Konuka #1 2011

Page 1

KOUVOLAN NUORKAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTI 1/2011

konuka


2


PÄÄKIRJOITUS

Tiedottajalla onkin asiaa Nuorkauppakamari (Junior Chamber International) on kansainvälinen jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Nuorkauppakamari on tarkoitettu kaikille alle 40-vuotiaille itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneille ihmisille. Jäsenistömme Suomessa ja kansainvälinen toiminta luovat hyvät mahdollisuudet oman kontaktiverkoston luomiselle. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Suomessa varsinaisia jäseniä on n. 2500 ja yhdessä kunniajäsenten, koejäsenten ja senaattoreiden kanssa, muodostamme n. 5000 nuorkauppakamarilaisen aktiivisen verkoston. Katto-organisaatioon kuuluu 86 paikallista nuorkauppakamaria eri puolilta Suomea. Kouvolan Nuorkauppakamari ry on yksi Suomen vanhimpia kamareita (perustettu 1960), johon kuuluu 28 jäsentä ja 4 koejäsentä. Senaattoreita ja kunniajäseniä Kouvolan Nuorkauppakamarilla on yhteensä 28.

konuka on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kouvolan Nuorkauppakamari ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Kouvolan Nuorkauppakamari ry, PL 63, 45101 KOUVOLA Päätoimittaja ja taitto: LIO 2011 Niina Asikainen

Käsissänne on Kouvolan Nuorkauppakamarin vuoden 2011 ensimmäinen jäsenlehti. Lehti on lähtölaukaus koko vuoden kestävälle kamarin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiselle. Nelivärinen ja raikkaampi ulkoasu ja monipuolisempi sisältö kuvastavat koko uudistustyötä. Vaikka LIOn tehtävä perinteisesti on tiedottaminen, käytän tarkoituksella termiä viestintä. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin tiedottaminen on vain yksi yhteisöviestinnän osaalue. Toiseksi mielestäni kamareissa tulisi sisällyttää markkinoinnin suunnittelu osaksi toimintasuunnitelmia. Oman tiedottajavuoteni yksittäisiä toimenpiteitä suurempi tavoitteeni onkin laajentaa koko kamarin ymmärrystä siitä, mitä viestintä on ja miten sitä voisi tehokkaasti käyttää työkaluna. Ja nimenomaan työkaluna, koska viestintä ei ole erillinen toiminto tai lohko, vaan toiminnan tukipalvelu. Vuodessa ei kukaan yksin tai edes yhdessä pysty muuttamaan kaikkea. Siksi keskitymme neljään asiaan: nettisivujen uudistus jatkuvasti päivittyväksi tiedon lähteeksi, sisäisen viestinnän käytäntöjen kehittäminen, projektien viestintäohjeiden laatiminen ja kamarin vaikuttamissuunnitelman tekeminen. Kehittä-

Kannen kuvat: Heikki Reijonen / Kameraseurue Versus ry

SISÄLTÖ:

Paino: Kopijyvä, Kouvola

3 4 5 6

Painosmäärä: 120 Seuraava numero ilmestyy viikolla 21/2011. Aineistopäivä 6.5.2011. Lisätiedot, aineistot ja ilmoitusmyynti: Niina Asikainen, puh. 050 336 9819, niina_asikainen@yahoo.com Mediakortti osoitteessa www.konuka.fi.

7 8 9 10 11 12 13 14 15

mistyöhön osallistuu koko kamari erilaisissa kokoonpanoissa. Yllä mainitut asiat ovat tehtäviä, joissa tiedottajalla on keskeinen rooli. JCI-brändin ja oman kamarin imagon rakentaminen ja ylläpito puolestaan lankeavat jokaisen kamarilaisen tehtäväksi. Hallituksen jäsenet ja projektipäälliköt vastaavat pitkälti yhtenäisen ilmeen noudattamisesta ja SNKK:n perusviestien eteenpäin viemisestä. Sen lisäksi on muistettava, että meidät mielletään usein nuorkauppakamarilaisiksi myös muissa yhteyksissä. Kun esiinnymme ja käyttäydymme siten, että vahvistamme positiivista JCmielikuvaa, voimme myös käyttää tätä hyväksi kamarin viestinnässä. Pinssi rintapielessä voimme ylpeinä viestittää olevamme nuorkauppakamarilaisia niin työelämässä kuin muissa harrastuksissa. Kun minut valittiin LIOksi, ilmoitin toimintaperiaatteekseni ”tiedottajalla itsellään ei ole mitään asiaan, vaan sisältö tulee toiminnasta”. Näyttää kuitenkin siltä, että joudun pyörtämään puheitani. Kyllähän minulla tuntuu olevan paljonkin asiaa silloin, kun puhutaan viestinnästä. Näillä sanoilla toivotan kaikille aurinkoista kevättä ja miellyttäviä lukuhetkiä konukan parissa! Niina Asikainen, LIO

Tiedottajalla onkin asiaa Paavo ja Mauri tulevaisuutta rakentamassa Puheenjohtaja pohtii Vuosikokouksen kruunasivat mielenkiintoinen yritysvierailu ja kovatasoinen puhekilpailu Tammikuun kuukausitapahtuma: Keilailua kamarilaisittain Antakaa meille meidän jokapäiväinen projektimme Konuka näkyi nuorkauppakamariviikolla Lady Business - upeat ladyt lavalla Kokemusta ja uutta verta yhdessä paketissa Kouvolan Yrittäjät uskoo verkostoitumisen voimaan Mistä on aluetiimi tehty? Vaikuta - Kouluta - Kehity! Tapahtumakalenteri ja JC-valiokunta 2011

konuka 1/2011

3


SENAATTORILLA ON ASIAA

KUKA ON ERKKI AHO? Erkki Ahosta tuli nuorkauppakamarilainen vuonna 1967. Hän toimi Kouvolan Nuorkauppakamarin puheenjohtajana 1970 ja Keskusliiton puheenjohtajana 1973. Takana on pitkä työsarka rakennuttamistehtävissä Senaatti-kiinteistöjen ja sen edeltäjien palveluksessa Kouvolassa, Turussa ja viimeksi Helsingissä. Nykyisin Erkki on eläkkeellä.

Paavo ja Mauri tulevaisuutta rakentamassa Oppiminen Hyvin voisin yksinkertaistaa ja yleistää. Oikeastaan kaiken, minkä olen 70 vuoden aikana oppinut, olen oppinut tekemällä. En väheksy koulua ja teoreettista opiskelua. Päinvastoin. Ne tarvitaan, että pääsee tekemään - ja tekemisen myötä oppimaan. Pätee omaan arkkitehdin ammattiini, pätee kielitaitoon, johtamistaitoon, sosiaalisiin kykyihin. Ihan kaikkeen. Nuorkauppakamarin oppimistapa "Learning by Doing" on iästään huolimatta edelleenkin ehdottoman hieno filosofia nyt ja tulevaisuudessa. Halutaanko, uskalletaanko vaikuttaa? Voisi kysyä oman kamarin jäseniltä, mitkä asiat heitä eniten lastensa ja lastenlastensa tulevaisuuden osalta huolestuttavat. Olen melko varma, että kärkeen nousisi maapallon tulevaisuus; ilmasto, kestävä kehitys. Hyvä jatkokysymys olisi: Voisinko minä tai Kouvolan Nuorkauppakamari ruveta tekemään jotakin kestä-

4

vän kehityksen hyväksi. Vai olisiko sittenkin paras luovuttaa ja jättää ongelma muiden ratkaistavaksi. Paremmat resurssit on kaupunginvaltuustolla, valtioneuvostolla tai EU:lla. Kansallinen nuorkauppakamarijärjestö näyttää väistävän kestävän kehityksen aihepiiriä. Ymmärrän hyvin. Kestävä kehitys tuntuu liian isolta ja vaikealta ongelmalta. Tarvittaisiin palavaa uskoa asian tärkeyteen. Tarvittaisiin tietoa. Tarvittaisiin pitkäjänteistä sitoutumista. Kestävän kehityksen projekti Entä voisiko ja uskaltaisiko Kouvolan Nuorkauppakamari käynnistää oman kestävän kehityksen projektinsa? Tavoitteena olisi tietysti pitkällä tähtäyksellä pyrkiä vaikuttamaan Kouvolan kaupungin kehitykseen niin, että Kouvola kaikissa olosuhteissa pystyisi takaamaan asukkailleen mahdollisimman suotuisan elinympäristön. Lyhyen tähtäyksen tavoitteena olisi tietysti se, että jokainen jäsen olisi selvillä mistä kestävän kehityksen filosofiassa on kysymys ja innostuisi kehittä-

mään omia toimintojaan. Parhaassa tapauksessa projekti toisi esille toteuttamiskelpoisia esityksiä ja tuottaisi jäsenille vahvan tunteen siitä, että on ryhdytty tekemään jotakin omien jälkeläisten hyväksi. Jos uskallettaisiin projektiin saakka, niin tarvittaisiin tietoa ja perehtymistä. Yhteistyökumppaneista ei varmaan olisi puutetta. Kouvolan kaupungilla on oma ympäristönsuojeluyksikkönsä ja valtiolla Kouvolassa omansa. Niistä löytyy tietoa. Sitten "Learning by Doing". Minä iskisin kaikkia jäseniä koskettavana projektina kiinni oman perheen hiilijalanjäljen selvittämiseen. Siitä olisi luonnollista edetä tapojen ja tottumusten parantamiseen. Ja siitä sitten tarkastelemaan suurempia kokonaisuuksia. Eikä kamarina yksin vaan sopivien yhteistyökumppanien kanssa. Tie olisi auki. Halutaanko, uskalletaanko vaikuttaa? Teksti ja kuva: Erkki Aho, senaattori 17164


PRESSAN PALSTA

Puheenjohtaja pohtii Vuosi on hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset velvollisuudet on jo hoidettu. Puheenjohtajana olen paljon vartijana ja lopulliset linjaukset kiertävät aina minun silmien kautta. Olen aivan kamaritoiminnan ytimessä. Projektien käynnistely on hyvällä mallillaan, päälliköt alkavat olla selvillä ja aloituspalavereja on jo sovittu. Tässä kohdassa haluaisinkin haastaa uinumassa olleita jäse-

niä tulemaan mukaan puuhailuun ja ottamaan vaikka pienikin osa toiminnasta tai projektista. Kirjoittaessani tätä vapaana on ainakin ”Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä” -projektin vetäjän paikka. Projektirintamalla on mullistuksia tänä vuonna. Perinteisestä, kamarin pisimpään yhtäjaksoisesti pyörineestä karttaprojektista päätettiin luopua. Tilalle kaivataan meidän tekemiseen sopivaa projektia, josta vielä saisi tulla tulojakin menetettyjen eurojen paikkaamiseksi. Pomolounasta on kaavailtu heräteltäväksi henkiin, mutta sen tähtäin ei ole niinkään tulos, vaan mielekäs tekeminen ja profiiliin sopiva näkyvyys. Olisiko sinulla ajatuksia tarpeen täyttämiseksi? Ota yhteyttä yhteiskuntalohkon Heikki Nurmiseen tai allekirjoittaneeseen. Jäsenistö ikääntyy ja uusia tekijöitä tarvitaan lisää. Siinä on toinen tämän vuoden haasteista, johon viime vuoden puheenjohtaja Satu onkin jo ottanut tiukan niskaotteen. Hyviä tekijöitä on

HALLITUS 2011 PRES Riku Mikkonen puh. 044 551 1604 riku1.mikkonen@gmail.com SECY Petri Kupias puh. 040 827 8148 kupias@hotmail.com

VP/LIO Niina Asikainen puh. 050 336 9819 niina_asikainen@yahoo.com IPP Satu Lepola puh. 040 570 8013 satu.lepola@op.fi

saatu jo rekryttyä ja toivotaan hyvän meiningin jatkuvan. Tässäkin projektissa jokainen jäsen ja koejäsenkin voi tehdä oman osuutensa tulevaisuuden turvaamiseksi. Olen kuullut meillä olevan kevyet käädyt. Aika ajoin ne ovat massaansa raskaammat, jopa ollessan hyllyllä. Ollessani vasta koejäsenenä, seurailin erilaisissa viroissa puuhaavia kamarilaisia. Kaikki tekivät yhdessä työtä ja puheenjohtaja luotsasi laivaa. Ajattelin, ”paljon pitäisi tapahtua, että minä olisin valmis ottamaan vastuulleni puheenjohtajan homman”. Nyt se on kuitenkin totisinta totta, eikä tunnu mahdottomalta. Varmasti se tulee olemaan suuri kasvun paikka ja parhaani tulen sen eteen tekemään. Toisaalta on hyvä muistaa upea joukko ihmisiä, jotka ovat tekemässä minun vuodestani ainutlaatuista: minun hallitukseni, Dream Team 2011. Olen etuoikeutettu saadessani tehdä vuotta heidän kanssaan. Puheenjohtajuudessa on paljon velvollisuuksia, mutta on siinä oikeuksiakin. Tuntuu upealta pukea käädyt harteille ja lähteä arvokkaasti juhlimaan. Toivotankin kaikille oikein virikkeellistä kamarivuotta ja nähdään tapahtumissa, turuilla ja toreilla.

PRES Riku Mikkonen

TREAS Katja Laine puh. 044 576 8387 katlaine@hotmail.com LOM Henna Luostarinen puh. 040 844 1446 henna.luostarinen@pp1.inet.fi IND Jarno Kärkkäinen puh. 040 822 2529 jarno@provokaatio.org

Senior Advisor Katriina Vesala puh. 040 538 8523 katriina.vesala@kyamk.fi COM Heikki Nurminen puh. 040 565 0936 heikki.nurminen@phnet.fi IPRO Heikki Reijonen puh. 041 537 9600 heikki.s.reijonen@gmail.com

konuka 1/2011

5


KAMARISSA TAPAHTUU

Vuosikokouksen kruunasivat mielenkiintoinen yritysvierailu ja kovatasoinen puhekilpailu Kouvolan Nuorkauppakamari ry:n vuosikokous pidettiin 18.2.2011 Kaslink Foods Oy:llä Korialla. Illan isäntänä toimi koejäsen Matti Kukkonen, yksi Kaslink Foodsin perheyrityksen johtajista ja omistajista. Matti kertoi yrityksestä ja sen tuotteista sekä esitteli meille tehdaskierroksella tuotteiden valmistusta ja varastointia. Olimme kyllä onnekkaita ja etuoikeutettuja kun saimme tutustua uuteen tehdaslaajennukseen kuukautta ennen virallisia vihkiäisiä. Nyt tiedämme mitä on UHT sekä ESL sekä mitä yhteistä on Pirkan, Eldoradon ja Rainbown jälkiruokakastikkeilla. Kiitos Matin, monet paikalla olleista konukalaisista taisivat myös ostaa seuraavana päivänä jäätelöä, koska saimme mukaamme yrityksen esittelypakkauksen jäätelökastikkeineen! Itse vuosikokous sujui nopeasti ja ammattitaitoisesti senaattori 65500 Pekka Flomanin heiluttaessa nuijaa. Vuosikokouksen jälkeen oli luvassa perinteinen puhekilpailu, jossa kamarimme jäsenistö otti toisistaan mittaa sanallisesti. Puhekilpailun ai-

6

heena oli SA Katriina Vesalan keksimä "Persoonallinen itsensä toteuttaminen". Tuomaristoon kuuluivat senaattori Pekka Floman, alueen B aluejohtaja Satu Lepola ja Konukan PRES Riku Mikkonen. Tuomariston arvion mukaan aiheesta kuultiin erittäin kovatasoisia puheita ja voittajan valinta ei todellakaan ollut helppoa. Vuonna 2011 Kouvolan Nuorkauppakamarin puhekilpailun voitti aivan uusi puhekilpailija, koejäsen Taru Rantanen. Tuomariston kunniamaininnan puheestaan sai kehäkettu COM Heikki Nurminen. Paljon onnea Tarulle ja Heikille! Ilta jatkui Kaslink Foodsilla keskustellen, saunoen ja nauraen. Meillä jokaisella oli varmasti erittäin hauskaa. Kiitokset vielä Matille mahtavista järjestelyistä! Teksti: Jarno Kärkkäinen, IND Kuvat: Heikki Nurminen ja Niina Asikainen


Tammikuun kuukausitapahtuma: Keilailua kamarilaisittain Kouvolan nuorkauppakamarin vuoden 2011 ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Kouvolan Keilahallissa. Kamarille oli varattu 4 rataa ja yhteensä innokkaita keilaajia olikin saapunut paikalle melkein parikymmentä. Mukana oli myös perheen pienempiä keilaajia. Lajissa menestyminen ei ole kiinni voimakkuudesta, vaan tekniikasta. Siinä varmasti piileekin keilauksen suosio, koska laji sopii kaikille ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Noin tunnin keilattuamme ilta jatkui ravintola Nevillessä, jossa saimme nauttia hyvästä ruoasta sekä seurasta. Oli mukava istua yhdessä pitkästä aikaa, keskustella rauhassa ja tutustua uusiin koejäseniin. Puheenjohtaja Riku kertoi myös tulevista kuukausitapahtumista, yritysvierailuista sekä kokouksista. Ilta oli mielestäni onnistunut avaus kamarivuodelle 2011 ja itselleni ainakin heräsi uusi kipinä kamaria

Konukalaiset viihtyvät aina hyvän ruoan äärellä.

kohtaan. Illan jälkeen olenkin ilmoittautunut Pieksämäen aluekokoukseen, Espanjan EC-kokoukseen ja Joulupuun projektipäälliköksi. Teksti: Marika Kauppila Kuva: Heikki Reijonen, IPRO

Tiesitkö näitä faktoja keilailusta? Keilailu on maailman toiseksi harrastetuin pallolaji. Laji syntyi n. 7000 eKr. Egyptissä / Tahitilla, jolloin eri muotoisilla kivillä kaadettiin keiloja. 1500 jKr. paavit ja papisto kaatoivat puupalloilla ”paholaisia”. Peliä kutsuttiin KEGEL:ksi. Keilapallot painavat 3-7,258 kg. Keila painaa n. 1,5 kg ja on 38 cm korkea. Keilarata on n. 18 m pitkä ja viivalta ensimmäiseen keilaan on matkaa 16,3 m.

Puhekilpailun arvovaltainen tuomaristo ja voittaja yhteiskuvassa. Kilpailuun osallistuivat Tarun lisäksi IND Jarno, COM Heikki, Pomolounaan projektipäällikkö Henrik ja koejäsenemme Matti ja Jarkka.

Vuosikokoukseen osallistui puolet Kouvolan Nuorkauppakamarin jäsenistöstä.

konuka 1/2011

7


KAMARISSA TAPAHTUU

Vuonna 2011 Kouvolan Nuorkauppakamari toteuttaa ainakin seuraavat projektit:  Positiivisin pohjoiskymen    

laaksolainen, pp Jonna Ranne Joulukonsertti, pp Taru Rantanen Firmatori 2012, ei vielä projektipäällikköä Pomolounas, pp Henrik Nykänen Vientitykki, pp Petri Kupias Joulupuu, pp Marika Kauppila

toimintaa, projektipäälliköt johtavat projektien työrukkasia ja kamarilaiset pääsevät toteuttamaan itseään projekteissa.

Anna meille meidän jokapäiväinen projektimme Tuntuuko siltä, että nuorkauppakamaritoiminta on pelkkää projektia? On kansallista projektia, alueellista projektia ja vielä paikallista projektiakin. Miksi ihmeessä?

Projektista tulossa?

8

Projektilla kuin projektilla on syynsä. Useimmissa projekteissa syyt kulkevat myötäsuuntaan, mutta on projekteja, joista on syytä ottaa vain opiksi ja antaa haavojen umpeutua. Yksi merkittävä syy projektien tekemiseen on siis oppiminen: työelämässä joudumme tekemisiin erilaisten projektien kanssa: on projektitoimitusta, -palaveria, -hankintaa ja -johtamista. Työelämä ei ole oikea paikka projektien harjoitteluun, mutta kamaritoiminnassa pääsee harjoittelemaan projektiliiketoimintaa eri rooleissa: hallituksen projektivastaava johtaa kamarin projekti-

Projekteilla voi tehdä myös rahaa aivan kuten työelämässäkin. Kamarin budjetin tulopuolen muodostavat kaksi merkittävää rahaprojektiamme: Joulukonsertti ja Firmatori. Joulukonsertin idea on yksinkertaisuudessaan tyrmäävä: artisti täyttäköön estradin ja lipunmyynti kassamme. Firmatorissa on taas enemmän liikkuvia osia: projekti tehdään yhdessä Kouvolan yrittäjien kanssa, ja yritetään saada yrityksiä verkostoitumaan keskenään. Samalla tehdään hieman rahaakin kamarille. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on hieno ja abstrakti käsite, joka useimmiten yhdistetään keskusliittolaiseen. Mutta voi yhteiskunnallista vaikuttamista tehdä kamaritasollakin! Mikäli päivänpolttava puoluepolitiikka ei kiinnosta, pääsee projekteissa vaikuttamaan alueelliseen elinkeinoelämään Firmatorilla, muokkaamaan ihmisten arvomaailmaa pehmeämmäksi Joulupuussa tai kertomaan positivistisen maailmankuvan autuudesta PohjoisKymenlaakson positiivisimmassa. Ja projektit näkyvät: lehdistössä, tapahtumissa, kadulla ja kaupassa. Jatkuu sivulla 9


Konuka näkyi nuorkauppakamariviikolla Suomen Nuorkauppakamarit ry:n toista kertaa järjestämä valtakunnallinen Nuorkauppakamariviikko helmikuussa antoi hyvän syyn tehdä Kouvolan Nuorkauppakamari ry:tä tutummaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Tarjolla oli kahvin ja piparin lisäksi luento siitä, miten pärjätä työmarkkinoilla kilpailun käydessä kovemmaksi.

Nuorkauppakamariviikon jokaisella arkipäivällä on oma teemansa, jotka kukin perustuvat nuorkauppakamaritoiminnan peruskiviin. Maanantain teemana oli yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tiistaina itsensä kehittäminen, keskiviikkona verkostoituminen, torstaina yrittäjyys ja perjantaina kansainvälisyys. Kansalliset teemapäivät tiistai ja torstai olivat konseptoituja toteutuksia, joista Konuka nappasi itselleen tiistain Nuorkauppakamarin avulla työmarkkinoiden nuoreksi menestyjäksi -online-luennon. Luennon sisältö seuraili tämän vuoden teemaa Unique Opportunites. Koulutuksen veti Lahden Nuorkauppakamarista Suomen Nuorkauppakamarit ry:n toimitusjohtajaksi noussut Timo Wallenius. Koulutus pohjautui Taloussanomissa 22.11.2010 olleeseen artikkeliin ”Tällaisesta tyypistä tulee menestyjä”. Tutkimus selvitti, millainen tyyppi menestyy työmarkkinoilla tulevaisuudessa, kun kilpailu työpaikoista kovenee.

Jatkoa sivulta 8

Projektipäällikön hikinauhaa unohtamatta. Tarkkasilmäinen lukija saattaa huomata, että toteutamme tänä vuonna ainoastaan yhden alueellisen projektin, eikä yhtään kansallista projektia. Hallitus on valinnut toteutettavat projektit teroitettuaan Occamin partaveitsensä: projektin on oltava kamarille taloudellisesti tuottoisa, sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden on oltava selkeä ja projektin pitää näkyä paikallisissa tiedotusvälineissä.

Luennon tarkoitus oli konkretisoida nuorkauppakamarin tarjoamia kansainvälisiä mahdollisuuksia, itsensä kehittämistä ja verkoistoitumista vaikuttajien kanssa sekä esitellä Konukan toimintaa. Satu Lepola piti huolta viimeksi mainitusta ennen itse luennon alkamista. Jotta Konukan näkyvyys ei olisi jäänyt pelkän luennon varaan, otettiin käyttöön myös kasvokkaismarkkinointi. Tiistaiaamupäivänä parin tunnin ajan nuorkauppakamaritoimintaa Kouvolassa tehtiin tutuksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille pääasiassa liiketalouden hallinnoimassa Päärakennuksessa Kasarminmäellä. Kahvi ja pipari veti porukkaa puoleensa ja samalla päästiin levittämään nuorkauppakamarin ilosanomaa ja mainostamaan iltapäivän luentoa. Ilahduttavan moni halusikin tietää enemmän toiminnastamme ja jokunen jäi pohtimaan jäsenasiaa vielä ständiltä poistuttuaan.

ainakin toiminnan tekeminen tunnetummaksi positiivisen näkyvyyden avulla ja jäsenmäärän kasvattaminen - päivän saldo oli yksi täytetty jäsenhakemuslomake. Vaikka itse luentoa oli kuulemassa vain kourallinen ihmisiä, laatu korvasi määrän, ja varmasti joku muukin jäi vielä pohtimaan koejäseneksi hakeutumista.

Nuorkauppakamariviikon tavoitteista täyttyivät Konukan osalta

Teksti: Taru Rantanen, koejäsen

Projekteja olisi tietysti mukava tehdä enemmänkin, pitää hengissä kansallisia projekteja myös alueellakin, mutta mestarin on tunnettava rajoitteensa: pienessä kamarissa ei kasva projektipäälliköitä taajaan.

Oletko jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi?

Miksi lähtisin mukaan projektiin? Meitä motivoivat erilaiset asiat. Yksi tykkää julkisuudesta, toinen nauttii projektiryhmän johtamisesta, kolmas hekumoi Gaussin käyrällä. Jokaisella meillä on syynsä. Niiden pitää asettua myötäsukaan. Silloin projektitoiminta antaa tekijälleen enemmän kuin vie aikaa.

Projektien toteuttaminen ei ole vain tylsää puurtamista. Itse olen oppinut Firmatori-projektipäällikkönä sutkiksi neuvottelijaksi ja Vientitykki-hakemusta tehdessäni sitkeäksi vihikoiraksi. Aikaa tietysti palaa, mutta sitähän maailmassa on suhteellisen rajattomasti: toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Onko sinulla on aikaa tänä vuonna suhteellisen enemmän? Maista projektia! Teksti ja kuvat: Heikki Nurminen, COM

konuka 1/2011

9


KAMARISSA TAPAHTUU

Lady Business - upeat ladyt lavalla Mistä on nuorkauppakamarin naiset tehty? Tekoripsistä, upeista juhlapuvuista, kauniista kampauksista ja hehkuvista meikeistä - tai ainakin ne muutamat onnekkaat, jotka pääsivät kokeilemaan mallina olemista Kouvolan Yrittäjien Lady Business -tapahtumassa.

Kouvolan Nuorkauppakamarin toimintavuosi sai näyttävän alun, kun yhteistyö Kouvolan Yrittäjien kanssa tempaisi kamarilaisia mukaansa Lady Business -tapahtumaan. Naisyrittäjien verkottumisilta keräsi KSS Energia Oy:n tilat täyteen - kaikki 300 lippua myytiin loppuun hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kamarin naisjäsenille tarjottiin tilaisuutta kokeilla, miltä tuntuu olla malli yhden illan ajan. Tarjous oli niin houkutteleva, että pakkohan siihen oli tarttua. Ennen tepastelua catwalkilla käytiin läpi pitkä valmistautumisruljanssi. Ensimmäisen tapaamisen tuloksena jokainen malli löysi oman ”tallinsa”, josta etsiä näytökseen sopiva puku. Minut ohjattiin Ompelu-Ateljee

Pojatkin pääsivät mukaan Lady Busineksen tunnelmaan. Yllä Petri ja alla Jarno ja Riku. Mallikkaat naisemme kansikuvassa. Lisäksi kamarilaisia osallistui tapahtumaan avustajina.

Ajan Ommel -nimiseen juhlapukujen vuokraus- ja myyntiliikkeeseen, josta yrittäjä Marianne Vihervaara valitsi puvukseni hääpuvun. Ei taida olla kovin tavallista löytää etsimänsä hääpuku kolmannella yrityksellä. Vaikkei toista tilaisuutta koskaan tulisikaan, ainakin voin sanoa pukeutuneeni kerran elämässäni hääpukuun. Kevyt päivä kampaamossa Kenraaliharjoituksissa vedettiin läpi kuviot lavalla. Lohduttavaa oli huomata, että olimme kaikki mallit yhtä amatöörejä, mitä tuli lavalla esiintymiseen. Näytöspäivän neljän tunnin istuminen kampaamossa oli varsinainen hemmottelu naiselle, joka harvemmin käy laitattamassa tukkaa tai meikattavana. Niin hiukset kuin kasvotkin saivat juhlalookin tekoripsiä ja tiaraa myöden. Koskaan ei ole olo ollut yhtä pyntätty. Tapahtuman juonsi tilaisuuden teeman mukaisesti viime itsenäisyyspäivän Linnan juhlien homoparien kritisoinnista sapiskaa saanut tyylikonsultti, näytösjuontaja ja luennoitsija Leena Sarvi. Meikkivinkkejä kevään menoihin jakoivat meikkitaiteilija ja maskeeraaja Raili Hulkkonen aisaparinaan Pipsa Lagus. Amatöörimäisen ammattimaisesti Illan kohokohta oli tietenkin muotija trendinäytös, jossa malleina oli pääasiassa kouvolalaisia naisyrittäjiä ja heidän työntekijöitään. Kaikki puvut, meikit ja kampaukset olivat näytökseen osallistuneiden yrittäjien käsialaa.

10

Amatöörimalleja tai ei, näytös sujui kuin ammattilaisilta. Kukaan ei kaatunut, kompastunut tai pudonnut lavalta, en edes minä. Rennossa porukassa ei muistanut jännittää hepenissä esiintymistä. Ruoan ja viinin lisäksi loppuhuipentumana oli Koop Arposen akustinen trio, joka soitti tuttuja kappaleita sopivan rokkaavin sovituksin. Johtuiko enemmän viinistä vai musiikista, että innokkaimmat kapusivat näytöslavalle tanssahtelemaan. Minulle Lady Business oli koejäsenvuoden varsinainen aloitus. Pikkujoulut olivat avaus Kouvolan Nuorkauppakamarin maailmaan, mutta Lady Busineksen myötä pääsin tutustumaan paremmin porukkaan ja hyödyntämään tilaisuutta verkostoitua paikallisten yrittäjien kanssa, joka oli kamarin ulkopuolinen syy lähteä mukaan tapahtumaan. Ilta osoitti, että Lady Businekselle on paikkansa yrittäjien keskuudessa. Kamari sai kosolti positiivista näkyvyyttä, kiitos läsnä olleiden mallien, avustajien ja narikkamiesten. Yhteistyön soisi jatkuvan ensi vuonnakin. Tapahtumasta jäi hyvä maku suuhun - tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita ja kokemuksia. Teksti: Taru Rantanen, koejäsen Kuvat: Heikki Reijonen / Kameraseurue Versus ry


JÄSENESITTELY

Kokemusta ja uutta verta samassa paketissa Konukan vuoden 2011 hallituksen Senior Advisor Katriina Vesala on nuoresta iästään huolimatta kokenut jaycee. Toisen polven kamarilainen oli kolunnut monta tapahtumaa jo ennen oman JC-uransa aloittamista. Katriina on malliesimerkki siitä, miten jokaisen on mahdollista ottaa kamaritoiminnasta juuri itselleen sopivat hyödyt.

Katriina liittyi Nuorkauppakamariin palattuaan opiskelujen jälkeen takaisin Kouvolaan. Toiminta oli ennestään tuttua, koska hän oli pyörinyt koko lapsuutensa perheenjäsenenä mukana tapahtumissa. Katriinaa ei kiinnostanut kouluttajapolku. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun taloushallinnonopettajana hän seisoskelee muutenkin päivät ja joskus illatkin ihmisten edessä. - Halusin tavata uusia ihmisiä. Lisäksi yhteisön jäsenenä oleminen, lyhyet erityiskoulutukset, matkailu ja laadukas vapaa-aika ovat minulla tärkeitä. Koejäsenvuotenaan 2005 Katriina osallistui karttaprojektiin ja pikkujoulujen järjestämiseen. Edellisen vuoden pj:n (IPP) Katja Sankalahden ohjauksessa koejäsenet saivat kattavan kuvan kamarista. Katriina lähti mukaan hallitukseen jo ensimmäisenä jäsenvuotenaan. Kansainvälisenä suhdetoimintavirkailijana (IPRO) hän pääsi toteuttamaan itseään ja johdatteli kymmenhenkisen Konuka-porukan Tallinnaan Eurooppakokoukseen (EC). Aluetoiminnasta laajempaa näkemystä Vuonna 2007 Katriina vastasi kamarin koulutuksista (IND). Tärkeimpänä tehtävänä oli järjestää Kouvolassa AlueLOM-koulutusviikonloppu. Hän toimi myös aluejohtaja Heli Nykäsen aluesihteerinä (RS). Katriina suositteleekin aluetoimintaan hakeutumista kaikille kamarilaisille. - Alueella kamaritoimintaa pääsee näkemään aivan toisesta näkökulmasta. Aluetiimin jäsenenä tulee myös kierrettyä kaikki alueelliset ja

kansalliset kokoukset, ja verkostoituminen on tehokasta. Vuonna 2008 Katriinan näkyvimmät tehtävät aluekoordinaattorina (RC) olivat puhekilpailun ja Käkriäiskisan järjestäminen alueen kevätkonfferenssissa sekä Leirien Leirin Puhjonrannassa. Katriinan perheeseen kuuluu kolme tytärtä ja aviomies. Vuonna 2008 perheenlisäystä oli tullut kaksin kappalein, joten 2009 aikaa ei ollut tuhlattavaksi asti. Aamuyön tunneista sitä kuitenkin löytyi nettisivujen päivittämisen opetteluun. - Koska en voinut reissata viikonloppuisin, alueen tietohallintotehtävät sopivat elämäntilanteeseeni loistavasti. Viime vuonna Katriina toimi alueen B jäsenhankinnan projektipäällikkönä. Tavoitteena nostaa pienten kamarien jäsenmäärä 20:een. Alkuvuosi lähti hyvin käyntiin, ja kamareissa toteutettiin paljon jäsenhankintatapahtumia.

siä kokouksia niin lapsena kuin nyt oman kamariuran aikana. Kokousreissuilta Katriina on saanut hyviä ystäviä, joita on mukava tavata niin virallisissa kuin vähemmän virallisissa tapahtumissa kotimaassa ja ulkomailla. Muutaman vuoden rauhallisemman ajan jälkeen Katriina on jälleen alkanut kaivata kamaritoimintaa. Tänä vuonna hän toimii hallitusviran rinnalla alue B:n Vientitykin projektipäällikkönä. - Kovasti myös odottelen kevään kansallisia ja kansainvälisiä kokouksia sekä paikallisia oman kamarin tapahtumia. Haluaisin innostua toiminnasta uudestaan samaan malliin kuin ensimmäisinä vuosina. Mutta niin kuin kamaritoimintaan kuuluu, katsotaan vuosi kerrallaan. Teksti: Katriina Vesala, SA ja Niina Asikainen, LIO Kuva: Katriinan albumi

Hyötyä ja huvia Konkreettista hyötyä kamaritoiminnasta Katriina on saanut verkostoitumisesta omassa ja muissa kamareissa sekä osallistumalla koulutuksiin. Hän on mm. käyttänyt työssään vierailijaluennoitsijoita, jotka on tavannut kamaritoiminnan kautta. Katriina pitää parhaimpina kamarikokemuksinaan kaikkia kansainväli-

JC-kokelas WC Miamissa 1992. Jaycee vuosimallia 2011 kannen kuvassa.

konuka 1/2011

11


YHTEISTYÖKUMPPANIMME

Kouvolan Yrittäjät uskoo verkostoitumisen voimaan Kouvolan Nuorkauppakamari ja Kouvolan Yrittäjät ovat kahtena peräkkäisenä vuotena järjestäneet yrityksille suunnatun Firmatori-verkostoitumistapahtuman yhdessä Kouvola Innovationin kanssa. Myös vuonna 2011 yhteinen tekeminen käynnistettiin verkostoitumisen merkeissä. Nuorkauppakamari oli yksi Kouvolan Yrittäjien Lady Business -tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Kouvolan Yrittäjät on aktiivinen yritysten toimintaympäristön kehittäjä ja vaikuttaja, johon kuuluu tällä hetkellä noin 550 jäsenyritystä. Puheenjohtaja Siru Vainio on sisustusja vaatetusalan yrittäjä kouvolalaisessa Sirelle Designissa yhdessä Kaarina Lehtosen kanssa. Vuodesta 1996 Kouvolan Yrittäjien jäsenenä ollut Siru toimii kolmatta vuotta puheenjohtajana. Sirun tavoitteena on alusta alkaen ollut antaa potkua yhdistyksen toimintaan. - Hallituksessamme on virtaa, jonka avulla olemme pystyneet lisäämään näkyvyyttämme ja myös saaneet äänemme kuuluviin. Kouvolan Yrittäjät tekee tiivistä yhteistyötä muiden yrittäjyyttä edis-

tävien tahojen kanssa. Tavoitteena on kasvattaa menestyvien yritysten määrää kansainvälistyvässä ja vetovoimaisessa Kouvolassa. Pirteä toiminta on huomattu myös valtakunnan tasolla. Suomen Yrittäjät valitsi Kouvolan Yrittäjät vuoden 2010 parhaaksi yhdistykseksi isojen paikallisyhdistysten sarjassa. Yhteistyö kaupungin kanssa on ensiarvoisen tärkeää yhdistyksen toiminnan kannalta. Aktiivisen vuorovaikutuksen avulla Kouvolan Yrittäjät pyrkii yhdessä viiden muun Kouvolan kaupungin alueella toimivan paikallisyhdistyksen kanssa vaikuttamaan päätöksiin, joilla luodaan edellytyksiä ja annetaan mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan kehittymiselle.

- Kuntayhteistyöryhmässä on jäseniä kaikista paikallisyhdistyksistä. Tehtävämme on kommentoida kaupungin suunnitelmia yrittäjien näkökulmasta, Siru kertoo. Nuorkauppakamaritoiminnassa Siru näkee erityisen arvokkaana jäsenten halun olla mukana vaikuttamassa ympäröivään yhteiskuntaan ja kehittää omaa osaamistaan. Myös verkostoitumismahdollisuudet ovat yrittäjäyhdistyksen näkökulmasta merkittävä lisäarvon tuottaja. Yhdistysten toiminta on samansuuntaista, mutta juuri eroavaisuudet tekevät yhteistyöstä molempien toimintaa tukevaa. - Yrittäjäyhdistyksen jäsenet pyrkivät viemään omaa yritystään eteenpäin. Nuorkauppakamarissa puolestaan keskitytään yksilön kehittymiseen, Siru selventää näkemystään. - Erilainen näkökulma asioihin synnyttää usein jotain uutta. Eikä verkostojen laajentamisesta ole jäsenhankinnassakaan haittaa. Siru näkee myös yhteistyön laajentamisen mahdollisuuksia. Koulutuksen lisäksi yhdistykset voisivat yhdessä katsoa tulevaisuuteen. - Haluaisin löytää alueen nuorille mahdollisuuksia päästä kertomaan näkemyksiään siitä, mihin suuntaan kaupunkia ja meidän toimintaa pitäisi kehittää. Teksti: Niina Asikainen, LIO Kuva: Heli Vartiainen

Kuvassa Kouvolan Raviradan toimitusjohtaja Arto Hytönen, Siru Vainio, Satu Lepola Konukan pj:n roolissa ja Kouvola Innovationin yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister vuoden 2010 Firmatoritapahtumassa.

12


ALUE B - USKALLA KOKEILLA

Mistä on aluetiimi tehty? Vanhan kansanlorun mukaan pienet tytöt on tehty sokerista, kukkasista, inkivääristä sekä kanelista ja pienet pojat puolestaan etanoista, sammakoista sekä koiran häntätupsukoista. Mutta mistä on tehty tämän vuoden aluetiimi Suomen Nuorkauppakamareiden alueella B?

Tänä vuonna aluetiimissä on mukana seitsemän aktiivista ja eteenpäin pyrkivää henkilöä. Nuorkauppakamaritoiminnan naisistumista on ollut havaittavissa muuallakin ja se näkyy myös aluetiimissä, jonka sukupuolijakauma on 5–2, naisten eduksi. Aluetiimiläiset tulevat viidestä eri kamarista ja edustettuina on niin suuria kuin vähän pienempiäkin kamareita.

Projektien ja yhteiskuntasuhteiden parissa toimii myös alueen yhteiskuntavastaava (R-COM) Jani Sutinen Lappeenrannan Nuorkauppakamarista. Hän koordinoi yhteistyön rakentamista paikallisten Kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa sekä auttaa kamareita toteuttamaan SNKK:n kärkiprojekteja yhdessä alueprojektipäälliköiden kanssa.

Aluetiimiä luotsaa ja aluetta Suomen Nuorkauppakamareiden hallituksessa edustaa aluejohtaja. Hän suunnittelee ja järjestää puheenjohtajakokoukset alueella ja pitää aktiivisesti yhteyttä puheenjohtajiin sekä vierailee alueen kamareiden tapahtumissa.

Aluetoimintavastaava (R-LOM) tulee myös Lappeenrannan Nuorkauppakamarista. Aino-Liisa ”Aippu” Sandholm järjestää aluekokouksissa käkriäiskisan ja koordinoi alueen kesäakatemian järjestelyjä. Hän toimii myös linkkinä kamareiden tapahtumavastaavien välillä ja pyrkii lisäämään alueen kamareiden välistä yhteistyötä.

Aluejohtajan varamies, tai tässä tapauksessa -nainen, on aluekoordinaattori (RC). Vuonna 2011 tehtävää hoitaa Titta Pitman Imatran Nuorkauppakamarista. RC toimii aktiivisesti SNKK:n viestinvälittäjänä Koulutuspalvelujen ja kamareiden välillä. Aluekokouksissa RC järjestää puhe- ja debattikilpailut sekä aluestartin. Tiedotuksesta alueella vastaa aluetiedottaja (RIO), joka on tänä vuonna Hanna Torvasti Mäntsälän Nuorkauppakamarista. Hän on Edelläkävijä-aluelehden päätoimittaja ja hoitaa tiedotusta myös sähköisen eEdelläkävijän välityksellä. Kun sinulla on asiaa koko alueelle, ota siis yhteyttä Hannaan. Jarkko Kurvinen Hämeenlinnan Nuorkauppakamarista on aluemarkkinoija (RMM). Yhdessä aluejohtajan kanssa hän hankkii alueelle yhteistyökumppaneita. Jarkon sydäntä lähellä ovat myös yksittäiset kamarit, joita hän auttaa mielellään niin yhteistyökumppaneiden hankinnassa kuin projektien menestyksekkäässä toteuttamisessakin.

Tiimiläiset pyrkivät olemaan mukana myös Pieksämäen aluevuosikokouksessa mahdollisimman runsaslukuisesti, joten siellä on hyvä tilaisuus tutustua paremmin. Kouvolan Nuorkauppakamarista on jo 10 henkilöä lähdössä Pieksämäelle. Olethan Sinäkin jo rekisteröitynyt? Yllättävän pian on myös aika kääntää katseita kohti tulevaa. Aluetiimin tehtävänkuvat ovat parhaillaan tarkastelun alla kansallisestikin ja kevään aikana tehdään päätöksiä siitä, mitkä ovat vaaleilla valittavia aluevirkoja ensi vuonna. Kun toimenkuvat ovat selvillä, oletko Sinä valmis avaamaan vaalikampanjasi? Teksti: Satu Lepola, aluejohtaja Kuva: Aino-Kaisa Koivisto

Alueen sihteerinä (RS) toimii aluejohtajan kutsumana Heidi Laukas Kouvolan Nuorkauppakamarista. Alue sihteeri on aluejohtajan korvaamaton apu ja tuki niin kokouskuin talousasioissakin. Toivottavasti aluetiimi tuli näin vähän tutummaksi.

Helmikuun pj-kokouksen satoa: alueen pressojen näkemys aluejohtajastaan.

konuka 1/2011

13


KANSALLISET

Vaikuta - Kouluta - Kehity! Kamaritoiminnassa voi kouluttautua hallitus- ja projektitoimintaan osallistumisen lisäksi kahdella tavalla: osallistumalla virallisiin SNKK:n ja JCI:n koulutuksiin tai muihin kamarien koulutuksiin ja seminaareihin. Virallisia koulutuksia ovat JCI:ssa suunnitellut ja standartoidut kouluttajakoulutukset sekä Suomen Nuorkauppakamarit ry:n johtajuuskoulutuspolun koulutukset. Muihin koulutuksiin luetaan esim. kamareiden omat koulutukset ja seminaarit, joita voidaan järjestää itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiinnostaako kouluttajana kehittyminen?

Seuraava koulutus alueellamme on 9.4. L appeenrannassa. Koulutukseen otetaan aina maksimissaan 20 henkilöä.

KOULUTTAMINEN

ONHAN SE MERKITTÄVÄ TEKIJÄ ITSENSÄ JA OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ.

Presenterin jälkeen henkilö tietää perusniksit. Kuten ajamaan opitaan ajamalla, niin myös Presenterissä on iso paino esiintymisessä. Kaikki siis saavat runsaasti esiintymiskokemusta! Ja tämä tietysti auttaa henkilöä lukuisissa tilanteissa, joissa esiintymistaitoa kaivataan; puheen pitämisessä, työpaikan presentaatioissa, työpaikkahaastatteluissa jne.

JCI Presenter

JCI Trainer

Ensimmäinen askel kouluttajan uralla on JCI Presenter -esiintymiskoulutus. Presenter on yksipäiväinen ja englanninkielinen koulutus, jossa keskitytään harjoituttamaan osallistujien esiintymisvalmiuksia.

Varsinainen kouluttajakoulutusten ensimmäinen askel on JCI Trainer. Päästäkseen tähän koulutukseen tulee esiintymistaidon koulutus JCI Presenter olla suoritettu. Trainer on kaksipäiväinen ja englanninkielinen koulutus. Trainerin suoritettuasi osaat suunnitella ja vetää koulutuksia. Pystyt määrittelemään hyvän ja tehokkaan koulutuksen perusteet. JCI Trainer on suunniteltu nimenomaan aikuiskoulutustarpeiden lähtökohdista. Se sopii myös sellaisille, joilla ei aiemmin ole paljon kokemusta kouluttamisesta, mutta haluavat kehittyä siinä.

Presentereitä järjestetään Suomessa vajaa kymmenkunta vuosittain.

JA KOULUTTAUTUMI-

NEN OVAT AINA OLLEET KAMARITOIMINNAN KULMAKIVIÄ. EIKÄ SYYTTÄ,

JCI Trainerin suoritettuaan kouluttajakokelas pääsee käytännössä harjoittelemaan kouluttajan taitoja. CLT eli Certified Local Trainer -nimikkeen saadakseen koulutustunteja nuorkauppakamarissa tulee kertyä 25 tuntia ja CNT eli Certified National Traineriksi toiset 25 tuntia.

JCI Designer JCI Designeriin päästäkseen tulee henkilön kouluttaa siis yhteensä 50 tuntia nuorkauppakamarilaisia. Designerissa koulutusten tekemistä hiotaan entisestään ja koulutuksessa käytetään viimeisimpiä menetelmiä, konsepteja ja teknologioita. Kouluttajaurasta voit lukea enemmän www.jci.fi-sivuilta koulutuspalvelujen alta. Johtajuuskoulutuspolulta eväitä johtamiseen SNKK:lla on myös omia johtamistaitojen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Yksi parhaimmista on Strategia! (ent. Future Chapter), jossa nimensä mukaisesti opitaan tekemään kamarille strategia. Tästä on hyötyä myös työelämässä, kun pääsee yritysten strategiaa rakentamaan tai hiomaan. Koulutukseen pääsee vuosittain kaksi henkilöä jokaisesta kamarista. Hallitusvirkailijakoulutus puolestaan on yleensä ensimmäinen askel kamareiden hallituksessa istuville. Kamariuralla korkeammalle tähtääville on mm. European Academy (puheenjohtajiksi haluaville), Nordic Academy (kansalliselle tasolle tähtääville) ja JCI Academy (kansallisiksi puheenjohtajiksi tuleville). Lisäksi kamarien puheenjohtajia koulutetaan puheenjohtajavuonna mm. PresAkatemiassa sekä puheenjohtajia ja tiedottajia PresLiossa.

Jatkuu sivulla 15

14


KAMARISSA TAPAHTUU

Jatkoa sivulta 14

Varmuutta esiintymiseen puhekilpailusta ja debatista Hieman leikkimielisempiä, mutta erittäin hyödyllisiä koulutuksia ovat myös puhe- ja debattikoulutukset ja -kilpailut, joita järjestetään aina kamaritasolta kansainvälisille areenoille saakka. Kukapa ei hyötyisi hyvistä väittely- ja esiintymistaidoista niin kotona kuin työelämässä! Näiden lisäksi järjestetään lukuisia koulutuksia vuoden aikana kamaritasolla, kuten myös alue- ja kansallisissa kokouksissa. Kouluttautumalla saat menestyksen eväät. Otathan ne vastaan?

TAPAHTUMAKALENTERI 12.3. 18.-20.3. 8.4. 9.4. 15.-17.4. Toukokuu Vko 21 1.-4.6. 9.-11.9. 14.-16.10. 21.10. 31.10.-5.11.

Konuka: Laskiaisrieha Alue B: Aluekokous, Pieksämäki Konuka: Sisäliikuntaa ja saunailta JCI Presenter, Lappeenranta Kansallinen vuosikokous, Seinäjoki Konuka: Suunnistusta konuka-lehti 2/2011 EC 2011, Tarragona (Espanja) Alue B: Vaalikokous, Imatra Kansallinen vaalikokous, Jyväskylä Konuka: Vaalikokous WC 2011, Brysseli (Belgia)

TARKEMMAT TIEDOT KOTISIVUILTA WWW.KONUKA.FI!

Teksti ja kuva: Titta Pitman, RC

Heräsikö mielenkiintosi? Lisätietoja koulutuksista Titta Pitman, aluekoordinaattori (RC): titta@northernkey.eu Titta Tuulos, kansallinen koulutuspäällikkö (ND): tittatuulos@hotmail.com.

Seuraava JCI Presenter la 9.4.2011 klo 10-18 Paikka: Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Hinta: 50€, sis. koulutuksen aamukahvin, lounaan ja koulutusmateriaalin Konuka tukee jäsentensä osallistumista kimppakyydin matkakustannusten verran Pääkouluttaja: Timo Wallenius Kieli: englanti Ilmoittautuminen: www.jci.cc/training Lisätietoja: Elina Tiainen, puh. 050 439 5822, elina.tiainen@fcg.fi

JC-valiokunta 2011 JC-valiokunta on yksi Kymenlaakson kauppakamarin kahdeksasta valiokunnasta. Valiokunnan tarkoituksena on saada nuoria kymenlaaksolaisia mukaan alueelliseen vaikuttamiseen kauppakamarin kautta. Samalla valiokunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamista niin valiokuntatyöskentelyn, koulutusten kuin verkostoitumisen avulla. JC-valiokunta aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Jokainen valiokunnan jäsen toimii jonkun muun valiokunnan (pl. tilintarkastusvaliokunta) täysivaltaisena jäsenenä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Kotkan Nuorkauppakamarin PRES Kirsi Hovikorpi. Vuosi 2011 on vielä pilottivuosi ja lopullinen päätös valiokunnan toiminnan jatkamisesta tehdään vuoden lopulla. Toimitusjohtaja Jouko Lehtorannan mukaan sekä puheenjohtajisto että hallitus ovat olleet tyytyväisiä JCvaliokunnan toimintaan. JC-valiokunnan lisäksi alueen nuorkauppakamareilla ja kauppakamarilla on suunnitteilla yhteistyön laajentamista ja tiivistämistä mm. koulu-

tusten ja markkinoinnin suhteen. JC-valiokunnan jäsenyys on kaksivuotinen. Ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtui muutamia henkilömuutoksia, joten vuoden lopulla avautuu osa paikoista uudelleen hakuun. Mikäli paikka alueellisen vaikuttamisen eturintamassa kiinnostaa, kysele lisää nykyisiltä jäseniltä! Teksti: Niina Asikainen, LIO

JC-valiokunnan jäsenet: ICT-valiokunta: Heikki Nurminen, Kouvolan nkk Kansainvälistymisvaliokunta: Henrik Nykänen, Kouvolan nkk Kaupan ja palvelualan valiokunta: Anu Heikkinen, Kotkan nkk Logistiikkavaliokunta: Tiina Muona, Haminan nkk Osaamis- ja koulutusvaliokunta: Niina Asikainen, Kouvolan nkk Teollisuusvaliokunta: Kirsi Hovikorpi, Kotkan nkk

konuka 1/2011

15


YHTEISTYÖSSÄ:


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.