Erilaiset puuhamaat ja kylpylälomat yleistyivät. Vähitellen lomanvietto ja kuluttaminen liittyivät yhä tiiviimmin toisiinsa sillä seurauksella, että 90-luvun alun laman myötä kaupallinen loma oli karannut joidenkin suomalaisten käsistä.

Loma on jokaiselle tärkeä. Työssäkäyville se merkitsee henkistä ja fyysistä eroa ”työasioista” ja niiden tuomasta työpaineista. Jotkut suunnittelevat lomansa tarkoin ja jotkut haluavat elämyksiä esim. eräretket, koskenlasku, seikkailupuisto, kalliokiipeily jne. Vastaavasti pienituloisilla ei ole varaa kaupalliseen lomanviettoon ja työttömillä ei ole varsinaista lomaa, koska arki ei rytmity työ- ja vapaa-aikaan. Samoin pätkätyöläiset miettivät uutta pestiä ennen edellisen loppumista. Yhteiskunnan eriarvoistuminen kasvaa ja näkisin, että ammattiyhdistysliikkeiden edunvalvonnalla on tärkeä tehtävä ajaa kaikkien palkansaajien (sis. työttömät) etuja.

Jaana Ahokainen, varapuheenjohtaja

Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenenä saat enemmän!

Kuninkaallista kesänviettoa Logistiikan toimihenkilöiden työvaliokunta kokoontui alkuvuodesta seminaariin Tukholmassa. Olen käynyt kymmeniä kertoja Tukholmassa, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran vierailin kuninkaanlinnassa. Opastetulla kiertokäynnillä kuulimme mm. kuninkaallisten ruokailutavoista. Esimerkiksi syömisen voi aloittaa vasta, kun kuningas on aloittanut. Ruokailu pitää lopettaa, kun kuningas lopettaa.

Paluumatkalla laivalla ”kruunasimme” Logistiikan puheenjohtajan Marko Nurmen Marko I Nurmidottiiriksi ja illallispöydässä tarkkailimme, koska Marko aloitti ja päätti ruokailunsa. Ja hauskaa oli.

Kuninkaanlinnan kaupasta sain kaulaani kruununmuotoisen kaulakorun, joka on Henrik XIV:n kruunun mallin mukaan tehty. Olen siis lähes kuninkaallinen itsekin.

Pikkukapallinen uusia perunoita

Kesä tulee ja parvekkeeni on jo aloittanut kukoistuksensa. Kuukausimansikassa on jo runsaasti kukkia ja ruohosipuli on parikymmentä senttiä korkeaa. Olen laittanut kolme perunaa parvekkeella 10 litran ämpäriin kasvamaan. Loppukesästä voin ryhtyä perunan nostoon. Nuo kolme perunaa tuottavat arviolta noin kilon verran tuoreita perunoita.

Parveke on minulle aika lailla pyhä paikka. Se on kaupungin paras ”terde” ( terassi ), vain oluthana puuttuu. Parvekkeellani juon aamukahvit ja töistä tullessani istun parvekkeella lukemassa tai tekemässä ristikoita.

Pelaaminen on mukavaa ajankulua

Ristikoiden ratkominen on paitsi kivaa, myös hyödyllistä. Mutta mikähän mahtaa olla tuorein harrastukseni, jossa: syön kaikki suklaat, pelastan kaikki tulikärpäset, löydän kaikki karhut, syön kaiken hunajan, saan kaikki toteemipaalut alas ja autan karhun karkkiketjun yläpuolelle? Uusin harrastukseni on pelaaminen tabletilla, jonka sain joululahjaksi vanhimmalta tyttäreltäni.

Jonkun mielestä pelaaminen on turhaa mutta onhan se minulle ja monille muille mukavaa ajanvietettä. Ja vaikka minulla on jo ikää, niin ei se pelaamista estä.

Puhuimme pelaamisesta myös toukokuun puolivälissä Logistiikan toimihenkilöiden kevätkokouksessa Hämeenlinnassa. Siellä kävi ilmi, että myös minua vanhemmat ovat jääneet koukkuun pelaamiseen.

Leppoisaa kesää täältä kotiparvekkeeltani, pelailkaa ja tehkää tekin oma puutarhanne, se ei edes vaadi kesämökkiä.

Teksti: Leena Wickström

HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT Jäsenenä saat tukea ja turvaa myös paikallisilta henkilöstön edustajiltamme. Oman työpaikkasi luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta saat tukea ja tietoa kaikkiin työsuhteeseesi ja työympäristöösi liittyvissä tilanteissa. Henkilöstön edustajamme toimivat liiton ja jäsenten edustajina työnantajan suuntaan ja valvovat työehtosopimusten ja lakien noudattamista. Meillä on kattava henkilöstön edustajien verkosto, luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on tällä hetkellä noin 200.

Onhan sinunkin työpaikallesi valittu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu? Ohjeistusta ja tukea valintoihin saat kätevästi yhdistyksen toimijoilta.

Paikallistoimintaa Pohjois-Savo Olavi Virta Kuopiossa Aika: ke 8.7.2015 klo 19.00.

Pohjois-Savon paikallisosasto kutsuu jäseniään Rauhalahden teatteriareenalle katsomaan Kuopion Uuden Kesäteatterin esitystä ”Solistina Olavi Virta”.

Hinta: jäsenille 20 €/hlö, ei-jäsenille 40€/hlö, sisältää väliaikatarjoilua (kahvi + kahvileipä).

Sitovat ilmoittautumiset Kaija Raatikainen: kaija.raatikainen@kunnonpaikka.com, tai kaija.raatikainen@erto.fi tai puh. 050 573 8717 ma 29.6.2015 mennessä. Ilmoita oletko jäsen vai ei jäsen.

Maksu ERTO Pohjois-Savon aluejärjestön tilille: FI 79 1797 3000 0046 21 viimeistään ma 29.6.2015 mennessä.

Tervetuloa!

-Paikallistoimikunta-

Kauppa-auton kyytiin Iisalmessa Aika: la 25.7.2015 klo 13.00.

Lähde kanssamme katsomaan Markku Pölösen kirjoittamaa musiikkikomediaa Kauppa-auto. Näytelmä kuvaa 1970-luvun suomalaista maaseutua ja muutosta tähän päivään.

Musiikkikomedian ohjaa Ismo Apell. Rrooleissa nähdään Antti Heikkinen, Ismo Apell, Jamppa Kääriäinen, Santeri Niskanen, Kati Rissanen, Pekka Tikkanen ja Kaarina Tikkanen. Musiikista vastaa Kai Hyttinen.

Lähtö Iisalmen satamasta la 25.7.2015 klo 13:00, M/S Princess Annen kyydissä Mansikkaniemen kesäteatteriin, Koljonvirran camping-alueelle. Osoite: Ouluntie 37, Mansikkaniemi, Iisalmi, Hinta ERTO:n jäsenille 23 €/hlö ei-jäsenille 46 €/ hlö, (sis. teatterilippu, edestakainen risteily, väliaikakahvit). Maksu ERTO Pohjois-Savon aluejärjestön tilille: FI 79 1797 3000 0046 21 viimeistään pe 17.7.2015 mennessä.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 17.7.2015 mennessä Helena Tabell: puh. (017) 821 2717 tai helena.tabell@talousverkko.fi Tervetuloa nauttimaan kauniista järvimaisemista ja kesäteatterista!

-Paikallistoimikunta-