Raskassarja lehti 2015 3 by Raskassarja

RASKASSARJA

n:o 3/2015 toukokuu

painos 53 000 kpl

Ammattikoulujen rahat vähenivät – työnantaja kouluttaa enemmän Vaihtoautojen kauppa melko vilkasta

Työterveyshuolto on yrittäjän tuki Oma tuotekehitys pitää Pohjoismaiden ainoan tiehöylätehtaan hengissä

osasto

7 D 20

mototruck

laatua raskaan kaluston ammattilaiselle Timken laakerit Tim Tim Timkenin vankka ammattitaito ja vuosien tuotekehitys mah mahdollistavat laakereiden taloudellisen käytön perustaksi pitk pitkän käyttöiän, korkean luotettavuuden ja pitkät huoltovälit.

Dinex pakoputket Tunnustettu laatu, osaaminen ja nykyaikaiset tuotantovälineet ovet Dinexin perusta. Laaja yli 7000 tuotteen valikoima kattaa vaativatkin kuorma- ja linja-autojen pakoputkistotarpeet.

Rockinger Vetokytkimet Rockingerin tuotevalikoimasta löytyy vetokytkin jokaiseen käyttötarkoitukseen sekä raskaalle kalustolle että työkoneisiin. Rockingerin vetokytkimet ovat korkealaatuisia ja suunniteltu kestämään kulumista, jolloin huolto- ja varaosakustannukset pienenevät.

Kinnegrip Laitatolpat Kinnegrip on yksi Euroopan suurimmista laitatolppien valmistajista. Kymmenien vuosin kokemus takaa turvallisen, tehokkaan ja taloudellisen tavaran kuljetuksen. Kinnegripin laitatolppia ja sivulaitoja voidaan yhdistä yksilöllisesti, jolloin kuorman lastaaminen ja purkaminen eri suunnista on mahdollista. Tolpat pintakäsitellään nykyaikaisinta tekniikka käyttäen, mikä takaa pitkän käyttöiän ja varman toiminnan.

2 • RASKASSARJA

Valuraudankuja 1, 00700 Helsinki Asiakaspalvelu 010 5507 105 fax. 010 5507 195 sähköposti rk@motoral.fi

www.motoral.fi

RASKASSARJA ISSN 0789-8428 Painos 53 000 kpl Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Eteläkaari 2 21420 Lieto toimitus@raskassarja.fi JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Eteläkaari 2 21420 Lieto SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku

Vettä ja useammin ruokaa

lipainoa. Pölyhaittoja. Selkä aivan lopussa. Unet jäävät 4 – 5 tuntiin. Näin totesivat kaakkoissuomalaiset ja eteläkarjalaiset kuljetusyrittäjät ja ammattikuljettajat, kun opinnäytetyötä tekevät Emmi Helander ja Emma Koponen kysyivät, heikentääkö työ terveyttä. Aika monen mielestä heikentää. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli 51-60-vuotiaita yrittäjiä. Tutkittuaan heidän terveystottumuksiaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Helander ja Koponen löysivät kyllä parannettavaa. Enemmän pitäisi käyttää apuvälineitä. Syödä pitäisi useammin, sillä aterioiden väli ei saisi olla yli kolmea tuntia paitsi yöllä. Juodakin pitäisi enemmän. Tosin juomisella Helander ja Koponen tarkoittavat vain vettä, sillä osa kuljettajista hörppii päivän aikana alle litran, jos sitäkään. Vettä pitäisi normaalioloissa kulua 1 – 2 litraa. Jopa kolmasosa ilmoitti, ettei liiku kuin moottorin avustuksella. Muu liikunta lieventäisi niska- ja selkävaivoja. Vaikka toruja tuli, hoitotyön opiskelijat löysivät myös kehuttavaa. Terveystottumukset olivat monelta osin lähellä suosituksia ja puhuakin osattiin, tai ainakin se koettiin riittäväksi. Yrittäjä pystyy vaikuttamaan työnsä rasittavuuteen enemmän kuin moni palkkatyössä oleva. Muutos on meistä itsestämme kiinni. Ajattelin itse aloittaa mukavimmasta eli kolmen tunnin välein syömisestä. Hyvää ruokahalua!

PAINOPAIKKA Scanweb, Kouvola ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1 900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1 150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa

Sari Järvinen, päätoimittaja

Poimintoja sisällöstä

Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Jari Malm puh. 0400 562 411 jari.malm@raskassarja.fi Juha Korpinen 03 3140 3150 juha.korpinen@tavo.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Seuraava Raskassarja ilmestyy 25.9.2015. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 28.8.2015. Kannen kuva: Kari Saarinen

Sivulla 44

Mansen Mörinät keräsi nuorta ja vanhaa kalustoa ja väkeä.

17 19 22 32 48

Uusi varaosamyymälä Jyväskylään Närhi osti Hevistarin Turun alueella varaosamyymälä auki iltakymmeneen Pekant Lieto laajensi tarjontaa Lumihiutalesymboli uhkaa nostaa uusiorenkaiden hintoja Lisää byrokratiaa pinnoittajille Kuljetusten ajoitus voisi parantua Tulevaisuuden puutavara liikkuu suurta tietomäärää hyödyntäen Botniaring avasi porttinsa ratakuorma-autokilpailuille Jättiläiset radalle myös USA:ssa

Työnantajalta vaaditaan enemmän perehdytystä

Ammattikoulut vähensivät Kuvat ja teksti: ANU KARPPI

ähemmän lähiopetusta ja enemmän itseopiskelua. Näiden realiteettien kanssa Salon seudun ammattiopiston tällä ja viime lukukaudella aloittaneet logistiikka-alan opiskelijat käyvät koulunsa. Edellisten vuosikurssien opiskelijoihin verrattuna uusilla opiskelijoilla on kolmen vuoden ajan opettajavetoista lähiopetusta tunti vähemmän viikossa. Lähiopetus korvataan itsenäisellä opiskelulla, joka logistiikka-alalla väistämättä tarkoittaa teorian opiskelua kouluajan ulkopuolella. Salon seudun ammattiopiston logistiikkaalan lehtori Markku Pyörre myöntää, ettei uusi malli kohtele oppilaita tasapuolisesti. – On opiskelijoita, joille teoria on helppoa, mutta on myös niitä, jotka oppivat asiat tekemällä. Heille tämä on vaikeampaa. Tässä täytyy edetä henkilökohtaisten opetussuunnitelmien mukaan, Pyörre kuvailee. Hän korostaa, ettei lopulta ole väliä, millä tavalla oppi tulee hankituksi, kunhan opiskelija pystyy kokeessa osoittamaan osaamisensa. – Jos he ovat fiksuja, he voivat opiskella asioita ryhmissäkin. Logistiikka-alan opetuksessa on käytössä kolme eri opetussuunnitelmaa. Valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi kouluissa on kuin sisäänrakennettu autokoulu, joka noudattaa ajokoulutukseen vaadittavaa opetussuunnitelmaa. – Kaupallisissa autokouluissa painotus on nykyään enemmän itseopiskelussa. Meillä on käytössä sama materiaali ja opetussuunnitelma, Pyörre taustoittaa. Ajo-opetuksesta ja ammattipätevyyden opetuksesta ei voida tinkiä, koska niitä säätelee laki tunnin tarkkuudella. – Logistiikka-alalla opetus on vahvasti yksilöopetusta. Ajo-opetuksessa on yksi opettaja ja yksi oppilas, eikä sitä voi kotona harjoitella, koulutusjohtaja Mika Rautiainen kiteyttää.

4 • RASKASSARJA

Rautiaisen mukaan perusopetus ei tule muuttumaan, mutta viilauksia tehdään. Ammattiopistoissa yleisaineet pyritään mahdollisimman laajasti integroimaan ammattiaineisiin. Kaikelta osin teoriaa ja käytäntöä ei voida yhdistää. – Lakipykälät on vain opeteltava, niitä ei voi tekemällä oppia, Pyörre toteaa. Salon ammattiopistosta vakuutetaan, et teivät opiskelijat pääse luistamaan itseopiskelusta. Tehtävät tarkistetaan ja oppiminen varmistetaan kokeilla. Pyörre kertoo haastatelleensa opiskelijoitaan uudistuksesta. Monet olivat mielissään, ettei koulunpenkkiä tarvitse kuluttaa niin paljon. Jotkut olivat silti sitä mieltä, ettei heitä haittaisi, vaikka opetusta olisi enemmänkin. Vantaan ammattiopisto Variassa kolmatta vuotta opiskeleva Jesse Airaksinen on jo valmistumassa. Hän myöntää kuuluvansa siihen osaan, joka mieluummin istuu koulunpenkillä kuin pänttää asioita kotonaan. – Opin paremmin tekemällä asioita. Parhaiten, kun asiat käydään ensin läpi teoriassa ja sitten käytännössä, Airaksinen pohtii. Variassa ollaan myös varauduttu tulevaan. Airaksista muutokset eivät tule koskemaan, mutta ensi syksynä Variassa opiskelevat tulevat käymään opettajiensa kanssa keskustelun, jossa taustoitetaan heidän osaamisensa. – Aikaisemmat opinnot tai muuten hankittu osaaminen pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan. Opiskelijoille ei siis opeteta asioita, joita he jo osaavat. Näin pyritään poistamaan koulutuksen päällekkäisyyttä, liikenteen alan opetusalajohtaja Ismo Hämäläinen sanoo. Oppilaat saavat vapautuksen osaamastaan asiasta ja näin opetusryhmiä voidaan jopa yhdistää. – Tässä tarvitsee opetuksen osa-alueita pilkkoa pieniksi kokonaisuuksiksi, Hämäläinen tarkentaa. ■

opetusta

”

Tässä alkaa pian tuntua siltä, että mennään säästöt, eikä opiskelijat edellä, Rautiainen harmittelee.

Vantaan Variassa opiskeleva Jesse Airaksinen (kuvassa) on suorittanut normaalia suuremman osan koulustaan työssäoppimisena.

➥ RASKASSARJA • 5

Viimeisen vuoden opiskelija Jesse Airaksinen (oik.) on tyytyväinen siihen, miten Ismo Hämäläinen kumppaneineen on hänelle opetuksen kolmen vuoden aikana järjestänyt.

Työnantajilta vaaditaan enemmän Säästöt näkyvät myös työssäoppimispaikoissa. Esimerkiksi Variassa opiskelijoille annetaan mahdollisuus suorittaa enemmän työharjoittelua, mikäli taidot riittävät. – Työssäoppimispaikkojen työn nantajat ovat jo saaneet valmiuksia myös kouluttamiseen ja arvioimiseen. Kaikille pyritään antamaan

koulutus, joka mahdollistaa nämä valmiudet, Pyörre kertoo. Muutosten taustalla on paitsi uusi opetussuunnitelma, myös hallituksen kaavailemat 270 miljoonan leikkaukset. Sekä Variassa että Salossa uskotaan seuraavan hallituksen tekevän päätökset, jotka nyt

keväällä jäivät tekemättä. – Tässä alkaa pian tuntua siltä, että mennään säästöt, eikä opiskelijat edellä, Rautiainen harmittelee. Säästöjen vuoksi Variassa lisätään itsenäistä tiedonhakua ja opiskelua. Käytäville on kohoamassa uusia, tarkoitukseen

suunniteltuja koppeja. – Tulevaisuudessa pyrimme järjestämään kursseja yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja opiskelijat saisivat kurssit hyväksiluettua ja opiskeluaika lyhenisi, Ismo Hämäläinen kuvailee.

0207 119 862 0207 119 877

6 • RASKASSARJA

Yksi merkki – täydellinen valikoima!

Varaosat kuorma-autoihin, perävaunuihin ja linja-autoihin

DT® Spare Parts – Genuine Quality. Durable Trust. www.dt-spareparts.com

Täydellinen valikoima kuorma-autoihin, perävaunuihin ja linja-autoihin. DT® Spare Parts-varaosat ovat ihanteellinen ratkaisu maailmanlaajuiseen kysyntään korkealaatuisten varaosien jälkimarkkinoilla.

Ammattiautot – Bussinäyttely 2015 · Tampereen

Kaikki tarjolla olevat tuotteet ovat taattua laatua – yhdestä lähteestä ja kaikkiin käyttökohteisiin. Rekisteröidy uutiskirjeen tilaajaksi ja pysy ajan tasalla http://newsletter.dt-spareparts.com

Kiitos vierailustasi!

dt® – on DIESEL TECHNIC AG:n (Saksa) tavaramerkki – www.dieseltechnic.com

RASKASSARJA • 7

Turboylivoimaa

Parasta turbopalvelua

Raskaan kaluston ammattilainen palveluksessanne Uudet alkuperäisvalmistajan turboahtimet Raskassarja-myymäläketjun liikkeistä kautta maan. Raskassarjalaiset luottavat vain uusiin alkuperäisvalmistajan turboahtimiin. Mikset sinäkin! Lähimmän Raskassarja-toimipisteen yhteystiedot löydät takakannesta.

Kuva: SCANIA CV AB/PEGGY BERGMAN

Kolmiakselisia pohditaan pysyvästi 28-tonnisiksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko käynnisti valmistelun, jonka tavoitteena on muuttaa kolmiakselisen kuorma-auton kokonaismassa pysyvästi 26 tonnista 28 tonniin. – Raskaan liikenteen massojen nostamisen myötä edellytykset pärjätä ovat parantuneet, mutta jotkut yksityiskohdat kaipaavat vielä tarkastelua, Risikko toteaa.

Lähes 400 000 euroa museoille

Lisää tukkia Karjalasta Nykyisestä nollakasvun vaiheesta huolimatta puutavaran tuonnin Venäjältä Suomeen on oletettu kasvavan ETLA:n laatimaa ennustetta suuremmaksi. Tämä johtuu metsäteollisuuden ilmoittamista investointipäätöksistä ja positiivisesta markkinatilanteesta. Tällä vuosikymmenellä metsäteollisuuden puuntarve kasvaa 9 – 10 miljoonaa kuutiometriä. Kaakkois-Suomen Metsäkeskus arvioi, että tästä määrästä 15 – 20 prosenttia tuotaisiin Venäjältä, käytännössä Karjalasta. Junakuljetusten oletetaan kasvavan huomattavasti ja kuorma- autokuljetusten jonkin verran. Sen sijaan laivakuljetukset vähenevät. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisun 5/2015 mukaan potentiaalinen kokonaistavaramäärä esimerkiksi Parikkalan rajanylityspaikalla voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä 7 – 8 kertaa nykyistä suuremmaksi. Vuoteen 2030 mennessä tavaraa liikkuisi 10 – 11 kertaa nykyistä enemmän. Puutavarakuljetusten potentiaalinen määrä Venäjältä Suomeen vuonna 2030 vastaisi keskimäärin 90 kuorma-autoa vuorokaudessa, kun se vuonna 2014 oli keskimäärin 19.

Äänekoskelle 240 kuorma-autoa päivittäin Äänekosken uuden biotuotetehtaan työllistävä vaikutus näkyy eniten kuljetus- ja metsäalalla. Toimiessaan suunnitelmien mukaisesti tehtaalle kuljetetaan 5 miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta ja haketta autoilla 150 kilometrin säteellä tehtaasta. 1,5 miljoonaa kuutiometriä puuta saapuu kauempaa rautateitse. Päivätasolla kuljetusmäärien on arvioitu olevan 240 tukkirekkaa ja 70 junavaunullista. Tehtaan toiminnalle on ensiarvoisen tärkeää häiriötön puuhuolto ja toimiva logistiikka. Tehtaalta sellu kuljetetaan junilla satamaan, joka toimii vientituotevarastona. Helsingin Vuosaaren satamalla on aiesopimus Metsä Fibren kanssa. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre päätti biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt yhteensä 385 000 euroa liikenne- ja viestintäalan museoille sekä 25 000 euroa liikennealan yhteisöille rakennushankkeiden ja muiden kehittämisinvestointien tukemiseen sekä tiedotustoiminnan että kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen. Tukea myönnettiin 26 museolle ja yhdeksälle yhteisölle. Lisäksi Kiinteistö Oy Tieliikennemuseolle myönnettiin 350 000 euroa museon rakentamiseen.

Täysperävaunujen myynti kasvoi 30 prosenttia Täysperävaunujen vienti ja kotimaan myynti kasvoivat vuonna 2014 voimakkaasti, lähes 30 prosenttia. Puoliperävaunumyynti lisääntyi noin kymmenen prosenttia. Sen sijaan suomalaisten kuormaautojen päällirakenteiden myynti laski noin kymmenen prosenttia viime vuonna. Kotimaan myynti laski enemmän kuin vienti. Luvut perustuvat Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet –toimialaryhmän jäsenille tehtyyn kyselyyn. Siihen osallistuivat lähes kaikki jäsenyritykset. Vuodelle 2015 kyseiset yritykset odottavat 10 - 15 prosentin kasvua myyntiin. Viennin kasvuun uskotaan kotimaan myyntiä enemmän. RASKASSARJA • 9

10 • RASKASSARJA

Poliisin partioautosta irtosi katto moottoritiellä Lapin poliisilaitoksen partioautosta irtosi lujitemuovinen kattorakenne ajon aikana torstaina 23.4.2015 Kemin ja Tornion välisellä moottoritiellä. Tämän takia Poliisihallitus on kehottanut poliisin yksiköitä tarkistamaan kaikki vuonna 2012 toimitetut korokekattoiset Maija-malliset partioautonsa ja erityisesti korokeosan liitoksessa olevat tiivistyssaumat.

– Korivalmistajan asiantuntijat kiertävät tarkastamassa kaikki kyseisessä tuotantoerässä valmistuneet autot, joita on yhteensä 53 kappaletta eri puolilla maata. Korivalmistaja tekee tarvittavat huoltotoimenpiteet, jos katon kiinnityksessä epäillään puutteita, materiaalihallintopäällikkö Jouni Jantunen Poliisihallituksesta sanoo. Kattorakenne on jälkiasenteinen, ja sen on

korivalmistaja asentanut muun varustelun yhteydessä. Maija-malliset poliisiautot on vuodesta 2008 alkaen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta varustettu korotetulla katolla, johon on integroitu muun muassa hälytysvalot ja muuta auton tekniikkaa sekä säilytystiloja pikkutavaroille. Samankaltaisia rakenteita käytetään laajasti muissakin hälytysajoneuvoissa.

Kaksi kuolonkolaria kuorma-autoilla Henkilöauton ja kuorma-auton kolarissa menehtyi henkilöautoa kuljettanut mies. Törmäys oli raju, ja sen seurauksena vuonna 1973 syntynyt, Alavuden Töysässä asuva kuljettaja kuoli välittömästi.Tukkirekkaa kuljetti noin 30-vuotias mies, joka havaitsi, että ennen ajoneuvojen kohtaamista henkilöauton kuljettaja oli äkillisesti kääntänyt autonsa tukkirekan

käyttämälle ajokaistalle aiheuttaen nokkakolarin. Tapahtumahetkisten tietojen mukaan tapahtuma vaikuttaa itsemurhalta.Törmäyksen seurauksena tukkirekan vetoauto kaatui tielle, kuten myös siinä kiinni ollut perävaunu. Kuorma-auton kuljettajalla oli turvavyö kiinni, jonka vuoksi hän ilmeisesti sai vain lieviä fyysisiä vammoja.Toinen kuolonkolari sattui Var-

sinais-Suomessa Mynämäellä. Kuorma-auton kuljettaja menehtyi, kun puoliperävaunullinen kuorma-auto suistui tieltä ojaan ja romahti katolleen. Turma tapahtui Porintiellä.Kuljettaja löytyi kuolleena ajoneuvosta. Pelastuslaitoksen mukaan mies oli niin tiukasti puristuksissa, ettei häntä saatu enää pelastettua.Sää onnettomuushetkellä oli hyvä.

PEKANT-PÄIVÄ

28.5.2015 Oulussa ja Liedossa HUIPPUTARJOUKSIA MYYMÄLÄSSÄ JA KORJAAMOLLA! Oulussa tarjolla pyttipannua klo 10.00 – 13.00 välisenä aikana. Paikalla F-sarjan ralliauto sekä eri kuorma-automerkkien edustajia esittelemässä uutuuksiaan. Paikalla myös Karting-simulaattori, tule kokeilemaan. Liedossa tarjolla hernekeittoa klo 10.00 – 13.00 välisenä aikana. Paikalla kaksi F-sarjalaista ralliautoa sekä DAF edustaja esittelemässä uutuuksiaan. Piirla Oy:n ajopiirturi ja ajoneuvopaikannusjärjestelmien esittely.

Kahvipannu kuumana koko päivän.

Tervetuloa!

Pekant Oy, Pikkukiventie 5, 90620 Oulu

Pekant Lieto Oy, Eteläkaari 2, 21420 Lieto RASKASSARJA • 11

Vähän ajetut ja työhön valmiit vaihtoautot ovat olleet kysyttyjä.

Käytettyjen kuorma-autojen kauppa käy Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN Vaikka uusien kuorma-autojen myynti on madellut, vaihtoautojen kauppa on ainakin paikoin käynyt ripeästi. Raskassarja-lehti kysyi Suomen isoimmilta vaihtokuorma-autoja välittäviltä liikkeiltä seuraavaa: 1. Onko käytettyjen kuorma-autojen kauppa vilkastunut? 2. Mitkä ovat kysytyimpiä ajoneuvoja? 3. Mitä tehdään niille, jotka eivät mene kaupaksi?

MIKKO NEVALA, Volvo Truck Center 1.

Käytettyjen kuorma-autojen kauppa on käynyt nousujohteisesti. Kasvusta voidaan puhua, vaikka yleisestä taloustilanteesta johtuen se maltillista onkin. Volvo Truck Centerissä myytiin raskaita kuorma-autoja viime vuonna lähes 1 000 kappaletta, joka on hieman edellistä vuotta enemmän. Yksityisten Volvo-jälleenmyyjien käytettyjen myynnit eivät ole luvussa mukana. Suosituimpia ajoneuvoja ovat olleet maltillisilla ajomäärillä olevat Volvot kokoluokasta riippumatta. Sama tilanne on muissa merkeissä. Myytävien autojen keskihinta on noussut selkeästi historiaan verrattuna. Tämä ei toki ole pelkästään hinnannousua, vaan johtuu myös siitä, että myynnissä on lähtökohtaisesti ominaisuuksiltaan arvokkaampia autoja. Osa autoista päätyy Suomen rajojen ulkopuolelle, jonne myyminen on osa normaalia päivittäistä kaupankäyntiä. Muutamia ajoneuvoja puretaan vuosittain varaosiksi organisaatiomme Ruotsissa sijaitsevissa purkamoissa.

ANTTI LANGINKOSKI, Veho Hyötyajoneuvot 1.

Pitää paikkansa. Tänä ja viime vuonna käytettyjen kuorma-autojen kauppa on kasvanut. Meillä kasvua on ollut noin 10 prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 myimme noin 900 käytettyä kuorma-autoa. Yleinen taloudellinen epävarmuus suosii hyvää käytettyä autoa. Käytettyjen kuorma-autojen kysyntä säilyy ja uusia myydään lähiaikoina vähän. Haasteena on, mistä jatkossa saadaan Suomeen uusia käytettyjä. Tyypillisin vaihtoauto on vetotavaltaan 6x2, pitkä alusta eri päällirakenteella. Meidän vahvuutemme on iso valikoima

12 • RASKASSARJA

jakeluautoja. Ne liikkuvat nyt hyvin. Euro 6 nosti uusien kuormaautojen hintoja, mikä ehkä heijastui vähän myös käytettyjen hintoihin. Mersu on ylivoimaisesti halutuin käytetty kuorma-auto maailmalla. Meiltä menee noin 300 autoa vuodessa maailmalle, kuten Lähi-itään ja Afrikkaan.

SEPPO HALLIKAINEN, Scania 1. 2.

Voi olla, että käytettyjen kauppa on vähän vilkastunut. Meillä kasvu ei kuitenkaan ole kaksinumeroista prosenttilukua. Vaihtolava- ja nosturiautot ovat hyvin kysyttyjä. Aina on ollut kuitenkin tärkeintä, että auto sopii tehtävään. Käytettyä kuorma-autoa ostetaan harvoin merkin tai jonkun ominaisuuden perusteella. Päällirakenteet ja sopiva kilometrimäärä ratkaisevat. Meillä on purkamo, jossa puretaan noin yksi kuorma-auto viikossa. Pieni määrä purkamattomia kuorma-autoja menee Lähi-itään.

EETU SUVANTO, Suvanto Trucks 1.

2. 3.

Suomessa vanhaa kalustoa on vaihdettu vanhaan hyvään kalustoon. Myimme viime vuonna noin 400 käytettyä kuormaautoa, joiden lisäksi myös nostureita. Kauppa on käynyt siis hyvin. Olimme viime vuonna todennäköisesti suurin käytettyjen myyjä maahantuojaorganisaatioiden ulkopuolella. Käytetyt autot tuomme pääasiassa ulkomailta, kuten Norjasta, Tanskasta, Ruotsista, Belgiasta ja Hollannista. Hyviä myytäviä ovat 35 tonnin vetoautot ja 76 tonnin yhdistelmät. Tietyt menevät Lähi-itään, mutta sinnekään eivät enää kelpaa kovin vanhat autot. Afrikkaan kelpaa tietty segmentti eli vanhat Mersut ja DAFit. Vanhat Sisut pitää melkein lahjoittaa.

Vaihtoauton ostaja haluaa entistä valmiimman auton – Käytettyjen kuorma-autojen kauppa on muuttunut. Ennen asiakas rakensi itse tarvitsemansa päällirakenteet, nykyään halutaan valmis paketti. Meidän kauttamme rakennetaan 10 – 20 kuorma-autoa vuodessa, Mattilan Kuorma-auto Oy:n yrittäjä Jussi Mattila kertoo. Turkulainen kertoo kilpailun lisääntyneen käytettyjen autojen kaupassa. Hän on seurannut alaa pitkään, sillä Mattilan isä toi myyntiin ensimmäiset kuormaautot Ruotsista Suomeen jo 60-luvulla. Toisinaan Jussikin pääsi isän matkaan hakureissuille, jotka olivat pikkupojasta jännittäviä. Ruotsissa pääsi joskus ajamaan kuorma-autoa, vaikkei pojalla vielä korttia ollut. Yhden reissun Mattila muistaa hyvin Suomestakin. Kerrottakoon se tässä, koska rike on jo vanhentunut. – Lähdin 12-vuotiaana ajamaan täysperävaunulla. Isä neuvoi tankkaamaan, mutta minulla oli kiire. Autosta loppui tietysti polttoaine, ja se jäi hankalaan kohtaan tielle. Kaksi tuttua ohikulkijaa tunnisti kuorma-auton ja kysyi tarvitaanko apua. Nähdessään pojan, he tiedustelivat, minne kuljettaja on lähtenyt. – Eivät olleet uskoa, että olin ajanut itse. Yhdessä lähdettiin kuitenkin hakemaan naftaa, Mattila hymyilee.

Ajettujen linja-autojen myynti hyytyi Jos vaihtokuorma-autopuolella on ollut jonkun verran säpinää, sama ei näy linja-autokaupassa. – Hiljaista on. Yksittäiset ostajat tuovat käytetyt linjaautot suoraan ulkomailta eivätkä liikkeiden kautta, Scanian myyntijohtaja Seppo Hallikainen kertoo. Hän uskoo tilanteen johtuvan linja-autoalan käymistilasta. – Yksi toimija on hämmentänyt alaa. Oikein kellään ei ole sopimuksia ja on pelkoa investoida. Uusien, ensirekisteröityjen linja-autojen ostot perustuvat kuntien investointeihin. Pikavuoroja ja pitkän matkan busseja ei juuri myydä. Vehon Hyötyajoneuvojen myyntijohtaja Antti Langinkoski puolestaan kokee, että hyvillä käytetyillä linjaautoilla on edelleen ostajia, sillä Suomi on perinteinen käytettyjen turistibussien loppusijoitusmaa. – Ne ajetaan Suomessa loppuun, jonka jälkeen autot puretaan. Vanhoilla linja-autoilla ei ole samoja vientimahdollisuuksia kuin kuorma-autoilla. Suomalainen kori ei käy ulkomailla: Emme mekään osta kiinalaista koria, joka on täällä eksoottinen, Langinkoski toteaa.

Vahvistetut iskunvaimentimet MB Sprinter 300- ja 500-sarjoihin Erinomaista vaimennuskykyä ja ajovakautta erityisesti linja-autoihin. Saatavilla Raskassarja-liikkeistä kautta maan!

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

Raskaan sarjan varaosapalvelua kautta maan www.raskassarja.fi

RASKASSARJA • 13

Kovaa kilpailua maanteiden hoidossa

ilpailu maanteiden päivittäistä hoitoa koskevissa urakoissa on tänä keväänä ollut kireää, paikoin jopa erittäin kireää. Liikenneviraston saamien tarjousten yhteenlaskettu hinta oli 129 miljoonaa euroa, joka alitti 2,7 prosentilla Liikenneviraston kokonaiskustannusarvion. Urakat jakaantuivat kolmen urakoitsijan kesken, vaikka tarjoajia urakkaa kohden oli aiempaa enemmän. Tuntuvimmin kierros vaikutti Lemminkäinen Infra Oy:n markkinaosuuteen, joka kasvoi huomattavasti. Urakoitsija voitti yhden aiemman urakan lisäksi tällä kilpailutuskierroksella neljä uutta alueurakkaa. Maanteiden hoidon hinnat laskivat edelleen hieman edellisestä vuodesta. Tosin viime vuodesta poiketen tällä kilpailutuskierroksella ei ollut mukana erittäin vaa-

14 • RASKASSARJA

tivia urakoita, jotka mahdollisesti olisivat nostaneet hintaa. Eri vuosina kilpailutettavien urakoiden hintavertailu on varsin vaikeaa, sillä vuosittain kilpailussa on hyvin erityyppisiä urakoita. Myös urakoiden sisältö eri ura-

koissa on alkanut eriytyä entistä enemmän. Esimerkiksi päällysteiden paikkaukset ovat mukana pääosassa alueurakoita, vaikka niitä teetetään myös erillisissä urakoissa. Liikenneviraston kilpailutusvuorossa maanteiden päivittäis-

tä hoitoa koskevista urakoista oli tänä vuonna 11 alkavaa urakkaa eri puolilta Suomea eli Porvoosta, Mäntsälästä, Liedosta, Parkanosta, Virroilta, Lapualta, Ilomantsista, Juvalta, Puolangalta, Sodankylästä ja Kemijärvi-Posio -alueelta. ■

Maanteiden hoidon alueurakoiden markkinaosuudet prosentteina 55,6 57,6

Destia Oy 27,3 27,3

YIT Rakennus Oy 6,7 8,7

NCC Roads Oy Lemminkäinen Infra Oy Savon Kuljetus Oy Pahkakangas Oy

5,9 1,4 3,6 3,8 0,8 0,9

2014

2015

Laatutuotteita raskaan sarjan ammattilaisille Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Polttimot

Suodattimet liikkuvaan kalustoon

Käynnistimet, generaattorit, sähköosat, pyyhkijän sulat

Kotimaiset vetolaitteet

Iskunvaimentimet

ohjauksen ja alustan osat

Jarru- ja muut varaosat

Öljy- ja vesipumput sekä hihnankiristimet

Alkuperäiset ilmankuivaimet ja –suodattimet

Raskaan kaluston kytkimet

Ajoneuvojen ja työkoneiden ilmastointikompressorit

Äärivalot

Majakat ja paneelit

Paineilmajarruosat

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.ﬁ

TUOTTEITA MYYVÄT RASKASSARJALIIKKEET KAUTTA MAAN www.raskassarja.fi Voimassa 15.6.2015 saakka. Hinnat sis. alv 24 %.

TYÖKALUSARJA 3/4” 6PT 15-os.

• kromi-vanadium -terästä • hylsyistä koot 22-50 mm T45700

199

MUTTERIVÄÄNNIN 3/4”

• kestävä kaksoisvasaramekanismi • max vääntömomentti auki 1020 Nm A3664

PULLOTUNKKI 20 tn • hydraulinen pullotunkki • takuu 1 vuosi C1357

4900

TYÖSORMIKAS 11/XXL 12 kpl/pkt • polyesteri käsine • sileä polyuretaanilla pinnoitettu kämmen PM1111

1900

BIG WIPES SISÄTILAPUHDISTUSLIINA 40KPL • sopii erityisesti tahrojen puhdistamiseen penkeiltä, matoilta ja verhoilusta BW3020

NAHANPUHDISTUSLIINA 40KPL

• liina puhdistaa ja hoitaa nahkapintaa eikä jätä pintaa kiiltäväksi BW3060

PUHDISTUSLIINA HD 80KPL 4X4 • puhdistaa maalin, liiman, PU-vaahdon, silikonin, tiivisteaineen, öljyn ja lian • antibakteerinen tuote tappaa yli 99,9% bakteereista • sisältää käsienhoitoaineina aloe veraa, e-vitamiinia, lanoliinia ja glyserolia BW2420

KAIKKI Ä YHDESS

16 • RASKASSARJA

34200 KEMIKAALI-PAINERUISKUPULLO 1,5 l • teollisuus, autotalli-, viljely- ja kasvihuonekäyttöön C9911

1950

TYÖNTEKIJÄN KÄSIEN PUOLESTA!

Kuva: SAGA MUSTONEN, HURRY OY

Jari Närhi (vas.) sekä Jarmo Närhi kävivät katsomassa Lentoasemantielle Joensuuhun valmistuvia toimitiloja.

Närhi osti Hevistarin

Uusi varaosamyymälä Jyväskylään elokuussa

ärhi Oy avaa uuden toimipisteen Jyväskylään elokuussa 2015. Myymälän ja varaston muutostyöt on aloitettu keväällä, ja uusi myymälä avautuu vilkkaasti liikennöidyn E4-tien varteen elokuussa. Kiinteistössä toimii myös Kodin Terra sekä ABC. Närhi Oy:n Jyväskylän myymälän avajaisia vietetään syyskuun ensimmäisellä viikolla. Uusi yksikkö työllistää viisi henkilöä. – Närhi Oy:lle Keski-Suomen toiminta-alueelle laajentuminen oli luonnollinen valinta, koska tämä tukee myös edustamamme Raskassarja-ketjun toimintaa tulevaisuudessa. Närhi Oy:n perusarvoihin kuuluu tarjota luotettavaa, asiantuntevaa ja kehittyvää palvelua raskaan liikenteen asiakkaille, kommentoi Närhi Oy:n Jyväskylän yksiköstä vastaava Matias Kauppinen. – Jyväskylän yksikön vahvuutena on toimipisteen sijainti E4-valtatien varrella, jolloin pystymme palvelemaan paikallisia asiakkaita

sekä pääväylillä kulkevaa raskasta kalustoa, Kauppinen jatkaa. – Odotan innolla Jyväskylän toiminnan käynnistämistä ja tuttujen asiakkaiden palvelemista. Uskon vahvasti Jyväskylän toimipisteen menestymiseen alueella raskaan kaluston varaosien vahvana ammattilaisena. Närhi Oy rakennuttaa uudet toimitilat Joensuun Lentoasemantielle. Mittavassa rakennushankkeessa valmistuu noin 3 000 neliömetrin toimitilat, joihin sisältyvät myymälä-, varasto-, ja koulutustilat sekä erillinen asennushalli. Asennushalliin on suunniteltu nykyaikaiset asennustilat nostureiden kunnostus- ja asennustoimintaa varten sekä odotustilat asiakkaille. Raskaan kaluston korjaamotoimintaa ei uusiin toimitiloihin ole tulossa. Rakennushankkeen perustustyöt ovat käynnissä ja uudet toimitilat otetaan käyttöön syksyllä 2015. Närhi Oy:n omistukseen syksyl-

lä 2014 siirtynyt Porokka Forest Oy muuttaa myös uusiin tiloihin syksyllä. Porokka Forest Oy toimii tällä hetkellä Salpakadulla Joensuussa. – Koen muuton Närhen kanssa yhteisiin tiloihin uutena mahdollisuutena syventää entisestään vahvaa yhteistyötä. Yhdessä tuotamme asiakkaillemme lisäarvoa. Muutto saman katon alle ei tuo muutoksia Porokan toimintaan tai henkilöstöön, vaan pystymme palvelemaan asiakkaitamme jatkossa entistä paremmin, toteaa Porokka Forest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Porokka. Närhi Oy:n nykyiset toimitilat vuokrataan yhteistyökumppaneille, ja asiasta on käyty jo neuvotteluja.

Perheyritykset yhteistyöhön Lauri Segerman myi omistuksensa Hevistar Oy:stä, osakekauppa solmittiin maaliskuussa. Lappeenrannassa sijaitsevan Hevistar Oy:n toiminta jatkuu toimitusjohtaja

Lauri Segermanin johdolla nykyisen henkilöstön voimin Närhi Oy:n omistuksessa. Hevistar Oy on osa maanlaajuista raskaan kaluston varaosakaupan ketjua Raskassarjaa. Solmittu kauppa ei tuo muutoksia ketjuyhteistyöhön. – Närhen perheyritys oli mieluinen valinta hakiessani yritykseni toimintaan hyvää kumppania. Närhi Oy on suomalainen perheyritys, jolla on yli 50 vuoden perinteet raskaan kaluston varaosien toimialalla. Närhi-konsernin oma maahantuonti sekä laajat varastot antavat vahvan pohjan laadukkaalle asiakaspalvelulle, toteaa Hevistar Oy:n toimitusjohtaja Lauri Segerman. Närhi Oy:lle toiminta-alueen laajeneminen on tärkeä asia erityisesti nykyisen tuotetarjonnan ja ostovolyymin näkökulmasta. – Paikallinen asiakastuntemus ja Laurin jatkaminen toimitusjohtajana varmistavat asiakaspalvelulaadun korkean tason jatkossakin, toteaa Jarmo Närhi, Närhi Oy:n hallituksen jäsen. ■ RASKASSARJA • 17

VAHVA SUOMALAINEN

76 t TAV-vetolaitteiden D-arvo 190 kN riittää 76 tonnin auton ja varsinaisen perävaunun muodostamaan yhdistelmään kaikissa tapauksissa. Vetolaitetehtaan suora tuotetuki auttaa asiantuntevasti vetolaiteasioissa.

Menotie 2, 33470 Ylöjärvi, p. 03 371 2347, www.tav.ﬁ 18 • RASKASSARJA

Jari Kuuselan luotsaama varaosamyymälä on harvinaisuus lajissaan: Liike on auki arkisin iltakymmeneen.

Pekant Lieto avasi Raskassarjavaraosamyymälän Turun kupeessa Teksti SARI JÄRVINEN kuva JARI MALM

urun ohikulkutien tuntumassa sijaitseva Pekant Lieto Oy laajensi huhtikuussa toimintaansa ja avasi korjaamon yhteyteen varaosamyymälän. Liikkeen tiskiltä saa jatkossa kaikkia Raskassarja-ketjun valikoimissa olevia tuotteita. Pekant Liedon raskaan sarjan korjaamo on tullut tunnetuksi poikkeuksellisen pitkistä aukioloajoistaan: Arkisin asentajat aloittavat työnsä kello kuudelta aamulla ja hommia painetaan iltakymmeneen asti. Lauantaisin jarruja ja alustoja sekä muita korjauksia tehdään aamukahdeksasta neljään iltapäivällä. Samat aukioloajat koskevat nyt myös varaosamyymälää, mikä tekee siitä harvinaisen alallaan. Monet varaosaliikkeet sulkevat ovensa jo neljän – viiden aikaan iltapäivällä. Varaosamyymälän aukeaminen johtuu yrityskaupasta. Pekant Lieto Oy osti Turun Raskaskalusto-osa Oy:n liiketoiminnan ja varaosavaraston. Samalla Pekant Liedosta tuli Raskassarja-varaosaketjun jäsenliike. Turun Raskaskalusto-osan liike Rydöntiellä suljettiin ja toimintaa hoitaneet osakkaat Miia Tapio ja Jani Sihvo siirtyivät Pekant Liedon palvelukseen. Yrityskaupan myötä korjaamon varastokapasiteetti kasvoi. Varaosia on sekä myyntiin

että korjaamon asentajien käyttöön aiempaa enemmän ja nopeammin. Nimikkeitä tuli noin puolet lisää. – Raskassarja-ketjun kautta saamme tilattua varaosia tarvittaessa nopeasti lisää. Arkisin kello 16 mennessä jätetyt tilaukset toimitetaan meille yleensä samana yönä. On ollut hyödyllistä keskittää ostokset ketjun tukkureihin, sillä tuotteiden hinnat ovat edullisempia, Pekant Liedon toimitusjohtaja Jari Kuusela kertoo. Jari kokee Raskassarja-ketjusta olleen muutakin hyötyä. Tuotteiden lisäksi on jaossa osaamista. – Ketjun avulla meillä on ammattitaitoista väkeä ympäri Suomea, joilta kysyä. On aina joku, joka on erikoistunut johonkin asiaan tai merkkiin. Jarin työhuoneen ikkunan takaa, Eteläkaarta pitkin ajaa Kovasen kuorma-auto, sitten Keskon Pirkka, jonka jälkeen painelee Lujabetoni. Kuorma-automerkkiliikkeiden lisäksi suhteellisen uusi Avantin alue on houkutellut muitakin alan toimijoita. Sijainti onkin kuorma-autojen huolto- ja varaosaliikkeelle erinomainen. – Olemme olleet tässä 3,5 vuotta. Hommat ovat lähteneet aika hyvin käyntiin, vaikka emme ole mainostaneet paljon. Puskaradio ja joustava palvelu ovat olleet parasta mainosta.

Kerran, kun iltakymmenen uutisten alkusäveliin oli vain kymmenen minuuttia, korjaamolle nilkutti vikaantunut kuorma-auto. Se piti saada nopeasti takaisin kuntoon. Kaksi - kolme miestä kävi hommiin. Auto oli kunnossa ennen kuin uutisten loppukevennysten Mika Tommola ilmestyi ruutuun. – Remontit ovat erilaisia, eikä kaikkia saada yhtä nopeasti valmiiksi. Tarkoituksenamme on kuitenkin, etteivät avaimet tipu maahan minuutilleen sulkemisaikana, vaan palvelemme tarpeiden mukaan. ■

Pekant Lieto Oy •

• • •

Lähes kaikki raskaan kaluston korjaus- ja huoltotyöt. Erikoisosaamisena VAK/ ADR-kuljetuskalusto ja kuivatavaran bulk-kalusto. Työllistää 16 henkeä. Kuuluu samaan yritysryppääseen kuin Pekant Oy. Pekant Oy ja Pekant Lieto Oy kuuluvat Raskassarja-ketjuun. . RASKASSARJA • 19

Poika palasi kotiin

Originator valittiin vuoden Raskassarja-myymäläksi Teksti ja kuvat VESA VAINIO

alvelu, ammattitaito ja varaosavarasto, paaluttaa toimitusjohtaja Oskari Hentilä Lahdessa ja Hollolassa toimivan Originatorin vahvuudet. Nuo tekijät toivat kolmatta kertaa myönnetyn vuoden Raskassarja-myymälän tittelin PäijätHämeeseen. Hentilä voi hyvällä syyllä todeta urheilutermiä lainaten, että poika palasi kotiin. – Kiertopalkinnon on vanhoista Volvon

vaihdelaatikon osista värkännyt asentajamme Pertti Sammatti. Isäni on puolestaan tehnyt siihen visakoivuisen jalustan. Originatorin korjaamolla on valmius palvella asiakkaita laajalla skaalalla Sprinterin kokoluokasta ylöspäin, niin kuin Hentilä asian konkretisoi. Lahdessa työt painottuvat autopuoleen, perävaunuja he työstävät enemmän Hollolassa.

– Leipätyötämme ovat jarrut ja voimansiirto, mutta yhtä ahnaasti käymme moottoreiden, perien ja vaihdelaatikoiden kimppuun. Haluamme olla kehityksessä ja ajan hengessä mukana. Laaja repertuaari vaatii henkilöstön tietotaidon jatkuvaa ylläpitämistä ja aktiivista kouluttautumista. Erikoistyökalut, testerit ja ohjelmistot ovat tulleet myös raskaaseen sarjaan, mikä tarkoittaa isoja investointeja. Hentilän mielestä tietotekniikan roolia korostetaan jopa liikaa. Tämä näkyy esimerkiksi alan koulutuksessa. – Suurin osa työstä on mekaanista vianetsintää ja korjaamista. Pitää tuntea autojen perusmekaniikka ja tietää, miten esimerkiksi levyjarru toimii. Tietotekniikan trendikkyys ei siinä paljon auta. Hentilä ottaa esimerkiksi kytkinremontin, joka pitää sisällään kuusi – kahdeksan tuntia raakaa työtä. Lopuksi auton tietokoneelle kerrotaan kymmenen minuutin aikana, että sillä on uusi kytkin. Hentilä kaipaakin alalle mopojen ja traktoreiden rassausten avulla itseoppineita ja sen vahvistukseksi asianmukaisen koulutuksen saaneita osin valmiita tyyppejä.

Toisessa polvessa Originatoria luotsaava Oskari Hentilä on tyytyväinen Raskassarja-ketjun tukeen. Aiemmin pokattu henkilökohtainen ja nyt saatu vuoden myymälä -tunnustuspalkinto kertovat, että asioita on tehty oikein.

20 • RASKASSARJA

Varaosatiskillä nuorella alalle tulleella kaverilla menee parisen vuotta, jotta hän pääsee työhön hyvin sisälle. Varaosavalikoima on osin lisääntynyt, osin vähentynyt, Esimerkiksi jarrujen muuttuminen rumpujarruista levyjarruiksi on vähentänyt komponenttien määrää. Varaosien myyminen on teknistynyt. Ennen osat haettiin ulkomuistista hyllystä, nykyään lähdetään liikkeelle auton rekisterinumerosta ja etsitään osat merkkikohtaisista varaosaohjelmista. – Jotta asiakaspalvelu pelaa, meillä pitää olla sama osaaminen kuin alkuperäismyyjillä. Hintakilpailu on varaosissa raakaa. Hentilä listaa varaosat kolmeen kategoriaan: alkuperäisorganisaatiosta lähtöisin olevat alkuperäisvaraosat, auton valmistajan käyttämältä

tehtaalta tulevat OEM-tuotteet ja hinnaltaan edullisimmat tarvikevaraosat. Raskassarja-ketjun tuki on Hentilän mukaan tärkeä ja suhteet muun muassa OEM-valmis-

Vaihdelaatikon kimpussa hääräävä Pertti Sammatti on ammattilainen alallaan. Hänen kättensä töitä on myös nyt kotiin palanneen kiertopalkinnon metalliosa.

tajiin ovat hyvät. – Originator luottaa laatuun ja tarjoamme sopivan hintaisia varaosia, joita löytyy hyllystä kattava valikoima. Ketjuyhteistyön ansiosta yhteydet tehtaille ovat hyvät ja puuttuvat osat saadaan joko ketjun varastoista tai suoraan tehtaalta jopa seuraavaksi päiväksi. Originatorin kiinnostus autoon herää yleensä kahden – kolmen vuoden iässä, sillä uuteen autoon sisältyy aluksi monesti huoltosopimus. Tyypillinen Originatorin asiakas on kolmen – neljän auton omistaja ja yrittäjä joka itse vastaa kaluston kunnosta. Taantuma-aika näkyy Hentilän mukaan selvästi. Autoilijat ovat lujilla, kun heitä kohdellaan monelta suunnalta karheilla käsineillä. ”Kuljetusalan peräpukamalta”, niin kuin Hentilä oman alansa yrityksiä nimittää, odotetaan todella nopeaa palvelua. – Pikkujuttuihin pitäisi päästä heti, perushommiin päivän parin sisällä ja isompiin remontteihin viikon sisällä viimeistään. Hentilä otti vuonna 1976 perustetun yrityksen vetovastuun isältään vuonna 2004 ja luotsaa nyt Originatoria yhdessä kahden siskonsa kanssa. Lahden Alhonkadulle yritys siirtyi vuonna 1989 ja vastasi alkuun vain varaosa-

puolesta. Korjaamotoiminta siirtyi Originatorin vastuulle 1990-luvun alkupuolella. Hollolan pelkästään korjaamotoimintaan keskittynyt toimipiste tuli mukaan syksyllä 2008. Hiljattain Originator osti Hyvinkään HRP Oy:n, joka palvelee tytäryhtiönä niin varaosakuin korjaamotarpeissa. – Olemme pitkälti paikallinen toimija ja palvelemme pääosin noin 50 kilometrin säteellä Lahdesta sekä nyt myös Hyvinkään seudulla. Oskari Hentilän isä oli vahvasti mukana synnyttämässä kipinää yksityisten yrittäjien Raskassarja-ketjun perustamiseksi vuonna 1989. Hentilä sai ketjun henkilökohtaisen Raskassarja-tunnustuspalkinnon vuonna 2013 ja nyt palkinto sai siis jatkoa. ■

Originator Oy • •

• •

Perustettu 1976 Toimipaikat Lahti korjaamo + varaosat Hollola korjaamo Hyvinkää korjaamo + varaosat Henkilöstö 40 Liikevaihto 6,2 milj. euroa

RASKASSARJA • 21

KA-Renkaan Niko Rajala luottaa silmiinsä arvioidessaan pinnoitettavaksi tuodun 22 • RASKASSARJA renkaan rungon kunnon.

Lisää byrokratiaa pinnoittajille

Lumihiutalesymboli uhkaa nostaa uusiorenkaiden hintoja Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

innoitettujen talvirenkaiden hinnat uhkaavat nousta, jos 3PMSF eli kolmihuippuinen vuori ja lumihiutale –symboli tulisi pakolliseksi talvirenkaisiin. Lumihiutalemerkintää on syynätty helmikuusta asti liikenne- ja viestintäministeriössä. Vielä huhtikuussa oli auki, pitäisikö merkintä lätkäistä pakolliseksi ainakin osaan raskaan liikenteen talvirenkaista, kuten Ruotsissa on tehty. Osasta uusista renkaista merkintä jo löytyy, pinnoitetuista ei. – En ainakaan ole nähnyt, että kenelläkään sitä olisi, KA-Rengas Oy:n Raimo Maunula pohtii. Osa pinnoitteiden valmistajista on suunnitellut, että uusi 3PMSFmerkintä voisi löytyä pintakumeista vuonna 2017. Lumihiutalesymboli vaatisi kalliin rengastestin, mikä loisi paineita nostaa pinnoitettujen renkaiden hintoja. – M+S -merkinnän saa jokainen valmistaja käytännössä laittaa renkaaseen, jos niin haluaa. Uusi 3PMSF-merkintä edellyttää, että talvirenkaassa tulee olla 25 prosenttia parempi pito kuin referenssirenkaassa, Maunula kertoo. Testissä kuorma-auto lähtee liikkeelle paakkuuntuneen lumen peittämällä radalla, kaasupoljin pohjassa, luistonestojärjestelmä

päällä. Testaajat mittaavat, kuinka nopeasti kuorma-auto kiihtyy 15 kilometriin tunnissa eri renkailla. Testi toistetaan 6 – 10 kertaa. Esimerkiksi Michelin testasi renkaitaan vuonna 2012 yli 1 000 tuntia, mikä ei ole aivan halpaa lystiä. Koski Tl:ssä, KA-Renkaan pinnoittamohalliin leviää lämpimän kumin tuoksu, kun uunillinen pinnoitettuja renkaita alkaa olla valmiina. Renkaat ovat muhineet suuressa pätsissä reilut kolme tuntia, jolloin renkaan runko ja sen päälle liimattu uusi pinnoite vulkanoituvat saumattomasti toisiinsa. – Pinnoituksen teko ei ole juuri muuttunut, mutta pinnoitemateriaaleihin on tullut paljon uudistuksia ja materiaalit ovat kehittyneet, pinnoittamon esimies Niko Rajala kertoo. Pinnoittajien mielestä pinnoitteen valmistajan tulisi maksaa lumihiutaletestit. Osa on ehdotellut päinvastaista. – Pintakuminvalmistajan ei tarvitsisi testata malli kuin kerran. Meillä on täällä 20–30 eri pintamateriaalia, joiden jokaisen testaus erikseen maksaisi tosi paljon, Rajala toteaa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan testaus ja sen hallinnointi toisi pinnoittajille niin kohtuut-

tomia lisäkustannuksia, että kotimainen pinnoitustoiminta loppuisi nykymuodossaan. Nytkin pinnoitettuja renkaita testataan. KA-Rengas lähettää joka vuosi kaksi valmista uusiorengasta testilaitokseen Eurooppaan. – Siellä on vastaava paikka kuin Trafi, mutta halvempi, Maunula toteaa. Testissä renkaat asetetaan koneeseen, jossa ne ajetaan rumpua vastaan tietyllä nopeudella ja painolla. Jos kaikki sujuu kuten pitää, rengas kestää. Jos ei, se hajoaa. – Renkaita ei palauteta kummassakaan tapauksessa. Testaus maksaa tuhansia euroja vuodessa. Lisäksi on puhuttu, että meluvaatimusten mittaus olisi tulossa. Vähän siitäkin on tiedotettu, Rajala manaa. Kyseinen EU-rengasmerkintä, josta ilmenee renkaan polttoaine-

taloudellisuus, märkäpito ja vierintämelu, on arvioitu vaadittavan myös pinnoitetuilta renkailta parin vuoden kuluttua. Kun vuosittainen pinnoitettujen renkaiden testaus tuli pakolliseksi, osa pinnoittajista lopetti. Miten kävisi, jos lumihiutalesymboli tulisi pakolliseksi – selviäisivätkö pinnoitetut renkaat testeistä? – Suurin osa läpäisisi melko varmasti testin. Saattaa olla, että joku M+S -merkinnällä varustettu rengas ei läpäisisi, sillä niitä kaikkia ei ole suunniteltu Suomen oloihin, Maunula arvioi. – Raskaan puolen ammattimiehet tietävät tarkkaan ilman testejäkin, mikä on hyvä talvirengas ja mikä ei. Palautetta tulee heti, jos rengas ei ole hyvä. Toisaalta erojakin on: sama rengas voi jonkun mielestä olla hyvä, jonkun toisen mielestä huono, Maunula sanoo. ■

Pinnoitekauppa väheni Ruotsissa Ruotsissa ostetaan nykyään enemmän uusia talvirenkaita pinnoitettujen sijaan, mutta ainakaan Maunula ei ole huomannut vastaavaa ilmiötä Suomessa. KA-Renkaalla toiminta on kasvanut vuosittain. Maaliskuussa yritys siirtyi uusiin toimitiloihin Koski Tl:ssä. – Lisäksi tarkoituksena on hankkia toinen, isompi uuni, jotta saamme renkaita pinnoitettua kahdessa uunissa, Maunula kertoo.

RASKASSARJA • 23

Näin kuorma-auton rengas pinnoitetaan 1. Renkaan rungon kunto tutkitaan laitteella ja/tai silmämääräisesti arvioiden. Jäljellä oleva vanha kulutuspinta poistetaan ja runko karhennetaan koneella. 2. Maunula tarkastelee uutta pinnoitetta, jonka alla on tarrapinta. 3. Tarran lisäksi pito varmistetaan liimalla. 4. Renkaat laitetaan paistopussiin. 5. Vulkanointi uunissa on kuumaa työtä. 6. Valmiit uusiorenkaat odottavat maanteille pääsyä.

❶

❸

❹

24 • RASKASSARJA

❷

Ruosteen ja liian epätasaisen pinnan takia tämä runko hylättiin uusiokäytöstä.

❺

❻

Luotettavasti liikenteessä

Bosch-käynnistimet ja -generaattorit u Alkuperäiset, kestävät ja luotettavat u Euroopan suurimmalta alkuperäislaitteiden valmistalta u Bosch-laatusinetti varmistaa, että laitteet ovat Boschin kunnostamia ja uutta vastaavia.

Ammattilaiselle oikea valinta on Bosch!

www.bosch.fi

RASKASSARJA • 25

Raskaankaluston

VARAOSAT KORJAAMO

Varaosat:

016-345252 Varaosapäivystys:

0500-500252 Paljetie 1, Rovaniemi www.raskasosa.com Palvelemme: ma-pe ..................................8-17 la .................................................9-13

Korjaamo:

040-6800209 Ahjotie 31, Rovaniemi

OAK, Scania ja NTM aloittivat viime vuonna yhteisprojektin, jonka tarkoituksena on kehittää OAK:lle ympäristöystävällinen, erikoispitkä Green Double -yhdistelmä.

OAK haki lupaa 88 tonnin yhdistelmälle Oululainen OAK haki helmikuussa Trafilta poikkeuslupaa Green Double -yhdistelmälle, jolla on pituutta 32 metriä. Sen suurin sallittu massa on 88 tonnia, joten kantavuutta saadaan 53 prosenttia enemmän kuin perinteisillä yhdistelmillä. Kuormatilojen ympäristöystävälliset, hiilidioksidilla toimivat CryoTech CT-15 -kylmäkoneet ovat Suomen ensimmäiset runkoliikenteessä. Green Double koostuu Scanian R730 -puoliperävaununvetäjästä ja kahdesta NTM:n valmistamasta FRC-luokitellusta välitasoilla ja sivuovilla varustetusta puoliperävaunusta. – Suunnitelmamme on hyödyntää Etelä-Suomi–Oulu-rahtiliikennettämme molempiin suuntiin. Yhdistelmämme monipuolisuus avaa uusia mahdollisuuksia erilaisille kuljetuksille. Pohjoiseen ajamme elintarvikkeita ja etelään massatavaraa, jonka kuljetuksissa suurempi kantavuus on merkittävää. Green Doublen perävaunumme olemme mitoittaneet niin, että saamme kyytiin kerralla kahden 40 jalan merikontin kuorman tai 66 eurolavaa, OAK:n toimitusjohtaja Jaana Kokko sanoo. Yhdistelmälle on haettu helmikuussa Trafilta kaksi poikkeuslupaa liikennöintiin Oulun ja Etelä-Suomen välillä. OAK:ssa yhdistelmällä haetaan kustannustehokkuutta suurempien lastien ja pienempien polttoainekulujen ja päästöjen myötä. – Turvallisuutta lisäävät itseohjautuvat akselit takana, optimoidut akselivälit ja nastarenkaat talvella. Turvaseikkojen lisäksi on mukava muistaa, että ajossa olevien rekkojen määrä vähenee. Trafilta odottelemme päätöksiä toukokuussa – toivottavasti myönteisiä, Kokko toteaa. ■

Postin jakeluautot mittaavat kelirikkoa RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

26 • RASKASSARJA

Posti osallistuu Liikenneviraston kokeiluun, jossa jakeluautoihin on asennettu anturit, jotka mittaavat tienpohjan kuntoa ajetulla reitillä. Laitteet ovat pieniä, eivätkä ne häiritse jakelutyötä. Laitteet toimivat asennuksen jälkeen automaattisesti. Kokeilun aikainen tutkimusalue on Oriveden, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan ympäristö Pirkanmaalla. Projektissa on mukana myös Ilmatieteen laitos, jonka sääennusteiden avulla voidaan tehdä ennuste tulevien päivien kelirikkotilanteesta. Reaaliaikaiset mittaustulokset ovat luettavissa internetistä http://bifi.se/MapGeo.aspx.

www.mattila.com

Scania R420 6x2*4, -08 20 t. NCH vaijerilaite, ohjaava teli.

Scania R500 8x2/4, -08 Alustana tai päälirakenteella.

Scania P230 4x2, -08 18 t. Vaijerilaite. 222 tkm.

Volvo FM9 6x2,-03 30 t. NCH vaijerilaite.

Volvo FM440 6x2,-06 Vaijerilaite, ohj.teli

Scania R114 8x2/4, -00 30 t NCH vaijerilaite.

Allu DL 2-09 / 25 TS. UUSI Seulakauha 7-12 t. koneeseen.

Kylmäkori Pl-nostimella 7,20 m. 2000 kg:n nostin.

Scania P94 6x2, -02 Kokosivuauk.kori + Pl-nostin. 9,20 x 2,49 x 2,40. Leimaa -06/2016 asti.

Myydään kuorma- ja pakettiautovuokraamon liiketoiminta. Sopii yrittäjähenkiselle tyypille, jolla pysyy myös työkalut näpeissä. Hyvä lisätienesti esim. autokorjaamolle. Ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta.

Kysy lisää ja työllistä itsesi!! www.vuokra-auto.fi Toimitamme kuljetuskalustoa EU-alueelta suoraan asiakkaalle, jolloin ALV 0%. Tarvittaessa järjestämme rahoituksen.

Hinnat + alv

Rydöntie 24, 20360 Turku • www.mattila.com • info@mattila.com Jussi Mattila 0400-583 033

Laatutuotteita raskaan sarjan Raskassarja-spraytuotteet vaativaan ammattikäyttöön

Raskassarja-akut ● Vaativaan ammattikäyttöön, tärinävaimennus ● Kahden vuoden takuu

Raskassarja-laatutuotteet kuljetuskaluston pesuun

ammattilaisille Raskassarjajarrunauhat ● Suomen olosuhteisiin

sovitetut kitkakertoimet

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 50 mm 2500/5000 kg SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 50 mm RS80400 Liinaosa 6 m + 0,5m, kiristinosa RS80401 Liinaosa 9,5 m + 0,5m, kiristinosa RS80402 Liinaosa 12 m + 0,5m, kiristinosa RS80403 Liinaosa 18 m + 0,5m, kiristinosa, normaalikoukulla normaalikoukulla

Raskassarja-ilmajouset ● Laaja valikoima

raskaaseen kuljetuskalustoon

RS80404 Liinaosa salpakoukulla

9,5 m + 0,5m, kiristinosa normaalikoukulla

SIDONTALIINOJEN OSAT 50MM RS80405 Liinaosa 9,5 m kolmiopäätteellä RS80406 Liinaosa 11 m kolmiopäätteellä RS80407 Liinaosa 13 m kolmiopäätteellä RS80408 Liinaosa RS80409 Liinaosa RS80410 Liinaosa

9,5 m normaalikoukulla 12 m normaalikoukulla 18 m normaalikoukulla

RS80411 Kiristinosa

0,5 m normaalikoukulla

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 45/30 mm 2500/5000 kg SIDONTALIINAT PIKALUKOLLA 45 mm RS80420 Pikalukkoliina 4 m umpikorikoukkulla RS80421 Pikalukkoliina 6 m umpikorukoukuilla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 45 mm RS80422 Sidontaliina 3 m + 1m, kiristinosa RS80423 Sidontaliina 5 m + 1m, kiristinosa RS80424 Sidontaliina 3 m + 0,3m, kiristinosa RS80425 Sidontaliina 5 m + 0,3m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 35 mm RS80430 Sidontaliina 5 m + 1m, kiristinosa RS80431 Sidontaliina 3,5 m + 0,3m, kiristinosa RS80432 Sidontaliina 5,5 m + 0,3m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.ﬁ

Joustavaa ja ammattitaitoista

korjaamopalvelua raskaalle kalustolle Hollola Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03-468 2400 (vaihde), 044-510 4426 (työnjohto)

Hyvinkää Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

Iisalmi Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Ikaalinen Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03-457 110

Jääli Pekant Oy

Rovaniemi

Pyyryväistie 17 p. 020 728 9810

Kauhajoki Varaosalinna Oy

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877, 020 711 9869 (päivystys)

Kouvola Kouvolan Truck Service Oy

Oulu

Jääli

Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Lahti Originator Oy

Iisalmi

Alhonkatu 2 p. 03-468 2400 (vaihde), 044-510 4421 (työnjohto)

Lappeenranta Hevistar Oy Mäntysuonkatu 9 p. 0440-896663

Lieto Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Rovaniemi Raskas-Osa Ahjotie 31 p. 040-6800209

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Lappeenranta Kouvola

Oulu Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

www.raskassarja.ﬁ

Kuva HENRIK HANSSON

Skangassin uudentyyppinen traileri aloitti liikennöinnin Norjassa ja Ruotsissa. Ranskalaisen Cryolorin valmistama traileri on suunniteltu LNG:n kuljetukseen. Toteutuksessa otettiin mahdollisimman pitkälle huomioon turvallisuusasiat ja uusi tekniikka. Hiilidioksidipäästöjen pitäisi vähentyä 30 prosenttia. Unimog kykenee kiipeämään 45 asteen kulmassa olevaa rinnettä ja ajamaan 1,2 metriä syvässä vedessä.

Unimog siirtyi keskimoottoreihin

Volkswagen Crafter ilmoittaa uuteen VolyMax Ultra -jakeluautoonsa mahtuvan 30 prosenttia enemmän tavaraa. Samalla VolyMax on markkinoiden kevyin umpikori, mikä tekee ajosta taloudellista.

Oy Kaha Ab toi markkinoille uuden sukupolven Dräger Interlock 7000 ja Dräger Interlock 5000 -alkolukot. Dräger on ensimmäisenä ja ainoana valmistajana saanut alkolukoilleen sähköalan eurooppalaisen standardisointijärjestö CENELEC:n uusimmat hyväksynnät.

nimogeissa siirrettiin keskimoottori matkustamon taakse noin metrin taemmas kuin aikaisemmin. Sen vuoksi ajoneuvon painopiste saatiin alemmas, vaikka maavara kasvoi. Mercedes-Benz uskoo tämän parantavan käsiteltävyyttä maastossa. Ratkaisu mahdollistaa suoran voimanoton moottorilta päällirakenteille ja lisälaitteille. Myös vaihteiston voiman ulosotto on edelleen mahdollista. Uusien Mercedes-Benz Unimogmallien U 4023 ja U 5023 pitkittäis- ja poikittaispalkeista koottu runkorakenne on tehty hitsaamalla. Kaikki akselit on vahvistettu ja runkoon sijoitetut tärkeät komponentit koteloitu. Sammutusajoneuvoksi valmistettu Unimog voidaan lisäksi varustaa lämpökilvellä ja erikoissuojauksella, joka suojaa muun muassa AdBlue-lisäainetankin, katalysaattorin, akun ja jarrujärjestelmän tulelta ja liekeiltä. Unimogien suorituskykyä takaavat

portaaliakselit, matala painopiste, tasauspyörästölukot ja jousituksen 600 millimetrin joustovara maastoajossa. Lähestymis- ja jättökulma on edessä 44 ja takana 51 astetta, ylityskulma puolestaan 34 astetta. Etu- ja taka-akselin välinen, jopa 30 asteen kiertymä on mahdollista toteuttamalla akseleiden kiinnitys kierrejousilla ja kiertoputkituennalla. Siinä akselit kiinnitetään nivelakselia suojaavalla putkella ja kiertymisen mahdollistavalla nivelellä auton vaihteistoon. U 4023:n suurin sallittu kokonaispaino on 10,3 tonnia U 5023:n puolestaan 14,5 tonnia. Unimogien Tirecontrol-rengaspainejärjestelmä on kokonaan uusittu. Kuljettajan käytössä on kolme vaihtoehtoista ajoohjelmaa: Road, Sand ja Rough Terrain. Ajovalojen keila on entistä leveämpi ja kantavampi, ja lisäksi käytössä ovat nykyaikaiset päiväajovalot. Unimogit voidaan varustaa myös ympäristövalvontakameroilla, jotka tarjoavat kul-

jettajalle esteettömät näkymät erityisesti ajoneuvon eteen. Unimogien klassinen ohjaamo on 120 millimetriä pidempi kuin ennen ja myös hiukan aikaisempaa korkeampi. ■

Uudet Unimogit •

•

• •

nelisylinterinen, 5,1-litrainen Mercedes-Benz OM 934 BlueTec 6, 170 kW (231 hv) ja 900 Nm 1200-1600 rpm:n alueella, tekninen huippunopeus 90 km/h:ssa, 8 vaihdetta eteen ja 6 taakse, lisävarusteena maastoajovaihteet, jotka ovat käytössä 2,5 - 35 kilometrin nopeusalueella.

RASKASSARJA • 31

Hakkuukoneeseen kiinnitettävällä laserkeilaimella voidaan mitata automaattisesti harvennuspuustoa työn aikana ja helpottaa kuljettajan työtä.

Kuva: ARGONE OY

Kuljetusten ajoitus paranisi

Tulevaisuuden puutavara liikkuu suurta tietomäärää hyödyntäen Teksti: MARIANNE MÄKITALO

etsäteho koordinoi Forest Big Data -ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa puutavaralogistiikkaa sekä metsänkäsittelyn kustannustehokkuutta. Hankkeessa kehitetään puusto- ja olosuhdetiedon hankintaa ja kerätyn tiedon käsittelyä. Tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen Metsätehosta toteaa, että esimerkiksi pääteillä ja kaupunkiympäristössä puhutaan jo älyliikenteestä. Tällä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tietoja viestin32 • RASKASSARJA

tätekniikan avulla. Forest Big Data -ohjelmassa haetaan vastaavia ratkaisuja ja palveluja puutavarakuljetuksiin. – Puutavarakuljetuksissa ja puunkorjuussa palvelisivat esimerkiksi sovellukset, jotka tarjoavat laajasti eri lähteistä kerättyä tietoa olosuhteista, kuten maaston ja tiestön kantavuudesta ja näihin vaikuttavista sääolosuhteista, Hämäläinen sanoo. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten puutavara-autot ja metsäkoneet voisivat mitata ja tuottaa

tietoa puustosta ja maaperäolosuhteista, mahdollisesti jopa reaaliajassa. Aura-autot taas voisivat tiedottaa talvikunnossapidon tilanteesta automaattisesti. Tavoitteena on tuottaa tutkimuspohjaa eri tietolähteitä yhdistäville palveluille ja sovelluksille. – Pidemmän aikavälin tavoite on, että puuhuollon operaatioista ja tieverkon kunnossapidosta vastaavat toimijat ja viranomaiset voisivat hyödyntää yhteistä tietovarastoa kuljetusten ajoituksessa ja kunnossapidon kohdentamisessa entistä tehokkaammin, Hämäläinen jatkaa.

Kuva: ARGONE OY

Hämäläisen mukaan ajatuksena on, että jokainen toimija voi tuottaa sekä kuljetuksiin että metsänkäsittelyyn liittyvää paikkakohtaista tietoa. – Tiedonkeruun ja käsittelymenetelmien pitää olla mahdollisimman automaattisia, kevyitä, helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita, jolloin esimerkiksi yrittäjä voi työnsä ohessa hoitaa tiedonkeruun. - Tavoitteena on, että jatkossa myös kuka tahansa tiellä liikkuja voi ilmoittaa havaintonsa yhteiseen järjestelmään esimerkiksi tiellä olevista esteistä. Metsäkoneurakoitsijan näkökulmasta Forest Big Data -ohjelman tavoitteena on tuottaa tarkempaa puusto- ja olosuhdetietoa hakkuiden ajoituksen ja resurssisuunnittelun pohjaksi. Lisäksi kehitetään koneiden kuljettajaa avustavia tukijärjestelmiä, joilla voidaan parantaa puunkorjuun tuottavuutta. – Monikanavainen tietolähde voi kertoa esimerkiksi maaston korjuukelpoisuudesta sekä sääolosuhteista ja helpottaa näin hakkuiden ajoitusta. Kartalla voi näkyä myös suoraan kuljettajalle, missä on esimerkiksi upottavia kohtia, tai haasteellisia rinteitä. Hakkuukoneiden merkitys kasvaa tiedonkeruussa. – Metsäkoneissa on jo konevalmistajien kehittämiä tietojärjestelmiä, joissa metsäkone kerää ja analysoi tietoa tehdystä työstä ja tuottavuudesta. Lisäksi on kokeiltu esimerkiksi puustoa mittaavia laserkeilaimia ja aiempaa tarkempia maastomalleja työn suunnitteluun. Puutavaralogistiikkaa tehostetaan myös muilla keinoin. Yksi esimerkki on kokeilussa olevat HCT-ajoneuvokuljetukset, joissa suuremmalla kuljetuskapasiteetilla tavoitellaan pienempää energiankulutusta, päästöjen ja kustannusten laskua sekä vähennetään tierasitusta. – Älyliikennesovellukset voisivat tukea HCTkuljetuksia mittaamalla ja ennustamalla keliolo-

Laserkeilaus muodostaa puukartan, jota kuljettaja voi hyödyntää puiden valinnassa ja harvennusvoimakkuuden seurannassa.

suhteita, tai laskemalla autojen sijainnin perusteella ajankohdat siirtokuormauspaikkaan tai perävaunun vaihtopaikkaan. Näin parannetaan liikenneturvallisuutta, eikä tule hukka-ajoja tai odotuksia. Hämäläinen korostaa, että tiedonkeruussa, -varastoimisessa ja -käsittelyssä julkisen sektorin rooli on jatkossa merkittävä. – Digitalisaatioon liittyvien pelisääntöjen on oltava selkeitä ja nykyistä joustavampia. Aineistojen tuoma hyöty menetetään, mikäli esimerkiksi laki ei salli kerätyn tiedon olevan eri toimijoiden yhteiskäytössä. Laajemmin digitaalisesti koottujen tietovarastojen käyttöön siirrytään vaiheittain. – Metsävaratietojärjestelmiä on jo olemassa, ja uskon, että puusto- ja olosuhdetietojen keräämiseen ja käsittelyyn on mahdollista tuoda uusia menetelmiä nopeastikin, jo muuta-

massa vuodessa. Samoin olemassa oleviin kuljetuksen ohjausjärjestelmiin pystytään tuomaan olosuhteiden hallintaa parantavia lisäpiirteitä. – Kokonaistavoitteena on rakentaa seuraavan sukupolven metsävara- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joilla voidaan tehostaa puuhuoltoa olennaisesti, Hämäläinen kertoo. Tällä hetkellä puunkuljetuksen pahimpia karikkoja ovat alemman tieverkon huono kunto, siltojen painorajoitukset sekä rahoituksen puute tilanteen korjaamiseksi. – Valtion alempiasteisten teiden sekä yksityis- ja metsäteiden rapautumisesta ja kelirikoista johtuvasta epätasaisesta puun toimituksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia puuhuollolle noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa teiden ylläpitoon kohdistetaan varoja paremmin, tutkimuspäällikkö sanoo. ■

Forest Big Data - Tutkimuksen tavoitteena on parantaa puutavaralogistiikan ja metsänkäsittelyn kustannustehokkuutta kehittämällä puusto- ja olosuhdetiedon hankintaa ja hyödyntämistä. - Ohjelmassa kehitetään mittausmenetelmiä, joilla saadaan entistä tarkempaa tietoa metsävaroista ja toimintaolosuhteista metsäomaisuuden hallintaa, puukauppaa, puun korjuuta ja kuljetusta sekä metsänhoitotöitä varten. - Lisäksi tavoitteena on kehittää menetelmiä,

joilla eri tietolähteistä saatavia heterogeenisiä aineistoja voidaan tehokkaasti yhdistää ja hyödyntää. - Forest Big Data –tutkimuskokonaisuutta koordinoi Metsäteho, mukana ovat myös Arbonaut, Finnish Wood Research, Metsähallitus, Metsä Group, Ponsse, Savcor, Simosol, Stora Enso, TimberVision, Trestima, UPM ja Suomen metsäkeskus. Tutkimustoimijoita ovat Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yli-

opisto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos/FGI, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. - Big Data on yhteisnimitys suurelle datamäärälle, jonka yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja. Se mm. voi olla monessa paikassa yhtä aikaa, eikä se ole käsiteltävissä yleisesti käytössä olevilla ohjelmistoilla tai tiedonhallintalaitteilla. Monesti big data on jonkin laitteen automaattisesti tuottamaa. RASKASSARJA • 33

TAMPERE • SEINÄJOKI

Raskassarja-ilmajouset uuteen Volvo FH -malliin nyt valikoimassamme

Meiltä löydät Donaldson suodattimet kaikkeen liikkuvaan kalustoon

Kysy lisää omalta Raskassarja-kauppiaaltasi!

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

Raskaan sarjan varaosapalvelua kautta maan www.raskassarja.fi

Suurempi puskuri Volvo FH:lle

olvo Trucks puskee maansiirto- ja puutavarakuljetusten markkinoille entistä jykevämmällä etumuksella. Volvo FH:n etuosan kulmat ja pohjapanssari on valmistettu 3 millimetrin

paksuisesta teräksestä. Kiinteä askelma pohjapanssarin yläpuolella on integroitu etupuskurin rakenteeseen. Korkeammalle sijoitettu puskuri antaa paremman lähestymiskulman, parhaimmillaan

Suurennettu puskuri ulottuu 132 millimetriä edemmäs.

Kuva: VOLVO

20 astetta, kuorma-auton ollessa varustettu korkealla Volvo FH –maansiirtoalustalla, joka on julkistettu vuonna 2014. Uusi etuosa on tekniseltä rakenteeltaan samankaltainen kuin Volvo FMX:ssä, joka on suunniteltu vaativiin maansiirtotehtäviin. – Suunnittelunäkökulmasta haaste oli saada etuosasta järeä niin, että se ei muuttaisi Volvo FH:n ainutlaatuista premium-tunnetta, sanoo Volvo Trucksin muotoilujohtaja Rikard Orell. Puskuria on suurennettu, ja se ulottuu 132 millimetriä edemmäs, jotta se voi vastaanottaa mahdolliset ensimmäiset iskut vaativissa ajo-olosuhteissa. Se suojaa myös ajovaloja ja muita tärkeitä osia. Uusi etuosa on saatavilla Volvo FH- ja Volvo FH16 -kuorma-automalleihin. Ensiesittely järjestettiin Intermat-rakennus- ja maansiirtomessuilla Pariisissa (20.-25.4.2015). Messuilla esiteltiin myös uusi Volvo FL 4x4 ja uusia innovaatioita, kuten Volvo Dynamic Steering -ohjausjärjestelmä. ■

AMMATTIKÄYTTÖÖN

AURUM-sarjan laadukkaat vilkkupaneelit Federal Signalilta. Ne sopivat esim. huoltoautoihin, hinausautoihin, tiepalveluun, tienhoitokalustoon, saattokuljetuksiin yms. tarpeisiin. Solaris led-tekniikan ansiosta suorituskyky ja valon tehokkuus ovat huipputasoa. Solaris led-teknologialla saadaan voimakas valokuvio sinne missä sitä eniten tarvitaan. Heijastus kohdistuu erittäin laajalle alueelle ilman pimeitä kulmia. Saatavana kirkkaalla tai keltaisella kannella, 12–24 V. Korkeus 64 mm, syvyys 285 mm, leveydet 610, 820, 1140, 1350, 1550 ja 1780 mm.

MYYNTI RASKASSARJA-MYYMÄLÖISSÄ KAUTTA MAAN

Hankasuontie 5, 00390 Helsinki

09-5486 230

info@rotoman.fi

www.rotoman.fi

RASKASSARJA • 35

Nokian Tyres on käännetty valmiiksi kohti Norjaa. Höylä ajetaan toukokuussa lavetille ja viedään Norjaan alan messuille. Sille tielleen se jääkin, uudelle omistajalleen.

Oma tuotekehitys on olemassaolon avain Teksti ja kuvat MARKKU ROUHIAINEN

os jotakuta teollista yritystä halutaan kuvailla erikoiseksi, poikkeavaksi, olkoon se sitten Veekmas Oy, tiehöylien ainoa pohjoismainen valmistaja Kiteen Tolosenmäessä, markkinoista katsellen jossakin kaukana ei missään. Kun Esa Halttunen jalkoo halliryppäänsä vanhimmasta sen uusimpaan osaan, asfalttia on hehtaareittain joka suuntaan. Yleinen tiekin mahtuu väliin. Kulkija odottaa mieluusti kokevansa pian yksikön, jossa koneet pauhaavat, tiehöylät ovat valmistumassa riveissä tai jonoissa ja ammattimiehet tietävät, mitä tekevät. Mutta ei. Takarivissä keskeltä sentään löytyy inhimillistä toimintaa. Alihankkijan ominaisuudessa hallissa ohjaamoa kokoava Heimo Partio edustaa kiirastorstaina elämää. Leppoisasti, hermoilematta. Sovittu homma on paketti ja paketti on valmis niin kuin on sovittu. 36 • RASKASSARJA

”

Autotehtaalla valmistuu 100 autoa päivässä, kun yksi mies tuikkaa paikalleen tuulilasin ja toinen takaikkunan. – Meillä tehdään höylä kuukaudessa. Siinä ei hihnoja tarvita. Joka ukko pystyy periaatteessa rakentamaan koko höylän. Meidän tuotteitamme tekemään on onnistuttu saamaan ammattiensa valiot, Halttunen toteaa.

Veekmasin höylät ovat laajasti kehuttuja myös kokeneiden tiehöylänkuljettajien keskuudessa. Yhtiö on ollut aina askeleen edellä kilpailijoitaan. FG-höylien kippaava ohjaamo, käännetty voimansiirtojärjestelmä ja elektroninen CANväyläohjattu koneenhallintajärjestelmä ovat esimerkkejä yrityksen innovatiivisista teknisistä ratkaisuista. Veekmasin tekniset ratkaisut ovat usein ainutlaatuisia koko maailmassa. – Niin sanotusti jumalaton homma oli hankkia nämä pienet muovista muotoon

Yrittäminen on tehty Suomessa pian aivan mahdottomaksi. Erikoisosia ei saa enää Suomesta, työvoima on kaikonnut tietotaitoineen ulkomaille, Esa Halttunen toteaa.

lähes loputtomiin! Ottakoon vitsinä ken tahtoo, mutta totta se on. Ettei Halttunen vaan tekisi ”liian kestäviä” höyliä... Yleensähän on jo alistuttu siihen, että laitteet kuin laitteet hajoavat kuukauden sisällä takuuaikansa loppumisesta.

Vaatimaton tienhoitokoneiden rakentaja Esa Halttunen tyytyy vaatimattomaan työpöytään

prässätyt hytin osat, Halttunen kertoo. – Entinen valmistaja lopetti toimintansa ja siinäpä sitten kaivelet vastaavat palvelut ulkomailta. Suomi häätää pienet yrittäjät armotta mieron tielle. Halttusen mukaan Veekmasia ei enää olisi ilman omaa tuotekehittelyä. Ei olisi, ellei kaikki perustuisi alihankintoihin. Ei olisi, jos reviteltäisiin vain suurempia seteleitä. Yrittäjä harmittelee, että alihankkijat joutuvat ahtaimmalle. Mutta ei ole vaihtoehtoja. Jos kaikki olisivat tuntipalkkalaisia, lopputulos olisi sama sillä erolla, että päämieskin olisi toisinaan ahtaalla. – Oman perheen kesken tämä on ollut vielä kannattavaa toimintaa, ja se kai lie kohtuullista ja tarkoituskin.

Tämä jossakin ei missään -teollisuuslaitos on rakentanut ja toimittanut kirjaimellisesti ympäri maailmaa kymmenittäin tiekoneita kaivoksiin. Tokko maailman kaivoksissa Veekmasia ylittävää merkkiä montaa onkaan. Nyt tosin kaivosala on täynnä. Aikansa vaatii taas ennen kuin se herää uuteen kasvuun.

Onkos tiehöyläntekijän toiveet yhtään koholla, kun päällystettyjä väyliä muutetaan soralle? – No ei. Eihän sorateitäkään raaskita höylällä rakentaa. Niiden pinnat tuhotaan jo uutena lanoja vetämällä. Kevyenä kyhäelmänä lana vain kaivaa isoimmat kivet pintaan. Mennään ojasta allikkoon, mutta kilpailuttaen totta kai, Halttunen virnistää hieman katkeranakin kai. – Yrittäminen on tehty Suomessa pian aivan mahdottomaksi. Erikoisosia ei saa enää

Suomesta, työvoima on kaikonnut tietotaitoineen ulkomaille. Pääministerikin jätti upottamansa laivan ensimmäisten joukossa. Ei semmoisesta ainakaan merikapteeniksi nousta. Tuntuu kuin mahdotonkaan ei olisi Halttuselle mahdotonta. Jos mies tallaa asfaltin vieritse savikon yli, hän pesee saappaansa ja taas mennään. Musta katumaasturi kiihdyttää teollisuushallikeskittymän taakse näkymättömiin kuin KITT.

Veekmas Oy - Veekmasilla on italialaisen Ciaponin pohjoismainen edustus. Se valmistaa keskuspainevoitelujärjestelmiä, jotka suunnitellaan ja kehitetään erityissovellutuksia varten siten, että ne sopivat mahdollisimman moniin erilaisiin tarpeisiin. - Veekmas edustaa myös tiehöylien MOBAteränkallistusautomatiikkajärjestelmiä Pohjoismaissa. Yli neljännesvuosisadan ajan MOBA on keskittynyt räätälöityihin komponentteihin ja käyttäjäystävällisiin järjestelmäratkaisuihin; erikoisalana ovat esimerkiksi korkealaatuiset kallistusanturit äärisovelluksiin. - Veekmas Oy:n omistavat Esa, Sanna, Jarno, Henna ja Pirjo Halttunen. - Vuosikymmenen lopulla yritys alkoi kunnostaa urakoinnin ohella vanhoja ruotsalaisia tiehöyliä. - Ensimmäinen uusi Veekmas-tiehöylä valmistui vuonna 1993. - Yhdeksänkymmentäluvulla rakennettiin niin sanottuja kierrätysrunkoisia Veekmastiehöyliä. ■

Veekmas Oy:n liikevaihto on seitsemän miljoonaa euroa. Ruotsissa on tytäryhtiö Veekmas Svenska AB. Sen verran pitää joustaa, että onhan Halttunenkin sentään yhden yrityskaupan tehnyt ostaessaan vuonna 2007 kilpailijansa Patria Vammas Oy:n tiehöyläliiketoiminnan. Veekmasilla on tuoteoikeudet Lokomon, Lännen, Nordverkin, Mattssonin ja Vammaksen höyliin. Vuosi 2008 oli toistaiseksi paras, kun tehtiin 25 tiehöylää ja liikevaihto oli lähes 11 miljoonaa. Joko kierrätys Ruotsista on loppunut? – On. Ei ole mitä kierrättää. Kaikki on siellä jo Veekmasin valmistamia, ja nehän kestävät

Rääkkyläläinen yrittäjä Heimo Partio on alihankkija parhaasta päästä: ”Nyt kun löyvän oikeen alotusreijän koko reikälevy naksahtaa paikalleen.”

RASKASSARJA • 37

Kolumni Tuskinpa ministeri tieten tahtoen satelliitteja hamuili

Toimintavarmat pakokaasun puhdistimet ® PROVENTIA NOxBUSTER -HIUKKASSUODATTIMET

• Hyväksytyt, jälkiasennettavat, asennusvalmiit pakokaasunpuhdistimet EURO 1 – 3 raskaaseen kalustoon • Kustannustehokkaasti päästöt kuriin, jopa EURO 5 tasolle • Meiltä myös hiukkassuodattimien huoltopalvelut Kysy lisää ajoneuvoosi soveltuvista ratkaisuista Proventialta, puh. 020 781 0200 tai Raskassarja-ketjulta. sales@proventia.com www.proventia.com

uotsissa ja Norjassa tiedetään oleellisesti paremmin kuin meillä, että käppyrälle kiristetty kilpailutus tulee viivan alla kirkkaasti kalleimmaksi. Ymmärretään sekin, että liikenneväylät vaativat jatkuvaa kunnossapitoa. Jatkuvaa. Ei riitä, että verkko käydään läpi kerran vuosikymmenessä ja sitten se unohdetaan. Suomessa liikenneministerin tontin saa yleensä tarjokkaiden nuorin ja kokemattomin. Kun suustaan päästää ikään kuin nerokkaana oivalluksena, että Suomen autot pitäisi varustaa satelliittipaikantimilla, lapaset ovat kaukana karussa. Ministerin ikkunan alla lana raastaa vanhaa päällystettä pois. Väylä muutetaan sorapintaiseksi ja kaiken typeryyden pisteeksi i:n päälle pinta tehdään vedettävällä lanalla eikä raskaalla höylällä! Kyllä lanakin on käyttökelpoinen, kunhan sitä ei yritetä hyödyntää muualla kuin raviradan kaviouralla. Kotimaassakaan ei tiehöylävaateilla ole käyttöä vaalikampanjoissa. Nehän maksavatkin. Eivätkö kiinalaiset valmista sellaisia?

PAINEILMAKÄYTTÖINEN JARRUNIITTAUSKONE

1.290 €

• Kestävä yksinkertainen rakenne • Pöydälle asennettava malli • Mukana 6,35 ja 8 mm irroitus- ja niittaustuurnat • Varustettu turvakatkaisijalla • Ey-hyväksytty

Joensuun kaupungin varikolla seisoo peräti kaksi tiehöylää. Liikenneväylien kunnossapito on niin sanotusti korkeemmas käres. Luojallakin on muita kiireitä. Eräällä pienpuolueella nousi vaalijulistukseksi asti, että esimerkiksi Joensuun ja Varkauden välistä surkeaakin surkeampaa ”valtatietä” ei pidä ryhtyä rakentamaan uudestaan, sitähän käytetään kovin vähän. Kun logiikka on tuota tasoa, ei logistiikkakaan ole skumpan väärti. Liikennemäärät vähenevät nimittäin juuri siksi, koska nykyinen tie on niin surkea! Rekkaliikenne on jo korvannut edellä mainitun valtatie 23:n siirtymällä valtatie 6:lle. Varkauden tien kunto aiheuttaa niin paljon autorikkoja, että tien käyttö on logistisesti epätaloudellista. Ellei ole lentokenttää, ei ole lentoliikennettäkään. Vasta tarjonta luo kysyntää. Markku Rouhiainen

JARRUHIHNASORVI • Myös 10” hihnoille

Valmistuttaja: Osa-Ratas Oy Myynti: Raskassarja-jäsenliikkeet OSARATAS

675 €

OSA-RATAS Oy Teollisuuskatu 7, Tornio

Puh. 016-445 707 Hinnat sisältävät alv:n 24 %

38 • RASKASSARJA

RASKAAN KALUSTON MONIMERKKITESTILAITE

www.jaltest.fi • • • • • • • • • •

Vikakoodien haku ja poisto Mitta-arvot Komponenttien testaus Kalibroinnit Huoltojen kuittaus Tekninen tietokanta Sähkökaavioita Suomenkielinen Omat salkut kaapeleille ja tarvikkeille Lisävarusteena kosketusnäytöllinen tietokone helppoon käyttöön

osasto

7 D 20 Valuraudankuja 1, 00700 Helsinki Asiakaspalvelu 010 5507 105 fax. 010 5507 195 sähköposti rk@motoral.fi

www.motoral.fi

Terve ja hyväkuntoinen henkilöstö on yritykselle suuri valttikortti. Erikoistutkija Minna Savinainen painottaakin, että työterveyssopimuksen teko on aina eduksi.

Valinnanvapaus vaihtelee paikkakunnittain

Työterveyshuolto on yrittäjän tuki – ei pelkkä menoerä 40 • RASKASSARJA

Teksti ja kuvat KARI SAARINEN

ienyrittäjät tietävät harvoin tarpeeksi työterveyshuoltopalveluista. Kaikilla vähintään yhden työntekijän työllistävillä yrittäjillähän työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä, mutta kannattaa katsoa tarkasti, millaisen sopimuksen asiasta solmii ja kenen kanssa. Pahitteeksi ei ole sekään, että vain itsensä työllistävä yrittäjä ottaa vastaavankaltaiset palvelut ihan oman hyvinvointinsa vuoksi. Työterveyslaitos julkaisi viime vuonna mallin työterveyshuoltopalvelun prosessista pienissä yrityksissä. Malli on käyttökelpoinen hyvin suuressa osassa suomalaisia kuljetus- ja koneurakointialan yrityksiä. Muutama vuosi sitten julkaistiin puolestaan opas työterveyshuoltopalvelujen hankkimisesta metsäalalle. – Valinnanvaran suuruus terveyspalvelujen hankinnassa vaihtelee paikkakunnittain paljonkin. Pienessä kunnassa terveyskeskus voi olla ainoa vaihtoehto, mutta monessa kaupungissa yksityisiä palveluntarjoajiakin on runsaasti, erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyslaitokselta toteaa. On suunnitelmissa sitten kumpi tahansa sektori, prosessi on syytä aloittaa sopimusneuvottelulla työpaikalla. – Palveluntarjoaja käy yrittäjän kanssa läpi esimerkiksi työterveyshuollon tavoitteet kyseisen työpaikan osalta. Sitten työterveydestä tullaan tekemään niin sanottu työpaikkaselvitys. Siinä paneudutaan muun muassa ergonomiaan, työoloihin muiltakin osin ja työvuoroihin, Savinainen luettelee. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat työterveyshuollon perussisältöä. Niihin kuuluvat muun muassa terveystarkastukset sekä poissaolojen seuranta. Sopimukseen voidaan sisällyt-

Autoilija Hannu Lamminen tietää, mitä on puutavara-auton ohjaamossa istuminen, kuormien purku ja muu alaan liittyvä touhuaminen. Niinpä hän on valmis myös uhraamaan aikaa ja voimavaroja siihen, että sekä yrittäjä että hänen palkkaamansa kuljettajat voivat tehdä työtään ergonomisesti mahdollisimman oikeaoppisesti.

”

tää myös varsinainen sairaanhoito. Sisältökirjoa voivat kasvattaa esimerkiksi ensiapukurssit ja asiantuntijaluennot. Näitä voidaan järjestää vaikkapa monen yrittäjän kesken yhteistyössä.

Työterveyshuollon hinnat vaihtelevat palveluntarjoajien välillä ja tietysti sen perusteella, mitä sisältöä sopimukseen tulee ja kuinka paljon palveluja käytetään. Perusmaksu on yleensä muutaman euron kuukaudessa per henkilö. Erikoislääkäripalvelut, laboratoriokokeet ja muut sellaiset tuovat lisähintaa. – Kaiken kaikkiaan kannattaa muistaa, että työterveyshuolto on yrittäjälle tuki eikä pelkkä menoerä. Palvelua voidaan hyödyntää yritystoiminnan saamiseksi entistä kannattavammalle pohjalle, Savinainen painottaa. ■

Vapailla markkinoilla ei liiaksi ole osaavaa alan väkeä, joten kannattaa todellakin pitää huolta nykyisistä työntekijöistä, Hannu Lamminen korostaa.

”Parempia tuloksia yrittäjällekin” Ruovedellä asuva kuljetusyrittäjä Hannu Lamminen on samoilla linjoilla Savinaisen kanssa. – Työntekijöiden hyvinvointi tietää parempia tuloksia yrittäjällekin. Kyllä timmissä kunnossa oleva henkilöstö on vahva voimavara, metsäalan työterveysprojektiin itsekin taannoin kehitystyöryhmän jäsenenä osallistunut Lamminen pohtii. Hänellä on pitkään ollut työterveyshuoltosopimus kunnallisen terveyskeskuksen kanssa kotipitäjässään. Esimerkiksi terveystarkastukset on tehty kolmen vuoden välein, ja asian-

tuntijat ovat käyneet tutustumassa kuljettajien työoloihin. Laajemmat tutkimukset ja fysioterapiakin ovat kuvassa mukana, mikäli ne ovat tarpeen. Julkisen puolen organisaatiot ovat muuttuneet vuosien varrella toistuvasti, ja tietokonejärjestelmätkin vaihtuvat toisinaan. Lammisella on kokemusta siitä, etteivät esimerkiksi arkistotiedot pysy aina mukana. Miehen työperäisen kuulovaurion seuraamisessa on tästä syystä ollut välillä hankaluuksia.

Piakkoin tukkiautoyrittäjä vaihtaneekin palveluntarjoajaa. Sopimus aiotaan kuitenkin tehdä laajemman puunkuljetusyhtiön nimissä, ja kaikkien osakkaiden suhteen asiat eivät vielä ole toteuttamisvaiheessa. – Pirkanmaan Puunkuljetus Oy:ssä on kahdeksan osakasyrittäjää ja neljä osayrittäjää. Kaiken kaikkiaan yrittäjiä ja kuljettajia on yhtiön sisällä noin 50. Vapailla markkinoilla ei liiaksi ole osaavaa alan väkeä, joten kannattaa todellakin pitää huolta nykyisistä työntekijöistä, Lamminen korostaa. RASKASSARJA • 41

mobildelvac.fi

Luotettava öljy raskaan sarjan liiketoimintaan.

Pitkä moottorin käyttöikä

Polttoainetalouden potentiaali

Pidennetty öljynvaihtoväli

Pakokaasujärjestelmän Suorituskyky matalassa suojaus lämpötilassa

Parannettu moottorisuojaus

©2013 Exxon Mobil Corporation Mobil Delvac ja ExxonMobil -logot ovat Exxon Mobil Corporationin tai jonkin sen tytäryhtiön rekisteröityjä tavaramerkkejä. Termiä ”ExxonMobil” käytetään ainoastaan selkeyden vuoksi, ja sillä voidaan viitata Exxon Mobil Corporationiin tai sen tytäryhtiöihin. Muut logot ja tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta.

42 • RASKASSARJA

Foodtruckista 30 hengen ravintola Peugeot Foodtruck toimii katuruokaa tarjoavana liikkuvana ravintolana, Leijona-bistron keittiönä ja ravintolasalina. – Tavoitteenamme oli aikaansaada jotain, joka koskettaisi meidän kaikkia aistejamme - näköaistia, makuaistia, hajuaistia, kuuloaistia jne., toteaa Gilles Vidal, Peugeotin designjohtaja. Kun Foodtruck on ajettu omalle paikalleen, se voidaan levittää kaksi kertaa suuremmaksi ja räätälöidä eri tilanteisiin sopivaksi. Kerrallaan ruokailemaan mahtuu 30 henkeä, jotka voivat seurata ruoan valmistumista 46 tuuman suuruiselta näyttöruudulta.

Silvastin kuljetusoperaatio valittiin Euroopan parhaaksi Silvasti Oy:n vesisäiliöiden kuljetusprojekti adapterilaveteilla valittiin Euroopan parhaaksi erikoiskuljetusprojektiksi vuonna 2014. Erikoiskuljetusten Oscargaala on alan eurooppalaisen kattojärjestön ESTA:n (European Association of Abnormal Road Transport and Mobile Cranes) järjestämä tilaisuus, jossa palkitaan vuosittain parhaat Euroopassa ajetut kuljetus- ja raskasnostoprojektit. Silvasti kilpaili voitosta sarjassa Euroopan vuoden paras alle 120 tonnin kuljetusoperaatio. Voitto tuli kovassa seurassa, sillä finaalissa oli maailmanlaajuisesti tunnettuja huipputekijöitä, kuten Mammoet Europe B.V. ja Fagioli S.p.A. Palkinto tuli syksyllä 2014 Silvastin kansainvälisestikin huomiota saaneesta erikoiskuljetuksesta, jossa kaksi valtavaa vesisäili-

ötä siirrettiin Keski-Suomesta Keravalle. Vesisäiliöt kuljetettiin erikoisvalmisteisilla adapterilaveteilla. Siten kuljetusten korkeus saatiin mahdollisimman matalaksi ja liikenne-esteiden purkamisesta aiheutuvat kulut huomattavasti pienemmiksi kuin perinteisillä menetelmillä. Tavallisesti adapterilavetteja käytetään tuulivoimaloiden runkoputkien kuljettamiseen. Isojen säiliöiden kuljettaminen adaptereilla on harvinaista kansainvälisestikin. – Meille tämä on kuin Mestareiden liigan voitto jalkapallojoukkueelle. Arvostamme palkinnon todella korkealle, kertoo Silvastin myynti- ja markkinointijohtaja Lauri Riipinen. – Nykyisin konepajateollisuudessa trendinä on ollut pyrkiä valmistamaan isot säiliöt mahdolli-

simman valmiiksi jo tehtaalla ja helpottaa näin asennusta työmaalla. Tätä kautta kuljetettavien kappaleiden koot ovat kasvaneet jatkuvasti. Innovaatiomme kautYhdistetty täydennyskurssit Täydennysperuskurssit

ta pystymme kuljettamaan kustannustehokkaammin aina vain isompia säiliöitä ja tuomaan lisää kilpailuetua kotimaisille konepajoille, Riipinen toteaa.

Huittinen Huittinen

30.-31.5.,13.-14.6,. 15.-16.6. 6.6.

Yhdistetty täydennyskurssi (YT) on kaksi päivää (uusitaan kaikki luokat kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö) Täydennysperuskurssi (TP, 9 h) yksi päivä (uusitaan kappaletavara ajolupa ei luokkia 1 ja 7) Työturvallisuuskorttikoulutus Tieturva I –koulutus Ennakoiva ajaminen Terveyttä Teille Ensiapu (perusosa) Ensiapu (syventävä osa) Trukkikoulutus

Huittinen Huittinen Huittinen Huittinen Huittinen Huittinen Huittinen

23.5, 12.6 11.6. 23.5., 26.6. 8.6. 2.6. 3.6. 6.6.

Koulutusohjelmat hyväksytty kuljettajien jatkokoulutukseen (ei tulityö).

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä SILTALA Oy:n kanssa.

ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com tai www.adrkoulutus.com

Taksin kuljettajien ammattipätevyyskoulutus

RASKASSARJA • 43

Imatralta asti saapuneen koneurakoitsija Mikko Ovaskan kaksospojat katsastivat ohjaamon isän tutkiessa konetta ulkopuolelta.

Raskaskoneita ja kuljetuskalustoa esiteltiin Tampereella Teksti ja kuvat: KARI SAARINEN

uodesta 2002 järjestetyistä Mörinöistä on muodostunut tuhansien alasta kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohde. Niin tänäkin vuonna: Raskas kuljetuskalusto ja voimakkaat työkoneet olivat mittavasti esillä huhtikuun puolivälissä Mansen Mörinöillä. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi laajat väkijoukot alan yritysten tonteille niin Etelä-Tampereella kuin Pirkkalassa. Lempääläkin pääsi muutaman yrityksen voimin osalliseksi, ja messujen mittavin yleisöryntäys nähtiinkin Ideaparkin viereen

taannoin rakentuneessa RealPark-yrityspuistossa. Sinne Nokialta muuttanut RealMachinery järjesti sellaiset oheisohjelmat, että pois alta. Imatralta asti Mörinöihin saapunut koneurakoitsija Mikko Ovaska ajoi pitkän messumatkan päästäkseen vertailemaan pyöräkonemerkkejä ja –malleja. Veljensä kanssa Koneurakointi Ovaska Oy:ssä monenlaista kaivuhommaa tekevä yrittäjä oli ottanut 5-vuotiaat kaksospoikansa mukaan, ja kun isä päällisin puolin katsasti koneet, pojat pääsivät hetkittäin patsastelemaan

44 • RASKASSARJA

kuskinpukillekin. – Lähinnä nyt on harkinnassa, pitäisikö vanhan tilalle hankkia pikapuoliin 15 vai 20 tonnin pyöräkone. Valinta tulee todennäköisesti tehtyä kolmen eri merkin välillä, Ovaska tuumaili. Pälkäneläiselle Hannu Siukolalle ei sen sijaan kertynyt Mörinöihin kuin puolen tunnin ajomatka. Koneyhtymä J&H Siukolan toinen osapuoli on pitänyt tapanaan käydä tapahtumassa vuosittain. Välillä ihan tosimielellä silmäilemässä mahdollisia uusia ajokkeja, toisinaan lähinnä tuttuja tapaamassa ja alan uusimpiin

virtauksiin tutustumassa. – Vinkit ovat aina tarpeen pienyrittäjälle. Hyvä esimerkki oli se, kun viitisen vuotta sitten hankin koneeseen giljotiinikouran, jolla napsitaan hakepuuta oksineen päivineen peltojen ja maanteiden reunoilta. Lähiseudulla ei muilla koneyrittäjillä silloin ollut vastaavanlaista vehjettä, ja olen siitä asti saanutkin tehdä runsaasti tuota energiapuun korjuuta. Yrityksemme tekee toki alan töitä laidasta laitaan kaapelihommista rakennusten perustuksiin asti, Siukola jutusteli Honka Trading Oy:n pihassa koneita katsellessaan. ■

Mansen Mörinöiden lauantaissa nähtiin Herlevi Pulling Teamin sekä Vesa Kivimäen huimia tractor pulling -suorituksia.

Patekin mukana Mörinä-lauantain yleisömagneetiksi olisi tuskin voinut sopivampaa äijäenergiamasiinaa kiinnittää kuin Popedan. Varsin lähellä kotikontujaan sai Pate Mustajärvi johdattaa orkesterinsa lavalle hyvinkin vastaanottavaisen yleisön eteen, ja fiilinkiä piisasi. Yleisöä oli RealParkissa lauantaina niin sakeanaan, että parkkipaikka täyttyi jo aamupäivällä tyystin, ja tunti ennen Popedan keikkaa aluetta kohti jonottaneet autot ohjattiin suosiolla kauemmas.

Ammannin konerivistöä RealMachineryn pihalla.

Varmat kevään merkit: kuiva asfaltti, leskenlehdet ja Mansen Mörinät.

Mielen kipinä tavoitteena Volvo Trucksin kuorma-automyyjä Juha Ahti oli tyytyväinen Mörinöiden antiin. Väkeä kävi paikalla kiitettävästi, ja jopa joitakin konkreettisia kauppojakin syntyi heti tapahtumapäivinä. – Meillä on ollut nyt esillä runsaat 50 vaihtoautoa. Tapahtuman aikanakin kauppoja on tullut tehtyä. Varsinaisesti messujen idea on siinä, että täältä monelle jää mieleen se kipinä, joka sitten lähiviikkoina johtaa varsinaiseen ostopäätökseen, Ahti sanoi.

Sekä isojen että pienten poikain mieleen olivat nämäkin Doosanit.

RASKASSARJA • 45

OLEMME MUKANA

A L L I U MESS Tawastia Truck Wekekkataenpadhtuma

BUS 2015 otteet

n tu - bussiliikenteeelut ja palv

- koko perheen

isto

i .6. Rovaniem

16.-17

na, Ahven .7. Hämeenlin

ow Power TrukacnksaSinhvälinen

- kuljetusalanpahtuma suurta

ä, Power Park

7.-8.8. Härm

Osastomme

U369-370

Maxpo 15päristön-

- ja ym - maarakennuesid essut hoitokon en m

nttä

kään lentoke

in 10.-12.9. Hyv

Osastomme

B177

Tervetuloa tapaamaan meitä!

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

TAMPERE • SEINÄJOKI

Käy myös www-sivuillamme: tavo.fi sekä raskassarja.fi

46 • RASKASSARJA

DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä. Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle. Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan. • DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja. • Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi

Iveco päivitti Dailynsä

Uuden Dailyn ohjaamoa saa 3 050 millimetrin ja 3 400 millimetrin akselivälillä. Vaihtoehtona on crew cab –ohjaamo 3 400 milli-

metrin akselivälillä, jolloin kyytiin mahtuu seitsemän henkilöä. Ajoneuvoa valmistetaan 3,5 ja 5,5 tonnin versioina, ja lisäksi siitä

on saatavilla riisuttu chassis cowl –versio, joka sopii matkailuautojen, minibussien ja muiden erikoisratkaisujen pohjaksi.

Syyskuusta alkaen saatavilla on ESP (Electronic Stability Program), joka auttaa ajoneuvon tasapainon hallinnassa. Kuva: IVECO

veco ajoi näytille Italian Veronan Transpotec Logitec -messuille uuden 4x4 Dailyn. Se pohjautuu Ivecon tavaramerkkiin eli C-profiilista valmistettuun tikapuumalliseen alustaan, mikä mahdollistaa monenlaiset ajoneuvon muunnokset. Takaosaan on asennettu alleajosuoja, joka suojaa ajoneuvoa ja matkustajia peräänajossa. Maastoajoa varten alleajosuojan voi kohottaa. Ajoneuvo on varustettu 3-litraisella F1C EuroVI Heavy Duty -moottorilla. Siinä on yhteispaineruiskutus, neljä sylinteriä ja muuttuvageometrinen turboahdin. Moottorin maksimiteho on 170 hevosvoimaa ja suurin vääntömomentti 400 newtonmetriä.

Sekä 3,5 että 5,5 tonnin versioissa ovat levyjarrut edessä ja rumpujarrut takana.

RASKASSARJA • 47

John Hemmingin haave Ranskan sarjaan osallistumisesta on hitusen lähempänä, kun Mercedes-Benzin moottori saatiin talliin työn alle.

Hemming tähtää itse rakennetulla Mersulla Ranskan sarjaan

Botniaring avaa ovensa ratakuorma-autoille Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

otniaringin moottoriradalla Kurikan Jurvassa ajetaan ensimmäistä kertaa ratakuorma-autoilun historiassa SMosakilpailu. Suomen pisimmälle asfalttibaanalle pääsy helpotti kilpailijoiden vuosia jatkunutta ahdinkoa, sillä kilpailujen tulevaisuutta Alastaron moottoriradalla ovat varjostaneet ympäristölupa-asiat. – Uusi paikka lisäsi innostusta. Muutama ajaja on miettinyt, tekisikö auton uudelleen. Yksi Legends-luokassa ajava kuljettaja kyseli, saisiko ratakuorma-autoa lainaksi, Race Trucks Finlandin hallituksen puheenjohtaja Mika Mäkinen kertoo. Euroopan radoilla ajanut Mäkinen aikoo myös itse suunnata Suomen ajoihin tänä vuonna. – Nyt näyttää vähän paremmalta, toteaa 48 • RASKASSARJA

myös Markus Alkio, joka ajoi viime vuonna vain yhden osakilpailun. Häntä ei nähdä radalla tänä vuonna, sillä autoa ei ole. Se tuhoutui korjauskelvottomaksi viime vuoden rajussa kolarissa Alastarolla. Mäkinen ei ole unohtanut entisiä kilpakenttiä Euroopassa. Kun auto saadaan iskuun, mies ajaisi mielellään EM-sarjaa syksyllä Espanjassa ja Le Mansissa. – Ajatuksissa se on, katsotaan toteutuuko, auralainen Mäkinen toteaa. Euroopan kuumista radoista haaveilee myös lietolainen John Hemming, joka on tänä keväänä piirun – eli tässä tapauksessa rungon, alustan ja moottorin – verran lähempänä haavettaan. – PTV Auto sponsoroi rungon, akselit tuli-

vat Kauppilan Autohajottamolta ja hytti Mestebeldiltä, Hemming kertoo. Niistä Hemmingin mekaanikot ovat työstäneet keväällä kilpa-autoa. Tavoitteena on saada kokoon peli, jolla painellaan mitalisijoille Ranskan sarjassa (Coupe de France Camion). Esimakua lietolainen haki kilpailuista vuonna 2013, jolloin hänen paras sijoituksensa oli kuudes. On poikkeuksellista, että Suomesta lähdetään kilpailemaan Eurooppaan itse rakennetulla kuorma-autolla. – Onhan se työlästä ja aikaa vievää, kun paljon tehdään käsin. Oma auto on kuitenkin halvempi kuin vuokra-auto. – Euroopassa ajetaan erilaisilla autoilla kuin Suomen ratakuorma-autokilpailuissa. Suomen

Vielä huhtikuussa runko oli vahvistusvaiheessa, mutta aikaa on, sillä Ranskan ensimmäinen osakilpailu ajetaan 6.-7. kesäkuuta Paul Ricardissa.

autot ovat kymmenen vuotta kehityksestä jäljessä. Eurooppalaiset ovat menneet eteenpäin muun muassa alustoissa ja runkoratkaisuissa, jotka vaikuttavat nopeuteen, Hemming toteaa. Hemming uskoo kuitenkin, että suomalaisilla on mahdollisuuksia nopeiden eurooppalaisten joukossa. – Suomalaiset ovat maailman parhaita moottoriurheilussa, mies sanoo ja nostaa huulilleen itsevarmuutta huokuvan hymyn. Teknisesti lietolaisen mahdollisuuksia lisää, että runko on kopio moninkertaisen euroopanmestarin kilpa-auton rungosta. Moottorin voimansiirto ja alusta ovat peräisin samasta voittajatiimistä. – Kaikki on kunnossa, paitsi kuljettaja, joka on ylikunnossa. Treenaan viisi kertaa viikossa,

kaksi – kolme tuntia kerrallaan, punttisalia, juoksua ja soutua, Hemming kertoo. Rovaniemeläinen Atak sponsoroi Hemmingille ajoasun. Vaikka J. Hemming Racing Team on onnistunut haalimaan useita sponsoreita,

lisätuki ei olisi pahitteeksi. – Tämä on hiljaista aikaa kuorma-autoalalla. Mutta toivotaan, että kun pääsemme näyttämään, että auto on nopea ja siisti, sponsoreita tulee lisää. ■

Kuva: BOTNIARING.FI

Ratakuorma-autojen SM-osakilpailukalenteri 17.5. Alastaro 18.7. Kemora 15.-16.8. Alastaro (ei vielä varma) 30.8. Botniaring 3.10. Alastaro

Kilpailut käynnistyvät uudelleen USA:ssa Ratakuorma-autokisat saivat tänä vuonna uutta potkua myös Atlantin toisella puolen, kun ChampTruck International LLC käynnisti kilpailut uudelleen Yhdysvalloissa. Ratojen majesteetit ajoivat siellä ensi kertaa kilpaa vuonna 1979, mutta ajot hiljenivät, kun hommasta tuli liian kallista. Myös muuttu-

vat säännöt verottivat osallistujia. Samaan aikaan Euroopassa ja EteläAmerikassa ratakuorma-autoilun suosio kasvoi. ChampTruck on lukenut historian läksynsä ja lupaa nyt kilpailuja, jotka ovat kilpailijoille mahdollisimman edullisia. Kisaa aje-

taan tehdasvalmisteisilla kuorma-autoilla, jotta rakentamis- ja ylläpitokulut pysyisivät edullisempina. Autojen tulee olla vähintään viisi vuotta vanhoja. Nopeusmittari saa raksuttaa suunnilleen saman kuin Suomessa eli enintään 160,93 kilometriä tunnissa (100 mph). Moottorit ovat 10-15-litraisia.

RASKASSARJA • 49

ttä Ota yhtey a ik ja varaa a n korjauksee ! tai pesuun

Raskaankaluston varaosa- ja korjaamopalvelut Lahdessa, Hollolassa ja Hyvinkäällä

a Sovittaess myös ! lauantaisin

• Puh. (03) 468 2400 keskus • Fax (03) 753 2420 • Email myynti@originator.fi LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI • Varaosat 044 510 4410 • Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA • Työnjohto 044 510 4426 • Pesuhalli itsepalveluna 044 510 4428

Nyt RJA RASKASSA palvelut myös ä! Hyvinkäält Tervetuloa ! an tutustuma

HYVINKÄÄ korjaamo & varaosat Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää 3-tien liittymästä numero 17! Puh. 020-7598440

– Miksi sinä peruutat etkä aja etuperin, ukko huusi. – Siellä ei ole kääntöpaikkaa, kuski vastasi. Kului tunti, ja ukko tupsutteli savuja edelleen samalla paikalla. Alkoi ihmetellä, miksi kuski tuli takaisin alamäkeen ja yhä peruuttamalla. – Olivat rakentaneet kääntöpaikan. Vitsi on peräisin Joensuusta

Mies oli kyllästynyt vaimonsa pihtaamiseen ja haki lääkäriltä reseptin ihmelääkkeeseen, jotta vaimo innostuisi taas petipuuhista. Isäntä sekoitti lääkkeen ruokaan, mutta päätti varmistaa omankin kuntonsa ja otti pari tablettia. Heti ei tapahtunut yhtään mitään, mutta yöllä kello kaksi vaimo ponkaisi sängyssä istumaan ja huudahti: – Minä haluan miestä! Myös mies pomppasi ylös ja huusi: – NIIN MINÄKIN! Turussa kaksi nuorta naista käveli puistossa. Pensaikosta kuului miehen ääni: – Hei flikat, tulkaa tän, tääl o munkei. Toinen nainen ei uskaltanut mennä, mutta toinen uskalsi. Vähän ajan päästä hän tuli takaisin ja sanoi: – Niil mitää munkei ollu, nusas vaa. – Mitä kello on, kysyttiin turkulaiselta. – Jaa ny vai, turkulainen kysyi. Mitä samaa etsivät savolainen homo ja savolainen työtön? Mukavoo hommoo. Turkulaiset laulajaveljekset juttelivat. – Tiäks Teppo mitä mää ole kauhiast hämmästelly? – No? – Ku me ollaan veljeksiä ja meiän molempien veljen nimi on Seppo, nii mink ihme takia sun toisen veljen nimi on Matti ja mun toisen veljen nimi on Teppo? – Älä muut san. Mahetaaks me olla oikeesti veljeksiä... Yllä olevia vitsejä on naureskeltu Rovaniemellä. Täysperävaunuyhdistelmä peruutti jyrkkää ja mutkaista ylämäkeä norjalaiseen vuoristohotelliin. Tien varrella istui kiven päällä vanha, lierihattuinen partaukko piippua tuprutellen.

Mainostoimisto teki mainoksen lääkkeestä Lähi-itään. Ensimmäisessä kuvassa oli pahoinvoivan näköinen ihminen ja seuraavassa sama kaveri iloisena, pillerin syönnin jälkeen. Lääke ei kuitenkaan menestynyt. Syy selvisi myöhemmin. Arabiankielisissä maissa luetaan oikealta vasemmalle, jolloin kaveri näytti iloiselta ennen pillerin syömistä, pahoinvoivalta sen jälkeen. Kaksi rattijuoppoa ajaa sillalle. Vanhempi neuvoo nuorempaa. – Sillan jälkeen käännyt vasemmalle, tuolta noin, näetkö. – Mitä sinä minua neuvot, sinähän ajat. Kaksi rekkamiestä kohtasi toisensa kuntoradalla. – Hienoa, sinäkin olet alkanut harrastaa liikuntaa. Kävely on terveellistä. – Niin se on. Milloin sinä saat autosi huollosta?

Tiedätkö? 1. 2. 3. 4.

5. 6. 7. 8.

Missä Fusot valmistetaan? Paljonko suomalaisia lapsia lähetettiin toisen maailmansodan aikana Ruotsiin evakkoon? Kumpi tuotti vuonna 2013 enemmän kuljettajatutkintoja puolustusvoimat vai siviilipuolen kouluttajat? Yhdysvaltalainen kuorma-autovalmistaja Peterbilt otti uudistuotantoon syntymäpäiviensä johdosta vanhan mallin. Minkä? Kuka sävelsi Myrskyn ja Tapiolan? Milloin kuorma-autolla ajettiin ensimmäisen kerran maapallon ympäri? Jos Syvä Monttu Oy kuljettaa työmaalle oman kaivurinsa korvausta vastaan, tarvitseeko yritys tavaraliikenneluvan? Millä kulki osa kuorma-autoista 40-luvun lopulle asti? Vastaukset sivulla 54

Pelimiehet

RASKASSARJA • 51

Nimitykset Närhi Oy

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant.fi KORJAAMO/ VARAOSAT: OULU

Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

KORJAAMO/ VARAOSAT: TURKU

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

Jari Kukkonen on aloittanut Närhi-konsernin toimitusjohtajana 1.4.2015. Kukkonen toimii myös tytäryrityksen Kuopion Kuljetus Kalusto Oy:n toimitusjohtajana. Ins., eMBA, HHJ Kukkonen on toiminut aikaisemmin TAHKOcom Oy:n sekä Tahko24h Oy:n toimitusjohtajana. Kuopion Kuljetus Kalusto Oy:n entinen toimitusjohtaja Jarmo Närhi jatkaa Närhi Oy:n osto- ja myyntiorganisaatiossa sekä hallituksen jäsenenä. Joensuun Autohajottamo Närhi Oy:n entinen toimitusjohtaja Markku Penttinen on siirtynyt Närhi-konsernin asiakkuusjohtajaksi. Jari Kukkonen

Maanpuolustuskiltojen liitto Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n liittokokouksessa Jyväskylässä 24.4. liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2016 -17 valittiin toimitusjohtaja Pauli Mikkola. Pauli Mikkola on Continental Rengas Oy:n toimitusjohtaja. Hän jatkaa liiton puheenjohtajana toiselle kaudelle.

Kuljetus- ja maarakennusalan yritykset ja organisaatiot voivat lähettää tälle palstalle julkaistavia lyhyitä nimitysuutisia osoitteeseen toimitus@raskassarja.fi

Palkitut Ansiomitalit tieliikenteen kehittäjille Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko jakoi 26. maaliskuuta 2015 Moottoriliikenteen ansiomitalit viidelle henkilölle. Ansiomitalit myönnetään ansiokkaasta valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi. Ansiomitalin voi saada henkilö, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä. Ansiomitalin saivat: Liikenteenharjoittaja, puheenjohtaja Teppo Mikkola, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Puheenjohtaja Keijo Mäenpää, Suomen Autoteknillinen Liitto ry Konttoripäällikkö, puheenjohtaja Kari Tornivaara, Autoliiton Helsingin osasto Kansanedustaja Matti Saarinen

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

52 • RASKASSARJA

Valiokuntaneuvos Juha Perttula, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta

• Taukopaikka • a

-h

itu

rjo

k os

dle

n Sa

oppiaine

ali

-ka

puun ajoissa

Egyptissä

karstausväline

Entinen matkatoimisto

Paavi

anisviina

KULKUAUKKO

-u

OPISTO

ist

Lähete tulee mukana

bikinit

pilkata

tosi on

perunalastu

Sulle, mulle

MARSSITYTTÖ

HUOMINEN

Kimin työ

vauraus

”olut”

hti

Le Ent. kuning.

koirarotu

Salo+ kaima

kopio

Kuran sivujoki

VAKUUS PIENI PUUTON SAARI

Bruun

Liekki elinkeino

Avaruushallitus

Joki

Päivän-

20 20

Nyyh

tuomaristo

” vaellusvaatteet”

tuloslaskelmat säyseä

Hind. Jumala

-laki

muurauksiin Marleen

Älä lähde PUMPULI

napata mielipide

voitelu- hidas aineita

BABA BHUTTO

Broz Tito

pinnassa

mennä perälle

Tammityttö

SÄÄ-

kengänkielet

rö

sä parantaakin

R. MALM

Ristikon ratkaisseiden kesken arvomme 35 euron lahjakortin Raskassarja-ketjun jäsenliikkeisiin. Ratkaisut 21.8.2015 mennessä osoitteeseen Raskassarja-lehti, Eteläkaari 2, 21420 LIETO. Kuoreen merkintä ristikko.

Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka

RASKASSARJA • 53

Tilaa kätevästi netistä! www.raskassarja.ﬁ

Runsaasti tuotteita raskaan kaluston varusteluun, koristeluun ja kunnossapitoon

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

www.raskassarja.ﬁ

Vastaukset sivun 51 kysymyksiin

Edellisen ristikon ratkaisu M A

A M U

S I

U K

T Ä

K O

K U

A M E

U N

T T

U K

T E

A N

N E

T A

Onnea voittajalle!

T T

O T

K O T

L A

S N

P I

I V

I Ä

L K

U M E

S M A

35 euron lahjakortin Raskassarja-ketjun jäsenliikkeisiin voitti: Pirjo Peltomäki, Långåminne, Pohjanmaa 54 • RASKASSARJA

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Portugalissa. Noin 70 000. Siviili (4 329 kpl). 579-mallin. Jean Sibelius. Yliluutnantti Hans Koeppe ajoi maapallon ympäri vuonna 1908.

7. 8.

Ei, koska kuljetetaan omaa tavaraa. Puuhiilikaasulla.

RASKASSARJA • 55

Tee osoitteenmuutos kätevästi netissä www.raskassarja.fi/ raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan Forssa

Seinäjoki

Hämeentie 37 p. 03-422 0722

Puurtajantie 19 p. 06-4293 100

Autovaraosa Lintusyrjä Oy

Tavo Oy

Hyvinkää

Tampere

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Keskuojankatu 18 p. 03-3140 3140

Hyvinkään HRP Oy

Tavo Oy

Iisalmi

Tornio

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Teollisuuskatu 7 p. 016-445 707

Iisalmen Rekkapiste Oy

Osa-Ratas Oy

Ikaalinen

Vantaa

Sammonkatu 4 p. 03-457 110

Jännekuja 6 p. 0293 400 400

Ikaalisten Autovaruste Oy

Raskasvaraosa Oy

Joensuu

Joensuun Autohajottamo Närhi Oy Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Kauhajoki

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 7119 862

Kouvola

Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05-312 1900

Kuopio

Kuopion Kuljetus Kalusto Oy

Rovaniemi

Sorsasalontie 3, p. 0400 959 450

Tornio

Lahti

Originator Oy Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Oulu

Lappeenranta

Hevistar Oy Paalukatu 8 p. 05-4161 800

Iisalmi

Lieto

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 0207 641 820

Seinäjoki Kauhajoki

Oulu

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Pori

Porin Auto-Sale Oy Ojantie 10 p. 02-6341 600

Kuopio

Joensuu

Ikaalinen Pori

Tampere Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Rovaniemi

Raskas-Osa Oy Paljetie 1 p. 016-345 252

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS