Infra 1/2020

”Ei päästetä kuntien rakentamista hyytymään koronaviruskriisissä!” s. 31 ARVOT MEKIN ANSAITSEMME

Rehtiys ja reilu peli nousivat esiin, kun 13 INFRA ry:n jäsenyritystä kertoivat arvotyöstään.

Sivu 22

OPPIMASSA OHJAAMOSSA

Työssäoppiminen tuli entistä vankemmin myös infra-alalle, mutta pk-yrityksille se poiki lisätöitä.

Sivu 26

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2020

HYVÄ ESIMERKKI

Tampereen seudullinen jätevesihanke on vaativa rasti, jossa pääja ala-urakoitsijan yhteistyö sujuu.

Sivu 34

www.infra.fi/lehti

MAL-SOPIMUKSILLA LUODAAN SUJUVASTI TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTUJA

16

UUSI

CAT MYYJÄ

®

SUOMESSA

www.avesco-cat.fi/fi/

Myyntimme palvelee sinua kaikissa koneiden hankintaan ja vuokraukseen liittyvissä asioissa.

VANTAA

Peter Björkman 040 842 1595 TURKU Juha Suovanen Tuomas Kallionpää 040 524 5181 SATAKUNTA/ Risto Kivistö 040 149 8501 TURKU Sami Kukkonen TAMPERE Kari Uusinoka 040 482 2191 VAASA Erik Enqvist Jaakko Autio LAHTI/LPR Heikki Koskema 0440 432 382 OULU Jukka-Pekka JYVÄSKYLÄ Paavo Eskelinen 040 356 9565 Seljänperä

040 168 3461 KUOPIO

Hannu Jurvelin

0400 543 098

040 610 8777 INTERNATIONAL SALES 040 758 3436 KÄYTETYT KONEET Matti Laaksonen 040 148 8469 Markku Hirvensalo 040 760 1451 0400 205 193 AGGREGAATIT 040 181 2956

Sähköposti: etunimi. sukunimi@avesco-cat.fi

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin infrahankkeiden nostopalveluiden toimittaja; joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään infratyömaalla.

Infarahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta.

Mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Tutustu palveluihimme: havator.fi/palvelut

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi

LETKUT PAIKAN PÄÄLLÄ!

LetkuExpress

www.hydroscand.fi

Pääkaupunkiseutu & Turun alue

TURVAKOULUTETUT ASENTAJAT

SOITA LETKUEXPRESS LUOKSESI! Hydroscand LetkuExpress-auton avulla voit säästää aikaa ja rahaa.

• Asiantuntija tulee paikalle ja vaihtaa rikkoutuneen letkun • Kaikki työ tehdään työmaallasi • Palvelu on saatavilla ympäri vuorokauden!

KUN SOITAT LETKUEXPRESS-AUTON AVUKSESI

1. Soita LetkuExpress numerosta 020-78 62 570

2. LetkuExpress tulee paikan päälle työkohteeseesi

3. Asentajamme irrottaa rikkinäisen letkun

4. Uusi letkuasennelma syntyy paikan päällä

5. Asentajamme asentaa uuden letkun ja työ kohteessasi voi jatkua!

S S E R P X E U K T SOITA LE

Uusi toimipiste pääkaupunkiseudulla:

HYDROSCAND HELSINKI

Harkkoraudantie 10, 00700 Helsinki 0207 862 573 ● helsinki@hydroscand.fi

!

0 7 5 2 6 020-78 nkiseutu Pääkaupu & Turun alue

5

1/2020

PÄÄKIRJOITUS

Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry

NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.

Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa.

Yhteiskuntana 1990-luvun lamasta kuitenkin selvittiin. Niin myös koronakriisistä tullaan selviämään. Helppoa se ei tälläkään kertaa ole; tarvitaan rohkeita päätöksiä, rankkaa duunia ja reilua peliä.

LUMETON talvi kohteli teiden asfalttipäällysteitä erityisen kaltoin, mutta nyt kannattaa poistaa väyläverkolle syntynyttä korjausvelkaa muunkin kuin päällysteiden osalta.

Huonokuntoiset sillat, uudet liittymäjärjestelyt, lisäkaistat joukkoliikenteelle ja tierunkojen korjaukset odottavat tekijöitään. Tuottavuudessa on mahdollista päästä uudelle tasolle, kun liikennettä on tuskin ni­­ meksi ja bitumi on ennätyshalpaa.

ENTÄ ne rankka duuni ja reilu peli?

Matkailu- ja ravintola-alalla on ihmisiä töitä vailla. Hoitoalalla venytään äärirajoille. Rakennustyömaillakin sairausta­­ paukset, karanteenit ja ulkomaisen työvoiROHKEITA päätöksiä odotetaan etenkin julman väheneminen lisäävät jäljelle jäävien Nyt kisilta toimijoilta. työtaakkaa. Talkoissa ei olla, mutta jonkinHallituksen reagointikyky kriisiin on hallituksella on asteista talkoohenkeä tarvitaan kaikilta. ollut hy­­vä. Yritystoiminnan rahoituksen mahdollisuus Rankkaa duunia helpottaa yhteisöllisyys. turvaaminen on nostettu voimakkaasti Reilusta pelistä saatiin puolestaan oiva toimia esiin kriisin akuuteimmassa vaiheessa. Teresimerkki pääsiäisen alla, kun Rakennusveitä yrityksiä ei haluta nyt päästää kaatu- kaukonäköisesti teollisuus ja Rakennusliitto saavuttivat maan sulkemalla käyttöpääomahanat. neuvottelutulokset kahdeksalla työehtoja käynnistää Seuraavaksi kysytään rohkeutta päättää yleisen kustannusraamin raidehankkeita.” sopimusalalla taloutta elvyttävistä julkisista investoinpuitteissa. Neuvottelut sujuivat hyvässä neista. Näiden päätösten aika on nyt. Tarhengessä, ja neuvottelijoilla oli yhteinen vitaan uusi jälleenrakennusohjelma. päämäärä: töiden ja reilujen työehtojen turvaaminen Rakennusteollisuus ja erityisesti infra-ala odotta- rakentajille tässä haastavassa tilanteessa. vat kevään lisäbudjeteista sekä loppukesän budjetti1990-luvun lamassa työttömyys koetteli erityisesti riihestä selkeää tahdonilmaisua julkisen kysynnän rakennusteollisuutta. Silloin rakentamisen työvoitueksi. masta jopa yli 35 prosenttia oli työttömänä. Nyt rakenLukuisat argumentit puoltavat sitä, että jälleenra- nettu ympäristö palveluineen työllistää joka viidenkentaminen käynnistettäisiin nimenomaan liikenne- nen suomalaisen. On selvää, että meillä ei ole varaa sa­­ hankkeista. moihin prosenttilukemiin.

Koronakriisin varjossa solmittu työehtosopimus si­­ VUOSI sitten, vaalikeväänä, suuret raideliikennehank- sältää erillisen kriisilausekkeen. Jos pandemian talou­ keet löytyivät käytännössä kaikkien puolueiden vaa- ­dellisten seurauksien vuoksi työmarkkinoilla toteuliohjelmista. Nyt hallituksella on mahdollisuus toi- tetaan esimerkiksi yleisiä palkanalennuksia, työajan mia kaukonäköisesti ja käynnistää nämä hankkeet. pidennyksiä tai muita työnantajien kustannuksia alenTarvitaan päätökset Espoon kaupunkiradan sekä Pa­­ tavia toimia, toteutetaan vastaavat sopimusmuutoksila–Riihimäki-radan II vaiheen aloittamisesta. set kaikilla rakennusalan työehtosopimusaloilla.

Päätöksiä 30 prosentin valtionavustukseksi kaupunYleisen linjan mukaiset palkankorotukset yhdistetkien raideliikennehankkeisiin odotetaan myös. Vas- tynä kriisilausekkeeseen osoittavat solidaarisuutta ja tineeksi näistä suurimmat kaupunkiseudut sitoutu- juuri sitä reilua peliä, jota kriisistä poispääseminen vat MAL-sopimuksissa kaavoittamaan asuntoja hyvien edellyttää. raideliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Kaikkein nopeimmat elvyttävät vaikutukset saadaan TÄSTÄKIN kriisistä selvitään. Jos samalla otamme opikkuitenkin aikaan korottamalla perusväylänpidon mää- semme kevään ja kesän käänteistä, olemme taas pykärärahaa erityisellä kriisilisällä. lää valmiimpia kohtaamaan seuraavan.

”

6 S A I J A S Y V Ä OJ A

INFRA-LEHTI

VALOA NÄKYVISSÄ?

Koronakriisi varjostaa talouden näkymiä, mutta pitämällä työvoima- ja kotimarkkinavetoista rakentamista käynnissä ehkäistään pitkäkestoista talouskriisiä. Nyt on aika käynnistää väylähankkeita ja kannustaa myös kuntia jatkamaan rakentamista ja korjaamista suunnitelmiensa mukaisesti.

SIVU

31

7

1/2020

K A N N E N K U VA : 1 2 3 R F

SISÄLLYSLUETTELO

123RF

5 PÄÄKIRJOITUS

Koronakriisistä selvitään rohkeilla päätöksillä, rankalla työllä ja reilulla pelillä, kirjoittaa Paavo Syrjö.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Lumensyöjäjunat, uudet liikennemerkit ja tunnin junat tulevat! Haloo-palstan yrittäjillä eivät työt lopu.

ELY-pomo Anders Östergård haluaa korjausvelan kuriin.

VOILÀ! Pitkäjänteisyys infran kehittämisessä etenee kaikilla rintamilla ja sitkeä vaikuttamistyö palkitaan. Uudet MAL-sopimuksetkin ovat aiempaa pidempiä.

15 HYVÄÄ PUUSTA

Miljonääri Olavi Järvenpää kertoo, miksi on mukana Miljoona Puuta Suomeen -talkoissa.

16 MAL-SOPIMUKSET – PITKÄJÄNTEISYYTTÄ RAKENTAMISEEN

16

Uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset tehdään 12 vuoden ajalle. Selvitimme, mistä on kyse.

S A I J A S Y V Ä OJ A

22 INFRAYRITTÄJÄN ARVOT

Infra-alan yritykset arvostavat yritystoiminnassa rehtiyttä ja luotettavuutta.

26 TYÖSSÄOPPIMINEN VARMISTAA OSAAMISEN

Osaaminen on tietysti A ja O, mutta selvityksen mukaan työssäoppiminen tulee kalliiksi pk-yrittäjälle.

MESTARI JA KISÄLLI. ”Paras tapa oppia ammattiin on tehdä töitä ammattilaisten ohjauksessa”, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

29 KVARTSIPÖLY PUHUTTAA

Kvartsipölylle altistuneet pitää nyt luetteloida.

26

31 INFRAN VETOOMUS KORONAKRIISISSÄ Ei päästetä kuntien rakentamista hyytymään!

33 JÄSENSIVUT S A I J A S Y V Ä OJ A

33 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 34 TAMPEREEN KESKUSPUHDISTAMO 37 INFRA-ALA DIGITTÄÄ 40 INFRAN HALLITUS TUTUKSI 42 YEL-VAKUUTUS 44 INFRAN LÄTKÄTURNAUS

VAIHTOAITIOSSA. INFRAn joukkue keskittyi peliin katse tiukasti kaukalossa. Mutta mikäs tarra sieltä löytyykään kypärästä?

46 SETT & HÖRT | YHTEYSTIEDOT

VT. PÄÄTOIMITTAJA: Saija Syväoja puh. 050 571 0141 saija.syvaoja@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

44

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Lumensyöjäjuna tuli Suomeen

MARKKU NUMMELIN

Venäjän rautateiden raskasta talvikunnossapitokalustoa testattiin Suomen rataverkolla helmikuussa.

Kokeilua varten maahan rantautui RZD:n lumensyöjäjuna SM-7. Tavoitteena oli LUMET POIS selvittää, voisiko RAITEILTA. kalustolla kehittää Lumensyöjäjunan etuosan kone kerää rautateiden kunnoslunta. Muut vaunut ovat lumen säilytystä sapitoa. ja purkamista ”Lumensyöjästä varten. saatiin Pohjois-Suo-

messa kokemuksia hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, mikä oli testien kannalta hyvä asia. Koekäyttö on­­ nistui kaikin puolin hyvin”, Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kertoo. ”Tulos parani jatkuvasti työmenetelmien kehittyessä rata­­inf­­raam­ ­me, toimintamalleihimme ja Suomen Venäjää kosteampaan lumeen sopivimmaksi. Oppimisprosessi oli hyvä niin suomalaisille kuin venäläisille. Lumensyöjästä ja muusta kalustosta tehdään raportti ja jatkoehdotukset huhtikuun aikana.”

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kesä keikkuen tulee Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

M A R K K U L A P PA L A I N E N

Kauppakatu, Kajaani to 26.3. klo 10

KYLMÄSTÄ LÄMPIMÄÄN. Markku Lappalainen toivottaa kollegoille työkiireisiä aikoja.

Puhelimessa: toimitusjohtaja Mark­ ­­­­­­ku Lappalainen, Maansiirto ja Louhinta M. Lappalainen Oy Missä menet? Justiinsa ollaan työmaalla louhintahommissa.

Mitä mielessä? Kevättä ja kesää odotellaan. Maaliskuussa päästiin aloittamaan Kajaanissa liikerakennuksen pohjatöitä ja Kuopiossa jatketaan viime syksynä talviunille jääneitä hommia.

Miten talvi meni? Lähinnä ihmetellessä, tuleeko vettä vai lunta vai jotain siltä väliltä. Kunnon talvea ei ollut eikä kelkkailemaan päässyt.

Alkuvuodesta tehtiin lähinnä koneiden ja laitteiden huoltohommia sekä valmistauduttiin tulevaan ja oltiin yhteyksissä asiakkaisiin.

Miltä tuleva näyttää? Yrittäjä toivoo aina parasta ja pelkää pahinta.

Ihan hyvillä fiiliksillä mennään. Ko­­ ronatilanne ei toistaiseksi vaikuta, mutta jos hankkeita aletaan perua,

niin sitten vaikuttaa. Elämme poikkeuksellisia aikoja. Ilman koronaa ja reilun 20 vuoden yrittäjäkokemuksella tilanne näyttäisi normilta.

Miten ala on muuttunut? Koneohjaus on merkittävin muutos viimeisen kolmen vuoden sisään. Uusi teknologia on hallittava, jos meinaa pärjätä. Meillä on kymmenkunta työn­­tekijää, jotka osaavat nämäkin hommat ja uudet koulutetaan.

Riittääkö tekijöitä? Tilanne on nyt hyvä, vaikka ammattiosaajat ovat kiven alla. Nykyteknologian hallitsevista kaivukonekuskeista on todennäköisesti tulevaisuudessa pulaa.

Mikä on vahvuutenne? Teemme työt niin kuin sovitaan – ajallaan ja joustavasti. Iso kiitos kuuluu kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Ville Nikupeterille Kemin Konepalveluun.

1/2020

Bongaa uusi liikennemerkki

VILLE NIKUPETERI

Yliopettajankatu, Järvenpää pe 27.3. klo 9.10

Elijärvi, Kemi ma 30.3. klo 9.35

KYLLÄ TÄMÄ TÄSTÄ. Ville Nikupeteri lähettää aurinkoiset terveiset työmaalta.

Mistä pula johtuu? En osaa varmaksi sanoa, ehkä ukkoutumisesta, ehkä alan mediaseksittömyydestä.

Meidän pitäisi tavoittaa nuoret tuomalla esille alan nykyaikainen teknologia ja tärkeys yhteiskuntamme infrastruktuurin ylläpitämisessä ja uuden rakentamisessa.

Miten teillä? Työllistämme 18 omaa työntekijää ja muutaman aliura­­koit­ sijan. Kesä tuo varmasti omat haas­ ­­­teensa työvoiman riittävyyteen.

Työn­­­­­­­­tekijöidemme keski-ikä on 34, joka on todella hyvä. Olemme saaneet mukaan nuoria ammattilaisia.

Mitkä ovat vahvuutenne? Joustavuus ja asenne työtä kohtaan. Olem­ ­me panostaneet aina paljon kalustoomme. Suuri kiitos kuuluu tietysti työntekijöillemme sekä asiakkaillemme.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Eero Kokolle Kemin Ajotilaukseen.

Puhelimessa: työpäällikkö Eero Kokko, Kemin Ajotilaus Oy Ehditkö jutella? Kyllä. Ollaan Ke­­ minmaan kunnan alueella Elijärven kaivoksen kupeessa louhosalueella.

Mitä teette? Teemme pintamaan poistoa ja louhinnan valmistelua, louheen murskausta ja kiviainek­­­­sen tuo­­­­­­tantoa. Ihan perushommien ää­­ rellä ollaan.

Millainen ilma on? Olemme Suomen aurinkoisimmalla alueella, jo­­ ten aurinko paistaa. Talven aikana on monesti todettu, että jos jotain

KIVI POIKINEEN. Eero Kokon työmaalla louhe murskaantuu komeasti aurinkoisessa säässä.

on tarpeeksi, niin lunta: maaliskuun lopullakin vielä 1,2 metriä.

Vaikuttaako korona? Töitä tehdään valtaosin etänä ja toimistolla asioidaan tarpeen mukaan. Kentällä korona ei töitä häiritse, koska siellä työskennellään muutenkin pitkälti itsekseen. Uudenmaan alueelle pääsee ”rajan yli” töiden takia.

Riittääkö työntekijöitä? Käytämme paljon alihankkijoita ja olem­ ­me myös avanneet maa-alueitam­ ­me alan opiskelijoiden harjoittelulle.

Hy­­­­­vin on porukkaa riittänyt.

Miten ala on muuttunut? Vuosikymmenien kokemuksella voi sa­­ noa, että maarakennus ja maa-ai­­ nesten ottaminen on siistiytynyt valta­vasti. Tänä päivänä myös mie­ ­­­­titään paljon ympäristöasioita ja meillä hiilijalanjälkeä pienenne­­tään metsänkasvatuksenkin kautta.

Mitä odotat kesältä? Parasta olisi 22 astetta lämmintä ja aurinkoista.

Yöllä saisi tulla vettä, jotta päivällä ei pölisisi niin paljon. Töitä on lu­­vassa.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Antti Mäkelälle Maanrakennus Alamäki Oy:hyn.

E E R O KO K KO

Puhelimessa: toimitusjohtaja Ville Nikupeteri, Kemin Konepalvelu Oy Missä olet? Kaivukoneessa odottamassa kuorma-autoa, jotta päästään jatkamaan töitä.

Mitä on työn alla? Teemme KeskiUudenmaan kristillisen koulun pohjatöitä. Kyseessä on noin neljän kuukauden homma.

Riittääkö töitä? Kiitettävästi. Talvi oli lumitilanteen takia hyvä: eteläs­ ­sä tehtiin maarakennustöitä ja pohjoisessa auraustöitä.

Vaikuttaako korona? Ei vaikuta ainakaan tässä vaiheessa. Voi olla, että pidemmällä aikavälillä vaikuttaa, jos investointeja aletaan siirtää. Pyrimme ajattelemaan positiivisesti. Kyllä tämä tästä!

Onko muita haasteita? Ihan positiivisia tällä hetkellä. Ammattimiehistä meinaa olla pulaa, mutta taitaa olla sama yhteinen ongelma meil­­­­lä kaikilla.

eli tukkitien lisäkilpi, joka on kenties Suomen harvinaisin liikennemerkki. Senkin voi tosin vielä bongata, sillä liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta.

Liikenteessä näkyy pitkään sekä uusia että vanhoja merkkejä, sillä vanhoja vaihdetaan sitä mukaa, kun ne tulevat tiensä päähän.

9

VÄYLÄ

Kesäkuusta lähtien Suomen teillä voi näkyä uusia liikennemerkkejä.

Syynä on uusi tieliikennelaki. Muutoksen tarkoituksena on parantaa merkkien selkeyttä ja näkyvyyttä.

Uusien ja uudistettujen merkkien on määrä vastata myös entistä paremmin nykyisen liikenteen ja tielläliikkujien tarpeisiin.

Kokonaan uusia liikennemerkkejä on noin 50. Uusia ovat esimerkiksi kieltomerkki nastarenkailla

ajoon, kauriseläinvaroitus ja ajokaistojen yhdistyminen eli ns. vetoketjuperiaate. Väylästä kerrotaan, että uusia merkkejä näkyy liikenteessä aluksi harvakseltaan.

Myös monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä on päivitetty muun muassa symboleja ja nuolenkärkiä muokkaamalla. Näin esimerkiksi suojatien ylittävä hahmo on muuttanut muotoaan, ja polkupyöräilijöistä varoittavasta merkistä on pudonnut pyöräilijä pois ja jäljellä on vain päivitetty pyörä.

Vanhoista merkeistä katoaa yksi

EI NASTOILLE. Uudella kieltomerkillä kielletään nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo.

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tunnin junat tulevat

123RF

Tunnin junat nytkähtivät eteenpäin, kun valtio ja kunnat pääsivät laajaan yhteisymmärrykseen kahden hankeyhtiön pe­­ TUNNISSA rus­­tamisesta. RakenTURKUUN. Tai Tampereelle. Kun nusteollisuus RT:n toipääradan kapasiteetti mitusjohtaja Aleksi kasvaa, nopeat yhtey­ det Helsingistä Randell sanoo sovun kehittyvät. syntyneen kreivin ai­­ kaan myös EU-rahoituksen kannalta, sillä hakukierros Verkkojen Eurooppa -rahoitukseen päättyi helmikuussa.

Valtion ja kuntien osakassopimukset ja yhteinen rahoitus hankeyhtiöiden perustamiseksi mahdollistavat pääradan kapasiteet­­­­­ti­­­­­­li­­säyk­­ sen suunnittelun käyn­­­­­nis­­­­­­tä­­misen Helsingin ja Tampereen välillä sekä Turun tunnin juna -hankkeen etenemisen pysähtymättä.

Tunnin junilla varmistetaan kestävä liikkuminen, nykyistä laajemmat työssäkäyntialueet ja riittävä asuntotuotanto kaupungistuvassa Suomessa. Uusilla raidehankkeilla investoidaan myös tulevaisuuteen ja ilmastotalkoisiin.

INFRAN TILA ETELÄ-POHJANMAALLA

Ei aisoihin vaan kuriin!

Tieväylästön korjausvelan aisoihin saanti ei riitä, se pitää saada kuriin. Tätä mieltä on johtaja Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Mistä muusta infran intohimoinen puolestapuhuja syttyy?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS

V

äylävirasto on ennustanut ke­­ säksi normaalia suurempaa määrää maanteiden reikiä paikattaviksi. Tästä voi kiittää poik­­­­keuksellisen leutoa ja lu­­ metonta talvea, joka on vaurioittanut maanteiden päällysteitä. Myös soratiet ovat ol­­­­­­ leet kovilla.

Tilanne on tuttu Pohjanmaalla. ”Pohjalaismaakunnissa päällystetään ensi kesänä noin kaksi kertaa enemmän kuin viime kesänä”, liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueesta vastaava johtaja Anders Östergård sanoo.

Vesi heikentää kuntoa Östergård muistuttaa, että lisääntyvistä päällystystöistä huolimatta paljon huonokuntoisia teitä jää jäljelle. Maanteillä on talven aikana syntyneiden vaurioiden lisäksi melkoinen määrä jo aiemmin syntyneitä vaurioita.

Leuto ja lumeton talvi tekee teille hallaa.

Kun auton renkaat painavat huonokuntoisella tiellä olevaa vettä päällysteiden rakoihin, reiät kasvavat yllättävän nopeasti. Pieni lumikerros ja pakkanen sen sijaan tarjoavat suojaa. ”Leutoja talvia tulee lisää, joten tilanne ei tästä parane. Meillä ei ole enää vakiintunutta talvikautta eikä talvirenkaiden käyttö joulukuun alusta maaliskuun loppuun ole toimiva ratkaisu.”

Päällystäminen ei riitä Väylän mukaan kesällä 2019 teitä päällystettiin rahoituksen puutteen takia ennätyksellisen vähän eli vain reilut 1 700 kilometriä. ”Tämän vuosituhannen alusta asti perustienpidon rahoitus on ollut vuodesta toiseen liian alhaisella tasolla, mikä on johtanut siihen, että maantieverkostolla on pitkälti yli miljardin euron korjausvelka.

Tren­­­­­­di näkyy myös meidän alueellamme”, Östergård sanoo.

”Etenkin alemman tieverkon päällysteet ovat todella huonossa kunnossa.

Koska päällysteitä ei ole voitu uusia op­­timaaliseen aikaan, pelkkä uudelleenpäällystäminen ei enää riitä.”

Vain hetken helpotusta Tierakenteen kantavuuden palauttamiseksi tarvitaan nyt järeämpiä toimenpiteitä. ”Korjausvelan kimppuun pitäisi päästä”, Östergård ko­­ rostaa.

Hallituksen perusväylänpidon 300 miljoonan euron tasokorotus tulee ­Ete­­lä-Pohjanmaalla tarpeeseen. Koska merkittävä osa tasokorotuspotista menee kuitenkin investointihankkeisiin, korjaus­ vel­­kaa ei pystytä näillä näkymin juuri vä­­­­­­­­­ hen­­­tämään. ”Emme myöskään pysty ainakaan vielä aloittamaan alemman tieverkon huonokuntoisten päällystettyjen teiden peruskorjaamista. Vaikka tasokorotus tuo helpo-

1/2020

11 SUORAT SANAT. Anders Östergård puhuu infran puoles­ ­t a ja sanoo suoraan.

Asioi­­h in on pakko vaikuttaa.

11

Vuonna 2020 on käynnissä lukuisia tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia tiehankkeita, jotka mahdollistavat myös alueellisen maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymisen. Toteutuspäätös ja rahoitus on myönnetty 11 tiehankkeelle. Väylät kehittyvät eri puolilla Suomea pääkaupunkiseudusta muun muassa Lahteen, Turkuun, Poriin, Mikkeliin, Ouluun, Kemiin ja Hailuotoon.

Mittavin on Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, jonka kustannusarvio kipuaa 275 miljoonaan euroon. Hankkeista 10 on tänä vuonna rakentamisvaiheessa. (Lähde: Väylä)

tusta, rahaa tarvitaan lisää. Ei riitä, että saamme korjausvelan hetkeksi aisoihin, koska se pitäisi saada pidemmällä aikavälillä kuriin.”

Lisää kaistoja, kiitos!

Pohjanmaalla tieverkoston tilanne ei ole ruusuinen: jopa 20 prosenttia päällystetystä tiestä on huonokuntoista. ”Kun aloitin näissä hommissa 30 vuotta sitten, noin 1–3 prosenttia teistä oli huonokuntoisia. Ra­­han­­­­­­ puute näkyy.”

Investointeja kaivattaisiin kipeästi esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyl­ ­le valtatie 19:lle, josta tuli­­si tehdä nelikaistainen. Pullonkauloja pi­­ täisi poistaa valtatie 8:lta ja sillankorjauksiin satsata lisää. Soratieverkollakaan ei mene hyvin. ”Nykytilan muuttaminen on tärkeää. Siksi asioi­ ­ta tulee pitää aktiivisesti yllä. Tällä rintamalla olen aika suorasukainen monissa kanavissa”, Östergård hymyilee.

Talonmiehestä päättäjäksi Suomen pitkälti 1960-luvulla rakennetun valtatieverkoston modernisointi on jäänyt pitkälti hunnigolle. Tilannetta ei ole autta-

nut 10 vuotta sitten perustetut ELY-keskukset, joiden toimintamenomäärärahat ovat pienentyneet vuosi vuodelta.

Etelä-Pohjanmaalla jatkuva ruuvin kiristys on pakottanut vähentämään henkilöstöä. Kun vuonna 2010 nykyisiä tehtäviä hoiti 38 asiantuntijaa, tänään heitä on 18. ”Asetelma, jossa työ- ja elinkeinoministeriö myöntää toimintamenorahat, mutta töitä tehdään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alla, on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi. Voimme vaikuttaa suunnitelmiin, mutta emme poliittisin päätöksiin”, Östergård toteaa.

Jos Östergård saisi päättää, ELY-keskukset liittyisivät osaksi Väylää. ”ELY-keskukset ovat aikansa tuote, joka ei enää toimi.

Teemme nyt vain sen, minkä pystymme eli talonmiehenhommaa.”

Inframies on myös vinyylimies Infran ohella Östergård suhtautuu intohimoisesti vinyylilevyjen keräämiseen. ”Ostin ensimmäisen vinyylilevyni 1974, minkä myötä brittibändi The Sweetin albumi Desolation Boulevard koitui kohtalokseni.” ”Kotoa löytyy noin 3 000 vinyylilevyä ja monta laatikollista sinkkulevyjä. Juke­ boksissani on varsinaisia harvinaisuuksia, ja ne toimivat edelleen hopeamarkoilla.” Östergårdia viehättää vinyylin formaatti visuaalisine kansineen ja äänimaailmoineen. Jos pitää valita Top3, kärkeen kiilaavat Rolling Stones, Beatles ja Bruce Springsteen.

12

INFRA-LEHTI

J E T R O S TAV É N

KAUHAAN TARTTUNUTTA Muutosten kaut­­­­ta Helsinki haluaa lisää valtuuksia puuttua katutöihin.

Vapaavuori pitää LISÄÄ KEINOJA. Jan Vapaavuori nykyistä lainsääperäänkuuluttaa kaudäntöä ”erittäin pungille lisäkeinoja katutöiden järkevämsallivana”. Kadunpään tekemiseen. kaivajille riittää pelkkä ilmoitus töiKunnossapitolaki den aloittamiseksi ja uusiksi? sama kadunpätkä voidaan Helsingin pormestari Jan Vapaaavata uudestaan ja uudestaan vuori on esittänyt ympäristöminis- ilman, että kaupunki voi siihen teriölle vuodelta 1978 peräisin olepuuttua. Kaupungilla ei ole keinoja van kunnossapitolain muuttamista. aikatauluttaa töitä tai asettaa niille

ehtoja. Töiden kesto turhauttaa.

Ongelmat kärjistyvät Helsingin kantakaupungissa kiihtyvään tahtiin. Katutöiden määrä kasvaa koko ajan, sillä yli satavuotias kunnallistekniikka on peruskorjausiässä.

Vapaavuoren aloitteesta syntynyt katutöiden parannushanke rakentaa Aalto-yliopiston kanssa Helsingin omaa toimintamallia, jonka avulla katu-urakat tehtäisiin nykyistä nopeammin ja jouhevammin. Uutta toimintamallia kokeillaan tänä vuonna. Pilotit kertovat aikanaan, miten uusi malli puree.

Missä on kovin ”digiroadaaja”?

Kunnat ovat Väylän Digiroad-tietojärjestelmän tärkein sidosryhmä.

Vuoden 2019 Digiroad-käyttäjän valinta ei ollut helppo, mutta käyttäjistä yksi nousi ylitse muiden.

Kouvolan aktiivisuus näkyy koko Suomen tasolla merkittävänä luku­ ­na: yli 60 prosenttia reilusta 2 000 yksityistiekilometristä ilmoitettiin vii­­me vuonna Digiroadiin. Koko Suomen ilmoitusprosentti oli noin 25. Hyvä Kouvola!

UUTTA MAARAKENNUKSEEN

Entistä vahvempi

STILL GOING STRONG. ”Avesco on tehnyt yhteistyötä Caterpillarin kanssa lähes 90 vuotta. Tällä tiellä on hyvä jatkaa”, Teemu Raitis sanoo.

Caterpillarilla on ollut aina vahva rooli Suomen rakentamisessa.

Nyt tuoteperheen ympärillä pyörii uusia tuulia.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: CATERPILLAR

E

nsimmäinen Caterpillar rantautui Suomeen vuonna 1912. Vuosien saatossa Caterpillarista on kasvanut maarakentamisen tunnetuin brändi. ”Kaiken keskiössä on laatu ja toimintavarmuus. Jokaisen uuden tuotteen tulee vastata niihin toiveisiin, joita brändiltä osataan odottaa”, Avesco Oy:n tuore toimitusjohtaja Teemu Raitis sanoo.

sijaitsevissa toimipisteissämme järjestetyillä aamupala-asiakastilaisuuksilla”, Raitis sanoo.

Ensimmäisen viikon aikana roadshow vei Vantaalle, Kuopioon ja Ouluun, toisella viikolla Vaasaan ja Lempäälään. ”Saimme hyvin asiakkaita mukaan, pääsimme kertomaan ajankohtaisista asioistamme sekä tutustumaan puolin jos toisin.”

Roadshow ympäri Suomen

Caterpillar on toimitusjohtajan mukaan hy­­vissä käsissä. Sveitsiläinen perheyritys toimii 150 vuoden kokemuksella jo kuudennessa sukupolvessa. ”Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme tiukasti kilpailluilla maarakennuskonemarkkinoilla. Keskitymme Suomessa vain Caterpillariin, joten uskon, että meillä on erinomaiset mahdollisuudet tehdä brändistä Suomessa entistäkin vahvempi”, Raitis toteaa.

Avesco ja Raitis ovat niitä uusia tuulia, joita brändin ympärillä nyt pyörii. Caterpillartuotteiden Suomen myynti siirtyi suomalaiselta Wihurilta sveitsiläiselle Avescolle tämän vuoden alusta. Raitis aloitti yrityksen Suomen toimitusjohtajana helmikuun alusta. ”Todella mukavasti on lähtenyt homma käyntiin. Aloitimme vauhdikkaasti parin viikon roadshowlla eli eri puolilla Suomea

Yhden brändin äärellä

Avescolla on Suomessa kahdeksan toimipaikkaa ja noin 240 työntekijää. Koneiden ja laitteiden ohella yritys panostaa jälkimarkkinointiin, huoltoon, varaosiin ja koulutukseen. Uusimman sukupolven tuotteissa korostuvat turvallisuus, polttoainetehokkuus, ergonomia ja digitaalisuus.

Valitulla vakaalla tiellä ”Asiakkaamme saavat meiltä laatua, suorituskykyä ja kokonaisvaltaista palvelua.

Pyrimme luomaan lisäarvoa ja mieluiten ylittämään odotukset”, Raitis toteaa. ”Luvassa ei ole mitään taikatemppuja, vaan etenemme päivä päivältä vakain askelin eteen- ja ylöspäin valitulla tiellämme.

Panostamme jatkuvasti ja vahvasti tuotekehitykseen.” ”Markkinatilannetta on vaikea ennustaa. Viime vuosi oli Suomessa vakaa ja markkinaosuutemme kasvoi. Kasvua on suunniteltu tällekin vuodelle.”

14

INFRA-LEHTI

www.onninen.fi

Verkkokauppa mukana matkassa 24/7 Onnisen verkkokaupassa hankintojen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Näet tuotetiedot, yrityksesi tilaushistorian sekä hinta- ja saatavuustiedot nyt samasta paikasta.

Verkkokauppa käyttöön Jos yrityksesi on jo Onnisen asiakas, tilaa tunnukset suoraan verkkokaupasta.

Uusi asiakas?

Avaa ensin yrityksellesi asiakastili. Saatte samalla myös verkkokauppatunnukset.

15

1/2020

MILJOONA PUUTA SUOMEEN

Hyvää puusta!

Miljoona puuta Suomeen -talkoot haluaa pistää hyvän kiertämään. Mukana menossa on myös INFRA ry.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: TERHI KONTIO

P

uut nielevät hiiltä, rauhoittavat mieltä ja niiden MILJÖÖNÄÄRI. ha­­laaminenkin tekee Viherympäristöliitto ry ja Puutarhaliitto ry jakoihyvää. Viher- ja ym­­ vat helmikuussa kuusi Miljööpä­­­­­­ristörakentaminen nääri-tunnusta ansiokkaasta työstä viheralan hyväksi. Olavi on myös INFRA ry:n hallituksen Järvenpää oli yksi palkituista varapuheenjohtajan ja VRJ Group viheralan merkittävänä yrittäjänä.

Oy:n hallituksen puheenjohtajan Olavi Järvenpään sydämessä. Hän on ollut aina tekemisissä kasvien ja puiden kanssa. ”Olemme istuttaneet vuosien saatossa tapahtuma, jossa jaettiin koivun, männyn melkoisen määrän puita niin pihoja raken- ja kuusen taimia innokkaille istuttajille. taessamme kuin moottoritiehankkeissa. Kiinnostus oli niin suurta, että 4 000 lahMeillä on kierrätetty jo yrityksen alkuhis- joitustaimea jaettiin alta aikayksikön. toriasta asti ja hyödynnetty muun muassa kierrätettäviä maa-aineksia sekä purku- Hiljaisuus, tila ja metsä betonia ja puujätettä. Puita on istutettu Miljoona puuta Suomeen sai alkunsa tailuonnollisesti myös kotipihalle ja kotona teilija Nina Backmanin Silence Project -konon kannustettu kierrätykseen”, Järvenpää septista, jossa tutkitaan, miten hiljaisuus kertoo. ja tila ovat muokanneet kulttuuria ja henkilökohtaista identiteettiämme. Backman Muutos pistää miettimään otti pari vuotta sitten yhteyttä Harviala Oy:n Järvenpään kotikaupungissa Oulussa on toimitusjohtaja Inari Janssoniin, ja siitä se ollut poikkeuksellinen talvi. Lunta ei ole sitten lähti. ol­­lut nimeksikään eikä lumikolaankaan ”Nina ajatteli, että jos tutkitaan tilaa ja ole tarvinnut tarttua. Onko kyse sitten il­­ luontoa, pitää olla myös metsää. Puita istutmastonmuutoksesta vai ei, vähintäänkin tamalla luodaan tilaa, jossa hiljaisuutta voiasia pistää miettimään, mitä tuleman pitää. daan kokea. Ilmastonmuutoksen torjumi”Jos tästä jotain hyvää voi löytää, niin nen istui hyvin kokonaisuuteen”, Jansson ainakin sen, että infrarakentajille talvi on kuvailee. ollut suotuisa, kun sää ei ole ollut töiden Harvialalle hanke sopii erinomaisesti – tekemisen esteenä. Lämmityskuluissakin onhan yritys erikoistunut taimiin ja puion tullut tänä talvena säästöä”, Järvenpää den kasvattamiseen. Hankkeeseen on saatu tuumii. uusia yhteistyökumppaneita ja tulossa on Miljoona puuta Suomeen -hankkeesta teeman ympärille rakentuvia työpajoja ja Järvenpää innostui viime syksynä. Tuol- seminaareja. Backman tuo projektiin mu­­ loin Helsingissä järjestettiin ensimmäinen kaan myös Hiljaiset Ateriat, joka on tavara-

merkillä suojattu performatiivinen, taiteilijan koolle kutsuma illallinen.

Kaikki mukaan talkoisiin Koska jokainen teko ilmastonmuutoksen eteen on merkityksellinen, Olavi Järvenpää lähti mukaan lahjoittamalla vuoden ko­­ kous­­­­palkkiota vastaavan summan. Järvenpää aikoo myös osallistua hankkeen tilaisuuksiin, kun sopiva tulee eteen, esimerkiksi jakamaan taimia istuttajille. Myös INFRA ry on mukana taimilahjoittajana. ”Taimista on pulaa, joten pidän asiaa tärkeänä. Kun pistetään hyvä kiertämään, tunne tarttuu. Haluankin kutsua kaikki inf­ ­ra-alan toimijat mukaan talkoisiin. Kun te­­ kijöitä on paljon, pienistä puroista kasvaa suuria virtoja”, Järvenpää sanoo.

Järvenpään oma lempipuu on kotipihan marjaomenapuu, joka kukkii kauniisti, kun kesä on kauneimmillaan. ”Katupuista suosikkini on lehmus. Perinteinen suomalainen koivu on aina upea, uljasta mäntyäkään unohtamatta”, Järvenpää pohtii.

LISÄTIETOJA: FACEBOOK, @MILJOONANPUUNTALKOOT INFO@SILENCEPROJECT.FI, INARI.JANSSON@HARVIALA.FI

16

INFRA-LEHTI

MALSOPIMUKSET tuovat pitkäjänteisyyttä rakentamiseen Uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset tehdään aiempaa pidemmiksi eli 12 vuoden ajalle. Mistä sopimuksissa on kyse ja mitä ne tarkoittavat infrayrittäjän näkökulmasta?

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: 123RF JA RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N KUVAPANKKI, HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN (S. 21)

KAIKKI HYÖTYVÄT. Aiemmat MAL-sopimuskaudet ovat tuoneet eri ministeriöt ja kaupunkiseutujen kunnat saman pöydän ääreen. Yhteistyössä asioi­ den suunnittelu etenee aiempaa jouhevammin ja nopeammin.

17

1/2020

”

Joka hallituskaudella riidellään rahoista.

Sopimuksilla saadaan jatkuvuutta yli hallituskausien.”

E

i ole järkeä rakentaa tietä tai rataa umpimetsään, jos se ei johda mihinkään tai yhdistä kaupunkeja. Myös asuinalueen rakentaminen keskelle peltoa on järjetöntä, jos sieltä ei pää­ ­se helposti liikkumaan ja tarvittavia palveluja ei ole saatavilla.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä sujuva kaupunkiympäristön suunnittelu ja rakentaminen ei ole itsestään selvää. Soppaa hämmentää monta kokkia. Valtion eri ministeriöt ja virastot vastaavat jokainen jostain osa-alueesta oman budjettinsa rajoissa. Kunnilla on vastuu kaavoituksesta ja oman alueensa kehittämisestä.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten (MAL) tarkoitus on luoda ryhtiä ja sujuvoittaa kaupunkiseutujen suunnittelua. Ideana on koota liikenteeseen, kaavoitukseen ja asuntojen rakentamiseen liittyvät asiat yhteen, jotta niitä voidaan tarkastella kokonaisuutena.

MAL-sopimuksissa määritetään lähivuosien keskeiset tavoitteet maankäytölle, liikenneverkon kehit­­ tämiselle ja asuntotuotannolle. Sopimuksella valtio sitoutuu liikennehankkeisiin, jos kunta vastineeksi kaavoittaa maata asuntojen rakentamista varten lii­­­­ kenneväylien varrelta.

Sopimuksia on tehty aiemmin Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseuduille, ja nyt sopimusmenettelyä on tarkoitus laajentaa myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden suuntiin.

Uudet sopimukset viivästyvät Uuden MAL-sopimuskauden piti käynnistyä vuoden 2020 alussa, mutta maaliskuun lopussa sopimuksia ei ole vielä tehty. Sopimuksiin on tulossa uudistuksia, joiden valmistelu on venynyt valtion hallinnon puolella.

Sopimuskausi pitenee 12 vuoteen aiemman neljän vuoden sijaan. Lisäksi uusia sopimuksia päivitetään rullaavasti neljän vuoden välein eli aina uuden eduskunnan aloitettua työnsä. >>

18

INFRA-LEHTI

VAIKEA VASTUSTAA. ”MAL-sopimukset ovat pirun hyviä. Rakennusala työllistää, valtio saa verotuloja ja kunnat maankäyttömaksuja”, johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä summaa.

KATSE KAUAS. ”Rakennusteollisuus ja INFRA ry ajoivat yhteistuumin MAL-sopimusten jatkamista ja laajentamista. Tavoite on toteutumassa”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

”Jokaisella hallituskaudella aina riidellään rahoista.

On hyvä, että liikenneinvestointeihin saadaan jatkuvuutta myös hallituskausien yli”, johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä arvioi.

Toinen merkittävä uudistus on isojen, kaupunkiseutujen välisten liikennehankkeiden kytkeminen MAL-sopimuksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi Turun tunnin junaa sekä Suomiradan kehittämistä Helsingistä Tampereelle.

Tällaiset raidehankkeet ovat niin isoja, etteivät ne mahdu valtion normaalin budjettikehyksen sisään.

Isojen liikennehankkeiden kytkentä MAL-sopimuksiin on myös hidastanut sopimusten uusimista. ”Valtiovarainministeriö on valmistellut mallia, miten näitä isoja hankkeita rahoitetaan. Idea on, että valtio voi lähteä mukaan, jos muiksi rahoittajiksi saadaan kuntia ja EU. Puolet tulisi valtiolta ja toinen puoli kunnilta ja EU:lta”, toimitusjohtaja Paavo Syrjö INFRA ry:stä sanoo.

Valtio, radan varren kunnat ja Finavia Oyj pääsivät yhteisymmärrykseen Suomiradan ja Turun tunnin ju­­ nan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta ja eri osapuolten rahoitusosuuksista helmikuussa. Hankeyhtiöiden tehtävänä on raidehankkei-

”

Valtio voi lähteä mukaan, jos muiksi rahoittajiksi saadaan kuntia ja EU.”

den suunnittelu ja rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Osakassopimukset käsitellään mukana ole­­­­vissa kunnissa ja Finaviassa kevään 2020 aikana.

Mitä aiemmilta kausilta on opittu?

MAL-sopimuksia on tehty vuodesta 2012 alkaen. Ne ovat tuoneet konkretiaa yhteiseen suunnitteluun sekä valtakunnan tasolla että kaupunkiseutujen kuntien välillä. Valtion puolella asuminen, liikenne ja kaupunkipolitiikka ovat eri ministeriöissä. MAL-sopimukset ovat tuoneet ministeriöt saman pöydän ääreen. ”Isojen kaupunkien näkökulmasta sopimusten kautta ei ole liikkunut kovin paljon rahaa, mutta suunnitteluun on saatu pitkäjänteisyyttä”, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell tiivistää.

Randell on seurannut muutosta aitiopaikalta, koska hän työskenteli aiemmin Turun kaupunginjohtajana ja tapasi siinä roolissa yksi kerrallaan ministeriöiden ja valtion virastojen edustajia erilaisten liikennehankkeiden tiimoilta. ”Kaikki sanoivat, että asia kuulostaa hyvältä, mutta siihen tarvitaan sen ja sen tahon sitoutumista. Kierros kesti pahimmillaan 1–2 vuotta ja silti oltiin ilman päätöstä”, Randell muistelee.

19

1/2020

Aikataulut venyvät NOPEAMMIN LIIKKEELLE. ”Sopimusten myötä julkinen sektori pystyy käynnistämään liikenne- ja rakennushankkeita taloudellisesti vaikeina aikoina joustavammin ja nopeammin”, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell tiivistää.

MONTA OSASTA. MAL-sopimuksissa osat riippuvat voimakkaasti toisistaan. Kaupunkiseutujen välisten isojen ratahankkeiden kytkeminen MAL-sopimuksiin on viivästyttänyt uusia sopimuksia.

MAL-sopimuksia odotetaan Asuntoneuvos Tommi Laanti ym­­ päristöministeriöstä ei uskalla luvata tarkkaa aikaa MAL-sopimusten voimaantuloon ja ARAavustusten jatkumiseen.

MAL-sopimusten myötä on tunnistettu hankkeita, kuten esimerkiksi ratapiha-alueiden uudelleen järjestelyt, joissa on mukana useita päävirastoja ja valtion maanomistusorganisaatioita. ”Kun toimijat tulevat mukaan yhteiseen prosessiin alusta lähtien, siitä syntyy luottamusta ja dynaamisia vaikutuksia. Myös alemman tason organisaatiot uskaltavat lähteä liikkeelle yhteisen sopimuksen myötä”, Randell sanoo.

Sopimukset tuovat työtä Käytännössä MAL-sopimukset tuovat töitä laajasti koko rakennusteollisuuden tuotantoketjuun. Kun päätetään rakentaa rata, tulee sen vaikutusalueelle asuntoja ja palveluja. Jos taas päätetään rakentaa uusi kaupunginosa, sinne tarvitaan liikenneväyliä ja kunnallistekniikkaa.

Esimerkiksi Espoossa on viime vuosina rakennettu paljon metrolinjojen varteen, mikä tekee työmatkoista ja muusta liikkumisesta sujuvaa. Tampereen ratikkalinjan varrelle on myös odotettavissa uusia asuntoja.

Vantaalla rakentaminen on keskittynyt kehäradan asemien seudulle.

Kolmiyhteys liikenteen, kaavoituksen ja asumisen

Mikä on MAL-sopimusten merkitys ympäristöministeriön näkökulmasta? ”Seutujen sisäinen sekä seutujen ja valtion välinen yhteistyö on vahvistunut merkittävästi MAL-sopimusten myötä. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen on parantunut. Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja seudullisen elinvoiman vahvistamisen lisäksi sopimusten avulla voidaan vastata myös ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää hiilineutraalisuuden tavoitteitta.”

Mistä johtuu, että uudet MAL-sopimukset ovat viivästyneet? ”Viive johtuu lähinnä siitä, että valtio-osapuolen MAL-sopimuksiin liittyvästä rahoituskokonaisuudesta ei ole vielä täyttä selvyyttä.”

Miten aikataulut etenevät jatkossa jo aiemmin mukana olleiden kaupunkiseutujen ja uusien kaupunkiseutujen näkökulmasta? ”Tavoitteena on saada nykyisten seutujen osalta neuvottelutulos ja uudet sopimukset voimaan mahdollisimman pian. Uusien kaupunkiseutujen osalta tarvitaan vielä lopullinen linjaus MAL-neuvottelujen aloittamisesta.”

Miksi ARA-avustukset pistettiin tauolle alkuvuodesta? Eikö niitä olisi ollut mahdollista maksaa ilman uusia MAL-sopimuksia? ”MAL-sopimukset ovat kokonaisuus, jossa niiden osa-alueet riippuvat voimakkaasti toisistaan. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisen välttämättömyys on ilmiselvää myös asumisen kannalta.”

Asuntoneuvos Tommi Laanti vastasi Infra-lehden kysymyksiin sähköpostilla maaliskuun puolivälissä.

Hanna Moilanen

>>

20

INFRA-LEHTI

TÖITÄ TIEDOSSA! MAL-sopimukset kertovat, miten maankäytön suunnittelu kaupunki­ alueella etenee ja mihin yrittäjien kannattaa varautua lähivuosina. Vähitellen sopimukset konkretisoituvat pala kerrallaan tarjouskilpailuiksi.

”

Asuntoja kaavoitetaan liikenneväylien varrelle hyville paikoille, jotka kiinnostavat kuluttajia.”

välillä näkyy yhä enemmän myös rakennusalan edunvalvonnassa. Kun infrayrittäjät pääsevät tekemään liikenneväyliä, se tuo töitä myös talonrakentajille. ”Asuntoja kaavoitetaan liikenneväylien varrelle hy­­ ville paikoille, jotka kiinnostavat kuluttajia. Myös muut rakennusteollisuuden toimialat hyötyvät. Näin rakennusala työllistää, valtio saa verotuloja ja kunnat maankäyttömaksuja”, Anu Kärkkäinen summaa.

MAL-sopimukset määrittävät asuntojen ja työpaikkojen määrät ja sijainnit. Ne kertovat rakennusalan toimijoille siitä, miten maankäytön suunnittelu alueel­ ­la etenee ja mihin kannattaa varautua lähivuosina. Vä­­ hitellen sopimukset konkretisoituvat pala kerrallaan tarjouskilpailuiksi. Sopimukset ovat luettavissa ympäristöministeriön nettisivuilla.

Pitkäjänteiset suunnitelmat takaavat myös sen, että julkisen sektorin puolella on parempi valmius käynnistää liikenne- ja rakennushankkeita esimerkiksi talou­dellisesti vaikeina aikoina joustavammin ja no­­ peammin. Jos suunnitelmia lähdettäisiin tekemään tyhjältä pöydältä, niiden eteneminen käytäntöön veisi vuosia.

LISÄÄ NETISSÄ: 51.FI/MAL

Mikä MAL-sopimus?

• • • • • •

Valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia (MAL) suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

MAL-sopimuksia on tehty Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla. Sopimusmenettelyä on tarkoitus laajentaa Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduille vuodesta 2020 alkaen.

Sopimuksessa määritellään tavoitteet lähivuosien maankäytölle, liikenneverkon kehittämiselle ja asuntotuotannolle. Valtio ja kunnat sitoutuvat yhdessä tavoitteisiin.

Sopimus räätälöidään jokaiselle kaupunkiseudulle erikseen.

Valtion puolelta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, alueen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus sekä Helsingin seudun sopimuksessa valtiovarainministeriö.

MAL-sopimuksia on tehty vuosille 2012–2015 ja 2016–2019. Seuraava sopimus on tulossa vuosille 2020–2031, ja sitä päivitetään rullaavasti neljän vuoden välein.

21

1/2020

Uusia MAL-sopimusalueita: Jyväskylä

ODOTUSTA ILMASSA. Jyväskylän kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi näkee MAL-sopimukset mahdollisuutena laajempien kokonaisuuksien pitkäjänteiseen suunnitteluun.

MAL-sopimukset laajenevat uusille kaupunkiseuduille Jyväskylän seudulla odotetaan MAL-sopimusten piiriin pääsyä. Tavoitteena on edistää vähähiilistä rakentamista ja kestävää liikkumista. MAL-sopimusten valmistelu on vahvistanut seudun kuntien yhteistyötä.

Jyväskylässä on seurattu jo pitkään isompien kaupunkiseutujen kehittämistä MAL-sopimusten kautta. Nyt toive Jyväskylän kaupunkiseudun omasta sopimuksesta näyttäisi toteutuvan. Ympäristöministeriön selvitys suosittelee MAL-sopimusmenettelyn laajentamista Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille. ”Odotamme kieli pitkällä virallisten neuvottelujen alkamista”, kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi Jyväskylän kaupungilta sanoo.

Jyväskylässä kaivataan erityisesti pitkäjänteistä suunnittelua suhteessa liikenneverkon ja asumisen kehittämiseen. Työpaikkoja ja palveluja halutaan paremmin saavutettaviksi myös joukkoliikenteen keinoilla. ”Olemme tähän asti keskustelleet valtion ja kaupungin yhteisistä väylähankkeista ai­­­­na yksi hanke kerrallaan, jolloin on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. MAL-sopimuksen kaut­

t­a on mahdollisuus nähdä kokonaisuus mo­­ neksi vuodeksi eteenpäin”, Leena Rossi kuvailee.

tässä tarvitaan erityistä yhteissuunnittelua”, Rossi sanoo.

Tavoitteena lisää asuntoja ja sujuva joukkoliikenne

Jyväskylän seudulla on koottu MAL-sopimuksen valmisteluverkosto, joka koostuu kahdeksan kunnan edustajista, asiantuntijoista ja si­­ dosryhmistä. Yhdessä on valmisteltu oman kau­­­­punkiseudun tahtotilaa ja tehty pohjatyötä.

Keskustelua on käyty myös paljon siitä, mitkä asiat ovat MAL-sopimusten piiriin kuuluvia ja mikä kuntien omaa tai seudun omaa kehittämistä. Kaikki liikenneasiat eivät myöskään linkity asumiseen ja maankäyttöön. ”Yhteistyötä on ollut aiemminkin, mutta toivomme sen syventyvän uudenlaiseksi kumppanuudeksi”, Rossi tiivistää. Esimerkiksi Jy­­ väsky­­län, Muuramen ja Laukaan kunnilla on yh­­­teinen joukkoliikenneviranomainen, joka kilpailuttaa joukkoliikenteen sekä tekee reit­­­­­ ti­­­suunnitelmat ja lipputuotteet. Osalla alueen­ kunnista on yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yhteistyön laajentamista selvitetään. ”Tämä on minusta hyvä etenemistapa. Selvitetään asioita avoimin mielin ja tehdään päätöksiä uuden tiedon pohjalta. Toiveiden varaan päätöksiä ei voi pohjata.”

Hanna Moilanen

Jyväskylä on ollut jo pitkään resurssiviisauden pilottikaupunki, jossa painotetaan koulutuksen ja liikunnan merkitystä. Kaupunkistrategian keskeiset päämäärät näkyvät myös MALsopimusten tavoitteissa.

Seudulla halutaan panostaa jatkossakin vähähiiliseen rakentamiseen ja kestävään liikkumiseen. Puurakentamista ja kohtuuhintaista asumista halutaan edistää muun muassa opiskelijoiden ja ikäihmisten osalta valtion tukemien ARA-asuntojen kautta.

Tavoitteena on myös rakentaa liikuntaan ja ulkoiluun kannustavaa elinympäristöä, jos­ sa kevyen liikenteen merkitys korostuu. Esimerkiksi kuntarajat ylittäviä pyöräilyreittejä on jo suunniteltu, ja investointeja niihin val­­­­ misteltu.

Jyväskylän seudun ominaispiirre on se, että valtatiet 9 ja 4 kohtaavat kaupunkialueella ja kulkevat moottoritien kaltaisina väylinä kaupungin läpi. ”Valtionkin kannalta on tunnistettu, että

Uutta ytyä yhteistyöhön

22

INFRA-LEHTI

INFRAYRITTÄJÄN ARVOT

INFRAYRITTÄJÄT

arvostavat rehtiä peliä Koronakriisin myötä arvojen merkitys yritysten toiminnassa on kasvanut, ja samaan aikaan niistä on tullut entistä haastavampia viestiä. Infra-lehden tekemän selvityksen perusteella infrarakentamiseen keskittyneiden yritysten tärkein arvo on rehti ja luotettava toiminta.

TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: MIKKO MÄNTYNIEMI (S. 24), HANNU KORPELA (S. 25), 123RF, ADOBE STOCK PHOTOS

M

onessa yrityksessä mietittiin jo ennen koronakriisiä, onko yritysvastuu ja siihen liittyvät arvokysymykset otettu riittävän laajasti toiminnassa huomioon.

Vastuullisuuden vaatimukset olivat kasvaneet nopeasti, etenkin Suomen hallituksen ilmastotavoitteisiin liittyen. ”Vastuullisuutta ja sitoutuneisuutta pitäisi yleisesti saada parannettua. Ehkä tämä koronakriisi aiheuttaa parhaimmillaan sen, että ihmiset miettivät, mitkä asiat ovat tärkeitä – ymmärretään, ettei kaikki ole ikuista.

Todennäköisesti se vaatii kuitenkin pidemmän aikavälin, että vastuullisuus tunnustetaan kilpailutekijäksi”, Kalliorakennus-Yhtiöiden tekninen johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Halonen arvioi.

Infra-lehden arvoselvityksessä oli mukana 13 infrarakentamiseen keskittynyttä yritystä suurimpien joukosta. Selvityksessä ei ollut mukana sellaisia yrityksiä, joissa ei ollut arvoja määriteltyinä, vaikka niillä saattoi olla esimerkiksi arvoja muistuttavia tavoitteita tai asiakaslupauksia. Myöskään monialakonsernit eivät olleet mukana.

Lähes kaikilla yrityksillä tärkein arvo oli rehti ja luo-

tettava toiminta. Sitä kuvattiin myös termeillä suoraselkäisyys, reilu kumppani, mutkattomuus, aitous, vastuullinen, turvallinen valinta ja sopimuksenmukaisuus. Toiseksi tärkein arvo oli välittäminen tai inhimillisyys, ja siihen liittyen yhteistyö sekä yrityksen sisällä että sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.

Yrittäjähenkisyys, jatkuva kehittäminen ja taloudellinen kannattavuus olivat myös monille tärkeitä arvoja.

Hankkeet muuttuvat vaativammiksi Arvojen määrittelytyötä on tehty viime vuosina yrityksissä ahkerasti. Esimerkiksi Kalliorakennuksella yhtiön arvot määriteltiin vuonna 2018. Juha Halonen kertoo, että toimintaa ohjaavia arvoja tarvittiin, koska toimintaympäristö on muuttunut paljon.

Hankkeet ovat Juha Halosen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa kaupallisesti haastavampia ja riskit suurempia. Toisaalta myös vastuullisuusvaatimukset ovat kasvaneet. ”Mekin toimimme alalla, missä on huomioitava kolmansia osapuolia ja ympäristötekijöitä koko ajan enemmän. Toimintaa piti sen myötä tarkastella uudelleen”, hän toteaa. ”Lähtökohtana oli myös sisäinen kontrolli, eli mei-

”

Lähes kaikilla yrityksillä tärkein arvo oli rehti ja luotettava toiminta.”

>>

23

1/2020

PELI POIKKI JA AIKALISÄ. Yrityksen arvojen vastaisesta toiminnasta voi NRC:ssä ilmoittaa anonyymisti ”pilliin vihellys” -kanavalle. Myös Kalliorakennuksen Juha Halonen pitää vastaavaa kanavaa hyvänä ajatuksena, ja kannustaa käyttämään sitä laajemminkin yrityksissä.

24

INFRA-LEHTI

KEHITTÄVÄT RISTIRIIDAT. ”Toisinaan arvot voivat tuntua ristiriitaisilta, ja silloin ne pakottavat miettimään päätösten lähtökohtia ja seuraamuksia tarkemmin”, Mirka Nevala NRC:stä pohtii.

”

Jos työmaalla todetaan yleisen tarkastuksen tai havaintojen perusteella poikkeama, siihen puututaan.”

dän piti saada strategia ja viiden vuoden toimintasuunnitelma tehtyä. Samalla mietittiin visioita.”

Koska kalliorakentaminen tapahtuu haastavassa ympäristössä, yhtiön keskeisiä arvoja ovat työturvallisuus ja ajankohtainen kalusto – eli nykyaikainen, vähäpäästöinen ja tehokas tuotantokalusto (puhutaan BAT- teknologiasta). Muita arvoja ovat sopimuksenmukaisuus ja taloudellisuus sekä jatkuva kehittäminen. Arvot on määritelty kuvaamaan yrityksen toimintaa, ei muuttamaan sitä.

Alihankintaketju pitää saada mukaan Työntekijöille ei ole helppoa viestiä niin, että he kaikki toimisivat yrityksen arvojen mukaisesti. Perinteinen näkemys on ollut, että halutut toimintatavat saadaan parhaiten vietyä käytäntöön kokemuksen kautta – ”Tell me and I forget, teach me and I may remember, involve me and I learn”, kuten yhdysvaltalainen presidentti Ben Franklin totesi aikanaan.

Juha Halonen korostaa viestinnän ja johdon esimerkin merkitystä. Kalliorakennuksella keskeinen viestikanava on yrityksen nettisivut. Tärkeintä hänen mielestään on se, että ylimmän johdon on esimerkin omaisesti toimittava arvojen mukaisesti. ”Se lienee ainoa tapa saada tavoitteita eteenpäin, mutta se vie joka tapauksessa paljon aikaa – eikä aina edes onnistuta.”

Alihankkijaketjutkin pitää saada mukaan vastuulliseen toimintaan, ja se on haastavaa.

”Valitsemme alihankkijoiksi yhtiöitä, joilla on referenssejä esimerkiksi vaativista töistä ympäristön suojeluun liittyen. Materiaalitoimittajiksi valitaan yhtiöitä, joiden tuotteet vähintäänkin täyttävät, elleivät ylitä, ympäristövaatimukset esimerkiksi räjähdysaineiden typpipäästöjen osalta”, Halonen kertoo.

Entä miten reagoidaan, jos arvojen mukaan ei toimita? ”Jos työmaalla todetaan yleisen tarkastuksen tai havaintojen perusteella poikkeama, niin siihen puututaan. Poikkeamat käsitellään yhdessä ja niihin kohdistetaan korjaavia toimenpiteitä, joita seurataan laatutai toimintajärjestelmän mukaisesti.”

NRC säilytti VR Trackin arvot Arvojen määrittely voi pahimmillaan mennä kokonaan uusiksi, jos yrityksen omistuspohja muuttuu.

NRC Group Oy:n (entinen VR Track) kohdalla arvot onneksi seurasivat suurelta osin yrityskaupan mukana, kun NRC Group ASA osti VR Trackin tammikuussa 2019. ”Arvomme eivät ole kovin kaukana VR Groupin arvoista, jotka laadittiin ehkä vuoden 2018 alussa. Ne ohjaavat yrityksemme kaikkea toimintaa”, liiketoimintajohtaja Mirka Nevala yhtiöstä toteaa.

Arvoja on valittu kolme lähinnä sen vuoksi, että ne olisivat hyvin muistettavissa. ”Arvomme edustavat pohjoismaista arvomaailmaa, ja sopivat hyvin rakennus- ja kunnossapitoliikkeen toimintaan. Luotettava ja välittävä ovat arvoina melko

25

1/2020

ESIMERKIN VOIMA. Juha Halonen Kalliorakennuksesta korostaa, että ylimmän johdon on toimittava esimerkkinä yhteisten arvojen mukaisesti.

”

Yrityksen arvot on luotu sekä kuvaamaan yrityksen toimintaa että tarvittaessa muuttamaan sitä.”

yleismaailmallisia, ja löytynevät monesta yrityksestä.

Yrittäjähenkinen on mahdollisesti hieman erilainen, ja haastaa meitä hienosti oma-aloitteellisuuteen ja ketteryyteen.”

Tarvittaessa voi ”viheltää pilliin” Mirka Nevala kertoo, että arvot ovat näkyvissä kaikissa NRC:n viestintäkanavissa, ja niistä keskustellaan osana johdon kierrosta, esimieskoulutuksia ja vuosittaisia kehityskeskusteluja. Yrityksen arvot on luotu sekä kuvaamaan yrityksen toimintaa että tarvittaessa muuttamaan sitä. ”Ymmärrykseni on, että nykyinen toimintamme sopii hyvin arvoihimme. Toisinaan arvot voivat tuntua ristiriitaisilta, ja silloin ne luovat hyvän keskustelualustan, sekä pakottavat miettimään päätösten lähtökohtia ja seuraamuksia tarkemmin. Näin on ollut esimerkiksi niissä tilanteissa, kun henkilöstöä on jouduttu vähentämään liiketaloudellisista syistä: mitä tällöin tarkoittaa ’välittävä’, ja miten toimimme vastuullisesti myös tällaisissa vaikeissa tilanteissa.”

Arvojen vastaiseen toimintaan on NRC:ssä jokaisella velvollisuus puuttua oman roolinsa suomissa valtuuksissa. Jos asia ei tällä ratkea, sopimattomasta toiminnasta tulee ilmoittaa esimiehelle, ja hän voi käyttää normaaleja esimiesketjuja asian ratkaisemiseksi. ”Työntekijä voi tarvittaessa käyttää myös anonyymisti ’pillin vihellys’ -kanavaa, jolloin asiaa käsitellään konsernin johdon toimesta”, Nevala kertoo.

VELVOLLISUUS. ”Jokaisen tulee puuttua yrityksen arvojen vastaiseen toimintaan”, sanoo Mirka Nevala.

26

INFRA-LEHTI

YKKÖSROOLISSA. Miten sujuu työelämässä oppiminen koneyrityksissä? INFRA ry oli mukana Oppimassa ohjaamossa -koulutussopimukseen perustuvassa selvityksessä. Infra-alan yrittäjillä on tärkeä rooli harjoittelijoiden koulut­­­­t a­­ misessa.

27

1/2020

OPPIMASSA OHJAAMOSSA

OPPIMASSA OHJAAMOSSA -SELVITYS 51.FI/OPPIMASSA_OHJAAMOSSA

TYÖSSÄOPPIMINEN varmistaa osaamisen Työssäoppiminen konealan yrityksissä -selvityksessä kävi ilmi, että työssäoppimisjaksot varmistavat osaamisen mutta tulevat kohtuuttoman kalliiksi konepalvelualan pk-yrittäjälle.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: JANNE SUNTI0 (S. 28), KALLE LAHTINEN (S. 30)

MAARAKENNUSKONEEN- tai metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleville karttuu suuri määrä tietoa ja taitoa heidän työssäoppimisaikanaan konealan yrityksissä.

Työssäoppiminen konealan yrityksissä -selvityksen mukaan kokemukset työssäoppimisesta ovat olleet pääosin myönteisiä niin oppilaitoksissa, yrityksissä kuin alalle valmistuneiden ammattilaisten keskuudessa.

Tuoreet ammattilaiset kertovat työssäoppimisjakson olleen keskeinen vaihe käytännön työn oppimisessa.

julkiset toimijat kuten kunnat ja valtio voisivat omissa hankinnoissaan huomioida työmailla tapahtuvan työssäoppimisen. Pohdittavaa on siinäkin, pitäisikö käytöstä poistettu koulutuskorvausmalli arvioida uudelleen erityistoimialoilla.

Selvityksen tilaajat totesivat yhteisesti, että selvitys on hyvä lähtökohta aloittaa keskustelu työssäoppimisprosessin järkevöittämiseksi konealan yrityksissä.

Ohjaamiseen päivä viikossa

INFRA ry:stä selvitystyöryhmässä mukana on ollut asiantuntija Magnus Frisk. Hänen mukaansa nyt pyritään vaikuttamaan pitkäjänteisesti päättäjiin. ”Tällaiset asiat vievät oman aikansa eikä muutos­­­­ta tule tapahtumaan yhdessä palaverissa. Meillä on tapaamispyynnöt sivistysvaliokuntaan, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä opetushallitukseen. Lisäksi olem­ ­me yhteydessä koulutusta järjestäviin oppilaitoksiin”, kertoo Magnus Frisk jatkosta.

Lopuksi Frisk vetoaa INFRAn jäsenyrittäjiin. ”Teillä on todella tärkeä rooli työssäoppijoiden kouluttamisessa. Teiltä vaaditaan pitkää pinnaa, kun vastaanotatte harjoittelijoita ja totutatte työn tekemiseen, yrityksenne ja infra-alan sääntöihin ja työmaaetikettiin.”

Selvitys osoittaa, että työssäoppimiseen koneyrityksissä liittyy myös paljon haasteita.

Koska yksittäinen koneenkuljettaja vastaa koko tuotantoprosessista, pienissä yrityksissä kalliiden koneiden antaminen työssäoppijoiden ajettavaksi tarkoittaa tuotannon hidastumista, keskeytyksiä ja merkittäviä tuotannon menetyksiä.

Työssäoppimispaikkoja tarjonneet yritykset kertovat myös, että tuki oppilaitoksilta on vähäistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista yritysten edustajista ei muista oppilaitoksen edustajan käyneen ohjaamassa opiskelijaa työmaalla kertaakaan.

Alan työpaikat ovat hajallaan ja etäisyydet oppilaitoksiin saattavat venähtää satoihin kilometreihin. Työssäoppijan ohjaaminen jääkin pääosin yrityksessä nimetyn vastuullisen työpaikkaohjaajan tehtäväksi. Kyselytutkimus osoittaa, että ohjaaja käyttää keskimäärin yhden työpäivän viikosta työssäoppijan ohjaamiseen.

Työsarkaa joka taholle Raportin perusteella alan toimijoita kannustetaan alan vetovoiman parantamiseen ja työssäoppimisen pohjana olevaan koulutussopimukseen perehtymiseen.

Oppilaitosten tulisi vaihtaa aktiivisesti työssäoppimisjaksoihin liittyviä parhaita käytäntöjä sekä pohtia työssäoppimisjakson ajoittamista niin, että opiskelija olisi valmiimpi käytännön töihin.

Poliittisessa päätöksenteossa tulisi miettiä, miten

Miten tästä eteenpäin?

”

Tuoreet ammattilaiset kertovat työssäoppimisjakson olleen keskeinen vaihe käytännön työn oppimisen kannalta.”

Taustaa selvityksestä Selvityksen aineisto on koottu kahdella kysely­tutki­­­­­muk­ sella sekä laadullisin haastatteluin. Kyselytutkimuk­seen vastasi 95 alan nuorta ammattilaista ja yrittäjien kyselytutkimukseen 190 koneyrittäjää. Lisäksi haasta­ teltiin 20:tä maarakennuskone- ja metsä­konealan yrittäjää, kymmentä opettajaa ammatillisista oppilaitok­ sista sekä viittä metsäkonealan loppuasiakasta loppu­ vuodesta 2019. Keskustelupaperi on osa INFRA ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsä Groupin, Metsähallituksen, Rakennusliiton, Stora Enson, Teollisuusliiton sekä UPM:n rahoittamaa tutkimushanketta, jonka on toteuttanut Aula Research.

>>

28

INFRA-LEHTI

Konealan toimijoiden yhteinen selvitys työssäoppimisesta

RESURSSIT KUNTOON. Yrittäjälle täytyy luoda mahdollisuus ottaa työssäoppija yritykseen. Yksi päivä viikossa työnohjaukseen pois ”tuottavasta” työstä on pienessä yrityksessä liikaa, Paula Risikko tähdensi.

Oppimassa ohjaamossa -selvityksen julkistamistilaisuudessa korostettiin osaamisen tärkeyttä Maaliskuisessa julkistamistilaisuudessa oltiin yksimielisiä siitä, että työssäoppiminen yrityksessä on elintärkeää. Haasteita on ja työ on vasta alussa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla Paula Risikolla on yli kymmenen vuoden kokemus työssäoppimisen organisoimisesta. ”Työssäoppiminen on aina yhteisyritys.

Yrittäjien täytyy saada osaavaa työvoimaa, jotta yritys menestyy. Yrittäjä puolestaan eh­­ käisee syrjäytymistä antaessaan nuorelle mahdollisuuden ammattiin. Asia on tärkeä ko­­ko­yhteiskunnalle”, Risikko sanoi kommenttipuheenvuorossaan.

Hän nimesi työssäoppimisen ja osaamisen yhdeksi yhteiskunnan kärkihankkeista. ”Koulutuksen ja yritysmaailman yhteistyötä pitää kehittää ja tehdä selkeät pelisäännöt yhteistyöhön. Oppilaitosten opettajia pitää kouluttaa säännöllisesti ja alan oppilaitoksilla pitää olla kunnon kalusto. Yrittäjien resurssit pitää saada kuntoon jonkin tasoisella korvaus­

­ allilla, jotta he voivat ottaa työssäoppijoita m yritykseen”, Paula Risikko listasi tärkeimmät toimenpiteet. ”Kaiken A ja O on, että opiskelijalla on riittävät taidot ja motivaatio, kun hän menee työssäoppimisjaksolle yritykseen.”

Opetusneuvos Jukka Lehtinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi, että vuoden 2018 alusta voimaan tullut koulutusreformi on niin alkuvaiheessa, että mitään pitkälle vieviä johtopäätöksiä työssäoppimisen tuloksista ei voi vielä vetää.

Lehtisen mukaan kestää kolmesta viiteen vuoteen, että opetus vakiintuu. ”Kiinnittäisin alan vetovoiman lisäksi huomiota pitovoimaan. Kouluttaminen on kallista, varsinkin konealalla. Kuinka koulutuksen aloittanut opiskelija saadaan jäämään alalle?”, hän heitti kysymyksen osallistujille.

Vanhan koulutuskorvausmallin paluusta haaveilevia Jukka Lehtinen toppuuttelee. ”Koulutuskorvauksessa törmäämme ongelmaan siinä, mille aloille annetaan korvaus.

Mihin vedetään raja? Jos yksi saa, niin kohta

kaikki haluavat.”

Jukka Lehtinen nosti esille myös reformissa koulutukseen mukaan tulleen jatkuvan haun periaatteen ja korosti oppisopimuskoulutusmahdollisuutta nuorten ja aikuisopiskelijoiden koulutusvaihtoehtona.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi muisteli tilaisuudessa, että alan koulutuskysymykset ovat aina olleet tapetilla.

Hän korostaa alan yhteisyrittäjyyttä ongelman ratkaisemiseksi. ”Infra- ja metsäalan pienet ja suuret yritykset ja työntekijät sekä järjestöt jakavat huolen tekijöiden riittävyydestä tulevaisuudessa.

Infra-alan ja metsäalan ammatit ovat motivoivia, kiinnostavia ja muuttuvia ammatteja, joissa uutta tekniikkaa otetaan koko ajan käyttöön”, Harjuniemi totesi.

Paras tapa oppia ammattiin on tehdä työtä ammattilaisten ohjauksessa. Tämän tulee olla valtavirta alan koulutuksessa ja koulutuksen rahoituksessa. Asia pitäisi huomioi­­da myös koulutuspolitiikassa.”

Saija Syväoja

29

1/2020

KVARTSIPÖLY PUHUTTAA

ASETUS TYÖHÖN LIITTY VÄN SYÖPÄVAARAN TORJUNNASTA 51.FI/SYOPAVAARA

Kvartsipölylle altistuneet pitää nyt luetteloida Kvartsipölyä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2020 alussa. Se on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia myös infrarakentajille, mutta mikä käytännössä muuttuu? Aihetta pohdittiin INFRA ry:n Kiviaines- ja murskauspäivillä tammikuussa 2020.

TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVA: ADOBE STOCK PHOTOS

VALTIONEUVOSTON asetukseen syöpävaaran torjunnasta on tullut vuoden vaihteessa 22 sitovaa raja-arvoa eri aineille entisen kolmen sijaan. Myös kiteinen piidioksidipöly eli kvartsi kuuluu nyt syöpävaarallisiin aineisiin. Taustalla on muuttunut EU-lainsäädäntö. ”Kvartsipöly on tunnetusti syöpävaarallinen aine ja aiheuttaa myös silikoosia. Pö­­ lynhallintaan on sen vuoksi kiinnitettävä huomiota, niin kuin työmailla on jo tehtykin. Lisäksi on tärkeää huomata, että tupakoitsijoilla silikoosiin sairastuminen on muita yleisempää. Toivottavasti uudet ohjeistukset auttavat luomaan ennakoitavan linjan siihen, miten aluehallintovirasto (AVI) tulkitsee asetusta”, INFRAn elinkeinojohtaja Juha Laurila toteaa.

Laurila korostaa, että lainsäädäntöä on noudatettava. Se velvoittaa työnantajat il­­ moittamaan syöpäsairauden vaaraa aiheut­ ­taville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneet ASA-rekisteriin. Tämä re­­ kisteri on ollut jo aikaisemmin olemassa, mutta nyt siis myös kvartsipölylle altistuneet pitää ilmoittaa. Rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos (TTL).

Ensimmäisen kerran ASA-rekisteri-il­­ moitus pitää tehdä kvartsipölyyn altistuneista maaliskuussa 2021 vuoden 2020 tietojen perusteella. ”Merkittävin rakennusalaa koskeva uu­­ distus on se, että työnantajalla on velvollisuus ylläpitää työntekijäluetteloa kvartsipölylle altistuneista”, Laurila arvioi.

Pölyntorjuntaa pitää tehostaa Aina kun kiveä hajotetaan, syntyy hienojakoista kiveä. Kvartsipölyä voi siten kulkeutua niin maarakentajan, louhijan kuin

KUN RIKOTAAN NIIN PÖLYÄÄ. Aina kun kiveä hajotetaan, syntyy hienojakoista kiveä, ja kvartsipölyä voi kulkeutua työntekijän keuhkoihin.

asfaltintekijän keuhkoihin. Pitoisuudet riippuvat esimerkiksi ilmankosteudesta ja siitä, miten nopeasti pöly laskeutuu.

Jos altistuminen työpaikalla ylittää sitovan raja-arvon, työnantajan on uuden asetuksen mukaan viipymättä vähennettävä altistuminen sellaiseksi, että se ei ylity.

Kvartsipölylle määritetty sitova raja-arvo on lisäksi selvästi tiukempi kuin työterveyslain mukainen HTP-arvo (haitallisten aineiden pitoisuus), jota käytettiin ennen kynnysarvona.

Huhtikuun alkupuolella AVIn ohjeistuksia vielä odoteltiin. Niiden on odotettu tuovan selvyyttä esimerkiksi siihen, miten tiukasti kvartsipölyn mittausta työmailla vaaditaan.

Infratyömailla pölyntorjuntaa on tehty tähänkin asti läpi koko prosessin. Myös me­netelmät ovat vuosien varrella kehittyneet; esimerkiksi murskausprosessissa vettä pystytään käyttämään pölynsidontaan jopa pakkasilla, ja kuljettimia voidaan koteloida.

Miten tämä uusi lainsäädäntö käytännössä muuttaa infratyömaan arkea? ”Pölyntorjuntaa pitää tehdä vielä tehokkaammin, lähtien puhtaista tauko- ja ohjaamotiloista työntekijöiden vaatteiden vaihtoon”, Laurila vastaa. ”Ensisijainen pölyntorjuntamenetelmä on ehkäistä pölyjen muodostumista, ja suojaaminen on viimeinen keino. Myös opastus, ohjeistus ja tiedotus on tärkeää”, asiantuntija Sanni Uuksulainen TTL:stä kiteyttää.

Sekä Laurila että Uuksulainen kannustavat perehtymään valtioneuvoston asetukseen syöpävaaran torjunnasta (1267/2019).

Asetuksessa on esitetty helppolukuisesti 13 alakohtaa, jotka pitää torjunnassa ottaa huomioon. Aiemmat lainsäädännön velvoitteet vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista ovat pysyneet entisellään. ”Meillä on aika hyvin jo olemassa menetelmiä pölyntorjuntaan. Vanhat hyvät me­­ netelmät pitää vain ottaa paremmin käyttöön”, Laurila kannustaa.

MC INFRA SATELLIITTIDATAN KORJAUSPALVELU KONEOHJAUKSEEN

RTK-TARKKUUS TYÖKONEILLE NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI KIIN T YÖ KO

N EI

K

K AI

SI IN

NÄIN SAAT MC INFRA-PALVELUN KÄYTTÖÖSI: Tilaa palvelu Geotrimiltä tai jälleenmyyjän kautta.

Saat palvelun tunnukset samantien käyttöön työkoneellesi.

Syötä ne koneohjausjärjestelmääsi tai pyydä laitetukea tekemään se, niin pääset heti aloittamaan tuottavan työskentelyn.

LLE M E R K EI

LL

K

KI AI

E

0207 510 600 info@geotrim.fi

K U VA K I L PA I L U Ota kamera esiin työmaalla ja nappaa kuva MC Infran käyttötilanteesta.

Katso palkinnot ja osallistumisohjeet: https://geotrim.fi/valokuvakilpailu/

Perintökuja 6 (Avia Line 2) 01510 Vantaa

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi geotrim.fi/palvelut/trimnet-vrs/

31

1/2020

KORONAKRIISI

Infraurakoitsijat vetoavat: Ei päästetä kuntien rakentamista hyytymään!

Koronavirusepidemia seisautti palvelusektorin ja vientikysynnän. Rakennusalan toimeliaisuutta elvyttämällä Suomi voi silti yhä ehkäistä pitkäkestoista talouskriisiä. Kunnilla on tärkeä rooli paikallisten rakennuspalveluiden kysynnän ylläpitäjänä, muistuttaa INFRA ry.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

”KUNNAT voivat pehmentää koronakriisistä aiheutuvaa taloudellista iskua paikallistasolla pitämällä yllä rakennuspalvelujen kysyntää.

Kriisin aiheut­taman epäELVYTYS KÄYNTIIN! LUE RAKENTAvarmuuden kes­­kellä ne JIEN VIESTIT SUOMEN tarvitsevat tässä kuiten- HALLITUKSELLE OSOITTEESSA RAKENNUS­ kin valtion kannustusta TEOLLISUUS.FI. ja hyvää esimerkkiä”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

Valtion tukitoimilla voidaan turvata etenkin kuntien suunnitelmallisten ja tarpeellisten infrahankkeiden toteutumista. Infraa ovat muun muassa väylät ja vesihuoltoverkostot, jotka ovat monin paikoin huonossa kunnossa.

Valtio voi sysätä infratöitä vauhtiin esimerkiksi kuntien rakennusinvestointien käynnistysavustuksilla. ”Avun on hyvä olla luonteeltaan sellaista, että se tulee voimaan tai sitä voi ha­­ Laajat kerrannaisvaikutukset – kea ta­­kautuvasti. Näin infran toimintavar- kunnilla toiminnan paikka muutta ja palvelukykyä vaarantavaa raken- Kunnat voivat myös itse vaikuttaa siihen, tamisen notkahdusta ei ehdi tulla, vaan miten pahasti koronakriisi kolhaisee omaa kunnat uskaltavat aloittaa ja pitää käyn- aluetta. nissä hankkeita normaaliin tapaan”, Syr­­ ”Kunta voi tukea alueensa yrityksiä esijö täsmentää. merkiksi laittamalla saamansa laskut mak”Samalla kunnat ehtisivät hyötyä laske- suun viivytyksettä. Maksuaikojen venyttävasta suhdanteesta. Esimerkiksi päällys- minen on myrkkyä tilanteessa, jossa terteen hinnasta kolmasosa muodostuu bitu- veitäkin yrityksiä uhkaa akuutti kassakriisi”, mista, jonka hinta on laskenut. Kun sama johtaja Kari Muhonen mainitsee. tilanne oli viimeksi 4–5 vuotta sitten, kunPitämällä toimeliaisuutta yllä rakennusnat eivät lisänneet päällystystöitä toisin sektorilla kunnat mahdollistavat hyvinkuin valtio. Nyt kaikkien kannattaa olla vointipalveluidensa jatkuvuuden. Verojen paremmin hereillä.” ja veroluonteisten maksujen osuus on

PITÄÄ TOIMIA. Hallitukselta odotetaan nyt päätöksiä, joilla maan taloudellinen toiminta pysyy yllä. Rata- ja väylähankkeita on onneksi käynnistysvalmiina elvytystoimia ajatellen.

Kun kunnat kokevat olevansa vaarallisilla vesillä, myös ne tarvitsevat valtion rohkaisua, jotta rakenta­ minen ei hyydy.

40–45 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista. Parhaimmillaan infraan laitettu veroeuro palautuu yhteiskunnalle moninkertaisena, kun rahat kohdennetaan kohteeseen, joka saa aikaan uusia investointeja. ”Infra-ala on työvoimavaltainen ja työn kotimaisuusaste on erittäin korkea. Aina kun infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään miljoona euroa, syntyy keskimäärin 15 työpaikkaa, ja usein kunnan omalle alueelle. Infran toimitusketjussa työllistyy niin infrarakenteiden suunnittelijoita, rakennustuotevalmistajia kuin itse rakentajiakin”, Muhonen päättää.

33

1/2020

JÄSENSIVUT KUULETKO DIGITYKSEN?

Yhteistyöjäsen YSAO kehittää sähköisiä oppimisympäristöjä infra-alan tarpeisiin. s. 37

UUSI, VANHA JA NYKYINEN

Hallituksen uusi pj esittäytyy, ex-pj kertoo kaudestaan ja istuva hallitus tulee tutuksi. s. 38–41

TURVAA YEL-VAKUUTUKSESTA

Voit saada rahallista tukea sairauden tai työttömyyden ajan, kun pidät YEL-työtulon oikealla tasolla. s. 42 K U VA : R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Jäsenpalvelut: nro 1 INFRA ry:n uusi strategia painottaa jäsenpalveluiden tärkeyttä.

Haluamme aktiivisesti kuunnella jäsenistöä sekä entisestään selkeyttää palvelutarjontaa.

OLEN käynyt alkuvuoden aikana kymmeniä keskusteluja INFRAn toimintaan ja jäsenpalveluihin liittyen. Käymieni keskustelujen perusteella jäsenistö arvostaa INFRAn palveluita, erityisesti jäsentiedotteita sekä tes- ja sopimusasioissa saatavaa neuvontaa.

Moni nosti esille myös INFRAn kautta tulevat verkostoitumismahdollisuudet.

Näiden verkostojen ansiosta on saatu töitä ja jopa hyviä ystäviä.

INFRAn palvelutarjonta on laaja ja jokaiselle löytyy jotakin. Harva kuitenkaan hyödyntää kaikkia INFRAn palveluita ja joillekin osa palveluistamme jää tunnistamatta.

PALVELUJEN löydettävyyden ja käytön helpottamiseksi tuotteistamme palveluja tämän vuoden aikana. Nostamme palvelujamme entistä näkyvämmiksi, kerromme kauttamme saatavista eduista ja tuomme uusia näkökulmia jäsenyyteen.

Huhtikuun aikana teemme jäsenpalveluihin liittyvän kyselyn, jossa selvitämme, mitkä palvelut koetaan tärkeimpinä. Toivomme lisäksi kommentteja jäsenpalvelujen kehittämiseksi ja ideoita uusiksi jäsenpalveluiksi.

OLEMME koronaviruskriisin myötä aivan poikkeuksellisessa tilanteessa.

INFRA ry ja koko RT:n liittoyhteisö on reagoinut tilanteeseen tehostamalla palvelua. Liittoyhteisössä on koronatilanteen ja siihen liittyvän viestinnän koordinoimiseksi muodostettu valmiusryhmä.

Seuraamme koronavirustilannetta herkeämättä ja teemme yhteistyötä EK:n asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, jotta meillä on paras saatavilla oleva tieto yritysten ohjeistamiseksi ja tukemiseksi. INFRAn nettisivuille on keskitetysti kerätty tietoa koronaan liittyen (infra.fi/korona).

TOIVON, että yhteydenottokynnys meihin INFRAlaisiin on mahdollisimman alhaalla. Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä kehitämme koko infra-alaa ja saavutamme parhaat lopputulokset.

Kari Muhonen Johtaja, jäsenpalvelut ja aluetoiminta INFRA ry

KYSELY JÄSENPALVELUISTA JA -EDUISTA ON AUKI HUHTIKUUN LOPPUUN OSOITTEESSA 51.FI/ KYSELY2020. VASTAA JA VAIKUTA!

TAMPEREEN PUHDISTAMO S. 34 | CONEXPO S. 43 | LÄTKÄÄ S. 44 | SUUTARISESTA NEUVOS S. 45

34

INFRA-LEHTI

TAMPEREEN KESKUSPUHDISTAMO

YMPÄRISTÖTEKOJA ja hyvää yhteistyötä

Tampereelle rakennetaan uusimpia puhdistustekniikoita hyödyntävää seu­dullista jätevedenpuhdistamoa, -pumppaamoja ja siirtoviemäreitä. Työt valmistuvat 2024.

Hankkeessa ovat mukana mm. INFRAn jäsenyrittäjät Skanska Infra ja Kaskenoja Oy. TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: CREATIVE COSMOS FINLAND, KASKENOJA OY

KESKUSPUHDISTAMON rakentamista on Tampereen seudulla valmisteltu jo 20 vuotta. Hanke on kokoluokaltaan ja kustannuksiltaan vastaava, kuin Helsingissä Blominmäen rakenteilla oleva puhdistamo tai Turkuun Kakolanmäelle valmistunut keskuspuhdistamo.

Yhteistä keskuspuhdistamoa rakentaa kuntien yhdessä omistama Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, johon kuuluu Tampereen ja Kangasalan kaupungit, Ylöjärven Vesi Oy sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo rakennetaan noin viiden kilometrin pää-

hän Tampereen keskustasta, Helsinki–Tampere-moottoritien (Vt 3) ja Tampereen itäisen kehätien (Vt 9) liittymien tuntumaan, Sulkavuoreen.

Puhdistamossa pystytään käsittelemään noin 430 000 asukkaan jätevedet. Keskuspuhdistamo korvaa kolme nykyistä, tek­ niikaltaan osin jo vanhentunutta jäteve­ denpuhdistamoa. Vaikka tulevaisuudes­­sa kä­­­­­­­siteltävän jäteveden määrä kasvaa, ve­­­­­­sis­ ­tö­­kuormitus pienenee uuden puhdistamon ansiosta Pyhäjärvessä ja sen alapuolisissa vesistöissä.

Keskuspuhdistamon rakentaminen va­­ pauttaa tilaa muulle maankäytölle. Kaikki

nykyiset puhdistamot sijaitsevat sellaisilla paikoilla, jotka soveltuisivat hyvin myös muuhun käyttöön.

Rakentaminen on käynnissä Keskuspuhdistamon rakentaminen aloitettiin vuonna 2018 ja uusi jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2024.

Keskuspuhdistamo-hankkeen tilaajana ja loppukäyttäjänä on Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Louhintaurakoiden jälkeen aloitetaan varsinaisen jätevedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen. Lisäksi siirtoviemäreitä rakennetaan vuoteen 2023 saakka.

35

1/2020

HANKKEEN AIKATAULU

KESTÄVÄ RAKENNE. Rakenteilla on nyt neljä puhdistuslinjaa, jotka käsittelevät noin 100 000 m 3 jätevesiä/ vrk. Tilavarauksina huomioidaan kaksi lisälinjaa, jolloin laitos pystyy käsittelemään tulevaisuudessa jopa 600 000 asukkaan jätevedet. Ra­­ kenteissa on varauduttu, että ne kestävät vähintään sata vuotta.

Sulkavuoreen louhitaan maan al­­le jätevedenpuhdistamo, jonka louhintatilavuus on 820 000 m3ktr. Puhdistamon koko vastaa noin seitsemää eduskuntataloa. Ensimmäisessä vaiheessa kallioon louhittiin sisään- ja ulosmenotunnelit sekä huoltotunneli.

Vuodenvaihteessa 2019–20 käynnistyneessä Sulkavuoren keskuspuhdistamon toisessa louhintaurakassa louhitaan puhdistamon tunnelit, kuilut sekä prosessihallit. Samaan urakkaan kuuluu siirtoviemäritunnelien rakentaminen Vihilahdesta Sulkavuoreen.

•• • •• Ympäristövaikutukset ja kustannukset Rakentamisen vaikutuksia ympäristöön seurataan säännöllisesti; esimerkiksi kalliolouhinnan etenemistä ja siitä syntyvää melua ja tärinää sekä mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. (karttapohjainen seurantajärjestelmä EMO 51.fi/EMO).

Louhintatöistä aiheutuvaa melua ja tärinää seurataan ohjearvoihin verraten. Louheenajoa välivarastoihin on paljon, mutta autot mahtuvat hyvin muun liikenteen se­kaan. Lisäksi on väliaikaisia liikennejärjestelyitä erityisesti Vihilahdessa ja siirtoviemärityömailla. Työmaa-alueita ennal-

Keskuspuhdistamo 2018–24 Siirtoviemärit 2019–22 Raholan ja Viinikanlahden jätevesi­­ pumppaamot 2021–22 Siirtoviemäritunnelien louhinta 2020–22 Purkuputki puhdistetulle vedelle Pyhäjärveen 2022–23

listetaan töiden päätyttyä, esimerkiksi Vi­hilahden osalta tästä on erillinen suunni­ telma.

Keskuspuhdistamon vaikutukset ympäristöön ovat huomattavat. Nykytilanteeseen verrattuna biohajoavan orgaanisen aineen ja fosforin päästöt Pyhäjärveen laskevat. Erityisesti vähenee vesistöön johdettava kokonaistyppi: kuormitus puolittuu nykytilaan verrattuna.

Hankkeen rahoitustarve on noin 320 miljoonaa euroa. Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden investointipankki ovat myöntäneet hankkeelle enintään 150 miljoonan euron lainan. >>

36

INFRA-LEHTI

PUTSPLANK. Sulkavuoreen kallion sisään rakennettava laitos puhdistaa vuodesta 2024 lähtien Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet. Puhdistamon kapasiteetti on mitoitettu riittämään ainakin vuoteen 2040 asti.

Keskuspuhdistamon rakennustöiden työllistämisvaikutus on 3 250 henkilötyövuotta, eniten työvoimaa tarvitaan 2021–23.

Toimivaa yhteistyötä työmaalla Louhintaurakoista on menossa toinen, jonka pääurakoitsijana on INFRAn jäsenyritys Skanska Infra Oy. Urakkaan kuuluu maanalaisten prosessitilojen ja siirtoviemäritunneleiden louhinta Sulkavuoren ja Vihilahden välillä sekä puhdistamon kallionvastaiset betonirakenteet.

Urakka alkoi joulukuussa 2019 ja se valmistuu kesällä 2022. Urakan arvo on 60 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on louhittu 100 000 m3ktr kokonaismäärän ollessa 750 000 m3ktr. ”Urakka on sujunut oikein hyvin. Työtapaturmilta ja viivästyksiltä ollaan vältytty.

Meillä on hyvät ja toimivat suhteet sekä ti­­ laajaan, alaurakoitsijoihin ja tavaran toimittajiin”, hankkeen työpäällikkö Mika Puistosalo Skanska Infralta kertoo. ”Meidän tavoitteena on nolla tapaturmaa ja siinä olemme pysyneet. Jos louhintaalalla jotain sattuu, sattuu yleensä vähän pahemmin. Siksi meillä on nollatoleranssi.”

Kiertotalous on työmaalla otettu huo­­ mioon pieteetillä ja kaikki louhe pyritään jatkokäyttämään Tampereen ympäristössä. ”Työmaalta on viety esimerkiksi Tampereen Ratikan työmaille louhetta ja mursketta. Osa on mennyt pohjiksi urheilukentille. Tampereella on todella hyvin mietitty maa-aineksen hyötykäyttö ja kiertotalousasiat”, kehuu Puistosalo.

Työmaalta tulevan kiviaineksen omistaa Tampereen kaupunki, ja sitä ajetaan kaupungin eri rakennuskohteisiin. Louhetta varastoidaan muun muassa Hiedanrannassa. Yksi mahdollinen käyttökohde on myös Näsijärven täyttö Vaitinaron kohdalla. ”Lisäksi meidän työmaalla kierrätetään porausvesi ja kesän korvalla pystytetään aurinkopaneelit työmaakoppien katolle työmaan omaan sähkön käyttöön. Pienin askelin mennään kohti hiilineutraalia työmaata”, tiivistää Mika Puistosalo.

Hyvistä työmaakäytännöistä Puistosalo mainitsee hankkeen whatsapp-ryhmän.

Ryhmässä on noin 50 tilaajan, alaurakoitsijan ja pääurakoitsijan edustajaa.

Yksi Skanska Infran suurimmista ala­ urakoitsijoista on INFRAn jäsenyrittäjä Kaskenoja Oy. Kaskenojalla on alaurakka louheen kuljetuksissa.

Kaskenoja on perustettu jo 1993 ja sen kotipaikka on Punkalaidun. Nykyään yhtiö toimii koko eteläisessä Suomessa liikevaihdon ollessa reilu 16 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on noin sata, joista puolet on hoidon kunnossapidon tehtävissä ja puolet maa-ainesajossa ja maarakentamises­­sa.

Yrityksellä on tieliikennelupia viitisenkymmentä.

Kaskenoja Oy:n toimitusjohtajan Mika Kaskenojan mielestä yhteistyö pääurakoitsijan kanssa on sujunut hyvin. Kaskenoja mainitsee myös whatsapp-ryhmän hyvänä ja nopeana tiedonvälityskanavana. ”Meidän puolelta työnjohtaja yleensä

KITKATONTA AJOA. Alaurakoitsija Kasken­ oja Oy ja pääurakoitsi­ ­j a Skanska Infra kehuvat yhteistyötään sujuvaksi ja hyväksi. Kaskenoja hoitaa työmaalla louheen kuljetuksen.

syöttää tietoa ryhmään. Ryhmässä on noin 40 henkilöä kerrallaan aktiivisena ja se toimii 24/6. Sieltä löytyy viimeisin tietoa työmaan toiminnasta”, Mika Kaskenoja kertoo. ”Meiltä on ryhmässä omaa ja vierasta ajoporukkaa. Heille on todella tärkeätä tietää, koska luolassa esimerkiksi ammutaan ja miten ajot jatkuu. Kaikille ei pysty soittamaan samalla kertaa eikä maan alla välttämättä ole edes kenttää.” ”Ajojen sujuvuus ja työmaan ilmapiiri on kiinni siitä, että suunnitellaan työt hyvin tilaajan kanssa ja pidetään sovituista asioista kiinni”, summaa Mika Kaskenoja.

HANKE NUMEROINA

• • • • •

Puhdistamo 40 metrin syvyydessä kalliossa.

4 puhdistuslinjastoa rinnakkain, kunkin leveys 22 m ja korkeus max.

20 m. Yhden linjaston kokonaispituus 280 m.

Jätevedet Sulkavuoren jäteveden­ puhdistamolle kallio­­tunnelissa, pituus 1,5 km, poikki­­pinta-ala 26,1 m2, leveys 5 m ja korkeus 5,8 m.

Työmailta louhitaan kalliota n. 910 000 m3ktr., josta Sulka­vuoren ja Vihilahden tunnelien osuus on n. 84 000 m3ktr. Louhetta syntyy n. 128 000 kuorma-autollista.

Vilkkaimmassa vaiheessa ajetaan n. 350 kuormaa/vrk, n. 15 kuormaa/h.

37

1/2020

INFRA-ALA DIGITTÄÄ

Uusinta teknologiaa maarakennusalan opetukseen INFRAn yhteistyöjäsen Ylä-Savon ammattiopisto YSAO kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjä vastaamaan maarakennusalan osaamistarpeita.

OIKEILLA koneilla tekeminen on tärkein osa osaamisen kehittämisessä. Tätä tuetaan tuomalla viimeisintä teknologiaa oppilaitoksen arkeen; automaatiota, virtuaalitodellisuutta sekä muun muassa lisättyä todellisuutta. Samalla luodaan myös uusia toimintatapoja työelämään.

Oppimisympäristöjen nykyaikaisuudesta hyötyvät kaikki; opiskelijat, työelämä ja op­­ pilaitoksen henkilökunta. On mielekästä työskennellä nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja menetelmien kanssa.

YLÄ-SAVON ammattiopisto seuraa ammatillisen koulutuksen trendiä ja on siirtänyt oppimista oikeaan työelämään. ”Maarakennusala on luonteeltaan sellainen, että se kuitenkin tarvitsee myös ajanmukaisen kaluston oppilaitokselle. Opiskelijan pitää kartuttaa sellaiset taidot, että hän pystyy vastaamaan työnantajien osaamisvaatimuksiin ja tehokkaasti käyttämään nykyaikaisia koneita ja niiden ominaisuuksia”, YSAOn hankeasiantuntija ja infra-alan digiasiantuntija Jani Pitkänen kertoo.

Ylä-Savon ammattiopisto on tässä kehitystyössä kärkipäässä. ”Alan uusimmat koneet mahdollistavat entistä paremmat valmiudet opiskelijoille siirtyä työelämään, sekä viedä mukanaan

elinkeinoelämän tietoisuuteen uusia tapoja tehdä työtä esimerkiksi hyödyntämällä myös digitaalisia työkaluja”, kokee Jani Pitkänen. ”Muun muassa erilaiset etävalvontateknologiat ja koneohjauslaitteistot mahdollistavat entistä tehokkaamman palautteen antamisen oppilaalle, mikä kannustaa oman osaamisen kehittämiseen edelleen.

Ke­­hittämistyön tulokset, muun muassa op­­ pimistulokset, paranevat ja saatu palaute ja arvostelutieto perustuvat parhaimmillaan automaattisesti koneenkäytöstä tulevaan dataan”, Jani kertoo.

Lisäksi Jani Pitkänen näkee tärkeänä, että uusimmat koneet ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat elinkeinoelämälle uusimman alan teknologioiden esittelyn ja että oppimisympäristöissä voidaan harjoitella myös työturvallisuutta edistäviä työtapoja.

YLÄ-SAVON koulutuskuntayhtymä saa EUtukea Pohjois-Savon liitosta Infra-ala digittää -hankkeeseen. EU-tuella on iso merkitys tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavien oppimisympäristöjen toteuttamisessa.

Oppimisympäristöjen kehittämistarpeita tehdään yhteistyössä työelämän kanssa sekä kehitetään koulutusta työelämän tarpeisiin vastaten.

Hankkeen myötä YSAO on hankkinut kaksi uutta tela-alustaista kaivinkonetta koneohjauslaitteilla, vaihtolaitteistolla va­­ rustetun kuorma-auton sekä etävalvontaja mittausteknologiaa. Myös aivan uudenlaisen digitaalisen oppimisympäristön hankkiminen ja kehittäminen mahdollistuivat hankkeen myötä.

Kehittämistyöhön liittyy myös VR-/ARteknologiaan perustuvien oppimisympäristöjen rakentaminen.

Opiskelija pystyy tulevaisuudessa opiskelemaan itsenäisesti sekä verkon kautta että koneen ympärillä AR-ympäristössä sen pääosat ja turvallisuusvaroitukset sekä tu­­ tustumaan ajoonlähtötarkastuksen tekemiseen ja hallintalaitteisiin.

Näin koneen luokse tultaessa opiskelijalla on jo selvä käsitys, miten konetta käytetään ja hallitaan, jolloin opetuksessa päästään heti pidemmälle käytännön tekemisessä.

”UUTTA teknologiaa ja sitä hyödyntävissä oppimisympäristöissä kelpaa kehittää osaamistaan. Ota yhteyttä meihin ja kootaan sinun tarpeisiisi sopivat opinnot”, kehottaa Jani Pitkänen. ”Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ysao.fi.”

Saija Syväoja

YSAO

LOPPUSUORA HÄÄMÖTTÄÄ. Volvo EC 140 -kaivukoneen oppimisympäristön rakentaminen on käynnissä ja se valmistuu huhtikuun loppuun mennessä.

38

INFRA-LEHTI

Tavoitteena yhteinen tarina

UUSISSA SAAPPAISSA. Luontoarvot ovat uudelle puheenjohtajalle Ville Routamalle tärkeitä. Kuvassa rakennetaan Jättiläisen jalanjälkeä, joka on Ruduksen ennallistama, asukkaiden virkistyskäyttöön luovutettu vanha soranottoalue Hyvinkäällä.

INFRA ry sai uuden puheenjohta­ jan ja uuden strategian vuoden alussa. Strategian mottona on yksi yhteinen INFRA, jossa jäsenpalvelut ja piiri­­yhdistysten toteuttama aluetoiminta ovat saaneet lisää painoarvoa.

INFRAN uusi puheenjohtaja ja Ruduksen Etelä-Suomen murskaustoimintojen johtaja, Ville Routama, haluaa nostaa esiin INFRAn strategiaan liitetyt megatrendit.

Vaikka asia voi kalskahtaa monille hieman kaukaiselta, on megatrendit suunniteltu tavallisia arkisia käytännön toimia varten jokaista infralaista ajatellen.

Infralaiset painivat monien erilaisten haasteiden kanssa, joissa vilisevät niin liikenneväylät, raidehankkeet, kaupunkikehitys, työturvallisuus kuin laatuhaasteetkin. ”Infran toiminta on pohja muille sektoreille ja koko Suomelle, kun rakennetaan kestävämpää yhteiskuntaa. Haasteet pilkotaan megatrendien kautta toiminnaksi, tarpeen mukaan nostetaan tapauskohtaisesti jotain asioita esiin, kokonaisuus säilyttäen.

Uskon tähän stooriin täysin”, Routama sa­­ noo uudesta strategiasta. ”MEIDÄN on tärkeä tunnistaa käynnissä oleva suuret muutokset, jotka muovaavat yrittäjien toimintaympäristöä ja liiketoiminnan edellytyksiä. Yksi keskeinen niistä, eli luontoarvot, on ollut aina omassa työskentelyssäni läheinen. Ruduksessakin olen ollut asiaa edistämässä ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuushankkeet ovat tulleet osaksi Ruduksen yrityskulttuuria.”

Yksi megatrendeistä on ilmastonmuutos, joka on INFRA ry:n strategiassa nostettu yhdeksi neljästä keskeisestä megatrendiksi kaupungistumisen, teknologisen kehityksen ja poliittisen epävakauden rinnalle.

Routaman mukaan tuoteteollisuudessa ilmastonmuutos tulee olemaan iso asia.

Myös kiertotalous ja materiaalien mahdol-

TOMMI AHLBERG

INFRAN UUSI JA VANHA

LUE KOKO HAASTATTELU NETISTÄ 51.FI/UUSIPJ

lisimman pitkäikäinen käyttö korostuvat entisestään infrayrittäjienkin arjessa tulevaisuuden työmailla.

Kiertotalous on näkyvästi mukana infraalan megatrendeissä. Kiertotalous tuo infrarakentamiseen paljon uusia mahdollisuuksia. ”Kiertotaloudesta Ruduksella on jo pitkä kokemus. Betonia on kierrätetty ja len­­to­­ tuhkaa käytetty reilut parikymmentä vuotta. Lainsäädännöllisesti on mahdollista tehdä kierrätystä aika joustavastikin, kunhan vaan muistetaan ilmoittaa siitä”, Routama sanoo.

TOINEN infrayrittäjän toimintaan voimakkaasti vaikuttava megatrendi on kaupungistuminen. ”Se liippaa infra-alaa molemmista päistä.

Samalla kun kaupunkeja varaudutaan ra­­ kentamaan yhä pidemmälle, pyritään Suomessa pitämään maakuntia elinvoimaisina. Tieväylät sekä tieto-, energia- ja vesiverkot pitää olla kunnossa myös kaupunkien ulkopuolella, ilman niitä ei logistiikka voi toimia”, muistuttaa Routama.

INFRAn strategiassa liikenneverkko on määritelty välineeksi tuottaa kasvua, se edistää työvoiman liikkuvuutta. ”Yksi meidän tärkeä tehtävä on tuoda esiin mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa. Silloin puhutaan sidosryhmävaikuttamisesta päättäjiin ja kumppanuusverkostoista. Ylätason vaikuttaminen on yksi INFRAn tärkeimpiä tehtäviä”, puheenjohtaja linjaa.

Infrarakentamisella on maamme taloudessa vanhastaan oma erityisasemansa: kun suhdanteissa aletaan mennä alamä-

keä, on yksi hyvä elvytyskeino satsaaminen infrarakentamiseen. ”Päättäjien on hyvä muistaa, että isoilla väyläratkaisuilla luodaan mahdollisuus rakentaa ympärille vielä suurempia kokonaisuuksia”.

INFRAN uudessa strategiassa jäsenpalvelut ja aluetoiminta on nostettu kärkihankkeeksi elinkeinopolitiikan ja työmarkkinoiden rinnalle. ”Toiminnan pitää olla hyvää ja avointa, että voidaan viestiä ylöspäin niitä toiveita, mitä jäsenkunta haluaa. Pitää olla valmius palvella kaikkia yrityksiä heti alusta lähtien, kun tullaan jäseneksi, myös niitä pienimpiä. Meillä on hyvin keskusteleva hallitus ollut kautta aikojen ja jokaisella piirillä on siellä edustus. Sitäkin kautta piirit saavat äänensä hyvin kuuluviin.”

Yksi INFRAn puheenjohtajalle erityisen läheinen asia on nuorisotyö. Infrasektorin yksi suurimpia haasteita on, kuinka nuoret saadaan innostumaan alasta. Sukupolvenvaihdos on käynnissä, mutta jatkajista on pulaa. Pitää pohtia, mitkä ovat nuoren yrittäjän suurimmat kynnykset tulla alalle.

UUDEN strategian tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miksi yrityksen kannattaa olla INFRA ry:n jäsen. ”Pienikin yritys saa heti pienellä satsauk­ ­sella laajan asiantuntijaverkoston käyttöönsä. Silloin kun menee hyvin, ei kukaan koe tarvitsevansa apuja, mutta kun alkaa mennä huonommin on jäsenyrityksen käytössä valtava verkosto, mistä voi apua ky­­ syä”, Routama lisää.

Tommi Ahlberg

39

PA AV O S Y R J Ö

1/2020

”OLIN MUKANA...” – TOP 4

• • KAPULA VAIHTUI. Nina Lindströmin terveiset uudelle puheenjohtajalle. ”Isolla yrityksellä on täysin erilainen selkänoja toimia markkinoilla kuin pienellä, silti säännöt ovat samat kaikille. Pk-sektori tarvitsee INFRAn tukea erityisesti nyt, kun taloudellinen tilanne on epävakaa.”

• •

RT:n määrittelemä osaamisstrategia. ”Nuoria ja osaavia työntekijöitä alalle lisää, jotta tuottava ja laadukas rakentaminen voi kehittyä.”

12-vuotinen liikennejärjes­telmä­ suunnitelma. ”Tuli lainsäädäntöön 2018 ja sen sisältöön vaikuttaminen on edelleen käynnissä. Pitkäjäntei­ nen työ kohti nelikaistaista ja kaksi­ raiteista Suomea jatkuu.”

INFRAn toimintamalli uudistui. ”Työmarkkinatoiminnan ja elin­ keinopolitiikan rinnalle nousivat jäsenpalvelut ja aluetoiminta.”

INFRAn uusi strategia. ”Niputti vision tulevaisuuteen: INFRA rakentaa pohjaa koko Suomen elinvoimalle ja tekee kestävämpää maailmaa.”

Nina Lindström: ”INFRAn pk-yrittäjä on Suomen työllistäjä” Mitä jäi käteen kolmivuotisesta INFRAn hallituksen puheenjohtajan pestistä? Nina Lindström kertoo, mitä saavutettiin, mikä yllätti, mikä jäi kesken. ”PALJON on tehty, välillä liiankin kanssa.

Yllätyin positiivisesti, kuinka suureen määrään asioita INFRAssa pystyy vaikuttamaan. Olemme INFRAssa koko ajan paremmin ymmärtäneet, mihin pitää vaikuttaa, jotta tavoitteet saavutetaan”, RTAYhtiöiden toimitusjohtaja ja INFRAn hallituksen ex-puheenjohtaja Nina Lindström sum­­maa. ”Valtiovaltaan ja sidosryhmiin vaikuttaminen on tehokasta, osaavaa ja asiantuntevaa. Tavoitteiden asettaminen on jäsenyrittäjien rohkeudesta kiinni. On toisinaan epäonnistumisenkin uhalla hyvä asettaa rima niin korkealle, että itseäkin hirvittää”, arvioi Nina.

YLLÄTTÄVINTÄ kauden aikana oli INFRAn jäsenyrittäjien suhtautuminen Rakennusteollisuus RT:n toimintamalliuudistukseen. ”Uudistus nostatti hyvin ristiriitaisia tuntei­ ­ta pintaan niin itselläni kuin muillakin jä­­ senyrittäjillä”. ”Vaikka tiesin isojen ja pienten jäsenyrittäjien väliset vuosia kestäneet keskustelut reilun yhteistyön ristiriidoista, en osannut odottaa tämän ulottuvan koko liittoyhteisön toimintaan”, pohtii Nina.

Lisäksi Lindströmille selvisi, että jäsenyrittäjien tiedot INFRA ry:n rakenteesta olivat osittain puutteellisia tai jopa vääriä, puhumattakaan INFRA ry:n paikasta RT:n liittoyhteisössä. Moni INFRA ry:n jäsen tus-

kin mieltää itseään vieläkään Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n jäseneksi ”Sen kuitenkin tiedän omalla luotta­ musnaiskokemuksellani, että INFRA on lu­nastanut paikkansa RT:ssä liittoyhteisön vaikutusvaltaisena jäsenenä. Uskon itse ­vah­­­­­­­­­­­­vas­­ti siihen, että yhdessä olemme vah­ ­­­vempia. Kannan rinta rottingilla pk-yrit­tä­ jän viittaa RT:n hallituksessa ja mahdollisuudet vaikuttaa eivät voisi olla paremmat.

Se vaatii kovasti sitkeyttä ja hyviä perusteluja”, Nina pohtii.

INFRA ry sai uuden strategian Nina Lindströmin viimeisenä puheenjohtajavuotena.

Strategian työstäminen nostatti reilun pelin käsitteen jälleen valokeilaan. Reilun pelin puute ja kohtuuttomat sopimusehdot huolestuttavat Nina Lindströmiä. ”Yleiset sopimusehdot on laadittu mo­­ nen tahon yhteistyönä ottaen huomioon erilaiset osapuolet ja olosuhteet. Pidän YSE98-ehtoja hyvänä ja loogisena sopimuksen teon pohjana. Ihmettelen suuresti eri tahojen tarvetta poiketa yhteisestä linjasta.” ”Sopimusten tekeminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää jokaiselle yrittäjälle.

Se on pohja luottamuksen rakentamiselle osapuolten välillä”, tähdentää Nina.

Eniten entistä puheenjohtajaa huolestuttaa sopimusehdot, jotka ovat täysin ristiriidassa vallitsevan oikeuskäytännön kanssa.

”Kohtuuttomat sopimusehdot osoittavat joko täydellistä ymmärtämättömyyt­­tä rakennusalan sopimuskäytännöistä tai sitten ehdot on laadittu täydessä ymmär­ ryksessä saattamaan toinen osapuoli huo­ nompaan asemaan kuin yleisten so­­pi­­mus­ ehtojen henki. Miten tällainen so­­­­­­pi­­­­mus­­kulttuu­­ri edistää tuottavuutta alalla?” ih­­ mettelee ­Ni­­na.

NINA Lindström kuitenkin ymmärtää, että eri kokoisilla yrittäjillä on erilaiset tarpeet omassa liiketoiminnassaan ja odotukset INFRAn suhteen. Hänen puheenjohtajakaudellaan tehtiin muun muassa DESTIAkiertue, joka koettiin erinomaiseksi malliksi lisätä eri kokoisten yrittäjien välistä vuoropuhelua.

Uudessa strategiassa on kiinnitetty huomiota pk-sektorin edunvalvontaan sekä pienten ja isojen yrittäjien toimiviin ja tasapuolisiin suhteisiin ja sovittelu on yksi pi­­ lot­­tihankkeista. ”Pk-sektori työllistää suuren joukon työntekijöitä Infra-alalla. EK:ssa on myös ym­­ märretty rakennusalan pk-sektorin arvo yhteiskunnan työllistäjänä. Tänään elämme poikkeusoloja ja tulevaisuus näkyy edessä harmaana. Valtiovallan on nyt syytä keskittyä kotimaan markkinoiden hyvään hoitoon ja turvaamaan rakennusalan työpaikat”, toteaa Nina.

Saija Syväoja

40

INFRA-LEHTI

HALLITUS 2020

INFRAn hallitus tutuksi Kysyimme INFRAn hallituksen jäseniltä kolme keskeistä kysymystä.

1. Edustamasi yritys ja tehtäväsi yrityksessä. 2. Mainitse kolme mielestäsi tärkeintä teemaa, joita INFRAssa pitäisi käsitellä. 3. Mitä odotat INFRAn hallitus­­työskentelyltä?

Risto Huttunen

Jarkko Salmenoja (II varapj)

Jouni Terävä

Ville Sainio

1. Risto Huttunen, KKMR Kuopion Kallio- ja Maarakentajat Oy, hallituksen jäsen 2. Pienyrittäjien asema, sukupolvenvaihdosasiat, kuinka alasta saadaan rehellinen ja avoin.

3. Odotan, että asioita käsiteltäisiin pienyrittäjien näkökulmasta.

1. Jarkko Salmenoja, YIT Suomi Oyj, liikenneinfradivisioonan johtaja 2. Kaikkien jäsenten toimintaedellytysten parantaminen, työturvallisuuskulttuurin edistäminen, luottamushenkilötoiminnan mahdollistaminen sähköisten välineiden kautta.

3. Edunvalvontaan vaikuttamista ja antoista keskustelua ja yhteistoimintaa.

1. Jouni Terävä, Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy, yrittäjä/toimitusjohtaja 2. Yritysten toimintaympäristöön vaikuttaminen, alan edunvalvontatyö, tes-sopiminen.

3. Mahdollisuutta osallistua tulevaisuuden tekemiseen ja verkostoitumista.

1. Ville Sainio, VJ Maa-aines Oy, toimitusjohtaja (INFRA Nuorten edustaja hallituksessa) 2. Pienten yrittäjien aseman tukeminen, nuorten työllistyminen alal­­­­le, nuorten maarakennusyrittäjien tukeminen ja ohjaaminen.

3. Että saamme aikaan positiivisia muutoksia alalla ja konkreettista hyötyä alan yrittäjille.

Juha Halonen

Ari Rikama

Jari Turunen

Per Fjäder

1. Juha Halonen, KalliorakennusYhtiöt Oy, tekninen johtaja/hallituksen puheenjohtaja 2. Liittoyhteistyö, alueellinen järjestötoiminta, elinkeinopolitiikan kysymykset.

3. Joustavaa ja ennakoivaa, resilienssiä toimintatapaa alan kehittämiseksi.

1. Ari Rikama, Kaivinkone ja Maan­ ­­­siirto Rikamat Oy, ex-toimitusjohtaja, neuvonantaja 2. Edunvalvonta, työehtosopimusasiat, infra-alaan ja linjauksiin vaikuttaminen.

3. Vuorovaikuttamista jäsenkentän, keskusliiton ja piiriyhdistyksen välillä.

1. Jari Turunen, Viherrakenne J. Turunen Oy, omistaja/toimitusjohtaja 2. Infrarakentamisen tärkeys ja korjausvelka, koulutus ja työvoiman saanti, erikokoisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen.

3. Tiedonvälitystä oman piiriyhdistyksen ja hallituksen välillä, pkyritysten näkemystä hallitukseen.

1. Per Fjäder, Fjäder Group Oy, yrittäjä/toimitusjohtaja 2. Edunvalvonta, tiedottaminen, piirien välinen yhteistyö, lobbaus (rahoitus, työvoima, koulutus) ympäristöasiat.

3. Näkemystä ja kannanottoja, vuorovaikutuksen lisääntymistä, yhteistä viestiä ja enemmän näkyvyyttä.

41

1/2020

”INFRAssa pitäisi käsitellä kysynnän edistämistä, seurata lainsäädäntöä ja esitellä kehitteillä olevia isoja projekteja.”

Pertti Peltomaa

”Odotan, että saamme aikaan positiivisia muutoksia alalle ja konkreettista hyötyä alan yrittäjille.”

Ville Sainio

Jussi Janhunen

Pertti Peltomaa

Kaj Hemming

Olavi Järvenpää (I varapj)

1. Jussi Janhunen, Kuljetusliike Matti Janhunen Oy, toimitusjohtaja 2. Työvoiman saatavuus, koulutus, työturvallisuus, tapaturmataajuusmittarit, vaikuttaminen pai­­­­kallisesti ja valtakunnalli­sesti.

3. Mielenkiintoisia keskustelu­­ja, tuoda oman alueen näkökulma esille, olla mukana päätöksen­ teossa.

1. Pertti Peltomaa, NCC Industry Oy, maajohtaja 2. Kysynnän edistäminen, lainsäädännön seuranta, kehitteillä olevien isojen projektien esittely.

3. Avointa keskustelu ja informaatiota yo. asioista, hallitukselle mää­­­­rättyjen tehtävien hoito.

1. Kaj Hemming, Veljekset Hemming, toimitusjohtaja 2. Imagon kohottaminen, vuoropuhelua valtiovallan kanssa, globalisaation merkitys pk-yritykselle.

3. Verkostoitumista, saa olla inf­ ­ra-alan tulevaisuuden näköalapaikalla.

1. Olavi Järvenpää, VRJ Group, hallituksen puheenjohtaja 2. Kuntatilaajien toimintatavat, paikallisten työehtosopimusten edistäminen, koulutus ja alan ke­­ hittäminen.

3. Hyviä päätöksiä koko ala huomioon ottaen.

Ville Routama (pj)

Nina Lindström

Jussi Tuohino

Heikki Vuorenmaa

1. Ville Routama, Rudus Oy, johtaja 2. Edunvalvonta, kaupungistumisen mahdollistaminen, ympäristön huomiointi, nuoret, liiketoiminnan kannattavuus.

3. Aktiivista osanottoa, keskusteluja ja perusteltuja näkemyksiä.

1. Nina Lindström, RTA-YHTIÖT, toimitusjohtaja 2. Mistä piireille eväät oppilaitostoimintaan vaikuttamiseen, YSE 98 uudistaminen ja arvon nostaminen, koronataantuma ja sen vai­­­­kutukset yritystoimintaan.

3. Ajankohtaisia aiheita ja vaikuttamisen mahdollisuutta, että py­­ symme ajan hermolla.

1. Jussi Tuohino, Alltime Oy, toimitusjohtaja *

1. Heikki Vuorenmaa, YIT Industry Oy, johtaja *

*Tuohino, Smálen ja Vuorenmaa eivät ehtineet vastata kyselyyn ennen lehden painoon menoa.

Martti Smálen 1. Martti Smálen, S-Kuljetus Oy, toimitusjohtaja *

42

INFRA-LEHTI

Yrittäjän turva on YEL-vakuutus

MITEN YEL-TYÖTULO VAIKUTTAA SOSIAALITURVAAN JA VAKUUTUSMAKSUUN YEL-LASKURI.ELO.FI

Moni yrittäjä luulee, ettei hänen ole mahdollista saada rahallista apua, jos sairaus tai työttömyys pääsevät yllättämään. Yrittäjän eläkevakuutus on kuitenkin yllättävän monipuolinen.

YRITTÄJÄ haluaa keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten. Kun päivän ohjelmassa keskitytään töihin ja oman talouden tasapainoon, kaukana tulevaisuudessa häämöttävä vanhuuseläke ei ymmärrettävästi tun­ ­nu ajankohtaiselta.

Sairaus tai työttömyys saattavat kuitenkin yllättää kenet tahansa. Varmin keino tur­­­­vata oma selusta on pitää YEL-vakuutuk­ ­seen kuuluva YEL-työtulo oikealla tasolla koko työuran ajan.

MONI yrittäjä pohtii, miten työttömyyskassan tai Kelan päivärahat lasketaan yrittäjille. YEL-vakuutuksen työtulon suuruus vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen ja sen määrään. ”Päivärahojen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Yrittäjällä on oikeus Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT) maksamaan ansiopäivärahaan, jos hän täyttää työssäoloehdon”, Elon kehittämispäällikkö Kristiina Sandén kertoo.

Työssäoloehto täyttyy, jos yrittäjän YELtyötulo on vähintään 13 076 euroa vuodessa vuonna 2020 ja hän on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana. Jos työssäoloehto ei täyty, yrittäjä saattaa kuitenkin olla oikeutettu Kelan maksamaan työmarkkinatukeen. ”Yrittäjä ei voi liittyä SYT:n jäseneksi alle 13 076 euron työtulolla. Työttömyyskassan

jäsenen tulee lisäksi itse huolehtia, että kassaan ilmoitettu työtulo on ajan tasalla. Työttömyyskassaan ei voi ilmoittaa suurempaa työtuloa kuin vahvistettu YEL-työtulo on”, sanoo Sandén.

Työttömyyskassasta saatavan ansiopäivärahan määrä perustuu yrittäjän YEL-työtuloon.

Kelan maksama peruspäiväraha on puolestaan 33,66 euroa päivässä riippumatta YEL-työtulon suuruudesta. Työttömyyskassan jäsenten ansiosidonnainen päiväraha lasketaan pääsääntöisesti sen YEL-työtulon perusteella, joka yrittäjällä on ollut 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. ”Esimerkiksi tämän vuoksi YEL-työtulo on syytä pitää oikealla tasolla jatkuvasti.

Juuri ennen työttömyyttä tehdyllä työtulomuutoksella on hankala vaikuttaa ansiopäivärahan suuruuteen”, Sandén neuvoo.

ERITYISEN hankalaa sairastaminen on yk­­ sinyrittäjällä.

Yritystoiminta seisoo paikallaan eikä syn­­ny tulosta. Onneksi myös yrittäjä voi ha­­­­kea Kelan sairauspäivärahaa, joka paikkaa ansionmenetystä.

Yrittäjän sairauspäiväraha lasketaan YELtyötulon mukaan. Kela laskee yrittäjän sairauspäivärahan määrän vuositulon mu­­ kaan. Vuositulo lasketaan niiltä 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. ”Yrittäjän kohdalla vuositulon lasken-

nan pohjana käytetään YEL-työtuloa. Jos YEL-työtulon määrä on muuttunut tarkasteltavan 12 kuukauden aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo. Jos yrittäjä on palkkatyössä yrittäjätoimintansa ohella, huomioidaan vuositulossa sekä palkkatulo että YEL-työtulo. YEL-vakuutetun yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä”, summaa Sandén.

Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa.

YRITTÄJÄLLÄ on sekä vapaus että vastuu määritellä oman sosiaaliturvansa taso.

Vakavan sairauden tapauksessa YEL-työtulo vaikuttaa Kelan sairauspäivärahan lisäksi myös kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen määrään. ”Onkin ensiarvoisen tärkeää, että jokainen yrittäjä ymmärtää YEL-työtulon vaikutuksen ja huomioi sen oman työtulonsa määrittelyssä”, korostaa Sandén.

Vanhuuseläkkeen, sairauspäivärahan ja työttömyysturvan lisäksi yrittäjän eläkevakuutus muodostaa pohjan yrittäjän vanhempainpäivärahalle, perhe-eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle ja osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Kristiina Nieminen, Elo Elo on asiakkaidensa omistama työeläkeyhtiö ja INFRAn yhteistyöjäsen. Elo huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta.

TA PA N I K A R O N E N

EI VARA VENETTÄ KAADA. Yrittäjän eläkevakuutus muodostaa pohjan useille sosiaalietuuksille ja turvaa yrittäjää jo kauan ennen vanhuuseläkettä.

YEL-VAKUUTUS

43

1/2020

MESSUMATKAILUA Paalutustyön turvallisuusohje

VIVA LAS VEGAS. Messujen kävijämäärä oli 130 000 koronasta huolimatta. Seuraava Conexpo pidetään samassa paikassa 14.–18.3.2023 toivottavasti ilman kulkutauteja.

Erilainen messumatka Las Vegasissa järjestetään kolmen vuoden välein konealan Conexpo-messut. Tänä keväänä Hämeen toiminnanjohtaja Antti Astrén veti ryhmää koronaepidemia kannoillaan.

JO kertaalleen messut itse kokeneena lähdin luotsaamaan INFRAn ryhmää ”rapakon taakse”. Kasvava koronavirusongelma loi tummia pilviä lähdön ylle ja muutama henkilö perui matkan lähdön kynnyksellä.

Keskiviikkona 11. maaliskuuta matkaan lähti kuitenkin 16 reissaajaa kahdessa eri ryhmässä. Menomatka sujui ongelmitta ja hieman siinä naureskeltiin, että ehdimmepä ajoissa, kun matkustuskielto Euroopasta Amerikkaan astui voimaan kaksi päivää myöhemmin.

TORSTAI 12. päivä oli varattu messuille ja samaan aikaan alkoi kotimaasta kuulua li­­ sää uutisia virustilanteesta. Pirkanmaalta tuli viesti, että muun muassa Mansen Mörinät oli siirretty tulevaisuuteen ja kaikki ul­­ komailta tulevat joutuvat kahden viikon karanteeniin.

Myös Conexpo päätettiin sulkea päivää suunniteltua aikaisemmin. Samaisen päivän iltana molemmat ryhmät olivat vielä Caesars Palacessa Sitech Finlandin vieraina ja kummasti keskustelut päätyivät messuista virukseen.

PERJANTAI 13. päivä, tarvitseeko kertoa enempää?

Virustilanne paheni ja muun muassa Ve­­

gasin Luxor-hotellin työntekijöillä todettiin tartunta. Suurin osa ryhmästä teki päätöksen matkan keskeyttämisestä. Kaksi rohkeaa päätti jatkaa matkaa vielä Los Angelesiin alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Alkuperäinen paluu piti olla 20. maaliskuuta. Matkatoimiston avulla ja vajaan neljän tunnin jonotuksen jälkeen Finnairille paluulentojen piti olla hallussa. Lauantaina 14. päivä vielä turistikierrokset ja tuliaiset, sunnuntaina 15. päivä kotia kohti.

Kotimatka kestikin sitten kaksi kokonaista vuorokautta ja tutuksi tuli myös Lontoon Heathrown lentokenttähotelli.

Neljä erillistä paluulentoa ehti peruuntua kahden vuorokauden aikana. Ryhmän henki pysyi hyvänä pienistä vastoinkäymisitä huolimatta. Samaan aikaan, kun pääsimme kotimaahan, Vegasissa alkoivat ho­­ tellit sulkeutua.

EDELLEENKIN nämä matkat ovat loistava tapa jäsenille verkostoitua keskenään. Tällä kertaa kohdalle osui ”pieni” Force Major -este.

Tästä huolimatta kiitokset matkalaisille hyvästä reissusta sekä kiitos Sitech Finland.

Odotellaan, että virustilanne helpottaa ja suunnitellaan uusia kohteita.

Matkatoiminnanjohtaja Antti Astrén

Väylä on julkaissut uuden paalutustyön turvallisuusohjeen. Ohje on tehty yhteistyössä INFRAn turvallisuusvaliokunnan, Suomen geoteknisen yhdistyksen (SGY) paalutustoimikunnan ja Väylän kanssa.

Ohje löytyy sähköisenä Väylän sivuilta ja osoitteesta 51.fi/turvallisuusohje. Oppaasta on saatavilla myös painettu versio, joita voi kysellä INFRAsta Kati Kaskialalta ja Väylästä Risto Lappalaiselta.

Koronakriisi näkyy viiveellä Työt rakennusteollisuudessa jatkuvat koronaepidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta toistaiseksi melko normaalisti.

Rakennusteollisuus RT:n jä­­ senyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan valtaosa vastaajista pitää kuitenkin tuotannon hidastumista ja suunniteltujen hankkeiden lykkääntymistä vähintään melko todennäköisenä. Lähes 70 prosenttia rakentajista arvioi käyttöpääoman ja hankerahoituksen saatavuuden vaikeutuvan.

Useimmissa yrityksistä ei vielä ole merkittävää pulaa materiaaleista tai työvoimasta.

Lähiaikoina suurin välitön vaikutus on sillä, jos ulkomaalaisia työntekijöitä poistuu Suomesta suuressa määrin eikä pääse palaamaan ennen toukokuun puo­­liväliä.

Rakennusalan yrityksissä on kriisin myötä lomautuksia lu­­ vassa, mutta kolmannes ei pi­tä­ nyt niitä todennäköisinä. 90 prosenttia vastaajista piti epäto­den­ ­näköisenä yrityksensä a­­­jau­­tu­­mista konkurssiin.

Ensimmäinen kysely lähetettiin RT:n kaikkien toimialojen lähes 2 800 jäsenyritykselle huhtikuun alussa. Kyselyyn vastasi 433 yritystä. Tilanteen seuraamiseksi kysely toistetaan muutamia kertoja kevään aikana.

44

INFRA-LEHTI

PARHAAT. Turnauksen parhaina pelaaji­ ­n a palkittiin Kreaten Otto Miettinen ja YIT:n Eemeli Saari.

S A I J A S Y V Ä OJ A

INFRAN LÄTKÄTURNAUS

RAKKAUDESTA LAJIIN. Puolustajan paikkaa pelaava Marko on mukana turnauksessa kannatuksesta ja rakkaudesta lajiin.

KAIKKI TULOKSET 51.FI/TURNAUS

INFRAn lätkäturnausvoiton vei Kreate Tammikuun lopun turnausmestaruudesta pelasi kahdeksan joukkuetta. Kuljetusrinki-areenalla oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun Lähes sata pelaajaa otteli tosissaan.

PITKÄN matkan takaa pelaamaan oli tullut Finaalissa Kreate vei voiton YIT:stä. Peli myös Nosturityö Kanerva Oy:n Marko Ka­­ oli erittäin jännittävä, ja lopussa Kreate karnerva. Marko on lähes koko ikänsä harras- kasi kahden maalin päähään ja vei voiton tanut lätkää vuonna 1981 perustetussa Kiu- 4–2. ruveden Kiekossa.

Pronssiottelu käytiin Skanska Infran ja ”Olen ollut monissa INFRA-turnauksissa Ruduksen välillä. Peli oli erittäin tasainen mukana. Viime vuonna menestystä tuli ja se ratkaistiin lopulta rangaistuslaukaukaika niukasti. Tulos ei ole kuitenkaan tär- silla. Potin vei Skanska 3–2. keä vaan mukanaolo”, Marko Kanerva tähdentää. Tänä vuonna INFRAn joukkue sin- KIITÄMME kaikkia turnauksen tukijoita erinitteli seitsemänneksi. tyisesti KH-Koneet Gourp Oy:tä ja KuljetusNosturityö Kanervalla on kuusi ympäri- rinkiä. Palkintopöydän kattoivat päätukipyörivää kurottajaa ja yksi kiinteä pieni joiden lisäksi Volvo CE Finland, CAT Rahoikone. tus, Teboil ja Mäntylä. ”Kaikki koneet ovat työllistettynä Kuopiossa. Meillä on ollut mukavasti töitä tänä talvena eikö kovin synkkiä pilviä näy yrityspuolella”, totesi Marko tammikuussa. ”Jääkiekkoa ja yrittämistä yhdistää se, että tuloksia saavutetaan vain kovalla työnteolla. Eteenpäin mennään päivä kerrallaan.”

Marko Kanervaa näkee haasteena infraalalla tekijöiden ikääntymisen.

TURNAJAISKENTTÄ. ”Tällaiset tapahtumat ovat oi­­va Kiekosta kamppailtapa kerätä yhteen eri-ikäisiä ih­­ tiin kahdella jäällä Malmin Kuljetusrinki misiä. Varsinkin nuorempi pol­vi Areenalla. Peliajat pääsee luomaan kontakteja yli yriolivat 2 x 15 min ja finaalissa 2 x 20 tysrajojen.” min.

KREATE hävisi viime vuonna pronssipelin. Tällä kertaa revanssi tuli korkojen kera.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille.

Erityiskiitos Erkki Mäntylälle turnauksen järjestelyistä.

Saija Syväoja

TURNAUSTIETOA Mukana olivat Rudus, GRK, YIT, VRJ, Kreate, Skanska Infra, Kuljetus­rinki ja INFRA. Ottelut pelattiin kahdessa lohkossa A (Kuljetusrinki Oy) ja B (KH-Ko­neet Group Oy), sen jälkeen sijoitusottelut j­a finaali. Sijoitukset: 1. Kreate 2. YIT 3. Skanska Infra. Turnaus pelattiin Helsingin Malmilla Kuljetusrinki Areenalla.

45

1/2020

PA U L A M Y Ö H Ä N E N

ONNITTELEMME

Timo Suutarisesta teollisuusneuvos Pitkäaikaisen INFRA Kaakkois-Suomen jäsenyrityksen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Timo Suutarinen on saanut teollisuusneuvoksen arvonimen.

TIMO Suutarinen on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän ja tuloksekkaan elämäntyön kehittäessään omistamiensa ja joh­ tamiensa yhtiöiden toimintaa. Hän on kasvattanut yhtiöt yhdeksi Etelä-Savon mer­­­­­­­kittävimmäksi teolliseksi toimijaksi.

Suutarinen on vakavarainen maa- ja talorakentamisen ja betoniteollisuuden yritysryhmä, jonka yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa. Suutarinen yhtiöt ovat Etelä-Savon maakunnan suurimpia työnantajia ja niiden palveluksessa on lähes 200 työntekijää. Suutarinen yhtiöt kuuluvat korkeimpaan AAA luottoluokkaan.

TIMO Suutarinen aloitti perheyrityksen palveluksessa Mäntyharjulla 1964 opintojensa

ISÄLTÄ POJILLE. Timo Suutarinen on kehittänyt ja laajentanut isänsä Väinön aloittamaa yritystoimintaa.

Nyt ruoriin ovat astuneet Timon pojat Juho ja Markus.

ohella. Hän toimi yhtiön eri tehtävissä vuoteen 1982, jolloin hänestä tuli Sora- ja Betoni V. Suutarisen toinen vastuunalainen yhtiömies. Vuodesta 1992 hän toimi tässä tehtävässä yksin yh­­­ tiön vastuualaisena yhtiömiehenä ja toimitusjohtajana vuonna 2017 tapahtuneeseen yhtiömuodon muuttamiseen saakka.

Vuonna 1987 toiminta laajeni maarakennusalalle. Tuolloin perustetun Maarakennus Suutarinen Oy:n johdossa Timo Suutarinen toimii edelleen toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.

Vuonna 2017 Sora- ja Betoni V. Suutarisen yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiösi, osana aloitettua hallittua sukupolvenvaihdosta. Tuolloin yhtiöön tulivat mukaan

S A I J A S Y V Ä OJ A

DIPLOMI-INSINÖÖRI Kati Kaskiala on nimitetty turvallisuudesta, laadusta ja louhintaalasta vastaavaksi elinkeinopoliittiseksi asiantuntijaksi. Kaskialalla on pitkä kokemus HSQE-asioista Lemminkäinen Oyj:ltä sekä Terrawise Oy:ltä.

Diplomi-insinööri Kari Muhonen on ni­mitetty jäsenpalveluista ja aluetoimin-

URANSA varrella Suutarisella on myös merkittäviä luottamustoimia muun muassa Mäntyharjun kunnassa, Kauppakamarissa, Yrittäjissä, Betoniteollisuus ry:ssä, Suomen Maarakentajien Keskusliitossa, INFRA ry:ssä sekä EK:ssa.

Saija Syväoja

R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

INFRA ry vahvistaa osaamistaan Vuoden alussa käyttöön otetun uuden toimintamallin myötä INFRAssa on tehty neljä nimitystä.

Suutarisen pojat Juho ja Markus. He ottivat vastuulleen samalla myös enemmistön Maarakennus Suutarinen Oy:stä.

Yhtenä toiminnan kehittämisen kivijalkana on ollut myös merkittävä tuotekehitystyö, missä Timo Suutarisen useat keksinnöt ja patentit ovat olleet merkittävässä asemassa (juttu Infra-lehdessä 3/2017 51.fi/ Suutarinen).

Kari Muhonen

nasta vastaavaksi johtajaksi. Muhonen siirtyi INFRA ry:lle Hämeenlinnan kaupungilta, jossa hän toimi Linnaninfra-lii­­­ke­­­­­lai­­toksen toimitusjohtajana ja yh­­dys­­­­­kun­­­­­­­tajohtajana. Aiemmin Muhonen on toiminut Louhintahiekka Oy:n varatoimitusjohtajana sekä johtavissa tehtävissä Destia Oy:llä ja Tieliikelaitoksella.

Kati Kaskiala

LISÄKSI INFRA ry:n uuden toimintamallin myötä ympäristöpäällikkönä INFRA ry:ssä toiminut diplomi-insinööri Juha Laurila on nimitetty elinkeinojohtajaksi ja INFRA ry:n työmarkkinapäällikkö, varatuomari Mika Kortene työmarkkinajohtajaksi. Yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta.

Saija Syväoja

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Enkät om medlemstjänster INFRA rf:s nya strategi understryker hur viktiga medlemstjänsterna är. Vi vill aktivt lyssna på medlemskåren och göra tjänsteutbudet ännu tydligare.

INFRA har ett omfattande tjänsteutbud med något för var och en. Det är emellertid få som utnyttjar INFRAs samtliga tjänster, och några hittar inte en del av våra tjänster.

För att göra tjänsterna lättare att hitta och använda kommer vi att produktifiera tjänster under året. Vi synliggör tjänsterna ytterligare, talar om förmånerna man kan få via oss och lyfter fram nya perspektiv på medlemskapet.

Under april genomför vi en enkät om medlemstjänsterna för att ta reda på vilka tjänster man upplever som de viktigaste. Vi hoppas dessutom få kommentarer om hur medlemstjänsterna kan utvecklas och idéer till nya medlemstjänster.

Enkäten finns på 51.fi/enkat2020 och kan besvaras till slutet av april.

FöPL-försäkring SJUKDOM eller arbetslöshet kan emellertid drabba vem som helst. Det säkraste sättet att ha ryggen fri är att hålla FöPL-arbetsinkomsten för FöPL-försäkringen på rätt nivå så länge man är i arbetslivet. Många undrar hur dagpenningen från arbetslöshetskassan eller FPA beräknas för företagare. Storleken på arbetsinkomsten för FöPLförsäkringen avgör huruvida företagaren får arbetslöshetsförmån samt förmånsbeloppet.

Att vara sjuk är särskilt besvärligt för ensamföretagare. Företagsverksamheten har stannat av och ger därmed inga inkomster. Lyckligtvis kan även företagare ansöka om sjukdagpenning från FPA, som ersättning för inkomstbortfallet.

Företagarens sjukdagpenning beräknas utifrån FöPL-arbetsinkomsten. FPA beräknar sjukdagpenningens belopp utifrån företagarens årsinkomst. Årsinkomsten beräknas utifrån de 12 kalendermånader som infaller innan kalendermånaden före den månad då rätten till förmånen börjar.

Företagaren har både friheten och ansvaret att fastställa nivån på sitt eget socialskydd. Vid allvarlig sjukdom påverkar FöPL-arbetsinkomsten, förutom sjukdagpenningen från FPA, också rehabiliteringsstödets och invalidpensionens belopp. Förutom ålderspension, sjukdagpenning och arbetslöshetsskydd utgör företagarens pensionsförsäkring grund för företagarens föräldradagpenning, familjepension, invalidpension och partiella förtida ålderspension.

Läs mer om FöPL-försäkring på 51.fi/fopl

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenpalvelut ja aluetoiminta Johtaja Kari Muhonen puh. 0400 943 350 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpääll. Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinajohtaja Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Turvallisuus, laatu ja louhinta-asiat Elinkeinopol. asiantuntija Kati Kaskiala puh. 040 066 3550 Yleinen edunvalvonta, ympäristö-, vastuullisuus-, kiviaines-, purkuja kierrätysasiat Elinkeinojohtaja Juha Laurila puh. 050 412 3637 Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304 Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

Rakennusteollisuus RT 100 vuotta Pääjuhlaa vietetään 9.10.2020 Finnbuild-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kaikki INFRAn jäsenyrittäjät kutsutaan juhlistamaan satavuotiasta Rakennusteollisuutta. Merkkaa päivä kalenteriisi!

47

1/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

Tule tekemään kanssamme parempaa huomista Olemme yli 150 vuoden kokemuksella Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista raideinfran kunnossapitäjistä. Rakennamme ja ylläpidämme Suomen ympäristöystävällisintä infraa ja muokkaamme ihmisten mahdollisuuksia liikkua nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinnostavista töistä meillä ei ole pulaa, sillä olemme mukana tekemässä ympäristöystävällistä infraa useissa infra-alan alliansseissa ja projekteissa, kuten Tampereen Ratikassa ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerissa.

Yli 1 000 NRC Groupin rautaista ammattilaista työskentelee ympäri Suomen paremman huomisen asialla – olisitko sinäkin yksi meistä?

nrcgroup.fi/ura

48

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Vesihaka Oy Vipusenkatu 15 15230 Lahti Puh. +3583872211 www.vesihaka.fi

MAARAKENNUS, KULJETUSPALVELUT MAA- JA KIVIAINESMYYNTI MIKKELIN AUTOKULJETUS OY 020 735 3910, www.mikkelinautokuljetus.fi

Yhdessä vahvempi!

MAARAKENNNUS TALPA OY 0400 253 232, www.talpa.fi Kinnarinkatu 2, Mikkeli

1/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

49

50

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

51

1/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

Maa- ja pohjarakennustyöt Purkutyöt Kiviainestoimitukset Nosturi- ja vaihtolavapalvelut Merilinja 2, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

52

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

1/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

53

54

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Kallio- ja betonirakentamisen erikoisjoukot Menemme läpi harmaan kiven, rakennamme kestäviä maanalaisia tiloja, lujitamme betoni- ja kalliorakenteet sekä jatkojalostamme kalliolouhinnasta syntyvän louheen laadukkaiksi kiviaineksiksi.

Vastuullisesti, ekologisesti ja asiantuntevasti. kalliorakennus-yhtiot.com

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

56

www.sr-o.fi

INFRA-LEHTI

PC228USLC-11

nopea ja tarkka Moottoriteho 123 kW • Työpaino 25 - 27 t • Kauhan suositustilavuus 1,49 m3 PC228USLC-11 on nopea ja tarkka. Sen ominaisuuksiin kuuluvat tehokas Komatsu EU vaihe V -moottori, Komatsun kuormituksen tunnistava (CLSS) hydrauliikkajärjestelmä ja ensiluokkainen kuljettajan mukavuus, jotka takaavat koneelle nopean vasteen ja lyömättömän tuottavuuden kokoluokassaan.

PC228USLC-11 profiili on pyöristetty ja sen lähes olematon peränylitys soveltuu erinomaisesti työskentelyyn ahtaissa olosuhteissa, kuten kaupunkirakentamisessa.

Ota yhteyttä asiantuntijoihin: PIRKKALA, Metallitie 6 Konemyynti 020 775 8410 Konevuokraus 040 450 9278 Huolto ajanvaraus 020 775 8430

Varaosamyynti 020 775 8442 Tekninen neuvonta 020 775 8460

ESPOO, Minttupelto 7

OULU, Kaarnatie 28

Konemyynti 020 775 8483 Huolto ajanvaraus 020 775 8481 Varaosamyynti 020 775 8482

Konemyynti 020 775 8473 Huolto ajanvaraus 020 775 8471 Varaosamyynti 020 775 8472

57

1/2020

Jämsä 3.-5.9.

www.finnmetko.fi

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Helppokäyttöisiä. Monipuoliset toiminnot. Kestävyyttä.

Geotrimiltä saat kaikkiin laserlaitteisiin kattavat kalibrointi-, huolto- ja tukipalvelut.

Spectra Precision -laserit ja tarvikkeet kaikkeen maarakentamiseen Vihreän säteen putkilaser DG613G

3330 €

Norm. 3700 €

Kone- ja lattavastaanotin CR700

535,50 €

Norm. 595 €

Maarakennuslaser GL412N

1669,50 €

Hinnat alv 0%

Norm. 1855 €

NÄMÄ TARJOUKSET INFRA RY:N JÄSENILLE KESÄKUUN 2020 LOPPUUN ASTI.

MYYNTI

SOITA TAI TILAA VERKKOKAUPASTA. KOODI: 2020INFRARY https://geotrim.fi/shop/ Tuomas Anttila......... 044 7611 096 Jarmo Koukkari.........044 3507 117 Jukka Lang............... 040 3543 088 Vesa Loijas................044 4918 090 Vesa Saari ................ 040 3558 860

2020 04 Infra Raksa 190x136_tarjous.indd 1

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Perintökuja 6 (Avia LIne 2) 01510 Vantaa puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi

1.4.2020 9.42.19

BLASTING SERVICES FOR NORDIC CONDITIONS

FORCIT EXPLOSIVES tarjoaa kumppanuuden Pohjoismaissa toimiville louhinta-alan yrityksille. Valmistamme ja toimitamme räjähdysaineet ja -tarvikkeet sekä tarjoamme myös kaikki räjäytykseen liittyvät palvelut joustavasti työmaille. Kattavasta tuotevalikoimastamme löydät tuotteet kaikkiin louhintoihin.

Lue lisää osoitteessa: >> FORCIT.FI

NYT MEIDÄT MITATAAN. Nyt jos koskaan testataan INFRAn jäsenyyden hyödyt.

Teemme kaikkemme, jotta jäsenet selviävät koronavirusepidemiasta mahdollisimman vähin iskuin. Kysy meiltä, hae tietoa! www.infra.fi/jasenelle www.infra.fi/korona