Raskassarja 5/2021 by Raskassarja

REKKA-RASTI AVASI HÄMEENLINNASSA

05/2021 marraskuu

30 VUOTTA

IRA MIKKONEN – LAULAVA REKKAKUSKI HCT-KOKEILUT JATKUVAT LAPISSA

SUOMEN ENSIMMÄINEN RUOKONAATTORI

UUSIA AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUKSIA

Genuine Quality. Durable Trust.

No worries 2 • RASKASSARJA

24-months guarantee – brand quality without compromises. www.dt-spareparts.com

30 VUOTTA

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti / Viestintäpalvelu Sari Järvinen Vanha Härkätie 111 21410 Vanhalinna

Rannikkoruo’on niittokone koekäytössä Kotkassa KUVA ARTTU HONGISTO

Pakettiautojen säännöt muuttumassa

Tie sivutoimiseksi linja-autonkuljettajaksi voi olla vastamäkeä

Alansa harvinaisuus – Raskassarja-lehti 30 vuotta

SIVUNVALMISTUS Onnimainos, Turku PAINOPAIKKA PunaMusta Oy

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Kymmenellä akselilla pinolta tehtaalle

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Paanakatu 2 15150 Lahti

Turvetuottajat avustivat maastopalon sammuttamisessa

Rakennuselementtien kuljettajille uutta oppia

Tapahtui 30 vuotta sitten

oni vanhojen kuorma-autojen entisöijä on tehnyt varaosalöytöjä lahtelaisen Originator Oy:n vanhasta varastosta, jossa on säilynyt kuin ihmeen kaupalla varsinaisesta myynnistä poistuneita varaosia alkuperäispakkauksissaan. Tällä kertaa yrityksen pahvilaatikoista löytyi Raskassarja-lehden ensimmäinen numero vuodelta 1991. Yllättävän paljon on muuttunut 30 vuodessa. Ykkösnumerossa ympäristöystävällisyys näkyi lähinnä asbestittomina jarrunauhoina. Markka oli juuri devalvoitu, minkä jälkeen sen arvo romahti katastrofaaliset 40 prosenttia. Historiallisen syvä lama pyyhkäisi Suomen yli ja vei mennessään monta autoilijaa. Aika ei kuitenkaan ollut pelkkää synkistelyä. Raskassarja-ketjun varaosaliikkeiden ja korjaamoiden tiivistynyt yhteistyö merkitsi autoilijoille parempia palveluja. Uutta tekniikkaa edustivat 30 vuotta sitten Ykköstiellä testatut automaattiset nopeudenvalvontakamerat. Niitä ei pidetty ihan laillisina, eikä ”maailman kalleimpien linnunpönttöjen” uskottu tulevan käyttöön. Siinä kävi vähän toisin, mutta jossain asiassa osuttiin oikeaankin. Arveltiin, että 90-luvulla tulee roppakaupalla raskaita ajoneuvoja koskevia uusia asetuksia ja lakeja. Uudistukset ovat sen kuin jatkuneet 2000-luvulla ja niitä Raskassarja-lehdissä on seurattu aktiivisesti. Tämä työ jatkuu tulevinakin vuosina. Seuraavat historiikintekijät saavat arvioida, osuttiinko oikeaan.

ILMOITUSHINNAT Hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy huhti-toukokuussa 2022. Ilmoitusaineiston jättö huhtikuun alussa 2022. Tarkemmat aineistoaikataulut: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti/

Sari Järvinen, päätoimittaja KANNEN KUVA KARI SAARINEN

30 VUOTTA

UUTISET

Kymmenellä akselilla pinolta tehtaalle Winter Premium -hankkeessa tutkitaan parhaillaan HCT-ketjun laajentamista metsiin asti. Haasteena on roudan puute ja pienet kuormat. Teksti PENTTI KIVIRANTA, Kuvat: METSÄALAN KULJETUSYRITTÄJÄT LAPPI RY

askaiden HCT-ajoneuvoyhdistelmien ajot ovat lisääntyneet roimasti parina viime vuonna Suomen kantavalla päätieverkostolla. Nyt Winter Premium -tutkimushankkeessa selvitetään, voitaisiinko puunkuljetukset hoitaa 85-tonnisilla ajoneuvoyhdistelmillä suoraan metsästä puunjalostustehtaan purkusiiloon. Tällöin puutavara, tukit ja propsit lastattaisiin suoraan HCT-yhdistelmän kyytiin jo metsässä ilman että tarvittaisiin ”välilansseja”, joihin puuta puretaan pienestä kuormasta ja taas uudestaan lastataan isompaan kuormaan. Isojen ajoneuvoyhdistelmien käyttöä tutkitaan Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteisessä Winter Premium -hankkeessa. Myös Metsähallitus osallistuu tutkimushankkeeseen. ”Normaalipituiset”

4 • RASKASSARJA

ajoneuvoyhdistelmät on kokeissa varustettu kymmenakselisiksi. Lapin tiestöä koskevassa tutkimusosuudessa hyödynnetään Traficomin myöntämää kahta kokeilulupaa, jotka koskevat isoja puita kuljettavia ajoneuvoyhdistelmiä. Winter Premium -hanketta laajempi on Metsätehon tutkimus, joka koskee HCT-yhdistelmien mahdollisuuksia puutavaran ja hakkeen kuljetuksiin Suomessa. Siihen on sitoutunut tusina kuljetusalan yrittäjää koko Suomesta. – Lapin teillä on nähty tuotakin suurempia, yli 100 tonnia kantavia rekkoja, Metsähallituksen kehityspäällikkö Jouni Karjalainen kertoo. Satatonnisten kokeilulupa on päättynyt, joten niitä ei Lapissa enää näy liikenteessä. – Puutavarakuljetuksia voidaan tehostaa tähänastista suuremman hyötykuorman sal-

30 VUOTTA

livilla kalustoratkaisuilla ja metsäteiden vuodenajoittain vaihtuvilla painorajoituksilla. Näin voitaisiin vähentää ympäristölle haitallisia päästöjä ja samalla kuljetuskustannuksia, Karjalainen muistuttaa. Tavoite puutavaran kuljettamisesta samalla ajoneuvoyhdistelmällä Lapista ja muualta Pohjois-Suomesta suoraan ilman välilastauksia sellu- ja muihin puunjalostustehtaisiin saattaa kuitenkin viimetalvisten kokemusten perusteella kaatua roudan puutteeseen heikosti rakennetuilla metsäteillä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi Lapin pienten metsäteiden kantavuus heikkenee, kun talven perinteinen routa ei niitä enää vahvista. Jotkut kuljetusalan yrittäjät miettivät nyt, johtaako etenevä ilmaston lämpeneminen siihen, että Lapin tähän asti routaantuneilla

UUTISET

Kustannushyötyjä puunkuljetukseen saataisiin, jos metsälanssilta päästäisiin kuormaamaan puut suoraan 85-tonniseen yhdistelmään, joka veisi lastin ilman välilastauksia suoraan puunjalostustehtaalle.

metsäteillä ei tutkimuksen tuloksista olisi tulevaisuudessa mitään virkaa. Nykyisin 85 tonnin kokonaispainoisilla yhdistelmillä saa puuta kuljettaa vain hyvin kantavilla pääteillä. Alemman asteen tiestöllä kokonaispaino saa olla korkeintaan 76 tonnia. ”Pinoteillä” kuljetukset ovat nykyisin vielä tiukemmin kontrolloituja. Jos routaa ei Lapin maastoon tulevaisuudessa enää tulisikaan tarpeeksi syvälti, metsätiet eivät kantaisia yli 80-tonnisia ajoneuvoja, vaikka akseleita lisäisikin. Karjalainen kertoo, että metsäteiden kuormituksen kestävyys- ja rasituskokeita on tutkimuksessa tehty vuodesta 2020 lähtien. Viime kesänä hanke järjesti kokoontumisajot Oulussa, mutta väliaikaraporttia ei vielä silloin esitetty. – Tiestön testausta on tehty päällystetyillä ja sorapohjaisilla teillä, joihin on upotettu antureita. Testausta on tehty myös kuljetusyritysten autoihin asennetuilla testauslait-

Kuljetusalan yrittäjä Veli-Pekka Peltoniemi toivoo, että metsäurakoitsjoilta saadaan tasapituisia puita, jotta 85 tonnin kokonaispaino pystytään tehokkaasti hyödyntämään.

teilla, Karjalainen kertoo. – Tuloksia ei vielä ole kiteytetty, ja tutkimus jatkuu nyt alkavana talvena, erityisesti Lapin metsäteillä. Mittauksia jatketaan reaaliaikaisella seurannalla. Roudan aikana kestävyys mitataan uudelleen samoista paikoista kuin keväällä.

30 VUOTTA

Projektipäällikkö Perttu Niskanen Oulun yliopistosta painottaa, että nyt onkin mielenkiintoista kuulla raskaan kuljetuskaluston yrittäjiltä erilaisten kuljetusyhdistelmien käyttökokemuksia alkavana talvena. – Ensimmäiseltä tutkimusvuodelta yrittäjille on kertynyt sekä myönteisiä että kieltei-

RASKASSARJA • 5

UUTISET Työtä tehdään Lapissa jykevissä maisemissa.

Jouko Peltoniemi Oy:n kuljettaja Santeri Heikkilälle työ Winter Premium -tutkimushankkeen parissa on tullut HCT-yhdistelmällä tutuksi.

Winter Premium -testaushankkeessa toimii Lapissa kaksi kuljetusyritystä. Toinen niistä on P&A Trans Oy omalla 85-tonnisellaan.

siä kokemuksia raskaiden puukuormien tiestä ”pinolta siiloon”, Niskanen sanoo. Yksi Winter Premium -hankkeeseen mukaan tulleista yrityksistä on pohjoissuomalainen Jouko Peltoniemi Oy. – Kesällä toteutetuissa testauksissa puuta riitti koereiteillä kuormattavaksi aika niukasti. Paljon etsimistä vaati, että onnistui suunnittelemaan sellaisia ajoreittejä, joiden varrelta pystyi kokoamaan 85-tonnisille täyden kuorman, kuten tutkimuksessa edellytettiin, kuvailee toimitusjohtaja Veli-Pekka Peltoniemi. Tutkimukseen osallistuvissa kuljetusyhtiöissä onkin koettu ongelmaksi, että metsäteiden varsilla ei ole aina riittänyt tarpeeksi suuria puuvarastoja. Isoa kuormaa on ollut vaikeaa haalia täyteen. – Kesäajaksi ajoihin annettu koelupa rajoitti myös reittien suunnittelua siltojen kantavuuden vuoksi. Onneksi talviajaksi on koereittejä saatu paljon lisää. – Meillä nyt kokeiltavana olevassa rekan

6 • RASKASSARJA

ja perävaunun yhdistelmässä kyse on tietenkin vain yhdestä variaatiosta HCT-ajoneuvojen metsäteille soveltamisessa. Jouko Peltoniemi Oy toteuttaa 85-tonnisen auton kahdessa osassa: pitkänä rekkaosana ja pitkänä perävaunuosana. Etelä-Suomessa toteutettavassa HCT-selvityksessä kokeillaan sekä tavallisia kaksiosaisia raskaita rekkoja että ”rekkajunia”. Jotta useampia perävaunuja käsittäviä ajoneuvoyhdistelmiä päästäisiin kuljettamaan metsässä, ”junanvaunujen” täytyy olla ”tieraiteen” vuoksi sopivan lyhyitä. – Ovat niitä jotkut kokeilleet, mutta käsitykseni mukaan ne eivät sovi Lapin nykyisille metsäteille, Peltoniemi sanoo. Yli 80-tonninen yhdistelmä on metsässä hankalasti hallittavissa. – Ei sellaisella voi joka paikkaan mennä, kuittaa Peltoniemi. – Kyllä pituus tuo tiettyjä rajoitteita, se on kiistatta selvää. Me olemme käyttäneet metsässä normaalia rekan ja perävaunun yhdis-

30 VUOTTA

telmää, mutta sellainen ei onnistu kulkemaan kovin mutkaisella pikkutiellä. – Jos oikeasti tällaisilla raskailla rekoilla ruvetaan kuljettamaan puuta metsästä asti, se vaatii myös puun katkonnalta jotain. Tulee uusia vaatimuksia. Jos normaalimittaiseen autoon lisätään vain akseleita ja tullaan metsään kuormaamaan, nykyisellä puiden katkontatavalla autoja ei saataisi niiden kantavuuden mukaiseen täyteen painoonsa. Runkojen katkaisupituus pitää standardisoida. – Me teimme yli 80-tonniseemme ratkaisun, että lisäsimme siihen vain pituutta useampia nippuja varten, jotta kantavuus tulisi täyteen. Kuorman painosta ei siis tulisi ongelmaa, mutta metsäpään työskentelyssä syntyvien nippujen pituuden vaihtelu on ongelma. Nipussa on erimittaista puuta aivan liian paljon. Tässä pitäisi päästä yhteistyöhön puunkaatajien kanssa, että saadaan kuhunkin kuljetustilanteeseen sopivaa tasamittaan katkottua puuta, Peltoniemi tiivistää. ■

Uusi, innovatiivinen

DESIGN

UUTUUS! UUTUUS! CLEN MASTER 2800 Painepesuri

CLEN GALAX H4 D2017 P4T Painepesuri Veden lämmittävä painepesuri täynnä huippuominaisuuksia. Runsas vesimäärä, riittävä työpaine, tehokas lämmitys ja hyvät vakiovarusteet. ⊲ Paine bar/Mpa 30-200/3-20 ⊲ Virtaus 1000 l/h ⊲ Teho 6,4 kW ⊲ Kalkinpoisto järjestelmä ⊲ Boilerin lämpöteho 70 kW

Tehokas nelimäntäinen täysmetallipumppu vaativaan käyttöön. Kaatumaton ja tukeva rakenne. Kattavat varusteet: ⊲ Kääntyvä ”Follow-me” -letkukela, teleskooppinen pesukahva ja teräsvahvistettu kumipaineletku ⊲ Teho 2,8 kW ⊲ Paine 160 bar ⊲ Vedenvirtaus max 600

3 850,sis.alv 24 %

559,-

3104,84 alv 0 %

sis.alv 24 %

450,81

Hinnat voimassa 25.1.2022 saakka.

alv 0 %

KETTERÄ JA SULAVA RASKASSARJALAINEN PEKANT KALUSTO KETTERÄSTI KUNTOON KORJAAMOLLA SEKÄ MYYMÄLÄSTÄ OSAT JA TARVIKKEET MYÖS MUKAAN! AMMATTILAISET PALVELEVAT SINUA OULUSSA JA LIEDOSSA, OLEMME OLEMASSA SINUA VARTEN! Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

KORJAAMO JA MYYMÄLÄ

MA - PE 06 - 22 LA 08 - 16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5 90620 Oulu

Eteläkaari 2 21420 Lieto

050 445 4005

050 445 4006

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 7

Ammattina laakerit TAM

TRB

TRUCK AXLE MODULE

THU

TAPERED ROLLER BEARING

RIU

TRUCK HUB UNIT

SmartSET

REPAIR INSERT UNIT

TRB REPAIR SOLUTION

Laakerit ja korjausratkaisut raskaan kaluston ammattilaisille. FAG laakerit ja laakeriyksiköt on suunniteltu käyttötarkoituksen mukaan ja ne valmistetaan täyttämään asiakkaidemme vaativimmatkin standardit. Me olemme tarkkuuslaakereiden asiantuntija ja yhteistyökumppani mm. ajoneuvo-, teollisuus- ja ilmailusektoreilla. SmartSET -asennusvalmis laakeriyksikkö ja korjausratkaisu edustaa ainutlaatuisuudessaan tehokkuutta - alkuperäiset kartiorullalaakerit tehdasasennettuna, voideltuna ja asennusvalmiina. https://aftermarket.schaeffler.com

NÄRHI JOENSUU

NÄRHI KUOPIO

NÄRHI JYVÄSKYLÄ

NÄRHI LAPPEENRANTA

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

3 2

Pakettiautojen säännöt muuttumassa

Hallitus palauttaisi tilaajan vastuun lakiin: Jatkossa olisi rangaistavaa, jos kuljetuksen tilaaja vaatii kuljettajaa rikkomaan ajoaikasäädöksiä tai ottamaan ylikuormaa.

Tavaraliikenteessä olevia kaksitonnisia pakettiautoja ei jatkossa tarvitsisi rekisteröidä Traficomille, mutta kansainvälisen liikenteen vaatimukset tiukentuvat. Kuljetuksen tilaajan vastuu on kasvamassa. Teksti SARI JÄRVINEN

os hallituksen esitys menee läpi, helmikuusta 2022 lähtien kahden tonnin painoisten pakettiautojen ammattikäyttö helpottuu. Niitä ei enää tarvitsisi rekisteröidä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, vaikka niillä ajettaisiin ammattimaista tavaraliikennettä. Sen sijaan 2,5 – 3,5 tonnin pakettiautoille on tulossa lisävelvoite. Tavaraliikenteen rekisteröinnin lisäksi Traficomille tulee ilmoittaa Y-tunnus. Mikäli pakettiautolla ajaa tavaraa ulkomaille, säännöt tiukentuvat 21.5.2022 alkaen. Kokonaismassaltaan 2,5 – 3,5 tonnin pakettiautolle tulee hakea tavaraliikennelupa. Nyt lupa vaaditaan yli 3,5 tonnin autoilta. Tällöin liikenteenharjoittajaa koskee pysyvää ja tosiasiallista toimipaikkaa koskeva peruste ja vakavaraisuuden vaatimus, joka on määritelty EU:n tavaraliikennelupa-asetuksessa. Ne ovat kuitenkin kevyempiä kuin yli 3,5-tonnisten ajoneuvojen kohdalla.

”

Samat säännöt koskevat vastaavan painoisia ajoneuvoyhdistelmiä.

Kansainvälisiä sääntöjä ollaan tiukentamassa, sillä alle 3,5-tonnisten ajoneuvojen käyttö on ammattiliikenteessä lisääntynyt. Hallituksen mukaan uudet säännöt helpottavat valvontaviranomaisten työtä ja ehkäisevät harmaata taloutta. SKAL ry piti muutoksia oikeansuuntaisina, mutta pelkäsi niiden monimutkaistavan säädöstä entisestään. Yhdistys haluaisi, että tavaraliikennelupavaatimukset koskisivat myös kotimaista 2,5 – 3,5 tonnin liikennettä. Kansainvälisellä liikenteellä tarkoitetaan tavaroiden siirtoa EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa määritellyn mukaisesta sijoittautumisjäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan. Kansainväliseksi liikenteeksi lasketaan myös toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta sijoittautumisjäsenvaltioon tai toisen jäsenvaltion alueella tehtävää tavaroiden siirtoa.

30 VUOTTA

Kabotaasisäädösten rajoituksia ollaan lisäämässä myös ns. yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksiin.

Samalla hallitus esitti muutoksia liikennepalvelulakiin sekä ylikuormamaksusta ja työntekijöiden lähettämisestä annettuihin lakeihin. Esityksessä ehdotetaan kuljetuksen tilaajan vastuiden laajentamista, kun kyseessä on ylikuormilla ajo tai ajo- ja lepoaikojen rikkominen. Kabotaasisäädösten rajoituksia ollaan lisäämässä myös ns. yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksiin. EU-asetuksesta johtuvia uusia kuljettajien ajo- ja lepoaikoihin liittyviä muutoksia on jo tullut voimaan. Muutokset liittyvät niin sanotun EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin voimaan saattamiseen Suomessa. Hallituksen eduskunnalle 21.10.2021 antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia siirtyy valiokunnan kautta täysistuntoon. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2022. ■

RASKASSARJA • 9

KUVA PAVEL DANILYUK

UUTISET

LIIKENNE

Ulkomainen raskas liikenne lisääntyi SKAL:n mittausten mukaan vuonna 2012 ulkomaisen raskaan liikenteen osuus oli 7,7 prosenttia. Tänä syksynä vastaava luku oli 12,2.

uljetusyritysten edunvalvojan SKAL ry:n järjestämä laaja liikennelaskenta osoittaa, että ulkomaisten kuorma-autojen osuus Suomen tieverkolla on kasvanut vuodesta 2017. Ulkomaisen liikenteen osuus kaikesta raskaasta liikenteestä on nyt 12,2 pro-

aikaperustainen tienkäyttömaksu olisi ratkaisu. Vinjetin avulla myös ulkomainen kalusto osallistuisi tienpidon kustannuksiin. Ulkomaiset kuorma-autot saavat ajaa Suomen sisäisiä, ns. kabotaasikuljetuksia vain rajoitetusti. – Jatkuvasti kasvava ulkomaisten kuorma-autojen osuus herättää kysymyksen myös siitä, minkälainen osuus tästä liikenteestä on laittomia kabotaasikuljetuksia. Tämän saa selville ainoastaan raskaan liikenteen valvontaa lisäämällä, mitä SKAL on myös budjettiriiheen esittänyt, korostaa toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. ■

senttia. Vuorokauden kestänyt laskenta suoritettiin 22.–23.9.2021 kymmenessä eri mittauspisteessä ympäri maata. Liikenteenlaskennalla kerättiin tietoa ulkomaisen raskaan liikenteen osuudesta Suomen teillä. Mittauspisteissä laskettiin 16 242 kuorma-autoa tai ajoneuvoyhdistelmää. Määrästä ulkomaisia oli 1 979, mikä vastaa 12,2 prosenttia. Ulkomaisten kuorma-autojen osuus on noussut tasaisesti Suomessa. Vuonna 2012 osuus oli SKAL:n liikennelaskennan mukaan 7,7 prosenttia ja vuonna 2017 se oli 9,1 prosenttia.

Lähde: SKAL:n liikennelaskenta 24h

Ulkomaisia kuorma-autoja / laskentapiste VT4/VT9 Kanavuori, Jyväskylä

Liikennelaskennan perusteella tieverkkoa käyttää päivittäin runsas joukko ulkomaisia kuorma-autoja, jotka eivät osallistu tienpidon kustannuksiin. Tiestön rahoituksesta vastaavat suomalaiset yritykset ja veronmaksajat. SKAL:n mielestä Suomessa on korkea aika ottaa käyttöön raskaan liikenteen tiemaksu, jolla kasvava ulkomainen liikenne alkaa maksaa tieverkon käytöstä. Hallitusohjelmassa oleva tiemaksujärjestelmä eli vinjetti olisi tehokas tapa kerätä rahoitusta tien käytöstä myös ulkomaisilta ajoneuvoilta. Älykkäät tiemaksujärjestelmät ovat vielä kaukana tulevaisuudessa, ja niitä odotellessa liikenteen

7,3

VT25 Tammisaari

8,5

VT3 Hämeenkyrö

10,2

VT5 Juva

10,5

VT2 Huittinen

VT4 Ii

14,2

E18 Raisio

14,5

VT12 Hämeenkoski VT21 Pello VT6 Onkamo

15 19 25,9

0 5 10 15 20 25 30 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 11

”

KOULUTUS

Tie sivutoimiseksi linja-autonkuljettajaksi voi olla vastamäkeä

Kalle Pääahon on vaikea ymmärtää, ettei hän pääse ajamaan linjaautoa ilman pitkää lisäkoulutusta.

Sivutoiminen linja-autonkuljettaja tarvitsee ajokortin lisäksi ammattipätevyyden. Sen hankkiminen ei ole välttämättä kovin helppoa, vaikka olisi vankka kokemus kuorma-auton ajosta. Pitääkö mennä pitkille kursseille vai voisiko ammattitaidon osoittaa tentillä? Teksti JARI MALM, kuva PATRIK PÄÄAHO

ululainen maarakennusalan yrittäjä, 65-vuotias Kalle Pääaho haluaisi ajaa sivutoimenaan linja-autoa. Hänellä on noin 30 vuotta sitten ajettu kuorma-autokortti, vuonna 2007 hankittu rekkakortti ja linja-autokortti vuodelta 2017. Riittääkö linja-autonkuljettajan ammattipätevyyteen 35 tunnin jatkokoulutus, vai pitääkö Pääahon suorittaa 140

12 • RASKASSARJA

tunnin mittainen perustason ammattipätevyyskoulutus? Parisen vuotta sitten Pääaho oli uusimassa kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä. Samalla hän kysyi eräästä Ajovarman toimipisteestä, miten hän saisi myös linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden. Vastauksesta Pääaho ymmärsi, että 35 tunnin jatkokoulutus riittäisi. Hän suoritti saman tien

30 VUOTTA

myös linja-autonkuljettajan jatkokoulutuksen. – Sen jälkeen selvisi, ettei minulle voitukaan antaa linja-autonkuljettajan ammattipätevyyttä, vaan pitäisi mennä pitkälle kurssille. Perustelivat sitä sillä, että linja-autokortti on myönnetty vuoden 2008 jälkeen. Hukkaan meni viiden päivän kurssi, Pääaho harmittelee. – Onko tämä homma tosiaan näin hullusti? Sitä on ollut vaikea ymmärtää, että en voi ajaa linja-autoa ilman pitkää lisäkoulutusta,

”

– Käytännössä tilanne on kuitenkin se, ettei kokeita järjestetä. Millään taholla ei ole vielä hyväksyntää kokeen järjestäjäksi, Traficomin Marko Rajamäki sanoo.

KOULUTUS vaikka olen ajanut kuorma-autoja ja raskaita lavettirekkoja kauan.

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE

Pääaho kertoo myöhemmin kuulleensa sellaisesta mahdollisuudesta, että hän voisi saada linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden suorittamalla kokeen ilman pitkää peruskurssia. Tietoa kokeen järjestäjästä ei vain löydy.

Laatukamerajärjestelmät

Linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden saa hankittua 35 tunnin jatkokoulutuksella, jos D-ajokortti on myönnetty ennen 10.9.2008. Jos ajokortti on myöhemmältä ajalta, kuljettajan on suoritettava perustason ammattipätevyyskoulutus. Se on laajuudeltaan joko 280 tai 140 tuntia kuljettajan iästä riippuen. Traficomin nettisivuston mukaan perustason ammattipätevyyden voi myös saada ilman koulutusta suorittamalla uuden lainsäädännön mukaisen ammattipätevyyskokeen. Siihen sisältyy vähintään 4 tuntia kestävä teoriakoe, vähintään 90 minuutin mittainen ajokoe ja vähintään 30 minuutin käytännön koe, jossa mitataan käytännön tehtävissä vaadittavaa osaamista. Mitään mainintaa kokeen suorittamispaikoista sivustolla ei ole.

• myös Wi-Fi

Ohjauksen osat • markkinajohtaja ensiasennuksessa, vahva jälkimarkkinoilla

Tiiminvetäjä Marko Rajamäki Traficomista kertoo, että perustason ammattipätevyyden hankkiminen pelkällä kokeella tuli teoriassa mahdolliseksi tämän vuoden alussa, kun sitä koskeva lakimuutos tuli voimaan. – Käytännössä tilanne on kuitenkin se, ettei kokeita järjestetä. Millään taholla ei ole vielä hyväksyntää kokeen järjestäjäksi. Sen vuoksi tietoa ei ole nettisivuillamme eikä muuallakaan julkisuudessa. – Tiedän, että kiinnostuneita tahoja kokeen järjestäjäksi on, mutta hakemuksia ei ole tullut vielä toistaiseksi. Se on tämän hetken tilanne.

Laadukkaat ja varmatoimiset vaimentimet

Rajamäki jatkaa, että kokeesta on tarkoitus tulla näyttökoetyyppinen vaativa koe, jolla pystyy korvaamaan pitkän koulutuksen ja siihen liittyvän kokeen. Kokeen järjestäjäksi haluavan tahon on esitettävä muun muassa se, mitä kokeen eri osat sisältävät ja millaisia arvosteluperusteet ovat. – Kyse on varsin haastavasta paketista. Todennäköisesti sen vuoksi hakemuksia ei ole vielä tullut. Toivottavasti saamme myös hyväksyttyjä kokeen järjestäjiä viimeistään ensi vuoden puolella.

Ensiasennukseen ja varaosaksi

Niiltä kuorma-autonkuljettajilta, jotka ovat suorittaneet 280 tai 140 tunnin peruskurssin ammattipätevyyden laajennus linja-autonkuljettajaksi onnistuu helpoiten. Silloin pätevyyden saamiseksi riittää iästä riippuen 35 tai 70 tunnin kurssi. Sama pätee myös siihen, jos peruskurssin suorittanut kuljettaja haluaa laajentaa pätevyyttään henkilöliikenteestä tavaraliikenteeseen. ■

Laaja ja laadukas pakoputkistovalikoima • kattaa vaativatkin raskaan kaluston pakoputkistotarpeet

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 13

HUOLTO

Rekka-Rastin yrittäjät RengasVekan Teija Vekka-Pirhonen (vas.), TeKarin Teemu Karhula, Originatorin Kai Saarikoski ja Oskari Hentilä avasivat Hämeenlinnaan uudenlaisen palvelukeskuksen.

Uusi palvelukeskus Rekka-Rasti avasi Hämeenlinnassa Raskaan kaluston palveluita tarjoava Rekka-Rasti avattiin lokakuussa Moreenin teollisuusalueella.

ijoittumisemme Hämeenlinnaan Moreenin teollisuusalueelle tuo asiakkaille ennen kaikkea asioimisen helppoutta. Yhdestä paikasta saa nyt huollot, korjaukset, varaosat sekä uudet renkaat ja puhtaan auton, Originator Oy:n toimitusjohtaja Oskari Hentilä kiteyttää. Hämeenlinnan Rekka-Rastissa, Terminaalitie 11:ssä palveluita tarjoavat Originatorin lisäksi Rengas-Vekka Oy sekä TeKar Oy. Uuden kiinteistön rakentamisessa on otettu huomioon viime vuosien aikana tapahtunut raskaan kaluston koon suurentuminen ja pidentyminen. – Vastaamme tällä avauksella raskaan kaluston koon kasvamisen kautta tulleeseen haasteeseen. Meillä on riittävän suuret nos-

14 • RASKASSARJA

turit ja hallit aiempaa suuremman kaluston huoltoon ja korjaukseen, Hentilä sanoo. Originator-konserniin kuuluu Originator Oy Lahdessa ja Hämeenlinnassa sekä Hyvinkään HRP Oy (Originator Hyvinkää). Konsernilla on oma logistiikkakeskus Lahdessa, josta tarvittavat osat kulkevat Hämeenlinnaan nopeasti. Myös Hyvinkään toimipiste on lähellä. Originator on 45-vuotias perheyritys ja kuuluu valtakunnalliseen Raskassarja-ketjuun. – Raskassarja-ketjun jäsenenä meillä on juuri oikeat olosuhteet toimia Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan läänin alueella laadukkaana monimerkkikorjaamona ja toimittaa varaosia kaikenlaisiin raskaan kaluston ajoneuvoihin sekä työkoneisiin.

30 VUOTTA

Rekka-Rastissa avautui lokakuussa myös nykyaikainen pesulinjasto. – Pesupalveluita tarjoavan TeKarin korkeapaine- ja harjapesulinjastossa asiakkaat voivat pesettää kaikki nykyaikaiset tiellä liikkuvat ajoneuvonsa drive-in-periaatteella. Itsepalveluna toimiva pesulinjastomme palvelee asiakkaitamme 24/7, TeKarin toimitusjohtaja Teemu Karhula sanoo. Kuorma-autojen lisäksi pesulinjaston läpi kulkee niin työkoneita, matkailuajoneuvoja, ajoneuvoyhdistelmiä kuin veneitäkin. Teija Vekka-Pirhonen Rengas-Vekasta kertoo, että raskaan kaluston rengasasioille on logistiikkaan keskittyneellä Moreenin teollisuusalueella ollut juuri yrityksen kokoinen tilaus. – Siirrämme raskaan liikenteen rengaspal-

HUOLTO

Yhdestä paikasta saa nyt raskaan kaluston huollot, korjaukset, varaosat, uudet renkaat ja puhtaan auton. KUVA TOMMI TAPIO

Kuorma-autojen lisäksi pesulinjaston läpi kulkee niin työkoneita, matkailuajoneuvoja, ajoneuvoyhdistelmiä kuin veneitäkin. Kuvassa näkyvä Teemu Karhula ei ole pesuvuorossa.

velua Moreeniin, kaikki muu toiminta pysyy Kaurialassa. Tulimme tiemme päähän tilojen suhteen ja ajoneuvoyhdistelmien kokojen kasvaessa on luonnollista, että tuotamme palveluita paikassa, johon on hyvä tulla näillä ajoneuvoilla. Osa raskaan liikenteen asiakkaistamme odottaa Moreenin avautumista ja osa haluaa asioida edelleen Kaurialassa. Aika näyttää, miten toiminta asettuu, kun palveluamme saa molemmista paikoista. – Hämeenlinnan talousalue on meille hyvin tärkeä paikka tarjota palveluitamme, joita meiltä on jo pidemmän aikaa kyselty. Hyvä näkyvyytemme ja helppo saavutettavuutemme Moreenin teollisuusalueella E12:n ja vt 10:n solmukohdassa tuovat meidät asiakkaidemme lähelle, yrittäjäkolmikko tiivistää. ■

KUVA TOMMI TAPIO

Rekka-Rastin avajaiset sai raskaan kaluston väen liikkeelle Edes piiskaava sade ja navakka tuuli eivät saaneet tunnelmaa vaisuksi, kun perjantaina 15.10. vietettiin raskaan kaluston palveluita tarjoavan Hämeenlinnan Rekka-Rastin avajaisia. Avajaistapahtuma sai nimittäin runsain määrin raskaan kaluston ammattilaisia liikkeelle ja tutustumaan sekä uuteen alueelle saapuneeseen konseptiin että palveluntarjoajiin. Paikalle saapuneet asiakkaat ja tapahtumassa mukana olleet tavarantoimittajat olivat hyvin tyytyväisiä päivän antiin. Asiakkaat kiittelivät moneen kertaan tapahtuman onnistuneita järjestelyjä sekä sitä, että nyt on kuultu heidän kaino toiveensa saada monipuolisia palveluita kattavasti yhdestä paikasta. – Avajaistapahtumapäivän aikana asiakkaita kävi todella paljon ja kauppaa tehtiin ihan tosissaan sekä solmittiin uusia asiakaskontakteja, joiden kanssa aloitamme työt heti avajaishumun jälkeen, Oskari Hentilä kertoo.

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 15

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

VARAOSALIIKE

ark. 7-15.30

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.ﬁ

WF697

- Näe taaksesi, vaali turvallisuutta liikenteessä

Langattomat ja Wi-Fi PERUUTUSKAMERAT sisäänrakennetulla akulla KUOLLEEN KULMAN KAMERAJÄRJESTELMÄT sekä ELEKTRONISET KAMERAPEILIT • ei kaapeleita, vahva magneetti pitää paikallaan ja on siirrettävissä helposti ajoneuvosta toiseen • saatavana Wi-Fi yhteydellä (älypuhelimeen / tablettiin) tai langattomalla yhteydellä erilliseen näyttöön Käyttökohteita: Ammattiajoneuvot, henkilöautot, työkoneet, asuntovaunut, perävaunut ym.

BVA08, FHD808, HD295

Kysy lisää

män ssarja-ryh a k s a R a n a Saatav autta maan liikkeistä k

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

16 • RASKASSARJA

HDW-127S

30 VUOTTA

HUOLTO

(141746)

Erittäin suorituskykyinen synteettinen alhaisen viskositeetin hiontaöljy. Sopii erityisesti nopeaan hiontaan karbidi-hiontamateriaaleilla. Erinomainen jäähdytys- ja huuhtelukyky varmistavat korkean pinnanlaadun lyhyillä työstöajoilla. Tuotteella on pitkä käyttöikä ja erinomainen viskositeetin pysyvyys.

LUKOIL SUPERGRIND 18

(141846)

Suorituskykyinen hiontaöljy useille korkealujuuksisille materiaaleille. Öljyllä on hyvä jäähdytys- ja huuhtelukyky, jotka varmistavat hyvän pinnanlaadun ja lyhyet työstöajat. Öljyä voidaan käyttää myös monissa koneistusmenetelmissä kuten porauksessa, sorvauksessa ja jyrsinnässä. Tuotteella on pitkä käyttöikä ja erinomainen viskositeetin pysyvyys.

LUKOIL DRILL DL 18

(142046)

Erityisesti syvän reiän poraukseen suunniteltu puolisynteettinen työstö-öljy, jolla on erinomainen huuhtelukyky. Mahdollistaa nopean työstön, pitkän kestoiän terälle sekä hyvän pinnan laadun.

LUKOIL HONE YL

(142146)

Synteettinen alhaisen viskositeetin hoonausöljy, jolla on erinomainen huuhtelukyky. Mahdollistaa erinomaisen pinnanlaadun sekä pitkän työkalun kestoiän.

●●

Lukoil Cut XU ● ● 🞇🞇 ● ● 🞇🞇

Lukoil Drill DL 18 Lukoil Hone YL ● = erittäin sopiva

●●●●

●●

🞇🞇 = sopiva

🞇🞇🞇🞇

🞇🞇🞇🞇 🞇🞇🞇🞇

●●●● 🞇🞇🞇🞇

🞇🞇🞇🞇

●●

●●●●

●●

● = teräs

>185 888 <-12

22,0

4,4

>180 865 <-12

22,5

4,5

>190 877 <-24

7,3

2,0

>115

17,1

4,0

>180 854 <-12

18,0

3,9

>180 869 <-15

4,7

1,6

>110

● = keltametalli

Jähmepiste [°C]

5,5

●●●●

● = valurauta

Tiheys[ kg/m3] @15 °C

6,9

32,0

●●●● 🞇🞇🞇🞇

Leimahduspiste [°C]

43,0 X

Hydrauliikkaöljy

Hoonaus

Syvän reiän poraus

Aventaminen

Kierteitys 🞇🞇🞇🞇

Viskositeetti 100 °C

●●●●

Lukoil Cut YU

🞇🞇🞇🞇

Tyypilliset analyysiarvot Viskositeetti 40 °C

●●

Lukoil Cut SU

Lukoil Supergrind 18

Muovaus, rakojyrsintä

●●●● ●●●● ●●●●

Lukoil Cut YM

Lukoil Supergrind 7

Sahaus

Työstömenetelmä Sorvaus, jyrsintä, poraus

eboil laajensi valikoimaansa Lukoilin työstönesteisiin ja -öljyihin. Ne sopivat metallin työstöön, silloin kun työstönesteen ominaisuuksissa painottuu voitelevuus. Öljyjen lisäksi valikoimassa on neljä erilaista veteen sekoitettavaa työstönestettä. Ne soveltuvat menetelmiin, joissa nesteeltä edellytetään hyvää voitelukykyä. Työstö-öljyt sopivat pääsääntöisesti parhaiten metallin muokkaamiseen sekä niihin lastuaviin työstömenetelmiin, joissa leikkuunopeudet ovat suhteellisen hitaita ja nesteen tärkeimpänä ominaisuutena on hyvä voitelukyky. Oikean työstö-öljyn valinta varmistaa parhaan pinnanlaadun ja maksimoi työkalun kestoiän. Teboilin markkinoiman Lukoil-työstönestevalikoiman tuotteet valmistetaan Saksassa ja Itävallassa. Valmistajan mukaan työstö-öljyt on valmistettu korkealaatuisista perusöljyistä ja moderneista kloorittomista lisäaineista. ■

LUKOIL SUPERGRIND 7

Hionta

Teboililta uusia metallintyöstööljyjä

>235 888 <-18

856 <-12

864 <-27

● = alumiini

Raskassarjalle myönnettiin Avainlippu

Kysy lisää Teboil-yhteyshenkilöltäsi tai soita meille numeroon 020 4700 916.

innish RK-Group Oy eli tuttavallisemmin Raskassarja, jota tämäkin lehti edustaa, sai syksyllä Avainlippu-merkin. Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle, tuoteryhmälle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. Tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteen tai palvelun tuotantoon kohdistuvat kustannukset. Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-merkkitoimikunta. ■

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 17

Suunnitellut tuet • Sähkökäyttöinen pakettiauto 2 000, 4 000 tai 6 000 euroa.

Hankintatuki nousemassa ja laajenemassa

• Kaasukäyttöinen pakettiauto 2 000 euroa. • Sähkökäyttöinen kuorma-auto 8 000 - 50 000 euroa. • Paineistetulla kaasulla kulkeva kuorma-auto 7 500 euroa. • Nesteytetyllä kaasulla kulkeva kuorma-auto 15 000 euroa.

Hallitus myöntäisi tukea uusien sähkökuorma- ja pakettiautojen hankintaan ja korottaisi kaasukuorma-autojen tukea.

allitus ehdotti lokakuussa jatkoa ja osin uutta tukea sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen hankintaan. Jos esitys menee läpi, jatkossa avustettaisiin myös perävaunujen sähköistämistä. Paineistetulla kaasulla kulkevien (CNG) kuorma-autojen tuki nousisi 2 500 euroa / ajoneuvo, nesteytetyllä kaasulla ajavien (LNG) 3 000 euroa. Kuljetus- ja logistiikka-ala otti esityksen pääosin positiivisin mielin vastaan antamissaan virallisissa lausunnoissaan. Tosin alalle annettu vastausaika oli poikkeuksellisen lyhyt. Osaa ammattiautoilijoista ihmetytti vedyn jättö pois tuesta. – Vetykäyttöisille autoille ei ole kaavailtu tukea laisinkaan, vaikka esitetyn lain voimassaoloajaksi on kaavailtu viittä vuotta. Tekniikan kehitys on vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta kiivasta ja jo nyt on myyn-

18 • RASKASSARJA

nissä vetykäyttöisiä ajoneuvoja, Rahtarit ry:n Timo Kima toteaa. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien kuorma-autojen hankintatuki ei saisi esityksen mukaan ylittää 40 prosenttia vastaavan dieselkäyttöisen kuorma-auton hinnasta. – Kuorma-autojen hinnat tuntuvat olevan kovinkin salaista tietoa ja siitä johtuen herää kysymys, kuinka Traficom pystyy määrittelemään tuen suuruuden, kun kummallekaan mallille ei löydy ns. listahintaa? Vaarana on, että autojen myyjät voivat keinotekoisesti hinnoitella autoja tukisummien manipuloimiseksi, Kima pohtii. Lisäksi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen päällirakenteiden kustannukset voivat olla suuremmat kuin perinteisten päällirakenteiden. Tämän asian lisäystä toivottiin esitykseen. Taksiala ei täysin ollut tyytyväinen esityksen sisältöön. Vain yksityishenkilöille lupaillaan tukea täyssähköisten henkilöautojen han-

30 VUOTTA

kintaan, vaikka ammattimaisessa henkilöautoliikenteessä ajetaan suurimmat ajosuoritteet vuositasolla ja sitä kautta saataisiin suuremmat päästövähennykset. – Nykyinen ehdotusmalli jättää taksialan ammatinharjoittajat eriarvoiseen asemaan verrattuna pakettiautoilla operoiviin ammatinharjoittajiin. Pakettiautoa voidaan käyttää myös taksiliikenteessä, Kima huomauttaa. SKAL puolestaan oli huolissaan tuen riittävyydestä. Hallitus esitti vuoden 2022 budjetissa 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin. Luonnoksessa sähkökäyttöisen kuorma-auton tueksi ehdotetaan 8 000 – 50 000 euroa ajoneuvon ja yhdistelmän koon sekä akun nettokapasiteetin perusteella. SKAL:n mielestä akun nettokapasiteetti rajaa tarpeettomasti tukitasoa eikä ole tarkoituksenmukainen ohjaustoimi kaluston valikoitumisen kannalta. Tuen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. ■

KUVA FORD / E-TRANSIT

VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET

KAASU

Tuki kelpasi autoilijoille

Containerships oli yksi kaasuautoja hankkinut yritys. KUVA VOLVO

Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuesta oli elokuun loppuun mennessä varattuna yli 80 prosenttia. Liikenteeseen on tulossa ennätysmäärä kaasulla kulkevia kuorma-autoja. Teksti: A. P. REMES

altio on varannut kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen miljoona euroa. Elokuun loppuun mennessä tukea oli myönnetty 45 CNG-autolle ja 44 LNG-autolle, tukea oli haettu siis yhteensä 89 kertaa. Syyskuun lopun tilastoinnin mukaan tukea oli jäljellä 184 000 euroa. On huomattava, että tilastointi koskee tuen varausta, joka tehdään autokaupan yhteydessä. Varsin pitkien kuorma-autojen toimitusaikojen takia suurta osaa varatusta tuesta ei ole vielä maksettu. Tuki on käytetty vasta, kun auto on rekisteröity ja tuki on maksettu. —Tukea on haettu tasaisesti koko tuen voimassaolon ajan, vilkkaimmat kuukaudet ovat olleet joulukuu 2020 ja huhtikuu 2021, kertoo asiantuntija Susanna Sirkkala Traficomista. Traficomin kuljetusyrityksiltä saamien tietojen perusteella tuki on lisännyt kaasuautojen hankintoja. Se on kääntänyt kaasuauton saman hintaiseksi tai jopa hieman edullisemmaksi, kun mukaan on laskettu hankintahinta ja odotetut käyttökulut.

—Nykyinen kaasukuorma-autokanta on tullut liikenteeseen alle kolmessa vuodessa. Kasvunopeus on ollut varsin hyvä ja toistaiseksi siinä ei näy hiipumista. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on rekisteröity tämän vuoden tammikuusta elokuuhun 1 506 kappaletta. Kaasuautoja on näistä noin neljä prosenttia. —Kappalemääräisesti menekki näyttää ihan hyvältä ja suhteellinen kasvu edellisvuoteen on todella kova. SKAL:n barometrin mukaan 98 prosenttia kuljetusyrittäjistä suunnittelee hankkivansa seuraavaksi dieselkäyttöisen kuorma-auton. Kaasukuorma-autoja hankitaan siis enemmän kuin barometrin perusteella voisi ajatella. Ero SKAL:n kyselyn tuloksiin johtuu todennäköisesti siitä, että kaasuautot ovat painottuneet isompiin yrityksiin, jotka ostavat paljon autoja. —Kaasuautojen lisääntymisnopeus ei ole kiinni mistään yksittäisestä tekijästä. Tankkausverkon laajeneminen ja korkeammat hankintatuet lisäävät varmasti kaasuautojen menekkiä. Oleellinen asia on, kuinka kustannustehokkaita eri toimenpiteet ovat saa-

30 VUOTTA

vutettaviin päästövähennyksiin nähden. Traficom ei vastaa näistä päätöksistä, Sirkkala tähdentää. Tuen tarkoituksena on nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöisiin kuorma-autoihin. Tukikausi alkoi viime vuoden joulukuussa. Tukea voi hakea vuoden 2022 marraskuun loppuun saakka. Tuet myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. ■

Hankintatuki Hankintatuen edellytyksenä on, että kuorma-auto on uusi ja rekisteröimätön. Tuki myönnetään yli 16 tonnin kokonaismassan kuorma-autoille. Hankittava ajoneuvo on pidettävä rekisterissä vähintään vuoden ensirekisteröinnin jälkeen. Tukea voi hakea yksityishenkilö tai yritys. Tuki on 5 000 euroa paineistettua kaasua (CNG) käyttävän kuorma-auton hankintaan tai pitkäaikaiseen vuokraan. Nesteytettyä kaasua (LNG) käyttävän kuorma-auton tuki on 12 000 euroa.

RASKASSARJA • 19

TEKNIIKKA

Teksti SARI JÄRVINEN

otkan Salminlahden ruovikkoon ilmestyi tänä syksynä perin erilainen kahlaaja, kun Arttu Hongisto käynnisti rakennuttamansa niittokoneen sen ensimmäisellä työmaalla. Tehtävänä oli leikata rantaruoko, silputa ja puhaltaa se koneen lavalle. Aivan samanlaista konetta ei ole kellään muulla, sillä Hongiston niittokone oli tehty vanhan itseliikkuvan rinnekoneen rungolle. Tätä virkaa toimitti vuosimallia 1984 oleva hiihtokeskuksessa käytetty Leitner H400d. Siinä oli 7 litran Volvon moottori ja 250 hevosvoimaa. – Rakensimme rinnekoneen melkein kokonaan uusiksi. Teimme lavan, paransimme hydrauliikan jäähdytystä, uusimme telat ja alustan. Teimme omanlaisen nostolaitteen, Hongiston Konetyö Oy:n toimitusjohtaja Hongisto kertoo. Varsinainen niitto tapahtuu vanhan rehusilppurin, tarkemmin sanottuna Elhon kaksoissilppurin avulla. Sitäkin oli muokattava. Hongisto rakennutti silppurista hydraulikäyttöisen ja muokkasi sen sopimaan koneen keulalle pyhtääläisen Manitpois Oy:n kanssa. Hongisto alkoi kutsua ruo’on niittokonetta osuvasti Ruokonaattoriksi. Siitä tuli osa John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohanketta, joka pyrkii vauhdittamaan ruo’on niittoa ja hyödyntämistä sekä kehittämään sen markkinoita. Kun Hongiston Ruokonaattori oli saatu liikkeelle, tulosta alkoi tulla. – Silppuri toimi hienosti. Sen sijaan ruovi-

20 • RASKASSARJA

Suomen ensimmäinen Ruokonaattori Pyhtääläinen koneurakoitsija Arttu Hongisto rakennutti vanhasta rinnekoneesta ruokosilppurin, jota testattiin tänä syksynä Kotkassa. Rannikkoruo’osta yritetään kehittää uutta liiketoimintaa.

Vanha laskettelukeskuksen rinnekone sai uuden elämän niittohommissa, kun Hongisto asennutti sen eteen kaksoissilppurin ja päälle lavan. KUVA ARTTU HONGISTO

kolla ajo on vaikeaa: joka ranta on erilainen. Toisissa on kantava pohja, toiset ovat yhtä liejua. Sitä ei oikein pysty päättelemään mistään, on vain kokeiltava. Hongiston tuntuman mukaan rinnekone kulkee melko kevyesti 900 millimetrin levyisillä teloilla, vaikka painoa on 5 000 - 6 000 kiloa. – Helposti sillä jää kuitenkin jumiin ja vaarana on mennä upoksiin... niin kuin mentiinkin. Sen varalta Hongistolla on mukana toinen rinnekone, jolla Ruokonaattori saadaan vedettyä ylös pulasta. – Tosiaan toisena koneena minulla on Prinoth Everest 450 hevosvoiman moottorilla ja 130 senttimetrin teloilla. Työlaitteena

30 VUOTTA

on Cabe, jolla voi murskata ruovikkoa ja heinikkoa. Koneet ovat harvinaisia Suomessa, jossa toimii vain kourallinen niittokoneyrittäjiä. Toisella työmaalla, Porin Preiviikinlahdella Koneurakointi Sauramo Oy ajoi rannalle hakemaan niitettyä ruokomassaa. Auto oli ajossa Biolan Oy:n alihankkijana. Lastauksessa käytettiin leveätelaista kaivuria ja juurikkaan lastauksesta tuttua kahmaria. – Sauramo ajaa myös juurikasta, joten kokeilimme, miten se kalusto sopii ruokomassan kuljetukseen, Biolanin Samuli Kotisalo kertoo. Autoilijalle ruovikonhakupaikat osoittautuivat haasteellisiksi. Rannoille kunnollisia

TEKNIIKKA

teitä on vähän ja jos on, harvoin on kääntöpaikkaa. Kärryn kanssa ei useinkaan ollut paikalle asiaa, joten edessä oli kasettikeikka. – Ruokoa ei voi varastoida suuria määriä pitkäksi aikaa, vaan se on haettava nopeasti. Kerran tulimme paikalle hakemaan massaa, joka oli viikko sitten murskattu. Kasa kävi jo kuumana, sillä murskattu ruoko alkaa käymään, Kotisalo sanoo. Toiseen kohteeseen tehtiin matalampi keko, jotta se ei kuumenisi yhtä nopeasti. Ruokokuormien paino vaihteli, sillä märkänä materiaali on painavaa, kuivana hyvin kevyttä. Myös lastaus vaikuttaa: tiivistetäänkö kuorma vai ei. Hankkeessa ruokoa toimitettiin Biolanin lisäksi Kekkilä Oy:lle ja Kiteen Mato ja Multa

”

Oy:lle. Ne kehittävät ruokopohjaisia kasvualustoja puutarhakäyttöön. Yritysten kiinnostus järviruokoon on kasvussa, sillä ruo’olla voidaan korvata turvetta kasvualustoissa ja kuivikkeissa. Logistisista haasteista huolimatta Kotisalo arvelee, että ruo’onkuljetuksesta voisi olla autoilijoille tulevaisuudessa hommia. – Tosin käytettävissä oleva kalusto rajaa yrittäjiä pois, sillä kaikki eivät pysty hyödyntämään koneitaan. Tämä on vielä sen verran uutta, että olemme kokeiluvaiheessa ja testaamme, mikä kalusto toimii parhaiten, Kotisalo toteaa. Niittokoneyrittäjä Hongisto ei osaa sanoa, tuleeko ruovikon hyödyntämisestä joskus

30 VUOTTA

Tämä on vielä sen verran uutta, että olemme kokeiluvaiheessa ja testaamme, mikä kalusto toimii parhaiten”, Samuli Kotisalo toteaa.

RASKASSARJA • 21

TEKNIIKKA kannattavaa liiketoimintaa. – Lähdin kehittelemään ruokojuttuja, koska kaikki uusi työ kiinnostaa, kun turvetuotantoa ajetaan alas. Teemme muutenkin erikoisempia töitä, kuten ennallistamme soita ja niitämme rinnekoneilla kaatopaikkoja. Lisäksi tehdään vielä turveurakointia ja tavallista maarakentamista, koneyrittäjä toteaa.

Kun Ruokonaattori (oik.) jää jumiin, tulee toinen tuunattu rinnekone vetoavuksi.

KUVA ARTTU HONGISTO

Ruokotyömaita riittäisi Suomessa, mutta työ on sesonkiluonteista.

KUVA ARTTU HONGISTO

Ruo’on keruu on varsin kausiluonteista työtä, jota nyt tehdään pääasiassa elo-syyskuussa. – Hyvä puoli on, että ruokoa riittää. Lisäksi markkinat ovat muuttumassa. Turpeesta halutaan nyt eroon ja kuluttajat alkavat kysellä sille vaihtoehtoja. Tämä voisi nostaa ruo’on markkinahintaa, ja tehdä sen käytöstä kannattavaa, Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöltä pohtii. Vielä syksyllä 2021 ei kuitenkaan oltu tässä pisteessä. – Joka tapauksessa ruoko on materiaalina hieno. Sen avulla saadaan paljon ravinteita kiertoon sen sijaan, että ne päätyisivät Itämereen, Kotisalo sanoo. ■

KUVA ARTTU HONGISTO

KUVA BIOLAN

Syksyllä leikattu ruokomassa on kuljetettava leikkuun jälkeen nopeasti jatkojalostukseen, jottei se ala käymään.

22 • RASKASSARJA

30 VUOTTA

Ammattilaisen valinta

TEBOIL RASKAAN KALUSTON MOOTTORIÖLJYT

LAADUN TAKEENA KOTIMAINEN TUOTEKEHITYS JA VALMISTUS Teboil on jo yli 50 vuoden ajan ollut raskaan kaluston moottoriöljyjen kehityksen ja valmistuksen edelläkävijä. Valmistamme tuotteemme vastaamaan uusinta tekniikkaa ja vaativien suomalaisten olosuhteiden haasteita. Pidennetyt öljynvaihtovälit, pyrkimys pakokaasupäästöjen sekä polttoaineenkulutuksen ja näin ollen hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat kehityksen suunnannäyttäjiä.

Teboilin laajasta ja kattavasta valikoimasta löydät juuri sinun tarpeisiisi sopivat huippuöljyt. Valitse parasta voitelua. Suomessa valmistetut Teboil voiteluaineet. Lue lisää osoitteesta teboil-voiteluaineet.fi tai soita meille numeroon 020 4700 916 (ark. 8-16)

Laadukkaat, luotettavat ja käytössä Raskassarja-tuotteet Äärivalot

Akut: 180, 190 ja 225 Ah, korkilla tai ilman

Työkalulaatikot: Runko alumiinia, saatavana rst-rungoilla. Myös muovisia. Useita eri kokoja.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

testatut

Sprayt: maalit, puhdistusaineet, voiteet

Raskassarja-nesteillä auto talvikuntoon

RASKASSARJA-LEHTI 30 VUOTTA

30 VUOTTA

Alansa harvinaisuus Raskassarja-lehti oli ensimmäinen raskaan puolen varaosakauppiaiden perustama aikakauslehti Suomessa. Se oli 30 vuotta sitten harvinaista Euroopankin mittakaavassa. Raskassarja-lehden ensimmäinen numero 30 vuotta sitten.

Teksti SARI JÄRVINEN

urkulaisen Heikki Lötjösen Rota-Finn Oy:n painosta on juuri pinottu trukkilavalle 7 000 Raskassarja-lehteä, ensimmäiset laatuaan. Lehden päätoimittaja Jari Malm kurvaa paikalle TRK:n eli Turun Raskas Kalusto Oy:n pakettiautolla ja maksaa tilauksen käteisellä parkkipaikalla. Luottoa ei ollut. Elettiin loppusyksyä vuonna 1991, laman alkua, eikä uusiin lehdentekijöihin, saati heidän maksukykyynsä luotettu. – Silloin lehtiä ei noin vain perustettu. Minun piti lähettää oikeusministeriöön holhoustodistus. Sen jälkeen Posti arvosteli ja luokitteli lehdet. Jos pääsi aikakauslehtikategoriaan, sai kuljetustukea, Malm kertoo. Raskassarja-lehti pääsi. Ilmestyessään 30 vuotta sitten siitä tuli ensimmäinen raskaan puolen varaosaliikkeiden – tässä tapauksessa RK-ryhmän – perustama julkaisu, jota ei luokiteltu asiakasvaan aikakauslehdeksi. Se oli harvinaista Euroopankin mittakaavassa ja on sitä yhä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lehteä tehtiin journalistisin perustein. Etsittiin ja julkaistiin kuljetusalan yrittäjiä koskevia uutisia ja yritettiin pitää autoilijat ajan tasalla. Ajaa alan etua sanojen ja kuvien voimalla. Tämä ajatus säilyi lehden uutisoinnin kivijalkana.

Yksi teema on pysynyt samana koko lehden 30-vuotisen historian ajan. – Kuljetusyrittäjän elämä on aina ollut kurjaa, Malm naurahtaa. Hän kuitenkin vakavoituu ja jatkaa. – Lehden perustamisen aikoihin alkoi myös 90-luvun lama, joka oli historiallisen iso. Se vaikutti melkein kaikkeen. Tuore lehti kuitenkin selviytyi vaikeista ajoista ja painostakin saatiin tilatuista töistä lasku. Levikki ja sivumäärä kasvoivat, sisältö monipuolistui. Nyt lehti on yksi Suomen suurimmista kuljetusalan ammattilehdistä. Malm jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta kirjoittaa yhä artikkeleja eri lehtiin, tähänkin yhden. Yksi parhaimmista onnistumisista hänen aikanaan oli, kun Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry palkitsi Raskassarjan siitä, että se oli toiminut kuljetusalan puolesta ja edistänyt sen kehitystä. – Yrittäjyys on säilynyt lehden näkökulmana, sillä kuljetusalan yrittäjillehän lehti edelleen menee. Raskassarja-ketjun jäsenliikkeet ovat huolehtineet postimaksuista ja toimittaneet lehden autoilijoille asiakaslahjana. Kuluja on katettu ilmoitusmyynnillä. Jatkossa Raskassarja-lehdessä panostetaan yhä enemmän digitaalisuuteen. Nettiuutiset lisääntyvät. Yhä useampi lukee kuljetusalallakin ajankohtaiset asiat mieluummin kännykän näytöltä kuin paperilta. Printtilehti ei kuitenkaan katoa, vaan ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa. ■

– Ensimmäisen lehden ilmestymisen aikoihin alettiin puhua ympäristöystävällisyydestä. Asbestin käyttö kiellettiin jarrunauhoissa ja -paloissa. Liikennekuolemista puhuttiin paljon ja tavoitteeksi asetettiin alle 300 kuolemaa vuodessa. Siihen on nykyään päästy.

26 • RASKASSARJA

30 VUOTTA

RASKASSARJA-LEHTI 30 VUOTTA Lehden päätoimitus sijaitsee Liedossa Vanhalinnan kartanon mailla, 1800-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Lehden lisäksi talossa tehdään digiviestintää, videoita ja tietokirjoja.

Me teemme lehteä

Raskassarja-lehden artikkeleita on kirjoittanut vuosien aikana yli 30 ammattitoimittajaa. Tässä esittelyssä heistä kuusi.

1. Tuomas Lehtonen, Jyväskylä. 2. Arvosta lukijaasi, kirjoita laatua. 3. On ollut hienoa huomata, miten osaavia, työhönsä sitoutuneita ja vastuuntuntoisia ammattilaisia logistiikka-alalla työsken-

telee. Raskaan liikenteen kuljettajalla on suuri vastuu oman lastinsa ja muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta. Tämän vastuun ammattimiehet ja -naiset myös kantavat kunnialla vaativissakin sääolosuhteissa. 4. Raskaan kaluston kuljettajalta vaaditaan muutakin kuin ajotaitoa. Turvallisuuskysymykset, ajoneuvojen teknologian kehittyminen ja logistiikan digitalisaatio tuovat jatkuvasti uusia osaamistarpeita alan ammattilaisille. Haastavimmissa erikoiskuljetustehtävissä, esimerkiksi tuulivoimalan osien kuljetuksessa, tarvitaan malttia, äärimmäistä tarkkuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Kysymykset: 1. Kuka olet ja missä toimipaikkasi sijaitsee? 2. Mottosi toimittajana? 3. Muistoja haastattelukeikoilta: ”Tätä ei painettu lehteen”? 4. Mitä olet oppinut kuljetusalasta?

1. Sanna Sarenius, Kerava. 2. Jokaisen tarina on kertomisen arvoinen. 3. Medialla on valtavan suuri vaikutusvalta ja sitä kautta myös

30 VUOTTA

vastuu. Olin menossa tekemään juttua Kulmakorven maanvastaanottopaikasta, jossa monet kuljettajat olivat kertoneet saaneensa epäystävällistä kohtelua. Otin yhteyttä paikkaan ja kerroin, että olen tulossa tekemään juttua. Kun seuraavaksi tulimme kuljettajan kanssa kierrokselle, huono palvelu oli muisto vain. Kaikki olivat ystävällisiä ja puutteelliset opastekyltitkin olivat hienosti paikoillaan. 4. Sen, että kuljetusalan ammattilaiset ovat työtä pelkäämätöntä, aitoa ja rehtiä porukkaa, joilla on arvot kohdillaan. Arvostan heitä suuresti.

RASKASSARJA • 27

RASKASSARJA-LEHTI 30 VUOTTA 1. Kari Saarinen, Ylöjärvi. 2. Ihmisläheistä ja ymmärrettävää tekstiä aiheesta kuin aiheesta. 3. Tein juttua hevosenlannan kuljettamisesta ratsastustallilta energialaitokselle aika lailla rajuimmilla sen talven pakkasilla. Valokuvien otto meinasi olla hieman haasteellista, kun kalusto tuppasi olemaan ”kohmeessa” meikäläisen sormista puhumattakaan. Ihan kunnon kuvat sieltäkin lopulta saatiin. 4. Ajoneuvoja ja kuljettajia on aivan kaikenlaisia.

1. Ilpo Lommi, Kuopio. 2. Kirjoita niin totuutta kuin aidosti ja tarkistetusti tiedät – tai älä ollenkaan. 3. Ilman sovinismin häivää on hieman hämmästyttänyt nuoren ja hentoisen, jopa tyttömäisen naisen lähtö kuljettamaan perävaunullista täysinäistä tukkirekkaa liikenteeseen ja kuulla vielä, millaisia haasteita ovat puunhakureissut keväällä kelirikkoisilta metsäautoteiltä. Mutta kyseessä onkin taito- eikä voimalaji! 4. Kuljetusala ja logistiikka yleensäkin on yhteiskunnan rattaiden pyörimiselle aivan elintärkeä toimiala. Sillä työskenteleviä on syytä arvostaa korkealle ja heidän työkyvystään, -olosuhteistaan ja -ehdoistaan tulee yhteiskunnan päättäjienkin kantaa huolta.

1. Timo Rehtonen, Rovaniemi. 2. Vapaa tekemään melkein mitä tahansa. 3. Bangladeshissa, Dhakassa raskaan liikenteen kuljettajan löytämisessä oli oma hommansa. Paikallisen tutuntutuntutun kautta selvisi, missä on paikallinen rekkaparkki. Sieltä haastateltavia löytyi kyllä aika vaivattomasti. Jutun aihehan kumpusi sikäläisen liikenteen luonteesta, ja tuhannen kilometrin ajomatkalla tapahtui paljonkin kiinnostavia asioita, joita ei tullut lehteen. 4. Joka keikalla olen oppinut jotain. Päällimmäisenä mielessä on juttu, jossa käsiteltiin Suomen kautta kulkevaa rekkaliikennettä Norjaan ja takaisin, koska vt 21 oli siinä merkittävästi esillä. Näin talven tullessa vt 21:ltä kuuluu jälleen uutisia, jotka ovat käsittämättömiä nykyaikana, jolloin tieturvallisuus on ainakin teoriassa tärkeä aihe.

1. Sari Järvinen, päätoimittaja, Turku/Lieto. 2. Toimittajan työ on auttaa lukijaa ja nostaa esiin alan epäkohtia niiden korjaamiseksi. 3. Kuljetusalalla näkee kaikenlaista. Eräs kuljettaja kysyi pomoltaan, voisiko hän asua viikonloput kuorma-auton hytissä. Viikot hän reissasi samalla autolla. Pomo tarjoutui hankkimaan hänelle oikean asunnon ja maksamaan sen vuokran. Kuljettaja piti ideaa pöhkönä, kun ei olisi tarvinnut asuntoa kuin viikonloppuisin. Niin nupista tuli hänelle koti. Tämä tapahtui Suomessa. 4. Kuljetusala on monipuolinen ja siksi hurjan kiinnostava. Tekniikka kehittyy koko ajan ja kuljetusyrittäjien tulisi hallita autojen lisäksi talous, juridiikka ja firman johtaminen. Värikkäistä reissutarinoista haluaisin kirjoittaa kirjan.

Aikakauslehti kulkee ainakin neljästi kuorma-autolla – digilehti ei kertaakaan Ennen kuin Raskassarja-lehti on luettavissa työpaikan kahvipöydällä, se on kulkenut ainakin neljästi kuorma-auton kyydissä. Ensin metsästä paperitehtaalle, sen jälkeen painoon, painosta JP Postitus Oy:lle, josta matka jatkuu Postin kyydissä eteenpäin. Lehtipaperi valmistetaan Lohjan Kirkniemen tehtaalla ja nämä tekstit ja kuvat painetaan PunaMustan painossa Suomessa. Itse asiassa kädessäsi oleva lehti kulkee todennäköisesti vielä viidennenkin kerran kuorma-autolla. Aikakauslehtipaperi on takansytykkeeksi kehnonlaista, joten moni heittää sen paperinkeräykseen.

28 • RASKASSARJA

30 VUOTTA

PORIN AUTO-SALE OY

Vahvaa osaamista 40 vuotta!

Eteläväylä 18, 28610 PORI, P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.ﬁ www.autosale.ﬁ

Olemme osa Raskassarja-ketjua

www.raskassarja.fi

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Ahjotie 29-31, 96320 ROVANIEMI MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 KORJAAMO: p. 040 680 0209

HENKILÖ

The Voice of Finlandin Ira Mikkonen ajaa ja laulaa Laulava rekkanainen Ira Mikkonen kääntää päät, kun hän kaartaa pihaan 25-metrisellä MANilla. Kuorman suunnittelussa saa käyttää aivojaan, eikä eteen tule kahta samanlaista päivää. Teksti SANNA SARENIUS kuvat KARI SAARINEN

68-senttinen Ira Mikkonen, 27, hypähtää tottuneesti 25-metrisen MANin lavalle sitomaan kiinni uudenkarhean Teslan. Kun viimeinenkin auto on liinoissa, nuori nainen nousee ohjaamoon ja matka lähtee taittumaan kohti helsinkiläistä autoliikettä. Mikkonen ajaa työkseen pääsääntöisesti uusia autoja Hangon satamasta liikkeisiin. Vaikka Mikkonen viihtyy nykyisessä työssään, raskaan ajoneuvon kuljettajan ammatti

30 • RASKASSARJA

ei kuulunut hänen alkuperäiseen, eikä edes toissijaiseen suunnitelmaansa. Mikkosesta piti tulla hevosharrasteohjaaja. – Olen kotoisin Heinolasta. Sieltä muutimme Kuruun keskelle ei mitään. Sen jälkeen olen asunut aika monella paikkakunnalla. Pomarkussa, Satakunnassa Porin kupeessa kävin yläasteen ja sen jälkeen muutin Asikkalaan ammattikouluun. Siinä yhteydessä muutin pois kotoa, Mikkonen kertaa varhaisia vaiheitaan.

30 VUOTTA

Sateenkaariperheessä kahden äidin kasvattamana Mikkonen sai pienillä paikkakunnilla tuntea, minkälaista on olla erilainen. – Erilaisuus on ollut minun arkeani viisivuotiaasta saakka, kun äidin naisystävä muutti meille. Vaikka pikkupaikkakunnilla olin kiusattu, oli hauskaa huomata, että mitä suuremmalle paikkakunnalle muutimme, sitä enemmän tunsimme kuuluvamme joukkoon. Hevosalasta piti alun perin tulla Mikkosen ammatti, mutta lopulta teatteriopinnot

”

HENKILÖ

Tykkään todella paljon tästä hommasta. Jokainen kuorma on erilainen, jonka lisäksi pääsee ajelemaan uusilla autoilla”, Ira Mikkonen sanoo.

Mikkonen työsti lokakuussa uutta albumia.

Mikkonen ajaa työkseen pääsääntöisesti uusia autoja Hangon satamasta liikkeisiin.

alkoivat kiinnostaa siinä määrin, että hevoset jäivät harrastukseksi. Mikkonen muutti Tampereelle teatterikoulua varten. – Hain myös TeaKiin, mutta sitten musiikkihommat alkoivat viemään mukanaan. Musiikki on pienestä saakka ollut tärkeä osa Mikkosen elämää. – Olen aina laulanut ja kotona on soitettu pianoa. Aloitin pianonsoiton viisivuotiaana ja kävin tunneilla 12-vuotiaaseen saakka. Sitten kyllästyin nuotteihin. Olen aina vihannut musiikinteoriaa, mikä jälkeenpäin kaduttaa. 15-vuotiaana Mikkonen sai kitaran lahjaksi ja opetteli soittamaan sillä itse. Hän soitteli korvakuulolla. Tampereella vuonna 2014 Mikkonen lähti huhuilemaan, josko ympärille löytyisi bändi.

– Mietin, että olisi kiva tehdä musaa. Laitoin nettiin ilmoituksen, löytyisikö kivaa bändiporukkaa. Porukka löytyi ja reilu vuosi soitettiin yhdessä. Yhteisenä tavoitteena oli tehdä kymmenen biisiä ja lähteä keikoille. – Niin tehtiin, mutta kun keikkailun aika koitti, pojilla meni pupu pöksyyn ja he halusivat vain harrastaa. Mikkonen lähti etsimään tuottajaa vain itselleen ja löysikin sellaisen. – Julkaisimme ensimmäisen sinkkuni ”Mitä sä odotat” vuonna 2018. Toinen sinkkuni ”Päästä irti” julkaistiin vuotta myöhemmin. ”Mitä sä odotat” menestyi debyyttisinkuksi hyvin. Tähän mennessä sille on kertynyt jo 730 000 kuuntelua. Nyt Mikkonen on julkaissut kuusi biisiä. Sanoitukset ja sävellykset ovat kaikki hänen omaa kädenjälkeään. Tie kuorma-auton rattiin tapahtui sattuman kautta. Vuonna 2019 Mikkonen oli työskennellyt jo pidemmän aikaa puhelinoperaattorilla myyntihommissa, mutta kaipasi vaihtelua. – Päätin, että lopetan työt ja laitan kaiken fokuksen musiikkiin. Tavoitteena oli tehdä keikkailusta elanto. Sitten iski korona ja keikkailusta tuli mahdotonta. – Aloin katsella, mitä muuta voisin tehdä. Huomasin, että seitsemän kuukauden opinnoilla logistiikka-alalla voisin saada ammattitutkinnon. Lisäksi tykkään ajaa. Olen aina ajanut kaikenlaisia vehkeitä. Mikkonen valmistui Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Samaan aikaan opintojen kanssa Mikkosen

30 VUOTTA

elämään tuli muutakin uutta. Hän nimittäin pääsi The Voice of Finland -kisan kymmenenvuotisjuhlakaudelle mukaan. – Toisena päivänä olin koulussa ja toisena Voicen kuvauksissa. Se meni näppärästi. Voicessa Mikkonen sijoittui neljänneksi. Hän lähti ensisijaisesti hakemaan kontakteja ja niitä hän saikin. Esimerkiksi Maija Vilkkumaan kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä. – Ilman koronaa sijoitus olisi varmasti poikinut enemmänkin keikkaa. Keikkakyselyjä tuli ihan hirveästi, mutta kaikki paikat menivät aika lailla juuri silloin kiinni. Nyt onneksi on alkanut pikkuhiljaa maailma avautumaan. Tällä hetkellä työn alla on uusi albumi, jonka jälkeen tavoitteena on saada biisejä radiosoittoon. Mikkosen haaveena on, että tulevaisuudessa musiikki voisi olla hänen päätoiminen ammattinsa, mutta toistaiseksi hän tekee vielä kuljetushommia. Työnantaja ja työporukkaa suhtautuvat kannustavasti artistin uraan. – Ajan autonkuljetusrekoilla uusia henkilöautoja satamasta liikkeisiin. Työssäni saan keikkalistan jossa kerrotaan, mitä autoja tulee viedä mihinkin, suunnittelen kuorman, lastaan autot ja sidon ne kyytiin liinoilla. On se toisinaan aikamoista akrobatiaa kiipeillä ja laitella liinoja kiinni autojen silloilla. Mikkonen kuvaa hommaa palapelitetrikseksi, jossa saa aina vähän miettiä ja pohtia, myös purkujärjestystä. – Se on yksi syy, miksi tykkään todella paljon tästä hommasta. Jokainen kuorma on erilainen, jonka lisäksi pääsee ajelemaan uusilla autoilla. Masentava puoli on se, että jos itse haluaa ostaa uuden auton, mikään ei tunnu enää miltään, sillä olen ajanut niin hienoja autoja, Mikkonen nauraa. ■

RASKASSARJA • 31

METSÄPALO

Turvetuottajat avustivat maastopalon sammuttamisessa Turveyrittäjät olivat kalustoineen mukana Kalajoen suuren maastopalon sammutuksessa. Turvetuotannon alasajon myötä yrittäjien kalusto on kuitenkin poistumassa maastopalojen sammutusreservistä. Teksti TOMI OLLI

iikalatvan Rantsilassa toimivaa Team Juntusta johtava Heikki Juntunen, 37, lähetti kesällä Kalajoen maastopalon sammutukseen yrityksestään kolme työntekijää sekä traktorin vetämän sammutusvaunun. Kun avunpyyntö tuli, oli Juntunen valmis vastaamaan siihen. - Jokilaaksojen pelastuslaitos oli esittänyt avunpyynnön muun muassa Turveruukille, josta se tuli meille.

32 • RASKASSARJA

- Minulle oli heti selvää, että lähdemme apuun. Ongelma vain oli siinä, että koska turvetuotanto oli supistunut jo viime kesälle merkittävästi, oli meillä töissä ainoastaan kahdeksan henkilöä, kun heitä olisi aiemmin ollut kymmeniä. Juntunen joutui puntaroimaan riskiä, mitä tapahtuu, jos omalla turvetuotantoalueella sattuu samaan aikaan tulipalo. - Se olisi vakava paikka, sillä omaa kalustoamme ja miehineen olisi toisaalla, ja

30 VUOTTA

vastaavasti pelastuslaitoksen kalustoa olisi vaikea saada apuun. Turvetuottajat saivat myös varsin pian avunpyynnön jälkeen käskyn pysäyttää tuotanto, koska turvetuotantoalueella tulipaloriski olisi kasvanut liian suureksi. - Tällainen tilanne myös esti avunpyynnön tullessa useamman turpeen tuottajan osallistumisen metsäpalon sammuttamiseen. Mikäli tuotantotilanne olisi ollut normaali, olisi kaikki hoitunut ilman ongelmia.

”

METSÄPALO

Nyt olemme pyrkineet kaikin keinoin löytämään korvaavaa kuljetustoimintaa, ja toivon erityisesti puualan tuovan apua tälle sektorille”, Heikki Juntunen sanoo.

Maastopalo raivosi kesällä Kalajoella. KUVA JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS

Juntusen miehet ja kalusto olivat tehtävällä 2,5 vuorokautta. He osallistuivat paloalueen läheisyydessä olevan maaston kasteluun ennaltaehkäisten liekkien leviämistä. - Teimme sen, mitä viranomaiset tuohon hetkeen pyysivät. Turvetuotantoala painii tällä hetkellä suurten murheiden kanssa, sillä tuotantoa ajetaan alas rajulla vauhdilla. Asia vaikuttaa tulevaisuudessa myös yhä enemmän juuri maastopalojen kohdalla.

- Koska tulipalo on aina ollut suuri riski turpeentuotannossa, ovat kaikki työmiehet saaneet sammuttamiseen liittyvän koulutuksen. - Tuottajilla on myös suuri määrä sammutuskalustoa, joka on ollut tärkeä reservi pelastuslaitoksille. Pelkästään sammutusvaunuja on Suomessa satoja.

- En tiedä, romutetaanko kalustoa vai myydäänkö sitä Venäjälle. Toivon, että asiaan löytyisi järkevä ratkaisu, eikä kalusto menisi hukkaan. - Asia ei sinällään ole yksinkertainen, sillä sammutusvaunua ei voi pehmeässä maastossa vetää käytännössä kuin traktorilla, eli pelkkä vaunu ei auta mitään.

Juntunen toivoo, että kalustolle löydettäisiin järkevä tulevaisuus, tällä hetkellä sitä ei ole näkyvissä.

Juntusen mieli on samalla apea turvetuotannon alasajosta. - Suurin syy alasajoon on päästöoikeuden

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 33

Hyötyajoneuvojen varaosat ja jarrujärjestelmät johtavalta ensiasennustoimittajalta

NÄRHI JOENSUU (1)

NÄRHI KUOPIO (2)

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3)

NÄRHI LAPPEENRANTA (4)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

info@narhi.com • www.narhi.com

METSÄPALO

Heikki Juntunen näkee turvetuotannon alasajon meneillään olevalla tahdilla aiheuttavan monia ongelmia. KUVA TOMI OLLI

hinnan kasvaminen, eli voimalaitosten ei kannata käyttää turvetta. - Tilanne on kuitenkin edennyt nyt todella vauhdilla, ja turpeen käyttö on vähentynyt paljon säädettyjä aikarajoja nopeammin, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Asioiden meneminen tällaiseksi näin nopeasti sekä budjetoitujen tukirahojen katoaminen jonnekin, nostaa kiukkua päättäjiä kohtaan. Karu tilanne näkyy selkeästi Team Juntusen tuotantoluvuissa. - Olemme tänä vuonna tuottaneet turvetta 75 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja vuoteen 2018 verrattuna 90 prosenttia vähemmän, Juntunen huokaa. Team Juntusella on myös suuri turvevarasto. - Toivottavasti saamme sen myytyä. Uskon sentään tähän, sillä turpeelle on edelleen kysyntää varsinkin kovilla pakkaskausilla. Ensi kesää ajatellessa ei Juntusta naurata. - Pidän erittäin todennäköisenä, että mennyt kesä oli viimeinen, milloin tuotamme turvetta, sillä vaihtoehdot ovat sen suhteen todella vähissä. - Yrityksessämme on kaikkiaan kaksikymmentä työntekijää, eli huoli heidän tule-

Team Juntunen oli mukana maastopalon taltuttamisessa kolmella miehellä sekä traktorilla ja sammutusvaunulla. KUVA TEAM JUNTUNEN

vaisuudestaan on suuri. Heikki Juntunen on toisen polven yrittäjä, sillä hänen isänsä Kauko käynnisti turvetuotantoyrityksen vuonna 1976. - Kasvoin yrittämiseen pienestä lähtien. Isä antoi minulle ison vastuun yrityskuvioista jo päättäessäni yläasteen. Muistan myös, kuinka koneiden korjaukseen ja muihin tehtäviin on vuosien saatossa lähdetty käytännössä kaikista muista tilaisuuksista kuin hautajaisista. Juntunen otti vuonna 2006 yrityksen vetovastuun yhdessä Mari-vaimonsa kanssa. Team Juntusen toimialaan kuuluu turvetuotannon lisäksi kuljetuspalvelut sekä konepajatoiminta. - Se on auttanut hieman eteenpäin, vaikka kaikki on rakentunut turvetuotannon ympärille. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdeksan täysperävaunullista rekkaamme ajoi turvetta 80-prosenttisesti ja konepaja keskittyi koneiden huoltoon ja korjaukseen. - Nyt olemme pyrkineet kaikin keinoin löytämään korvaavaa kuljetustoimintaa, ja toivon erityisesti puualan tuovan apua tälle sektorille. Juntunen lähettää lopuksi terveiset niille, jotka kehottavat turpeentuottajia vain etsi-

mään uutta toimintaa. - Monet eivät tunnu ymmärtävän, miten iso raha on kiinni pelkässä kalustossa. Tilanne on sama kuin joku lähtisi juoksemaan sadan metrin kisaa kivireppu selässä. - Meillä on turvepuolella kaikkiaan parikymmentä koneyksikköä pitäen sisällään turvetuotantokoneet ja -laitteet. Niitä ei voi vain myydä pilkkahintaan, sillä kyseessä on iso raha. ■

Team Juntusen toimintaan kuuluvat kuljetuspalvelut. KUVA TEAM JUNTUNEN

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 35

KOULUTUS

Rakennuselementtien kuljettajille uutta oppia

”

Elementtikuljettajille räätälöitiin oma turvallisuuskoulutus, jonka toivotaan laajenevan valtakunnalliseksi direktiivipäiväksi.

Uutta tietoa tuli minulle muun muassa elementtikuormien sitomisesta. Siitä tulee ensi vuoden alussa taas uusia määräyksiä”, Juha Toivanen sanoo.

36 • RASKASSARJA

30 VUOTTA

KOULUTUS

Teksti ja kuvat ILPO LOMMI

kanska Oy, betoniteollisuusyritysten turvallisuusasiantuntijat ja CAP-Group Oy -autokoulu (CAP Pro Academy) ovat kehittäneet uuden koulutuksen rakennuselementtien kuljettajille. Siilinjärven tehtailla lokakuun alussa pilotoitu yksipäiväinen koulutus käsittää elementtien lastauksen, kuljetuksen ja purkamisen. Se laajentunee ensi vuonna valtakunnalliseksi ja valinnaiseksi osaksi viiden päivän ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksella on jo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin hyväksyntä. Elementtejä kuljettavien ammattikuljettajien, heidän kanssaan työskentelevien ja muiden tielläliikkujien turvallisuudesta huolehtiminen on perusteltua. Rakennuselementit painavat 2 - 20 tonnia kappaleelta ja niitä on yleensä useita lastina. Skanska Talonrakennus Oy:n hankintapäällikkö Tomi Houtsosen mukaan elementtilogistiikassa ei onnettomuuksia onneksi satu usein, mutta läheltä piti -tilanteita on vuosittain. Onnettomuudet

voivat seurauksiltaan olla vakavia elementtien suuresta painosta johtuen. – Rakennuselementtien kuljetuslogistiikan kehittäminen turvallisemmaksi vauhdittui kyselyllä elementtejä valmistaville betoniteollisuusyrityksille. Ne ja talonrakennusyritykset suhtautuivat positiivisesti päivän valinnaiskoulutukseen osana rekkakuljettajien lakisääteistä ammatillista täydennyskoulutusta. Tuskin kuljetusliikkeet ja ammattikuljettajatkaan ovat asiaa vastaan. Houtsonen muistuttaa, että elementtikuljetusten turvallisuus on kolmikantapeliä. Kun rakennusliike ostaa elementit betoniyritykseltä, hankkii betoniyhtiö kuljetusliikkeeltä kuljetuksen ja perehdyttää kuljettajan. Tieliikenteessä vastuu siirtyy kuljetusyritykselle. Talo- ja maarakennustyömailla elementtien purkamisten turvallisuusvastuu on rakennusliikkeellä. – Yleensä autonkuljettajat ovat kokeneita ammattilaisia ja kalusto elementtikuljetuksiin erikoistunutta. Joskus voi kuitenkin työhön joutua kokemattomampi ajaja esimerkiksi sairastuneen kuljettajan

Juha Toivasen mukaan uudesta elementtikuljettajien täydennyskoulutuksesta on hyötyä. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää elementtien lastauksessa, kuljettamisessa ja purkamisessa tarkkaavaisuus ja harkitsevuus eli vastuullinen asenne työhön.

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 37

KOULUTUS Kuljettaja Juha Toivanen (oik.) ja Rakennustoimisto K. Tervo Kuopio Oy:n Juha Räsänen purkavat kuormaa asuinkerrostalo As Oy Kuopion Kuuran työmaalla Kuopion Saaristokaupungissa.

Tuolloin tonnien painoinen elementti voi liikkua hallitsemattomasti mihin suuntaan tahansa tai pudota. Lisäksi elementeistä voi irrota ja singota osia, sanoo Grönberg. Hänen mukaansa riskejä kuljettajille ovat myös putoamiset, liukastumiset ja kaatumiset, joista voi myös tulla lääkäri- tai jopa sairaalareissu. – Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi pitää käyttää turvavälineitä kuten kypärää ja valjaita sekä keskittyä tarkkaavaisesti tehtävään ja toimintaympäristöön koko ajan. Hyvin tärkeää on yhteistyö rakennustyömailla elementtejä vastaanottavien työntekijöiden ja nosturinkuljettajan kanssa. Elementtien purkupaikan on oltava vakaa, vahva, hyvässä järjestyksessä ja vaivatta kuljettajien saavutettavissa, huomauttaa Grönberg.

Isojen ja painavien elementtien purkaminen usein ruuhkaisella ja ahtaalla rakennustyömailla on monen toimijan tarkkaa yhteispeliä turvallisuuden takaamiseksi.

sijaisena tai uutena työntekijänä. Silloin olisi hyvä olla koulutustaustaa. Osallisina elementtien purkamisissa ovat myös niiden vastaanottajat sekä torni- tai ajoneuvonosturin käyttäjät. He kaikki ovat tärkeitä toimijoita turvallisuudessakin, korostaa Houtsonen. Lujabetoni Oy:n kuljetuspäällikkö Pekka Ruotsalaisen mukaan elementtikuljettajille räätälöity lastaus-, liikenne- ja purkuturvallisuuden koulutus esittelee todenmukaisesti oikeita toimintatapoja sekä turvavälineiden käyttöä. – Elementtitehtailla on vaihtelevia perehdytyskäytäntöjä ja lastausolosuhteita sekä erilaisia elementtien kuormaus- ja sidontatapoja. Jospa nekin nyt tarkentuvat. Erityisen tärkeää koulutus on uusille kuljettajille. Käytämme elementtikuljetuksiin

38 • RASKASSARJA

tuttuja ja kokeneita kuljetusliikkeitä, mikä sekin on riskinhallintaa. Silti joskus kuljettajissa on melko kokemattomia. Perehdytämme heidät tavallista paremmin tehtävään, kertoo Ruotsalainen. Hänen ja elementtikuljetuksiin erikoistuneen Kuljetus Grönberg Oy:n yrittäjä Juho Grönbergin mielestä rakennuselementtien kuljetuslogistiikan turvallisuudessa on yhä kehittämisen varaa. Kummallakaan ei ole kokemuksia vakavista elementtiturmista, mutta läheltä piti -tapauksia on sattunut. Grönberg ajaa itsekin elementtirekkoja ja osallistuu siten kuormien lastaukseen sekä purkuun. Hän tunnistaa riskit kaikissa logistiikan vaiheissa. – Monenlaista arvaamatonta voi sattua. Nostolaitteisiin tai elementtien kiinnityskoukkuihin voi tulla vikaa ja ne voivat pettää.

30 VUOTTA

Yli 30 vuotta mitä erilaisimpia kuormia työkseen ajanut Juha Toivanen on kuljettanut elementtejä Kuljetus Grönberg Oy:lle lokakuun alusta. Hän osallistui heti aluksi elementtikuljettajien pilottikoulutukseen ja piti sitä asiallisena sekä tarpeellisena. – Uutta tietoa tuli minulle muun muassa elementtikuormien sitomisesta. Siitä tulee ensi vuoden alussa taas uusia määräyksiä. On hyvä, että tulkinnanvaraisuus kuormien sidonnasta vähenee. Rakennustyömailla on elementtien purkupaikoissa vaihtelua ja ne ovat välillä turhan ahtaita. Hyvä yhteistyö nosturinkuljettajien kanssa on olennaista eikä liikaa kiirettä saa olla kuorman lastauksessa eikä purkamisessa. Pitää ehtiä miettiä ja suunnitella, mitä tehdään ja miten. Ajatusten täytyy pysyä tiukasti työssä. Kiinnitykset on varmistettava tarkasti ennen nostoja, sanoo Toivanen. Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen pitää koulutusta hyvänä, koska se lisää turvallisuutta elementtikuljettajille ja muillekin painavien lastien kanssa toimiville. Henkilöturvallisuuden lisäksi elementtirikkojen väheneminen tuo kustannussäästöjä. Anttonen ja koulutusta kehittämässä olleet betoniteollisuusyritysten edustajat näkevät hyvänä myös yhtenäisen valtakunnallisen koulutussisällön ja -mallin. He toivovat sen jalkautumista ympäri maata. Lisäksi kannattaa hyödyntää työturvallisuuden harjoitusalueita, joissa ainakin osassa löytyy elementtien käsittelyrasteja käytännön koulutukseen. ■

ORIGINATOR PALVELEE • Kanta-Hämeessä • Päijät-Hämeessä • Uudellamaalla MONIMERKKIKORJAAMON PALVELUT NYT KOLMELLA PAIKKAKUNNALLA • RASKAANKALUSTON HUOLTO-, KORJAAMO- JA VARAOSAPALVELUT KAIKILLE MERKEILLE • YLI 20 000 NIMIKKEEN MYYNTIVARASTO • RASKAANKALUSTON KATSASTUSPALVELUT • PIIRTURI- JA NOPEUDENRAJOITTIMIEN TARKASTUKSET • NOSTUREIDEN VUOSITARKASTUKSET

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

www.originator.fi

Lahti

Varaosat 044 510 4410 Korjaamo 044 510 4427 Paanakatu 2, 15150 Lahti

Hyvinkää

Hämeenlinna

Varaosat 020 759 8441 Varaosat 044 510 4490 Korjaamo 020 759 8440 Korjaamo 044 510 4403 Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää Terminaalitie 11, 13430 Hämeenlinna

KOULUTUS

Harvinainen ajopäivä Länsi-Suomessa kyllästyttiin nettiluentoihin ja päräytettiin liukkaan kelin ajoradalle hankkimaan ammattipätevyydelle jatkoa. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

uljettaja Vesa Mähösen katse on tiukasti vastakastellussa bitumissa, joka kiiltää liukkaana syyskuun heiveröisessä auringon kajastuksessa. Mäen alla ajoradalla opettaja Raita Hurme antaa radiopuhelimella lähtöluvan, ja Mähönen painaa Renaultin pakettiauton vauhtiin, ottaa nopeudeksi vähän yli 60 km/h. Se on aika reippaasti jarrutuskoetta varten, mutta nyt on hyvä testata, sillä sitä vartenhan ajoradalle on tultu. – Kohta voi heilahtaa, kuuluu hiljaa auton takapenkiltä. Siellä istuu joukko Mähösen kollegoita, jotka ovat myös tulleet suorittamaan ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivää Sataedun Huittisten ajoradalle. Mähönen painaa jarrua. Tekee väistöliik-

40 • RASKASSARJA

keen. Märältä bitumilta kuuluu suhinaa ja pieni kopsahdus, kun rengas osuu keilaan. Jarrutusmatka liukkaalla pitenee yllättävän paljon, kun auton nopeus nousee 50:stä reiluun 60 km/h:ssa. – Tämä on ollut hyvä päivä. Ei ole tarvinnut istua puuduttavilla luennoilla, mutta on silti opittu uutta, Mähönen ja hänen työkaverinsa Hannu Linden tuumaavat. He ovat molemmat olleet töissä 80-luvulta lähtien porilais-ulvilalaisessa Kuljetus Pohjankivi Oy:ssä. Ajoharjoittelun lisäksi ohjelmassa oli ensiapukoulutusta, alkusammutusta, vakuutusasioita, tulityökortin suorittamista, kuormansidontaa ja taloudellista ajoa. Monipuolisen kattauksen järjestivät yhdessä Suomen

30 VUOTTA

Ammattipätevyyskoulutus / TT-Drivers, Haklift Oy, If Vahinkovakuutus Oyj, Renault Trucks Suomi ja Satakunnan Kuljetusyrittäjät ry. – Monet kuljettajat ovat toivoneet toiminallisempaa ohjelmaa luentojen sijaan. Sami Mäkinen Turun autoilijoista keksi yhdistää meidät. Vaikka olemme eri aloilla, kaikilla on sama päämäärä: parantaa kuljettajien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta, If Lounais-Suomen yritysasiakaspuolen aluejohtaja Jarmo Kulmala sanoo. Kuormansidontapisteessä Hakliftin asiakasvastaava Hanna Lujala kertoi alan uudistuksista. Suomessa astui 1.4.2021 voimaan standardi EN 12195-1:2010, joka on ollut pitkään käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

KOULUTUS Hätäjarrutusta testattiin erikokoisilla ajoneuvoilla ja eri nopeuksilla.

Hanna Lujala kertoi kuormansidonnassa tapahtuneista muutoksista ammattikuljettajille.

Satakunnan Kuljetusyrittäjistä tuli Länsi-Suomen suurimpia yhdistyksiä

– Jos sidonnassa käytetään kitkaa hyväksi, perinteinen 2 000 kilon rekkaliina vastaa 1 700 kiloa, Lujala tiivisti. Keväästä lähtien on kuormansidontavälineissä ollut pakollista käyttää tunnistetietoja: ketjuissa kilpiä ja liinoissa etikettejä. Niistä on käytävä ilmi muun muassa sidontavälineen murtolujuus, pituus ja valmistaja. – Uusien kuorma-autojen moottorit vääntävät matalammalta, jolloin harvemmat perävälitykset riittävät. Tämän suhteen kuljetusyrittäjillä on vielä valtavasti tehtävää. Oikein tehty speksaus säästää polttoainetta, Renault Trucksin Ossi Hänninen vinkkaa. Taloudelliseen ajoon ohjeita antanut Hänninen oli järjestänyt koulutuspäivän ajo-

ovat et kiristimet Kullankeltais tka jo , si ik hopeanväris vaihtumassa ltävät sä si ja ä pi m tävällise ovat luontoys ita. Vanhat yrkyllisiä aine m än m m he vä u käytössä tt de to nkin mallit on kuite dä niin kauan niitä saa myy . kestäviksi ja stosta löytyy ra va kuin välineitä

keiksi setin Renaulteja: oli T-sarjalaista maantieajoon sekä radalle kaappi- ja pakettiautoja. Myös TT-Driversin Henry Koskinen oli saanut kuljettajilta kiitosta toiminnallisen direktiivipäivän järjestämisestä. Muualta päin Suomea oli jo kyselty, että koska vastaavaa saadaan heillekin. ■

30 VUOTTA

Koulutuspäivä järjestettiin Satakunnan Kuljetusyrittäjät ry:n jäsenille. Yhdistyksen nimi saattaa vielä kuulostaa vieraalta, mutta yhdistys koostuu entisistä Porin Kuorma-autoilijat ry:stä ja Rauman Seudun Ammattikuorma-autoilijat ry:stä. – Porin Kuorma-autoilijoihin yhdistyi ensin useita lähialueiden yhdistyksiä kuten Noormarkun ja Ulvilan yhdistykset. Mutta kun kuulin, että vielä Raumakin liittyisi, vastustin. Jos yhdistys on liian iso, on haastavaa saada toimivia jäseniä mukaan, Porin Kuorma-autoilijoiden puheenjohtaja Jouko Rantanen kertoo. Hän ilmoitti, että jos yhdistyminen tapahtuu, hän ei enää jatka nokkamiehenä. Toisin kuitenkin kävi. Rantanen valittiin myös Satakunnan Kuljetusyrittäjien puheenjohtajaksi ja on nyt raumalaisiin tyytyväinen. Toimintaa on ollut teatterista pikkujouluihin, on kannustettu liikuntaan ja tutustuttu paremmin lähiseutujen kuljetusyrittäjiin. Niin saadaan jaettua tietoa ja apua helpommin. – Ainoa mikä harmittaa, on Lukon jääkiekkomestaruus, porilaistaustainen Rantanen hymähtää.

RASKASSARJA • 41

HENKILÖ

Kuljetusalan konkari Uolevi Laakso ei koskaan luullut olevansa hyvä kuski

Laakso ajoi harrikallaan kahden viikon aikana itärajaa pitkin Pudasjärven ja Pyhän kautta Ylläkselle ja takaisin yhteensä 4 000 kilometrin kesälomareissun kolmen kaverinsa kanssa.

Kuljetusyrittäjä Uolevi Laaksolla on hengenlähtö ollut lähellä kolmesti. Ambulanssin paareilta hän huusi: ”Harrikkaa ei saa myydä!” Teksti ja henkilökuva SANNA SARENIUS, muut kuvat LAAKSON KOTIALBUMI

uonna 1982 Uolevi Laakso ajaa moottoripyörällä 80 kilometrin tuntivauhtia, kun suuri ruskea eläin juoksee eteen. Hirven pää iskeytyy Laakson rintakehään, minkä voimasta mies liukuu sileää asfalttia pitkin 50 metriä. Hetkeä myöhemmin hän havahtuu siihen, että kaverin naisystävä seisoo hänen yläpuolellaan jalat harallaan ja kysyy: – Uolevi, oletko sä kuollut? – En. Menikö prätkä paskaksi? mies vastaa. Vuonna 2018 Laakso on naisystävänsä luona. Vieraat ovat juuri lähteneet ja televisiossa pyörii Kymmenen uutiset. Yhtäkkiä

42 • RASKASSARJA

maailma alkaa pyöriä, eikä mies pysty kävelemään. Sairaalassa oireiden syyksi selviää aivoinfarkti. Hoito aletaan välittömästi, jonka jälkeen Laakso pääsee kuntoutukseen Kiljavan sairaalaan. Alkaa pitkä toipuminen. Heinäkuussa 2021 Laakso pilkkoo moottorisahalla puita kotitalonsa pihassa Tuusulassa. Saha tekee takapotkun ja viiltää kaulan alapuolelle 15 senttiä pitkän ja viisi senttiä syvän haavan. Laakso kävelee sisälle peilin eteen, nostaa parran ja näkee, että nyt on käynyt huonosti. Kylässä oleva tytär soittaa apua. Ambulanssista kuuluu sanat: ”Harrikkaa ei

30 VUOTTA

saa myydä!” Laakso saadaan pidettyä hengissä Meilahden sairaalan leikkauspöydälle saakka ja hän selviää. Laakso on varma, että hänellä on oma suojelusenkeli. Yhtä suuri kiitos kuuluu suomalaiselle terveydenhuollolle. – En ole maksanut veroja turhaan. Hoito on ollut ensiluokkaista, mies sanoo. 64-vuotias Uolevi Laakso on 65 vuotta toimineen Kuljetusliike J. Laakson perustajan Jorma Laakson poika. Hän ja hänen veljensä Timo Laakso jatkoivat isänsä perustamaa kuljetusliikettä vuoteen 2019 saakka, jolloin koko kalusto myytiin Kuljejatkuu s. 44 tusliike A. Järvimäelle.

KEVYTSARJA

Ruotsalainen tapa ajaa auto sisään Miksi ruotsalainen peruuttaa kuorma-autonsa huoltoon? Hän oli saanut ajanvarauksesta peruutuspaikan. Turkulainen kauppasi vanhaa kuormuriaan. Se oli ollut myynnissä jo vuoden, mutta ostajaa vain ei löytynyt. Turkulainen nosti myyntihintaa. – Mitä järkeä tuossa nyt on? kaveri kyseli. – Tankkasin auton vuosi sitten ja nyt dieselin hinta on noussut niin, että voin hyvin pyytää koneesta puolta enemmän.

Jäteautonkuljettajaa kohtasi ison taloyhtiön kierrätyspisteellä surullinen näky. Roskisten vieressä makasi kuollut aasi. Kuljettaja soitti poliisille. – Täällä on kuollut aasi. – Jaa, mutta eikös teille kuulu jätteiden poiskuljetus, poliisi hymähti. – Kyllä, mutta kuolemantapauksissa otamme ensin yhteyttä omaisiin.

Kaksi varasta, Volvo-Euronen ja Romu-Romppainen olivat kahvitunnilla. Romppainen tavasi sanomalehteä. – Täällä sanotaan, että poliisin määrärahoja leikataan 36 miljoonalla eurolla! – Jopas on. Voi olla aikamoinen homma vanhalla paperileikkurilla, kannattaisi hankkia sirkkeli, Volvo-Euronen pohtii.

Keijo meni ravintolaan ja oli niin nälkäinen, ettei malttanut lukea ruokalistaa vaan ärjäisi tarjoilijalle: – Pihvi ja ranskalaiset tänne ja äkkiä. Kun annos saapui, pihvi oli kasvispihvi. – Tarjoilija, jos te sanotte tätä pihviksi, sallikaa minun nauraa. – Kaikin mokomin, useimmat suuttuvat.

Järviskä kolisteli kaappeja keittiössä ja tuhahti. – Voi itku. Munaleikkuri on rikki. – Luojan kiitos, kuului miehen kommentti olohuoneen sohvalta. Elokapina saa jatkoa. Kelakapinassa samat osallistujat vaativat työttömyysetuunsa vaarallisen työn lisää jouduttuaan poliisin hoiteisiin. Korona-aika kohteli lentoalan yrittäjiä kaltoin. Finnairkin joutui myymään kannattamattomat osansa.

Toiveuusinta Tamperelaisten pyynnöstä julkaisemme Raskassarja-lehden ensimmäisessä numerossa 1/1991 olleen vaikeatajuisimman vitsin kertauksenomaisesti uudelleen. Jos se ei vieläkään avaudu, niin 60-vuotisnumeroon on tulossa saman vitsin yhteyteen havainnollistava kaaviokuva.

Ruotsinlaiva joutui myrskyyn, taxfree-kaupan pullot kilisivät toisiaan vasten. Vanhempi rouva kysyi kaupan myyjältä. – Onko tämä ihan normaalia merenkäyntiä, uppoavatko tällaiset alukset usein? – Eivät, hyvä rouva. Vain kerran.

Neuvostovalmisteinen kuorma-auto peruutti huonokuntoista kolhoositietä. Tulee Sergei vastaan. – A miksi peruutat, miksi et etuperin aja? – Minulle kolhoosin esimies sanoi, ettei ole perillä kääntöpaikkaa. Usean tunnin kuluttua auto tulee takaisin – taaskin perä edellä. Sergei pysäyttää. – A miksi taas peruutat? – Esimies valehteli, hyvä oli kääntöpaikka.

Pelimiehet

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 43

HENKILÖ

Matti Hagmanin muistoksi tuunattu auto.

Laakson hengessä maalattu ja lakattu pakettiauto.

Jorma Laakso aloitti yrittäjänä vuonna 1954 ajamalla soraa Tuusulasta Helsinkiin. Homma lähti pikkuhiljaa kasvamaan ja pian töitä painettiin kuutena päivänä viikossa. Laakso tutustui koneisiin jo nuorena. Naapurista löytyi traktori, jolla huristeltiin heinäkuormia pitkin Tuusulan peltoja. Isä piti puulavaiset autot hyvässä kunnossa. Pojat saivat olla mukana pesemässä ja maalaamassa. Ikimuistoinen oli hetki, jolloin 14-vuotias Uolevi sai ajaa ensimmäisen kerran kaksiakselista Scaniaa peltotietä pitkin. – Se oli aivan hemmetin hieno tunne. Jalat ylettivät jo ihan hyvin polkimille. Laakson perheessä urheiltiin keskivertoa enemmän. Kun lapsilta kysyttiin, tahdotteko Linnanmäelle vai lätkämatsiin, aina mentiin lätkämatsiin. – En kuulunut mihinkään seuraan, mutta tykättiin urheilusta. Pelattiin pesäpalloa, lentopalloa, jalkapalloa ja talvet lätkää kavereiden kanssa. Laakson isä piti huolen, että koulut ja armeija oli käytynä, ennen kuin hän suostui ottamaan töihin. Lisäksi piti olla ollut jossakin muualla hommissa. Laakso opiskeli maalariksi. Jälkeenpäin häntä harmittaa,

44 • RASKASSARJA

Keskon ruokakuljetukset pelastivat Laakson firman lamasta.

että ei tullut käytyä enempää kouluja. Kaksikymppisenä Laakso pääsi isälle hommiin, ajamaan TVH:lle kuorma-autoa. – Heti kun pääsin sisään firmaan, aloimme kehittämään työporukan kesken yleisurheilukisoja, joissa työnnettiin kuulaa ja hypättiin pituutta. Haluttiin tehdä jotakin muuta kuin saunoa, dokata ja vetää makkaraa. Jossakin kohtaa Laakso sai huomata, että soran ajaminen oli kulurakenteeltaan raskasta ja liian kilpailtua hommaa. Tuttu vinkkasi, että Keskolta voisi löytyä hommia. – He päättivät ottaa jakelurinkiin pienempiä yrittäjiä turvatakseen ruoanjakelun silloinkin, jos suuret toimijat menevät lakkoon. Vuonna 1987 aloitettiin ruoanjakelu Keskolle. Ajoitus oli ihanteellinen, sillä Keskon diilin ansiosta yritys selvisi 1990-luvun lamasta. Kun tilanne helpotti, vuonna 1996 hankittiin Keskon kuljetuksia varten toinen auto. – Se oli meidän ensimmäinen täysperävaunullinen yhdistelmämme, 22-metrinen umpikaappi FCR-luokituksella. Sillä ajettiin yötä päivää. Nuoruuden urheilutaustasta oli iso apu. – Lähdin asfaltin, soran ja betonin ajosta

30 VUOTTA

suoraan tekemään ruokajakelua, jossa käsin vedetään rullakot kauppaan. Jouduin hyppimään ja pomppimaan. Kävelyä tuli 12 kilometriä päivässä. Öisin näin unta lastauslaitureista. Olin aivan burnoutin partaalla. Ilman urheilutaustaani olisin varmasti seonnut. Enimmillään loppuvuosina Laaksoilla oli viisi raskasta autoa ja kaksi pakettiautoa. Henkilökuntaa on suurimmillaan ollut kahdeksan. Kuljetusala on vuosikymmenien saatossa käynyt läpi isoja muutoksia. Nykyaika on tuonut paljon hyvää. – Tämän päivän autot helpottavat kuskin elämää todella paljon. Niistä löytyy monenlaisia turvajärjestelmiä ja cruiseri valvoo nopeusrajoituksia. Mukavuus on ensiluokkaista. Entisajan rentous ja vapaus on kuitenkin muisto vain. – Nyt säännöstely ja kaiken maailman direktiivikoulutukset ja ammattipätevyysvaatimukset tekevät alalla toimimisesta vaikeampaa. Myös kilpailu on koventunut. – Jos jotakin tekisin toisin, olisin myynyt firman jo kymmenen vuotta sitten. Sinnitte-

TAUKOPAIKKA

Tiedätkö?

7. Mitä Hartwall Original Long Drink -juoman etiketissä olevat pystyraidat symboloivat?

1. Missä kaupungissa järjestetään Solar Sound Festival? 2. Mikä on rap-artisti Pyhimyksen oikea nimi?

8. Mikä on Suomen (Helsinki) ja Portugalin (Lissabon) välinen aikaero?

3. Kuinka monta kertaa Juha Kankkunen voitti rallin MM-sarjassa kuljettajien maailmanmestaruuden? 4. Minä vuonna ilmainen kuvien jakopalvelu Instagram julkaistiin?

9. Kuka johti Superpesiksen kautta aikain etenijätilastoa ennen kautta 2021?

5. Kuka näyttelee televisiosarjassa ”Salatut elämät” Ismo Laitelaa?

10. Mikä on Suomen korkein kohta?

6. Minä vuonna vaasalainen punkyhtye Klamydia on perustettu?

Kysymykset ja vastaukset: ALEKSI MANSIKKAMÄKI Oikeat vastaukset sivulla 46.

     

          



    

  

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa. Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

      

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

limme liian kauan. On surkeaa, ettemme pitkästä yrittäjäurasta pystyneet tekemään itsellemme eläkerahoja. Viimeiset kuusi vuotta tehtiin tappiota. Nyt Laakso, 64, ajaa puolikasta työvuoroa A. Järvimäellä. Laakson koti sijaitsee Tuusulassa, aivan lapsuudenkodin nurkilla peltojen keskellä. Veli Timo Laakso asuu perheen lapsuudenko-

      

   JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

dissa kivenheiton päässä. Laakson intohimon kohteet, IFK, Harrikat ja intiaanit, näkyvät hänen kodissaan kaikkialla. Seinäkoristeista vessan mattoon ja kahvimukeihin on tekstitetty ja kuvitettu niillä. Nykyään Laaksolla on viimein aikaa tehdä itselleen tärkeitä asioita. Lasten kanssa tehdään yhdessä ruokaa ja katsotaan televisiosarjoja. Myös parisuhde on tärkeä. Kuljetusalan konkarina Laaksolla on yksi

neuvo, jonka hän on saanut omalta isältään. – Älä koskaan luule, että olet hyvä kuski. Yli 40 vuoteen minulle ei ole tapahtunut mitään mällejä, sillä en koskaan luullut itsestäni mitään, en soitellut torvea tai ollut ylimielinen tuolla liikenteessä. – Joka päivä pystyt oppimaan lisää. ■

Truckers-festivaalit ovat olleet parasta Parasta antia ovat olleet Truckers-festivaalit, joita Laakso alkoi kiertää säännöllisesti 1980-luvun alussa. Hän maalasi ja maalautti autoja festivaaleja varten. Ensimmäinen näyttelyauto oli velipojan Jyry-Sisu, jonka puskuri päällystettiin rosteripellillä ja muovimaski korvattiin rosterisella pystymaskilla, jotta se näyttäisi Rolls-Roycelta. Vanteet maalattiin valkoisiksi ja nupit punaisiksi. Heti ensimmäisistä kisoista tuli palkinto. Vuosien saatossa autot vain komistuivat. – Kiersimme kaikki isoimmat näyttelyt 2019 vuoteen saakka, American Car Show mukaan lukien. Olemme alan veteraaneja. Nykykaverit, kuten Mika Auvinen ja Juha Ristimaa ovat saaneet inspiraationsa meiltä Truckers-festivaaleilta. Vuonna 2017 monet lehdet uutisoivat henkeen ja vereen IFK-fa-

neiksi tunnustautuvien Laaksojen Matti Hagmanin muistoksi teipatusta ja lakatusta rekasta. Truckers-festarit yhdistivät työn, harrastuksen ja perheen. – Se oli erikoisen hienoa siksi, koska muuten työn vuoksi olin paljon poissa kotoa. Alan kääntöpuoli liittyykin perheeseen. – Yrittäjyyden huono puoli on se, että parisuhteet se syö. Ensin meni yksi avoliitto, sitten avioliitto. Yrittäjän on mentävä firma edellä, jos meinaa tuoda leivän pöytään. – Jos suhde ei toimi, on kaikille parasta erota. Nuoremmat lapset saivat erossa päättää, mihin menevät asumaan ja he halusivat jäädä minun luokseni. Meillä on lasten kanssa läheiset välit.

30 VUOTTA

RASKASSARJA • 45

AD-A37

HD-291D

Kävelijän ja pyöräilijän HAVAITSEMISKAMERA Kuolleiden kulmien ongelmien ratkaisuksi. Kaistanvaihdoissa, liikkeellelähtiessä, risteysalueilla ym. kohdattavien vaaratilanteiden ehkäisyyn. -ryhmän • Toimii sekä langallisena että langattomana, atavana Raskassarja Sa n joko näytölle tai summerille liikkeistä kautta maa • Liitettävissä myös peruutus-/ valvontakamerajärjestelmään

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

MOOTTORIURHEILU

Haraldit voittivat Truck pulling -kilpailut

Seinäjoella Mikko Heikki Matias Kuoppala Neljä kertaa (1986, 1987, 1991 ja 1993) Vuonna 2010 Esko Kovero Vuonna 1988 Olympiastadionin juoksuratoja Kaksi tuntia (Suomi on kaksi tuntia edellä) Sami Haapakoski (1017 tuotua) Halti (n. 1324 metriä), korkeus merenpinnasta 1361 m

Pikku-Haraldin puikoissa istuneet Hanna Puikkonen ja Jukka Laitamäki ajoivat kevyemmän luokan kuorma-autojen vetokisan SM-voittoon. Menopeli oli rakennettu Volvon vetoauton pohjalle. Isommassa, 8 500 kilon luokassa kultaa sai myös Haraldin kone, jota ohjasti Jyrki Mäntynen. Kaudella metsästettiin pisteitä viidessä osakilpailussa. Päätöskilpailu käytiin Humppilan uudella radalla.

Truck pulling -tulokset

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1

        

        

        

        

Race Trucks 6 700 kg 1. Pikku-Harald, Hanna Puikkonen / Jukka Laitamäki, Lievestuore / Päntäne, 97 p. 2. Jyry-Sisu, Tero Äyräväinen, Porvoo, 77 p. 3. Inkerin Iveco, Pekka Herlevi, Kälviä, 71 p.

SUDOKU 2

        

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Race Trucks 8 500 kg 1. Harald Hirmuinen, Jyrki Mäntynen, Kyyjärvi, 97 p. 2. Volvo-Titan, Kimmo Ainali / Matti Herlevi, Kannus / Kälviä, 84 p. 3. Volvo-Viking, Pekka Herlevi, Kälviä, 79 p. Lähde: Suomen Traktoriurheiluliitto ry.

30 VUOTTA

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

suusk

Varaosamyymälä

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

30 VUOTTA

E8 29

RASKASSARJA • 47

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varustelut, korjaukset ja huollot HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää

KOUVOLA Kouvolan Truck Service Oy

HÄMEENLINNA Originator Hämeenlinna

LAHTI Originator Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KEMI Osaratas Kemi Oy

OULU Pekant Oy

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

Terminaalitie 11 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Paanakatu 2 p. 044 510 4421

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Ahjotie 29-31 p. 040 680 0209

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

ROVANIEMI

Raskaan kaluston varaosat nopeasti ja kattavasti FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy

HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HÄMEENLINNA Originator Hämeenlinna

LAHTI Originator Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

LIETO Pekant Lieto Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Terminaalitie 11 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Kuormaajantie 6 p. 0400 959 430

Paanakatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

KEMI Osaratas Kemi Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KOTKA Tarvike-Ahola Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

OULU

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

PORI Porin Auto-Sale Oy

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KEMI

Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

TORNIO

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Ahjotie 29-31 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

KUOPIO KAUHAJOKI

JYVÄSKYLÄ

IKAALINEN PORI HÄMEENLINNA

LAHTI

LAPPEENRANTA KOUVOLA

FORSSA LIETO

HYVINKÄÄ

KOTKA

JOENSUU