Raskassarja 5/2017

5/2017 marraskuu | painos 50 000 kpl

SUOMI 100

AUTOJEN PAKKO-OTOT PELASTIVAT SUOMEN

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JÄÄLI

Kemi

Pekant Oy

Pyyryväistie 17 p. 020 728 9810 Jääli

KAUHAJOKI

Oulu

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola

ISSN 0789-8428 Painos 50 000 kpl Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Eteläkaari 2, 21420 Lieto toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

46 Mäkinen on mestari

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Keskuojankatu 18 33900 Tampere

KUVA JONATHAN REEVES

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Suuri muutos Uuteen erikoiskuljetus­ määräykseen jäi epäkohtia

4

Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi Puutavara-auton purku kestää kuusi minuuttia

8

Talousneuvoksen arkipäivä Teppo Mikkola ajaa edelleen jätekuormia

16

Teräsmiesten uusi elämä Teijo Skyttä kunnostaa vanhoja maarakennuskoneita

40

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi

Kolme uutta Dailyä IVECOn pakettiauto täyttää jo nyt vuoden 2020 vaatimukset

36

Juha Korpinen puh. 03 3140 3150 juha.korpinen@tavo.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777

”

Teidän edessänne jonossa on 200 henkilöä”

V

iime keväänä ELY:n erikoiskuljetuslupien käsittely ruuhkautui pahemmin kuin vuosiin. Luvat, joiden myöntämiseen pitäisi kulua neljä päivää, kuluikin 14 – 21 päivää. Pahimmillaan jonossa oli yli 200 lupahakemusta. Kuljetukset viivästyivät, rahaa paloi tyhjäkäyntiin. Osa Suomen talouselämästä seisoi virkavallan huonon organisointikyvyn ja resurssipulan vuoksi.

Trafi lupaili, että elokuun lopulla voimaan tullut erikoiskuljetusmääräys vähentää byrokratiaa. Se voi sitä pituusrajoitusten vapautumisen suhteen hieman tehdäkin, mutta isoa apua ei ole tulossa.

Ensi keväässä on kuitenkin toivoa. ELY kehittää sähköistä erikoislupien hakujärjestelmää, mikä voi oikeasti nopeuttaa joidenkin lupien saamista. Järkevältä kuulosti myös Wärtsilän, Havatorin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston pilotti, jossa toistuville, vakiokokoisille ja vakioreitillä liikkuville kuljetuksille myönnettiin yksi määräaikainen erikoiskuljetuslupa.

Sari Järvinen, päätoimittaja

Seuraava Raskassarja ilmestyy 2.2.2018.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 9.1.2018.

5/2017 marraskuu | painos 50 000 kpl

SUOMI 100

AUTOJEN PAKKO-OTOT PELASTIVAT SUOMEN

KANNEN KUVA: HEIKKI VÄYRYNEN

UUTISET

Suuri muutos

Uusi erikoiskuljetusmääräys toi mukanaan paljon hyvää, mutta mukaan jäi muutama epäkohta.

Teksti SARI JÄRVINEN kuva ESA PENTTINEN

E

lokuun lopusta lähtien erikoiskuljetuksia on liikkunut teillä entistä ripeämmin. Trafin määräys salli osalle isoista yhdistelmistä normaalit tiekohtaiset nopeudet entisen 60 km/h sijaan.

Yli 15 vuotta erikoiskuljetuksia järjestä-

4 • RASKASSARJA

neen Esa Penttisen mielestä se paransi turvallisuutta. Nopeammin liikkuvan erikoiskuljetuksen takaa ei ole enää niin suurta houkutusta lähteä riskiohitukseen.

Turvallisuus parani myös siksi, että nyt varoitusauton ohjaksissa on oltava suomalaisen pätevyyden hankkinut liikenteenohjaaja.

– Se vähän suojaa kotimarkkinoita. Ulkomaalaisilla erikoiskuljetusyrityksillä on suomalaisen pätevyyden hankkineita vähän. Venäläisillä on yksi, virolaisilla kaksi ja ruotsalaisilla jokunen, Lavettikuljetus Alanne Oy:n kuljetuspäällikkö Penttinen laskee.

UUTISET

Myös nämä muuttuivat • Näkyvimpiä muutoksia muulle liikenteelle ovat merkintöjen muuttuminen: punavalkoiset ”Marianne”-merkinnät yleistyvät.

• Kuljetusryhmän kokoa rajattiin entisestä kuudesta kuljetuksesta neljään.

• Kuorma-auto, jossa on vene ja sen lastaukseen tarkoitettu nosturi ja tuentalaitteet, voi ylittää 18 metriä. Tyhjänä ajoneuvon on oltava normaalipituinen.

• Erikoiskuljetusperävaunujen lastaussääntöihin tuli pieniä tarkennuksia.

• Varoitusauto vaaditaan, jos perän ylitys ylittää kuusi metriä viimeisen akselin keskipisteestä tai perän sivuttaissiirtymä on 1,7 metriä tai enemmän.

Vuoden 2022 alkuun mennessä erikoiskuljetusten varoitusautojen eli EKL-autojen on oltava keltaisia, niiden tulee olla muutoskatsastettuja ja vähintään 1,7 metriä korkeita.

– Se tekee kiusaa niille, jotka ovat järjestäneet erikoiskuljetuksia sivutoimisesti laittamalla oman auton katolle telineen.

Penttisen mielestä autojen yhtenäisyysvaatimus on kuitenkin turvallisuuden kannalta hyvä asia, eikä hän koe, että autojen maalaus tai teippaus keltaisiksi olisi iso kulu.

– Ihmiset havaitsevat standardin mukaiset varoitusautot paremmin. Se on hyvä, sillä piittaamattomuus liikenteessä on lisääntynyt. Olemme nähneet, että ratin takana tehdään vaikka mitä. Siinä meikataan, luetaan kirjaa, lähetetään tekstiviestejä ja harrastetaan seksiä.

– Pidän uutta määräystä kokonaisuutena hyvänä, mutta se sisältää huonojakin uudistuksia. Ennen yli 30 metriä pitkän puoliperävaunuyhdistelmän vuoksi erikoiskuljetuksella piti olla liikenteenohjaaja. Nyt raja siirrettiin 40 metriin.

Muutos tehtiin HCT-yhdistelmien (High Capacity Transport) vuoksi, jotka voivat olla yli 30 metriä pitkiä.

– Samalla unohdettiin, että HCT-yhdistelmien rakenne on eri. Perävaunuissa on useampi nivel ja ne kääntyvät risteyksissä paremmin kuin puoliperävaunu. Kun 40 metriä pitkällä puoliperävaunuyhdistelmällä mennään kiertoliittymään, ollaan vaikeuksissa. Ei kuljettaja näe, missä perä kulkee.

Penttinen päätti, että hänen vastuullaan olevat yli 30-metriset puoliperävaunuyhdistelmät eivät liiku liikenteessä ilman liikenteenohjaajaa kuten eivät tähänkään asti ole liikkuneet.

– Se lisää kuluja moniin kilpailijoihin nähden ja vääristää kilpailua. Kaikki eivät ajattele liikenneturvallisuutta, kun lasketaan halvimpia tarjouksia.

Penttisen mielestä uusi määräys heikensi kotimaisten erikoiskuljetusten kilpailukykyä vetävien akselien kitkamassan noston osalta. Kokonaismassa nostettiin 130 tonniin.

Muiden eurooppalaisten yhdistelmien vetävien akselien kitkamassa on yleensä vain 10 tonnia/akseli, jonka vuoksi niillä ei ole pystynyt ajamaan Suomessa. Esimerkiksi 120-tonnisen erikoiskuljetuksen kokonaispainon liikuttamiseen olisi tarvittu 2 x 12 tonnin akselimassa.

Henkilö- ja pakettiautoilla voi nyt ajaa aiempaa leveämpiä eli 3,5 metrin levyisiä kuljetuksia. Penttinen ei usko tämän vähentävän ammattilaisen työtä.

– Ehkä joku leikkimökin siirto on nyt pois meiltä, mutta ei jarruttomalla perävaunulla, jonka kokonaispaino saa olla enintään 750 kiloa, mitään kaivinkoneita kuljeteta.

Kaivinkoneiden näkee kulkevan maanteillä yhä useammin traktorin kyydissä, sillä liikennetraktorit ovat yleistyneet. Traktoria saa nyt käyttää myös erikoiskuljetusten vetämiseen tietyin ehdoin.

Monelle metsäkoneurakoitsijalle uusi määräys sen sijaan tuotti harmia. Ritiläautolla eli koneenkuljetusautolla ei saa enää kuljettaa muita kuin teloilla tai pyörillä liikkuvia ajoneuvoja. Esimerkiksi sorvin siirto kiellettiin.

– Alaa kyllä kuunneltiin hyvin ennen uuden määräyksen voimaantuloa. Sitä en osaa sanoa, kuinka hyvin muutosehdotukset otettiin huomioon.

Erikoiskuljetusten ajojärjestelijän kannalta hyviin uutisiin kuuluu erikoiskuljetusajoneuvon perävaunun käytön vapautuminen.

Tähän asti sillä on voinut kuljettaa esimerkiksi yhden isomman kaivurin asiakkaalle.

Jos paluukuormana on ollut tavallinen kuorma, vaikka kaksi pienempää kaivuria, niiden tuonti on ollut erikoiskuljetuksen perävaunulla kielletty. Kaivurit on pitänyt kuljettaa tavallisena kuljetuksena.

Nyt erikoiskuljetuksen perävaunun käyttö on sallittua, kunhan yhdistelmän normaali painorajoitus, yleensä 48 tai 52 tonnia, ei ylity ja kuorma pysyy tavallisen kuljetuksen enimmäismitoissa. Vaikka lavetin leveys olisi kolme metriä, siihen ei saa laittaa yli 2,55 metriä leveää kuormaa.

– Erikoiskuljetuksen perävaunua voi siis käyttää tavallisena puoliperävaununa. Se on hyvä juttu, vaikka ei erikoiskuljetuksen lavetilla pysty kovin painavia kuormia kuljettamaan, koska yhdistelmän omapaino on niin suuri, Penttinen arvioi. ■

RASKASSARJA • 5

Biotuotetehtaan puunkäsittely on nopeaa: Tehdasalueella yksi auto viivähtää vain 6–8 minuuttia.

KUVA METSÄ GROUP

Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi Metsä Fibren Äänekoskelle avaama biotuotetehdas lisää kuitupuun vuotuista tarvetta valtakunnallisesti noin neljällä miljoonalla kuutiolla. Tämä tietää merkittävää työsarkaa myös logistiikka-alan yrityksille. Uuden tehtaan myötä Keski-Suomen teille ovat kotiutuneet muun muassa Kuljetus Szepaniak Oy:n puukuljetusautot.

Teksti TUOMAS LEHTONEN Miten päädyitte aloittamaan kuljetustoiminnan KeskiSuomessa Szepaniak Oy:n toimitusjohtaja Pekka Szepaniak?

Olemme ajaneet Metsä Groupin puukuljetuksia Etelä-Karjalassa ja nyt meille tarjottiin lisähaasteita Keski-Suomesta. Toiminnan laajentaminen sopi tulevaisuudensuunnitelmiimme, joten lähdimme neuvottelemaan asiasta.

Valinta on luottamuksenosoitus yritystämme kohtaan.

Kuinka suuria määriä kuljetatte puuta vuosittain biotuotetehtaalle?

Tällä hetkellä meillä on sopimus 210 0000 motin vuosi-

8 • RASKASSARJA

toimituksesta. Puut noudamme kuudesta puuterminaalista: Leivonmäeltä, Petäjävedeltä, Kangasniemeltä, Pieksämäeltä, Suonenjoelta ja Pielavedeltä. Tarkoituksena on, että yksi terminaali ajetaan tyhjäksi ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan. Ajamme kolmessa vuorossa kaikkina vuodenpäivinä.

Yhden vuoden aikana ehdimme tyhjentää kaikki terminaalit kuusi kertaa.

Miten tiukka aikataulu kuljetuksissa on?

Tehtaan käytössä pitää olla koko ajan puuta, joten aikataulut ovat tiukkoja. Yhden vuoron aikana kuljetamme 5–6 puukuor-

maa tehtaalle. Tehdasalueella yksi auto viivähtää 6–8 minuuttia.

Millaista kalustoa käytätte kuitupuun kuljetuksessa?

Meillä on käytössä kaksi raakapuun maantiekuljetuksiin tarkoitettua siirtoautoa, joiden hyötykuormakapasiteetti on 55 tonnia. Käytämme Scanian Tridem-vetoautoja ja Weckmanin vetokärryjä. Autojen ja kärryjen ominaisuudet on optimoitu tekemiämme kuljetuksia varten.

Esimerkiksi yhdistelmän omapainoa on kevennetty. Autoissa ei ole nostureita vaan lastaus tehdään kaivinkoneilla, joissa on 15–18 metrin puomit.

Oletteko rekrytoineet uusia työntekijöitä Keski-Suomen kuljetuksia varten?

Kyllä. Olemme rekrytoineet seitsemän uutta kuljettajaa Jyväskylän ja Äänekosken ympäristöstä.

Palkkasimme sekä nuoria että kokeneita ammattilaisia. Kriteerinämme oli, että hakija on ajanut aiemmin yhdistelmää tai osaa ajaa puutavaranosturia tai kaivinkonetta. Työntekijöitä on ollut hyvin saatavissa. Omilla nettisivuillamme julkaistulla työpaikkailmoituksella saimme 40– 50 työhakemusta ja hakemuksia tulee edelleen päivittäin.

Nyt selviämme tällä miehityksellä, mutta jos mottimäärä kasvaa, saatamme harkita keskisuo-

malaisen kuljetuskumppanin hankkimista. Hetkellisesti voimme valjastaa myös Etelä-Karjalassa olevaa omaa kalustoa ja henkilöstöä ruuhka-avuksi.

Miten varmistatte kuljetusten tehokkuuden?

Kehitämme ajoneuvojamme yhteistyössä vetoauto- ja vetokärryvalmistajien kanssa. Erityisen suuri merkitys on autojen polttoainekulutuksella, sillä se muodostaa suurimman kuluerämme palkkojen jälkeen. Uusien vetoautojen tehokkaat moottorit, oikeilla välityssuhteilla toimivat automaattivaihteistot, suurtehohidastimet ja topografiset vakionopeudensäätimet tuovat merkittävää säästöä, kun niitä käytetään oikein. Kaikki kuskimme saavat ajoneuvovalmistajalta koulutuksen taloudelliseen ajotapaan.

Toinen tärkeä tehokkuuteen vaikuttava asia on vetokärryjen vetoisuus. Logistiikan sujuvuuden kannalta on suuri merkitys, jos yhteen kuljetukseen saadaan mahdutettua kymmenen prosenttia enemmän puutavaraa. Teemme toimeksiantajiemme ja kärryvalmistajan kanssa jatkuvasti kehitysyhteistyötä, jotta kärryjen kapasiteettia pystyttäisiin kasvattamaan.

Uuden biotuotetehtaan kuitupuuntarve on valtava. Onko puuta riittävästi saatavissa?

Kuitupuuta kyllä riittää. Ei tällaista hanketta olisi tehty, jos puutavaran saatavuudessa olisi ongelmia. Toki puusta voi tulla hetkellisesti puutetta, esimerkiksi syksyn kosteiden säiden vuoksi.

Metsä Groupin Heikki Karhunen on todennut, että konserni kehittää yrittäjien ja konevalmistajien kanssa uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ympärivuotisen puunkorjuun. Miten tämä näkyy käytännössä?

Nämä terminaalikuljetukset mahdollistavat osaltaan sen, että puuta saadaan tehtaalle tasaisesti ympäri vuoden. Toimintamalli on vielä tuore, joten hiomista tämä vaatii. Jatkossa terminaalitoimintaa voidaan laajentaa myös energiapuuhun.

Nelostietä Jyväskylä–Äänekoski-välillä on kritisoitu voimakkaasti. Miten näet tien kunnon ja toimivuuden kuljetustenne näkökulmasta?

Parantamisen varaa olisi. Vaajakosken ABC:n liittymä on paikoin ruuhkainen ja Jyväskylä-Äänekoski-väli on todella tukkoinen. Erityisesti harmittavat henkilöautojen paniikkiohitukset, jotka hidastavat raskaan liikenteen kulkua. ■

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Raskaan kaluston akut

Laaja valikoima korin osia

Heti noutovalmiina laadukkaat Dayco-hihnat ja -hihnankiristimet kattavasti!

Valaisimet hyötyajoneuvoihin

KUVA KULJETUS SZEPANIAK

Vesipumput Öljypumput Hihnankiristäjät ja rullat

Kuljetus Szepaniakin autoa lastattiin syksyllä Leivonmäen terminaalilla.

RASKASSARJA • 9

Käyttäjäystävälliset ja luotettavat

VETOLAITTEET VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN

VAHVAA OSAAMISTA SUOMALAISEN KULJETTAJAN TARPEISIIN

M. KORTE Oy, Menotie 2, 33470 Ylöjärvi, p. (03) 371 2347, myynti@tav.fi, www.tav.fi

Raskaan kaluston varaosat ammattitaidolla

Eteläväylä 18, 28610 PORI | puh. 02 634 1600 | www.autosale.fi

Varaosatoimitukset päivittäin Raumalle

RASKASSARJA • 11

TUOTTEITA MYYVÄT RASKASSARJALIIKKEET KAUTTA MAAN www.raskassarja.fi 3/8” PAINEILMALETKUT BLUBIRD

• ultrakevyt ja superkestävä • kestää kevyttä rasvaa, öljyä ja dieseliä • käyttölämpötila -45 - +82 astetta • TAKUU 10 VUOTTA 7,5 m 15 m MV132992 MV131247

39,-

• • • •

69,-

PAINEILMAHALLITUNKKI 22 TN

• HYDRAULINEN RASKAANKALUSTON TUNKKI • minimikorkeus 225 mm • maksimikorkeus 545 mm pisintä adapteria käytettäessä C1380

419

00

LED-HEITTIMET JALUSTALLA

suojausluokka: IP65 pistokkeella energialuokka A+ rungon materiaali: alumiini 30 W / 2550LM LED5927

45

90

50 W / 4250LM LED5929

57

90

BIG WIPES PUHDISTUSLIINAT 4X4

1” VOIMAHYLSYT

• materiaali seosterästä • 6-pt profiili 105 mm / kok. pit. 120 mm A4901T ..............................

110 mm / kok. pit. 130 mm A4902T .............................

115 mm / kok. pit. 130 mm A4903T .............................

16700 21000 24900

• pakkauksessa 80 liinaa • puhdistaa maalin, liiman, PU-vaahdon, silikonin, tiivisteaineen, öljyn ja lian • antibakteerinen tuote tappaa yli 99,9% bakteereista • sisältää käsienhoitoaineina aloe veraa, e-vitamiinia, lanoliinia ja glyserolia Multi BW2410

Heavy Duty BW2420

1650 2600

Hinnat voimassa 31.12.2017 saakka.

LAPPEENRANTA Liikennöitsijöiden huolenaiheina olivat sopimuskausien pituudet ja kaluston paikkavaatimukset.

Harvinainen tilaisuus liikennöitsijöille Joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen järjesti liikennöitsijöille markkinavuoropuhelun, joka otettiin hyvin vastaan.

Teksti ja kuva JUHA PIETILÄINEN

L

appeenrannan kaupunki järjesti tiettävästi ensimmäisenä Suomessa joukkoliikenteen tarjouskilpailuista kiinnostuneille liikennöitsijöille markkinavuoropuhelun 28. syyskuuta.

Paikallisliikenteen, lähiliikenteen sekä koulukuljetusten nykyiset liikennöintisopimukset ovat loppumassa lähivuosien aikana. Lappeenrannassa liikennöitsijöitä haluttiin kuulla ennen kilpailutusten alkamista, jotta pelisääntöjä voidaan muokata molemmille osapuolille realistisiksi.

– Halusin syventää tilaajan ja tuottajan välistä yhteistyötä, ettei tehtäisi pelkästään tilaajan puolella tarjouskilpailua valmiiksi ja huomattaisiin vasta sen alettua mahdolliset kohtuuttomat sekä turhat vaatimukset, Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen perustelee.

Hirvonen on työskennellyt aiemmin liikennöitsijän puolella ja nähnyt sekä laskenut monia tarjouksia itsekin.

– Jos ei ymmärrä toista puolta, makse-

taan helposti turhasta tai tehdään asioita tehottomasti.

Lappeenrannassa on yhteistyö liikennöitsijöiden kanssa toiminut tähänkin asti hyvin.

– Kehitämme käytäntöjämme entistä vuorovaikutteisemmiksi. Uskon, että näin saamme aiempaa enemmän tarjouksia eri kohteisiin. Samalla palvelumme muokkautuvat paikallisiin olosuhteisiin ja asiakkaillemme parhaiten sopiviksi.

Markkinavuoropuhelu ei sido kumpaakaan osapuolta, vaan tarkoituksena oli selvittää ennakkoon kaupungin toiveita ja samalla kuulla liikennöitsijöiden ajatuksia.

Vuoropuhelua saapuivat seuraamaan kaikki paikallisliikenteen ja lähiliikenteen nykyiset liikennöitsijät. Koulukuljetuksia tuottavista yrityksistä oli mukana suuri osa. Markkinavuoropuhelu kiinnosti myös niitä liikennöitsijöitä, jotka eivät tällä hetkellä aja Lappeenrannan kaupungin sopimusliikennettä.

Tilaisuuden alussa käytiin läpi yleiset lähtökohdat ja kaupungin näkemykset joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Esille tuotiin digitaalisten sovellusten tuomat mahdolli-

suudet, esimerkiksi reaaliaikaisen sijaintipalvelun avulla. Etenkin paikallisliikenteen osalta on myös otettava huomioon uusiutuvan energian käytön lisääminen sopimuskauden pituutta mietittäessä.

Liikennöitsijöiden puolelta eniten keskustelua aiheuttivat sopimuskausien pituudet, niiden kestojen jaksottaminen sekä kaluston paikkavaatimusten vaihtoehtojen määrä. Koulukuljetusten osalta tapahtuviin nopeisiinkin muutoksiin oppilaiden määrissä ja aikatauluissa toivottiin yhteistyötä koulujen kanssa.

Kaiken kaikkiaan Hirvoselle jäi tilaisuudesta positiivinen käsitys.

– Odotin etukäteen, ettei kauheasti puhetta tule, mutta koulukuljetukseen ja lähiliikenteeseen tuli hyviä kommentteja. Nyt on käyty yhdessä läpi vaihtoehdot ja hinnoittelumallit. Tilanteen luonnehan olikin informatiivinen. Liikennöitsijät kuulivat, missä mennään tällä hetkellä.

Myös liikennöitsijät vakuuttivat tyytyväisyyttään tapahtumaan. Nyt oli kaikilla halutessaan mahdollisuus puuttua asioihin ja tuoda oma näkemyksensä julki. ■

RASKASSARJA • 13

TALOUSUUTISET

Keslan huoltoverkosto laajeni Hyvinkäälle Kesla Oyj ja Hyvinkään HRP Oy ovat aloittaneet yhteistyön KESLA-autonostureiden huolto- ja varaosatoimintojen vahvistamiseksi Hyvinkäällä.

– Solmitulla yhteistyösopimuksella parannamme jälleen merkittävästi jälkimarkkinointipalveluidemme saavutettavuutta aivan pääkaupunkiseudun läheisyydessä, Keslan jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen toteaa.

– Aloitimme KESLA-yhteistyön keväällä Lahden ja Hollolan Originator Oy:n pisteissä ja nyt se laajenee myös tytäryhtiöömme HRP:lle Hyvinkäälle.

Yhteistyö tarjoaa meille kattavamman palvelu- ja tuotevalikoiman nosturiasiakkaita ajatellen, Originatorin toimitusjohtaja Oskari Hentilä kertoo.

Yhteistyön alkua juhlitaan kaikille avoimissa avajaisissa HRP:llä 15.12. klo 10-16.

Alanne osti KVL-Kuljetuksen erikoiskuljetukset Lavettikuljetus Alanne Oy on ostanut kouvolalaisen KVL-Kuljetus Oy:n erikoiskuljetustoiminnot marraskuun ensimmäisenä päivänä 2017. Kaupan myötä Lavettikuljetus Alanteen toimipaikkoina ovat Riihimäki ja Kouvola.

Uusi omistaja uskoo nyt pystyvänsä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin entistä paremmin, sillä KVL-Kuljetuksen erikoiskuljetuskalusto täydentää omaa kalustoa monipuolisissa ja haasteellisissa kuljetuksissa. Ammattihenkilökunta siirtyi kaupan myötä vanhoina työntekijöinä Lavettikuljetus Alanteen palvelukseen. Kuljetuspäälliköksi nimitettiin KVL-Kuljetuksesta Kouvolasta Esa Penttinen.

Aiemmin KVL-Kuljetus kuului Arto Ansas Oy:öön, jonne se ostettiin vuonna 2006.

TAVO rakentaa Seinäjoelle uuden myymälän Tamperelainen raskaan kaluston varaosien ja tarvikkeiden maahantuonti- ja myyntiyritys TAVO Oy avasi myymälän Seinäjoelle keväällä 2013. Toiminnan kasvun myötä nykyiset vuokratilat Puurtajantiellä eivät enää vastaa yrityksen tarpeita.

Uusi ja oma toimipaikka valmistuu kesäkuussa 2018 Rekkaväylän varrelle, joka on sijainniltaan erinomainen paikka raskaan liikenteen varaosa- ja tarvikepalvelulle.

Toimitilojen rakentaminen oli jo lokakuussa käynnissä. Varaosamyymälän ja varaston käyttöön tulee tilaa noin 1 200 neliötä. Kiinteistöön tehdään moderni ja huippulaadukas kuorma-autojen ja bussien pesupalvelulinja.

PAINEILMAKÄYTTÖINEN JARRUNIITTAUSKONE

VÄSYMÄTÖN YRITTÄJÄ

1.290 €

• Kestävä yksinkertainen rakenne • Pöydälle asennettava malli • Mukana 6,35 ja 8 mm irroitus- ja niittaustuurnat • Varustettu turvakatkaisijalla • Ey-hyväksytty

JARRUHIHNASORVI • Myös 10” hihnoille

Valmistuttaja: Osa-Ratas Oy Myynti: Raskassarja-jäsenliikkeet

RASKAAN KALUSTON VARAOSALIIKE Porin Auto-Sale Oy Eteläväylä 18 28610 PORI

puh. 02 6341 600 fax. 02 6341 601 www.autosale.fi

OSARATAS

675 €

OSA-RATAS Oy Teollisuuskatu 7, Tornio

Puh. 016-445 707 Hinnat sisältävät alv:n 24 %

RASKASSARJA • 15

TIEN PÄÄLLÄ

Talousneuvoksen arkipäivä Kun SKAL:n puheenjohtaja ja tuore talousneuvos Teppo Mikkola ajaa kierrätyskuormaa, hänellä on matkalla aikaa pohtia päästökaupan haasteita.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

M

ynämäen K-Supermarketin pihan perällä vihreä pakkaaja nousee Volvo FM 13:n kyytiin.

Kaupan keräysastian automaattipakkaajasta on valunut pahvia maahan ja kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola kyykistelee niitä asfaltilta.

Puristettuna 2,5 tonnia pahvia menee pieneen tilaan mutta on purettuna paljon.

16 • RASKASSARJA

”

– Tämä malli vähän vuotaa, Mikkola hymähtää ja latoo pahviset tomaatti- ja virvoitusjuomalaatikot takaisin puristimeen.

Presidentti Niinistö myönsi Mikkolalle kesäkuussa talousneuvoksen arvonimen. Samalla hänestä tuli vajaaseen 30 vuoteen ensimmäinen neuvos SKAL ry:n luottamushenkilöstön johdossa. Mikkolan suosittelijoina oli tunnettuja nimiä, kuten Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio, OP Ryhmän pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen, Säästöpankkiliiton entinen toimitusjohtaja Pasi Kämäri ja keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.

Joku kylillä arveli, ettei 63-vuotiaan talous­neuvoksen enää tarvitse töitä tehdäkään.

– Töitä tehdään kuten ennenkin. Heräsin aamulla kuudelta ja ajoin pari murskekuormaa, Mikkola sanoo ja nousee Volvon hyttiin. Hän kääntää ripeästi etupuskurin kohti Itäharjun Paperinkeräys Oy:tä, jotta aikataulussa pysytään.

Mikkola on juuri palannut Valko-Venäjältä Minskin logistiikkamessuilta. Ohjelmaan kuului tutustuminen MAZin kuorma-autotehtaalle, joka tuuppaa maailmalle noin 150 autoa päivässä.

– Ohjaamot ovat kymmenen vuotta täkäläisiä jäljessä. Siellä kokeillaan nyt vasta Euro 6:sta.

SKAL sai kyseenalaisen kunnian olla kärkiporukassa, kun MOT selvitti, ketkä käyvät useimmiten eduskunnassa.

Eivät kansanedustajat muuten tiedä asioista, jos heille ei niistä kerro”, Mikkola sanoo

TIEN PÄÄLLÄ

Viime talvi oli kuljetustöissä hiljainen, mutta nyt tilanne on piristynyt.

TIEN PÄÄLLÄ Valko-Venäjällä on Suomeen noin 500 matkalupaa, mutta niitä haluttaisiin lisää.

Maalla on kova tahto kansainvälistyä.

– Mutta kalusto on vanhaa. Suomessa päästökauppa kiristyy ja liikenteen päästöjä pitäisi vähentää. Jos Suomeen haalitaan kansainvälistä liikennettä, miten sen päästöt hallitaan? Maksammeko me sen lystin?

Mikkola katsoo tuulilasin takana aukeavaa maisemaa. Volvo kulkee tasaisesti pitkin Turun uutta moottoritietä ja syyspäivä on kaunis ja kirkas. Ratin takana on aikaa ajatella. Siinä on ajatuksen tasolla syntynyt moni Mikkolan pidetyistä puheista.

– Suomen päästökaupan ulkopuolisten sektorien pitäisi alentaa päästöjä 39 prosenttia. Maatalous ilmoitti, että se ei siihen pysty, jolloin liikenteestä pitäisi vähentää 50 prosenttia. Se tuntuu hullulta. Päästöjen vähentäminen on iso ongelma ratkaistavaksi.

Siihen ei Euro 6 riitä.

Mikkolan oma Volvo kulkee Euro 4:lla. Vaihtolava-auto on vuosimallia 2009, vaikka näyttää uudemmalta. Mikkola korjaa pikkuviat heti itse, jotta ne eivät jää roikkumaan.

Autolla on ajettu noin 350 000 kilometriä.

– Vaikka työtunteja on, ei näissä töissä kilometrejä paljon tule.

Mikkola on ollut kuljetusyrittäjänä vuodesta 1979 lähtien ja ajanut aina Volvolla. Järjestötoiminnassa hän on ollut mukana sitäkin kauemmin: Mikkola oli Mynämäen lukion ääniharava vuonna 1972, jolloin hänet valittiin kouluneuvoston puheenjohtajaksi. Mynämäen seudun ammattiautoilijoiden hallituksessa hän aloitti vuonna 1980 ja on sen

Mikkolalla on tuttuja vastassa miltei jokaisessa purku- ja lastauspaikassa ja yleensä hetki aikaa vaihtaa hyväntuulisesti muutama sana.

18 • RASKASSARJA

Mikkolan isä aloitteli kuljetusalalla 80 vuotta sitten. Nykyisin Liikenteenharjoittaja Teppo Mikkolalla on kaksi autoa, joilla ajetaan pääasiassa maa-aineksia, maatalousajoja ja jätettä.

jälkeen ollut mukana lukuisissa säätiöissä ja yhdistyksissä.

– En tiedä, miksi teen järjestötyötä. Jotenkin olen ajautunut siihen, vaikka se on asettanut haasteita omalle työlle. Kiitän kollegoita, en olisi selvinnyt ilman heidän apuaan omissa töissäni. He ovat myös tukeneet järjestötehtävissä!

Talousneuvos kääntää auton Paperinkeräyksen pihalle ja pysäköi vaa’alle. Pahvia on kuormassa 2,5 tonnia. Hallissa on korkeita pahvikasoja ja paalattua paperisilppua. Mikkola ajaa tarkasti kaiteettomien monttujen välistä purkupaikalle.

Takaluukku auki, kippi ylös ja pahvisekamelska lattialle. Oluen tuoksu leviää halliin.

Ilmeisesti Mynämäellä on jollain ollut varaa jättää tölkinpohjat juomatta. Tyhjennyksen jälkeen Mikkola heilauttaa kättään tutulle traktorikuskille ja jättää pahvit lattialle, josta ne jälleen puristetaan kasaan jatkokierrätystä varten. Vielä pysähdys vaa’alle ja käynti konttorissa, niin kotimatka voi alkaa. Silloin soi puhelin ja Mikkola laittaa handsfreen korvalleen.

– Eivät ihmiset tiedä, mitä kaikkea lobbaus sisältää. SKAL sai kyseenalaisen kunnian olla kärkiporukassa, kun MOT selvitti, ketkä käyvät useimmiten eduskunnassa. Eivät kansanedustajat muuten tiedä asioista, jos heille ei niistä kerro.

Ennen osa autoilijoista nurisi, että SKAL ei tee mitään. Kun vierailutiedot tulivat julki, oli hetken hiljaista.

– Sitten tuli uutta kommenttia: ”Noin paljon käytte eduskunnassa, ettekä silti saa

enempää aikaan”, Mikkola hymähtää.

Isot muutokset vievät aikansa. Puheenjohtajan mielestä suuri asia kuljetusalalle on ollut, että nykyään ala otetaan eri tavalla huomioon kuin parikymmentä vuotta sitten.

– Enää meidän ei tarvitse taistella esimerkiksi siitä, miksi kuorma-autot tarvitsevat kunnon tiet. Nykyään pohditaan, mistä raha tienhoidolle otetaan.

Mikkolan mielestä päätöksenteko on yhteistyötä, yhdistelmä useamman ihmisen ajatuksia. Puheenjohtajan tehtävä on koota joukon henkeä kuvaava linjaus.

– Kuuntelen myös kritiikin, kunhan sitä ei huudeta, ja pyrin arvioimaan, olenko toiminut oikein. Ennen palaute annettiin useammin kiihkossa, nykyään se on rakentavaa.

Kun lähestytään Mynämäkeä, Kasitien ja Asematien tietyömaaristeyksessä näkyy hässäkkää. Tiellä seisoo kaksi henkilöautoa, joista toisen perä on rytyssä. Ympärillä parveilee väkeä.

– On hyvä, että tuohon risteykseen tehdään ramppi. Liikenne on Kasitiellä lisääntynyt.

Poliisin valvonnasta ei voi sanoa samaa.

– Laita siihen lehteen, että siinä suomalaisia petettiin, kun liikkuva poliisi lakkautettiin. Silloin luvattiin, että valvonta säilyy. Ei säilynyt, Mikkola sanoo.

Torstain työpäivä lähenee loppuaan, kun pakkaaja on toimitettu takaisin. Mikkolalla on ansaittu vapaailta. Seuraavana päivänä on vuorossa aikaisempi aamuherätys: talous­neuvos lähtee kello 6.15 lentokentältä kohti Joensuuta Suomen Yrittäjien liittokokoukseen. ■

SUURIN

AMMATTI-

TAITOISIN raskasta kalustoa palveleva varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju

Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella teitä palvelee: Suomen kattavin yrittäjävetoinen raskaansarjan varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju. www.raskassarja.fi

Originator

Hyvinkään HRP

Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

KESLA-AVAJAISET 15.12.2017 klo 10.00 – 16.00 Hyvinkäällä

Liikennepalvelulain toinen vaihe eduskuntaan Hallitus antoi eduskunnalle esityksen liikennepalvelulain toisesta vaiheesta 19. lokakuuta.

Esityksen mukaan Trafi myöntää jatkossa toimiluvat lento-, rautatie- ja tieliikenteen toimijoille. Tieliikenteen luvat ovat jo liikennepalvelulaissa, mutta toisessa vaiheessa lakiin siirretään kansainvälisiä yhdistettyjä

kuljetuksia sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, yrittäjäkuljettajien työaikaa sekä liikenteen valvontalaitteita koskevat säännökset.

Liikennepalvelulakiin siirrettäisiin myös säännökset kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Niiden suorittamisessa säilytettäisiin nykyinen malli.

Lain tarkoituksena on lisätä yritysten mahdollisuuksia tehdä innovaatiotoimintaa sekä kehittää ja tarjota liikkumispalveluita. Liikennevirasto velvoitettaisiin avaamaan saamansa tieto palveluiden käytöstä avoimen rajapinnan kautta ilman, että sitä pystyy yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin.

Joka kolmas jäi kiinni yllätysratsiassa Noin joka kolmas kuljettaja sai sakon, rikesakon tai huomautuksen poliisin tekemässä tehostetussa raskaan liikenteen valvonnassa lokakuun alussa. Määrä kasvoi hiukan viime vuoden vastaavaan valvontaan verrattuna.

Valvonnasta ei tällä kertaa tiedotettu etukäteen. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onnisen mukaan tämä vaikutti tuloksiin:

erityisesti ylikuormien ja huomautusten määrät kasvoivat merkittävästi.

Sen sijaan ajoneuvon kuntoon liittyvät seuraamukset olivat lähes viime vuoden tasolla.

Valvontajakson aikana tarkastettiin 1 664 ajoneuvoa. Kotimaisista ajoneuvoista 23 prosenttia sai sakon tai rikesakon, vastaava luku

KESLA NOSTURIHUOLTO NYT MYÖS HYVINKÄÄLLÄ!

AVAJAISET PE 15.12.2017 KLO 10-16

ulkomaalaisten kuljetusten osalta oli 11,8 prosenttia.

– Rikkomusten määrissä oli suuria poliisilaitoskohtaisia eroja. Muun muassa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ajo- ja lepoaikarikkomuksia oli noin kolme kertaa enemmän edellisen vuoden vastaavaan valvontajaksoon verrattuna, Onninen sanoo.

HYVÄ NOSTURIN OMISTAJA, Hyvinkään HRP Oy tarjoaa nyt KESLA-autonostureiden huoltopalveluja.

Toivotamme sinut tervetulleeksi avajaisiin!

HRP Oy | Arolamminkatu 2 | Hyvinkää Perjantaina 15.12.2017 klo 10-16 HUOLTO- JA VARAOSATARJOUKSIA | KOEAJETTAVANA KESLA ZT17 RECYCLING -KIERRÄTYSNOSTURI JA KESLA 2112Z -NOSTURI | KAHVI- JA KAKKUTARJOILU

www.kesla.com

YHTEISTYÖSSÄ:

RASKASSARJA • 21

SÄILIÖAUTOT

22 • RASKASSARJA

– Isä aloitti kuljetusyrityksen vuonna 1954, mutta en suoranaisesti jatkanut hänen toimintaansa, vaan perustin oman yrityksen rinnalle. Aluksi toimin asentajana ja kuljettajana. Vuonna 1988 hankin ensimmäisen säiliöauton, jonka jälkeen toiminta alkoi laajentua. Suomen asfalttiteistä olemme olleet tekemässä 60–70 prosenttia, Aarni Isotalo kertoo.

KUVA DAN BOMAN

SÄILIÖAUTOT

Salolaisyrittäjälle erikoispalkinto Kuljetusliike Aarni Isotalo Oy:lle kaluston turvatekniikan laadunvalvonta on niin tärkeää, että yrittäjä päätti kouluttaa oman väkensä lisäksi katsastusaseman henkilökunnan.

Teksti TIMO REHTONEN | kuva KIRSI KANERVA

S

alossa toimiva 30 auton yritys sai viime keväänä Öljyja biopolttoainealan erikoispalkinnon. Kuljetusliike Aarni Isotalo Oy selvitti öljyalan turvatarkastukset vuosina 2015 ja 2016 lähes sataprosenttisesti. Palkinnon saamista edesauttoivat myös yrityksen järjestämät turvatarkastuskoulutukset omalle henkilökunnalle ja ulkopuolisen huoltokorjaamon sekä katsastusaseman henkilökunnille.

– Kun jokainen automme käy läpi sekä oman että ulkopuolisen korjaamon, katsastusaseman sekä sen ratkaisevan öljy-yhtiöiden tarkastuksen, aloin miettiä, että olisi hyvä saada näistä eri toimenpiteistä maksimaalinen hyöty irti, Aarni Isotalo sanoo.

Yrittäjä muistelee, että ensimmäiset asentajien ja kuljettajien täytettäviksi tarkoitetut kaluston tarkastuslistat tehtiin parikymmentä vuotta sitten. Osasyynsä listojen käyttöönottoon on ollut toiminnan sesonkiluontoisuus.

– Osa autoista on talvikuukaudet seisonnassa, mutta sitten kiireisenä 5–6 kuukauden sulan maan aikana koko kaluston täytyy toimia mahdollisimman hyvin, keskeytymättä. Kalliiksi tulevia seisokkeja voidaan välttää pitämällä autot hyvässä kunnossa.

Siinä mielessä turvallisuus ja toimivuus kulkevat käsi kädessä.

Isotalon kalusto on sesonkiluonteisesta käytöstään johtuen varsin iäkästä. Autoilijan pojalle ja asentajataustan omaavalle toimitusjohtajalle kakun kauneus ei ole pääasia.

– Emme ole kiinnittäneet hirvittävästi huomioita siihen, miltä kalusto näyttää esimerkiksi maalipinnan suhteen, mutta tekniikkaan ja turvallisuuteen liittyviin asioihin olemme panostaneet aina, koska tärkeintä on pyrkiä keskeytymättömiin toimituksiin.

Autot käyvät omalla korjaamolla tarkastettavina parin kuukauden välein, minkä lisäksi olemme kouluttaneet ulkopuolisiakin korjaamoita, jotta niissä katsottaisiin autojamme ikään kuin samoin silmin.

– Tällaisen yrityksen sisäisen tarkastusprosessin luomiseen täytyy sijoittaa rahaa, mutta sen ylläpito ei ole niinkään kallista. Systeemiä on kyllä sitten ylläpidettävä koko ajan hyvin huolellisesti, että siitä on hyötyä. ■

Öljy- ja biopolttoainealan vuosittaisessa autotarkastuksessa käydään läpi 275 kohdetta jokaisesta säiliöajoneuvoyhdistelmästä.

– Näillä tarkastajilla on erittäin kattava katsaus Suomen kalustoon, koska he käyvät jokaisen auton kerran vuodessa läpi.

Kokenut tarkastaja tietää jo kaluston iän, valmistajan ja mallin pohjalta etsiä tiettyjä ongelmapaikkoja ja tyyppivikoja. He tekevät äärettömän tarkkaa työtä, siellä ovat ammattimiehet asialla. Tätä samaa ammattitaitoa ei ole kuitenkaan riittävästi katsastusasemilla, Isotalo toteaa ja kertoo juuri tästä syystä tarjonneensa koulutusta myös katsastajille.

– Kun kerran joudun maksamaan katsastuksesta, niin olisi ihan hyvä, että saisin leiman lisäksi myös palautetta. Tarkastuslapussa voisi olla esimerkiksi lueteltuna kohtia, joihin pitäisi kiinnittää huomiota.

Öljy- ja biopolttoainealan vuosittaisessa autotarkastuksessa käyvät kaikki säiliöautot, jotka lastaavat öljyterminaaleilla Suomessa. Ilman hyväksyttyä tarkastusta ei saa lastauslupaa.

Yleisimpiä tarkastuksissa esiin tulevia vikoja ja ongelmakohtia ovat alkavat halkeamat runkorakenteissa ja säiliöissä, kuulakehän kiinnityspulttien kireys, vetokidan tapin mitta (väljä) sekä asiakirjapuutteet.

Isotalo tietää, että jotkut kuljetusyrittäjät pitävät turvatarkastuksia pelkkänä kustannuksena ja ylimääräisenä riesana. Helpon tien kulkijoita on jäänyt vuosien saatossa myös kiinni, kun on ilmennyt, että käytössä on ollut tarkastamattomia autoja.

Kuljetusliike Aarni Isotalo Oy • yhteistyökumppaneina useita öljy-yhtiöitä • säiliö-, bitumi- ja raskaan polttoöljyn kuljetuksia • toiminta-alueena Suomi ja Pohjois-Ruotsi • sesonkiaikana noin 50 työntekijää, talvella työntekijämäärä puolittuu.

Vaatimustaso nousee jatkuvasti

Aarni Isotalo muistaa, kuinka parikymmentä vuotta sitten jokaisella öljy-yhtiöllä oli oma tarkastusprosessinsa.

– Silloin saman auton piti käydä useassa tarkastuksessa. Oli hieno asia, että yhteinen tarkastusjärjestelmä saatiin luotua, Isotalo sanoo.

Myös Neste Oyj:ssä ollaan tyytyväisiä yhtenäiseen tarkastuskäytäntöön, koska tällöin arviointi on sama ja tasalaatuinen kaikille. Kuljetuspäällikkö Ville Komonen kertoo, että toimintaa kehitetään koko ajan.

– Kohteita on tullut lähes joka vuosi lisää, koska meillä toimeksiantajilla vaatimustaso nousee jatkuvasti. Uutta tekniikkaa pitää tarkastella koko ajan uusin silmin. Lisäksi tapahtuneet poikkeamat voivat vaikuttaa tarkastuskohteisiin.

– Uusia vaatimuksia kun lanseerataan, niiden toteutuksessa voi alkuun olla viivettä. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon automaattinen moottoritilan sammutusjärjestelmä, Komonen toteaa.

RASKASSARJA • 23

RASKAAN KALUSTON JARRUT, VETOPYÖRÄSTÖT JA VARAOSAT

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.

Lazer Lamps uudisti ST Evolution -sarjan lisäkaukovalot sopimaan entistäkin paremmin pohjoisiin olosuhteisiin.

Enemmän tehoa pienemmässä paketissa

L

azer Lamps Ltd toi tänä syksynä Suomen markkinoille ST Evolutionin, joka on uusi versio ST-sarjan lisäkaukovaloista. Kyseessä ei ole vain nimellinen muutos, vaan valojen ominaisuuksia on aidosti kehitetty.

– Evolution on nyt aiempaa pienempi ja sirompi, sillä sen paino väheni. Silti valoteho on parempi kuin ennen ja valokuvio kehittyneempi: valokeila näyttää entistä pidemmälle ja leveämmälle. Valmistaja optimoi valo-optiikan sekä päivitti sarjan valoihin uusimman sukupolven tehokkaimmat ledit, Pekant Oy Oulun myymäläpäällikkö Tommi Luukinen kertoo.

Englantilaisvalmistaja kuunteli suomalaisten käyttäjien toiveita ja muokkasi niiden pohjalta ST Evolutionin sopimaan pohjoisiin olosuhteisiin.

– Uudessa Evolution-sarjassa valon etupinta on täysin tasainen, mikä vähentää lumen ja jään kertymistä sen pinnalle aikaisempaa tehokkaammin, Luukinen sanoo.

Myös asennus helpottui. Aiemmin johdon läpivienti tuli valon sivusta, nyt se kulkee valon takaa.

– Lisäksi johto on nyt ruuvattu kiinni, jolloin se pysyy paremmin paikoillaan.

Evolution-sarjan valot on mahdollista asentaa keskikiinnityssarjalla ylä- tai alapuolelta sekä sivulta erillisellä sivukiinnityssarjalla.

Lazer lupaa ST Evolutionin olevan aiempaakin kestävämpi. Se myöntääkin kaukovalolle viiden vuoden takuun, linssille elinikäisen.

Vaikka ST Evolutionin valoteho nousi, hinnalle ei käynyt samoin.

Luukinen kertoo sen pysyneen ennallaan.

Lazer toi markkinoille myös uuden tavan asentaa Lazer Triple-R -sarjan led-lisäkaukovalo auton alkuperäiseen maskiin. Lokakuussa sarjat olivat valmiita Ford Transit Custom - ja Ford Ranger -malleihin.

Mallisto kasvaa vuosina 2017-2018 käsittäen niin pakettiautoluokan ajoneuvoja kuin pick-up-mallejakin. ■

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Pilotkuljettajan istuimet ja matka taittuu

RASKASSARJA

Pyörännavat saatavana napoja, joissa FAG-laakerit asennettuina

RASKASSARJA

Raskassarjaliinat ja -verkot

RASKASSARJA

Raskassarjavaijerit eri käyttötarkoituksiin

ST Evolution • valmistetaan käsityönä Englannissa • valmistuksessa käytetään parhaita materiaaleja ja komponentteja • läpäisi vaativan HALT-testin (Highly Accelerated Life Test), jolla simuloidaan valon kestoa käytössä

Kattava valikoima tiivisteitä raskaan kaluston moottoreille.

• referenssiluvut 7,5 – 25 • tieliikenteeseen hyväksyttyjä valoja on saatavana kaksi-, neljä-, kuusi-, kahdeksan- ja 12-ledisinä versioina • tieliikenteeseen hyväksymättömiä supervoimakkaita lisävaloja on saatavina 16-, 24-, tai 28-ledisinä.

RASKASSARJA • 25

HUOLTO

Koodin arvoitus Kun autossa vilkkuu vikavalo, jonka koodi ei aukene, moni soittaa Ville Paakkoselle. Hänen työnään on löytää ratkaisu ja korjausohje kymmeniin tuhansiin erilaisiin vikakoodeihin.

Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

H

allista kuuluu puhinaa, tuhahdus ja montun uumenista joku kirosanakin. Asentajan pitäisi löytää puhkikulunut sähköjohto, koska auto ei toimi. Urakkaa riittää, sillä nykyaikaisessa kuorma-autossa sähköjohtoa on melkein kaksi kilometriä.

– Sähköviat ovat kaikkein hankalimpia vikoja ja niitä on koko ajan tullut lisää. Autojen ja perävaunujen tekniikka on mennyt ja menee yhä sähköisemmäksi.

Eniten on jarruvikoja. Usein ABS-anturit ovat joko rikki tai johdotuksessa on vikaa, Närhi Oy:ssä työskentelevä Ville Paakkonen kertoo.

Paakkonen on tehnyt neljännesvuosisadan töitä raskaan kaluston tekniikan parissa, joista viimeiset viisi vuotta teknisenä tukena. Hänelle soitetaan eri puolilta Suomea, jos perävaunun tai kuorma-auton vikakoodi ei aukene. Ja vaikka aukeaisikin, Paakkoselta kysytään, miten se korjataan.

– Vikakoodeja on kymmeniä tuhansia.

Osan muistan ulkoa, mutta hankalimpien tapauksien selvittämiseen voi mennä kolme – neljäkin tuntia aikaa.

Eräs sellainen tapaus sattui viime vii-

kolla. Paakkoselta kysyttiin neuvoa tehtaalta ostettuun, vuoden käytössä olleeseen perävaunuun, joka ei ollut toiminut yhtään päivää kuten piti.

– Perävaunun ABS-valot paloivat koko ajan ja asennus oli tehty alun perinkin väärin. Ihme, että vaunu oli saatu katsastettua. Sellainenkin vika löytyi, että perävaunujen ohjainlaitteessa, joka toimittaa jarruvoiman joka pyörälle, oli yksi lisätoi-

”

26 • RASKASSARJA

Muutamia tapauksia on ollut, että vikakoodinlukija on saanut koko auton niin sekaisin, ettei sillä pääse enää liikkeelle”, Ville Paakkonen sanoo. minnon pinni, josta ei tullut maadoitusta.

Paakkonen teki kaikki teoreettiset jarrulaskelmat ja ohjelmoi järjestelmän uudelleen, jotta perävaunu saatiin kuntoon.

Osa Paakkosen työstä on koulutusten pitoa. Autocomin kursseja on vedetty Närhellä neljä vuotta. Aluksi tulijoita oli

paljon, sillä Autocom oli ensimmäinen kattava suomenkielinen vikakoodinlukuohjelma.

Nyt kävijöitä tulee pääosin sitä mukaa, kun Autocomia ostetaan.

– Autocomista saa yllättävän paljon enemmän irti kuin pelkät vikakoodit.

Sen avulla pystyy testaamaan, tekemään säätöjä ja ohjelmoimaan. Autocomilla voi esimerkiksi tehdä puristuspainetestin, selvittää kytkimen levyn paksuuden ja sen kulutusvaran.

Jos vaihdat suuttimet, ne pystyy ohjelmoimaan Autocomin avulla.

Bosch haastoi ruotsalaisten kehittämän Autocomin jokunen vuosi sitten tuomalla markkinoille oman suomenkielisen testerinsä. Se oli kalliimpi, mutta sisälsi koodienluvun lisäksi myös korjausohjeita ja kytkentäkaavioita.

Vuonna 2017 Autocom vastasi haasteeseen. Länsinaapuri julkaisi laajennusosan, joka sisältää korjausohjeita.

– Ne ovat aika hyviä ohjeita. Mukana on muun muassa kiristysarvot ja kaikkea teknistä tietoa.

Viime vuosina markkinoille on tullut paljon muidenkin valmistajien, usein kiinalaisten ns. halpatuontilaitteita, jotka toimivat samaan tapaan kuin Autocomin ja

HUOLTO

Boschin vikakoodinlukijat. Liikkeellä on ollut myös tuoteväärennöksiä.

Paakkkonen ei idän edullisista testereistä innostu.

– Ne voivat sisältää yllätyksiä. Toiset laitteet toimivat, mutta toisilla ei pääse sisälle mihinkään. Muutamia tapauksia on ollut, että vikakoodinlukija on saanut koko auton niin sekaisin, ettei sillä pääse enää liikkeelle.

Kaikissa testereissä ei ole lisenssiä tai ne eivät ole enää voimassa. Paakkonen muistuttaa, että A-luvallisen korjaamon pitäisi käyttää vain vikakoodinlukijaa, jolla on lisenssi. Jos sitä ei ole ja autoon tulee vahinko, vakuutus ei korvaa.

Autocomin ja Boschin testereiden pitäisi tunnistaa raskaalla puolella eri merkkisten kuorma-, paketti- ja linja-autojen sekä perävaunujen vikakoodit. Poik­ keuksena on Sisu, josta ei löydy yhtään korjausohjetta.

– Sisujen moottoreiden vikakoodeihin pääsee kuitenkin tietyillä pistokkeilla kiinni, sillä Sisu käyttää Volvon, Renaultin ja Mercedes-Benzin moottoria. Autocomilla pääsee Volvon diagnoosipistokkeen avulla myös joidenkin pyöräkuormaajien Volvon moottoreihin.

Moni saa perävaunujen vikakoodit auki Knorr-Bremsen laitteilla, mutta kaikkien korjausten teko ei onnistu.

PIN-koodien takana olevat käyttöoikeudet eivät riitä.

Ville Paakkonen on yksi harvoista, joilla on Suomessa täydet käyttöoikeudet KnorrBremsen laitteisiin.

Silloin kannattaa soittaa Paakkoselle, joka sai täydet käyttöoikeudet suoritettuaan laskentakurssit Saksassa.

Vuonna 2015 tuli voimaan laki, joka vapautti merkkikohtaiset vikakoodinlukijat myös muiden kuin merkkikorjaamojen

käyttöön. Niihin aikoihin Närhi Oy osti itselleen myös Scanian testerin.

– Hinta oli tosi kallis, mutta laitteesta on ollut hyötyä. Se tunnistaa kaikki Scanian vikakoodit ja antaa yksiselitteiset korjausohjeet. ■

”Ei vilkkuvista valoista tarvitse välittää” – Kojelaudassa vilkkuu varoitusvalo, mutta ei siitä tarvitse välittää, tokaisi muuan kuljettaja ja lähti puutavara-autonsa kanssa liikkeelle.

Närhi Oy:n teknisen tuen Ville Paakkosta kommentti hieman hymyilyttää.

– Riippuu vähän mikä valo siellä vilkkuu. On totta, että kaikki vilkkuvat valot eivät tarkoita vaaraa turvallisuudelle.

Jos kuitenkin kyseessä on esimerkiksi ABS-valo, vika kannattaa korjata äkkiä. Pahimmillaan voi käydä niin, että kun kuljettaja hipaisee jarrua, kaikki perävaunun jarrut menevät jumiin. Perävaunu on kuin giljotiini.

Korjaamot veloittavat vikakoodin selvittämisestä noin 50 – 100 euroa. Paakkosen mielestä se kannattaa tehdä, jotta tietää, uskaltaako ajoneuvolla jatkaa töitä.

RASKASSARJA • 27

LAATUTUOTTEITA RASKAAN

Raskassarjailmajarrujen jäänesto

● Laatutuote ammattilaisille

Raskassarja-ilmajouset ● Laaja valikoima raskaaseen kuljetuskalustoon

Raskassarja-työkalulaatikot

● Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä ● Nerokas salpamekanismi ● Useita eri kokoja ● Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla

● Kestävää muovia ● Useita kokoja

N SARJAN AMMATTILAISILLE

Raskassarjalaatutuotteet kuljetuskaluston pesuun ● Ammattikäyttöön

kehitettyjä tuotteita raskaan kaluston puhtaanapitoon

Raskassarja-akut

● Vaativaan ammattikäyttöön ● Tärinävaimennus ● Kahden vuoden takuu

Raskassarja-äärivalot

● Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto ● Kaikki osat saatavissa varaosina

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

24 VOLTTIA febi bilstein - ohjauksen ja jousituksen varaosat

Aina oikea valinta

Yli 1750 varaosaa ohjaukseen ja jousitukseen tekee febi bilsteinista jälkimarkkinoiden johtavan jakelijan.

Sinun etusi: ∙ Jälkimarkkinoiden kattavin valikoima ohjaus- ja jousitusvaraosia ∙ Alkuperäistä vastaava laatu ∙ Monet tuotteet saatavana täydellisinä korjaussarjoina Löydät koko valikoimamme osoitteesta:

www.trucks.febi-parts.com

febi is a bilstein group brand

KUVA SCANIA

Pekant

Scanian mallisto laajeni Busworld-messuilla lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Scanialta uusi hybridibussi

S

cania esitteli lokakuussa Belgian Busworldissa 13,2-metrisen Interlink Low Decker -hybridin. Tässä kaksiakselisessa bussissa on 55 istumapaikkaa ja pyörätuolivalmius, ja se on hyväksytty myös seisovien matkustajien kuljettamiseen.

Scania Interlink LD on bussivalikoima, joka sisältää kaksi- ja kolmiakseliset mallit sekä 12–15 metrin pituudet. Istumapaikkoja on 71 matkustajalle. Tämä Suomessa valmistettava Scania-bussi on saatavana diesel-, biodiesel-, HVO-, CNG-/CBG- ja etanolikäyttöisenä - uusimman lisäyksen myötä myös hybridinä. Hybridivoimansiirtoon kuuluu Scanian 9-litrainen, 320 hevosvoiman moottori, joka on yhteensopiva 100-prosenttisen biodieselin ja HVO:n kanssa.

Sähköistetty bussi on tarkoitettu ensisijaisesti esikaupunkien väliseen sekä esikaupunkien ja keskustan väliseen liikenteeseen, jossa hybridikäytön energia- ja taloushyödyt pääsevät esiin täysimääräisinä. Suurempien vuotuisten kilometrimäärien vuoksi hybridibussit ovat näissä liikennöintityypeissä parempi vaihtoehto kuin akkukäyttöiset sähköbussit, jotka edellyttävät latausinfrastruktuuria.

Hybriditekniikan ansiosta operaattorit voivat odottaa entistä parempaa kokonaistaloudellisuutta ja ympäristövaikutuksen pienentymistä. Yhdistetty hybridikäyttö, jossa polttoaineena käytetään biodieseliä tai HVO:ta, mahdollistaa valmistajan mukaan CO2-päästöjen alentamisen jopa 90 prosentilla.

– Mallistomme täydentyessä Scania Interlink LD -hybridillä voimme nyt tarjota täysin kattavan valikoiman esikaupunkiliikenteeseen, joka edustaa valtaosaa kaupunkien julkisesta liikenteestä, Scanian johtaja Karolina Wennerblom toteaa.

Monille eurooppalaisille kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen bussioperaattoreille kaasu on helpoimmin saatavilla oleva polttoainevaihtoehto. Maakaasua käytettäessä hiilipäästöjä voidaan vähentää 20 prosenttia ja biokaasua käytettäessä jopa 90 prosenttia. Scania ottaa siksi käyttöön aiempaa suuremmat painekaasusäiliöt, jotka kasvaneesta tilavuudestaan huolimatta painavat entistä vähemmän.

Tämä mahdollistaa matkustajakapasiteetin kasvun ja entistä pidemmän täyttövälin.

Lisäksi Scania on ilmoittanut aloittavansa akkusähköisen Scania Citywide Low Floor -mallin koekäytön loppuvuonna 2017. Malli on tarkoitus saada myyntiin vuoden 2018 aikana. ■

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO/VARAOSAT: TURKU Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

info@pekant.fi

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

RASKASSARJA • 31

SUOMI 100

Kuljetusyrittäjien autot pelastivat Suomen puolustuksen Suomalaisten kuljetusyrittäjien kuorma-autot olivat toisessa maailmansodassa merkittävässä roolissa, sillä Puolustusvoimien omat kalustohankinnat laahasivat pahasti jäljessä.

Teksti KIRSI KANERVA

K

un Suomi marraskuussa 1939 joutui talvisotaan, oli Suomen puolustusvoimat auttamatta jäljessä armeijalle laaditusta moottoriajoneuvojen hankintaohjelmasta.

– Valtioneuvosto oli asettanut toukokuussa 1937 komitean, jonka tehtävänä oli tarkistaa vuosina 1934-1935 laadittu puolus-

KOKOELMA KUVA: OLLI KLEEMOLAN

Uutta kuorma-autokalustoa lähdössä rintamalle.

32 • RASKASSARJA

tuslaitoksen perushankintaohjelma ja tehdä siihen mahdolliset lisäesitykset. Komitean tarkastuksessa todettiin, että moottoriajoneuvojen kohdalla perushankintaohjelmasta oli toteutunut vain alle kolmasosa tavoitteesta, tietokirjailija Markku Mäkipirtti kertoo.

Mäkipirtti on toiminut moottoriajoneuvo-erikoisupseerina Puolustusvoimissa.

Autokirjailijana hän on julkaissut 12 teosta, joista viimeisin, Sotiemme ajoneuvot, ilmestyi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alussa.

– Puolustuslaitoksella oli syksyllä 1939 omistuksessaan vain 95 henkilöautoa, 134 kuorma-autoa ja 85 erikoisautoa. Tästä syystä ylimääräisissä harjoituksissa syksyllä

KOELMA EEMOLAN KO KUVA: OLLI KL

Myös Turussa edelleen toimivan Kuljetusliike Honkanen & Co Oy:n (ent. Ajuriliike K. W. Honkanen) kuorma-autoista osa lähti pakko-ottoa koskevan lain perusteella talvisotaan.

– Autoja Ajuriliike K. W. Honkasella oli kolme, joista yksi jäi pakko-ottoa koskevan lain perusteella niin sanotusti turvaamaan liiketoimintaa. Kaksi lähti Puolustusvoimien käyttöön, Kuljetusliike Honkanen & Co:n toimitusjohtaja Satu Laaksonen kertoo.

Toinen autoista, Iso-Leena, lähti linnoitustöihin ja toinen, Pikku-Leenaksi kutsuttu, rintamalle. Käytäntönä oli, että kuljetusliikkeille jätettiin yksi ajoneuvo omaan käyttöön, jolla voitiin olettaa liikkeen pystyvän hoitamaan liiketoimintaa ja kuljetuksia.

– Perimätiedon mukaan linnoitustöihin lähteneen ajoneuvon mukaan lähti myös auton vakituinen kuljettaja. Iso-Leena ehti talvisodan aikana tippua jäihin, mutta kuljettajan sinnikkään vaatimuksen vuoksi se sieltä nostettiin ja kunnostettiin, Laaksonen sanoo.

Ajuriliike K. W. Honkaselta lähti kaksi kuorma-autoa Puolustusvoimien käyttöön.

Rintamalla tuhoutunut suomalaisen kuljetusliikkeen auto.

Näkyvissä on tuolle ajalle tyypillisesti käytössä ollut ”häkäpönttö”, mutta harvinaista on, että kuljetusliikkeen kirjaimet näkyvät. Ne yleensä peitettiin.

KUVA: OLLI KLEEMOLAN KOKOELMA

1939 siviilistä otettiin kuorma-autoja liki 4 500 kappaletta ja talvisodan aikana ottolautakunnat ottivat armeijalle yli 3 000 kuorma-autoa. Välirauhan aikana armeijalle hankittiin kuorma-autoja niin, että niitä jatkosotaan lähdettäessä oli noin 3 000 kappaletta.

Sodan aikana niitä hankittiin vielä liki saman verran lisää, Mäkipirtti sanoo.

Muita moottoriajoneuvoja ottolautakunnat hankkivat kaikkiaan liki 6 000 kappaletta.

– Ilman pakko-ottoja suomalaisten sodasta ei olisi tullut mitään, kirjailija arvioi.

VTT Olli Kleemola Turun yliopiston filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitokselta kertoo, että sotien aikana pakko-ottoa koskevien lakien perusteella otettujen ajoneuvojen tai muun kaluston suhteen ei juurikaan isompaa vastarintaa esiintynyt tai kuulunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Puolustustahto yleisesti ottaen oli korkea.

KUVA: KULJETUSLIIKE HONKANEN & CO OY:N KOKOELMA

SUOMI 100

Olli Kleemolan kuvat ovat ennen julkaisemattomia.

Miinanraivausta rintamalla. Kuorma-autot pyrittiin naamioimaan viholliselta piiloon.

RASKASSARJA • 33

SUOMI 100 KUVA: KULJETUSLIIKE HONKANEN & CO OY:N KOKOELMA

Ajuriliike K. W. Honkasen kuljetuskalustoa. Kuva on otettu ennen Amiraalistonkadun pommitusta 25.6.1941. Varjo on rakennuksen, joka pommituksessa tuhoutui.

Kun Saksa aloitti hyökkäyksen itään myös Suomen alueelta 22.6.1941, Neuvostoliitto katsoi Suomen lähteneen uuteen sotaan Saksan liittolaisena. Itänaapuri aloitti massiiviset pommitukset suomalaisiin kaupunkeihin usean sadan koneen voimin. Tarkoituksena oli tuhota mahdollisimman paljon infraa, niin satamia, sähkölaitoksia kuin siviilikohteitakin.

Jäistä selvinneelle Ajuriliike K. W. Honkasen Iso-Leenalle jatkosodan alku oli kohtalokas: se tuhoutui Turun Amiraalistonkadun pommituksessa 25.6.1941.

Tästä ajoneuvon tuhoutumisesta Turun poliisi toimitti jälkikäteen erillisen todistuksen.

– Toisen auton, Pikku-Leenan, kohtalosta

ei ole muistikuvaa eikä säilynyttä dokumenttia, mutta se todennäköisesti palasi takaisin sodan päätyttyä, Laaksonen muistelee.

Suojeluskuntapiirit olivat valmistelleet moottoriajoneuvojen pakko-otot niin, että ne kesäkuussa 1941 sujuivat erinomaisesti.

Hyökkäysvaiheen lopussa joulukuussa -41 oli ottokuorma-autoja 10 119 kappaletta.

Tarkastusohjeen mukaan niiden piti kestää 10 000 kilometrin ajosuorite ja olla enintään kahdeksan vuotta vanhoja. Auton tuli olla Ford (pois lukien T-Ford), Chevrolet, Brockway, GMC, International, Graham, Brothers, Volvo, Reo tai Sisu. Edellä mainitut merkit kattoivat 86 prosenttia suosituksen

kokonaismäärästä ja otto-autoista 38 eri merkkiä kattoi loput 14 prosenttia.

Jatkosodan alussa Suomi jakaantui liikenteellisesti kahtia. Sotilasjohto tunsi kiinnostusta pääasiassa vain puolustusvoimia koskeviin kotiseudun kuljetusten järjestelyihin.

Tilanne johti nopeasti kesällä -41 siviililiikenteen lamaantumiseen niin pahoin, että Päämajan oli siihen reagoitava.

Ensimmäisenä toimenpiteenä määrättiin 25.10.1941 kuljetusvälineosasto luovuttamaan autovarikoista 135 kunnostettua kuorma-autoa kotiseudulle rautatiehallituksen puutavaratoimistolle ja suojeluskuntapiirien liikennetoimistojen käyttöön.

Suomalaiset valmistivat joka kolmannen varaosan itse Sodanaikainen huolto asetti suuria haasteita niin puolustusvoimille kuin teollisuudellekin. Tätä varten Suomeen perustettiin kaksi autovarikkoa: Autovarikko 1 Tampereelle ja Autovarikko 8 Helsinkiin.

Tampereen autovarikon alaisuudessa oli 11 omaa korjaamoa ja 80 laskutuskorjaamoa, Helsingin autovarikon alaisuudessa vastaavasti 3 omaa korjaamoa ja 122 laskutuskorjaamoa.

Varaosat ja tarvikkeet porrastettiin siten, että auto- ja autokenttävarikkojen saatavissa olisi niitä riittävä määrä. Varikkojen alaiset varaosaliikkeet varastoivat tarkoitetun määrän materiaalia ja auto- ja autokenttävarikot itse vain reservivaraston, jonka Päämajan kuljetusvälineosasto hankki niille suoraan.

34 • RASKASSARJA

Autovaraosien valmistukseen osallistui vuonna -42 noin 1 200 teollisuuslaitosta, etupäässä pienyrityksiä, jotka valmistivat yhteensä 4 662 erilaista osaa. Näin saatujen varaosien määrä kattoi tuolloin noin 30 prosenttia kokonaistarpeesta. Vuonna -43 Puolustusvoimien katsauksissa todettiin, että kaikki se, mitä tarvike- ja varaosa-alalla kipeimmin tarvittiin, oli pystytty toimittamaan. Syksyyn -44 mennessä varaosien valmistus oli edennyt jo sellaiselle tasolle, että voitiin puhua koko maan kannalta järjestelmällisestä teollisuudesta.

Koska moottoriajoneuvokalusto joutui jatkosodan etenemisvaiheessa ylirasitetuksi jatkuvien sotatoimien vuoksi, se jäi usein vaille määräaikaishuoltoa ja perus-

korjausta vuosien 1941 ja 1942 vaihteessa. Koska kalustoa oli paljon, vain yhä etupainoisemmalla huollolla ja yksityiskohtiin menevällä ohjauksella pystyttiin kaluston kuntoisuus pitämään sellaisella tasolla, etteivät huollot ja korjaukset käyneet korjaamo-organisaatiolle ylivoimaisiksi.

– Sylinterin kannet moottoreissa vaativat korjausta joka kolmannessa autossa, mutta männät, männäntapit ja -rengassarjat uusittiin joka toiseen autoon vuosittain.

Rauhanaikaan nähden mäntiä osineen tarvittiin kolminkertainen määrä, 100 000 vuosittain. Moottoriongelmat johtivat siihen, että esimerkiksi Autokenttävarikko 4 asensi vuonna -43 joka viidenteen kuorma-autoon täyskorjatun moottorin, Mäkipirtti kertoo.

SUOMI 100 Raskaan kaluston nykytilanne on puolustusvoimissa huomattavasti paremmin suunniteltua. Sodan aikana joukot jakautuvat kolmeen osaan: taisteleviin, taistelua tukeviin ja niitä huoltaviin joukkoihin.

Vielä nykyisin pakko-ottoa koskeva laki sallii tarvittaessa ajoneuvojen pakko-otot mahdollisen sodan syttyessä tai muussa poikkeustilassa.

Helmikuussa 2017 puolustusministeri

Jussi Niinistö kertoi sodanajan joukkojen määrän kasvavan nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Alueelliset joukot tarvinnevat 20 000 – 40 000 ottoajoneuvoa. ■

Sotasaaliiden korjaus vei aikaa Sodan aikana saatiin vihollisilta sotasaaliiksi myös kuorma-autoja. Yleisin Suomeen saatu sotasaalisajoneuvo oli GAZ, joka oli kevyt ja teknisesti vanhentunut. Neuvostoliittolaisvalmisteisessa GAZ:ssa oli Ford AA 30-luvun alusta, moottori B-mallista ja taka-akseli BB-mallista.

ZIS oli alun perin amerikkalainen Autocar vuodelta -32, jossa moottorina oli neuvostoliittolaisvalmisteinen Hercules.

Autot olivat heikkorakenteisia ja vaativat korjauksia: ensin ne peruskorjattiin omille joukoille ja toisen kerran sodan loputtua.

– Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut panostaa niihin käytetty korjausaika omiin korjausta odottaviin ajoneuvoihin, Mäkipirtti toteaa.

Sotasaaliiksi saatuja kuorma-autoja.

KUVA: OLLI KLEEMOLAN KOKOELMA

0207 119 862 0207 119 877

RASKASSARJA • 35

PAKETTIAUTOT

Kolme uutta Dailyä IVECO julkisti pakettiauton, joka on jo valmis vuoden 2020 kiristyviin päästörajoituksiin.

D

aily Hi-Matic Natural Power on ensimmäinen 8-portaisella automaattivaihteistolla varustettu pakettiauto, joka kulkee paineistetulla

maakaasulla.

Käyttövoimana on 3-litrainen F1C-moottori, joka tuottaa 136 hevosvoimaa luokkansa korkeimmalla vääntömomentilla 350 newtonmetriä. Tämä teollisuuskäytöstä alkunsa saanut moottori tuottaa suuremman vääntömomentin kuin tavalliset CNG-autojen moottorit.

Moottori täyttää Euro 6/D -standardit tuottaen 76 prosenttia vähemmän hiukkasjäämiä ja 12 prosenttia vähemmän NOx-päästöjä kuin vastaava IVECOn Euro 6:n 3.0-litrainen dieselmoottori.

Jos CNG-moottorin käyttövoimana käytetään biometaania, CO2-päästöt putoavat lähelle nollaa.

Natural Power on hiljaisempi verrattuna dieseliin, mikä tekee siitä oivan vaihtoehdon öisiin toimituksiin.

RDE:n voimanlähteenä on IVECOn 2.3.-litrainen F1A, joka suunniteltiin uudelleen viimeksi vuonna 2016.

Daily Euro 6 RDE Ready on valmis vastaanottamaan jo kolme vuotta etukäteen vuonna 2020 voimaan astuvat uudet ympäristö- ja päästörajoitukset. Valmistajan mukaan RDE onkin markkinoiden kehittynein dieselmoottorilla varustettu pakettiauto. IVECO perustelee väitteensä sillä, että RDE on ensimmäinen pakettiauto, joka on testattu ja verifioitu noudattamaan todellisten ajoaikaisten päästöjen (Real Driving Emissions RDE Ready) mukaisia arvoja.

Riippumaton Alankomaiden Sovellettujen Tieteiden Tutkimuslaitos testasi RDE:n. Kokeessa noudatettiin todellisten ajo-olosuhteiden määrityksiä. Pakettiauto saavutti päästörajoitusarvon 1.2, kun vastaava raja-arvo vuonna 2020 on 2.1.

Daily Electric on täysin päästötön ajoneuvo. Sen laajennettu käyttöalue on 200 kilometriä todellisissa kaupunkiolosuhteissa.

IVECO lupaa sen akkujen suorituskyvyn olevan optimoitu käytettäväksi kaikissa sääolosuhteissa. Pikalataustilassa täyteen lataus kestää kaksi tuntia. Eco-Power-ajotila sekä jarrutustehojen talteenotto parantavat tehokkuutta. Akut ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.

Uusi yhteydenpitojärjestelmä tarjoaa kuljetuspäällikölle mahdollisuuden tarkastella reaaliaikaisesti ajoneuvojen sijaintia, akkujen varausta, moottorien käyttötunteja, ajokilometrejä sekä ajoneuvon historiatietoja.

Reaaliaikainen tieto on myös IVECOn seurattavissa. ■

RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi 926 OSARATAS KEMI OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamotie 2

E75

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

LIITTYMÄ 39

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Paattionlehdon hautausmaa PAATTIO E4

Korjaamontie 2, 94200 KEMI

926

RASKASSARJA • 37

KATTAVA VALIKOIMA VARAOSIA RASKAAN KALUSTON PAINEILMAJÄRJESTELMIIN.

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.

TAIDE

Design Simo Riikonen – Autotaidemaalarin uran viisi vuosikymmentä -näyttely on esillä 24.10.2017 – 25.2.2018 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa.

Simo Riikosen näyttelystä tuli menestys Teksti ja kuva KIRSI KANERVA

A

utotaidemaalari Simo Riikosen yli viiden vuosikymmenen kestänyt taiteilijaura on koottu Emil Ceder­creutzin museoon Harjavaltaan. Jo avajaisviikon aikana näyttelyn ehti nähdä yli 500 kävijää.

– Museossa on Riikosen lisäksi runoilija Heli Laaksosen ja kuvataiteilija Tello Anttilan vaihtuvat näyttelyt, mutta Riikosen näyttely on noussut selväksi ykköseksi, museoemäntä Taina Ylander kertoo.

Näyttelyn suuri suosio lienee tulleen kaikille hieman yllätyksenä, jopa taiteilijalle itselleen.

Riikonen oli avajaisviikolla joka päivä vastaamassa ja kertomassa urastaan suurillekin

ryhmille ja hieman on jo oman kuntonsa kestämistä pelännyt. Parkinson-diagnoosin vuonna 2011 saaneella taiteilijalla on välillä päiviä, jolloin ei tahdo edes päästä sängystä ylös. Parkinsonin sairaus on pakottanut Riikosen jättämään itselleen niin rakkaan työnsä. Viimeisimmäksi suureksi maalaustyökseen Riikonen nimeää tutulle asiakkaalle vuonna 2016 valmistuneen ”Wild Horse” -tukkirekan.

– Kun asiakas halusi tilata maalauksen autoonsa, sanoin, että niin pitkään yrittäjä ei voi autoaan seisottaa, että sen saan valmiiksi. Asiakkaalle ei tullut kysymykseenkään, etteikö maalausta tehtäisi ja sanoi auton seisovan niin pitkään kuin tarve vaatii, Riikonen kertoo.

Ennen sairastumista kyseisen auton maalaamiseen olisi mennyt pari päivää, nyt se vei viisi viikkoa yötä päivää.

Vaikka Riikonen on ennen kaikkea tunnettu upeista automaalauksistaan, löytyy hänen pitkältä uraltaan paljon muutakin kuten yli 1 300 muotokuvaa. Yhtenä näyttelyn erikoisuutena ovat saksalaisen valmistajan tekemät pienoismallit Riikosen maalaamista kuorma-autoista. Vaikka itse näyttely onkin vain pieni otos koko Riikosen pitkästä urasta, se antoi ainakin allekirjoittaneelle paljon uutta tietoa. Useammankin taiteilijan työn luonnossa nähneenä koko uran kattavuus ja monipuolisuus tulivat suurena yllätyksenä.

Toivottavasti tämä näyttely nähtäisiin vielä muuallakin. ■

8

Jämsä 30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

RASKASSARJA • 39

MAARAKENNUS

Lokomon Teräsmies 3 on Skytän silmäterä. Mallia on valmistettu kaiken kaikkiaan vain viisi kappaletta. Skytän oma on tiettävästi ensimmäinen.

Teräsmiesten uusi elämä Hyvinkääläinen Teijo Skyttä viettää vapaa-aikansa mielellään vanhojen maarakennuskoneiden kunnostuksen parissa. Ensimmäinen Teräsmies löytyi suolta, nyt niitä on viittä eri kokoluokkaa.

Teksti ja kuvat: ANU KARPPI

K

äyttökuntoon. Siihen koneet on tarkoitus tulevaisuudessa saattaa.

– Paitsi sitten tämä yksi, se tehdään viimeisen päälle, uutta vastaavaksi, Teijo Skyttä hymyilee.

Elekieli kertoo, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä. Skyttä kunnostaa maarakennuskoneita: suomalaisia ja vuosikymmenten takaa.

Silmäterä on kävelevä vuosimallin 1950 Teräsmies 3, yksi viidestä aikoinaan valmistetuista ja todennäköisesti ensimmäinen malliaan.

Palkitsevinta harrastuksessa on, kun jonkun vanhan laitteen saa toimimaan ja sillä oppii kaivamaan.

40 • RASKASSARJA

Skytän keräily- ja kunnostusharrastusta määrittää kaksi asiaa: Lokomo ja tela-alusta.

– Muutama kumipyöräinen on sattunut joukkoon, mutta ne ovat niitä vahinkoja.

Miehen pihamaalla Hyvinkäällä on tällä hetkellä vasta osa koneista. Lokomon Teräsmies 12:sta on tehty periaatteellinen kauppa, ja kone odottaa vielä kuljetusta.

Myös suurimman kokoluokan, 40 tonnia painava Teräsmies on hakua vaille. Sitten pihalla on viisi kokoluokkaa, pienimmästä Teräsmies 22:sta suurimpaan.

Suurin aarre kaikista on Teräsmies 3. Skytän pihassa seisoo tiettävästi ainut jäljellä oleva.

– Se on ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kaivinkone. Aiemmin oli

Teräsmies 3:een on tarkoitus asentaa Wickströmin moottori.

muutama valmistettu ruotsalaisella lisenssillä. Kun samaan aikaan maksettiin sotakorvauksia, ei voitu käyttää tuontimateriaaleja, vaan käytössä oli mahdollisimman paljon Suomesta saatavaa materiaalia.

MAARAKENNUS

Teräsmies 3:ssa on veivattava sivuikkuna, mutta muuten hytti on hyvin askeettinen.

Teijo Skyttä on Suomen Maansiirtokoneiden Liiton jäsen.

Skytän periaate on maksaa korkeintaan nimellisiä summia vanhoista koneista. Rahalla toki saisi vaikka mitä ja miten laitettuna, mutta sitä ei mies tahdo.

hurjalta, Skyttä ei kauhistele työn määrää.

– Tämä on helppo, kun on vain tällaista isoa rautaa. Sen kun purkaa osiksi, hiekkapuhaltaa ja maalaa. Peltikin on paksua, vain vähän oikomista ja hitsaamista vailla.

Haastavin on takapää, josta puuttuu pellit, mutta hommaa helpottava tekijä on tiedossa.

Lokomolla oli säilytetty 1920-luvulta saakka kaikki piirustukset kellarissa, mutta siellä oli käynyt vesivahinko. Eräs vahingon

Teräsmies 3:n kunnostukseen Skyttä sai keväällä Museovirastolta 3 600 euroa. Se ei vie vielä kovin pitkälle, mutta on eleenä suuri.

Vaikka kone näyttää kuntonsa puolesta

jälkeen papereita digitoinut tuttu on kertonut Skytälle nähneensä juuri Teräsmies 3:n piirustukset tallessa. Niiden avulla puuttuvat osat on helppo korvata.

– Teräsmieheen on tulossa Wickströmin moottori. Koneen oma, samanlainen on tallessa, mutta se on todennäköisesti niin väljä, ettei tule toimimaan, Skyttä arvioi.

Valmista tulee todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua.

Teijo Skytän pihamaalla seisova Teräsmies 22 on jo toinen malliaan miehellä.

– Oli menossa romuksi, mutta ajamalla tämä on tähän tuotu.

Skyttä on koneen toinen omistaja.

RASKASSARJA • 41

MAARAKENNUS

”

Suon keskellä, sata metriä kovalta maalta olevaa konetta varten tehtiin jäätietä monta viikkoa”, Skyttä kertoo.

Skyttä kiipeää avaamaan Raahesta tuodun, Teräsmies 22:n hytin oven. Teräsmies 22 oli aikoinaan yksi yleisimmistä kaivinkoneista Suomessa.

– Tässä on konehuone samassa tilassa kuljettajan hytin kanssa, vaikka joitakin suojapeltejä onkin ollut. Meteli on ollut aika kova ja kaikunut varmasti aika hyvin.

– Kaksi vaihdetta, jarrut ja sakarakytkimet ovat kaikki täysin mekaanisia, Skyttä kuvailee.

Kone on tuotu Skytän pihalle ajamalla. Sittemmin se on hiekkapuhallettu ja maalattu.

Laittoa Teräsmies 22 vielä vaatii.

Skyttä on toiminut noin 35 vuotta maarakennusalalla. Harrastus on peruja isältä, joka on aina harrastanut autoja. Sitä kautta löytyi kiinnostus myös vanhoihin maarakennuskoneisiin.

Skytän ensimmäinen hankinta oli vuosimallin 1963 Teräsmies 22, joka löytyi läheiseltä suolta. Monen mutkan kautta Skyttä sai hankittua itselleen suolle unohdetun koneen.

– Olin jo vuosia aiemmin kiinnostunut hankkimaan konetta, mutta silloin en sitä saanut ostettua. Sitten 2000-luvun alussa soitin omistajalle ja sovittiin, että haen sen pois. Suon keskellä, sata metriä kovalta maalta olevaa konetta varten tehtiin jäätietä monta viikkoa.

Tulevaisuudessa Skyttä toivoo, että hänen

Kaveri joskus vitsaili, että näissä on enemmän keppejä kuin vanhainkodin eteisessä, Teijo Skyttä virnistää.

koneitaan voitaisiin nähdä messuilla ja työnäytöksissä. Parin vuoden kuluttua olisi seuraavan kerran messut Hyvinkäällä. Edellisillä messuilla nähtiin Varkaudessa valmistettu Jussi 610, joka on Skytän kokoelman varmin käynnistyjä tällä hetkellä. ■

Vuosimallin 1956 Teräsmies 2:n oli aikoinaan ostanut eräs Lokomolla koeajajana työskennellyt mies, joka ehti kuolla, ennen kuin sai konetta kunnostettua. Skytälle kone tuli perikunnalta. Koneeseen on käyttämätön 50-luvulta säästynyt kauha.

42 • RASKASSARJA

Kysymyksiä turboahtimista?

Turbotekniikka Oy:ltä saat uudet alkuperäiset turboahtimet korjaamosi tai varaosaliikkeesi kasvavaan tarpeeseen.

Turbotekniikka Oy keskittyy nimensä mukaisesti yksinomaan turboahtimiin. Maahantuojana Turbotekniikka Oy taitaa turboahtimet ja niiden asennuksiin liittyvät kysymykset vaivatta.

Turboahdinta uusittaessa on ensiarvoisen tärkeää, että hankittu tuote vastaa autonvalmistajan sekä ahdinvalmistajan laatustandardeja. Turbotekniikka Oy toimii virallisena maahantuojana ja edustajana muun muassa alkuperäisille Honeywell Garrett -turboahtimille.

Maahantuoja ja tukkukauppa Turbotekniikka Oy Valuraudantie 4 00700 Helsinki 09-350 5270

Parasta turbopalvelua

MUSEOHARVINAISUUS

Ape kulkee ketterästi tryffelitammitarhan läpi mehiläispesille.

Ape tarkoittaa italiaksi mehiläistä, joten se sopii nimensä puolesta hyvin mehiläispesien hoitoajoneuvoksi.

Saksasta Suomeen 50 km/h Olli Kotaja ja Tarja Hernesniemi ajoivat 50 km/h Saksasta Suomeen harvinaisella kuormalava-ajoneuvolla.

Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

O

lli Kotajalla on pieni maatila Marttilassa, Lounais-Suomessa. Tilalla on mehiläispesiä, joista saadaan hunajaa pääasiassa omaan käyttöön, mutta on joskus joku purkki myytykin. Lisäksi Olli istutti jokunen vuosi sitten noin 400 tryffelitammea.

– En tiedä, tuleeko niistä koskaan tryffeleitä, mutta tulee ainakin metsikkö.

Siltä varalta, että tryffeleitä kasvaisi, olisi niitä Ollin mielestä mukava noutaa pienellä kuormalava-autolla Piaggio Apella, vähän samaan tyyliin kuin italialaiset tryffelinkasvattajat tekevät.

Klassisen, vuonna 1970 valmistetun Apen Kotaja löysi Saksasta, läheltä Alankomaiden rajaa vuonna 2013. Edmund Franzen oli edellisenä vuonna tuonut sen Italiasta.

Vespan moottorin ympärille rakennettua ajoneuvoa oli käytetty ilmeisen vähän, mutta huollettu hyvin.

– Aloitimme kauppaneuvottelut. Ne menivät siten, että Franzen sanoi hinnan ja minä siihen, että selvä, Olli kertoo.

Franzen lupasi toimittaa museoajoneuvon trailerilla Pohjois-Saksaan, josta se lai-

44 • RASKASSARJA

vattaisiin Suomeen.

Mutta Olli halusi ajaa Apen itse kotiin. Lisäksi pieneen hyttiin tulisi hänen puolisonsa Tarja Hernesniemi. Kun etupenkillä on kaksi, kuljettaja joutuu ajamaan hieman vinossa asennossa.

Franzen kauhistui.

– Ei näin vanhalla koneella voi ajaa sellaista matkaa Saksan pohjoisrannikolle!

Olli tarkensi, että suunnitelmissa oli ajaa kotiin saakka, siis Tanskan ja Ruotsin kautta, josta tultaisiin laivalla Turkuun.

Franzen pudisteli päätään ja etsi kartan käsiinsä selvittääkseen, kuinka kaukana Suomi on. Kun se selvisi, Franzen oli aiempaa varmempi kieltävästä päätöksestään.

Olli ja Tarja menivät seuraavana päivänä uudelleen Franzenin puheille. Keskustelua jatkettiin ja mukaan kaupantekoon tuli myös Franzenin rouva.

Kun Olli ehdotti, että Apen lavalle laitetaan mukaan matkan turvaamiseksi varaosia kuten sylinteri, mäntä, kärkiä, tulppia ja lamppuja, Franzen vihdoin suostui.

Mikäli Ape pääsisi perille, se olisi yksi harvoista mallinsa ajoneuvoista Suomen museorekisterissä.

Olli ja Tarja suuntasivat Apella Saksan pikkuteille. Matka taittui 50 km/h. Samalla laulettiin kaikki laulut, mitkä mieleen tulivat, sillä Apessa ei ole radiota.

Kun vastaan tuli letka italialaisia kuorma-autoja, alkoivat alppitorvet soida ja valot vilkkua. Kuljettajat olivat hämmästyneitä nähdessään Apen niin kaukana kotoa.

– Morjenstimme kuten rahtimiehet toisilleen, Olli hymyilee.

Matka sujui hyvin. Vain Ruotsissa tuli pieni pysähdys renkaan puhkeamisen takia.

Kotiintulon jälkeenkin Ape on toiminut hyvin, eikä varaosille juuri ole ollut käyttöä – kerrankin kun niitä olisi riittävästi. ■

Piaggio Ape 550mp • pituus: 3,15 metriä • kantavuus: 550 kiloa • 187-kuutioinen skootteri • omamassa: 445 kiloa • teho: 10 hevosvoimaa

kaha.fi

Automaatti auraa lumet Daimler AG testaa yhteistyössä Fraport-lentokenttäyhtiön kanssa lentoasemien automatisoitua auraamista ja lumenpoistoa. Testit toteutetaan entisen Pferdsfeldin lentotukikohdan kenttäalueella Saksassa. Testissä yhteistoiminnalliset ja täysin autonomiset Mercedes-Benz Arocsit puhdistavat kiitorata-alueen lumesta ajamalla tarkkaan säädetyssä muodostelmassa. Perinteiseen aurauskalustoon verrattuna testissä tavoitellaan entistä nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa lumenpoistoa.

Suomalaiskeksintö varoittaa mustasta jäästä EEE Innovations Oy:n kehittämän ajoneuvoihin asennettavan ohjelmiston avulla liukas keli voidaan havaita tarkasti ja reaaliaikaisesti.

Ajoneuvoista kerätty tieto jalostetaan ja välitetään eteenpäin. Ohjelmisto sisältää ajo-optimoinnin, liukkaudentunnistimen ja opastaa kuljettajaa taloudellisempaan ajoon.

KURSSIKALENTERI 2017 LA 2.12 SU 3.12 LA 9.12 LA 16.12 LA 30.12 LA 6.1 LA 13.1 LA 20.1

Työturvavallisuuskortti* 97€ + alv = 120€ REAK ennakoivan ajon koulutus* 97€ + alv =120€ Tieturva 1* 97€ + alv = 120€ Työturvallisuuskortti* 97€ + alv = 120€ Työturvallisuuskortti* 97€ + alv = 120€ Tieturva 1* 97€ + alv = 120€ Tulityökortti 97€ + alv = 120€ REAK ennakoivan ajon koulutus* 97€ + alv =120€

Aina täysi akku Calix-akkulaturilla

HUOM! 2018 alkaen Työturvallisuuskorttikoulutus joka lauantai! * merkityistä päivistä on mahdollisuus saada ammattipätevyys merkintä (+Trafi 17 €) Ilmoittautumiset viim. viikkoa ennen kurssia: puh. 040 5017 971 tai s-posti suomen.ammattipatevyyskoulutus@gmail.com

Suomen ammattipätevyyskoulutus Toiminta-alueemme on koko Suomi, pyydä tarjous.

ADR peruskurssi (P/YP)

Huittinen

7.-10.12.2017

ADR-Säiliökurssi (16 h, kaksi pv)

Huittinen

11.-12.12.2017

ADR-täydennyskurssi, yhdistetty

Huittinen 14.-15.12.2017 Huittinen 16.-17.12.2017 Huittinen 27.-28.12.2017 Yhdistetty täydennyskurssi on kaksi päivää, uusitaan kaikki luokat (kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö).

ADR-täydennysperuskurssi

Huittinen 14.12.2017 Huittinen 16.12.2017 Huittinen 27.12.2017 Täydennysperuskurssi (9 h) yksi päivä, uusitaan kappaletavara ajolupa (ei luokkia 1 ja 7).

Työturvallisuuskorttikoulutus, peruskurssi (8 h, yksi pv)

Huittinen Huittinen

Tieturva I-koulutus (8 h, yksi pv)

Huittinen

2.12.2017 13.12.2017 29.12.2017

Ennakoivan ajon koulutus (7 h, yksi pv) Huittinen

3.12.2017

Kuorman sidonta

Huittinen

9.12.2017

Hätäensiapu

Huittinen

6.12.2017

Akkulaturisarja urisarja BC2412 24V 12A

Akkulaturisarja Akkulaturisarja BC2420 24V 20A

Uudenaikaiset, elektronisilla järjestelmillä varustetut hyötyajoneuvot vaativat akulta huippulatausta, varsinkin lyhyillä ajomatkoilla.

Siksi Calix-akkulaturilla varmistat luotettavan liikkeellelähdön kaikissa olosuhteissa.

Koulutusohjelmat hyväksytty kuljettajien jatkokoulutukseen.(ei E1, E7, tulityö)

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä Autokoulu Liikenneakatemian kanssa.

ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com tai www.adrkoulutus.com

Taksin kuljettajien ammattipätevyyskoulutus

www.autoluettelo.fi

MOOTTORIURHEILU

Mäkinen oli liian nopea Ison-Britannian avoimen ratasarjan mestaruus ratkesi jo ennen kauden loppua.

Teksti JARI MALM | Kuva JONATHAN REEVES

M

ika Mäkinen näytti briteille, miten suomalainen osaa panna vauhtia kuormuriinsa. Hän varmisti mestaruutensa Britannian avoimessa ratasarjassa jo ennen viimeistä kisaviikonloppua. Menestyksensä avaimena Mäkinen pitää brittikuljettajista poikkeavaa ajotyyliään.

– Siellä suurin osa kuljettajista yrittää vain peitellä eli estää ohituksia. Silloin heidät on helppo ohittaa ulkokautta. Ajolinjat ratkaisevat nopeuden. Jos kuljettaja keskittyy vain peittelyyn, hän ei pääse mutkasta ulos parhaalla vauhdilla.

Mäkinen tutkii usein kilpailujen videotallenteita. Se vain vahvistaa ajatusta, että omaa ajotapaa on hiottu oikeaan suuntaan.

– Pembreyssä sovimme Sami Ojasen kanssa, että hän kokeilee samaa ajotyyliä.

Se toi meille kaksoisvoiton.

Brittisarjassa ei pärjää ilman nopeaa au-

46 • RASKASSARJA

toa ja jatkuvia ohituksia, sillä kisat ajetaan käänteisessä lähtöjärjestyksessä, eli voittaja starttaa takarivistä seuraavassa lähdössä.

Kun mukana on reilusti toistakymmentä autoa, ohittamista riittää.

mittaan. Sisun huollosta ja korjauksista ovat tänä vuonna vastanneet Markku Juovanen, Kauko Koivisto, Seppo Sollo, Jari Tammi ja Raine Vikman, joka aikoinaan kilpaili kotimaisessa sarjassa.

Mäkisen vauhdikas meno on närästänyt brittikuljettajia sen verran, että hänen haluttaisiin siirtyvän Sisullaan B-luokasta A-luokkaan. Mäkinen torppaa ajatuksen täysin.

– Luokkajako perustuu ainoastaan luokitusmäärityksiin, ei nopeuteen. A-luokan autoissa on muun muassa levyjarrut, säädettävät alustat ja elektronisesti ohjatut moottorit.

Minulla ei ole niitä, eikä muutakaan A-luokan määritysten mukaista.

Autoonsa Mäkinen on ollut varsin tyytyväinen. Alkukauden suutinongelmien lisäksi murheita on ollut melko vähän. Kiitos siitä kuuluu luotettaville mekaanikoille.

Mad-Croc Racing -tiimissä mekaanikkoryhmän kokoonpano on vaihdellut kauden

Maarakennusyrittäjänä toimivaa Mäkistä voi hyvällä syyllä luonnehtia ”keppiluokan” konkariksi. Hän on ollut mukana kuorma-autojen ratasarjoissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1994. Suomessa Mäkinen on kuitannut viisi mestaruutta. Ulkomailla hän on ajanut Britannian lisäksi kuorma-autojen EM-sarjassa neljä vuotta.

Ensi vuodelle Mäkisellä ei ole täsmällisiä suunnitelmia. Vaihtoehdoista käydään vasta neuvotteluja.

– En kuitenkaan aja Britanniassa. Haaveena olisi mennä EM-sarjaan omalla autolla.

Katsomme, jos Ojasen käytössä olleesta Ivecosta saisi rakennettua EM-sarjaan sopivan auton.

Sisu SR 250 • Moottori: Cummins • Vaihteisto: Fuller • Iskutilavuus: 11 litraa • Teho: 1 100 hv • Kiihtyvyys: 6 s 40–160 km/h

Ulkokautta ohi. Mäkisen ajotyyli on erilainen kuin briteillä.

www.raskasosa.com

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 8.00-17.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys: p. 0500-500 252

briteille Mäkinen korostaa oman kaluston merkitystä, koska ei halua olla minkään merkin sätkynukkena. Tehtailla on nimittäin eri tehoisia moottoreita, ja ne päättävät millaisen moottorin kukin kuljettaja saa.

Ennen viimeistä kilpailuviikonloppua Britannian sarjassa oli ajettu 24 lähtöä. Mäkinen oli kuitannut niistä 13 voittoa, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Tavoitteena oli voitto kaikista neljästä lähdöstä Brands Hatchin moottoriradalla marraskuun alussa.

– Tavoite on kova, mutta ei ihan mahdoton. Tietääkseni vain Minna Kuoppala on yltänyt siihen. Tosin siihen aikaan ei vielä ollut käytössä käännettyä lähtöjärjestystä, Mäkinen pohdiskeli ennen päätöskisoja.

Tavoite ei toteutunut, kun tekniikka alkoi pettää Brands Hatchissa. Ensimmäisessä lähdössä menoa hidasti etujarrujen katoaminen ja neljännessä lähdössä irronnut takavakain. Ja siinä välissä tuskaa tuottivat kilpailujen keskeyttämiset ja paluut lähtöruutuihin uusintalähdöissä.

Mäkisen viikonloppu ei mennyt kuitenkaan huonosti. Yksi voitto, kakkossija ja kaksi kolmossijaa nostivat Mäkisen palkintopallille kerta toisensa jälkeen. ■

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

RASKASSARJA • 47

TAMPERE • SEINÄJOKI • VAASA

Uudet TE-akut 190 Ah ja 240 Ah

Meiltä myös pienempiä akkuja

Kysy lisää omalta Raskassarja-kauppiaaltasi!

TAVO Oy Tampere | Keskuojankatu 18, 33900 Tampere | p. 03 3140 3140 | tavo@tavo.fi TAVO Oy Seinäjoki | Puurtajantie 19, 60100 Seinäjoki | p. 06 4293 100 | seinajoki@tavo.fi TAVO Oy Vaasa | Runsorintie 1, 65380 Vaasa | p. 06 4293 180 | vaasa@tavo.fi

TAVO OY ON OSA RASKASSARJA-KETJUA

tavo.fi

PAKINA

KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Housuja Inkeriin

P

ikkukuormurin konepelti törrötti pystyssä. Neljä ukkoa oli sukeltanut tutkimaan Renaultin moottoria. Papirossi kärysi joka ukon hampaissa. Polttoaine haisi kymmenen metrin päähän. Kuski oli perääntynyt hajuraon päähän odottamaan, milloin kone räjähtää papirossimiesten käsissä.

Tamperelainen Rippe oli löytänyt ruostuneelle kuormurilleen luotettavan asiakkaan. Hyväntekeväisyysjärjestö toimitti housuja, paitoja ja tietokoneita Inkeriin.

Rippe ryhtyi roudaamaan apua tarvitseville.

Tammikuinen reissu keskeytyi paluumatkalla 15 kilometriä ennen Viipuria. Pietarista kaasutellessaan Rippe joutui väistämään vastaan tullutta liian keskellä ajanutta huolimatonta kuskia. Tienpenkan lumivallissa kirskahti rajusti jotain moottorin pohjaan.

Nyt meni öljyt, Rippe ajatteli. Ei mennyt. Polttoainemittarin neula alkoi laskea. Kymmenen minuutin kuluttua diesel oli loppu ja auto seisoi pimeässä illassa.

Rippe hyppäsi viittoilemaan ohiajavilta apua. Suomalaiset kuskit ajoivat ohi. Jokainen venäläinen pysähtyi.

Ensimmäinen, jolta löytyi liinat, ryhtyi hinaamaan. Auto hinattiin lähimpään korjaamoon, joka löytyi teollisuusalueelta kolme kilometriä ennen Viipurin keskustaa.

Kello oli 19.50. Korjaamon porukat sammuttelivat hallista valoja. Rippe kertoi kiipelistään, valot sytytettiin.

Kuormuri nostettiin hydraulisella nostimella ylös. Tankin pohjaan oli revennyt kolme railoa.

Kuivatellaan huomiseen ja hitsataan tankki sitten ehjäksi, asentajat sanoivat. Ei käy, Rippe sanoi, Minulla menee viisumi umpeen keskiyöllä.

Auto nykäistiin lattialle. Konepelti auki, papirossit palamaan, päät moottoriin, Rippe perimmäiseen nurkkaan vartoilemaan räjähdystä.

Kun asentajien selät suoristuivat, ongelma oli ratkaistu. Moottoritilaan tungettiin neljän litran kanisteri, josta liitettiin letku kaasuttajaan. Operaatio kesti tunnin. Neljän litran tankki täyteen ja Rippe tien päälle Viipurin Nesteelle ostamaan kuormurin kanistereihin polttoainetta kotimatkalle.

Kuormuri sammahti vajaan kilometrin ajon jälkeen.

Ei käynnistynyt. Rippe juoksi takaisin korjaamoon.

Porukat sammuttelivat valoja, ja jo tottuneesti sytyttivät ne, kun huolestunut suomalainen ilmestyi hallin ovelle.

Kuormuri käytiin hinaamassa traktorilla takaisin halliin. Papirossit sytytettiin, päät sukelsivat moottorin uumeniin.

Vanhin asentaja keksi ongelman. Toisin kuin venäläisissä autoissa, länsimaisissa huomattava osa polttoaineesta kiertää kaasuttajasta uudestaan takaisin tankkiin. Kiertävä polttoaine oli valunut rikkinäisestä tankista ulos. Kiertoletku leikattiin ja yhdistettiin neljän litran tilapäistankkiin.

Rippe ylitti rajan 23.45. Kotimatka sujui hieman hitaasti, kanistereista neljä litraa kerralla tankaten. Kauhea haju, päätä särki monta päivää, Rippe sanoo.

Tampereella hän vei auton oululaisen kaverin korjaamoon.

Ajoikkonää tuommosella tankilla Venäjältä Suomeen, oululainen sanoi.

Aku Aittokallio

NIMITYKSET

Tero Kiviniemi

Ilkka Hietala

Olli Heikkinen

Ari Hakala

Mika Liljeström

Pasi Rautiainen

Juha Anttila

Jari Vesala

Pasi Gerpe

Christoffer Lundén

Destia Group

Scania Suomi

Diplomi-insinööri, eMBA Tero Kiviniemi aloittaa Destia Group Oyj:n toimitusjohtajana kesällä, viimeistään 1.7.2018.

Olli Heikkinen on 2.10.2017 aloittanut markkinointipäällikön tehtävässä maahantuonnin kuorma-automyynnissä. Ari Hakala on 2.10.2017 aloittanut kuormaautomyyjänä Hämeenlinnan Scaniakeskuksessa.

Kiitosimeon Kiitosimeonin toimitusjohtajaksi on 11.12.2017 alkaen nimitetty Ilkka Hietala.

Veho Hyötyajoneuvot

Metsäteollisuus OTM Jyrki Peisa (38) on nimitetty Metsäteollisuus ry:n johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2017 alkaen.

Mika Liljeström on nimitetty 1.9.2017 alkaen Etelä-Suomen aluejohtajaksi, Jussi Jalonen Lounais-Suomen ja Pasi Rautiainen Itä-Suomen aluejohtajaksi.

Testattu toimimaan kaikissa olosuhteissa.

Ohjaamon ja moottorin esilämmitys ammattikäyttöön.

Webaston mallistosta löytyy sopiva lämmitin jokaiseen käyttötarpeeseen ja kokoluokkaan!

Vesilämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen lämmitykseen sekä ilmalämmityslaitteet suurten ja pienten hyötyajoneuvojen hyttien lämmitykseen.

Kysy lisää valtuutetusta Webasto-pisteestä: www.kaha.fi/webasto

Maahantuoja:

50 • RASKASSARJA

Lisätietoja: www.kaha.fi

Jussi Jalonen

Juha Anttila on nimitetty pakettiautojen myyntipäälliköksi Seinäjoen ja Vaasan alueelle ja Jari Vesala kuorma-autojen myyntipäälliköksi Tampereen ja Kanta-Hämeen alueelle.

Volvo Finland/Renault Trucks Renault Trucks Suomen myyntijohtajaksi ja Volvo Finland Ab:n johtoryhmän jäseneksi 6.11.2017 alkaen on nimitetty Pasi Gerpe.

Christoffer Lundén on valittu Volvo Finland Ab:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään 23.10.2017.

KEVYTSARJA

O-käännös lailliseksi Turun Naisautoilijat ry esittää muutosta tieliikennelakiin. Yhdistys toivoo, ettei poliisi enää sakota O-käännöksen tekemisestä, jota sen jäsenet käyttävät, kun mieli muuttuu kesken U-käännöksen.

Italian raja-asemalla oli töissä virkailija, jonka nimikyltissä luki Mortadella. Suomalainen rekkakuski ihmetteli nimeä, sillä tiesi sen tarkoittavan italialaista makkaraa. Lopulta hän rohkaisi mielensä ja kysyi virkailijalta.

– Miksi sinulla on tuollainen nimi?

– Minussakin on puolet sikaa ja puolet aasia.

Helsingissä pidettiin viinien asiantuntijoiden, sommelieerien Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, mutta yksikään sommelieeri ei selvinnyt voittajaksi.

Kevään rekanvetokilpailujen järjestäminen on vaakalaudalla, sillä rekanvetäjät ovat jättäneet lakkovaroituksen.

Kilpailijat ovat olleet näreissään siitä lähtien, kun kuorma-autojen kokonaismassojen korotukset tulivat voimaan, mutta viimeinen pisara tuli marraskuussa. Rekanvetokilpailuihin on huhujen mukaan tulossa vedettäväksi Kuljetus Ketosen 104 tonnin yhdistelmä - täydessä lastissa.

– Aloitin laihdutuskuurin. Menin yksityisvastaanotolle kaksi kuukautta sitten, rekka-Pete sanoo.

– Hyvä homma. Paljonko olet keventynyt?

– 500 euroa.

Turpeinen oli ollut pitkällä keikalla Keski-Euroopassa ja päätti pistäytyä kotimatkalla pesulle ruotsalaiseen uimahalliin. Hänen ilokseen alakerrassa oli sauna.

Turpeinen löysi vapaan paikan ylälauteelta. Kiuas pihisi ja pari ruotsalaista jutteli keskenään hiljaisella äänellä. Yhtäkkiä kaiken keskeltä kuului voimakas pieru: PRUUUIT. Kukaan ei näyttänyt reagoivan ääneen mitenkään ja kohta jo kuului toisesta suunnasta vastaava töräisy: PRUUUIT. Alkoi siinä Turpeistakin pierettää. Koska Ruotsissa näytti olevan vapaamielinen saunakulttuuri, päätti hänkin antaa tulla: PIFFFF. Sauna hiljeni.

– Åi-joi, onko täällä joku neitsyt, yksi ruotsalaisista ilahtui.

Raskassarja-liikkeisiin on tullut uutuutena myyntiin erikoisvarustellut tuulilasinpyyhkijät.

– Näyttävät samanlaisilta kuin vanhat. Mitä ihmeellistä niissä on?

– Nämä tuulilasinpyyhkijät silppuavat parkkisakot kolmessa sekunnissa.

Autonkuljettaja ajoi liukkaalla kelillä Postin auton ojaan. Takaovi aukesi rytäkässä ja pellolle lenteli kirjeitä ja paketteja.

Kylältä sattui Vähäkyyrinki paikalle ihmettelemään tapahtunutta.

Hän hieraisi karvahattuaan ja totesi: – Onko tämä nyt sellainen Postin väliaikainen pakettien pop up -noutopiste?

Tampereen palolaitos on tilannut Scanialta erän kuorma-autoja, joissa on vain yksi istuin edessä.

– Huomasimme sen nopeuttavan kaluston saamista liikkeelle hälytystilanteessa. Nyt kuljettaja tietää heti, kummalla puolella hänen kuuluu istua, vastaava palomestari kertoo.

Turpeinen näki tien vieressä henkilöauton pysähdyksissä, sen takana seisoi surullisen näköinen nainen. Turpeinen pysäytti kuorma-autonsa ja kysyi naiselta: – Tarvitsetko apua?

– Voi kyllä! Auton rengas on puhki, enkä osaa vaihtaa sitä, nainen vastasi.

Turpeinen vaihtoi renkaan ja juuri kun oli laskemassa tunkkia takaisin alas, nainen älähti: – Olkaa kiltti ja laskekaa auto varovasti alas. Mieheni nukkuu takapenkillä.

Helluntailainen rekkakuski oli liikkeellä veljensä kanssa. Lasti saatiin myöhässä, ja veljekset päättivät ajaa vähän reippaammin.

Matkalla oli kuitenkin vastassa poliisi tutkansa kanssa.

– Ajoitte todella reipasta ylinopeutta. Mitä jos tuolla mutkaisella ja liukkaalla tiellä olisi joku tullut vastaan? poliisi kysyi.

– Ei ole hätää. Jeesus on kanssamme.

– Siinä tapauksessa minun pitää kirjoittaa toisetkin sakot: hytti on rekisteröity vain kahdelle.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 51

mobildelvac.fi

Luotettava öljy raskaan sarjan liiketoimintaan.

Pitkä moottorin käyttöikä

Polttoainetalouden potentiaali

Pidennetty öljynvaihtoväli

Pakokaasujärjestelmän Suorituskyky matalassa suojaus lämpötilassa

Parannettu moottorisuojaus

©2013 Exxon Mobil Corporation Mobil Delvac ja ExxonMobil -logot ovat Exxon Mobil Corporationin tai jonkin sen tytäryhtiön rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Termiä ”ExxonMobil” käytetään ainoastaan selkeyden vuoksi, ja sillä voidaan viitata Exxon Mobil Corporationiin tai sen tytäryhtiöihin. Muut logot ja tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta.

52 • RASKASSARJA

TAUKOPAIKKA KUVA TOMMI TAPIO

Tiedätkö?

1. Mitä herpetologi tutkii?

2. Minä vuonna Walesin prinsessa Diana kuoli?

3. Mitkä värit ovat Ahvenanmaan lipussa?

4. Missä kaupungissa sijaitsee Raamattu-niminen kylä?

5. Mikä musiikkialbumi on myynyt kautta aikojen eniten maailmanlaajuisesti?

6. Mikä on kampiakselin tehtävä?

7. Mikä on arina?

8. Montako jäsentä kuuluu Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -kokoonpanoon?

9. Mikä on harvesteri?

10. Montako keihäänheiton arvokisamitalia Tero Pitkämäellä on?

Näin Miss Power Truck -kilpailun voittaja vastasi Miss Power Truck 2017 Karoliina Vuorinen vastasi kysymykseen kolme: Mitkä värit ovat Ahvenanmaan lipussa?

– Apua, enpä osaa nyt kyllä sanoa... mutta veikkaan keltainen, vihreä ja sininen.

Miss Power Truck 2017 työskenteli syksyllä siivousja hoiva-alan palveluja tarjoavassa yrityksessä mutta toivoisi myös saavansa töitä PR-alalta.

1.

Tietovisan laati Tomi Olli.

Oikeat vastaukset sivulla 54.

2.

   

   

 

 



    

Miss Power Truck -kisan voitto oli syyskuussa 20 vuotta täyttäneelle akaalaiselle yllätys.

– Aivan ehdottomasti, en osannut odottaa sitä. Tarkoitukseni oli vain lähteä kokeilemaan ja hakemaan samalla itseluottamusta.

– Koska menestystä tuli, aion osallistua kisoihin jatkossakin. Toiveeni olisi myös saada töitä muun muassa PR-alalta, Karoliina sanoo.

 

 



     

JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 54 löydät oikeat vastaukset.

 





 





 





 

 







 

JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 53

Puhdistusvinkki Näin kirkastat ajovaloumpiot Muoviset ajovaloumpiot mattaantuvat, kellastuvat ja naarmuuntuvat ajan myötä. Ne himmentävät ajovalojen näkyvyyttä. Varsinkin pimeinä vuodenaikoina ajovalojen kirkas valokeila on erittäin tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta.

1. Aloita käsittely pesemällä umpiot ja suojaa tämän jälkeen niiden reunat huolellisesti.

2. Hio umpion pinta kostutetulla P5000-vesihiontaruusukkeella, jollainen löytyy esimerkiksi SONAX-ajovaloumpioiden kirkastussarjasta. Hionta kirkastaa mattaantuneen pinnan ja tasoittaa naarmut. Kun lopputulos on halutun mukainen, pyyhi pinta kiillotusliinalla.

3. Kiillota umpio SONAX Headlight Polish -hionta-aineella ja kiillotussienellä. Kun haluttu kiiltoaste on saavutettu, pyyhi pinta jälleen kiillotusliinalla.

4. Hionnan ja kiillotuksen jälkeen, ota pinnoiteliina pakkauksesta ja käy sillä huolellisesti läpi käsitellyt pinnat. Käyttövalmis SONAX Headlight Sealant -pinnoiteliina tekee umpion pinnalle suojaavan kalvon. Anna umpioiden kuivua puoli tuntia.

54 • RASKASSARJA

Vastaukset sivun 53 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Matelijoita ja sammakkoeläimiä.

1997.

Sininen, keltainen ja punainen.

Lapualla.

Michael Jacksonin ”Thriller”.

Muuntaa mäntien edestakainen liike pyörimisliikkeeksi.

Tulipesän, lieden, kattilan tai muun vastaavan ristikkotai säleikkömäinen pohja.

8. Viisi.

9. Puunkaatokone.

10. Seitsemän.

Ratkaisut sivun 53 sudokuihin SUDOKU 1

        

        

        

        

SUDOKU 2

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Kun keli ja aikataulu vaativat pitoa, ota avuksi Onspot Onspot on markkinoiden lyhyin ja kevein automaattinen lumiketjujärjestelmä. Se on korroosio- ja huoltovapaa sekä helppo asentaa.

Onspot-vaihtoehtoja on tarjolla kuorma- ja linja-autoille, pakettiautoille, ambulansseille sekä ilmajousitetuille ajoneuvoille, joissa on matala rengasprofiili.

Käytettävyys on omaa luokkaansa — ohjaamosta poistumatta lisäät liikenneturvallisuutta, lyhennät jarrutusmatkaa ja parannat pitoa.

JARRUTUSMATKA Onspot asennettuna Ilman Onspotia

KIIHTYVYYS Onspot asennettuna Ilman Onspotia

PITO Onspot asennettuna Ilman Onspotia

Onspot aktivoidaan ajon aikana nappia painamalla (nopeus alle 50 km/h).

Järjestelmä ohjaa ketjut vetävän pyörän alle, mikä lisää välittömästi kitkaa renkaan ja tien pinnan välissä.

Tee osoitteenmuutos kätevästi netissä www.raskassarja.fi/ raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

OULU Pekant Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

PORI Porin Auto-Sale Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Yläniitynkatu 6 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 02 634 1600

Paljetie 1 p. 016 345 252

SEINÄJOKI Tavo Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

TAMPERE Tavo Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Keskuojankatu 18 p. 03 3140 3140

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VAASA Tavo Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

VANTAA Raskasvaraosa Oy

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

LAHTI Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Oulu

Puurtajantie 19 p. 06 429 3100

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

Tornio Kemi

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Runsorintie 1 p. 06 429 3180

Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Iisalmi Vaasa

Kuopio

Seinäjoki Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori

Tampere Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu