Raskassarja 3/2020

Page 1

SELKÄKIVUILLE KYYTIÄ: VINKKIÄ ISTUMISEEN

7 3/2020 kesäkuu

KUIVANA PERILLE

Maajussi-Arttu kehittää klapien kotiinkuljetusta KONKURSSIAALTO JÄI TULEMATTA -AINAKIN VIELÄ

AMMATTIAUTOILIJAN POPPYSTA TULI NUORISOHITTI

SM-MITALIMIES HARJAA MAANTIET PUHTAIKSI


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

Rovaniemi

KAUHAJOKI

Kemi

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Oulu

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Joensuu

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Kauhajoki Ikaalinen

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


KUVA TEOKSESTA ARTTURI TIURA – LINJA-AUTOMIEHEN ELÄMÄ JA AUTOT

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

36

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

Entisajan autoilua: miehet täyttävät Tiuran kuuluisan Volvo-seka-auton puukaasutinta 40-luvulla. SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Konkurssiaaltoa ei tullutkaan – ainakaan vielä

4

Ammattipätevyyteen suunnitteilla uusi poikkeus

8

Yrittäjä Antti Valkonen: Positiivinen asenne auttaa hinaustyössä

18

Rasvaa niveliin Automaattinen keskus­­ voitelu helpottaa työtä

23

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

Vuoristoteiden virtuoosi Nepalissa ajetaan 200 kilometriä kahdeksassa tunnissa

30

Lisää vetreyttä penkin säädöillä 7 vinkkiä istumiseen

40

Klapit paperipussissa kotiovelle

N

uorison ajatukset eivät aina ihan heti avaudu vanhemmilleen. Kuten se, kun poika ehdotti, että asiakkaille kotiin kuljetettavat klapit pakattaisiin paperisäkkeihin. Isää, Marko Anttilaa, epäilytti. Kokenut klapimies tietää, että jokainen uusi hanskanjälki toimitusketjussa lisää työtä ja nostaa puun hintaa. Asiakashan ostaa halkonsa sieltä, mistä ne halvimmalla saa. Klapikauppa on kilpailtu ala. Anttilan kokemuksen mukaan se on valoa tuovasta lopputuotteesta huolimatta myös melkoisen pimeä ala, sillä moni halonmyyjä ei kuittia asiakkaalleen tarjoa. Pojan, siis Arttu Anttilan, ehdotuksessa paperisäkkiin pakatuista klapeista kuitenkin oli ideaa. Pienissä kaupunkikodeissa ei oikein ole säilytystilaa puille. Toisin kuin muovisista säkeistä, paperipussista eivät kaarnanpalaset varise ja pussin itsessään voi hävittää polttamalla. Ekologisempaa hommaa siis. Paperiin pakatut puut ovat tilaajan kannalta helppo tuote: ne saa kotiovelle kätevästi kuin pizzan. Isä suostui kokeilemaan ideaa. Jo ihan senkin takia, että poika sattuu olemaan firman pomo. Turussa on kokeiltu muitakin ideoita polttopuiden kotiinkuljetuksessa. Niistä löytyy lisää tietoa sivuilta 14-16. Osasta on jo saatu hyviä tuloksia. Sari Järvinen, päätoimittaja

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 11.9.2020. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 13.8.2020.

SELKÄKIVUILLE KYYTIÄ: VINKKIÄ ISTUMISEEN

7 3/2020 kesäkuu

Kuivana perille

MAAJUSSI-ARTTU KEHITTÄÄ KLAPIEN KOTIINKULJETUSTA KONKURSSIAALTO JÄI TULEMATTA

AMMATTIAUTOILIJAN POPPYSTA NUORISOHITTI

SM-MITALIMIES HARJAA MAANTIET PUHTAIKSI

KANNEN KUVA: SARI JÄRVINEN


UUTISET Päivi Wood uskoo ja toivoo, että kuljetusalan sektorin arvo on noussut koronakriisin seurauksena.

Konkurssiaaltoa ei tullutkaan – ainakaan vielä Kuljetusalalla uskottiin tulevan paljon konkursseja, mutta toistaiseksi tilanne ei näytä niin pahalta. Teksti ESSI KARLSSON | kuva LIISA TAKALA

K

uljetus- ja varastointialalla jätettiin huhtikuussa 16 konkurssihakemusta. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen laskelmista. Maksukyvyttömyysrekisteristä löytyy hieman luokittelutavasta riippuen suunnilleen saman verran konkurssihakemuksia sekä huhtikuussa että toukokuussa. Määrä ei ole kovin suuri, sillä alalla jätetään keskimäärin kuukaudessa 17 konkurssihakemusta. Tilastoja tutkiessa on syytä muistaa, etteivät kaikki hakemukset suoraan johda yrityksen konkurssiin, vaan osa voi esimerkiksi yrityssaneerauksen avulla jatkaa toimintaansa.

4 • RASKASSARJA

Suomen hallitus asetti voimaan uuden lain 1.5.2020, joka rajoittaa velkojan mahdollisuuksia hakea yritysvelallinen konkurssiin. Jotta velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen, maksukyvyttömyyden tulee olla pidempikestoista kuin aiemmin vaadittu viikko. Lakimuutos kestää 31.10.2020 asti.

SKAL:n koronabarometrin mukaan lähes viidennes kuljetusalan yrittäjistä uskoi yrityksensä ajautuvan todennäköisesti tai varmasti konkurssiin koronatilanteen aiheuttamien vaikeuksien takia. Kysely tehtiin 27.3.6.4.2020. – SKAL:n luvut näyttävät aika samoilta kuin mitä on muita aloja koskevissa yrityskyselyissä ollut. Myös meidän omien kyselyidemme mukaan isompi osa yrityksistä kokee, että liikevaihto heikkenee lähitulevaisuudessa, Wood kertoo.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Päivi Woodin mukaan yleisesti kaikilla aloilla konkurssihakemusten määrä on kasvanut.

Eri kuljetusalan yritysten sisällä on hajontaa, johtuen siitä, että mitä kuljetetaan. Esimerkiksi ravintoloihin ja kouluihin kuljetuk-

Ruotsissa tilanne on ollut synkempi. Trans­ portnetin mukaan toukokuun alussa vain yhden viikon aikana 65 kuljetusalan yritystä meni konkurssiin.


UUTISET Konkurssihakemukset huhtikuussa vuosina 2010 – 2020 35

Kuljetusalan konkurssihakemuksia huhtikuussa

33

30 25 20 15

23

23

18 13

16

14 10

10

12

12

12

5 0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus/Kuljetus- ja varastointiala

set ovat vähentyneet huomattavasti tai loppuneet, kun taas päivittäistavaran kuljetukset ovat jopa lisääntyneet. Rahtiliikenne on saanut osansa tästä, mutta sen todellisen kovan osuman on ottanut henkilöliikenne. Woodin mukaan osalla henkilökuljetusyrityksistä loppui työt aivan kuin seinään, eikä toiminnan jatkosta ole tietoa. Osalla yrityksistä taas toiminta on jatkunut pienemmällä teholla. Woodin mukaan koronatilanne on vaikuttanut tavaraliikenteen vähenemiseen, mutta se on kuitenkin toiminut lähestulkoon normaalisti. Kun Uudenmaan rajat suljettiin, se näkyi kuljetuksissa ensimmäisen päivän aamuna pieninä jonotusongelmina. – Se ei ollut mielestäni suuri juttu, koska sisäisten rajojen sulku on kuitenkin vaativa toimenpide, Wood sanoo. Sen sijaan Euroopassa on ollut suurempia ongelmia pitkien jonotusaikojen kanssa, koska valtiot ottivat sisärajatarkastukset käyttöön. Jonot olivat jopa 40 kilometrin mittaisia. Siitä seurasi kuljetusketjujen pettäminen hetkeksi. Woodin mukaan ongelma helpottui nopeasti Euroopan komission annettua suositus vihreistä kaistoista. Niillä tavaraliikenteen rajan­ylitys saisi kestää maksimissaan 15 minuuttia mukaan lukien kuljettajan terveystarkastuksen. Wood ei ole komission ohjeistuksen jälkeen kuullut vastaavista ongelmista. Toukokuussa ongelmat ovat olleet pienempiä kuten, että kuljettaja on voinut joutua terveystarkastukseen useampaan otteeseen ajaessaan rajalta toiselle. Johtavan asiantuntijan

mukaan olisi hyvä olla jokin toleranssi sille, kuinka monta terveystarkastusta lyhyen ajan sisällä tehdään. Lisäksi ongelmana on ollut, hieman Suomessakin, mutta erityisesti Keski-Euroopassa, kuljettajien turvallisten työolosuhteiden takaaminen. Monet pysähdyspaikat, kuten huoltoasemat, ovat menneet kiinni, joten kuljettajilla ei ole asianmukaisia peseytymistiloja. Woodin mukaan tulevaisuus riippuu siitä, missä aikataulussa Suomi ja muut valtiot avaavat rajojaan. Kun rajoituksista pikkuhiljaa luovutaan, tilanne korjaantuu. —Kyllä itse uskon, että tavaraliikenne tulee selviämään tästä kohtuullisen hyvin. Se, että kuinka nopeasti tilanne korjaantuu ja mihin se korjaantuu, sitähän emme kukaan tiedä, Wood pohtii. Tilanne rahtiliikenteessä ei kuitenkaan Woodin mielestä ole pahimmasta päästä. Tavarankuljetukset ovat olleet aika pienillä muutoksilla normaaliin verrattuna. Jotta Suomi pysyy käynnissä, tavaran pitää liikkua ja raskas liikenne on tässä avainasemassa. Lisäksi Suomi on vientivetoinen maa, lähes puolet kansantaloudesta tulee vientisektorilta. Suomi siis tarvitsee jatkossakin toimivaa liikennettä. Keskuskauppakamari haluaa turvata työpaikat. Se on esittänyt konkreettisina toimenpiteinä esimerkiksi, että TyEL-, YEL- sekä sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut olisi otettu valtion kannettavaksi, jotta olisi voitu rakentaa siltaa poikkeustilan ylitse. Wood uskoo ja toivoo, että kuljetusalan sektorin arvo on noussut tämän kriisin seurauksena. ■

Kuljetus Wikholm Oy – hakemus peruttu Kuljetusliike Alpo Jokelainen Oy – hakemus peruttu Kuljetusliike M. Siro Oy – asia siirretty Lavettikuljetus Tammela Oy – asia siirretty T:mi Ruskon Tavaraliikenne Trans Haapala Ky Maanrakennus Huhtala Oy Jumiconi Oy Majalainen Oy Tmi Kone-Mäkelä Pinecape Oy SF Resenko Oy Henkilöliikenne: Kajon Taksiliikenne Oy, Kajon Group Oy, Kajon Kalustohallinta Oy, Kajon Oy Taksi Group Oy Taksipalvelu Tarina Oy Suomen Taksiliikenteen Henkilöstöpalvelut Oy Sinikka Hiltunen Taksi 1147 Oy Muut: Auto-Roiko Ky (kuorma-autojen maahantuonti) South Service Oy Ab (koneiden korjaus) Koneurakointi J. Ahonen Hydrauliikka Jarikko Oy Masadia Oy (varastologistiikka) CityJet Oy (lentoliikenne)

Kuljetusalan konkurssihakemuksia 1.- 28.5. Kuljetus ja Vuokraus J. Hietala J&O Trans Oy JH Cargo Oy K1-Kuljetus Oy KT Liikenne Oy Kuljetusliike Veljekset Anttila Ky Nieminen Transport Oy Racing Engines Helsinki Oy Kuljetuspalvelu Paloheimo Oy Oy Deltaelementti Ab Kuljetusliike Autio Oy Manora Skog Ab R.J.N-Trans Oy Henkilöliikenne: LTS Luxury Transport Service Oy Sorjakari Oy Tenhon Taksi Oy Muut: MV Container Service Group Oy (varastointi) JiiMet tmi (maarak. koneiden varaosat) Lähde: Oikeusrekisterikeskus / Maksukyvyttömyysrekisteri

RASKASSARJA • 5


Ohjausjärjestelmät kunnostettu ja paranneltu*

Tuotenro Tuote

Tuotekuvaus

OE-numero

103130

Ohjausvaihde (vaihto)

Mercedes । Sisu

A3754600500 / A6464602000

110100

Ohjausvaihde (vaihto)

Mercedes । Sisu

A6624601000 / A9304601400

103690

Ohjausvaihde (vaihto)

Scania

2266488 / 571404

103700

Ohjausvaihde (vaihto)

Scania

2260739 / 571410

103600

Ohjausvaihde (vaihto)

Scania

2260735 / 573184

203390

Ohjausvaihde (vaihto)

Scania

1371321 / 575981 / KS01002212

109820

Ohjausvaihde (vaihto)

Volvo

85000727 / KS01001282

103910

Ohjausvaihde (vaihto)

Volvo

250329 / 250368 / KS00001240

103750

Ohjausvaihde (vaihto)

Volvo

250303 / KS00001120

203010

Ohjaussylinteri (vaihto)

Volvo

20576140 / 20558011 / 8346671106

Kaikki tuote-, osa-, OE-, alkuperäis- ja tilausnumerot on tarkoitettu vain vertailuun eikä kyseessä ole alkuperäismerkintä. *Katso yksittäisten tuotteiden tiedot

Raskassarja-liikkeistä kautta maan: www.raskassarja.fi


UUTISET

Oulun Jarruhuolto on profiloitunut vahvaksi säiliöpuolen jälkimarkkinoiden osaajaksi PohjoisPohjanmaalla.

Pekant osti Oulun Jarruhuollon Yhteistyö lisää palveluvalikoimaa ja nopeuttaa huoltoja.

O

ululainen raskaan ajoneuvokaluston huolto-, kor­ jaus-, katsastus- sekä varaosapalveluja tuottava Pekant Oy on ostanut Oulun Jarruhuolto Oy:n koko osakekannan. Kauppakirja tehtiin 8.5.2020. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkaista. Yrityskaupan tarkoituksena on tukea jo olemassa olevia ja kattavia huolto- ja korjauspalveluja hyödyntämällä Oulun Jarruhuollon erikoisosaamista erityisesti säiliöautojen ja säiliöiden tarkastuksissa. Yritykset eivät fuusioidu, joten yrityskaupan myötä Oulun Jarruhuollon toiminta jatkuu edelleen itsenäisenä yhtiönä nykyisissä toimitiloissa Kuutamotie 5:ssä. Yrityskaupan seurauksena asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä kokonaisvaltaisempi palvelu Oulun talousalueella. Asiakkaille tämä merkitsee käytännössä huoltojen ja korjauksien osalta nopeampaa saatavuutta sekä palveluvalikoiman laajentumista entisestään. Pekantin tavoitteena on olla markkinajohtaja ja asiakkaidensa ensisijainen valinta raskaiden ajoneuvojen korjaamo- ja varaosatarpeissa. – Koronapandemiasta ja sen luomasta epävarmuudesta huolimatta päätimme inves-

toida voimakkaasti tulevaisuuteen. Pekantin perustamisesta vuonna 2006 lähtien yhtiömme missiona on ollut pitää asiakkaidemme pyörät pyörimässä ja kaluston liikenteessä, tienaamassa omistajalleen. Tämä yrityskauppa tukee strategiaamme monipuolisesta palveluvalikoimasta ja asiakkaan kaluston kerralla kuntoon saattamisesta. Haluamme jatkaa yhteiskunnallisestikin merkittävää yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa sekä pitää työpaikat täällä Oulussa, Raskassarja-ketjuun kuuluvan Pekantin toimitusjohtaja Leo Juutinen kommentoi.

Oulun Jarruhuolto on profiloitunut vahvaksi säiliöpuolen jälkimarkkinoiden osaajaksi Pohjois-Pohjanmaalla. Koeponnistuksia eli säiliötarkastuksia tehdään niin kuljetus- kuin konttikalustoonkin. – Saimme lisäksi joukkoomme aivan huippuosaajan, kun Jari Kolehmainen liittyy Oulun Jarruhuollon vahvuuteen Nordic Tank Oy:stä. Jarilla on erittäin merkittävä kokemus raskaan kaluston metalli- ja säiliöpuolelta sekä päällirakentamisesta. Jari on oikea hitsauspuolen raskassarjalainen ja parempaa miestä emme olisi tähän pestiin voineet saada! Hän tulee vastaamaan Oulun Jarruhuollon kenttätyöstä eli koko korjaamoliiketoiminnasta.

Saimme lisäksi joukkoomme aivan huippuosaajan, kun Jari Kolehmainen liittyy Oulun Jarru­ huollon vahvuuteen Nordic Tank Oy:stä”, Leo Juutinen sanoo.

Oulun Jarruhuolto Oy:n eläkkeelle siirtyvä perustaja Eero Sutinen on tyytyväinen kaupan syntyyn: – Haluan kiittää kaikkia asiakkaitani luottamuksesta ja uskollisuudesta toimintaamme vuosien ajan. Uskon entisen yritykseni jäävän osaaviin ja luotettaviin käsiin! ■

RASKASSARJA • 7


UUTISET Maanviljelijä ei tarvitsisi uuden esityksen mukaan ammattipätevyyttä, jos hän ajaa kuorma-autollaan oman tilan tuotteita myyntiin enintään sadan kilometrin päässä olevalle torille. Kuljetus ei kuitenkaan saa olla hänen päätoimensa.

Ammattipätevyyteen suunnitteilla uusi poikkeus Maa- ja metsätalousyrittäjät saattavat saada vapautuksen ammattipätevyydestä tietyin ehdoin. Teksti SARI JÄRVINEN

K

aupallisessa henkilö- ja tavaraliikenteessä vaaditaan kuljettajalta ammattipätevyys, mutta tähän sääntöön on olemassa liuta poikkeuksia. Uusia oli myös suunnitteilla, sillä hallitus jätti 16. huhtikuuta eduskunnalle joukon muutosehdotuksia. Maanviljely- ja metsätalousyritykset saisivat jatkossa kuljettaa omia tuotteitaan ilman ammattipätevyyttä. Sama koskisi puutarhaviljely-, kotieläintalous- ja kalastusyrityksiä. Kuljetukset tulee kuitenkin ajaa yrityksen omassa käytössä olevalla ajoneuvolla eikä kotipihasta saa ajaa yli sataa kilometriä kauemmas. Käytännössä uusi poikkeus poistaisi am-

8 • RASKASSARJA

mattipätevyysvaatimukset esimerkiksi maanviljelijältä, joka ajaa oman tilan kuljetuksia kuorma-autollaan tai kuorma-autokorttia edellyttävällä traktorillaan, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h. Omien tuotteiden kuljetus ei kuitenkaan saisi olla yrittäjän päätoimi. Siihen saa yleensä käyttää enintään 30 prosenttia säännöllisestä kuukausittaisesta työajasta. Kuljettajalta ei ole aiemminkaan vaadittu ammattipätevyyttä, jos ajoneuvolla on viety tai haettu materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja käyttää työssään. Sama on koskenut vähäistä määrää tavaraa, jota kuljettaja myy tietyssä paikassa. Tällöinkään tavarankulje-

tus ei ole saanut olla yrityksen päätoimi. Tämä sääntö jäisi voimaan ilman kilometrirajoituksia. Sallittujen kuljetettavien listalle kuitenkin lisättiin nyt myös koneet. Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola on harmitellut, että vanhaa säännöstöä on tulkittu käytännössä tarpeettoman joustamattomasti. Kuljetuksen jälkeen kuljettajalta on vaadittu, että hänen pitää välittömästi käyttää kuljetettua esinettä työssään esimerkiksi asentamiseen. Direktiivit eivätkä lait kuitenkaan tätä edellytä, vaan tulkinta on ollut joidenkin valvojien oma. Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on toivonut asiaan muutosta. Sen


KUVA SARI JÄRVINEN

UUTISET

Näin kansanedustajat kommentoivat direktiivikoulutusta:

Paula Risikko: ”Hörönlörö-kursseja” – Hörönlörö-kursseja on kuljetusalalla pitänyt suorittaa vain siitä syystä, että ne pitää suorittaa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että ihminen on 30 vuotta ajanut kuorma-autoa ja rekkaa ja peruutellut ja ajellut sinne ja tänne, niin sitten pitää istua jollakin kurssilla, Paula Risikko (kok.) toteaa. – Direktiivin johdannon mukaan kuljettaminen ei ole päätoimista silloin, kun siihen käytetään vähemmän kuin 30 prosenttia työajasta. Jos ajatellaan, että työpaikalla on neljä työntekijää ilman ammattipätevyyttä ja jokainen tekee vuorollaan kuljetuksia neljäsosan verran, niin onko tämä nyt lain kannalta tarkoituksenmukaista työaikasuunnittelua, vai tulisiko työnantajalla olla yksi ammattipätevä työntekijä tekemässä kaikki kuljetukset? Jari Ronkainen (ps.) kysyy. – Kun puhutaan eurooppalaisten sääntöjen ja lakien yhdenmukaistamisesta, niin täytyy ottaa huomioon se, ovatko kuljettajat jokaisessa maassa yhtä päteviä. Suomalainen rekkakuski on nimittäin alansa huippua. Nyt kun ammattipätevyyden kansainvälistä hyväksilukua ollaan helpottamassa, tulisi varmistua myös siitä, että ulkomailta tänne tulevat kuljettajat osaavat asiansa, Ronkainen sanoo.

mielestä koneet ja laitteet pitäisi olla mahdollista tuoda työmaalle myös hyvissä ajoin etukäteen. Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Saara Loukolla on koneyrittäjille hyviä uutisia. – Hallituksen esityksessä ei ole vaatimusta esineen välittömästä käytöstä, Louko tiivistää. Osa on kritisoinut ammattipätevyydestä tehtyjä poikkeuksia epäloogisiksi. Kuljettaja voi esimerkiksi viedä koneen vaikeakulkuiselle työmaalle ilman ammattipätevyyttä, mutta hän ei saa kyyditä samaa konetta hyväkuntoisen valtatien varrella olevaan huoltoon

Paula Risikko

Jari Ronkainen

käymättä direktiivikoulutusta. Kun kuljettaja on ilman ammattipätevyyttä tuonut koneen työmaalle, hän voi käyttää sitä itse. Jos laitetta kuitenkin esimerkiksi vuoronvaihdon tai sairastumisen vuoksi käyttäisi joku toinen työntekijä, kuljettajan ammattitaito ei viranomaisten mielestä enää riitäkään koneen kuljettamiseen työmaalle. Kuljettajan siis pitää hankkia tämän vuoksi ammattipätevyys. Näihin tapauksiin hallituksen esitys ei tuonut muutosta.

dessä. Esimerkiksi huoltohenkilökunta saa kuljettaa ajoneuvon ilman ammattipätevyyttä katsastusaseman läheisyydessä olevasta huoltopaikasta katsastukseen tai ajaa kesken kuljetusta hajonneen bussin linjalta korjaamolle. Tätä hallitus ei ole muuttamassa.

Ammattipätevyyttä ei ole kuitenkaan vaadittu, jos linja- tai kuorma-autoa siirretään korjaamisen, huoltamisen tai katsastamisen yhtey-

Hallituksen esityksen piti tulla voimaan 23.5.2020, mutta tällöin se oli vielä jumissa liikenne- ja viestintävaliokunnassa. ■

Samassa yhteydessä hallitus haluaa helpottaa kuljettajakoulutuksen vastavuoroista tunnustamista. Sen odotetaan lisäävän työvoiman liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla, myös suomalaisten kuljettajien osalta.

RASKASSARJA • 9


LAATUA ALKUPERÄISVALMISTAJALTA

NÄRHI JOENSUU (1)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh +358 400 959 420 ma–pe 7–17

NÄRHI KUOPIO (2)

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh +358 400 959 450 ma–pe 7–17

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh +358 400 959 430 ma–pe 7–19

Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh +358 400 959 460 ma–pe 7–16

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA


DIREKTIIVIPÄIVÄT

Hallitus haluaa karsia verkko-opetusta Teksti SARI JÄRVINEN

K

uorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutusta on saanut reilun vuoden verran järjestää verkko-opetuksena. Koronan vuoksi direktiivipäivien lähikoulutukset on pitkälti jouduttu perumaan, joten internetin välityksellä toimiva verkko-opetus osoittautuikin tarpeelliseksi vaihtoehdoksi poik­keus­ ­aikana. Hallitus kuitenkin haluaa rajoittaa verkko-opetustunteja pikaisella aikataululla. – Aiemmin verkko-opetuksen määrässä ei ollut mitään rajoituksia, mutta EU:n direktiivin mukaan sitä voi olla enintään 12 tuntia kaikista 35 tunnista, liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Saara Louko kertoo. ”Lakiesitys on mieletön. Jo kymmenet tuhannet kuljettajat ovat todenneet, että net-

tikoulutus on sujuva tapa suorittaa pakolliset jatkokoulutuspäivät. Nyt lainsäätäjä on heittämässä märän rätin vasten kuljettajien ja kouluttajien kasvoja”, koulutuksia järjestävä Vanttera Group Oy toteaa tiedotteessaan. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka myönsikin esityksen olevan haasteellinen korona-aikana, jolloin etäopiskelun lisääminen olisi karsimisen sijaan perusteltua. Verkko-opetuksella tarkoitetaan kuljettajan itsenäistä opiskelua verkon välityksellä. Etä- ja virtuaaliopetuksessa opiskelija osallistuu opettajan tunnille verkon välityksellä reaaliaikaisesti. Tätä ei olla rajoittamassa. Hallitus antoi tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivin muutoksista esityksen eduskunnalle 16.4. Sen piti tulla voimaan jo 23.5.2020, mutta se olikin vielä tuolloin byrokratian rattaissa eli tarkemmin sanottuna liikenne- ja viestintävaliokunnassa. ■

Koemahdollisuus puuttuu yhä Perustason kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden voi periaatteessa suorittaa ilman kursseja menemällä suoraan kokeeseen. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan onnistunut keneltäkään. Vaikka koemallin mahdollistava laki on ollut voimassa jo tammikuun alusta 2020 lähtien, valtioneuvosto ei ollut huhtikuuhun mennessä saanut aikaan asetusta aikaan, jolla säädellään kokeen yksityiskohdat. – On totta, että koemalli on myöhässä. Se viivästyi jo aiemmin ja nyt koronatilanne on muuttanut aikatauluja, Louko toteaa.

RASKASSARJA • 11


UUTISET

Kahdesti palkittu

12 • RASKASSARJA

KUVA TOMMI TAPIO


UUTISET

Hyvinkään HRP on ensimmäinen korjaamo, joka on voittanut Vuoden Raskassarja-myymälä -palkinnon kahdesti. Teksti: SANNA SARENIUS

R

KUVA SANNA SARENIUS

askaan kaluston korjaamo- ja huoltopalveluihin keskittyvä Hyvinkään HRP voitti Raskassarja-ketjun yrittäjäpalkinnon jo toistamiseen. Edellisen kerran he pokkasivat voittopokaalin vuonna 2018. Molemmilla kerroilla myyntijohtaja Timo Mörsky on ollut yllättynyt voitosta. Tänä vuonna hän tosin tiesi etukäteen, että hyvillä sijoilla ollaan ja aavisti, että mahdollisuudet voittoon ovat olemassa. – Kyllä se siltikin taas yllätyksenä tuli, ilahtunut mies kuittasi. Tällä kertaa kokonaiskasvua on vauhdittanut tiskimyynnin osuus, joka on ollut edellisvuotta selvästi vilkkaampaa. – Henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan, mutta olemme panostaneet markkinointiin ja näkyvyyteen. Esimerkiksi myymälän houkuttelevuutta on lisätty ja Raskassarja-ketjun tuotteita on pyritty pitämään paremmin esillä, Mörsky luettelee. Vaikka kehitystä ja kasvua on tapahtunut, tekemistä ja tavoiteltavaa riittää yhä. Esimerkiksi moottori- ja vaihteistolinjojen puolen osaamiseen voisi koulutuksen kautta panostaa enemmän. Uusia palvelualueita kartoitetaan jatkuvasti ja esimerkiksi vuonna 2018 uutena aloitettu hydrauliletkutuspalvelu on lähtenyt kivasti liikkeelle. – Kaiken kaikkiaan meno on ollut hyvinkin tasaista. Positiivista on se, että olemme onnistuneet pysymään vauhdissa mukana. Yrityksen käyntikortteja ovat monipuolinen osaaminen ja mahdollisuus palvella asiakasta kattavasti saman katon alta. – Meillä on käytössä niin kutsuttu yhden luukun asiointitekniikka. Toimihenkilöt tekevät ristiin rastiin erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi varaosamyyntiä tapahtuu myös töiden vastaanotossa ja päinvastoin. Yritys työllistää tällä hetkellä 16 henkilöä.

Koronatilanne on näkynyt HRP:lläkin jossakin määrin. Esimerkiksi puhelinliikenne on ollut tavallista rauhallisempaa.

KUVA- SANNA SARENIUS

– Nykyiset toimitilat ovat meille varsin toimivat, mutta pidämme silmät auki toisen toimipaikan avaamista varten, Timo Mörsky toteaa.

– Toukokuussa kesän kynnyksellä meillä on yleisestikin ottaen rauhallisempaa, mutta kyllä pääsiäisen aikaan, kun rajoitukset tulivat voimaan, meno rauhoittui entisestään. Uudenmaan rajalla Uudenmaan puolella sijaitsevan yrityksen pihamaalla olevan lounasravintolan asiakasvirta katkesi rajoitusten jälkeen kuin seinään. – Tiskin yli myynnissä tuli selkeästi isompi pudotus kuin korjaamon puolella. Korjaamolla on kuitenkin ollut jatkuvasti töitä, vaikka jono lyheni aivan selkeästi koronaviruksen seurauksena, Mörsky kertoo. Mies uskoo, että se, ettei väki ole liikkunut, on vaikuttanut koko kuljetusalaan erilaisin tavoin. Osa on puhunut siitä, kuinka koronatilanne olisi kiihdyttänyt verkkokauppojen myyntiä. HRP:llä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. – Meillä ei verkkokauppatilaukset ole mitenkään huomattavasti lisääntyneet. Tulevaisuudessa Hyvinkään HRP haluaa pysyä kehityksessä mukana. Yksi kehityskohde on verkkokauppa. Myös laajeneminen kiinnostaisi.

– Nykyiset toimitilat ovat meille varsin toimivat, mutta pidämme silmät auki toisen toimipaikan avaamista varten. Kaiken avain on kuitenkin motivoitunut henkilökunta. – On tärkeää, että henkilökunnalla on ajatukset samaan suuntaan. Sen haluan nostaa esille ja lausua heille kiitokset. ■

Vuoden Raskassarjamyymälä -palkinnon voittajat vuosittain • 2013 Osa-Ratas Oy (Tornio) • 2014 Iisalmen Rekkapiste Oy • 2015 Originator Lahti Oy • 2016 Raskasvaraosa Oy (Vantaa) • 2017 Ikaalisten Autovaruste Oy • 2018 Hyvinkään HRP Oy • 2019 Pekant Oy (Oulu) • 2020 Hyvinkään HRP Oy

RASKASSARJA • 13


INNOVAATIOT

Ketterät klapimiehet Turussa kokeillaan uusia ideoita polttopuiden kotiinkuljetuksissa. Suomen ensimmäinen Klapiauto liikkuu kuin jäätelöauto konsanaan ja Marko Anttilan modifioimalla Sprinterillä puita kulkee kyydissä aiempaa enemmän. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

P

uuTila Oy:n Marko Anttila on juuri saanut peruutettua Mercedes-Benzin Sprinterin asiakkaansa omakotitalopihan nurkkaan, hiukan hankalaan paikkaan ylämäkeen. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan pahimmasta päästä, sillä usein polttopuita viedään paljon ahtaampiin kaupunkilaispihoihin. Anttila käynnistää kipin. Lavan etureuna nousee niin ylös kuin varsi antaa myöden ja klapit kolisevat maahan. Lavalla sinnittelee edelleen useita irtokuutioita polttopuita, ihan tarkoituksella. Ne Anttila vie seuraavalle asiakkaalleen. Temppu on mahdollista avattavien väliseinien avulla, jotka jakavat kevytkuorma-auton

lavan kolmeen osaan, lisäseinien avulla jopa kuuteen. Niiden avulla polttopuita on helppo jakaa useammalle asiakkaalle samalla reissulla. – Vastaavia ratkaisuja en ole kovin montaa Suomessa nähnyt. Vanhassa pakettiautossani oli hieman samanlainen systeemi, mutta siinä oli vain kaksi osastoa. Lisäksi Pohjanmaalla on yksi Volkswagen, josta katselin hiukan mallia, Anttila kertoo. Koska tarpeita vastaavaa valmista puunkuljetusautoa ei markkinoilta löytynyt, Anttila rakensi sellaisen itse. Alustaa mentiin etsimään Saksasta asti. – Otin poikani Arttu Anttilan kanssa riskin ja lensimme Saksaan katsomaan käytettyä

kevytkuorma-autoa. Houkutuksena oli edullinen hinta. Myytävänä oli Sprinter 516 CDI, joka oli ollut konepajayrittäjällä käytössä pressukapelliautona. Sillä oli ajettu 150 000 kilometriä. – Autossa oli onneksi nopeudenrajoitin. Sprintereillä ajetaan Saksan moottoriteillä yleensä nasta laudassa, mutta rajoitin säästää autoa. Marko Anttila on toiselta ammatiltaan metalliseppä, joten auton modifiointi sujui ongelmitta. – Tilasin kipin Saksasta ja koneiston Englannista. Auton runko jäykistettiin. Häkkeihin saatiin tilaa 12 kuutiota, eikä maksimipainon puolesta enempää tarvitakaan. PuuTilalla klapit kuivataan ulkokuivauksen lisäksi tarvittaessa hakkeella lämmitettävässä kuivurissa. Niin pystytään tuottamaan ympäri vuoden halkoja, joiden kosteusprosentti on enintään 15. Kun seppä vei lavan päälle rakentamansa häkin sinkittäväksi, maalari katseli sitä hiukan hämmästyneenä. – Aiotko kuljettaa noissa lampaita? hän kysyi. Katsastusinsinööri ei klapimiehen päällirakennetta kuitenkaan kummastellut, vaan antoi ajoluvan saman tien. – Olen ollut autoon todella tyytyväinen, Anttila toteaa.

Puukuormasta on kippauksen jälkeen jäljellä vielä yhden asiakkaan halot, jotka pysyvät omassa osastossaan Marko Anttilan rakentamien väliseinien avulla.

14 • RASKASSARJA

Marko ja Arttu Anttila aikovat kehittää lisääkin polttopuiden kotiinkuljetuksia, sillä he lähtivät mukaan Kuivaa asiaa -hankkeeseen. Sen kautta annetaan myös vinkkejä halko-


INNOVAATIOT

Marko Anttila heittää kyytiin jääneet klapit käsipelillä kasaan.

RASKASSARJA • 15


INNOVAATIOT to. Manninen ajaisi ennalta sovittua reittiä ja pysähtyisi ennalta sovituissa paikoissa Portsan kaupunginosassa. Asukkaat voisivat tulla ja ostaa haluamansa määrän klapeja auton peräkärrystä. Ennakkotilausta ei tarvinnut tehdä.

Sateisella kelillä Marko Anttila laittaa häkin päälle pressun, jotta puut eivät kastuisi kokonaan matkan aikana.

jen oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon. Hankkeen takana ovat TTS Työtehoseura ry, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Turun kaupunki sekä rahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto. – Syksyllä kokeilemme klapien pakkaamista paperipusseihin tavallisten muovisäkkien sijaan. Toisimme ne suoraan asiakkaiden kotiovelle kahden viikon välein, Marko Anttila kertoo. Metalliseppä hymähtää ja vilkaisee Sprinterin kyydissä muoviverkkosäkkien sisällä olevia klapeja. – Olin ensin skeptinen paperisäkkien suhteen, mutta poika on pomoni. Perunapussin kaltainen paperisäkki on nimittäin kaksi-kolme kertaa kalliimpi kuin muovinen. Lisäksi säkittäminen yleensäkin on hidasta ja kallista hommaa verrattuna irtotavaraan. Tulee turhaan hanskanjälkiä. Toisaalta muovisäkkien menekki on Turussa kasvanut, sillä kaupungeissa on huonosti säilytystilaa irtotavaralle. Puut pysyvät säkkien ansiosta siististi kasassa. Asiaa hetken tuumailtuaan isä vakuuttui paperisäkin eduista kaupunkikodeissa. Muovisäkissä on reikiä, joista varisee aina kuorenkappaleita. Siistin paperisäkin voi heittää vaikka henkilöauton takapenkille ja polttaa puiden mukana. Lisäksi muovin käyttöä pyritään ympäristösyistä välttämään. – Paperisäkin kylkeen voidaan painaa tekstiäkin, Anttila pohtii. Tilaukset suunnitellaan tehtävän Facebookissa toimivan PuuRingin kautta. Myös kaarinalainen Kone ja Rakennus Manninen Oy:n yrittäjä Marko Manninen suun-

16 • RASKASSARJA

nitteli kehittävänsä polttopuiden kotiinkuljetuksia Turun Portsaan. Haasteena ahtaasti asutulla kaupunkialueella oli, että halkoliiterit olivat kuin kuolleet sukupuuttoon. Ihmisillä ei ollut paikkaa, missä varastoida puita. – Lisäksi paljujen vuokraus on yleistynyt ja niihin menee myös polttopuita, Manninen kertoo. Kuivaa asiaa -hankkeen kautta Manniselle tarjoutui tilaisuus testata ideoita käytännössä. Suomen – tai ehkäpä jopa maailman – ensimmäinen Klapiauto oli valmiina neitsytmatkalleen maaliskuun alussa. Se kulkee hieman samalla periaatteella kuin jäätelöau-

Manninen lastasi peräkärryn täyteen irtotavaraa ja lähti ensimmäiselle kierrokselle. Kyydissä oli 40 litran mitta, jolla asiakkaiden ostokset mitattaisiin. – Kokeilu lähti hyvin käyntiin. Ihmiset tulivat hakemaan puita omilla kottikärryillään. Osa kantoi klapit kotiinsa isossa Ikean muovikassissa. Minulla oli mukana myös neljän euron hintaisia tyhjiä pahvilaatikoita. Jotkut sellaisen ostivat ja tulivat seuraavalla kerralla sen kanssa hakemaan lisää puita. Mannisen peräkärry ei kertaakaan tyhjentynyt kokonaan, mutta sai hyvää palautetta asiakkailta. Portsalaiset halusivat kokeilulle jatkoa, joten Klapiauto jatkaa reitillään syksyllä. Manninen on jo ehtinyt mielessään jalostaa pahvilaatikkoideaa. – Koska kaupungeissa on pulaa säilytystilasta, pahvilaatikot voisivat toimia sen korvikkeena. Niitä voi pinota päällekkäin. Pahvilaatikot voisivat toimia vaikka sisustus­­ elementteinä, laskutasoina tai pöytinä. Niihin voisi painaa erilaisia kuoseja. Myös vetoauton suhteen Mannisella on uusi projekti käynnissä. Rovaniemeltä löytyi Toyota Hiace RH11, vuosimallia 1976. Se on tuotantojärjestyksessä toista mallisarjaa. – Siinä on jäljellä alkuperäinen peltilava! Hiacessa on nostalgiaa. Aion entisöidä sen Klapiautoksi, Toyota-mieheksi tunnustautuva Manninen kertoo. ■

Romantiikkaa klapitilalla Marko Anttilan poika Arttu Anttila on televisiosta tuttu. Hän etsi rakkautta Maajussille morsian -ohjelman viime kaudella. Mynämäkeläistilalle löytyikin television avulla viehkeä Sofi. Hänestä Marko ei kuitenkaan saanut taloon uutta miniää, sillä pari ei enää ole yhdessä. Tilanne ei kuitenkaan ole maajussin kannalta huolestuttava. – Artulle on tullut naisilta niin paljon yhteydenottoja, että ehtiiköhän niihin kaikkiin edes vastata, isä naurahtaa. Arttu Antilaa on kutsuttu Suomen tunnetuimmaksi klapimieheksi, sillä hän osallistui Maajussille morsian -ohjelmaan.



HUOLTO

KUVA TOMI OLLI

Positiivinen asenne auttaa hinaustyössä 18 • RASKASSARJA


HUOLTO

Yrittäjä Antti Valkosen mielestä pelkkä tekninen osaaminen ei kuljetusalalla riitä. Siksi Hinauksen ja Tuuppauksen työntekijöitä on koulutettu myös positiivisuuteen. Jälkimmäinen oli eduksi koronaepidemian aikana, kun yrityksessä kehitettiin uusia palveluja. Teksti: TOMI OLLI

S

KUVA TOMI OLLI

einäjoella pääpaikkaansa pitävän Hinauksen ja Tuuppauksen toimitusjohtaja Antti Valkonen, 54, sanoo asiakkaan kohtaamisella olevan suuri merkitys ongelmatilanteen eteenpäinviennissä. Hän korostaa positiivista ilmettä. – Kun auto jättää tien päälle, on selvää, että asiakas on miinusmerkkisellä mielialalla. Tiedostamme tämän mennessämme paikalle, ja yritämme auttaa häntä niin ajoneuvon kanssa kuin ilmapiiriä piristämällä. – Näissä tilanteissa on kuitenkin oltava psykologista silmää, eli mitä tahansa ei voi sanoa, vaikka pidämme huumoria ja positiivisuutta tärkeänä. Olenkin järjestänyt työntekijöilleni myös tämän puolen koulutusta, sillä se on teknisen osaamisen ohella tärkeä osa-alue, Valkonen sanoo. Hän on huomannut kevyen jutustelun auttavan ikävässä tilanteessa. – Asiakkaat huomaavat usein, ettei kyseessä ole maailmanloppu, vaikka auto hyytyi tien päälle ja sovittu tapaaminen siirtyi. Kun ihminen on itse kunnossa, saadaan muut asiat aina järjestettyä. – Nykyisin myös auton hyytymisen tuoma häpeä on selkeästi pienempää kuin joitakin vuosia sitten. Koska nykyisille autoille ei voi tehdä itse usein paljoakaan, ei itsesyytöksiin ole todellakaan yleensä syytä, Valkonen toteaa. Falck-ketjuun kuuluvassa Hinauksessa ja Tuuppauksessa tehdään töitä kahdellatoista hinausautolla, kolmella tiepalveluautolla sekä moottoripyöränkuljetusperävaunulla. Yritys työllistää Antti Valkosen ja hänen Virpi-vaimonsa lisäksi kahdeksan työntekijää. Viiime ajat eivät kuitenkaan ole olleet yritykselle helppoja. – Mennyt talvi oli haastava, odotimme sen tuovan kasvua, mutta toisin kävi. Syynä tähän on, ettei talvi tullut lainkaan perinteisessä mielessä. Yleensä pakkanen tuo hinausalalle töitä, mutta nyt kylmän aiheuttamat tehtävät vähenivät huomattavasti. Liukkaat

Hinausyrittäjä on tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

kelit toki työllistivät meitä, mutta talven tulos jäi huomattavasti aiemmista, Antti Valkonen kertoo. Hankalan talven jälkeen lisää mietittävää toi koronavirusepidemia, mikä vähensi liikennettä. Valkonen kehitti tilanteen vuoksi ansaintalisän. – Aloitimme erikoisajoneuvojen kuljetukset. Nämä tapahtuvat luontevasti muiden työtehtävien lomassa. Koska tällaiset työtehtävät eivät ole kiireellisiä, saadaan niiden aikataulut räätälöityä kätevästi. – Asiassa auttavat vahvat suhteemme moniin ajoneuvojen harrastajapiireihin, eli yhteydet olivat jo olemassa. Koenkin laajen-

tamisen tällaiseen toimintaan olleen hyvä ratkaisu. Koronavirusepidemia nosti myös hygieniatoimenpiteiden määrää. – Ajoneuvoja pestiin sisältäkin entistäkin enemmän. Teimme myös päätöksen, että otamme asiakkaat kyytiin, emme laita heitä taksiin. Tässä syy on yksinkertainen: emme halua jättää asiakasta tienposkeen. Antti Valkonen on harmissaan Suomen teiden kunnosta ja mies huokaa syvään tilannetta miettiessään. – Tiet ovat luokattomassa kunnossa. Kerättyihin verovaroihin nähden on nähdäkseni lupa odottaa niiden olevan paremmassa

RASKASSARJA • 19


HUOLTO

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE

Ilmapalkeet

Haldex suunnittelee, kehittää ja valmistaa raskaan kaluston jarrujärjestelmiä ja komponentteja

kunnossa. Tämä koskee niin tiestön kuntoa kuin talvikunnossapitoa. – Menetin itse hiljattain eräällä valtaväylällä kaksi lähes uutta vannetta osuttuani täysin yllättäen edessä olleisiin isoihin kuoppiin. Tällaisen ei pitäisi mielestäni olla mahdollista. Hän muistuttaa myös teiden hoidon kilpailutukseen liittyvistä asioista. – Hinta on toki tärkeä, mutta laatupisteitäkin olisi syytä antaa. Ne eivät ole ikävä kyllä aina kovinkaan korkealla. Vastapainoa ikäviin asioihin Hinauksen ja Tuuppauksen henkilökunta hakee työyhteisön sisäisestä huumorista. Valkonen antaa asiasta esimerkin. – Meillä on hallin seinällä kansainvälisyyskalenteri, johon merkitään aina kun tehtävällä on kohdattu eri kieltä puhuva henkilö. Se, joka kohtaa heitä kuukauden sisällä eniten, saa pienen palkinnon. – Hommassa on vain käynyt niin, että jokainen työntekijä tuntuu osaavan puhua lähes mitä kieltä tahansa, kun asiakkaaksi osuu kaunis nainen, eli merkintöjä tulee runsaasti, Valkonen nauraa. Koska hinausyrittäjä tekee työtä jatkuvasti liikenteen seassa, haluaa Valkonen nostaa esille pelisääntöjen merkityksen. – Ihmiset ajavat edelleen ohi aivan liian lujaa. Tuntuu siltä, etteivät läheskään kaikki edes tiedosta olevaa hinaustilannetta, jossa ihmiset ovat tiellä. – Olen törmännyt usein näkyyn, missä kuljettaja ei edes katso meihin päihin. Sen sijaan hän puhuu puhelimeen ja samalla vielä ehostaa kasvojaan. Tällainen toiminta on todella edesvastuutonta. Valkonen on myös itse kokenut kauhunhetkiä. – Työtehtävällä ollessani henkilöauto suhahti ohi pahimmillaan vain senttien päästä. En voi ymmärtää, ettei osa autoilijoista välitä lainkaan muiden hengestä tai turvallisuudesta. Hinauksessa ja Tuuppauksessa on myös ryhdytty ennakoimaan vaaratilanteita. – Olemme ottaneet turvallisuuden entistäkin vakavammin. Kun vilkkaalla tiellä tulee hinaustehtävä, ajamme toisen hinausauton tavallaan suojaksi ehkäistäksemme vaaratilanteita.

Alkuperäiset kytkintehostimet, sylinterit ja vaihteiston hallinnan varaosat

Valkosta työllistää Hinauksen ja Tuuppauksen lisäksi myös toinen yritys, joka hoitaa pienimuotoista tavarankuljetusta kahdella autolla. Koska yrittäjän työ on haasteellista, ammentaa Valkonen vastapainoa moottoripyöräilystä, se on miehelle henkireikä. – Viime vuonna mittariin kertyi 18 000 kilometriä. Lisäksi vaimoni harrastaa myös moottoripyöräilyä, mikä on hienoa. – Kun laitan potan päähän ja lähden ajamaan, unohtuvat muut kiireet ja stressit. Moottoripyöräily on minulle todellista terapiaa. ■

KUVA PETTERI VATANEN

Hinaus ja Tuuppaus kompensoi haastavan tilanteen vaikutuksia kuljettamalla erikoisautoja.

20 • RASKASSARJA


Uusi, innovatiivinen

DESIGN

UUTUUS! UUTUUS! CLEN MASTER 2800 Painepesuri

Tehokas nelimäntäinen täysmetallipumppu vaativaan käyttöön. Kaatumaton ja tukeva rakenne. Kattavat varusteet: ⊲ Kääntyvä ”Follow-me” -letkukela, teleskooppinen pesukahva ja teräsvahvistettu kumipaineletku ⊲ Liitäntäteho 2,8 kW ⊲ Maksimipaine 160 bar ⊲ Vedenvirtaus max 600 l/h

549,-

CLEN GALAX H4 D2017 P4T Painepesuri Veden lämmittävä painepesuri täynnä huippuominaisuuksia. Runsas vesimäärä, riittävä työpaine, tehokas lämmitys ja hyvät vakiovarusteet. ⊲ Toimintapaine bar/Mpa 30-200/3-20 ⊲ Virtaus 1000 l/h ⊲ Ottoteho 6,4 kW ⊲ Kalkinpoisto järjestelmä ⊲ Boilerin lämpöteho 70 kW

3.660,sis.alv 24 %

2951,61 alv 0 %

sis.alv 24 %

442,74

Hinnat voimassa 12.7.2020 saakka.

alv 0 %

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

PEKANT

KETTERYYS JA HUOLENPITO OVAT MEILLÄ SAMASSA PAKETISSA. PÄÄSET NOPEASTI TAKAISIN TIELLE TEKNISESTI HUIPPUKUNNOSSA – POHJOISEN TOIMINTAOLOSUHTEET TUNTIEN.

Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

6-22 8-16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5

Eteläkaari 2

p. 050 445 4005

p. 050 445 4006

RASKASSARJA • 21


Ensimmäisestä kilometristä viimeiseen. MANN-FILTER – ensiasennukseen ja varaosaksi.

Alkuperä inen MANN-FI LTER: 100-pros enttist OE-laatua a !

MANN-FILTER on premium-varaosasuodatinmerkki, joka tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja uusiin haastaviin suodatus-vaatimuksiin. Alkuperäisvarusteena tai keltavihreässä pakkauksessa henkilöautoihin, hyötyajoneuvoihin ja maastoautoihin: alkuperäisiin OE-laatuisiin MANN-FILTER-tuotteisiin luotetaan kaikkialla maailmassa. Valitse aina alkuperäinen MANN-FILTER: 100-prosenttista OE-laatua! MANN-FILTER – Perfect parts. Perfect service. www.mann-filter.com

Kysy lähimmästä Raskassarja-myymälästä


HUOLTO

MovaLuben keskusvoitelu­ järjestelmä kehitettiin alun perin takalaitanostimiin, mutta sen käyttökohteet ovat laajentuneet muun muassa koukkulaitteisiin.

Rasvaa niveliin MovaLube esitteli viisi vuotta sitten ilman sähköä toimivan automaattisen keskusvoitelujärjestelmän takalaitanostimiin. Nyt ainutlaatuista suomalaisideaa ollaan soveltamassa myös hydraulisesti nostettaviin iskunvaimentimiin. Teksti SARI JÄRVINEN Kuva MOVALUBE OY

M

ovaLube Oy aloitti keväällä yhteistyön Suomen Vaimennin Oy:n kanssa, joka valmistaa hydraulisesti nostettavia iskunvaimentimia. Niillä nousevat esimerkiksi auton ja perävaunun akselit. – Tämä järjestelmä voisi hyvin toimia myös keskusvoitelujärjestelmän käyttövoimana, MovaLuben myyntipäällikkö Risto Sinisalo kertoo. Vastaavaa ei maailmalta löydy, sillä MovaLuben tekniikka on patentoitu. Keväällä 2020 uuden käyttösovelluksen kehitys oli suunnitteluvaiheessa. Automaattiset keskusvoitelujärjestelmät ovat perinteisesti helpottaneet autoilijoiden rasvausurakkaa etenkin jakeluautojen takalaitanostimissa. Osalla ne nousivat ja laskivat tiuhaa tahtia keväällä, kun korona vauhditti useiden elintarvikkeiden ja verkkokauppaostosten kuljetuksia. Kun hommia painetaan nilkka suorana, voitelu helposti unohtuu, vaikka juuri silloin kovassa käytössä olevat nivelet pitäisi voidella. – Varsinkin takalaitanostin unohdetaan rasvata. Huoltoomme tulee jatkuvasti korjat-

tavaksi autoja, joiden viat johtuvat kuluvien ja liikkuvien osien, kuten laakereiden, nivelien ja tappien, voitelun puutteesta, Raskassarja-ketjuun kuuluvan Pekant Lieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Kuusela kertoo. Oman lisänsä ongelmaan tuovat nykyautojen pidentyneet huoltovälit, joiden vuoksi kuorma- ja linja-autot ajetaan entistä harvemmin korjaamon ovista sisään. – Jos nostinta käyttää 10-15 kertaa päivässä, se olisi hyvä rasvata kerran pari viikossa, Kuusela muistuttaa. Kuusela jälkiasensi kuljetusyrityksensä kuorma-autoon MovaLuben keskusvoitelujärjestelmän. Se toimii ilman sähköä, toisin kuin muut vastaavat keskusvoitelujärjestelmät. – MovaLube tuli markkinoille vuonna 2015 ja on ainut, joka käyttää voimanlähteenä hydrauliikkaa, Sinisalo kertoo. Keskusvoitelujärjestelmä saa impulssin ja voimansa siihen kytketystä voideltavasta laitteesta. MovaLuben sisällä on männät, joilla saadaan paine rasvalinjoille. – Se rasvaa aina, kun voideltavaa laitetta käytetään, Sinisalo kiteyttää. Sähköllä toimivat keskusvoitelujärjestelmät rasvaavat yleensä ajastimen perusteella.

– MovaLubet ovat jo yleisiä pääkaupunkiseudulla autoissa, joissa käytetään takalaitanostimia. Nyt niitä on pikkuhiljaa alettu käyttää muuallakin Suomessa. Myös koukku- ja vaihtolava-autoihin niitä asennetaan yhä enemmän, Sinisalo kertoo. Vuoden 2019 tammikuusta lähtien Suomessa sallittiin aiempaa pidemmät ajoneuvoyhdistelmät. Ne toivat mukanaan maanteille lisää kääntyviä akseleita. – Niiden nivelet ovat kovilla. Myös kääntyvien akselien nivelien voitelua keskusvoitelujärjestelmä helpottaa, Sinisalo pohtii. ■

MovaLube • Toimii kohteissa, joissa on hydrauliikkaa, kuten maansiirto-, koukkulaite- ja nosturiautoissa • Hyväksytty myös ADR-käyttöön • Järjestelmä kasvaa tarpeen mukaan mm. olkatappivoitelulla • Kotimainen Avainlippu-tuote • Kahden vuoden takuu

RASKASSARJA • 23


VARAOSAT JA TARVIKKEET

FORSSA | HYVINKÄÄ | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU | PORI | ROVANIEMI | TORNIO


T PUSKURISTA PUSKURIIN

O

RASKASSARJA


Poppy pomppasi Suomen markkinoille – ja valloitti ne Vuonna 1978 kehitetty ilmanraikastin on löytänyt tiensä Suomeen ja muualle Eurooppaan. Teksti ESSI KARLSSON

K

Kuorma-auton tuulilasin takana näkyy kaksi pientä ja pyöreää lasipulloa. Suhteessa suureen autoon ne ovat pikkiriikkisiä, mutta kiinnittävät heti huomion. Ne nimittäin hohtavat sinisenä ja ovat selvästi aseteltu paraatipaikalle. Niiden halutaan näkyvän. Grace Mate Poppy -ilmanraikastin löy-

Ammattikuljettajien suosimasta Poppysta on tullut haluttu tuote nuorten keskuudessa.

26 • RASKASSARJA

tyy nyt monen trenditietoisen kuljettajan kuorma-autosta. Se on pullo, jolla on kaksi tehtävää: tuoksua hyvälle ja näyttää kivalta. Poppyja saa erivärisinä ja -tuoksuisina. Puullon kaveriksi saa led-alustan, jolla pystyy vaihtamaan värin ilmanraikastimeen. Poppyn takana on japanilainen Dia Chemical. Tuotteesta löytyi hyvin vähän tietoa, joten otimme yhteyden yritykseen.

Dia Chemicalin ulkomaankaupan osaston apulaisjohtaja Keisuke Kanno ilahtuu kuullessaan, että Poppysta tehdään artikkelia ja kertoo mielellään asiasta lisää. – Poppy on erityisen suosittu juuri Euroopassa, Kanno kertoo. Se oli jo vuonna 1980 johtava tuote alallaan Japanissa. Nykyään Japanissa suositumpia ovat muut kuin nestemäiset ilman-


raikastimet, joten Poppya myydään siellä vähemmän kuin muualla. Poppya on myyty viimeisen vuoden aikana yli 550 000 kappaletta, joista yli 80 prosenttia kuljetettiin Eurooppaan. Suosio Euroopassa erottuu siis selvästi. Kanno epäilee suosion johtuvan osittain siitä, että japanilaiselle tuotteelle tärkeintä on laatu. Lisäksi näkyvyyttä on tuonut lisää suosio kuorma-autokuljettajien keskuudessa, jotka ajavat ympäri Eurooppaa Poppy tuulilasissaan. Raskassarja-ketjuun kuuluvan Varaosalinnan varaosamyyjä Sanna Linnan mukaan suosioon Suomessa vaikuttaa ilmanraikastimen kesto ja ulkoasu. – Poppy kestää todella kauan, joten sitä ei tarvitse uusia kauhean usein. Sen saa tuunattua oman näköiseksi. Sitä saa erivärisissä purkeissa ja led-alustan saa myös eri väriseksi. Poppyssa on tosi monta värinsäätämisvariaatiota. Linna kertoo, että tällä hetkellä Poppyt ovat erityisesti suosittuja nuorison keskuudessa. Kovassa suosiossa olleet Wunderbaumitkin ovat unohtuneet Poppyn tultua Suomeen. Hän arvelee suosion nuorison keskuudessa perustuvan pullon ulkonäköön, eikä niinkään tuoksuun. – Meiltä on paljon haettu niitä mopoautoihin ja traktoreihin. Eipä ole paljon Wunderbaumeja nyt hetkeen myyty, Linna kertoo. Ilmiö rantautui Suomeen viime kesänä, jolloin ihmiset tilasivat Poppyja internetin kautta ulkomailta. Viime syksynä niitä saatiinkin jo Raskassarja-liikkeiden valikoimiin. Tuoksuja on yhteensä 11, esimerkiksi laventeli, mansikka, mänty ja kirsikka. Linnan mukaan heidän liikkeessään eri tuoksuja menee aika tasaisesti. – Meillä myydyin on jasmin, koska se on valkoinen ja näkyy sen takia hienosti. Luulen, että se on ollut myydyin ulkonäkönsä takia. Meillä myydään myös mansikkaa ja mäntyä, joten kyllä niitä menee laidasta laitaan, Linna sanoo. Poppy on Dia Chemicalin koko historian myydyin tuote. – Japanissa monilla tulee yhä mieleen Poppy-sanan kuullessaan tv-mainos ajalta, jolloin Poppy tuli markkinoille. Mainoksessa oli hyvin tunnettuja koomikkoja ja se teki Poppysta vielä suositumman ympäri Japanin, Kanno kertoo. Japanin talous kasvoi 1960-luvulla kovaa vauhtia ja 1970-luvun alussa oman auton omistamisesta tuli ihmisen taloudellisen aseman symboli. Se inspiroi yrityksen silloista johtajaa kehittämään Poppyn. Tuotteen kehittäminen ei ollut helppoa, koska se oli ensimmäinen nestemäinen autonraikastin ja tuotteen tuoksun, mallin ja toiminnan haluttiin olevan korkeaa laatua. Dia Chemical aloitti tuotteen myymisen vuonna 1978 ja siitä tuli suosittu saman tien. Poppy onkin säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään saakka. Led-alusta ei ole Dia Chemicalin valmistama. Poppysta on liikkeellä myös väärennettyjä versioita. Raskassarja-liikkeisiin Poppya maahantuo Orginator Lahti, jonka tuote on alkuperäistä tavaraa. ■

PRESIDENT HARRY III LA-RADIO • LA - Radioiden IKONIN uusin versio • 40 AM/FM – kanavaa • Käyttöjännite 12/24V • Ulkoinen kaiutinliitin • Mikrofoni kanavanvalintakytkimillä • Iso selkeä näyttö

PRESIDENT LIBERTY MIC • Langaton CB/LA radion mikki, joka vapauttaa käyttäjän • mikrofonin kaapelista. Mahdollistaa jalkautumisen ajoneuvosta ja operoimisen helposti ajoneuvon ulkopuolella. • Kanavanvalintakytkimet • Automaattinen virrankatkaisu • 3-värinen merkkivalo led • Yhteensopiva President 6-pinnisten radiomallien kanssa • Sis: Tupakansytytinlaturin 12/24V, USB-USB mini kaapelin, audiokaapelin, akun ja vyöklipsin

SIRIO T27 ANTENNISARJA • CB/LA taajuuksille sopiva kelallinen antenni • Sis. antennin, kaapelin, kiinteän antennijalan ja UHF-liittimen • antennin varsi jousella

PRESIDENT HP1 LISÄKAIUTIN • Paranna CB/LA radioiden äänenlaatua ulkoisella kaiuttimella. • Helppo kytkeä kiinni radioon

Myynti:

JÄLLEENMYYJÄT Maahantuoja: Puh. 03 733 0700 | info@bander.com bander.com/fi


Originator Oy:n uusi palvelukeskus rakentuu Lahden Kujalaan loppuvuodesta 2020.

RASKAAN KALUSTON VARAOSA- JA KORJAAMOPALVELUISSA PÄIJÄT-HÄMEEN JA UUDENMAAN ALUEELLA TEITÄ PALVELEVAT Originator

Hyvinkään HRP

Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI Varaosat 044 510 4410 Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA Työnjohto 044 510 4427 Pesuhalli 044 510 4428

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi


Maanteiden päällystystöitä tuplasti enemmän

T

änä keväänä maanteiden päällystystöihin päästiin Etelä-Suomessa hieman normaalia aiemmin leudon talven vuoksi. Poikkeuksellista on myös työmaiden pituus. – Viime vuonna maanteitä päällystettiin noin 1 700 kilometriä. Määrä oli historiallisen alhainen. Tänä vuonna päällystämme rutkasti enemmän. Tämän hetken arvioiden mukaan voimme päällystää noin 4 000 kilometriä, kertoo Väylän kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård. Nygårdin mukaan tällä päällystysmäärällä maanteiden korjausvelka ei kasva tänä vuonna. Päällystettyjen maanteiden korjaamiseen on tänä vuonna käytettävissä noin 200 miljoonaa euroa. Tästä noin 40 miljoonaa euroa kuluu päällystevaurioiden paikkaamiseen ja tiemerkintöjen uusimiseen. Rahoitusta maanteiden päällysteisiin tuli kui-

tenkin vielä lisää noin 16,7 miljoonaa euroa ja kävely- ja pyöräteille 3,3 miljoonaa. Se tarkoittaa noin 300 kilometriä lisää asfalttia. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa ja ELY-keskuksia lisäämään ja aikaistamaan perusväylänpidon kohteiden toteuttamista koko Suomessa.

vaan 100 kilometriä tunnissa -rajoitus joudutaan pitämään päällysteen uusimiseen saakka, kertoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen Väylästä. Päällystystöiden tekemistä voi helpottaa se, että koronakriisin aikana liikenne on monilla tieosuuksilla normaalia vähäisempää. Tämä voi helpottaa myös työmaiden tielläliikkujia siten, että kovin pitkiä jonoja ei synny työmailla. Poikkeuksellisissakin oloissa työmaiden liikenteenohjausta ja nopeusrajoituksia on noudatettava työntekijöiden sekä liikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Väylän ja ELY-keskusten tienpäällystystyömailla urakoitsijoina ovat Asfalttikallio Oy, GRK Infra Oy, NCC Industry Oy, Skanska Industrial Solutions Oy ja Peab Industri Oy. Suurin markkinaosuus on tällä hetkellä Peab Industri Oy:llä. ■

Vaikka päällystysmäärät lisääntyvät tänä vuonna, on tiestöllä runsaasti myös paik­ kaus­tarvetta. Leudon talven takia monet tiet ovat reikiintyneet poikkeuksellisen paljon. Päällysteiden huonon kunnon takia alennettu nopeusrajoitus on asetettu lähes 500 kilometrille. Osa näistä rajoituksista saadaan poistettua kesän päällystystöiden myötä. – Merkittävin kohde on valtatie 4 Orimattilan liittymästä Vierumäen liittymään asti. Tällä 47 kilometrin pituisella osuudella ei nopeutta pystytty nostamaan kesänopeuteen,

RASKAAN KALUSTON VARAOSAT JA HUOLTO - Ammattitaitoisesti llä huollot Keskittämästot meille, o saman katon alta ja varaosa lvää rahaa! t se säästä

• • • • • • •

A-jarrukorjaamo Jarrusovitukset Katsastuskorjaukset Alustakorjaukset Huollot Sähkötyöt Lisävarusteasennukset

• Kylmäkoneiden huollot, myynti ja asennukset • Tietokonepohjainen optinen akselien suuntaus, jolla säästät sekä polttoainetta että renkaita • Varaosat kaikkiin auto- ja perävaunumerkkeihin

Varaosat: 0207 119 888 Korjaamo: 0207 119 877 Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Tervetuloa! MYYMÄLÄ

KORJAAMO

Ark. 7.30 - 17 La 9 - 14

Ark. 7.30 - 16

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki RASKASSARJA • 29


MATKAREPORTAASI

Vuoristoteiden virtuoosi Teksti: TIMO REHTONEN | Kuvat: TIINA SEPPÄLÄ | Tulkki: ROOPSHREE JOSHI

Nepalin pääkaupungista, Kathmandusta, johtaa 200 kilometrin pituinen valtatie maan matkailukeskukseen Pokharaan. Reittibussilla matka taittuu 8–9 tunnissa. Nepalilainen bussinkuljettaja Ganesh Kharel kertoo, miksi varsin lyhyeen matkaan menee niin paljon aikaa.

30 • RASKASSARJA


MATKAREPORTAASI Pokharan järviseutu on puuhamaa, jossa voi muun muassa veneillä, retkeillä ja lentää liitovarjolla. Pokharasta järjestetään myös retkiä Annapurnan alueelle, jossa sijaitsee kolme maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta.

RASKASSARJA • 31


MATKAREPORTAASI

Jopa mutkassa saattaa olla kulkijoita molempiin suuntiin samalla kaistalla.

N

epalilainen liikenne vaikuttaa suomalaiseen silmään säännöiltään suurpiirteiseltä. Torvia soitetaan, valoja vilkutetaan ja käsillä viitotaan, kun halutaan huomiota. Ja aika paljon huomiota pitää halutakin, jos päämääränä on ylipäänsä edetä liikenteessä. Kaupungeissa samalle tien kaistalle sopii useampi auto, ja autoja pienemmät välit tilkitään moottoripyörillä. Jalankulkija ei ole suojatielläkään etuoikeutettu, paitsi silloin, kun hän nostaa kätensä stop-merkiksi autoilijoille. Tämän rohkean tekonsa seurauksena hän saattaa päästä kävelemään kadun yli ilman vakavampia seurauksia.

Monet kertovat istuvansa katolla, koska sieltä on edes jonkinlainen mahdollisuus hypätä turvaan, jos bussi on putoamassa rotkoon.

32 • RASKASSARJA

Pidemmillä matkoilla oman lisänsä liikenteen ilmeeseen tuovat vuoristot ja huonokuntoiset tiet. Jos haluaa kokea oikein rajua menoa, kannattaa hypätä vuoristokylien välisillä hiekkateillä kulkeviin paikallisbusseihin. Niiden vauhdinotto ja jarruttelu mäkisissä maastoissa muistuttaa ajelua vuoristoradalla. Lisätehoa kokemukseen saa, jos istahtaa reissun ajaksi bussin katolle. Monet tosin kertovat istuvansa katolla, koska sieltä on edes jonkinlainen mahdollisuus hypätä turvaan, jos bussi on putoamassa rotkoon. Paikallisbusseja rauhallisemmin liikenteessä liikkuvat turistibussit, joissa on satsattu turvallisuuteen ja matkustajien viihtyvyyteen.

Tästä huolimatta 200 kilometrin matkaaminen kahdeksassa tunnissa saattaa monesta matkailijasta tuntua liioittelulta. – Ulkomaalaiset turistit ihmettelevät ensin kuullessaan matkaan kuluvan ajan, mutta tilanne kyllä selviää heille paikan päällä, naurahtaa Greenline-bussiyhtiön kuljettaja Ganesh Kharel. – Vaikka tiet ovat parempia ja leveämpiä kuin kaksikymmentä vuotta sitten, liikenne ei ole nopeutunut, koska nyt Nepalin maanteillä liikkuu kulkuneuvoja enemmän kuin koskaan. Kharel on työskennellyt kuljettajana 20 vuotta. Kuorma-autojen ja kaupunkibussien


MATKAREPORTAASI jälkeen hän ajoi viisi vuotta 1 100 kilometrin ja 36 tunnin reittiä Kathmandusta Intian pääkaupunkiin Delhiin. Nykyisellä työnantajallaan hän on viihtynyt kahdeksan vuotta. – Kyseessä on iso bussi, joten minun täytyy olla koko ajan tarkkana paikallisbussien ja vilkkaan rekkaliikenteen seassa. Kaikki vastuu bussista ja matkustajista on kuljettajalla, mutta juuri siksi pidänkin tästä. Vaikka en omista bussia, hassua kyllä, se tuntuu omalta. Olen sitoutunut työhöni, koska saan tehdä sitä itsenäisesti, Kharel sanoo. Hän kertoo, että stressaantumisen voi välttää suhtautumalla työhön samaan aikaan vakavasti mutta rennosti. – Liikenneraivolle ei saa antaa valtaa missään tilanteessa, tulipa vastaan millaisia ongelmia tahansa. Ja eihän tämä ole niin rankka reitti ajankäytön suhteen kuin ajaessani Delhiin, koska olen matkalla aina vain yhden yön. Intian matkoilla olin poissa kotoa melkein viikon kerrallaan. Kahdeksan tunnin matkasta ei toki kaikki ole ajoa. Vaikka turistibussien varustelutasoa on paranneltu viime vuosina esimerkiksi langattomilla tietoverkoilla ja ilmastoinnilla, eivät WC:t kuulu monenkaan yhtiön varustelistalle. Myös Greenlinen bussit pitävät Kathmandu–Pokhara-välillä kaksi lyhyempää ja yhden pidemmän tauon. Koska moni ulkomainen matkailija kokee Nepalissa ensimmäiseksi jonkinasteisen ruokamyrkytyksen, voisi arvella vessojen yleistyvän lähivuosina pitkien matkojen busseissa. Turisti maksaa mielellään muutaman lisäeuron siitä, että hänen housunsa pysyvät tahrattomina ja olonsa hyvänä. Välillä tie kulkee korkealla vuoristossa, välillä mennään pitkin jokien varsia alhaalla laaksoissa. Keskinopeus ei nouse korkeaksi, joten tiukoistakin tilanteista yleensä selvitään, koska niihin on aikaa reagoida. Mutkan takaa saattaa vastaan ilmestyä rinnakkain rekka ja paikallisbussi, mutta silloin on vain jarrutettava ja etsittävä tyhjää tilaa. – Maantiede on mitä on, sille ei voi mitään, mutta tietysti teidemme kunnolle voitaisiin tehdä paljonkin. Varsinkin pitkille matkoille mahtuu kaikenlaista maastoa ja tietä, joten koko ajan pitää olla tarkkaavaisena. Kharel vertaa Nepalin teitä Intian kulkuväyliin. – Aikaisemmin Intian valtatiet olivat myös kapeita ja ruuhkaisia, mutta viime vuosina sinne on rakennettu todella hienoja ja leveitä valtateitä, joten liikenne on siellä suju-

Ganesh Kharel on työskennellyt 20 vuotta raskaan liikenteen kuljettajana Nepalissa ja Intiassa.

vampaa kuin Nepalissa. Siellä myös kerätään paljon tietulleja, joista saatavilla varoilla teitä korjataan, hän sanoo ja kertoo teiden laadun muuttuvan välittömästi, kun tullaan Intian rajalle. – Intian puolella Delhiin on matkaa 900 kilometriä, mikä menee kymmenessä tunnissa. Meillä samassa ajassa voi kulkea vain reilut 200 kilometriä. Eli maantiede, ajoneuvojen nopeasti kasvanut määrä ja teiden kunto tämän aiheuttavat. Kharel toteaa, että Nepalin valtateillä auton pitää olla riittävän hyvässä iskussa. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa jokaisen tankkauksen yhteydessä. Jarrujen kunto on elinehto, sananmukaisesti. – Näillä teillä rapisevat kaikki vähänkin irtonaiset osat pois. Liikenteessä täytyy ottaa huomioon, että kaikki tielläliikkujat eivät kaistoista välitä. Moottoripyörät kulkevat joka välistä, ja eri ajoneuvojen nopeuserot ovat huomattavia. Kharel ei ole joutunut kuljettajan uransa aikana vakaviin onnettomuuksiin. – Pieniä peltikolareita on muutama sattunut. Vakavin tilanne oli, kun ylämäessä vastaantulevan minibussin jarrut pettivät ja se osui bussini keulaan, mutta siinäkään tapauksessa ei tullut henkilövahinkoja. Greenline-yhtiöllä on tällä hetkellä käytössään neljä Intiassa valmistettua bussia, joista kaksi on parin vuoden ikäisiä, kaksi hieman vanhempaa. Vaativien teiden bussinkuljettajaksi voi päästä, jos omaa vankan aikaisemman ajokokemuksen. Tällöinkin kuskin taidot tutkitaan.

– Uusi kuljettaja otetaan mukaan reitille, jossa hänen annetaan aluksi ajaa helpompia osuuksia. Kun hän tottuu autoon enemmän, hän pääsee ajamaan vaikeampia kohtia. Sitten kun voin istua hänen kyydissään levollisin mielin koko matkan, hän pääsee ajamaan reittiä yksin, Kharel sanoo ja kertoo yhtiön pian uudistavan kalustoaan. – Tähän asti olemme käyttäneet liikennöinnissä täällä tunnettuja busseja (Mammoth, Sutlej), mutta nyt meille on tulossa kaksi MAN-merkkistä, saksalaisvalmisteista autoa. Kaikkien kuljettajiemme on käytävä läpi niiden käyttökoulutus. Haastattelu on tehty ennen koronaepidemiaa. ■

Vuoristovaltio Nepal • Nepal on aasialainen vuoristovaltio Kiinan ja Intian välissä. Sen alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin 29 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja. • Nepal on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista, mutta viime vuosina sen taloudellinen kehitys on ollut kiihtyvää. Ennen koronaepidemiaa valtio päätti panostaa erityisesti matkailuun teemalla ”Visit Nepal 2020”.

RASKASSARJA • 33


TIENHOITO

Heikki Takala ei innostu joidenkin autoilijoiden kannattamasta teiden väliharjauksesta, sillä hänestä se lisää liukkautta.

SM-mitalimies harjaa tiet puhtaiksi Tractor Pulling SM -kisojen mitalisti Heikki Takalalla on vankka kokemus teiden harjaamisesta. Omassa pajassa on kehitetty muun muassa harjaa pyörittävä hydraulipumppu, joka on yhdistetty vesisäiliöön. Teksti ja kuvat TOMI OLLI

L

appajärveläisellä Heikki Takalalla, 36, riitti keväällä kiirettä, sillä miehen johtaman Koneurakointi Heikki Takalan työmiehet siistivät toistatuhatta kilometriä teiden varsia, jalkakäytäviä sekä levähdysalueita talven jäljiltä jääneistä hiekoista ja sorista. – Meillä on tien päällä Etelä-Pohjanmaan alueella kaksi avoharjatraktoria, yksi keräävä harjatraktori sekä kaksi imuautoa. Teemme töitä useamman kunnan alueella ja esimerkiksi Seinäjoen kaupunki on meille tärkeä asiakas, Takala kertoo. Vaikka kulunut talvi oli leuto, ei se Takalan mukaan näy juurikaan poiskorjattavan materiaalin määrässä. – Hiekkaa ja soraa on ollut normaali määrä, niitä käytettiin varsinkin alku- ja keskitalvella paljon.

34 • RASKASSARJA

– Loppupäästä talvi päättyi tavallaan kesken, eli liukkaudentorjunnan tarve pieneni. Aloitimmekin harjaustyöt poikkeuksellisen aikaisin, eli pian maaliskuun puolivälin jälkeen.

mä on samalla hieman nopeuttanut työtämme, vaikka liikenteeseen on toki tottunutkin.

Takala on huomannut valtateillä käytetyn runsaasti suolaa. – Ainakin omien havaintojeni perusteella sitä on käytetty enemmän kuin aikaisempina vuosina. Suolan poisto on myös haastavampaa, sillä se ei irtoa niin helposti kuin hiekka ja sora. Suolaisilla teillä käytetään jäykempiä harjoja sekä ajetaan hieman hiljaisempaa vauhtia.

Tuulinen sää on tuonut haasteita harjaukseen. – Useana päivänä on ollut varsin voimakas tuuli, jolloin vesikastelu ei toimi niin hyvin kuin tyynessä säässä. Tämä taas lisää pölyn määrää. – Pöly on vuosien varrella tuonut monia kommentteja. Olen saanut uhkauksia pesulalaskuista sekä ikkunanpesusta, mutta vielä niitä ei ole tullut. Toivonkin ihmisten ymmärtävän, että tällaisesta työstä tulee pakostakin jonkin verran pölyä.

Koronavirusepidemia näkyi myös Koneurakointi Heikki Takalan keväässä. – Raskasta liikennettä kulkee silmämääräisesti entiseen malliin, mutta henkilöautoliikennettä on ollut selkeästi vähemmän. Tä-

Vuodesta 2004 harjaustöitä tehnyt Takala ei innostu joidenkin kannattamasta väliharjauksesta. Hän antaa siihen selkeän selityksen. – Talvella tehtävä väliharjaus lisää pinnan liukkautta, koska alla ei olisi sen jälkeen pi-


TIENHOITO tävää hiekkakerrosta. – Tällä saralla voisi ajatella, että ensimmäinen harjaus voitaisiin tehdä muutamia viikkoja aikaisemmin ja sen jälkeen vielä myöhemmin keväällä siistiä paikat kunnolla.

Koneurakointi Heikki Takalan hallissa tehdään jatkuvaa tuotekehitystä. Omat versiot ovat syntyneet esimerkiksi harjoista. – Olemme myös rakentaneet traktoreihin harjaa pyörittävän hydraulipumpun, joka on yhdistettynä vesisäiliöön. Oma erikoisuus on, että säiliön mukanaolosta huolimatta traktoriin voidaan kiinnittää peräkärry. – Pidän itsetekemisestä ja sitä kautta erottumisesta erittäin tärkeänä asiana. Yrittäjän on tuotava työhönsä omaleimaisuutta. Nautin muutoinkin kaikenlaisen uuden kehittelemisestä, se on hyvin motivoivaa. Takalalle tärkeä harrastus on Tractor Pulling, kaapissa on neljä SM-mitalia. Niitä ei pääse karttumaan lisää tänä kesänä, sillä SM-sarja peruttiin koronaepidemian vuoksi. Lievestuoreella piti järjestää syyskuussa lajin EM-kisat, jotka peruuntuivat nekin. Suomen Traktoriurheiluliitto ry kuitenkin selvittää, jos EM-kilpailut voitaisiin pitää myöhemmin Suomessa. – Lajissa minua kiehtoo kokonaisuudessaan sen monipuolisuus. Siinä näkee samalla oman käden ja työn jäljen, tuurilla ei pääse eteenpäin. ■

Omien havaintojeni perusteella suolaa on käytetty enemmän kuin aikaisempina vuosina”, Takala sanoo.

PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

UUTUUS ETM PLUS Kaikki yhdessä ja samassa

4,3” käyttöpaneelissa

• Ohjainlaite jolla voidaan kontrolloida lisälämmittimien (Webasto, Eberspächer) toimintoja: jäähdytys, lämmitys, ilmankierto, lisäilmastointi ym. ilmankiertoon liittyvä. • Ohjainlaite jossa on diagnostiikka, raportoi mahdollisista virheistä tai katkoksista järjestelmissä joita se kontrolloi. Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuoja ja tukkumyyjä:

www.varaosalinna.fi

Takala on kehittänyt traktoriin harjaa pyörittävän hydraulipumpun, joka on yhdistetty vesisäiliöön.

Puh. 0207 119 862

Pohjolantie 10-12 • 61800 Kauhajoki

RASKASSARJA • 35


HISTORIA

Liikennöitsijästä elinkei Kurulainen liikennöitsijä Artturi Tiura nousi aikoinaan kotikonnuillaan elinkeinoelämän suurmieheksi. Tiurasta ja hänen autoistaan ilmestyi viime vuonna vankka tietokirja. Teoksesta käy ilmi sekin, miten kätevästi ajoneuvot ennen vanhaan korjattiin vaikka tienposkessa. Teksti KARI SAARINEN, Kuvat teoksesta Artturi Tiura – Linja-automiehen elämä ja autot

Ruoveden linjan linjuri: Tiuran ensimmäinen uusi linja-auto sodan jälkeen oli Kaipion korittama vuoden 1948 Volvo H 2719.a

A

rtturi Tiura (1908-1991) työskenteli nuoruudessaan Teiskon Leponiemen talon renkinä, mutta edistyksellisen 1920-luvun loppumetreillä hän löi talikkonsa lantakuormaan pystyyn lopullisesti. Päättäväinen nuorukainen hankki itselleen Buick Masterin ja ryhtyi liikennöitsijäksi. Varsin radikaali veto vähävaraisen sepän pojalta. Mutta oli se isä-Kallekin käsityöläisenä ennakkoluuloton. Ei tyytynyt

36 • RASKASSARJA

pelkkiin perinteisiin sepän hommiin, vaan valmisti rihlattuja luodikoita, raudoitti kärrynpyöriä ja reen jalaksia sekä korjasi polkupyöriä. Niin isän kuin äidinkin puolelta perityt kädentaidot ja rohkeus olivat monesti avuksi, kun Tiura suuntasi kohti suurempaa liiketoimintaa. Ensiksi Tiura laajensi viiden hengen Buickinsa seitsemän hengen kulkupeliksi. Tuon ajan lain mukaan auto laskettiinkin omnibussiksi. Sillä yritteliäs nuorukainen

kuljetti Näsijärven yli laivalla tulleita tamperelaisia Kurussa eteenpäin. Kurun tiet olivat surkeita yhtä lailla Ylöjärven ja Tampereen suuntaan kuin vaikkapa Parkanoon, Virroille tai Ruovedellekin päin, eikä niitä talvisin aurattu. Tiura ja muut automiehet aurasivat itse uraa lumeen. Järven jäätä pitkinkin Tiuran Buick liikennöi. Pian Tiura sai hoidettavakseen Kurun postiliikenteen, ja laivaliikenne alkoi samoihin aikoihin supistua. Tiura osti ensimmäi-


HISTORIA

noelämän suurmieheksi sen varsinaisen oman linja-autonsa vuonna 1935 ja noihin aikoihin hän myös osti kilpailijoitaan ulos havittelemiltaan reiteiltä. Tuoreelle 20-paikkaiselle Chevroletille riitti työkilometrejä nieltäväksi. Ennen talvisotaa Tiura ehti hankkia lisää ajokkeja ja aloitti seka-autollaan maidonkuljetuksen maatiloilta meijereihin. Rahoituksen kanssa ei ollut ongelmia, sillä miehen yritteliäisyys ja rehtiys olivat jo laajalti tiedossa. Sota heitti kapulaa rattaisiin. Tiura ei kuulunut ensimmäisenä rintamalle kutsuttujen ikäluokkaan, mutta hänen linja-autojensa kuljettajat saivat kutsun. Liikennöitsijältä oli joudettava kahdeksan autoa sotatarpeisiin. Jatkosotaan Tiura itsekin komennettiin, ja sieltä hän kotiutui marraskuussa 1944 korpraalina. Vaikka Tiura palvelikin automestarina, ei hänen itsensä ajettavaksi osunut sodassa niitä autoja, jotka mies oli armeijan käyttöön luovuttanut. Linjurit palasivat sodasta romuina, eikä uusia autoja saanut tuontisäännöstelyn vuok-

Sisu-alustainen linja-auto koritettiin Tiuran korjaamolla puukehikkoon, joka oli ostettu luultavasti Ajokilta.

si tuoda maahan. Näkymä Unkilan kaupan pihassa Kurussa lojuneiden autonraatojen suuntaan oli Tiuran itsensä sanomana ”kuin Raatteen tieltä”.

Tästäkin noustiin. Tiura rakennutti kylälle autotallin, jossa oli myös korjaamo. Siellä palautettiin linja-autoja ajokuntoisiksi. Siinä olikin hommaa, sillä autojen laseja oli rikki,

Wiima luovutti juhlallisesti A. Tiura Oy:lle 5000. Wiima-Volvo-linjurinsa syksyllä 1979. Kuvassa vasemmalla Artturi Tiura. Auto oli jo Länsilinjojen väreissä, sillä Länsilinjat oli saman vuoden elokuussa ostanut A. Tiura Oy:n.

RASKASSARJA • 37


HISTORIA

Tiura ja muut automiehet aurasivat itse uraa lumeen. Järven jäätä pitkinkin Tiuran Buick liikennöi.

monen kyljessä oli pahoja painaumia, sivuseinälevyjä oli kastunut ja ovenpielitolppien huomattiin siirtyilleen. Onneksi Tiura oli kätevä mies, ja sellaisia olivat hänen työntekijänsäkin. Autot saatiin liikennöintikelpoisiksi, ja esimerkiksi Kihniön ja Parkanon linjojen ajamisen Tiura käynnisti keväällä 1946 ja Vaskivesi-Virrat-linjan saman vuoden lokakuussa.

Virtain Kosken koulun sulkemisen jälkeen Tiuran auto on ensimmäistä kertaa syksyllä 1961 Vaskiveden Koskenperällä. Kyytiin ovat nousemassa Länsi-ahon perheen tytöt äitinsä kanssa.

Ideoita ja kädentaitoja tosiaan riitti. Samoin ennakkoluulottomuutta. Tiura lähti jo aikaisin dieselmoottorikokeiluihin ja tuli myös valtakunnan tasolla kuuluisaksi häkäpönttöhankkeistaan. Puukaasuttimet olivat kadonneet sodan jälkeen, mutta Tiura rakennutti sellaisen yhteen linjuriinsa vielä vuonna 1958. Jos tien päällä tuli autoihin vikaa, ne siellä myös pyrittiin korjaamaan. Ja vikaahan tuppasi tulemaan, kun tietkin olivat melkoista

Miehet täyttävät Tiuran kuuluisan Volvo-seka-auton puukaasutinta joskus 1940-luvulla.

KUVA KARI SAARINEN

Tieliikennehistorian Mobilia-palkinto Filosofian tohtori, toimittaja Pirkko-Liisa Kastarin kirjoittama elämäkerta Artturi Tiura, linja-automiehen elämä ja autot (2019, omakustanne) sai alkuvuodesta 2020 tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon. Teos on jämerä kuvaus Tiurasta, joka ryhtyi autoilijaksi jo parikymppisenä vuonna 1928.

Pirkko-Liisa Kastarin kirjoittama teos linja-autoliikennöitsijästä voitti tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon.

38 • RASKASSARJA

Nykyisin Ylöjärven kaupunkiin kuuluvassa Kurussa Tiurasta kehkeytyi vuosikymmenten mittaan legendaarinen liikennöitsijä. Itsekin Kurussa varttunut Kastari muistaa, kuinka ”aina niitä Tiuran autoja kylillä näkyi”. – Eikähän Kurussa vielä minun lapsuudessani mitenkään runsaasti muita autoja ollutkaan. Tiuran kyydillä matkustin ensimmäistä kertaa Tampereelle äidin kanssa alle kouluikäisenä. Sen muistan, että Keskustorilla jäätiin kyydistä, Kastari hymyilee. – Mieleen on jäänyt myös sellainen tapaus, kun kerran tulin kaupungista Kuruun aivan täpötäydessä bussissa. 1960-luvulla kuljin kouluun Tampereelle sunnuntai-iltaisin, niin ikään ”tiuralaisen” kyydissä. Lauantaina pääsin vastaavasti kotiin viikonlopun viettoon.


HISTORIA pomppoistenpolkua. Moni työmatka- ja koululaisliikennettä hoitanut kuskikin sai toimia tienvarsimekaanikkona. Korjaustaidot ja auton rakenteen tuntemus sisältyivät vanhan ajan ajokorttikoulutukseen. Tiura itse oli suorittanut jo vuonna 1928 ammattiajokurssin, jonka läpäiseminen edellytti kolmen kuukauden verstaskokemusta. Jatkosodan aikana hän sai lisäksi automekaanikon erikoiskoulutuksen. Tarvittaessa liikennöitsijä pystyi neuvomaan puhelimitse, miten vika korjataan. Kerran 1950-luvun alussa kuski ajoi uutta maitoautoa Aureen-linjalla. Öljyt oli autoon vaihdettu ensimmäisen kerran, mutta proppu oli unohdettu kiinnittää. Pimeällä Riuttasten-taipaleella öljyt tulivat pihalle. Tiura neuvoi Aureen kaupalle päässyttä kuskia tekemään koivusta propun ja jakoavaimella jengat. Ja hommahan toimi. Niin kauan kuin autoja ei saanut tuoda ulkomailta, Tiura hankki lisäkalustokseen kotimaisia merkkejä. Oli Sisua ja Vanajaa, kaikki uusia. Sen sijaan käytettyjä linjureita tuli omistukseen muun muassa Citroën-, Volvo- ja Chevrolet-merkkisinä, kun Tiura osti muiden liikennöitsijöiden Kuruun ajamia linjoja ja

Artturi Tiura oli vain 20-vuotias renkimies, kun hän osti vuosimallin 1927 Buick Masterin.

muun muassa Ylöjärven Linja Oy:n koko osakekannan. Viimein vuonna 1957 päästiin kunnolla vauhtiin kaluston uusimisen suhteen. Tuolloin näet poistettiin linja- ja kuorma-autojen maahantuontirajoitukset. Sittemmin Tiurasta tuli vannoutunut Volvo- ja Wiima-mies. Toki hän hankki myös esimerkiksi brittiläisen Karrierin, Mercedes-Benzin ja Sisun.

Tiuran liiketoimet kasvoivat, kunnes 1970-luvulla henkilöautot yleistyivät ja linjurien matkustajamäärät pienenivät. Tiura karsi muiden liikennöitsijöiden tavoin linjojaan. Hän myi yhtiönsä vuonna 1979 Länsilinjat Oy:lle. Neljä vuotta aiemmin tasavallan presidentti oli myöntänyt Tiuralle liikenneneuvoksen arvon. Artturi Tiura kuoli vuonna 1991. ■

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT

SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin. Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

RASKASSARJA • 39


TYÖHYVINVOINTI

Lisää vetreyttä penkin säädöillä Nykyautojen penkit ovat huippuluokkaa, mutta turhan moni jättää niiden ominaisuudet hyödyntämättä. Fysioterapeutti Malla Helenius kertoo, kuinka tuolista saa enemmän irti, vatsan pienemmäksi ja rankaan ryhtiä. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

I

stuminen tappaa. Tunnin välein on noustava jaloittelemaan. Näin media alkoi toitottaa pari vuotta sitten. Mutta minkä teet, kun auto pitää ajaa Oulusta Vuosaareen mahdollisimman vähillä pysähdyksillä. SunErgo Oy:n fysioterapeutti Malla Heleniuksen mielestä kuolemalla uhkailua ei kannata ottaa aivan kirjaimellisesti. Hänellä on pitkänmatkan kuljettajille lohdullista kerrottavaa.

– Hyvillä penkin säädöillä ja omalla istumisasennolla voi vaikuttaa paljon. Kun keskivartaloa kannattelee oikein, on ruoto suora. Silloin aineenvaihdunta toimii ja rasva palaa paremmin. Asento suojaa myös selkää ja niskaa ja hengittämisestä tulee helpompaa. Se on kuin hierontaa sisältä päin, Helenius kertoo. Helenius on työskennellyt fysioterapian parissa 32 vuotta ja on sekä tutkinut ja puhunut paljon istumisesta. Hän ei ole kuitenkaan koskaan itse kokeillut kuorma-auton

Malla Helenius vinkkaa kysymään ajamisen ergonomiasta neuvoja fysioterapeuteilta. Työkaverinkin arviosta voi olla hyötyä, sillä oman ajoasennon tarkkaileminen ei ole helppoa. Arttu Santasaarella ei selkä kipeytynyt ajaessa, sillä mies piti kunnostaan huolta urheilemalla.

40 • RASKASSARJA

kuljettajan penkkiä. Helenius lähti Raskassarja-lehden kutsusta testaamaan istuimia Suvanto Trucksille Turkuun. Siellä kuorma-automyyjä Arttu Santasaari esitteli kolme uutta autoa: DAFin, Scanian ja Sisun. Jälkimmäisessä on sama istuin kuin Mercedes-Benzissä. – Kuljettajat ovat onnekkaita. Nämä ovat loistavia penkkejä, huipputuotteita! En ole missään toimistotuolissakaan nähnyt näin paljon säätövaihtoehtoja, Helenius ihastelee valikoimaa. Vain kuorma-autojen ristiselän ja lonkan tuet eivät saa fysioterapeutilta varauksetonta kiitosta. – Ne ovat hienosäätöä. Ristiselkään pullistuva tuki ei välttämättä osu kaikilla oikeaan paikkaan. Mutta jos se osuu ja tuki tuntuu hyvältä, se on hyvä tapa esimerkiksi vaihtaa ajoasentoa matkan aikana. Santasaarella puolestaan on melkoisesti kokemusta ajamisesta. Hänellä oli kuljetusyritys toistakymmentä vuotta. – Silloin ajettiin vähän kaikkia suoritealoja. Eri automerkkien penkeissä oli huomattavia eroja. Volvossa oli aikoinaan muihin verrattuna hieman parempi penkki, mutta nykyisin ne ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, Santasaari pohtii. – Jos näissä penkeissä on eroja, ne ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä vaikutusta kuljettajan terveyteen, fysioterapeutti pohtii. Santasaaren kollega Ari Varjonen harmittelee, että vain harvat kuljettajat säätävät penkit itselleen sopiviksi. – Ajetaan etukumarassa, rattiin nojaten. Jollain on jalka kojelaudalla, Santasaari hymähtää. – Säädöt todellakin kannattaa laittaa omalle keholle sopiviksi. Jos istuu useita tunteja virheasennossa, haitat kertautuvat, Helenius sanoo. Ensimmäinen ja tärkein asia on jymäyttää takamus mahdollisimman pitkälle ja perälle penkissä. Selkä ojennetaan suoraksi ja niska kohti kattoa. Näin meillä on fysioterapeutin lupa ajaa pystypäin kuin teiden keisarit. ■

7


7

vinkkiä istumiseen

1. – Kun istut, työnnä ensin pyrstö penkissä mahdollisimman perälle, selkänojaan asti, fysioterapeutti Malla Helenius painottaa. Istu molempien istuinluiden päällä, jolloin selkä nousee suoraan ylöspäin ja tukeutuu kiinni selkänojaan. Se vapauttaa hartiat. Samalla ristiselkä pysyy vakaana ja vartalon lihakset aktivoituvat. Asento napakoittaa vatsaa ja saattaapa jopa hieman sitä pienentää.

2. Miehet usein istuvat jalat harallaan. Se voi olla vakuuttava asento ravintolassa mutta rasittaa ristiselkää, sillä se lysähtää haaraistunnassa hiukan taakse. Keskivartalon kannatus lisääntyy, kun jalat ovat jalkateriin asti suorassa linjassa. Silloin tukija pehmytkudoksiin ei tule kiertoa kuten haara-asennossa. Kun kaasujalka kääntyy sivulle, se vaikuttaa alaselkään asti. Jos samalla toinen jalka pysyy suorana, kehoon tulee epäsymmetriaa.

3. Kallistamalla istuimen etureunaa alaspäin on mahdollista vähentää ristiselän kuormitusta. Lonkkakulman tulisi olla reilusti yli 90 astetta. Selkäystävällistä on antaa selän, hartioiden ja takaraivon nojautua selkänojaan, joka kannattaa säätää niin, että niska ja selkä ovat suorana samalla kun katse suuntautuu eteenpäin.

4. Istuinosan syvyys lattian suuntaisesti on parhaimmillaan, kun reisien takana ei tunnu painetta. Penkin etureunan ja polvitaipeen väliin pitää mahtua pari sormenleveyttä. Tällöin kehon nesteet pääsevät kiertämään.

5. Säädä penkin korkeus niin, että jalkapohjat tulevat lattiaan.

TYÖHYVINVOINTI

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE

Laadukkaat raskaan kaluston vetopyörästöt ja varaosat jarrujärjestelmiin

RASKASSARJA

Digipiirturin paperi

rk tuote merkit Korkealaatuisia ilmastointikompressoreita ajoneuvoihin ja työkoneisiin

Ihan pohjille asti harvoin kuitenkaan kannattaa istuinta jysäyttää. – Jos penkki on liian matalalla, reidet nousevat sylissä ylöspäin. Silloin lonkan kulma jää alle 90 asteeseen.

6. Mikäli autosta löytyvät käsituet, säädä ne niin, että hartiat ovat rentoina. Kyynärvarsien tulisi levätä tuilla.

7. Vaihda ajoasentoa pitkän matkan aikana. Lantion ja ristiselän tukia kannattaa kokeilla, mikäli ristiselkä on kipeytynyt. Niitä ja istuimen sekä selkänojan kallistusta muuttelemalla kehon kuormitukseen tulee vaihtelua. Selkänojan kallistusta muutettaessa on tärkeää muistaa säätää myös ratti. Säädä se niin, että kädet pysyvät rentoina ja hartiat alhaalla.

Alkuperäislaatua levy- ja rumpujarruihin

Penkin etureunan ja polvitaipeen väliin pitää mahtua pari sormenleveyttä.

RASKASSARJA • 41


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

42 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


KEVYTSARJA

Miksi aasi ei uskalla ylittää suojatietä? Kaksi aasia seisoo suojatien reunassa. – Mennäänkö tästä yli? – Ei missään nimessä! Katso, mitä tapahtui seepralle, toinen vastaa ja osoittaa kaviollaan suojatien raitoja. IT-kauppias laahusti baaritiskille kumarassa kuin rantavedessä kahlaava kuovi. Huokaisi ja tilasi oluen. – Mikä miestä painaa? baarimikko kysyi. – Olin kauppaamassa paperitonta toimistoa yhdelle puutavaraautoilijalle. Ohjelmani avulla hänenkin koko yrityksensä toimitusketju olisi mahdollista digitalisoida, muuttaa koko homma paperittomaksi. – Mitä hän piti ideasta? – Pyyhki takapuolensa kännykälläni. Tractor Pulling SM -kilpailut jouduttiin siirtämään ensi vuoteen koronan vuoksi. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan olleet kovin pahoillaan. – Kerrankin meillä on aikaa saada koneet kuntoon ennen kisoja! Destia aloitti valtatie kahdeksalla meluvallien pesun huhtikuun lopulla. – Pienempien ajoneuvojen aiheuttamat äänet irtoavat helposti, mutta kovilla kierroksilla mäessä ajavien tukkirekkojen äänet eivät tahdo lähteä millään irti meluvallista, pesijä kommentoi. Turkulaisemäntä istuu keittiön pöydän ääressä ja lukee lehdestä päivän televisio-ohjelmia. – Jaaha, tänään on vuorossa ”Kaappaus keittiössä”, rouva tokaisee itsekseen. Isäntä ryntää sohvalta ylös, nappaa emäntää vyötäisiltä ja kantaa tämän makuuhuoneeseen. – Mitä sinä nyt tuolla tavalla, vaimo punastelee. – No itse pyysit kaappausta keittiössä. Salaojamestareiden Pappa tuhahti, kun kuuli Business Finlandin jakamista koronatuista: – Ei me tukia tarvita. Meillä on lapiot, joihin nojata.

Monia urheilukilpailuja on saatu käyntiin, kun noudatetaan koronaepidemian edellyttämiä hygieniaohjeita. Pesäpallossa siirryttiin käyttämään kahden metrin pituista suojaetäisyysmailaa ja viestijuoksussa kapulanvaihto tapahtuu heittämällä. Hankalinta on nyrkkeilijöillä, jotka joutuvat desinfioimaan hanskansa jokaisen osuneen iskunsa jälkeen. Vanha rouva matkusti bussilla lähes päivittäin ja antoi linjaautonkuljettajalle jokaisella kerralla pussillisen pähkinöitä. Aluksi kuljettaja söi ne heti, mutta alkoi pikkuhiljaa saada tarpeekseen pähkinöiden mausta. – Rouva hyvä, kiitän pähkinöistä, mutta en tarvitse niitä enää. Syökää ne itse, kuljettaja sanoi. – En pysty. Koska minulla ei ole hampaita, imeskelen vain suklaan pois niiden ympäriltä. Lehtinen heräsi aamuyöllä ovikellon plimpahdukseen. Ärtyneenä hän laahusti avaamaan oven. Portailla seisoi pitkätukkainen, kuormahihnan paksuinen heppu. Hänen kätensä vapisivat hiukan ja silmät verestivät. – Saako täältä ruiskuja? hampuusi kysyi. – Ei todellakaan! Ei täällä mitään huumeita myydä, Lehtinen ärjäisi. – Miksi teillä sitten on tienvarressa mainoskyltti, kaveri penäsi. – Ruiskuja on tiennimi! – Miten vanhempasi ovat tulleet toimeen uuden tyttöystäväsi kanssa? – Loistavasti! He pitävät hänestä niin paljon, että kohtelevat häntä kuin omaa tytärtään. – No mutta, sehän on hieno juttu. – Ei minun kannaltani. Nyt he ovat alkaneet etsiä hänelle kunnollista poikaystävää.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


NIMITYKSET & PALKITUT

Jari Kukkonen Originatorin varatoimitusjohtajaksi

Mitalit kahdeksalle moottoriliikenteen edustajalle

Originator Oy:n uudeksi varatoimitusjohtajaksi on nimitetty 1.5.2020 alkaen Jari Kukkonen (40) eMBA, HHJ, ins. (AMK). Kukkosella on laaja kokemus talous- ja strategiajohtamisesta, liiketoiminnan sekä myynnin ja markkinoinnin johtamisesta ja niiden kehittämisestä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut toimitusjohtajana perheyritysten palveluksessa, joissa Kukkonen on Jari Kukkonen vastannut erityisesti strategioiden uudistamisesta, yritysjärjestelyiden läpiviennistä ja toimintojen uudistamisesta. Kukkonen tuntee myös raskaan kaluston toimialan hyvin, sillä hän on toiminut mm. Närhi Oy:n toimitusjohtajana sekä Raskassarja-ketjun hallituksessa. Jarin vastuualueeseen Originatorissa tulevat taloushallinto, myynnin ja asiakkuuksien johtaminen, henkilöstöhallinto sekä liiketoiminnan kasvu- ja kehitysprojektit.

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry myönsi vuoden 2020 moottoriliikenteen ansiomitalit kahdeksalle ansiokkaasti tieliikenteen toimintaa edistäneelle henkilölle. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka myönsi mitalit 8.5.2020. Koronavirustilanteen vuoksi mitalit jaetaan myöhemmin.

Ansiomitalin saivat: Heikki Parviainen, lehtori Kari Palojärvi, toiminnanjohtaja, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Heikki Lepistö Arto Silvennoinen, toimitusjohtaja, Suomen Autokierrätys Oy Kai Andersson, puheenjohtaja, Suomen Taksiliitto ry Mikko Huopalainen, hallituksen jäsen Mika Boedeker, valiokuntaneuvos Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja, Helsingin seudun liikenne -kunta­ yhtymä (HSL) Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien uudet mitalistit mukaan luettuna kaiken kaikkiaan 211 kappaletta. Ansiomitali virallistettiin vuonna 2007.

TESTATUSTI PARHAAT

BOASTING FIVE DIFFERENT LIGHTING MODES CONTROLLED BY A TOUCHSCREEN DASHBOARD CONTROLLER, AND SYNCHRONISED TO YOUR STANDARD HIGH BEAM DRIVING LIGHTS, THE TRIPLE-R SMARTVIEW UTILITY-45/80 UTILITY-25 AND FUNCTIONALITY. LINEAR-18 ELITE PL IS REDEFINING AUXILIARY DRIVING LIGHT PERFORMANCE 45W/80W 25W 126W 4560/8820 LUMENS

3016 LUMENS

12,150 LUMENS

INTEGRATED LIGHTS Designed and manufactured in the UK to exacting standards, our products outclass day POSITION and night.

WWW.LAZERLAMPS.COM 44 • RASKASSARJA

T +44 (0) 1992 677374 E SALES@LAZERLAMPS.COM

@LAZERLAMPS

MADE IN THE UK AND BUILT TO LAST SEE MORE | WORK SAFER


TAUKOPAIKKA KUVA MARKO KONTTINEN

Valinta kesäkuun suosikkitytöksi yllätti positiivisesti Alahärmästä kotoisin oleva, nykyisin Helsingissä asuva Ilona Jokinen valittiin Raskassarja-lehden kesäkuun suosikkitytöksi. Valinta yllätti Ilonan positiivisesti. Ilona kertoo valinnan Power Truck -missiksi olleen hänelle suuri kunnia. Ilonan arki kuluu Helsingin yliopistossa Suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskellen. Ilonan harrastuksiin kuuluu kuntosalilla käyminen, lukeminen ja matkustelu.

Tiedätkö? 1. Kenellä on hallussaan miesten 100 metrin juoksun Suomen ennätys? 2. Kuinka monta kuorma-autoa oli rekisteröitynä Suomessa vuonna 2018? 3. Mitkä värit löytyvät Romanian lipusta? 4. Kuinka monta valtiota kuuluu Eurooppaan? 5. Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti? 6. Minkä niminen moottorirata sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jurvassa? 7. Miltä televisiokanavalta tulee Salatut elämät? 8. Mikä on pinta-alaltaan Suomen suurin järvi? 9. Kenellä suomalaisella kuljettajalla on eniten osakilpailuvoittoja rallin maailmanmestaruussarjassa? 10. Missä kaupungissa piti järjestää kesäolympialaiset vuonna 2020?

Ilona Jokinen odottaa löytävänsä omaan alaan sopivan työpaikan sekä mahdollisuutta päästä osallistumaan uusiin kauneuskilpailuihin.

Oikeat vastaukset sivulla 46. Kysymykset ja teksti: ALEKSI MANSIKKAMÄKI

1.

2.

 

 

  

 

 

 

 

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

 

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa. Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

      

  

     

 

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 Paljetie 1, Rovaniemi

KORJAAMO: p. 040 680 0209 Ahjotie 31, Rovaniemi

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Tommi Hartosella Noin 157 000 Sininen, keltainen ja punainen 51 Kaarlo Juho Ståhlberg Botniaring MTV3:lta Saimaa Tommi Mäkisellä Tokiossa

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        


Genuine Quality. Durable Trust.

All you need One brand for all lcv parts: www.dt-spareparts.com


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KEMI Osaratas Kemi Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

Kuopio Kauhajoki Ikaalinen Pori

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Jyväskylä

Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lahti

Lieto

Joensuu


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.