5
2/2021
PÄÄKIRJOITUS
Elinkeinoelämä tunnisti roolinsa Anu-Liina Ginström Päätoimittaja
CLIMATE-NETTISIVUSTO TARJOAA TIIVISTETYT ESITTELYT KAIKISTA 14 VÄHÄHIILITIEKARTASTA SEKÄ OHJAA HAKEMAAN TARKEMPAA TIETOA KUSTAKIN TOIMIALALIITOSTA. RAKENTAMINEN ON TIETYSTI MUKANA – KATSO CLIMATE2035.FI.
IHMISKUNTA käyttää noin sata miljardia tonnia erilai- sien hallintaan tai sateiden aiheuttaman eroosion hilsia raaka-aineita vuodessa – reilut kaksitoista tonnia litsemiseksi. jokaista ihmistä kohti. Metalleja, fossiilisia polttoaineita, puuta ja muuta biomassaa, kivimursketta, hiek- ELINKEINOELÄMÄ, infrayritykset siinä mukana, tekee kaa. uraauurtavaa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiLuvuista puuttuu kaivosjäte eli kaivosten sivukivi. seksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi. Sitä voi syntyä jopa viisisataa kertaa enemEK:n toimialaliittojen vuonna 2019 laamän kuin itse raaka-aineita, jotka on huotimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainmioitu ihmiskunnan vuotuista kulutusta välisestikin ainutlaatuinen hanke: niiden kuvaavissa laskelmissa. avulla suomalainen elinkeinoelämä on Esimerkiksi Talvivaaran malmin nikkeollut tienraivaajana Suomen kunnianhilipitoisuus on vain 0,2 prosenttia, eikä kaik- Elinkeinoelämä moisen ilmastotavoitteen toimeenpanolle. kea siitäkään saada talteen. Juuri avatun www.climate2035.fi-sivuston tekee Mikä neuvoksi, mitä tehdä – masentua kautta tiekarttoja esitellään niin Glasgow’n uraauurtavaa vai sisuuntua? ilmastokokouksessa kuin muillakin kanKirjailija Risto Ihamäen pudotellessa työtä ilmastonsainvälisillä foorumeilla. madonlukujaan syyskuisessa Circwas- muutoksen Suomi on ilmastokäänteen eturintamassa, te-hankkeen seminaarissa moni varmasti kun tavoitteenamme on muuttaa yhteishidastamiseksi ainakin huokaisi huolestuneesti. Lontoon kunta hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 menImperial Collegen laskemien valossa vain ja sen nessä. Elinkeinoelämä on sitoutunut tavoitnoin kymmenen prosenttia ihmiskunnan vaikutusten teen saavuttamiseen kattavasti, ja julkinen kuluttamista raaka-aineista kierrätetään yksityinen sektori ovat Suomessa vahvassa lieventämiseksi.” jakumppanuudessa. tai käytetään uudelleen.
”
RAAKA-AINEIDEN tuhlailu on kestämätöntä. Se nakertaa elintilan eliölajeilta, ja uuden materiaalin kasvava tuotanto tuuttaa ilmakehään hiilidioksidipäästöjä. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten innovaatiot ja jatkuva tuotekehitys ovat kestämättömän yhtälön todennäköisin ratkaisu, asennemuutosten lisäksi. Tässä lehdessä niitä esitellään useita, pieninä ja isoina paloina. Betonimurskeen karbonatisoitumisilmiö voi tehdä purkubetonista hiilinielun. Osa valmisbetonista voisi vaikka heti olla kierrätyskiviaineksista tehtyä, jos laki sen sallisi. Betonin tärkeää aineosaa sementtiä pystytään ehkä tulevaisuudessa tuottamaan lähes päästöttömästi. Innovaatioilla parannetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Infrarakentajilla on tarjota avuksi esimerkiksi uusia ja parempia patoratkaisuja tulvave-
SYNKKIENKIN lukujen keskellä on tärkeää säilyttää luottamus muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärtää oma rooli sen mahdollistajana. Infratöissä pelikentällä on niin työn tilaaja, urakoitsija kuin kenttää seuraava sääntelijä. Maalipaikat rakennetaan yhdessä. Yhdessä tehdään myös viestintää. Keskeinen osa infra-alan viestintää on Infra-lehti, jonka historia ulottuu 62 vuoden päähän. Lehti ilmestyy nyt nykymuodossaan viimeistä kertaa. Haluan kiittää sydämestäni pientä lehtitiimiämme. Ajan hengen mukaisesti yhtään resursseja tuhlaamatta olemme onnistuneet tekemään lehteä, jolla on selvästi lukijoilleen merkitystä. Lukijakyselyn pohjalta kehittelemme pian uutta. Jos muutostuulet eivät tavoita sinua, mutta haluat jatkossakin lukea lehteä, mene osoitteeseen Infra.fi kesäkuussa! Silloin paljastuu lehden uusi olemus.
