AUTOKYLÄN UUTISET 2015
9
Kuva: Mobilia/ Petra Kotro
Museon uumenet -esittelykierroksen kohokohta ovat suuresinehallit.
Kurkistus museon uumeniin Teksti: Elina Kytölä
Aavehuoneen haamut
Miten nämä mahtuvat tänne!
Moni museossa käynyt ihmettelee, mihin näyttelyesineet päätyvät näyttelyn jälkeen ja mistä seuraavan näyttelyn esineet tulevat. Mobilian opastetuilla kierroksilla pääsee kurkistamaan museon kulissien takaiseen maailmaan. Autonostalgiasta innostunut karavaanari Armi Ylikorpi kävi kahden eri ryhmän mukana tutustumassa Mobilian kokoelmatiloihin. – Olin viime keväänä SMV-kerhon mukana tutustumassa Mobiliaan ja syksyllä uudelleen SF-Caravanin Helsingin yhdistyksen kanssa, Armi kertoo. – Molemmilla kerroilla tykkäsin retkestä museon uumeniin kovasti ja muut ryhmäläisetkin olivat tosi innostuneita. Joku kertoi olevansa opastuksella viidettä kertaa. Ja kyllä kierrokselle kannattaakin mennä useamman kerran, sillä näkemistä on niin paljon, ettei kaikkea millään pysty sisäistämään yhdellä kertaa.
Retki aloitetaan museon kirjastosta, josta löytyy autoiluun liittyviä teoksia ja lehtiä 1900-luvun alusta alkaen. Autoharrastajille tärkeä aarre on arkistossa säilytettävä kantakortisto eli entisen Hämeen läänin ajoneuvojen rekisteröintikortit. Kirjaston ja arkiston jälkeen selviää, millainen on museon karanteenihuone, johon kaikki museoon tulevat pienesineet joutuvat kolmeksi kuukaudeksi, jotteivät kokoelmissa jo olevat esineet saa seurakseen tuholaisia. Karanteenin jälkeen esineet puhdistetaan, kuvataan ja luetteloidaan museon kokoelmiin. – Itselleni kaikkein jännintä nähtävää olivat silkkipaperiin säilötyt esineet. Ne olivat kuin haamuja aavehuoneessa, ja niistä oli hauska miettiä, mikä esine on mikäkin, Armi muistelee. – Ihmetellessämme silkkipaperiin käärittyjä lapioita ja hakkuja, opas kertoi meille esineiden oikeaoppisista säilytystavoista. Siitä saimme vinkkejä omien arvoesineiden säilyttämiseen.
Kierroksen mielenkiintoisin osuus on yleensä suuresinehalleissa vierailu. – Aikaisemmin kokoelmakierroksella käynyt veljeni varoitti minua etukäteen, että pienestä ovesta mennään suureen halliin, joka on täytetty jokaista nurkkaa myöten erilaisilla ajoneuvoilla ja muulla tieliikenteen historiaan liittyvällä esineistöllä. Silti kaluston määrä pääsi yllättämään, Armi nauraa. Kokoelmissa säilytettävien esineiden kirjo onkin erittäin laaja: 40 tonnin telapuskutraktorista polkupyöriin ja Bilnäsin toimisto-
Pakettiraketit Mobiliassa 2016
Kuva: Liikennevirasto / Mobilia
Silkkipaperiin käärityt esineet ovat kuin hiljaisia haamuja.
kalusteisiin. Täpötäysiä suuresinehalleja on useita. Niissä säilytetään yli 400 ajoneuvoa. – Porukassa kävi mukava kuhina halleja kiertäessämme, sillä monella oli nuoruuden muistoja autoista, joita kokoelmatiloissa nähtiin. Valitettavasti aika ei riittänyt niiden tarkkaan tutkimiseen, mutta sen sijaan kierroksella sai hyvän yleisnäkymän kokonaisuudesta. Aikamoinen aarrearkku, ihastelee Armi.
Kuva: Mobilia/ Petra Kotro
Teksti: Kirsti Lehtomäki Vuonna 2016 Mobilian teemanäyttely käsittelee jakeluliikenteen historiaa ja pakettiautojen monipuolista käyttöä. Varsinaiset pakettiautot tulivat markkinoille 1930-luvulla, muusta autokalustosta ne eroteltiin Suomessa 1940-luvulta lähtien. Nykyisestä autokannastamme pakettiautot muodostavat noin kymmenen prosenttia.
Syyt pakettiauton hankintaan ovat vaihdelleet kuten myös autojen käyttötarkoitus: joskus pakettiautoksi rekisteröitävä auto on ollut protesti autoveroa vastaan, usein ostaja on tarvinnut auton puhtaasti kuljetuskäyttöön. Näyttelyssä tulee esille pakettiautojen viranomais- ja harrastuskäyttö, kuljetusalan yrittäjiä ja pakettiautojen kuljettajia unohtamatta.