Lindström stakeholder magazine
4
Autokorjaamossa asianmukainen työasu on välttämätön varuste
8
Lindström Award tutustuttaa opiskelijat työvaatesuunnitteluun
13
2 2014
Diacorin Sanna Forssell on tyytyväinen punaiseen pukuunsa
Lindström Award on vauhdissa 8
2 2014
Lindström stakeholder magazine
4
Veholaisen tunnistaa siististä ja brändin mukaisesta työasusta. Työvaatteen kotipesu voi heikentää suojaominaisuuksia
16
Tekstiilijätteen kierrätyksessä on kansainvälistä potentiaalia.
Ly h y e s t i
Lindström on tekstiilipalveluita yritysasiakkaille tuottava perheyritys.
23
Lindström toimii maassa Euroopassa ja Aasiassa. Työntekijöitä on noin 2 900 ja toimipisteitä yli 80. Lindström tarjoaa työvaatepalvelua kaikissa toimintamaissaan, mattopalvelua 14 Euroopan maassa, henkilönsuojainpalvelua Suomessa ja Unkarissa, teollisuuspyyhepalvelua Suomessa ja Virossa sekä Suomessa lisäksi ravintolatekstiili- ja hygieniapalveluita.
Lindströmin työvaatteilla on yli
1 000 000
käyttäjää.
10
2 2014
Pä ä k i rj o i t u s
Valoa näkyvissä Vuosi 2014 oli vilkas Lindströmille. Olemme laajentuneet maantieteellisesti niin Euroopassa kuin Aasiassa ja kehittäneet palveluitamme ja henkilöstömme osaamista.
A
Clear on Lindströmin sidosryhmälehti. Clear julkaistaan suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Julkaisija: Lindström Oy Hermannin rantatie 8 FI-00580 Helsinki www.lindstrom.fi Päätoimittaja: Tarja Hämäläinen Toimitusneuvosto: Tarja Hämäläinen, Leena Kähkönen, Mari Saarinen Taitto: Zeeland Paino: SP-Paino Oy Painosmäärä: 3 000 ISSN 2342-3218 (painettu) ISSN 2342-3226 (verkko) Clear ilmestyy 2 kertaa vuodessa.
loitimme toimintamme Kazakstanissa, joka on nyt 23. Lindström-maa. Lisäksi olemme avanneet kaksi uutta palvelukeskusta sekä Venäjälle että Intiaan ja yhden Serbiaan. Olemme hyvin kiinni visiotavoitteessamme, jonka mukaan toimimme 25 maassa vuoden 2016 loppuun mennessä. Yleisesti tekstiilipalveluteollisuuden näkymät ovat valoisat. Deloitten Euroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSAlle teettämän markkinatutkimuksen mukaan tekstiilipalvelualan potentiaali Euroopassa on 46 miljardia euroa eli nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä alan vuotuinen liikevaihto Euroopassa on 11 miljardia euroa (2012). Kasvun lisäksi Lindströmillä panostetaan vastuullisuuteen, joka ohjaa kaikkea toimintaamme. Esimerkiksi etsimme jatkuvasti uusia keinoja kierrättää poistotekstiilejä. Tavoitteemme on käyttää hyödyksi 90 prosenttia poistotekstiileistä vuoteen 2016 mennessä. Palvelukulttuurimme kehittämiseksi vuonna 2013 käynnistetty Toisen työ tutuksi -työnvaihto-ohjelma viedään ensi vuonna myös Lindströmin tytäryhtiöihin. Nimensä mukaisesti ohjelmassa tutustutaan toisen työhön. Tässä lehdessä kerromme sekä materiaalitehokkuudesta että työnvaihtoohjelmasta. Lindströmillä yhteistyö pyritään palvelukulttuurin mukaisesti syventämään kumppanuudeksi. Huolehdimme asiakkaistamme ensiluokkaisesti esimerkiksi mitoittamalla palvelumme oikein muuttuvissakin tilanteissa. Tästä kertovat korkea asiakastyytyväisyys ja pitkäkestoiset asiakassuhteemme. Tässä lehdessä kerromme muun muassa Lindströmin ja Vehon hyvin toimivasta kumppanuudesta. Hyviä lukuhetkiä!
Juha Laurio toimitusjohtaja, Lindström Group
4
teksti Tarja Hämäläinen | kuvat Heikki Räisänen
veho group
Välttämätön varuste Autohuollossa työvaate luo turvaa ja yhtenäisen ilmeen.
J
os oikein tiivistää tämän yhteistyön merkityksen, ei meillä yksikään työntekijä tule töihin ilman Lindströmiä”, sanoo Vehon toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm. ”Huollossa ja korjaamolla kaverit tekevät töitä tehokkaasti koko päivän. Työvaatteiden ja suojainten on oltava päällä, tai työnteko ei ole turvallista. Jos niitä ei ole, töitä ei tehdä eikä yritys tuota”, Strömsholm linjaa. Suomessa, Ruotsissa ja Baltian alueella toimiva Veho maahantuo, myy, huoltaa ja vuokraa henkilöautoja ja hyötyajoneuvoja. Yhtenäinen, siisti ja toimiva työasu on tärkeä osa sitä, mitä huollon tai myynnin asiakas kokee asioidessaan Vehon liikkeissä. Ammattimaisuus ja yrityksen imago välittyvät asiakkaalle siinä, että työasut ja tilat ovat siistit ja Vehon brändin mukaiset.
on, että kaikki toimivat samassa tahdissa, samaan suuntaan ja samalla voimakkuudella. Avoimuuden ja yhteistyön periaatteet toimivat paitsi talon sisällä myös kumppaneiden kanssa. Yksi Lindströmin ja Vehon yhteistyön keskeisistä teemoista on työturvallisuus. Yritykset jakavat osaamista ja kokemusta kahdelta puolelta – Lindström työvaatteiden ja henkilönsuojaamisen mahdollisuuksista ja Veho oman toimialansa tarpeista. Tiedon jakaminen hyödyttää molempia. ”Hankinta on vahvaa dialogia kumppanien kesken. Täytyy myös itse osata kertoa, mitä tekee ja tarvitsee”, linjaa Vehon talousjohtaja Anssi Räsänen. Veho valitsee kumppaneiksi ammattimaisia toimijoita, jotka tukevat Vehon ydinprosesseja. ”Tuloksentekokyky paranee prosessia parantamalla.
Keskiössä asiakaskokemus
Veholle on tärkeää, ettei yksikään auto tai huolto jää myymättä kehnon palvelukokemuksen vuoksi. Asiakkaalle pyritään tarjoamaan vähän enemmän kuin hän odottaa saavansa. Hyvä, avoin dialogi talon sisällä varmistaa yhteistyön sujuvuuden ja asiakaslupausten lunastamisen. Tavoitteena
Siistit, toimivat ja brändin mukaiset työasut ja tilat kertovat asiakkaalle, että veholaiset ovat autoalan ammattilaisia.
5
Lindströmin työvaatepalvelun ansiosta veholaisilla on joka päivä yllään puhtaat vaatteet ja tarvittavat suojaimet.
Kumppani on hionut oman ydinprosessinsa ja tekee sen varmasti fiksummin kuin me. Kun me hankimme tuon prosessin osan palveluna, meille vapautuu työaikaa oman liiketoiminnan tekemiseen”, huomauttaa Räsänen. Työvaate on välttämätön
Autokorjaamossa ei tehdä työtä ilman asianmukaisia työvaatteita. ”Arki helpottuu, kun minun ei tarvitse puuttua mekaanikkojen pukeutumiseen mitenkään ja heillä on puhtaat vaatteet ja tarvittavat suojaimet joka päivä”, sanoo huoltopäällikkö Ari Aaltonen Raision Veholta. ”Yhteistyön aluksi käytiin läpi, miten kukin työvaatteiden kanssa toimii. Nyt kun kaikki tekevät kuten on sovittu, sujuvat työvaateasiat meidän näkökulmasta kuin itsestään.” ”Vaikka työ on likaavaa, meille on tärkeää vaihtaa puhtaat työvaatteet joka päivä. Haluamme olla asiakkaan silmissä siistin näköisiä. Toisaalta on kivaa, että meillä on yhtenäiset työvaatteet ja että olemme veholaisen näköisiä kaikki. Yhdenmukainen pukeutuminen luo laatumielikuvaa”, kertoo Aaltonen.
Vaikka työ on likaavaa, meille on tärkeää vaihtaa puhtaat työvaatteet joka päivä. – Ari Aaltonen, Veho Raisio
6
Veho Group Oy Ab Suomen suurimpia autoalan toimijoita. Suomalainen perheyhtiö. Toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltian alueella. Ydinliiketoimintaa on henkilö autojen ja hyötyajoneuvojen maahantuonti, myynti, huolto ja vuokraus.
www.veho.fi
KEHITYS
teksti Tarja Hämäläinen | kuva Lindström
Huomiovaatteet kehittyvät vauhdilla
Työvaatteista tutut heijastimet ja huomiovärit ovat tulleet myös ulkoilu- ja harrastusasuihin.
uomioliivit päällä liikkuva ihminen on tavallinen näky teiden varsilla, patikkapoluilla ja laskettelurinteissä. Pohjolassa pimeänäkyvyyttä on aina korostettu, mutta nyt huomiovaatteen hyödyt on huomattu myös muualla. Näkyvyyden lisäksi ulkovaatteilta – niin vapaa-ajalla kuin työssä – odotetaan myös lämmöneristävyyttä, hengittävyyttä ja nopeasti kuivuvia materiaaleja. Lisäksi niiden on oltava hyvät päällä. Kuulostaako tutulta? Huomiovaatteilta ja teknisiltä urheiluvaatteilta odotetaan hyvin samanlaisia asioita. Huomiovaatteiden kasvanut kysyntä ja tiukentuneet vaatimukset ovat vieneet niiden laatua ja ominaisuuksia harppauksin eteenpäin. Samat odotukset, tiukemmin määriteltyinä vain, kohdistuvat myös työvaatteisiin. Hyvä näkyvyys on suorastaan elintärkeää monissa työtehtävissä,
H
mutta raskaan työpäivän aikana tekijä osaa arvostaa myös vaatteen ergonomiaa ja hyviä materiaaleja. Työssä ei saa sattua
Työssä käytettävää suojavaatetusta säädellään EU-maissa lainsäädännöllä, ja tuotevastuuta säätelee ISO-standardi. Suojavaate sisältää paljon osaamista ja yksityiskohtia, joiden täyttymisestä työnantaja vastaa sekä hankintahetkellä että käytön aikana. Standardin mukainen huomiovaatetus luokitellaan kolmeen luokkaan. Vaativimman kolmosluokan vaatteita käytetään esimerkiksi tietyömailla vilkasliikenteisten teiden varsilla. Helposti erottuva vaate tuo turvaa liikenteen keskellä. Kakkosluokan vaatteita käytetään paljon rakennustyössä ja ykkösluokan vaatteita esimerkiksi parkkipaikoilla työskenneltäessä. Vastaavaa luokitusta ei ainakaan vielä edellytetä kuluttajille myytävissä huomiovaatteissa. Käyttäjä mukana tuotekehityksessä
Lindström valmistautuu parhaillaan päivittyneen EU-standardin mukanaan tuomiin muutoksiin. Uuden näkyvän varoitusvaatemalliston tuotekehitys on käynnissä. Kesämallisto on asiakkailla kesällä 2015, ja talvimallisto valmistuu saman syksyn kysyntään. ”Kuten aina tuotekehityksessä, lähdimme liikkeelle paitsi standardin vaatimuksista myös asiakkaidemme odotuksista”, vaatemallistojen tuotekehityksestä vastaava Anna-Kaisa Huttunen kertoo. ”Kun näkyvän varoitusvaatteen standardia lähdettiin uudistamaan, kokosimme tätä vaatetta käyttävistä asiakkaistamme pilottiryhmän ja lähdimme miettimään vaatteiden yksityiskohtia yhdessä.” Lindströmillä vaatetta testataan paitsi standardin mukaisesti sen suojaominaisuuksien osalta myös asiakaskäytössä. ”Kehitämme yhdessä vaatteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseensa ja jota on miellyttävä käyttää”, Huttunen sanoo.
”Näkyvien varoitus- vaatteiden kysyntä on kasvanut, joten standardin uudistus tuli loistavaan aikaan.” – Anna-Kaisa Huttunen, Lindström
7
teksti Tarja Hämäläinen
Työvaatesuunnittelu uusi ura Vaatimukset työvaatteiden ominaisuuksille kasvavat jatkuvasti.
H
yvin suunniteltu työvaate on mukava käyttää, mahdollistaa työn vaatimat liikeradat, istuu monenlaiselle vartalotyypille ja kestää käyttöä ja toistuvia pesuja. ”Vaatetta tehdään aina käyttäjälle”, painottaa alusasujen ja työvaatteiden suunnittelun parissa uraa tehnyt Katja Vaahtera. ”Vaatesuunnittelija selvittää käyttäjän odotukset ja tarpeet – työvaatesuunnittelija esimerkiksi tutustuu käyttäjän työympäristöön, kartoittaa liikeradat, työskentelyasennot ja ympäristön haasteet. Työvaatteen tulee toimia tarkoitukseensa ja miellyttää silmää.” Tietyille toimialoille tai työtehtäviin suunnitellaan nopeasti käyttöön otettavia valmiita mallistoja, kuten elintarvikealan hygieniavaatimukset täyttäviä vaatteita tai hitsarin suojavaatteita. Asiakkaan niin halutessa mallisto suunnitellaan yrityksen visuaaliseen ilmeeseen sopivaksi, jolloin työvaate
luo me-henkeä ja työntekijät ja ehkä eri ammattiryhmätkin on helppo tunnistaa. Työvaatteen suunnittelu on prosessi
Vaatteen tuotanto on prosessi, johon osallistuu eri alojen ammattilaisia. Vaatesuunnittelija tuottaa idean ja tekee kuvan vaatteesta. Tuotekehitysassistentti laatii työohjeistuksen, mallimestari ja kaavoittaja kaavan ja ompelija ompelee mallikappaleen. Tuotekehitysvaiheen jälkeen kaikki informaatio lähetetään tehtaalle, jossa vaatteet valmistetaan sarjatuotantona. Eri osastot ja yritykset työskentelevät yhteistyössä, jotta lopputuloksesta tulisi käyttäjälle oikeanlainen, käyttötarkoitukseensa sopiva vaate. Vaatesuunnittelussa haastekerroin kasvaa, sillä designin täytyy näyttää hyvältä ja toimia erikokoisilla käyttäjillä ja eri vartalotyypeillä. ”Vaatesuunnittelija tukeutuu työtä tehdessään aina
uusimpaan tietoon, kuten mitoitukseen eri markkinoilla. Eurooppalainen vartalo kun on mittasuhteiltaan erilainen kuin aasialainen, intialainen taas erilainen kuin kiinalainen”, muistuttaa Vaahtera. Työvaatesuunnittelu tutuksi kilpailun avulla
Lindström on panostanut tulevaisuuden työvaatteiden suunnittelijoihin jo vuosituhannen alusta järjestämällä joka toinen vuosi kilpailun vaatesuunnittelun opiskelijoille Euroopassa ja Aasiassa. Kilpailussa opiskelijat suunnittelevat vaatemalliston oikealle yritykselle. Opiskelija tekee malliston luonnokset ja tekniset määritykset, ja ulkopuolinen kaavoittaja ja ompelija valmistavat vaatteet. Kilpailun tavoitteena on myös tarjota vaatesuunnittelun opiskelijoille mahdollisuuksia työharjoitteluun.
Näin kilpailu etenee
2014 syyskuu Ilmoittautumisaika päättyi 20.9.
8
Luonnosten palautusaika päättyi 20.10.
Verkkoluentoja
lokakuu Finalistit valittiin 7.11.
2015
marraskuu–tammikuu Virtuaalisovitukset ja tuotanto yhdessä opiskelijoiden kanssa
usta
u
”Vaatesuunnittelussa on monia vaiheita, joita opiskelijat voivat tehdä opintojen ohella ja tutustua alaan ja työpaikkoihin tätä kautta”, kilpailun tuomari Anna-Kaisa Huttunen Lindströmiltä huomauttaa. Hän on itsekin aloittanut vaatesuunnittelijan uransa suunnittelukilpailujen kautta ja tuntee hyvin alan opiskelijoiden haasteet. Kilpailu valmentaa työelämään
Myös parhaillaan käynnissä olevan kilpailun päätuomari Heikki Haldre pitää tämäntyyppisiä kilpailuja erittäin hyödyllisinä opiskelijoille. ”Kilpailussa opiskelija näkee, miten hyvin toinen ammattilainen – kaavoittaja tai ompelija – saa kiinni hänen suunnitelmastaan ja pystyy toteuttamaan vaatteen sellaisena, kuin opiskelija sen on tarkoittanut. Nykypäivän teollinen vaatetuotanto on tehokas koneisto, jossa ei ole varaa peruutuksille ja tulkinnoille, ja tähän maailmaan suurin osa opiskelijoista tulee valmistuttuaan. Tällaisen kilpailun tarjoama kokemus opiskeluaikana on erittäin hyödyllinen.” Haldre on yksi virtuaalisen Fits.me-sovitushuoneen perustajista ja toimii nykyään yhtiön kehitysjohtajana.
Lindström Award vuonna 2014 • Työvaatesuunnittelukilpailu vaatesuunnittelun opiskelijoille • Vaatemallisto suunnitellaan Kaubamajalle, perinteikkäälle virolaiselle tavaratalolle • Kilpailuun osallistui 250 opiskelijaa • Viisi finalistityötä on valittu marraskuun alussa • Finalistitöitä kaavoitetaan ja ommellaan loppuvuosi • Vaatteet esitellään Tallinnassa järjestettävässä päätöstilaisuudessa, jossa tuomaristo julkistaa kilpailun voittajan • Lindström tarjoaa opiskelijoille työharjoittelumahdollisuuden kilpailun päätteeksi Kilpailun tuomarit
• Päätuomari Heikki Haldre, Fits.me-sovitushuoneen kehitysjohtaja • Reet Aus, virolainen vaatesuunnittelija • Piret Suitsu, Kaubamajan henkilöstö- ja
asiakaspalvelujohtaja • Juha Laurio, Lindströmin toimitusjohtaja • Anna-Kaisa Huttunen, Lindströmin
Työpaja ja iltatapahtuma Tallinnassa, Virossa
12. helmikuuta
työvaatteiden tuotekehityksestä vastaava johtaja
Kilpailussa opiskelija näkee, miten hyvin toinen ammattilainen – kaavoittaja tai ompelija – saa kiinni hänen suunnitelmastaan. – Heikki Haldre, päätuomari
9
teksti Tarja Hämäläinen | kuvat Lindstöm
Kotipesu on riski suojavaatteelle Työnantajalle teollinen tekstiilihuolto tarjoaa mielenrauhaa. ksi tärkeimmistä työvaatteelle asetetuista vaatimuksista on työntekijän suojaaminen. Työvaatteen ansiosta työntekijä näkyy paremmin ja on paremmin suojassa työn aiheuttamilta vaaroilta, kuten kuumuudelta ja kipinöiltä. Työnantajan velvollisuus, usein laissa
Y
säädelty, on turvata työntekijän terveys ja turvallisuus työpaikalla ja työtä suoritettaessa. Työnantajan on tarjottavat työssä tarvittavat henkilönsuojaimet ja varmistettava, että ne ovat käyttökunnossa. Jos työvaate annetaan työntekijälle kotiin pestäväksi, voi henkilönsuojaimeksi määritellyn vaatteen kunto
Tekstiilipalveluyritykset • Noudattavat kansainvälisiä tekstiilihuollon standardeja • Käyttävät parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja uusimpia menetelmiä • Pitävät yllä osaamista, jonka avulla pystyvät varmistamaan tekstiilien suojaominaisuuksien säilyvyyden ja lainmukaisuuden • Käyttävät teknologiaa, jonka avulla seurataan yksittäisen vaatteen kiertoa huollossa ja pesukertoja Consumer behaviour while washing workwear at home -tutkimus on Euroopan Tekstiilipalvelujärjestö ETSAn tilaama. Täydet tutkimustulokset löydät osoitteesta www.textile-services.eu
10
vaarantua. Kotipesun jäljiltä työnantaja ei voi olla varma, että työntekijällä on päällään häntä työn riskeiltä suojaava vaate siinä kunnossa kuin sen lainsäädännön ja kansainvälisten standardien mukaan tulisi olla. Näin on todennut Euroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSA tutkittuaan kuluttajien työvaatteiden pesutottu-
ominaisuuksiin. Neljä kymmenestä vastaajasta korjaa itse vaatteensa, ja noin puolen vaatteet korvataan uusilla, kun ne ovat näkyvästi vaurioituneet. Teollinen pesu tuo turvaa
Huolto vaatii pesuteknologian osaamista
Kotipesun jäljiltä työnantaja ei voi olla varma, että työntekijällä on päällään häntä työn riskeiltä suojaava vaate. muksia. Tutkimus toteutettiin neljässä Euroopan maassa, ja siinä pyykinpesun käytäntöjä avasi 1600 henkilöä. Tutkimus osoittaa, että työntekijöiden kotipesukäytännöt voivat heikentää työvaatteiden suojaominaisuuksia, kuten vaatteen antistaattisia ominaisuuksia, näkyvyyttä tai suojaa kuumuutta, kipinöitä ja kemikaaleja vastaan.
Työvaatetta ei tulisi pestä kotona, koska vaatteen suojaominaisuuksien säilyvyyttä osataan kotioloissa harvoin varmistaa. Tutkimuksen mukaan 93 prosenttia vastaajista koki vaatteen olevan puhdas, kun se on pesty. Silmämääräisesti puhtaassa vaatteessa voi kuitenkin olla ainejäämiä, jotka heikentävät suojaominaisuuksia. Esimerkiksi mineraaliöljytahran jäämät voivat vaikuttaa vaatteen tulensuojaominaisuuksiin. Vastaajista 68 prosenttia käytti huuhteluainetta ja 58 prosenttia tarhanpoistoainetta säännöllisesti. Nämä kemikaalit, jotka on suunniteltu kotivaatteiden huoltoon, voivat vaikuttaa vaatteen paloturvallisuuteen tai antistaattisiin ominaisuuksiin. Ammattimaisessa tekstiilihuollossa valitaan pesukemikaalit ja -prosessit pestävien tekstiilien mukaan vahingoittamatta niiden ulkonäköä tai suojausominaisuuksia. Alle puolet vastaajista kertoo työnantajan tarkastavan työvaatteiden kunnon edes ajoittain. Tarkastusten sanotaan kohdistuvan vaatteen näkyviin
Suojavaatteiden huolto vaatii tekstiilien ja niiden suojaominaisuuksien tuntemista. Teollisessa tekstiilihuollossa valvotaan, että pesulämpötila on oikea, ja vaatteessa oleva lika ja tarhat poistetaan turvallisesti oikeanlaisilla kemikaaleilla. Vaate myös tarkastetaan jokaisen pesukerran jälkeen. Vaate korjataan niin, että suojaominaisuudet säilyvät. Kun vaate on tahriintunut tai rikkoutunut käyttökelvottomaksi, se poistetaan käytöstä. Myös yksittäisen vaatteen pesukertoja valvotaan, jolloin käytöstä osataan poistaa materiaalit, joiden ominaisuudet heikentyvät pesukertojen myötä. Teollinen tekstiilihuolto huoltaa työvaatteet luotettavammin kuin työntekijä. Ammattimaisten prosessien ansiosta suojavaate suojaa työntekijää jokaisella käyttökerralla. Työnantajalle teollinen tekstiilihuolto tarjoaa mielenrauhaa. Työnantaja ei tietoisesti riskeeraa työntekijöidensä terveyttä ja turvallisuutta huolimattoman tekstiilihuollon seurauksena.
11
Työvaatepalvelu joustaa ja mukautuu asiakkaan tarpeisiin
Essi Wallin kertoo, miten ja miksi Lindströmin työvaatepalvelua optimoidaan.
1
Mitä on työvaatepalvelun optimointi?
Lindströmin tahtotila on, että kaikkien asiakkaidemme työvaatepalvelu on optimaalinen. Tämä tarkoittaa, että palvelu on käytössä tehokkaasti ja palvelukokonaisuus vastaa aina
asiakkaan tarvetta. Jos asiakas ei käytä tehokkaasti hankkimaansa palvelua, tilanne korjataan ja palvelu mitoitetaan asiakkaan tarpeita vastaavaksi.
2
Miten optimointi tapahtuu?
Vertaamalla nykytilaa ja todellista tar vetta. Yhteisen tilannearvion jälkeen annamme suosituksen toimenpiteistä, joiden avulla saavutetaan asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu. Yleensä optimointi tapahtuu muuttamalla työ vaatteiden määrää, vaihtamalla tai uusi
malla työvaatemalleja ja tarkistamalla palauttamatta jääneet tarpeettomat työ vaatteet. Olipa kyse kiintiöiden suuren tamisesta tai pienentämisestä, pääasia on, että palvelu saadaan vastaamaan asiakkaan tarvetta ja se on tehokkaasti käytössä.
3
Miksi palvelu ei ole aina optimaalinen?
4
!
Miten pidän työvaatepalvelun mahdollisimman optimaalisella tasolla?
Mikä työvaatepalvelu?
On luonnollista, että organisaatiot muuttuvat: henki löstön määrä kasvaa tai pienenee, toimenkuvat elävät, yrityksen toiminta kehittyy. Joskus työvaatepalvelu jää muutosten jalkoihin ja palvelukonsepti jää organisaation aiemman tarpeen mukaiseksi. Tällöin palvelukonseptia täytyy muokata yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan paremmin nykytilannetta ja tulevaisuutta.
On hyvä käydä läpi omat organisaatio muutokset ja niiden vaikutus työvaate palveluun (esimerkiksi lisätilaukset, palautukset, mallivaihdokset) riittävän usein. Yksi työvaatepalvelun eduista on joustavuus: käytössä olevien vaatteiden määrä ja tuotevalikoima on aina räätälöitävissä tarpeen mukaan
ja myös helposti muutettavissa. Työvaatepalvelun sisältöä voi hallita ja seurata eLindström-palvelussa. Lisäksi me Lindströmillä autamme mielellämme niin pienissä asioissa kuin isommissa palvelukonseptin muutoksissa.
Kattaa kaikki työvaatteisiin liit tyvät tarpeet. Mallisto valitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Lindström huolehtii vaatteiden hankinnoista, järjestää henki lökohtaiset sovitukset käyttäjille ja tekee tarvittavat mittamuutokset. Prosessilla varmistetaan, että kaikki saavat oikean kokoiset ja hyvin istuvat vaatteet. Kerran viikossa Lindströmin palve luedustaja hakee käytetyt vaatteet pestä väksi ja tuo puhtaat tilalle.
Pesun yhteydessä Lindströmin tekstiilihuoltajat tekevät tarvittavat korjaukset tai vaihtavat vaatteen uuteen, jos se ei enää täytä asiakkaan laatuvaatimuksia.
Tehtävämme on helpottaa arkeasi!
Lindström huolehtii myös vaatteiden varastoinnista sekä loppuhävityksestä jätelain ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
teksti Helka Herlevi | kuva Heikki Räisänen
Essi Wallin Global Key Account Manager, Lindström
12
Arvojensa mukaisesti Lindströmin kumppanuudet perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa sekä palvelun jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja sen myötä pitkäaikainen asiakassuhde. Jos Lindströmillä huomataan, että asiakas ei käytä tehokkaasti hankkimaansa palvelua, tilanteeseen puututaan ja palvelua mitoitetaan asiakkaan tarpeita vastaavaksi.
teksti Terhi Paavola | kuva Junnu Lusa
Punainen väri erottaa Sisar hento, valkoinen – no, ei ollenkaan. Ainakin Diacorin lääkäriasemilla hoitajat pukeutuvat puna-valkoisiin, muodikkaisiin työvaatteisiin. ikä hoitohenkilökunnan työvaatteissa on tärkeää? ”Hygieenisyys on ykkösjuttu”, vastaa toimenpiteen kehittämispäällikkö Ulla Raunama Diacor terveyspalvelut Oy:stä epäröimättä. Seuraavaksi tulevat mukavuus, joustavuus, hengittävyys ja toimenpiteissä myös suojaavuus. ”Aikamoiset vaatimukset siis”, hän summaa. Vaatimuslistaa lukiessa voisi luulla, että lopputulos on tylsä ja sairaalamainen. Vaan eipä ole. Diacorin sairaanhoitajat, röntgenhoitajat ja bioanalyytikot tekevät töitä reippaissa puna-valkoisissa tunikahousuyhdistelmissä. Valinnanvaraakin on. Hoitaja voi työpäivän aloittaessaan päättää, pukeeko päälleen takkimallisen yläosan vai v-aukkoisen tunikan. Yläosan mallin voi valita työtehtävien ja oman fiiliksen mukaan. Raunama sanookin, että muodikkuus ja vaatteiden reipas ulkoasu on myös tärkeää. ”Täällä tehdään asiakaspalvelutyötä, joten ulkonäön pitää olla jo senkin puolesta siisti. Ja onhan työtä mukavampi tehdä, kun työvaatteet ovat kivannäköiset. Hoitajat eivät enää halua pukeutua telttamaisiin sairaanhoitajan mekkoihin.” Hoitotyössä vaatteiden käytettävyys on tärkeää. On helppo listata, mitä se käytännössä tarkoittaa. ”Vaatteiden on oltava mukavat myös silloin, kun tehdään toimenpiteitä. Ne eivät saa olla liian kuumat, eikä niissä saa tulla kylmä. Niissä pitää voida liikkua vapaasti.” Koska toimenpiteitä tehdessä saattaa sattua ja tapahtua, vaatteen pitää olla sellainen, että sen pystyy vaihtamaan. ”Hoitohenkilökunnalla on aina varavaatteet kaapissa. Se tarkoittaa, että vaatelogistiikan on toimittava.” Vaate auttaa myös tunnistamisessa. Diacorin asiakkaat tietävät, että puna-valkoisessa housuasussa työskentelevät ovat hoitohenkilökuntaa. Housuasu on entiseen hoitajan mekkoon verrattuna tasa-arvoinen. Samanlaiseen asuun voivat pukeutua niin miehet kuin naiset. ”Kyllä minä uskon, että omiin väreihin brändätyt vaatteet luovat sekä yhtenäisen kuvan meistä ulospäin että yhtenäisyyttä työntekijöiden kesken”, Raunama sanoo.
M
Sairaanhoitaja Sanna Forssell on tyytyväinen työasuunsa.
13
Niin saumatonta yhteistyötä, sitoutuneisuutta ja kunnioitusta työhön, työnantajaan ja työkavereihin en ole tavannut missään! – Anu Torop, Toisen työ tutuksi -vaihdossa Tallinnassa.
Uutta oppimassa Toisen työ tutuksi -ohjelman tavoitteena on kehittää Lindströmin palvelukulttuuria ja yhteistyötä.
teksti Mari Saarinen
S
14
uomessa 2013 aloitettuun työnvaihtoohjelmaan on osallistunut jo 80 lindströmiläistä. Ensi vuonna ohjelma viedään myös Lindströmin tytäryhtiöihin. Ensimmäisinä mukaan pääsevät Intia, Kiina ja Venäjä sekä muutama muu Euroopan maa. ”Ohjelma on ollut Suomessa jymymenestys, ja siksi viemme sen tytärmaihin pitkälti samalla konseptilla,” sanoo Lindströmin HR- ja laatukoordinaattori Ville Karhuviita. Ohjelma on tarkoitettu kaikille vakituisessa työsuhteessa oleville lindströmiläisille. Jakso kestää tavallisesti 3–5 arkipäivää. Siitä sovitaan oman esimiehen kanssa, jolloin asetetaan myös tavoitteet. Jakson aikana oppimisen tukena käytetään oppimispäiväkirjaa.
Tytäryhtiövaihtoa pilotoitiin syksyllä
Kaakkois-Suomen avainasiakasvastaava Anu Torop vietti syyskuussa viisi päivää Lindströmin Viron tytäryhtiössä Tallinnassa. ”Halusin tutustua asiakaspalvelun arkeen meidän ensimmäisessä tytäryhtiömaassa”, Torop kertoo. ”Huomasin, että samassa yrityksessä on lopulta melko suuria eroja maiden välillä, vaikka toimintamme on konseptoitua. Opin kunnioittamaan muiden maiden tuomaa panosta. Esimerkiksi Tallinnassa jutellaan asiakkaiden kanssa paljon avoimemmin ja suoraviivaisemmin. Tästä mekin voisimme ottaa oppia.” Johtokin ottaa osaa
Toisen työ tutuksi -ohjelmalla on ylimmän johdon vankka tuki. Myös he vaihtavat hetkeksi toisiin työtehtäviin
ainakin kerran vuodessa. Tätä on tarkoitus jatkaa myös tytäryhtiöissä. ”Olitpa missä asemassa tahansa, aina voit oppia uutta. Toisen työ tutuksi -ohjelman vaikutus työtyytyväisyyteen ja uusiin inspiraatioihin on kiistaton”, Karhuviita sanoo.
Hyödyt osallistujille Uusia näkökulmia, ideoita ja uuden oppimista – uusia tapoja tehdä töitä Apua urakehitykseen Ymmärrystä yrityksen prosesseista
UUTISET
Juha Laurio ETSA:n puheenjohtajaksi Euroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSA on nimittänyt Lindströmin toimitusjohtajan Juha Laurion puheenjohtajakseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2014–2017. Laurio seuraa tehtävässä saksalaisen Bardusch GmbH:n Christina Ritzeriä, joka toimi puheenjohtajana edelliskauden. Järjestön tehtävänä on valvoa toimialan sääntelyä ja tehdä tekstiilipalvelua tunnetuksi. Tekstiilipalvelualalla on merkittävä vaikutus Euroopan talouteen. Alan vuosittainen liikevaihto on 11 miljardia euroa, ja se työllistää EU-alueella noin 135 000 ihmistä.
Venäjällä rohkeaa kasvua Lindström investoi Venäjällä Moskovaan, Pietariin ja Novosibirskiin. Laajennukset ovat osa vahvaa kasvustrategiaa. Moskovassa Lindström osti kilpailevan Kovro Service -mattopalvelu yrityksen. Yritysoston lisäksi avattiin uudet palvelukeskukset Pietariin ja Novosibirskiin. Novosibirskin palvelukeskus on Lindströmille uusi pään avaus Etelä-Siperiaan ja kasvattaa palvelun saatavuutta maantieteelli sesti.
Lindströmiläiset ovat tyytyväisiä työnantajaansa Lindströmillä toteutettiin kesällä 2014 työnantajakuvan tutkimus. Lindströmiläiset mieltävät työnantajansa kasvavaksi kansainväliseksi brändiksi, luotettavaksi ja houkuttelevaksi työnantajaksi, jolla on mielenkiintoinen palveluvalikoima. Lindströmiä suositeltaisiin työnantajana mielellään, ja tuloksista huokuu ylpeys omaa työtä ja työnantajaa kohtaan.
Unkarissa juhlitaan 20-vuotista toimintaa Lindström perusti tytäryhtiön Unkariin vuonna 1994. Nykyisin lähes 200 työntekijän Unkari on yksi yhtiön suurimmista toiminta maista Suomen ulkopuolella. Lindström tar joaa Unkarissa työvaate-, henkilönsuojain- ja mattopalveluita.
Tekstiilipalvelualan tulevaisuus näyttää valoisalta Tekstiilipalveluteollisuudella on mahdollisuus nelinkertaistaa liikevaihtonsa 46 miljardiin euroon Euroopassa, kertoo Deloitten tuore markkinakokotutkimus. Euroopan tekstiilipalvelujärjestön ETSA:n teettämän tutkimuksen mukaan yritykset keskittyvät entistä enemmän ydintoimintoihinsa ja ulkoistavat muut. Tyypillinen tekstiilipalvelun tuote on työvaate, joka vuokrataan tekstiilipalvelun tuottajalta ja lähetetään tälle pestäväksi ja huollettavaksi parhaan käytössä olevan teknologian keinoin. ”Menestyvät yritykset eivät ota riskejä tuoteturvallisuuden suhteen, joten tekstiilihuollon on toimittava ammattimaisesti ja luotettavasti. Se on asiakkaillemme erittäin tärkeää”, sanoo Lindströmin toimitusjohtaja ja ETSAn puheenjohtaja Juha Laurio. Tekstiilinvuokrausalan kokonaismarkkinat (vuotuinen liikevaihto)
Potentiaalinen kasvu
46 milj. €
11 milj. € Nykyiset (2012) markkinat
Potentiaaliset markkinat
Deloitte, 2014. Quantifying the Opportunity. European Market Sizing Study for ETSA.
15
teksti Mari Saarinen | kuvat Pure Waste Textiles Oy
Kierrätykseen päätyy Suomessa vuosittain 60 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, mutta uudelleen raaka-aineena siitä hyödynnetään vain kuusi prosenttia.
Tekstiilijätteestä puhdasta kuitua Vuoden 2016 alusta tulee Suomessa voimaan asetus, joka kieltää poistotekstiilien viennin kaatopaikalle.
*KTK: Suomen tekstiilivirtojen päivitys vuodelle 2012
S
uomessa syntyy vuosittain 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä*. Kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen päätyy 16 miljoonaa tekstiilikiloa. Vain kuusi prosenttia 16 miljoonasta kilosta hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Tätä on tehostettava”, sanoo Lindströmin ympäristöpäällikkö Marjo Mäntylä. Suomen tekstiilijätevirtoja on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen TEXJÄTEhankkeessa, joka päättyy huhtikuussa 2015. ”Ratkaisuksi on esitetty muun muassa erilaisia materiaali- ja kierrätyspankkeja, jotka voisivat toimia pohjoismaisena yhteistyönä”, kertoo hankkeen ohjausryhmään kuuluva Mäntylä. Esimerkiksi TEXJÄTEttä rahoittavassa Hämeen ammattikorkeakoulussa on aloitettu Poistari-paja -hanke, jossa rakennetaan valtakunnallista toimintamallia työpajamuotoisille poistotekstiilipankeille.
Pure Waste hyödyntää tekstiilijätettä
Suomalaisen Pure Waste Textiles Oy:n perustajan Anders Bengsin mukaan
tekstiilijätteen kierrätyksen haasteet liittyvät muun muassa kierrätysmenetelmien ja -koneiden kehitykseen. ”Myös kulttuurikuilu tekstiilien tuottajamaiden sekä länsimaiden välillä tuo haasteita”, Bengs sanoo. Pure Waste jalostaa vaate- ja tekstiiliteollisuudesta syntyvää tekstiilijätettä ja kierrättää sen langoiksi ja kankaiksi.
Vuonna 2013 perustetun yrityksen tuotanto on pääasiassa Intiassa. ”Euroopassa ollaan edellä kierrätystekniikoiden ja -laitteiden kehittäjinä. Kuitenkin valtaosa vaatteista valmistetaan kasvavilla markkina-alueilla, kuten Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Siksi on loogista, että myös jäte kierrätetään siellä.” Liuottamisella kiinni suureen tekstiilimassaan
Tässä on kansainvälistä potentiaalia.
VTT:llä tutkitaan tekstiilijätteen liuotusmenetelmiä, joilla eri kuitumateriaalit saadaan erilleen ja puhtaina jälleen prosessoitua kierrätyskuitumateriaaliksi. ”Tässä on kansainvälistä potentiaalia. Lindströmillä erilaisten kuitujen erottelutekniikoista olisi ehdottomasti eniten hyötyä. Näin epähomogeeninen poistotekstiilimassa saataisiin kierrätettyä uudelleen raaka-aineeksi», sanoo Mäntylä. Lindströmillä haetaan jatkuvasti uusia tapoja kierrättää poistotekstiilejä. Tavoite on nostaa tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 90 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä.